Aloittelijan kysymyksiä ccd-kuvauksesta

[J Piira]

Kun nämä testauskelit näyttävät olevan tosi harvassa, niin koetan kysellä etukäteen miten kannattaisi menetellä tuon korjaimen ja kennon oikean etäisyyden löytämiseksi sitten kun tähdet joskus vähän aikaa näkyvät. Kannattaisiko tarkentaa  autofocuksella vain kuvan keskeltä pienempi alue  ja ensin kuvata muutamia kuvia  kasvattaen etäisyyttä  esim. 0.5 mm:n välein? Curvature arvoista voisi päätellä mistä kohdilta etäisyyden oikea arvo löytyy

[J Piira]

Seuraavaksi siirrytään huurteisiin. Eli mihin kohtaan Newton-putkessa huurrepanta kannattaa laittaa etupäähän vai pääpeilin lähelle?

[naavis]

Seuraavaksi siirrytään huurteisiin. Eli mihin kohtaan Newton-putkessa huurrepanta kannattaa laittaa etupäähän vai pääpeilin lähelle?

Lämmittimen tarkoitus on pitää optisten pintojen lämpötila kastepisteen yläpuolella, jolloin pinnoille ei tiivisty kosteutta. Lämmittimen sijainti kannattaa siis valita tarkasti. Newton-putkissa apupeili huurtuu yleensä herkimmin, koska se säteilee lämpöä taivaalle. Monesti apupeilin ympärille kääräistään ohut huurrepanta tai vartavasten tehty apupeilinlämmitin. Pääpeili on sen verran syvällä putken pohjalla, että se ei niin herkästi säteile lämpöään taivaan tuuliin, joten sitä ei niin usein ole ollut tapana lämmittää.

[J Piira]

Syyskuun alkupäivien jälkeen täällä Kuhmossa on ollut vain neljä yötä jolloin on ollut vähän pitempi kirkasjakso. Yli kymmenen kertaa on ennen hämäräntuloa ollut lähes selkeää, mutta kun olen hämärän laskeutuessa saanut kalustoni kuvaus kuntoon on taivas ollut täysin pilvien peitossa. No ihan hyvää harjoitusta tuon kaluston kuvauskuntoon laittaminenkin on ollut ja olenpa samalla koettanut opetella tuota sgp-kuvaus ohjelman käyttöä. Testailin flattikuvien ottamista. Noista vasemmalla olevista kuvan tiedoista ilmeisesti voi päätellä pitääkö valottaa vielä enemmän vai vähemmän? Tuossa flattikuvassa näkyy selvät ruudut jotka kyllä häviävät näkyvistä kun zoomaa  kuvaa. Mistähän ne johtuvat?

[naavis]

Tuossa flattikuvassa näkyy selvät ruudut jotka kyllä häviävät näkyvistä kun zoomaa  kuvaa. Mistähän ne johtuvat?

Kuvaat mitä ilmeisimmin värikameralla? Värikameran kennolla on värisuodatinruudukko, eli yleensä 2x2 pikselin ryhmissä yhden pikselin päällä on punainen suodatin, yhden päällä sininen ja kahden jäljellejäävän päällä vihreä. Tämä aiheuttaa sellaisen selkeän shakkilautakuvion kameran raakakuviin. Kun zoomaat kuvaa ulos SGP:stä, tällainen toistuva pieni kuvio aiheuttaa kaikenlaisia ruudukkokuvioita riippuen zoomauksen tarkasta määrästä ja kuvan pienentämiseen käytetystä algoritmista. En näin ulkomuistista osaa sanoa mitä algoritmia SGP käyttää. Mutta ei siis huolta, tällainen on värikameralla ihan normaalia.

[J Piira]

Joo kiitoksia vastauksista. Olen käyttänyt EOSia kun yritän löytää tuon koomakorjain reduserin oikean etäisyyden, mutta saattaisi olla ihan järkevää etsiä tuo oikea etäisyys ensin tuohon Atik 383L+ kameraan ja opetella samalla sen käyttöä.

[J Piira]

Tässä taas pari kysymystä. Vaikuttaako filtterit ASA komakorjain/reducerin ja kennon väliseen oikeaan etäisyyteen? 
Kävin testailemaan flattikuvien valotusta Atik 383L+:lla . Led kohdelamppu on n. 5 m:n etäisyydellä putkesta jonka suulla vanha piirtoheittimen dialevy. Kokeilin Baaderin LRGB-suotimilla eripituisilla valotuksilla. Tuohon kuvaan laitoin muutaman näkyviin. Mikä lukema noissa tilastoissa on se josta sopivan valotuksen voi päätellä? Näyttääkö nuo eri suodattimilla kuvattujen kuvien tilastot normaaleilta, kun niissä on noin isoja eroja?

[Timpe]

Mediaani ADU-lukemia olen itse katsellut. Tuon mediaaniarvon kun säätää valotuksella keskelle tuollaista käyrää, niin ollaan turvallisilla vesillä. Eri suotimilla saatavien ADU-arvojen erot ovat normaaleja. Useimmiten muutetaan vain kunkin suotimen valotusaikaa siten, että ADU-lukemat saadaan keskenään samalle alueelle (vaikka 25000...30000 ADU haarukkaan, mikä olisi mukavasti tuollaisen käyrän "lineaari-alueella"). Lisäksi sulkimellisilla kameroilla (esim. KAF-8300 kennoiset) lyhyinkään valotusaika ei saa jäädä liian lyhyeksi, jolloin flat-kuviin saattaa tulla suljinongelmia (varjostumia).
=> Säädä flat-kalvosi sellaiseksi, että saat kuvattua sillä noita 25000-30000 mediaani-ADUn flatteja käyttäen noin 0,5...5,0s valotuksia, niin kaikki on ok.
Täällä foorumilla on hyvä ketju flat-kalvojen kanssa toimimiseen: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=7082.0

[naavis]

Tässä taas pari kysymystä. Vaikuttaako filtterit ASA komakorjain/reducerin ja kennon väliseen oikeaan etäisyyteen? 

Vaikuttavat juu. Suodatin siirtää tarkennuspistettä noin kolmasosan omasta paksuudestaan ulospäin. Eli jos laitat kolme milliä paksun suodattimen kameran ja reduserin väliin, täytyy niiden väliin jättää ylimääräinen milli etäisyyttä. Monet suodattimet ovat vain millin paksuja, mutta esimerkiksi Astrodonin suodattimet, joita itse olen käytellyt, ovat kolme milliä paksuja.

Kävin testailemaan flattikuvien valotusta Atik 383L+:lla . Led kohdelamppu on n. 5 m:n etäisyydellä putkesta jonka suulla vanha piirtoheittimen dialevy. Kokeilin Baaderin LRGB-suotimilla eripituisilla valotuksilla. Tuohon kuvaan laitoin muutaman näkyviin. Mikä lukema noissa tilastoissa on se josta sopivan valotuksen voi päätellä? Näyttääkö nuo eri suodattimilla kuvattujen kuvien tilastot normaaleilta, kun niissä on noin isoja eroja?

Mean, minimum ja maximum ovat tärkeimpiä lukemia, joita kannattaa tuijotella. Mean kertoo pikselien keskimääräisen kirkkauden, minimum kuvan himmeimmän pikselin kirkkauden ja maximum kirkkaimman. Koska värikameran kennolla on kolmenlaisia suodattimia, on tilastoa vähän vaikeampi tulkita, koska yhden huipun sijaan kuvan histogrammissa on kolme erillistä huippua, joiden suhteelliset paikat riippuvat käytetyn valonlähteen spektristä ja kameran kennolla olevista suodattimista. Saat kuvan histogrammin näkyville SGP:ssä klikkaamalla ylävalikosta View -> Docking Modules -> Image Histograms.

Pyrkimys olisi saada flättikuva valotettua noin puoleen väliin käyttökelpoista dynaamista aluetta, eli 30 000 ADUn tienoolle. Jos flättivalonlähde on esimerkiksi kovin sinertävä, voi käydä niin että punaiset pikselit alivalottuvat paljon vaikka sininen kanava olisi ok. Siksi kannattaa katsella myös noita minimum- ja maximum-lukemia.

EDIT: Jaahas, en lukenut että kyse oli Atik 383L+:sta eikä tuosta järkkäristä josta aiemmin puhuttiin. Voitte jättää siis huomiotta höpinäni kolmesta eri värifiltteristä.

[vehnae]

Jaha, omaa viestiä kirjoittaessa ehti tulla kaksikin viestiä, joissa on jo sanottu kaikki oleellinen. Eipä siis lisättävää .

[J Piira]

Kiitoksia kaikille vastaajille. Kyllä tämä homma pikkuhiljaa alkaa jostain päin aukenemaan!

[J Piira]

Löysin miljoonalaatikostani tuollaisen 1.1W 4000K ledin jännitteille 10V-30V. Rakentelin siitä porakoneen akulla(18V) toimivan valolähteen. Noin 1.5 m:n etäisyydelle putkesta laitettuna tuo tuon mattadialevyn kanssa antaisi sopivan valonmäärän kaikille kanaville (valotukset 0.7s ...5 s), mutta muuten en vielä ole testannut tuleeko valo tarpeeksi tasaisesti koko alueelle tuollaisesta pienestä valoähteestä. Tuosta vaijerivetoisesta jalustasta luultavasti löysin kohdan, joka deklinaatiopuolella välillä sotki autoquidausta. Uskon tuon mallin nyt olevan loppuun kehitelty. (Seuraavaksi kai sitten sen helmikuussa Hauholta mukaan tarttuneen ison matopyörän ja pienemmän matopyörän kimppuun mielessä goto) Kyllä tosin tänä talvena on ensin tarkoitus kuvailla noilla nykyisillä. Tänään iltapäivällä oli lähes pilvetöntä. Kasailinkin taas kalustoni ja ehdin ensimmäisten näkyvien tähtien avulla säätää quidausputken tarkennuksen ja suunnata nuo kolme putkea suunnilleen samaan suuntaan, jotta löytäisin haluamani tähden kuvausputken kuvaan, mutta sitten tähdet taas katosivat ja alkoi ripotella lunta.

[J Piira]

Testailin tuota flattisysteemiäni ja ei tuosta noin pienestävalolähteestä taida tulla tarpeeksi tasaista valaistusta koko putken suulle, kun se on niin himmeä, että pitäisi olla melkolähellä. Tilasin tuollaisen säädettävän flattiboksin. Sillä näyttäisi flattien kuvaaminen onnistuvan jollain 0.5s- 4 s ajoilla. Tuota BorenSimonia olen yritellyt saada kuvauskuntoon, mutta ei oikein ole päässyt testailemaan . Reducerin oikeaa etäisyyttä kennosta ei taida oikein ilman tähtitaivasta saada selville? Saa nähdä miten hyvin tuo TS_fokuseri jaksaa pitää kollimoinnin linjassa, kun tuossa kamera tulee aika kauas ja itäänpäin kuvatessa aiheuttaa melko ison momentin tuohon fokuserin liikkuvaan putkeen?

[J Piira]

Tähdet tulivat täälläkin kaikista epäilyksistäni huolimatta näkyviin. Jatkoin ASA:n etäisyyden testausta kuvaamalla AT´tik 383:lla lyhyitä valotuksia. En itse oikein noista kuvien arvoista osaa päätellä, että kannattaako tuota etäisyyttä vielä testailla vai ovatko nuo arvot ihan ok?

[einari]

Itse olisin noihin arvoihin jo tyytyväinen.