Avaruus.fi - keskustelualue

K1  Mitkä asiat vaikuttavat tuohon kuvan binnauksen sopivimpaan valintaan (1x1 vai 2x2,..)?
K2  Pitääkö biasit, darkit ja flatit olla samalla bin-arvolla ja kamera samassa lämpötilassa kuin kohteesta kuvatut L,R,G ja B-kuvat.
K3  Tuossa Atik383 kamerassa ilmeisesti siitä mekaanisesta sulkimesta johtuen lyhin valotusaika on 0.2s . Minkälainen arvo biaskuvien valotusajaksi kannattaa laittaa? (Sehän varmaankin pitää olla pienempi kuin tuo 0.2s)

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 22.10.2016, 07:24:13
K1  Mitkä asiat vaikuttavat tuohon kuvan binnauksen sopivimpaan valintaan (1x1 vai 2x2,..)?

Binnauksesta on etua lyhyillä valotuksilla suhteessa taivaan pimeyteen. Binnatessa muunnetaan enemmän kuin se 1 pikseli kerralla ja täten lukukohinaa tulee vähemmän per kennolle tarttuneet fotonit.
Valosaasteisella taivaalla se lukukohina on mitätön suhteessa taivaanhehkun kohinaan. Näistä taisi olla oma ketjunsakin jossain, ja jos ei ole niin pitää kirjoittaa.

Jotkut käyttävät 2x2 binniä RGB-ruuduille ja L:lle 1x1:tä. Tätä perustellaan sillä, että ihmisen silmä ei ole niin tarkka krominanssin resoluutiolla ja värit saa nopeammin ja ehtii ottaa enemmän luminanssia. Yleisesti käytettynä LRGB-bin1@10min = 40 minuuttia josta luminanssia 25%, L-bin1@10min+RGB-bin2@2,5min = 17,5min josta luminanssia 57%.

Jos polttovälisi on alisamplaava (yli 1,5" per pikseli Suomessa), tuosta eri binnausten sekoittamisesta on mielestäni lähinnä haittaa. Ottamalla LRGB:t samalla binnauksella ja valotusajalla voit yhdistää RGB-ruudut L-ruutujen kanssa samaan loppupinoon. Tuolloin heität hukkaan enää noin puolet kuvausajan fotoneista mutta vastineeksi saat täyden resoluution värikanavat, jotka kestävät lähempääkin tarkastelua isossa koossa.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 22.10.2016, 07:24:13
K2  Pitääkö biasit, darkit ja flatit olla samalla bin-arvolla ja kamera samassa lämpötilassa kuin kohteesta kuvatut L,R,G ja B-kuvat.

Käytännössä kyllä. Biasin kohdalla lämpötila ei ole niin kriittinen mutta ei se haittaakaan.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 22.10.2016, 07:24:13
K3  Tuossa Atik383 kamerassa ilmeisesti siitä mekaanisesta sulkimesta johtuen lyhin valotusaika on 0.2s . Minkälainen arvo biaskuvien valotusajaksi kannattaa laittaa? (Sehän varmaankin pitää olla pienempi kuin tuo 0.2s)

Jos käytät MaxIm DL:ää, käytä ArtemisHSC ajuria niin voit ottaa oikeat bias-valotukset. Muista ohjelmista en tiedä, Atikin ASCOM-ajureilla ei tiettävästi ole tukea tosiaan alle 0.2s valotuksiin.

--Antti

Joo. Pitää varmaan kokeilla ensin ottamalla kaikki 1x1 binnauksella. K4 Pitääkö tällöin olla sama kokonaisvalotusmäärä kaikissa (L,R,G,B)?  K5  Onko ccd-kuvissa   darkit ja biasit oleellisia (flatithan varmaankin on aina tarpeelliset ottaa kaikilla kuvauskerroilla)
Tuolla kameran mukana tulleessa Artemis Capture- ohjelmassa näytti olevan Dark valinta, ja sillä se piti mekaanisen sulkimen kiinni ja ainakin näytti ottavan kuvia lyhyemmälläkin ajalla kuin 0.2s

Kokonaisvalotuksen per suodin ei tarvitse olla täsmälleen sama. Käytännössä se on kuitenkin hyvä lähtökohta, etenkin värikanavien suhteen. Koska ihmissilmä havaitsee herkemmin muutokset kirkkaudessa kuin värisävyissä voidaan värikanavat jättää vähän vähemmälle luminanssiin nähden ja poistaa niistä aggressiivisemmin kohinaa. Itse olen viime aikoina kuvannut LRGB:tä noin 2:1:1:1 tai 3:1:1:1 suhteessa. Liian vähän valotetut värikanavat (vrt. luminanssi) huomaa siitä, kun värisävyt eivät enää erotu himmeimmissä yksityiskohdissa.

Bias-kuvat ovat pakollisia (järkkärilläkin), jotta flat-korjaus toimii oikein. Darkkien tarpeellisuus riippuu kennon tuottaman pimeävirran määrästä. Kamerasi KAF-8300 kennosta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta käsitykseni on että darkit on hyvä olla olemassa.

Joo hyvä! Kyllä tuossa sgp:ssäkin nuo biassit näyttät onnistuvan ihan hyvin kun vain huomaa bias-valinnan tehdä, niin valotusajaksi tulee tuohon valintaruutuun 0.00 jamekaaninen suljin pysyy kiinni kuvatessa.

Täällä on hyvin asiaa binnauksesta: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10452.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10452.0)
Siellä Komakallion gurut selittävät asian juurta jaksaen, eikä sitä tarvitse enää uudelleen vääntää meille vähemmän tietäville kuvaajille...
Erityiskiitos Laurille, kun jaksoi jakaa viisaita lausuntoja jo vuonna 2012  :cool:

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 27.09.2012, 23:56:08
Tehdäänpä taas väliyhteenveto.

Lyhyitä osavalotuksia puoltaa:
- Tähtien puhkipalamisen välttäminen
- Valotuksen pilaantumisen välttäminen (satelliitit, lentsikat, seurantavirheet, hevoset)

Riittävän pitkiä (sky-limited) osavalotuksia puoltaa:
- Lukukohinan osuuden nujertaminen lopputuloksessa
  - Tärkeää eritoten pimeällä taivaalla, etteivät himmeät riekaleet jää kylpemään lukukohinaan

Vielä edellistä rajaa pidempiä osavalotuksia puoltaa:
- Himmeiden reunariekaleiden harvojen fotonien saaminen samaan kaivoon, etteivät sigmaclipit tuhoa niitä.
  - Jos pinotaan summalla/keskiarvolla, tällä ei ole teoriassa väliä.

Pitkää kokonaisvalotusta puoltaa:
- Kohinan vähentäminen lopullisessa pinossa (= paremmat revittelymahdollisuudet)
  - Jos pinotaan sigmalla, SNR kasvaa vain kohteen kirkkaissa osissa kun ruutujen määrää kasvatetaan. Himmeiden osien SNR:ää voi kasvattaa vain pidentämällä osavalotusta.
  - Jos pinotaan summalla/keskiarvolla, SNR kasvaa sekä kun ruudut lisääntyy että kun osavalotus pitenee.

Pimeällä taustataivaalla kuvaamista puoltaa:
- Paremman SNR:n saa nopeammin eli vähemmällä työllä (=isompi ero toivotun signaalin ja ei-toivotun taustataivaan kohinan välillä)

Käytännössä kuvaan 1x1 binnaten ja ennen lumien tuloa 8...12min valotuksia 254/1336 (F5.3) putkella, jossa on 0,836 px/arc.sec erottelu taivaalta. Lumien tultua on pakko tiputtaa valotusaikaa 6..10min väliin ja yleisesti ottaen olisi hyvä saada kasaan määrällisesti riittävän suuria kuvapinoja. Edellisestä seuraa, etten esittele uusia kuvia kovinkaan usein, koska noiden 10min tilastollisesti pätevien kuvapinojen keräämiseen kuluu aikaa lukuisia öitä + kuvausprojektit venyvät ja vanuvat puuttuvien kuvaussäidenkin takia. Olisi siis fiksua kampata noita tekijöitä käyttämällä valovoimaista kuvauskalustoa, mutta olen tykästynyt noin 1300...1500mm polttovälillä kuvaamiseen, mikä tietäisi sitten jonkin 14"...16" kokoluokan putken hankkimista noin 3600mm polttovälillä, jos halutaan esim. F2.8...F3.5 valovoima tehokäyttöön. Noh, nyt olisi "ongelman" puolikas ratkaistu eli käytössä on riittävän tukeva jalusta  :tongue:

Kiitoksia! Noita vanhempia hyviä juttuja näistä aloittelijan ongelmista olisi vaikea löytää vaikka yrittäisi  etsiä . Onneksi joillain muisti pelaa. Mielenkiinnolla odottelen pilvettömiä öitä. Täytyy ensin kokeilla Boren Simonin 8"/f2.8 putkella miten jalustani käynti riittää. Noissa tarkennuslaitteissa joissain on lämpötila-anturi. K6  Miten paljon vaikuttaa esim. 10 asteen lämpötilan muutos tarkennuspisteen paikkaan? (Jos tuohon kysymykseen noin yleisesti yksilöimättä putkea voi vastata. )

Taitaa olla mahdotonta vastata, koska asiaan vaikuttavia muuttujia on kovin paljon. Itselläni on esittää vajaan kolmen tunnin fokusmuutos lyhyessä 10" RCT (254/1336mm) putkessa, jossa on paksu kennorakenteinen hiilikuitumateriaali putkena. Tuo pitäisi olla lämpöteknisesti melkoisen vakaa alusta, joten lämpötilan laskemisen myötä tulleet fokusmuutokset iltayön tuntien aikana eivät ole olleet edes kovin suuria. Tämä kuvapari on kuvattu 20.9.2016 klo 19:12:34 + 22:05:39 tallennusaikoina (n. 2h50min delta-t) ja kyseessä on luminanssikanavan 10min valotukset (ensimmäinen ja viimeinen tuolta illalta).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10RCT_carbon_tube_focus_change_2h50min.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10RCT_carbon_tube_focus_change_2h50min.jpg/_full.jpg)

Tuossa on vielä käynyt mielenkiintoisesti niin, että fokus on parantunut illan mittaan, kun putken peilit ovat jäähtyneet paremmin ulkoilmaan. Muutos ei kumminkaan ole suuren suuri. Putki on tarkennettu kertaalleen kuvauksen alussa noin klo 18:41 ja annettu olla sellaisenaan kuvausillan ajan. Käytännössä omistamasi Boren Simon taisi sekin olla hiilikuituinen, mutta on tehty ohuemmasta materiaalista. Lisäksi Newton-putkesi on tätä taitettua RCT-putkimallia pidempi, joten lämpötilamuutokset ovat siinä suurempia.

Yleisohje noilla valovoimaisilla F2.8 putkilla taitaa olla kuvata esim. R suodin omalla tarkennuksellaan, sitten G-suodin ja B/L suotimet kukin erikseen tarkentaen. Ja jos sen R-setin kuvaamiseen kuluu kovin pitkä aika, niin kai sitä joutuu tarkentamaan välissäkin. Omassa F5.3 putkessa tämä tarkennusvaatimus on paljon vähäisempi, mikä sopii näin laiskalle kuvaajalle hyvin. (SGP:n tarkennusalgorimi on tuskaisen hidas ajettavaksi, vaikka tekeekin hyvää jälkeä.) Muut osannevat jatkaa tarinaa valovoimaisella putkella kuvaamisen vaatimuksista...

Kiitoksia vastauksista.  Tuota tarkennusasiaa pitää katsella myöhemmin kun näkee miten saan tuon kalustoni fiksattua muuten kuvauskuntoon. Se ei varmaankaan ole minun kuvaus setissä tällä hetkellä se oleellisin kuvan laatuun vaikuttava tekijä. Kyllä noita teidän hienoja kuvia on mukava katsella   (Esim. Timpen ja Murtsin mahtavat Cocoon-sumut)

Tuo SGP:n autofocus-systeemi näyttää ihan mielenkiintoiselta. Toimiiko se jotenkin tähäntapaan niin kuin olen ymmärtänyt huonolla englannin taidoillani. Ensin tarkennetaan manuaalisesti(SGP:n avulla) tarpeeksi kirkkaalla tähdellä vaikka Bahtikovin-maskin avulla (Voiko tässä kohdassa hyödyntää autofocus-toimintoa?) ja saadaan focuserin oikea lukema selville. Edellinen suoritetaan kaikille suotimille. K7 Näinkö sitten?  Tämän jälkeen käännetään putki kohteeseen  ja tarvittaessa( esim. suotimen vaihtuessa tai ilman kylmetessä ..) ajetaan tuo Autofocus kohteessa kääntämättä putkea minnekään? (Siirretään tietenkin ensin focuseri kyseiselle suotimelle mitattuun focus-kohtaan jos suodinta vaihdetaan)
Tuolla kuvan valikoissa olevista arvoista minun kalustolleni sopivista arvoista varmaankin joku osaa antaa vihjeitä. Newtonit  250/1300  ja BorenSimon 8"/f2.8 kamerana Atik 383L+

Valosaastesuodin on kai hyödyllinen väline myös ccd-kameralla kuvattaessa ainakin L-ruuduissa, mutta miten värikanavien kuvauksessa?  Onko se helpoin sijoittaa siihen tarkentimeen menevän putken päähän. Käyköhän siihen 2" suodin?

Itse olen nyt tehnyt filsupyörän kanssa juuri niin eli mulla on ollut 2" Idas valosaastesuodin.
Mutta sittemmin luin, muistaakseni CN:n foorumilla,  että tämä ei olisikaan hyvä tapa.
No gurummat tietäjät kertonee mikä Oikea Tapa on.

Hauholla satuin kysäisemään ruokailujonossa (yhdessä niistä lukuisista  :tongue:) gurummilta tietäjiltä asiaa (naavis ja vehnae  :wink:) ja tuolloin lyhyen keskustelun perusteella päädyin myöskin pitämään L-kanavassa sen "kirkkaan lasipalasen" eli Astrodonin L-filsun. Saavutettava hyöty on kuulemma hiukan kaksijakoinen asia sen mukaan mitä kohteita satutaan kuvaamaan. Laajakaistaisissa kohteissa (esim. galaksit) on sitä parempi mitä paremmin ne kuvauskohteen fotonit (sen kaikilta taajuusalueilta) saadaan imuroitua kameran kennolle. Tämä puoltaa L-suotimen käyttöä. Sitten jossain sopivassa sumussa saadaan valosaastesuotimen käytöstä etua, jos suotimen suodatus ei mene päällekkäin sen kuvauskohteelta tulevan spektrin kanssa. (Tuollaista (http://www.baader-planetarium.com/en/baader-neodymium-%28moon-and-skyglow%29-filter.html) suodinta laittaisin väliin, jos jotain laittaisin.) Sitten tultiin Hauholla ruokakuppien ja kulhojen eteen, joten asia jäi hautumaan ja unohduksiin tähän saakka. Ehkäpä siis tuolta suunnalta (naavis ja vehnae) saisi jotain vertailukuvia tähän ketjuun luminanssin ja valosaastesuotimen käytöstä tai edes käyttökokemuksia suuntaan tai toiseen. Kiitos ja kumarrus!  :cheesy:

Omat kokemukset ovat lähinnä valosaastesuotimen käytöstä kohtuullisen pimeiltä paikoilta. Täältä (https://www.dropbox.com/s/gmhr04qy2i73gat/lps-vertailu-pieni.gif?dl=0) löytyy pieni tekemäni animaatio Astrodon L ja IDAS LPS-P2 -suotimen välillä. Kuvauspaikkana oli syksyinen Artjärvi eli varsin hyvät olosuhteet. Muistelen arvioineeni, että tällaista emissiosumua kuvatessa valosaastesuotimella sai saman signaali/kohinasuhteen suurinpiirtein puolessa valotusajassa L-suotimeen verrattuna. Vastaavasti kuitenkin mahdolliset heijastussumut kärsivät.

Tuo Timpen mainitsema galaksiesimerkki on Komakalliolta, M101:stä kuvatessa puolikuun valossa otin testiruudun sekä LPS että L-suotimilla, ja LPS oli näistä heikompi.

Tilanne saattaa toki olla erilainen, jos paikallinen valosaaste painottuu voimakkaasti niille kaistoille jotka valosaastesuodin heittää roskiin.

Kiitoksia hyvistä vastauksista. Eli pitää tutkia suotimien käppyröitä ja kohteesta tulevan valon värejä. Tuo Timpen mainitsema Baaderin suodin minulla näyttää olevankin ja mahtuu vielä tuohon filtteripyörään. Viimeyönä jatkoin opettelua ja kokeilin tarkennusta ja automaattitarkennusta  SGP:n kautta. Sinistä kanavaa tuli n. 3 tuntia 6 minuutin pätkissä ja jalustakin quidasi vielä ihan ok.

Tuossa yllä on aika kattavat selitykset L-filtterin korvaamisesta valosaastesuotimella. Noihin perusteluihin ei ole paljoa lisättävää. Jonkun verran harrastin taannoin itsekin L:n korvaamista CLS:llä, mutta kovin kattavaa vertailua ei koskaan tullut tehtyä. Galaksikuviin vaihdoin L:n käyttöön.

Sen sijaan vielä vähän ylempänä kyseltiin valosaastesuotimen käyttämisestä yhdessä L:n sekä RGB:n kanssa. Kuulostaa että tällä tyylillä saisi enemmän ongelmia kuin ratkaisee. Ainakin galaksikuvissa R ja G -kuviin taitaa jäädä valosaastesuodatuksen jälkeen melko hintsusti signaalia.

Jotkut RGB-filtterithän on optimoitu tuohon hommaan niin, että R- ja G-päästökaistojen väliin jää valosaasteen keltaisen mentävä aukko, tätä harrastaa ainakin Baader ja Astrodon. Natrium-lamppujen spektri on kuitenkin kohtuullisen leveää eikä tuollainen reikä taida sitä kovin kattavasti voida poistaa (Natriumin emissio on sellainen kaksipiikkinen, leveä molekyylispektri, toisin kuin tähtisumujen atomien emittoimat spektrit jotka on viivamaisia).

Joo kiitoksia. Täytyy tulevaisuudessa testailla tässä kuvauspaikalla noiden vaikutusta kunhan ensin saa kaluston kuntoon, kuvausohjelmat ja kuvan käsittelyn jollain tavalla hallintaan. Täällä onneksi pienempien katujen valot ovat sammutettuina öisin ja vain pääkatujen oranssit valot palavat läpi yön.

Vähän on hakusessa kuvien käsittely, mutta alkaako  se jotenkin näin. Kun on neljä pinottua kuvaa L;R;G ja B, niin yhdisteään R G ja B  RGB-kuvaksi??  :oops:  vai käsitelläänkö noita kolmea ensin erikseen?

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 31.03.2017, 18:05:16
Vähän on hakusessa kuvien käsittely, mutta alkaako  se jotenkin näin. Kun on neljä pinottua kuvaa L;R;G ja B, niin yhdisteään R G ja B  RGB-kuvaksi??  :oops:  vai käsitelläänkö noita kolmea ensin erikseen?

Siitä on ainakin hyvä lähteä liikkelle. L ja RGB käsitellään usein erikseen ja käsittelyn loppupuolella isketään sitten yhteen vielä.

Toissailtana yritin kuvata G-suotimelle vihreää kanavaa M51:een, mutta kun 3,5 tunnin kuvauksen jälkeen huomasin että kuvaus oli tapahtunut tuolla Timpen mainitsemalla Baaderin Neodymillä. Liitteen kuvassa on pakattu ASI 120:n mukana tulleella IR-suotimella ja tuolla Baaderin Neodymillä kuvatut yli 7 tuntia. Kuvaa olen vain HistogramTransformation ja Curves säädöillä väännellyt. Kokeilin ABE:llä aloitella käsittelyä, mutta se näytti jotenkin huonontavan taustaa. Täytyy tehdä uusia yrityksiä ja kysellä jos ei onnistu.
Saako pakatusta kuvasta jotenkin selville PixInsightilla tai jollain muulla  kuinka paljon siinä on valotusta yhteensä?
Jos saisi vielä vihreän ja punaisen  kanavan kuvatuksi tänä keväänä, niin pääsisi opettelemaan tuota LRGB kuvan kokoamista

Sen verran kommentoin, että tuota ABE:a voi käyttää hyvin harvoin. DBE:llä kannattaa kaikki kirkkaammat kohteet ja sumutkin aloittaa. ABE saattaa toimia noihin pimeisiin sumuihin DBE paremmin, mutta harvoin.

Muut R G B kuvauksesta tietävät kommentoikaa enemmän.

Kuvien kalibrointi Pixinsightissa näyttää tasoittavan hyvin tuota kulmien tummeneista(Onko se nyt vinjetointia? joka aiheutuu putken rakenteista?). Pinottuun kuvaan jää kuitenkin jokin laita tai kulma tummemmaksi(tälläkin on varmaan jokin nimitys?) Johtuuko tuo esim. kuun valosta, katuvaloista vai muista lähellä olevista valolähteistä. 

Vinjetointi on oikea termi. Ja se voi aiheutua putken rakenteesta tai muusta osasta optisella linjalla. Täydellisen tasaista kenttää on vaikea saada ja tähän ongelmaan tuo DBE auttaa myös. Flat kuvien pitäisi tasoittaa kenttä ja poistaa pölypallot tehokkaasti mutta jotain voi aina jäädä. Täydellisen flat kuvankin ottaminen on aika taidelaji. Toisaalta ccd kameralla +sgp pitäisi saada erittäin hyvät flat kuvat otettua kunhan sinulla on kunnollinen flat paneeli käytössä?

Sinulla voi olla kenno hieman vinossa tai ei suoraan kohdistettu optiseen linjaan nähden joka voi aiheuttaa toispuoleista vinjetointia. Tämän pitäisi myös näkyä tähtien muodossa. Kollimointikin vaikuttaa asiaan merkittävästi sillä sinun valosaavilla.

Taivaskaan ei ole tasainen ja sieltä kuvakenttään tulee gradienttia. Se aiheuttaa epätasaisuuksia kuvakenttään myös. Tähänkin pixinsightin DBE auttaa myös.

Olen kuvaillut nuo kuvat 250mm/1300mm Newtonillani (valosaavilla ei ole vielä kokeiltu varsinaista kuvausta). Flattikuvan perusteella jos oikein ymmärrän tuo vinjetointi on melkosymmetrinen ja kalibrointi korjaa sen ihan ok. Noissa kuvissa kuvan ylälaita(ilmeisesti etelä) on selvästi tummempi DBE kyllä tasoittaa sen mutta kuvasta tulee selvästi"rakeisempi" eli  kaikki parametrit eivät varmaankaan ole optimaalisia. Voikohan tuon aiheuttaa ulkopuoliset valonlähteet?

Kuva on kokoajan ollut tullainen rakeinen. Olet dbe:llä poistanut vain ei halutun singnaalin ja STF on venyttänyt kuvaa enemmän. Koita ajaa sama venytys molemmille niin huomaat asian.

Saatan puhua puutaheinää, mutta noin olen sen itse käsittänyt. Joku varmasti korjaa.

Voit myös käyttää normalize täppää joka palauttaa hieman menetettyä dataa takaisin, tästäkään en ole ihan varma. Itse käytin vähän aikaa, mutta sitten totesin saavani parempia kuvia ilman normalize valintaa vaikka se vähentää tuota rakeisuutta.

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 03.04.2017, 16:16:24
Kuva on kokoajan ollut tullainen rakeinen. Olet dbe:llä poistanut vain ei halutun singnaalin ja STF on venyttänyt kuvaa enemmän. Koita ajaa sama venytys molemmille niin huomaat asian.

Saatan puhua puutaheinää, mutta noin olen sen itse käsittänyt. Joku varmasti korjaa.

Voit myös käyttää normalize täppää joka palauttaa hieman menetettyä dataa takaisin, tästäkään en ole ihan varma. Itse käytin vähän aikaa, mutta sitten totesin saavani parempia kuvia ilman normalize valintaa vaikka se vähentää tuota rakeisuutta.

Olet ihan oikeassa, että näennäiseti lisääntynyt rakeisuus johtuu vain aggressiivisemmasta näyttövenytyksestä. Tuo nurkkien vinjetointi rajoittaa sitä miten voimakasta näyttövenytystä voi tehdä.

Normalize ei tee mitään muuta kuin suurinpiirtein kertoo DBE-korjatun kuvan alkuperäisen kuvan keskiarvolla, jotta kuvan kirkkaus säilyy. Värikuvan tapauksessa tämä tehdään joka kanavalle erikseen, jolloin kuvan alkuperäinen värisävy säilyy. Jos Normalize on pois päältä kun värikuvalle tehdään DBE, lopputuloksena on yleensä neutraalin värinen tausta.

Toki myös flat-kuvia pitää ottaa "vino liuta" kohinoita hillitäkseen, aivan samoin kuin niitä kohdekuviakin, koska valaistun alueen korjauksen jälkeen kohina on käytännössä lähellä summaa edellisistä.

Flättikuvassasi näkyy muuten hieman tuollaisia sisäkkäisiä renkaita, mikä viittaisi heijastumiin optiikan sisällä. Kannattaa katsoa, ettei putken sisällä jokin rakenne heijasta valoa merkittävästi.

Kiitoksia noista vastauksista. Tuo edellinen flattikuva oli väännelty histogramilla, jotta näkyisi paremmin. Voiko se vääntely aiheuttaa niitä renkaita. Kuitenkin flatti vaikuttaa melko symmetriseltä. Toisessa kuvassa on kaksi yhtäpitkää valotusta eri päiviltä tosin eri suotimilla. Niissä toisessa on tuo oikea laita selvästi tummempi kuin muu tausta. Voisiko tuon aiheuttaa jokin lähistöllä oleva valo tai valaistu lumi katolla joka osuu putken suuhun ?
Yritin käsitellä sitä rakeista L-kuvaa. Onkohan tuossa yritetty venyttää jo liikaa tuota kuvaa. Tuosta kun ei itsellä ole oikein kuvaa minkälaiseen tulokseen missäkin vaiheessa pitäisi pyrkiä.

Huomaa että noissakin on eroja screentransfer venytyksen välillä. Toinen on enemmän venytetty kuin toinen. Näät sen suoraan tuosta galaxin kirkkaudesta.

Pitäisiköhän flattikuvien olla enemmin valotettuja, kuin nuo minun. Kuvissa yksi kuva pixinsight-ruudulta  kaapattuna AutoStretchilla venytettynä ja toinen ilman venytystä. En tiedä näkeekä tuosta käppyrästä mitään

Tuosta histogrammista näkee, että flätti on alivalottunut. Flätit olisi hyvä valottaa niin, että histogrammin huippu olisi suunnilleen keskipaikkeilla. Nyt tuo histogrammi on jossain 10-15% tienoolla. Kannattaa muuten histogrammityökalusta valita tuosta pudotusvalikosta "6-bit (64)" tilalle joku korkeampi arvo, niin histogrammi piirtyy tarkemmin.

Joo kiitoksia! Kokeilemalla tällaisia asioita olisi mahdoton löytää ja netistäkään niiden löytäminen on aika tuurissaan. Kyllä noissa minun flateissa ja muissakin kuvissa se oikean laidan tummuminen varmaankin johtuu putken rakenteesta eikä mistään ulkoapäin tulevasta valosta )koska on joka suuntaan kuvattaessa samanlainen), niin kuin useammat teistä tuolla aiemmin sanoivatkin.

Nyt on kasassa n.7 tuntia L-kuvaa n. 3 tuntia B ja R kuvaa ja 1.5 tuntia G kuvaa. Jos noista yrittää saada LRGB-kuvan, niin onko tuo g-kanavan lyhyempi aika otettava yhdistettäessä jotenkin huomioon.  Kun nuo värikanavat on kuvattu eri päivinä niin niissä kohde ei ole aivan samassa kohdassa kuvaa. Saako niistä suoraan RGB-kuvan vai pitääkö ne ensin cropata samnlaisiksi? Pitää vielä ensiyönä kokeilla jos saisi G-kanavaa lisää.

Kaikkien öiden kaikille ruuduille käytetään kalibroidessa samaa referenssiruutua (esim. 1. yön 1. valotus) jolloin rekisteröinti hoitaa kohdistuksen kohdalleen, ei tarvitse käsin säätää. Toki pinotun kuvan reunoilta saa käsittelyvaiheessa leikata sitten enemmän surureunoja pois jos kohdistus on vaihdellut runsaasti kuvausöiden välillä.

Värikanavien vaihtelevia valotusmääriä ei tarvitse huomioida erikseen, heikommat kanavat vain kohisevat enemmän.

Kokonaisvalotusaika on sinulla jo varsin miehekäs, kiinnostavaa nähdä minkälainen lopputulos syntyy :cool:.

Kiitoksia. Tilanne näyttää nyt ihan hyvältä,  kun eilen yllättäen oli ennusteista poiketen pari tuntia kirkasta ja sain tuota vihreää kanavaa kuvatuksi. Kyllä on mielenkiintoista nähdä miten noista saan kuvan syntymään. Mutta eiköhän kesän aikana ehdi jotain oppia vähän hitaampikin. Pitääkö tuo kohdistus-kuva siis olla kaikille  eri suodattimellakin( L,R,B,G) kuvatuille sama(esim. jokin sama  l-kuva kaikille ?)  Säilyykö se kohdistustieto siis pinotussa kuvassa tuota RGB-yhdistämistä ja LRGB uhdistämistä varten myös pinotun L-kuvan ja RGB-kuvan käsittelyssä? (Jotenkin ymmärsin, että Pinottua L-kuvaa parnnellaan samoiten RGB-kuvaa ja sitten yhdistetään LRGB-kuvaksi. Ihan tämä homma ei vielä ole lapasessa.

Joo, aivan kaikki osavalotukset rekisteröidään saman kohdistuskuvan avulla. Itse otan kohdistuskuvasta kopion ja tallennan sen omalla nimellään käyttämääni työhakemistoon jotta tämän suhteen ei tapahdu vahingossakaan virhettä, kun kalibroin kuvia yleensä sitä mukaa yö kerrallaan kun saan dataa kerättyä.

Sen verran tarkennan tuota sun kommenttia, että erillistä "kohdistustietoa" ei rekisteröinnissä synny, vaan jokainen kuva käännetään ja asemoidaan siten että ne menevät täsmälleen päällekkäin kohdistuskuvan kanssa. Hiffaat kyllä äkkiä mistä on kyse kun lähdet puuhaamaan käytännössä ja katsot minkälaisia tiedostoja matkan varrella syntyy. Samulin PixInsight-alkeet (https://astronaavis.wordpress.com/2013/09/08/pixinsightin-alkeet/) on hyvä tapa lähteä liikkeelle LRGB-käsittelyssä.

Joo kiitoksia taas. Noita ohjeita olen yrittänyt katsella. Täällä on taas tällä hetkellä pilvetön taivas. Eiköhän noista jossain vaiheessa kuvan saa kasaan kun osaa vain kysellä jos tulee ongelmia.

Ensi yöksi on luvassa kirkasta. Ajattelin kokeilla laitteistoni toimintaa laittamalla sen kuvaamaan esim. M3:sta siten, että kuvaa ja tarkentaa automaattisesti kaikilla suotimilla. Saa nähdä miten käy. Pitääkö flatit ottaa erikseen kaikille suotimille vaikka kameran asento on sama vai toimiiko jollain suotimella kuvatut kaikille?   Onko väliä tallentaako kalibroidut kuvat fit  vai  xifs muodossa?

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 18.04.2017, 11:58:38
Ensi yöksi on luvassa kirkasta. Ajattelin kokeilla laitteistoni toimintaa laittamalla sen kuvaamaan esim. M3:sta siten, että kuvaa ja tarkentaa automaattisesti kaikilla suotimilla. Saa nähdä miten käy. Pitääkö flatit ottaa erikseen kaikille suotimille vaikka kameran asento on sama vai toimiiko jollain suotimella kuvatut kaikille?   Onko väliä tallentaako kalibroidut kuvat fit  vai  xifs muodossa?

Kullekin suotimelle pitää ottaa flätit erikseen. Tiedostomuodolla ei ole väliä jos käsittelet kaiken PixInsightilla. Muilla ohjelmilla voi olla vaikeuksia avata XISF-tiedostoja.

Kiitoksia vastauksista. Kuvia on pinottuna nyt  Blue 34x6 min    Green 39x6 min  Red 44x6 min    Light(Asi120MM:n mukana tullut IR/UV)  73x3min ja BaaderNeodym(jolla luulin kuvanneeni G-kanavaa) 35x6 min. Noista kuvista tosiaan näkee miten kohdistus tapahtuu samalla kuvalla.

Näyttää ihan hyvältä, eli veikkaan että lopputulos on mainio.
Ja minusta vihreä näyttää skarpimmalta kuin L.

Joo kiitoksia. Siellä L-kuvauksissa kokeilin vielä aikapaljon jalustan seurannan säätöjä. Viimegsi g:tä kuvatessa meni tosi tasaisesti. Kokeilin koota noista RGB-kuvaa, mutta en nyt oikein tiedä menikö kaikki ihan putkeen? Voiko tuosta mitään värikuvaa  tulla? Voiko tuosta jos nyt ylipäätään kannattaa jatkaa cropata tässävaiheessa noita laitoja vai sotkeeko se LRGB:n yhdistämisen?

Hyvälle näyttää ainakin alku! Todella hyvä kuva tulossa. Ammattilaiset tyrmää jos on väärin tehty, mutta lisäisin ehkä nuo r g b valoitukset luminanssiin.

Sitten käsittelet luminanssin erikseen ja rgb kombinaation erikseen.

Luminanssi sisältää kaiken tärkeän datan ja tarkkuuden. Värikuvan voit ajaa huoletta aika pehmeäksi ja tasaiseksi niin et tuo kuvaan ylimääräistä kohinaa ja kohinan hallinta/terävöitys on helpompi suorittaa tuolle pelkälle luminanssille.

Kiitoksia kannustuksesta. Kyllä tässä vähän niin kuin sormi suussa ihmettelee että mitähän tuosta tulee!

Jep, hyvää tulossa.
Ja kuten Jukka totesi niin kannattaa hyödyntää RGB:n luminanssi myös kun sitä kuitenkin on kiitettävästi kerätty.

En nyt noista kaappauksista saa ihan tarkasti selvää, mutta ehkä jättaisin tuon sinisen kanavan luminanssi pinosta pois.

Onkohan tuo tähden hehku yläpilvistä vai onko siinä jotain ccd kameraan/filtteriin liittyvää leviämistä? Onko jokaisessa kuvassa tuo tähden levähtäminen tapahtunut?
Optiikka ei taida olla niin nopeaa kuitenkaan tuossa sinun omatekemässä putkessä, että johtuisi siitä?

Youtube vain laulamaan ja sieltä etsit hyviä ohjeita. Opit käsitellessä parhaiten.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 18.04.2017, 20:56:02
Kokeilin koota noista RGB-kuvaa, mutta en nyt oikein tiedä menikö kaikki ihan putkeen? Voiko tuosta mitään värikuvaa  tulla? Voiko tuosta jos nyt ylipäätään kannattaa jatkaa cropata tässävaiheessa noita laitoja vai sotkeeko se LRGB:n yhdistämisen?

Dynamic croppia peliin vaan, niin hyvä tulee. Ja sitten pääset tekemään DBE:llä (Dynamic Background Extractor) taustan gradienttien poiston, kun eri väriset reunat eivät ole sotkemassa sen toimintaa. Ja sitten kun RGB on cropattu, niin samaa rajausta referenssinä käyttäen croppaat (Star Alignment) myös tuon luminanssin (jossa on mukana RGB:t), niin saat ne pinoon LRGB kuvaksi LRGB Combine prosessilla. Muutoin näyttää ihan oikealta värikuvalta, jolle pääsee sitten tekemään Background neutralization ja Color calibration temput värien perussäätöön.

Silloin kun sinistä kuvailin taisi ilmassa olla jotain jäähileitä ja mahdollisesti jotain ohuita yläpilviä. Kokeili pinota nuo edellä olevat pinotut L G R ja B kuvat, Tuossa toisessa se edellinen pelkkä L-kanava ja toisessa nuo kaikki neljä

Joo hyvä. Kyllä luminanssikuvan pinoaminen kaikista selvästi tuohon kuvaan vaikutti ja luulen ymmärtäneeni tuosta Timpen neuvoista tuon croppaamisen idean. Kiitoksia! Kyllä tämä tästä taitaa ennen syksyä valjeta.

Ei tuosta LRGB_kuvan käsittelystä vielä oikein mitään tullut. Tulos ekalla kerralla oli kyllä aika väritön ja muutenkin huonon näköinen(paljon huonompi kuin järkkärillä aiemmin kuvattu huomattavasti vähemmin valotettu), mutta yritetään opetella?

Moni olisi tyytyväinen tuollaisesta alusta. Kyllä se siitä lähtee. Vaatii vaan useita kymmeniä tunteja koneen äärellä opiskellen ja silloinkin vaan ymmärtää perusteet.

Näyttää hyvinkin 'luonnolliselta'.

Joo kyllä tässä yrityksessä on on todella oppinut paljon LRGB-kuvan käsittey prosessista ja myös kuvaamisesta mono-kameralla. Tuossa kuvan käsittelyssä varmaankin "ylikäsittelin"  tai jäi käsittelemättä monta asiaa. Niistä voi vihjeitä antaa, jos niitä pelkästä lopputuloksesta voi arvella. Vaikuttaako kuvan (tähtien) värittömyyteen L-valotuksen ja väri kanavien valotuksen suhde?

Vaikea on ohjeita kirjoittaa enempää, suosittelen käyttämään googlea ja etsimään ohjeita. Kokeilemaan, testaamaan, yrittämään eri tyylejä. En unohtaisi photoshopin käyttöä myöskään, se tekee joitain asioita paljon helpommin. Esim. tuosta sinun kuvasta olisin luminanssin käsitellyt kokonaan erikseen ja RGB kuvan omanaan ja sitten photarissa yhdistänyt.

Lataappas tämä työkalu:
https://drive.google.com/file/d/0B3Ky5pyZvsINR1NVcUhhY1NPbDA/view (https://drive.google.com/file/d/0B3Ky5pyZvsINR1NVcUhhY1NPbDA/view)


Katso ohjeita täältä:
http://www.lightvortexastronomy.com/tutorials.html (http://www.lightvortexastronomy.com/tutorials.html)
http://www.harrysastroshed.com/pixinsight/pixinsight%20video%20html/pixinsighthomenewbie.html# (http://www.harrysastroshed.com/pixinsight/pixinsight%20video%20html/pixinsighthomenewbie.html#)

Oma workflow olisi tuolle ilman dataa näkemättä omalla koneella:

Luminanssi, todella nopeasti kirjoitettuna ja kaikki nimet omasta muistista:
-DBEx2
-Deconvolution(Tarvitset ensin: dynamic PSF, Starmask) Googleta.
-Linear noise reduction(TGVdenoise, MLT)
           -Kannattaa etsiä image analysis kohta pixinsightista ja ajaa extract wavelet layers. Ymmärrät  tuolloin missä wavelet kerroksissa kohina on. Katsot vaan että siinä on samat asetukset kuin Multiscale linear transformationissa.

-Histogram transformation
-HDRwavelet tranformation(tarvitset range maskin, josta vähennät starmaskin pixelmathissä)
-Maskin kanssa morphological tranformation tähtiä pienentämään.

RGB
-DBE
-Color calibration. Kannattaa valita tuo galaxi valkoisen referenssiksi ja ottaa pois detect layers täppä.
-Multiscale linear transformation(=MLT) Luminance + Crominance
-ArcsinH strech(tämä säilttää tähtien värit)
-Histogram transformation

Photoshop:

RGB:
Camera raw noise reduction
Saturated block(Googleta)
Gausian blur.

Luminanssi omaan layeriin ja värikuva omaan. Sitten vain vaihdat tuon väri layerin tyypin väriksi niin sinulla on värikuva.

Tämä oli hyvin yksinkertaistettu ja nopeasti kirjoitettu. Näin käsittelen  minun järkkäri kuvia LRGB tyylillä. Joku muu osaa paremmin ja minä en ymmärrä aiheuttaako tuo mono kameran datan käsittely jotain muutoksia workflowhun.

Jos haluat voit jakaa datan johonkin ja ottaa viikonloppuna minun koneeseen teamviewer etäyhteyden. Voidaan katsoa läpi nuo alun jutut ainakin.

Kiitoksia wm-x:lle noista ohjeista. Tuota oikeaa Photoshoppia minulla ei ole enkä varmaan tule hankkimaankaan., mutta kyllä tuolla Pixinsightillakin varmaan saa kuvat kuntoon kunhan jaksaa kokeilla ja kysellä vähän yksityiskohtaisemmin jos ei jokin vaihe ala onnistua. Minä kokeilen seuraavaksi noita mainitsemiasi asioita tuossa käsittelyssä ja jos menee sormi suuhun niin kyselen neuvoja. Järkkärillä kuvattuja sain mielestäni ihan tyydyttävästi käsiteltyä noilla Naaviksen ja LightVortexAstronomy-ohjeilla, mutta näissä CCD-kuvissa ei oikein toimineet tai sitten vaan tein jotain väärin. Minä opettelen käyttämään vaikka googledrivea jolla saa tiedostoja jaettua, mutta ihan nyt en taida ehtiä. Noissa kuvissa tietysti vaikuttaa myös se, että ne on kuvattu 1300 mm:n putkella ja kun kamera ei ole ollut samassa asennossa, niin loppu kuvaa on vielä cropappu aika paljon ja kuvatessa L-kuvia kuu ja muut ympäristön valot ilmeisesti vaikuttivat, kun silloin ei vielä ollut mitään huurre/vastavalo suojaa.

Saat kaikki tehtyä pixinsightilla.

Käytitkö bachpreprosessia? Kannattaa ainakin masterit tehdä manuaalisesti imagecalibroinnilla+imageintegrationilla. Olisin näkevinään että tuo bias vähennys ei ole toiminut tai se on ajettu kahteen kertaan. Saat paremman master flatin kun teet noilla lightvortexastronomyn ohjeilla, tekee huomattavasti tasaisemman käntän kun on tuo equalize fluxes päällä ja kaikki kuvat ovat ns. saman arvoisia. Saa toki varmaan samat arvot tuohon automaattiseen tekoonkin, mutta itse en luota siihen enää.

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 20.04.2017, 11:32:19
Kannattaa ainakin masterit tehdä manuaalisesti imagecalibroinnilla+imageintegrationilla.

Väitän, että kalibroinnin käsin tekemisellä ei saavuteta mitään BatchPreProcessingiin (BPP) verrattuna. Kalibrointivaihe on puhtaasti mekaaninen toimenpide, ja BPP automatisoi tämän parhaansa mukaan käyttäen kussakin vaiheessa parhaita asetuksia (esim. mainitsemasi EqualizeFluxes flatteja pinotessa – tarkistin koodista). Sen sijaan ImageIntegrationilla pinoaminen kannattaa tehdä pidemmän päälle käsin, sillä rejektioasetuksia joutuu yleensä viilailemaan sopivaksi siten että ylimääräiset satelliittiviirut yms häipyvät pinosta mutta muuta dataa ei heitetä hukkaan.

Vehnae varmasti oikeassa. Yritinkin tuossa lopussa pientä disclaimeriä esittää omaan kommenttiin.

Olen vain todennut omassa käsittelyssä että ainakin näkee paremmin mitä on tekemässä ja parempaa jälkeä itsellä tullut. Pitäisi perehtyä ehkä paremmin noiden BPP asetusten säätöön. Toisaalta masterien teko on simppeli proseduuri tehdä "manuaalisestikkin".

https://www.dropbox.com/sh/tlndbj49t0nfm9f/AADeAaqgfhvivBFwqHk6jhNra?dl=0     Tuolta löytyy(toivottavasti) nuo minun pinot. Niissä Ensimmäisissä Light-kuvien flat-kuvissa minulla oli varmaankin jotainpielessä, kun kalibroiduista kuvista näytti, että kulmat olisivat vaalenneet liikaa. Noista voi koettaa kasata kuvaa jos sattuu olemaan joskus joutoaikaa(mutta ei o pakko jos ei taho)

Kyllä tämä kuvan käsittely ehkä pikkuhiljaa edistyy. Kiitos kannustuksen ja hyvien neuvojen.

Upean näköinen! Nopeaa oppimista!

Todellakin! Mahtava kuva M51:stä!

Upeaa jälkeä!  :cool:
(Mitä tuo oikean reunan keskeltä löytyvä sininen hehku muuten on?)

Kiitoksia! Tuossa sinisen pinotussa kuvassa selvästi on tuo tähden hehku näkyvissä. Ilmassa kyllä oli jatain pientä jäähilettä, mutta en tiedä aiheuttiko se vai jokin muu asia tuon?

Sanoisin edelleen että kalibrointi ei ole mennyt kohdilleen kennon reunahehkulta näyttää.

Tuo hehku näyttää niin symmetriseltä tuon tähden ympärillä asiasta yhtään mitään tietämättä tuntuisi että hehku ei hakeutuisi johonkin tähteen vaan olisi jossain kohtaa kuva-alaa
kohteesta riippumatta vai vahvistuuko hehku jotenkin kirkkaissa kohdissa?

Kyllä minustakin tuossa viimeisessä kuvassa näyttää alareunassa kulmissa kennon hehkua olevan.
Ja darkkien pitäisi tuo hoitaa.
Tosin omalla cmos-kameralla kyllä usein huomannut kummallisuuksia dark-kalibroinnissa.

Kiitos multakin kaikille opastajille. Vaikka ei ookkaan mun ketju, niin oon oppinut tästä tosi paljon itekkin!  :azn:

Joo siinä kuvan etenkin taustan käsittelyssä on minulla  kyllä vielä läheskaikessa opiskeltavaa. Tuon tähden(kuvan ulkopuolelle jäävän) sininen hehku, joka näkyy kuvan oikeassa laidassa voisi kai johtua jostain sääilmiöstä(vai kuinka?), kun nimittäin katselin noita kalibroituja kuvia niin osassa se näkyy selvemmin osassa ei juuri lainkaan.

Joo, esimerkiksi ohuet yläpilvet tai ilmassa oleva sumu aiheuttavat juuri tuollaisia tähtien laajentuneita haloja. Samalla kuvan himmeät yksityiskohdat kärsivät yleensä niin paljon että tällaisia osavalotuksia ei kannata ottaa pinoon mukaan.

Nostin jalustaani kesän aikana, jotta pääsisin kuvaamaan hielman 0-deklinaation alapuolelta. Pari viikkoa sitten oli pilvetön yö ja sain jalustan napasuuntauksen sharpcapilla kohdilleen, mutta yllättäen deklinaatio moottori vain nytkähteli edestakaisin kun yritin ajaa. Onneksi tekemässäni arduino astroeq:n liittimessä löytyi "kylmäliitos"ja asia korjaantui. Quidaus ei oikein hyvin toiminut
virhe vaihteli 1 - 2.5 kaarisekunnin välillä. Toivottavasti tämä johtui siitä, että tuolla jalustani kohteen etsinnän tuntipuolella  oli selvästi löysää. 
Sitten kysymys flattikuvien ottamisesta L,R,G,B-kuviin: Toimiiko näin? Jos laitan sgp:n kuvaamaan ensin  nuo kaikki light- kuvat peräjälkeen siten, että tarkentaa automaattisesti filtterin vaihdon yhteydessä, niin voinko ottaa flattikuvat peräjälkeen samalla systeemillä  vasta sen jälkeen kun nuo kaikki lightkuvat on otettu (auotomaattista tarkennustahan flat-kuviin ei voi laittaa mutta bahtikovin maskilla etsityn tarkennuskohdanhan eri filttereille tuo sgp löytää. (vai pitääkö flatit kuvata heti jokaisen filtterin jälkeen)

Tarkennuksen hienosäädöllä ei pitäisi olla havaittavaa vaikutusta flatteihin, ne voi hyvin ottaa kuvaussession päätteeksi. Tai jos on fiksu niin hämärän aikaan ennen kuvausta, niin pääsee aikaisemmin nukkumaan.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 11.09.2017, 20:29:12
(vai pitääkö flatit kuvata heti jokaisen filtterin jälkeen)

Jari tuossa vastasikin, kun väsäsin omaa vastinettani.
Käytännössä voi kuvata flatit ennen tai jälkeen Light-kuvia, jos tarkentimesi kykenee toistettavasti hakeutumaan samaan tarkennuskohtaan. Itse olen laiska kuvaaja ja tarkennan kerran luminassilla aloittaessani kuvaamisen ja anna mennä tuolla tarkennuksella koko LRGB-kasan. Tässä laiskuudessa auttaa hiilikuituinen paksu RCT-putken runko ja QSI 583ws CCD-kameran tarkka mekaniikka, joka pitää LRGB filsujen tarkennukset sangen lähellä toisiaan. Omassa putkessasi moni muu asia saattaa vaikuttaa fokukseen niin paljon, ettei tällaista "laiskuutta" pysty harrastamaan (esim. alumiiniputken lämpölaajeneminen muuttaa fokusta jo tuollaisen 2-3 h aikana liikaa).

Tässä LRGB pinkan yksityiskuvien fokukset ajalla 19:18 - 21:46, kun kuvasin tuota M82 galaksia:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT10_QSI583ws_focus_comparison_between_time_1918-2146.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT10_QSI583ws_focus_comparison_between_time_1918-2146.jpg/_full.jpg)

Ja tässä aiempi vertailu pelkästä luminanssikanavasta saman suuruusluokan ajankulun myötä:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10RCT_carbon_tube_focus_change_2h50min.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10RCT_carbon_tube_focus_change_2h50min.jpg/_full.jpg)

Olisi mukava tietää kuinka joko toinen kuvausputki käyttäytyy kuvausillan aikana, jos sen jättää tarkentamatta 2,5-3 tunnin ajaksi ts. onko tämän kaltainen lämpökäyttäytyminen harvinaista?

Kiitoksia Jarille ja Timolle!  Yritän mittailla tuon suomalaisesta männystä tehdyn putkeni käyttäytymistä lämpötilan muutoksissa kunhan pilvet väistyvät.

Viimeyö oli pitkästäaikaa kirkas. Kävin kokeilemaan viimein tuon aiemmin hankkimani BorenSimon toimintaa. Atik.kameraa en saanut komakorjaimen ja filtteripyörän kanssa paikoilleen, kun filtteripyörässä olikin 54 mm:n kierteet. (Toivottavasti tilasin oikeanlaisen adapterin) Kokeilin kuvausta Eos 60D:llä. Liitteenä yksi 10 minuutin valotus jonnekin satunnaiseen suuntaan Andromedaan
tähdistössä. Tuosta kuvasta tähdissä näyttäää olevan komaa ehkä vasemmissa nurkissa enemmän kuin oikeissa. Voiko tuosta kuvasta asiaa ymmärtävät sanoa jotain putken kollimoinnista tai komakorjain-reduserin backfocuksesta.  (Olisi ollut kokoyö selkeää, mutta en viitsinyt yrittää minkään kohteen kuvausta, kun jalustani deklinaatiopuolen quidaus näytti toimivan jotenkin satunnaisesti mutta kuitenkin melko usein siten, että meni 5 minuuttia aivan hienosti hieman etelään valuen yritti  kokoajan nostaa hieman pohjoiseen ja sitten nosti yhtäkkiä n. 4 kaarisekuntia
siellä meni taas jonkin aikaa tasaisesti ja tippui etelään päin.  Deklinaatio puoli tuolla BorenSimon putkella ei kyllä jalustassani  ollutkaan läheskään tasapainossa, mutta kyllä siellä ilmeisesti jotain muutakin löysää täytyy löytyä. Tuntiakselin quidaus meni kokoajan aivan hienosti ja kyllä tuo 10 minuutin kuvakin ihan hyvältä mielestäni näyttää. Täytyy tänään yrittää tasapainottaa jalusta  ja tutkia muutenkin tuo deklinaatiopuolen liike jos vaikka sattuisi tulemaan taas joku kirkas yö.

Jaa, vaikea sanoa tuon kokoisella kuvalla - ehkä vasen reuna on vähän heikompi, eli silloin veikkaisin pientä tilttiä.

Tilttiä näyttäisi minusta olevan ja varmaan hieman viilattavaa etäisyydessä. Ota ccd inspector 30 päiväksi kokeiluun niin näet tilanteen ja pystyt sen kanssa etsimään sopivan etäisyyden ja korjaamaan tiltin.

Joo täytyy yrittää tutkia tuon ccd inspectorin ideaa . Missä kohdin laitteistossa tuota tilttiä voi esiintyä ja voisiko sen selittää tarkemmin  (on minulle uusi nimitys eikä oikein sano yhtään mitään )

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 01.11.2017, 18:49:55
Joo täytyy yrittää tutkia tuon ccd inspectorin ideaa . Missä kohdin laitteistossa tuota tilttiä voi esiintyä ja voisiko sen selittää tarkemmin  (on minulle uusi nimitys eikä oikein sano yhtään mitään )

Se tarkoittaa ihan yksinkertaisesti sitä, että polttotaso ja kameran kenno ovat vinossa toisiinsa nähden. Esim. tarkennuslaite voi olla vinossa optiikkaan nähden, kameran oma kenno voi olla vähän vinossa jne.

Vasemman reunan nurkat ovat hiukan enemmän koma-virheisiä kuin oikean reunan nurkat. Samoin taisi olla pientä siirtymää myös kuvan pystyakselilla, mutta mahdotonta sanoa tuossa koossa mitään muuta. Tuon mukaan kollimoinnissa on pieni poikkeama, mihin muut viittaavat "tiltillä" eli kuva-alan "kallistuksella".

Tuo viittaa CCD Inspectorin 3D-näkymään, jossa sama näkyy kallistuksena (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Curvature_collection.jpg), kun joku asia on pielessä oikeasta kollimoinnista. Sitten kun kuva-ala on tasapainoinen, niin kallistus poistuu ja jää jäljelle vain kuva-alan kaareutuvuus (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/20160919_RCT_collimation.jpg). Tässä täytyy huomioida, että nuo termit ovat vain eri virheiden graafisia esityksiä, mitä CCDI käyttää havainnollistamaan kollimointivirheitä 3D-kuvassaan. :wink:

Naavis tuossa sanoi saman asian muutamalla sanalla ennen kuin lähetin oman vastineeni...

Hain vielä tämän illan kuvauksesta yhden 10 min G-kanavan valotuksen, josta tein CCDI-mittaukset asian havainnollistamiseksi (eka kuva). Otin sitten nurkista 400x400 px ruudut mosaiikiksi, jonka keskellä on kuva-alan keskustasta sama 400x400 px alue vertailuksi (toka kuva).

En ole jaksanut tsekata RCT:n kollimointia, kun kuvauskelit ovat olleet niin harvassa tänä syksynä, mutta tuossapa tuo on (=jotain pientä säätöä tarttis tehdä ja säätää pääpeilin/apupeilin etäisyyttä, jotta pääsisi eroon noista "kippuraisista" nurkista  :grin:).

Kiitoksia kaikille vastauksista. Mukava olisi itsekin päästä noista joskus perille. jos aloittaisi varovasti vaikka kysymällä, että miten ohjelmat  nuo FWHM arvot min ja max laskevat ja mitä niistä voi kuvan laadusta päätellä?

FWHM on full width at half maximum, tapa ilmoittaa tuollaisen suttuisen läntin halkaisija jotenkin yhtenäisellä tavalla. Tarkoittaa sitä että jos tähden kirkkain pikseli on 100, etsitään ympyrä jonka sisällä pikselit ovat kirkkaampia kuin 50, ja FWHM sitten kertoo montako pikseliä sen ympyrän halkaisija on. Pikseleistä voi tietysti laskea kaarisekunnit. Tässä FWHM:ssä on siis ideana että se on suunnilleen sama riippumatta tähden kirkkaudesta, vaikka silmälle nuo himmeämmät tähdet näyttävätkin pienemmiltä.

Minimiarvot eli pienimmät tähdet löytyvät Timpen kuvasta kuvan keskeltä jossa diagrammin tummat sävyt ovat, ja isoimmat (=huonoimmat) tähdet vastaavasti tuolta nurkista, joissa kaavioon tulee kirkkaampi väri.

Latasin koneelleni ccdinspectorin. Yritin opetella noilla Borensimon eos-kuvilla tuon ohjelman käyttöä. Manuaalista löysin "hyväksyttäville" FWHM-arvoiksi jotain alle 4" (jos tuosta englannista oikein päättelin) Tuo Aspect liittyy tähden pyöreyteen ( alle 30% olisi jo kohtuullinen? ) Noista Tiltti-arvoista enkä tuosta curveture lukemasta vielä oikein löytänyt mitään?    Voisikohan nuo isot FWHM- arvot johtua komakorjainreuserin väärästä etäisyydestä sekä fokusoinnista?  En kyllä ole täysin varma, että olisin tuota ohjelmaakaan oikein käyttänyt.

Pitääkö tuo arcseconds / pixel arvo paikkansa?
Muutenhan tuo minusta näyttää hyvältä.
Aavistus tilttiä/vinouttaa X-akselilla mutta ei kovinkaan paljon.

Joo tuon laskin arvoilla EOS 60D:n pikselikoko 4.29µm    BorenSimon polttoväli 0.73 reducerilla 584 mm

kokeneemmilla  varmaankin on käsitys siitä miten miten pientä fine step arvoa fokuserissa pitäisi käyttää automaattisessa tarkennuksessa?
Toinen kysymys ccdinspectorista.  Onko tuo collimation lukema esim. curveture mapissa se josta  voi kollimoinnin tarkkuuden päätellä?

Juu, collimation näyttää juurikin kollimoinnin tason, tilt taas kertoo kentän kallistuksen optiseen linjaan nähden ja curvature kertoo kentän tasaisuuden. Tuossa sinulla näyttää curvature 35,2% jota pidän hieman suurehkona, tosin onhan tuo järkkärin kennokin melko iso, tähän vaikuttaa kennon ja korjaimen etäisyys, koitappa eri etäisyyksillä että minkälaisia tuloksia tulee. Tuossa etäisyyksien muutossa kannattaa olla kuitenkin maltillinen koska omien (ASA korjaimen) kokemusten perusteella tuollainen 0,1 mm:n muutos etäisyydessä vaikuttaa kentän kaarevuuteen jo havaittavasti.

Joo hyvä. Tuo on hyvä tietää, kun lähtee hakemaan oikeaa etäisyyttä etenkin kun kirkkaat yöt ovat näin harvassa.

Kun nämä testauskelit näyttävät olevan tosi harvassa, niin koetan kysellä etukäteen miten kannattaisi menetellä tuon korjaimen ja kennon oikean etäisyyden löytämiseksi sitten kun tähdet joskus vähän aikaa näkyvät. Kannattaisiko tarkentaa  autofocuksella vain kuvan keskeltä pienempi alue  ja ensin kuvata muutamia kuvia  kasvattaen etäisyyttä  esim. 0.5 mm:n välein? Curvature arvoista voisi päätellä mistä kohdilta etäisyyden oikea arvo löytyy

Seuraavaksi siirrytään huurteisiin. Eli mihin kohtaan Newton-putkessa huurrepanta kannattaa laittaa etupäähän vai pääpeilin lähelle?

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 14.11.2017, 19:04:46
Seuraavaksi siirrytään huurteisiin. Eli mihin kohtaan Newton-putkessa huurrepanta kannattaa laittaa etupäähän vai pääpeilin lähelle?

Lämmittimen tarkoitus on pitää optisten pintojen lämpötila kastepisteen yläpuolella, jolloin pinnoille ei tiivisty kosteutta. Lämmittimen sijainti kannattaa siis valita tarkasti. Newton-putkissa apupeili huurtuu yleensä herkimmin, koska se säteilee lämpöä taivaalle. Monesti apupeilin ympärille kääräistään ohut huurrepanta tai vartavasten tehty apupeilinlämmitin. Pääpeili on sen verran syvällä putken pohjalla, että se ei niin herkästi säteile lämpöään taivaan tuuliin, joten sitä ei niin usein ole ollut tapana lämmittää.

Syyskuun alkupäivien jälkeen täällä Kuhmossa on ollut vain neljä yötä jolloin on ollut vähän pitempi kirkasjakso. Yli kymmenen kertaa on ennen hämäräntuloa ollut lähes selkeää, mutta kun olen hämärän laskeutuessa saanut kalustoni kuvaus kuntoon on taivas ollut täysin pilvien peitossa. No ihan hyvää harjoitusta tuon kaluston kuvauskuntoon laittaminenkin on ollut ja olenpa samalla koettanut opetella tuota sgp-kuvaus ohjelman käyttöä. Testailin flattikuvien ottamista. Noista vasemmalla olevista kuvan tiedoista ilmeisesti voi päätellä pitääkö valottaa vielä enemmän vai vähemmän? Tuossa flattikuvassa näkyy selvät ruudut jotka kyllä häviävät näkyvistä kun zoomaa  kuvaa. Mistähän ne johtuvat?

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 18.11.2017, 18:51:49
Tuossa flattikuvassa näkyy selvät ruudut jotka kyllä häviävät näkyvistä kun zoomaa  kuvaa. Mistähän ne johtuvat?

Kuvaat mitä ilmeisimmin värikameralla? Värikameran kennolla on värisuodatinruudukko, eli yleensä 2x2 pikselin ryhmissä yhden pikselin päällä on punainen suodatin, yhden päällä sininen ja kahden jäljellejäävän päällä vihreä. Tämä aiheuttaa sellaisen selkeän shakkilautakuvion kameran raakakuviin. Kun zoomaat kuvaa ulos SGP:stä, tällainen toistuva pieni kuvio aiheuttaa kaikenlaisia ruudukkokuvioita riippuen zoomauksen tarkasta määrästä ja kuvan pienentämiseen käytetystä algoritmista. En näin ulkomuistista osaa sanoa mitä algoritmia SGP käyttää. Mutta ei siis huolta, tällainen on värikameralla ihan normaalia.

Joo kiitoksia vastauksista. Olen käyttänyt EOSia kun yritän löytää tuon koomakorjain reduserin oikean etäisyyden, mutta saattaisi olla ihan järkevää etsiä tuo oikea etäisyys ensin tuohon Atik 383L+ kameraan ja opetella samalla sen käyttöä.

Tässä taas pari kysymystä. Vaikuttaako filtterit ASA komakorjain/reducerin ja kennon väliseen oikeaan etäisyyteen? 
Kävin testailemaan flattikuvien valotusta Atik 383L+:lla . Led kohdelamppu on n. 5 m:n etäisyydellä putkesta jonka suulla vanha piirtoheittimen dialevy. Kokeilin Baaderin LRGB-suotimilla eripituisilla valotuksilla. Tuohon kuvaan laitoin muutaman näkyviin. Mikä lukema noissa tilastoissa on se josta sopivan valotuksen voi päätellä? Näyttääkö nuo eri suodattimilla kuvattujen kuvien tilastot normaaleilta, kun niissä on noin isoja eroja?

Mediaani ADU-lukemia olen itse katsellut. Tuon mediaaniarvon kun säätää valotuksella keskelle tuollaista (https://www.teleskop-express.de/shop/Bilder/shop/Atik/ATIK383L+/ATIK383L+-Exposure-Duration.jpg) käyrää, niin ollaan turvallisilla vesillä. Eri suotimilla saatavien ADU-arvojen erot ovat normaaleja. Useimmiten muutetaan vain kunkin suotimen valotusaikaa siten, että ADU-lukemat saadaan keskenään samalle alueelle (vaikka 25000...30000 ADU haarukkaan, mikä olisi mukavasti tuollaisen käyrän "lineaari-alueella"). Lisäksi sulkimellisilla kameroilla (esim. KAF-8300 kennoiset) lyhyinkään valotusaika ei saa jäädä liian lyhyeksi, jolloin flat-kuviin saattaa tulla suljinongelmia (varjostumia).
=> Säädä flat-kalvosi sellaiseksi, että saat kuvattua sillä noita 25000-30000 mediaani-ADUn flatteja käyttäen noin 0,5...5,0s valotuksia, niin kaikki on ok.
Täällä foorumilla on hyvä ketju flat-kalvojen kanssa toimimiseen: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=7082.0 (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=7082.0)

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 19.11.2017, 18:44:23
Tässä taas pari kysymystä. Vaikuttaako filtterit ASA komakorjain/reducerin ja kennon väliseen oikeaan etäisyyteen? 

Vaikuttavat juu. Suodatin siirtää tarkennuspistettä noin kolmasosan omasta paksuudestaan ulospäin. Eli jos laitat kolme milliä paksun suodattimen kameran ja reduserin väliin, täytyy niiden väliin jättää ylimääräinen milli etäisyyttä. Monet suodattimet ovat vain millin paksuja, mutta esimerkiksi Astrodonin suodattimet, joita itse olen käytellyt, ovat kolme milliä paksuja.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 19.11.2017, 18:44:23
Kävin testailemaan flattikuvien valotusta Atik 383L+:lla . Led kohdelamppu on n. 5 m:n etäisyydellä putkesta jonka suulla vanha piirtoheittimen dialevy. Kokeilin Baaderin LRGB-suotimilla eripituisilla valotuksilla. Tuohon kuvaan laitoin muutaman näkyviin. Mikä lukema noissa tilastoissa on se josta sopivan valotuksen voi päätellä? Näyttääkö nuo eri suodattimilla kuvattujen kuvien tilastot normaaleilta, kun niissä on noin isoja eroja?

Mean, minimum ja maximum ovat tärkeimpiä lukemia, joita kannattaa tuijotella. Mean kertoo pikselien keskimääräisen kirkkauden, minimum kuvan himmeimmän pikselin kirkkauden ja maximum kirkkaimman. Koska värikameran kennolla on kolmenlaisia suodattimia, on tilastoa vähän vaikeampi tulkita, koska yhden huipun sijaan kuvan histogrammissa on kolme erillistä huippua, joiden suhteelliset paikat riippuvat käytetyn valonlähteen spektristä ja kameran kennolla olevista suodattimista. Saat kuvan histogrammin näkyville SGP:ssä klikkaamalla ylävalikosta View -> Docking Modules -> Image Histograms.

Pyrkimys olisi saada flättikuva valotettua noin puoleen väliin käyttökelpoista dynaamista aluetta, eli 30 000 ADUn tienoolle. Jos flättivalonlähde on esimerkiksi kovin sinertävä, voi käydä niin että punaiset pikselit alivalottuvat paljon vaikka sininen kanava olisi ok. Siksi kannattaa katsella myös noita minimum- ja maximum-lukemia.

EDIT: Jaahas, en lukenut että kyse oli Atik 383L+:sta eikä tuosta järkkäristä josta aiemmin puhuttiin. Voitte jättää siis huomiotta höpinäni kolmesta eri värifiltteristä. :angel:

Jaha, omaa viestiä kirjoittaessa ehti tulla kaksikin viestiä, joissa on jo sanottu kaikki oleellinen. Eipä siis lisättävää :cool:.

Kiitoksia kaikille vastaajille. Kyllä tämä homma pikkuhiljaa alkaa jostain päin aukenemaan!

Löysin miljoonalaatikostani tuollaisen 1.1W 4000K ledin jännitteille 10V-30V. Rakentelin siitä porakoneen akulla(18V) toimivan valolähteen. Noin 1.5 m:n etäisyydelle putkesta laitettuna tuo tuon mattadialevyn kanssa antaisi sopivan valonmäärän kaikille kanaville (valotukset 0.7s ...5 s), mutta muuten en vielä ole testannut tuleeko valo tarpeeksi tasaisesti koko alueelle tuollaisesta pienestä valoähteestä. Tuosta vaijerivetoisesta jalustasta luultavasti löysin kohdan, joka deklinaatiopuolella välillä sotki autoquidausta. Uskon tuon mallin nyt olevan loppuun kehitelty. (Seuraavaksi kai sitten sen helmikuussa Hauholta mukaan tarttuneen ison matopyörän ja pienemmän matopyörän kimppuun mielessä goto) Kyllä tosin tänä talvena on ensin tarkoitus kuvailla noilla nykyisillä. Tänään iltapäivällä oli lähes pilvetöntä. Kasailinkin taas kalustoni ja ehdin ensimmäisten näkyvien tähtien avulla säätää quidausputken tarkennuksen ja suunnata nuo kolme putkea suunnilleen samaan suuntaan, jotta löytäisin haluamani tähden kuvausputken kuvaan, mutta sitten tähdet taas katosivat ja alkoi ripotella lunta.

Testailin tuota flattisysteemiäni ja ei tuosta noin pienestävalolähteestä taida tulla tarpeeksi tasaista valaistusta koko putken suulle, kun se on niin himmeä, että pitäisi olla melkolähellä. Tilasin tuollaisen säädettävän flattiboksin. Sillä näyttäisi flattien kuvaaminen onnistuvan jollain 0.5s- 4 s ajoilla. Tuota BorenSimonia olen yritellyt saada kuvauskuntoon, mutta ei oikein ole päässyt testailemaan . Reducerin oikeaa etäisyyttä kennosta ei taida oikein ilman tähtitaivasta saada selville? Saa nähdä miten hyvin tuo TS_fokuseri jaksaa pitää kollimoinnin linjassa, kun tuossa kamera tulee aika kauas ja itäänpäin kuvatessa aiheuttaa melko ison momentin tuohon fokuserin liikkuvaan putkeen?

Tähdet tulivat täälläkin kaikista epäilyksistäni huolimatta näkyviin. Jatkoin ASA:n etäisyyden testausta kuvaamalla AT´tik 383:lla lyhyitä valotuksia. En itse oikein noista kuvien arvoista osaa päätellä, että kannattaako tuota etäisyyttä vielä testailla vai ovatko nuo arvot ihan ok?

Itse olisin noihin arvoihin jo tyytyväinen.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 08.01.2018, 19:40:11
Jatkoin ASA:n etäisyyden testausta kuvaamalla AT´tik 383:lla lyhyitä valotuksia. En itse oikein noista kuvien arvoista osaa päätellä, että kannattaako tuota etäisyyttä vielä testailla vai ovatko nuo arvot ihan ok?

Hyvältä näyttää eli ole vain ihan rauhassa & tyytyväinen saamiisi CCDI-arvoihin.
Jos haluat hifistellä, niin voit alkaa hieromaan kuva-alan nurkkia visuaalisesti kuntoon eli tekemään hienokollimointia kuva-alan nurkkien tasoittamiseksi.  :wink: 
Tässä malliksi tämän päiväisen RCT-kuvan #81 CCDI-mittaus ja sen mukaiset tähdet samasta kuva-alasta 100% cropattuna... (arvaa, mikä nurkka ei kuulu kuvaan?-)
(Sitten tulivat pilvet eli säätö jatkuu parin kuukauden kuluttua  :undecided:)

Kiitoksia vastauksista. Näyttää vaan menneen deklinaatiopuolen suunnat eqmodista sekaisin, kun muuttelin hieman rakennetta jolla sain löysiä pois. Mutta tuohan on vain täppä oikeaan kohtaan

Sain tukevamman fokuserin vaihdettua putkeeni ja eilen oli illalla tähdetkin näkyvillä. Tosin tuuli oli vähän puuskaista ja ehkä ilmassa pientä jäähilettä. Kollimointia säätelin ccdinspectorilla ja tarkennuksen sgp:n autofocuksella. Muuten kuvan arvot näyttävät aikalailla samanlaisilta kuin tällä sivulla aiemmin näkyvät ennen fokuserin vaihtoa kuvatut, mutta FWHM arvot ovat huomattavammasti isommat. Laitoin sgp:n kautta kuvaamaan 20 kuvaa 180s valotuksella .  Onkohan tarkennus vähän pielessä vai voiko jokin muu aiheuttaa tuon FWHM arvojen kasvun?  Noissa kuvissa kollimoinnin arvot näyttävät hieman vaihtelevan. Mistähähän tuo voisi johtua?

Tuossa edellisessä nuo kohteen tiedostonimet jäivät vääriksi, kun ensin olin suunnitellut kuvaavani M45:ttä, mutta ekalla kertaa fokuseri oli vähän liian korkealla ja jouduin ottamaan 16 mm:n jatkopalan pois välistä.
Sillä aikaa maapallo oli pyörähtänyt niin, että Rosette oli sopivammalla hollilla. Liitteessä 19 kuvva pinottu PI:n oletusarvoilla ja auto stretchattu

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 17.01.2018, 14:02:28
Muuten kuvan arvot näyttävät aikalailla samanlaisilta kuin tällä sivulla aiemmin näkyvät ennen fokuserin vaihtoa kuvatut, mutta FWHM arvot ovat huomattavammasti isommat ....clip.... Onkohan tarkennus vähän pielessä vai voiko jokin muu aiheuttaa tuon FWHM arvojen kasvun?  Noissa kuvissa kollimoinnin arvot näyttävät hieman vaihtelevan. Mistähähän tuo voisi johtua?

Monimutkaiseen kysymykseen "lyhyt" vastaus.
=> Tsekkaa mitä CCDI:n omasta avusteesta löytyy FWHM haulla, niin löydät esim. FWHM Monitor FAQ ohjeen ja paljon muutakin asiaa FWHM-lukemista ja niiden tulkinnasta. En jaksa selittää kaikkea tähän yhteyteen, mutta kerron että haussa tulee esiin myös tämä seikka:

"Precise Collimation
...Collimation makes a huge difference in the quality of image and resolution that can be achieved. With CCDInspector, a collimation error of 10 arcseconds can produce as much as 1 arcseconds increase in FWHM of a star. This means that a good 3.0 arcsecond FWHM image can become a 2.0 arcsecond image with proper collimation!"

Edellisestä huolimatta voin lyhyesti myös sanoa, että ilmakehän seeingin vaihtelut vaikuttavat hyvin paljon asiaan. Kannattaa aina tarkastaa mitä MeteoBluen kaltaiset sivut antavat seeing-ennusteita tuolle illalle. Ks. esim. Hyvinkään tiedot linkistä:
https://www.meteoblue.com/en/weather/forecast/seeing/hyvink%c3%a4%c3%a4_finland_656913 (https://www.meteoblue.com/en/weather/forecast/seeing/hyvink%c3%a4%c3%a4_finland_656913)
Olen näet joskus kollimointisäätöjä tehdessäni huomannut, että seeing vain romahtaa, kun ilmakehässä tapahtuu jotain (yleensä pilvet ovat tulossa taivaalle ja ilmavirtaukset muuttuvat nopeasti).

En siis neuvo vertaamaan saatuja FWHM-arvoja eri iltojen kesken, enkä aina edes saman yön sisälläkään. FWHM-arvot vain vaihtuvat eri öiden välillä ja sillä hyvä!
Mutta siitä huolimatta tuolla FWHM-arvolla on takanaan tiettyjä lainalaisuuksia mukana, kuten esim. tuo kollimoinnin tarkkuus. Sitten kun saat tällaiset asiat kuntoon (asiat mihin pystyt itse vaikuttamaan), niin pääset arvioimaan kelin ja kollimoinnin hyvyyttä tietylle illalle.

Ja jos haet hyvää kollimointia CCDI:llä, niin on parempi katsella Collimation/Curvature/Aspect ratio -lukemien keskinäistä kolminaisuutta ja näiden kokonaissummana saatat saada sille illalle sivutuotteena myös sen parhaan mahdollisen FWHM-lukeman putkestasi (jos vain ilmakehän liike pysyy vakaana).  :wink:

Alla liitteessä taas yksi mittaus RCT:n arvoista. En ole tehnyt tuolle edelliseen (08-01-2018) verrattuna mitään muuta säätöä, kuin kiinnittänyt CCD-kameran pariin kertaan uudelleen fokkariin hakiessani oikeaa sommittelua uuteen kuvausprojektiini. (Tarkista omat CCDI:n oletusarvosi myös kohdalleen, kertoo toinen kuva...)

Onkohan jollakin vihjeitä mikä on mennyt pieleen, kun RGB-kuvan muodostaminen ei onnistu?

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 06.03.2018, 20:51:51
Onkohan jollakin vihjeitä mikä on mennyt pieleen, kun RGB-kuvan muodostaminen ei onnistu?

Joo, paina sitä pyöreää nappulaa ("Apply Global") eikä neliötä ("Apply").

Tuolla operaatiolla (R/G/B-kuvien yhdistäminen RGB-kuvaksi) ei ole mitään varsinaista kohdekuvaa vaan se luo uuden kuvan, jolloin apply global on oikea ratkaisu. Neliötä käytetään siinä vaiheessa kun RGB-kuvaan yhdistetään L, jolloin olemassaoleva RGB-kuva toimii kohdekuvana.

Kiitoksia. Tämä homma on vähän hakusessa, kun ei pariin vuoteen ole montaakaan kuvaa saanut.

Yritän kasailla noista edellisistä LeoTripletin kuvista jotain. L:N ja RGB:n yhdistäminen ei onnistu. Johtuuko siitä, että croppasin tuota L_kuvaa  ja en tuota RGB-kuvaa  vai olenko mokannut jossain käsittelyjen vaiheessa.
Saako noita eri "kokoisia" kuvia jotenkin yhdistetyksi vai pitääkö aloittaa alusta. Referenssi kuva pakatessa oli kaikissa sama.

Yhdistäessä luminssia ja värikuvia toisiinsa kuvien koon täytyy tosiaan olla sama. Kuvia kropatessa niiden koko muuttuu, joten sen jälkeen niitä ei voi yhdistää kroppaamatta toista kuvaa prikulleen samalla tavalla.

Joo paljon kiitoksia!

Näitä kysymyksiä varmaankin riittä, kun tätä hommaa opettelee.Onnistuuko L-kuvan ja rgb-kuvan  yhdistäminen lrgb-kuvaksi vaikka kamera olisi ollut vähän eri asennossa, kun vain  referenssi kuva kalibroinnissa on kaikissa sama?  Jos croppaa eri asennoissa kuvattua l-kuvaa ja rgb-kuvaa niin miten se pitää tehdä jotta ne yhdisyvät lrgb-kuvaksi.

Joo, kun käytät rekisteröidessä referenssikuvana samaa ruutua kaikkien osavalotusten kanssa, niin homma toimii. Itse yleensä poimin ensimmäisen luminanssiruudun tms työhakemistossa erikseen, niin ei tarvitse arpoa mitä vasten kuvat on rekisteröity kun käsittelee materiaalia useilta öiltä. Kuvien croppailu kannattaa tehdä vasta jokseenkin lopullisesta kuvasta, yleensä pinoamisessa tulevista "surureunoista" ei ole käsittelyvaiheessa haittaa.

Taustan käsittelystä en ole oikein otetta saanut. Jos nyt jotain yrittäisi kysellä. Tuossa kuvassa on pinottukuva ja ABE:llä oletusarvoilla käsitelty kuva. Onko nuo oikean yläkulman (ja samoin vasemman alakulman) vaaleammat alueet ulkopuolelta tulleen ei toivotun valon aiheuttamia vai johtuvatko jostain muusta?  Vähän ne ovat pienentyneet tuossa käsittelyssä, mutta voiko niitä saada jollain konstilla vielä selvemmin poistettua?
Kuvissa aivan oikeassa laidassa olevissa kirkkaimmissa tähdissä näkyy tiettyyn suuntaan kirkas alue. Onkohan kyseessä jokin  heijastuman putkessa? Katselin myös DBE:n ohjeita, mutta en oikein vielä niistä selvää saanut?

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 19.03.2018, 16:45:55
Katselin myös DBE:n ohjeita, mutta en oikein vielä niistä selvää saanut?

Minusta DBE ajaa ABE:n suohon mennen tullen eli sen käyttö kannattaa opiskella vaikka tämän videon avulla: http://www.harrysastroshed.com/pixinsight/pixinsight%20video%20html/pixinsighthomenewbie.html (http://www.harrysastroshed.com/pixinsight/pixinsight%20video%20html/pixinsighthomenewbie.html) (tuolta DBE)
"Mastering DBE will give huge rewards in your image processing and is worth spending some time getting your self aquatinted with DBE works by taking a background model all the imperfections inc gradients and even vignetting , then removing them from the image ( usually by subtraction)"

Kannattaa tosin varoa, mihin niitä pisteitä tiputtelee, ettei tasoita oikeita sumujakin taustataivaan sijasta  :wink:

Joo tuota täytyy käydä tutkimaan. Pitääkö niitä pisteitä esim. tuossa kuvassa valita vain noilta tummilta alueilta vai pitääkö saada myös tuolta oikean yläkulman vaaleammasta alueesta?

Periaate on simppeli:
* Asettele pisteet taustataivaan alueelle, missä ei ole mitään jälkeäkään DS-kohteista, joita kuvaat.
* Yleensä pelaan itse tuolla liitekuvaan merkityllä toleranssilla ja generate -napilla, jotta saan perussetin pisteitä kuvaan.
* Pisteiden tulee asettua tasaisesti kaikkialle, missä on taustataivasta (tarkista yksittäiset pistesijainnit, jottei pisteen alle jää tähtiä, ks. näytekuvan suurennusta).
* Poista pisteet siltä alueelta, missä tiedät olevan itse deep sky -kohdetta tai sen reuna-alueita.
* Aseta Correction kohtaan Subtract ja aja työkalua muutamaan kertaan eri pistemäärillä ja pistesijainneilla.
* Saat jokaisesta DBE-ajosta kaksi kuvaa, joista tähtikentästä tarkistat taustan tasaisuuden ja ds-kohteen muuttumattomuuden (käytä automaattivenytystä näihin kuviin).
* Taustataivas-kuvasta näet DBE:n suorittaman korjauksen (jos on kovin läikikästä korjausta, niin korjaa pisteiden määrää tai sijoittelua siten, että ne ovat tasaisesti taustaivaan päällä). Tuollainen tumma/vaalea läikkä taustakorjauskuvaan tulee esim. silloin kun automaatti on sijoittanut pisteen tähden halon päälle -> siirrä tuo piste sivummalle ja kokeile uudelleen DBE:n ajamista. Pyri tasaiseen korjaukseen!
* Kokeile kunnes olet tyytyväinen korjaukseen, tallenna DBE työpöydälle, niin voit käyttää samaa settiä myös RGB kanaviin, jos tuo oli tehty luminanssiin  :wink:

Liitteessä hätäisesti tehdyt DBE-ajot NGC 1931:n L-pinolleni.

Joo kiitoksia yksityiskohtaisista selvän tuntuisista ohjeista. Noista ja tuosta mainitsemastasi videosta saa vihjeitä mitä parametreja kannattaa muutella.

Olen yritellyt opetella deconvolution-prosessia LighVortexAstronomy.com ohjeiden mukaan, Mutta en oikein onnistu tekemään range_maskia (aiemmin on toiminut ). Tuosta kuvasta näyttää ettei maskista tule samanlaista kun tuo realtimepreview näyttää.  Mistähän tuo voisi johtua?

Taitaakin olla, niin että tuon kuvan josta maski tehdään täytyy olla toisenlaisessa muodossa.

Olen ihmetellyt kun kuvienkollimointi näyttää vaihtelevan melko paljon vaikka koko putkeen ei edes koske. Eilen testailin taas reduserin etäisyyttä ja noitten ensimmäisten kuvien perusteella etäisyys alkaa olla jo melko hyvä. Jossain vaiheessa ajoin autofokuksella tarkennuksen uudestaa ja sen jälkeen kuvien kollimointi oli huonontunut aika oleellisesti. Kolme viimeistä kuvaa otettu sen jälkeen kun kävin pyörittelemässä tuota fokuserin sivussa olevaa ruuvia. Tuo ruuvi jos se nyt jokin liikkeen tiukennusruuvi on oli jäänyt aika tiukalle. Voisiko olla, että ne neljä ruuvia joilla fokuseri on kiinni putken kyljessä olevassa alustassa olisivat löysässä aiheuttaisi
tuon. Tuo autofokuserihan ei ole oikean featertoughin-laitteen kanssa samalla periaatteella toimiva, muttaeiköhän tuonkin pitäisi toimia?

Eli kun tarkennat, niin kollimointi liikkuu? Tulee mieleen, että tarkennin voi olla vinossa ts. se tarkentuu vain yhdessä kohdassa kollimointilinjalle. Miten Airy disk -renkaat käyttäytyvät, kun tarkennat kuvaa? Tuleeko fokuksen kummallekin puolelle suunnilleen samanlaiset Airy-renkaat ts. kollimointi ei muutu tarkennuksen aikana?

Ja kuten sanoit, niin voihan se koko fokuserikin hiukan liikkua putken kyljessä. Millainen tuki sille on putken sisäpuolella? Oikein säädetty FT fokkari saa olla melkoisen kireällä, joten sen tarkennusputkea ei saa kovin helpolla liikkumaan ilman tuota moottoria. Olet kai ottanut löysät sen tarkennusputken säädöistä pois, jos sinne sellaisia on jäänyt johonkin?

En ole vielä oikein perehtynyt tuon fokuserin säätöihin, kun tuo jalustaprojekti ollut päällimmäisenä. Tuo kuvassa näkyvä sormin kierrettävä ruuvi saa siis olla melko tiukalla? Onko tuossa muita ruuveja joihin uskaltaa koskea. (Löytyykö jostain manuaalia jossa olisi selitetty?)  Kyllä se rengas tarkennuspisteen molemmilla puolilla on mielestäni samanlainen.

En ole tuohon nimenomaiseen tarkennuslaitteeseen perehtynyt, mutta jos nyt ymmärsin mitä ruuvia tarkoitit, luulisin sen olevan lukitusruuvi tarkennukselle. Se ei siis saisi olla kireällä jos moottorifokusta käytetään. Sen tarkoitus on estää tarkennuksen vahinkosäätäminen visuaalikäytössä.

Valmistajalta saa yleensä pyytämällä ohjeet tarkennuslaitteen eri säätöruuvien käytöstä. Ainakin sain omasta tarkennuslaitteestani pienen ohjedokumentin Baaderilta pyytämällä.

FeatherTouchin ohjeet löytyvät täältä: http://starlightinstruments.com/store/index.php?route=product/category&path=93 (http://starlightinstruments.com/store/index.php?route=product/category&path=93)
Ja naavis on oikeassa, se keskimmäinen ruuvi on lukitukselle. Siihen sormikireys, jotta tarkennin vielä liikkuu, muttei muuta. Lisäksi uskoisin FT:n olevan tehdassäädöissään niin hyvin, ettei sen muihin (kuusiokololla säädettäviin) ruuveihin juurikaan tarvitse koskea. Käytännössä juuri tuolla lukitusruuvilla säädän viimeiset löysät varovasti pois, mutten lukitse tarkenninputkea. Melkein uskoisin, että mahdollinen liikevara löytyy jostain muualta kuin tuosta FT-tarkentimesta  :smiley:

Niin kyllä tuo fokuserituntuu hyvinkin tukevalta. tarkistin ne neljä  lukitusruuvia joilla tuo fokuseri on kiinni siinä putken kyljessä olevassa kannassa, ne eivä aivan loppuunasti kiristettyjä olleet joten niistäkin se voisi päästä liikkumaan kun tuolta sivusta autofokuseri vääntää. Kunhan pääsee testaamaan, niin sitten näkee. Tuo muutos kollimoinnissa  siitä alle 4" arvosta sinne yli 20":iin on kuitenkin melko selvä eli jokin siinä ei pysy kohdillaan.  Tuo autofokusointi, joka tuon muutoksen aiheutti ei juurikaan liikuttanut fokuseria sisään tai ulos eli pysyi lähes samassa kohdassa.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 02.04.2018, 18:11:53
. Tuo muutos kollimoinnissa  siitä alle 4" arvosta sinne yli 20":iin on kuitenkin melko selvä eli jokin siinä ei pysy kohdillaan.  Tuo autofokusointi, joka tuon muutoksen aiheutti ei juurikaan liikuttanut fokuseria sisään tai ulos eli pysyi lähes samassa kohdassa.

Sitten tarkentimen sisäputki löysällä tai ylikireällä, moottori yrittää tarkentaa, mutta käytännössä kallistaa sisäputkea?
Laita laser kollimaattori kiinni(jos sattuu olemaan) ja katso pysyykö säde paikoillaan kun moottorilla ajaa eteen/taakse.

Onkohan tuo kollimoinnin muuttuminen tuolla määrällä niin iso, että näkyy jo havaittavasti  laserkollimaattorin pisteen siirtymisenä pääpeilissä. Täytyy kokeilla tuota vaikkapa huomenna, jos tuon teltan vielä aamulla löytää lumimyräkän jäljiltä.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 02.04.2018, 21:00:19
Onkohan tuo kollimoinnin muuttuminen tuolla määrällä niin iso, että näkyy jo havaittavasti  laserkollimaattorin pisteen siirtymisenä pääpeilissä.

Jos sitä ei kuvissa huomaa (vai näkyykö?), niin kannattaako siihen tuhlata ruutia..

Olen yrittänyt saada selvää siitä mikä tuon kulman vaalean alueen aiheuttaa. Se näkyy etenkin pinotussa luminassikuvassa. Löytyisikö  tuohon kokeneemmilta jotain mahdollisia syitä. En ole oikein itse saanut tolkkua tuosta. Olen kokeillut vastavalosuojaa putken suulla sekä muita sivuvalosuojia, mutta eivät oikein vaikuta tuohon.

Venytteleppä ensin raakakuvaa sen verran että saat käsityksen aiheutuuko tuo kalibroinnin yhteydessä. Eli onko tuo vaalea alue jo raakakuvissa vai ilmestyykö se esim. huonon flatin seurauksena.

Noista venytetyistä kuvista näyttäisi, että raakakuvassa tuota vaaleaa kulmaa ei näkyisi, mutta kalibroidussa kuvassa se näkyy. En tiedä näkyykö tuosta venytellystä flatista mitään

tässä vielä yksittäinen flattiruutu. Flatit otettu flattiboxilla.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 14.04.2018, 21:32:03
Noista venytetyistä kuvista näyttäisi, että raakakuvassa tuota vaaleaa kulmaa ei näkyisi, mutta kalibroidussa kuvassa se näkyy. En tiedä näkyykö tuosta venytellystä flatista mitään

Minusta näkyy ts. tuollaisia kun pinoaa, niin pääsee korjaamaan raakakuvia väärällä tavalla (=epäkelvoilla flateilla). Jos tuollaiseen törmää satunnaisesti, silloin kannattaa tehdä aiempaa tarkempi DBE-tasoitus PixInsightissa. Ja jos samaa tulee jatkuvasti, niin sitten käyttämäsi flat-taso ei ole 100% tasainen valaistukseltaan. Ja saattaapa se käytetty flat-boksi olla hitusen liian pienikin kooltaan, jolloin sitä käytettäessä joku kuva-alan nurkka vinjetoi helposti pinotuissa flat-kuvissa (=boksin ollessa kuvaushetkellä edes hitusen vinossa putken edessä).

Kiitoksia noista vihjeistä. Täytyy vielä viimeisillä pimeillä hetkillä ennen kesää testailla  flattikuvausta.

Kokeilin flattien kuvaamista tänään vaikka kameraa ei täsmälleen samaan asentoon missä se kuvatessa on ollut saakaan  ja näyttäisi siltä, että luminanssille käyttämäni valotusaika 1s on tuolle sulkimella varustetulle kameralleni Atik 383L+ liian lyhyt. Tuo vaalentuma ei juurikaan näkynyt värikanavissa, joissa vflatin valotus oli 2.5 -5 s. Tuossa kuvassa käytin 15 s flatteja (lyhyempikin aika varmaan riittää)

Kuvassa käsitellyt pinot  kalibroitu samalla kertaa otetuilla flateilla, joiden valotukset olivat  Lum 1s, Green 2.1 s, Red 4 s ja Blue 5.4 s.  Noista näyttäisi, että valotuksen pitää olla jotain 3-4 s, jotta tuon mekaanisen sulkimen varjo ei enää näkyisi.

Mielenkiintoista, jos varjostuma oli kiinni tuosta mekaanisesta sulkimesta.
Käytännössä saat nykyisiä pidempiä valotusaikoja kiinnittämällä flat-boksin eteen opaalin/valkoisen akryylilevyn. Sen paksuus määrittää valohäviön (paksuudeltaan 2..4 mm levyt toimivat hyvin) ja samalla saat tasoitettua sen flatboksin valaistuksen mahdollisen epätasaisuudenkin.

Joo kyllä se näyttäisi mitä todennäköisimmin johtuvan tuosta. Katselin kaikkia pinouksiani. Mitä enemmin kuvia on pinossa sitä selvemmin tulee noilla lyhyillä flateilla näkyviin ja taas pitemmillä valotuksilla ei. Lisäksi se on kaikissa kuvissa samassa kulmassa riippumatta kameran asennosta fokuserissa. Seuraavaksi yöksi on luvassa selkeää. Jos toteutuu, niin pitää vielä testailla.

Itselläni on tuo sama kamera ja tosiaan mekaanisesta sulkimesta johtuen olen säätänyt flat valon kirkkautta niin, että valotukset ovat 3s LRGB-suotimille ja kapeakaistalle sitten valo täysille.

Jotain häiriötä näyttää tulevan tännekin, kun tuo L-kanavan valotus on turhan lyhyt... en ole kokenut tuota ongelmaksi loppukuvissani.
(Kuvassa alla pinottu flat 100% suurennuksella ja päällä PI:n automaattivenytys yksittäisruudusta.)

Viimeyönä kuvailin Pacman-sumua noin viisi tuntia. (L 2h  R,G ja B n. 1h). Nyt alkaa reducerin etäisyys sekä kollimaatio olevan ihan tyydyttävä. Kuvien käsittely ei ihan vielä ole hanskassa. Tuossa kuvassa
"käsitelty" Luminanssi pino ja  RGB kuva. RGB-kuva näyttää (minusta) ihan hyvältä, mutta luminanssin tähdet ovat ihan liian isoja. Olenko vain väännellyt kuvasta liikaa? En viitsinyt edes yrittää LRGB-kuvaa.

Enpä tiedä tähdistä. Ei nuo nyt juuri suuremmilta näytä luminanssissa kuin mitä on RGB kuvassa.
Mutta kuvat on kyllä skarppeja.

Tee jukka lineaarisessa vaiheessa tähtien pienennys. Ei ne minusta sen isommilta näytä. Ovatko tähdet palaneet puhki? Lyhyempää valoitusta vaan jos saat vain taustataivaan n. 20x lukukohinasta. Et voita mitään pidemmällä valoituksella.

Kuvista ccdinspectorilla lasketut arvot ja fovcalculatorilla lasketut arvot näyttävän poikkeavan hieman toisistaan. Atik 383L+:n manuaalissa näyttää olevan kennon koko 17,6 mm x 13,2mm ja pikseli määrä 3354x2529 sekä pikselikoko 5.40 µm (Jos tuosta laskee 17,6 mm/3354 niin pikseli koko olisi 5.25µm ?  Kuvien koko näyttäisi olevan tuo 3354x2529) . Tuo ccdinspector lienee näyttää oikein?
Tätä mietin kun ajattelin laittaa sqp:hen polttovälitiedon joka tulisi kuvatietoihin. ?
Tuollaisilla "keksityillä" arvoilla näyttäisi laskevan samanlaisia arvoja kuin ccdinspector kuvasta.

Tuossa on liitteessä QSI583ws:n vastaavat speksit. Aktiivisten pikselien määrä ratkaisee kai nuo oikeat luvut laskimiin...

Joo! Tuo astrometrynetin laskema scala (1.82 arcsec/pixel) ja kuvakoko (1.69 x 1.28 deg) on ilmeisesti oikea???   Eli onkohan tuo polttoväli vähän pitempi kuin laitteille on  ilmoitettu. (polttoväli olisi jotain 610mm asa-lyhentäjän kanssa, jos kuvakoko ja pikselikoko ovat nuo kuvassa)
Toinen kysymys: Miksiköhän pixinsight varoittaa fit-kuva formaatista

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 03.01.2019, 18:22:32
Eli onkohan tuo polttoväli vähän pitempi kuin laitteille on  ilmoitettu. (polttoväli olisi jotain 610mm asa-lyhentäjän kanssa, jos kuvakoko ja pikselikoko ovat nuo kuvassa)
Toinen kysymys: Miksiköhän pixinsight varoittaa fit-kuva formaatista?

Ekaan kysymykseen löytyy vastaus täältä: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=17394.msg163352#msg163352 (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=17394.msg163352#msg163352)
Ts. polttovälin pituus on optisissa laitteissa usein likiarvo ja omassa TMB 152 linssiputkessani sen 0,75x lyhennetty polttoväli oli oikeasti 910mm (ei laskennallisesti saatava 900mm, kun lyhentämätön polttoväli on noin 1200mm). En ole tutkinut asiaa sen kummemmin, kun sillä ei ole merkitystä. Tuolta voit kumminkin ladata laskenta-Excelin, jossa voit laskea tuollaisia lukuja AstroTortillan ratkomasta kuva-alan koosta.

PixInsight valittelee siksi, että sen natiivi tiedostoformaatti on ollut jonkin aikaa XISF.
Ks. https://pixinsight.com/xisf/#Why_XISF (https://pixinsight.com/xisf/#Why_XISF)
"FITS does not have any of the properties enumerated in the preceding paragraph. It is an obsolete, loosely defined format, has a rigid architecture, causes too many interoperability problems, and does not provide the required support and features to manage images efficiently. "
Eli syystä varoittelee, mutta voit toki jättää tuon varoituksen huomiotta suuremmitta seurauksitta, kun FITS-tuki kulkee vielä siinä rinnalla. (Omassa PI-käytössäni tuo XISF on ollut jo pitkään oletusformaattina.)

Saako tuon kameran tallentamaan tuossa xisf muodossa

Toisin kuin järkkäreissä, tähtikuvauskameroista ei oteta ulos valmista tiedostoa vaan ainoastaan kuvan raakadata. Käytetty kuvausohjelma pakkaa sen sitten sopivaan tiedostomuotoon tarvittavien metatietojen kera. En ole kuullut että xisf olisi tuettuna muualla kuin PixInsightissa, käytännössä kaikki kuvausohjelmat tallentavat kuvat .fit -muodossa.

N.I.N.A. kuvausohjelmassa on mahdollista tallentaa XISF formaatissa. https://bitbucket.org/Isbeorn/nina/wiki/Home (https://bitbucket.org/Isbeorn/nina/wiki/Home). Tosin en ole testannut.

Edit: Testasin ASI120MC kameralla ja tallentaa tosiaan XISF formaatissa.

SQP:ssä saa kuvasta ratkaistua koordinaatit esim. astrometry.net local systeemillä. Siinä näyttää olevan myös solve and sync- nappi. Saakohan tuon jotenkin synkronoimaan  eqmodin lukemat  tuon kuvan avulla?

Jos synkkaat SGP:n avulla niin silloinhan jalusta tietää mihin oikeasti on suunnattu.
En tiedä noteeraako eqmod sitä mutta onko sillä jotain merkitystä ?

Kuvasta tuo etsii keskikoordinaatit, mutta ei nuo valikon solve and sync napit näyttäisi olevan käytettävissä. Saakohan ne jollain konstilla toimimaan.

Sulla näyttää sulla olevan nyt No plate solver, eli pitää määritellä joku plate solver.
Platesolve2 on hyvä vaihtoehto.

Kokeilin tuota ps2:sta, mutta en oikein löytänyt mistään mitä alkutietoja ja missä muodossa pitää antaa. Ei oikein löytänyt kohtaa?

Lähinnä tuo kentän koko (arcminutes) pitäisi saada oikeaksi.
Ihmettelen miksi tuossa RA/DEC kentissä on tuollaiset numerot kun siihen pitäisi saada oikeat automaatisesti.
No viisaammat jatkakoot...

En tuota saanut oikein toimimaan. Voiko jalustan suunnan kuvan perusteella jotenkin saada synkronoiduksi jos lukemat eqmodissa  ovat täysin pielessä. Vai pitääkö mennä  jonkin kartta ohjelman kautta?

PlateSolve2:n oletusparametrit ovat ihan oikein, mutta Default Location on ihan jossakin muualla kuin Suomessa. Niiden pitäisi olla havaintopaikan mukaiset. Itse käytän APM tietokantaa, mutta UCAC3 lienee yhtä hyvä. Onhan Equipment Profile Managerin Camera sivulla annettu Scale ("/pix) ja kuvakennon pikselimitat oikein. Platesolve käyttää niitä tietoja ratkaistessaan kuvaa.

Kiitoksia neuvoista.Tuota solve and sync  toimintoa ei näköjään voikaan testata ennen kuin tähdet tulevat näkyviin. Näyttäisi toimivan myös tuolla astrometry.net local versiolla eli ottaa kuvan ja käy siitä ratkaisemaan. Toivottavasti synkronoi lukemat oikeiksi vaikka ra-koordinaatit jalustassa olisivat käynnistyksen jälkeen täysin päinhonkia.

Vähän aikaa pääsi tänään testaamaan kalustoa hämärän tultua. Oli näköjään tuolla Cartes du Cielissä aikana system time (UT) joka  kai sotki tuota goto-hakua. En ennen pilvien tuloa ehtinyt testata uudestaan.
En tiedä onko noissa valikoissa vielä jotain väärää?

Tuo goto-ongelma näyttäisi liittyvän jotenkin tuohon minulle mystiseen meridia flip asiaan. Cartes du cliessä synkronoi jalustan ja slev toiminto toimii oikein kun kohde johon mennään on etelän meridiaanin oikealla puolella kartassa, mutta jos pitäisi ylittää tuo meridiaani, niin lähtee väärään suuntaan. Toimii oikein jos tuonne  laittaa tätän force flipped go to, siirron jälkeen poistaa tuon täpän? En ole oikein löytänyt mitä asetuksissa pitäisi muuttaa. Onko noilla limiteillä jotain tekemistä asian kanssa?

Tässä ketjussa muutama vuosi sitten ihmettelin Atik 383L+:lla lyhyellä valotusajalla otettuja yhdestä nurkasta selvästi vähemmin valottuneita flattikuvia. Ostin nyt Lacerta FBC Flat Box Controllerin  ja testailin sen toimintaa APT:n kanssa. Kuvassa Flatit on otettu samalla valotusajalla 0.7s toisessa on asetettu viiveeksi 1 ms ja toisessa 900 ms. Tuossa yhden ms:n kuvassa suljin jää selvästi valotuksen eteen.  Tuolla kuvan oton viiveellä sulkimen valotukseen vaikutuksen saa eliminoitua ja ja tuolla APT:n CCD Flats Aid:lla nuo flattien valotukset eri suotimille saa helposti selville.