Aloittelijan kysymyksiä ccd-kuvauksesta

Aloittaja J Piira, 22.10.2016, 07:24:13

« edellinen - seuraava »

J Piira

K1  Mitkä asiat vaikuttavat tuohon kuvan binnauksen sopivimpaan valintaan (1x1 vai 2x2,..)?
K2  Pitääkö biasit, darkit ja flatit olla samalla bin-arvolla ja kamera samassa lämpötilassa kuin kohteesta kuvatut L,R,G ja B-kuvat.
K3  Tuossa Atik383 kamerassa ilmeisesti siitä mekaanisesta sulkimesta johtuen lyhin valotusaika on 0.2s . Minkälainen arvo biaskuvien valotusajaksi kannattaa laittaa? (Sehän varmaankin pitää olla pienempi kuin tuo 0.2s)
- Jukka -

mickut

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 22.10.2016, 07:24:13
K1  Mitkä asiat vaikuttavat tuohon kuvan binnauksen sopivimpaan valintaan (1x1 vai 2x2,..)?

Binnauksesta on etua lyhyillä valotuksilla suhteessa taivaan pimeyteen. Binnatessa muunnetaan enemmän kuin se 1 pikseli kerralla ja täten lukukohinaa tulee vähemmän per kennolle tarttuneet fotonit.
Valosaasteisella taivaalla se lukukohina on mitätön suhteessa taivaanhehkun kohinaan. Näistä taisi olla oma ketjunsakin jossain, ja jos ei ole niin pitää kirjoittaa.

Jotkut käyttävät 2x2 binniä RGB-ruuduille ja L:lle 1x1:tä. Tätä perustellaan sillä, että ihmisen silmä ei ole niin tarkka krominanssin resoluutiolla ja värit saa nopeammin ja ehtii ottaa enemmän luminanssia. Yleisesti käytettynä LRGB-bin1@10min = 40 minuuttia josta luminanssia 25%, L-bin1@10min+RGB-bin2@2,5min = 17,5min josta luminanssia 57%.

Jos polttovälisi on alisamplaava (yli 1,5" per pikseli Suomessa), tuosta eri binnausten sekoittamisesta on mielestäni lähinnä haittaa. Ottamalla LRGB:t samalla binnauksella ja valotusajalla voit yhdistää RGB-ruudut L-ruutujen kanssa samaan loppupinoon. Tuolloin heität hukkaan enää noin puolet kuvausajan fotoneista mutta vastineeksi saat täyden resoluution värikanavat, jotka kestävät lähempääkin tarkastelua isossa koossa.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 22.10.2016, 07:24:13
K2  Pitääkö biasit, darkit ja flatit olla samalla bin-arvolla ja kamera samassa lämpötilassa kuin kohteesta kuvatut L,R,G ja B-kuvat.

Käytännössä kyllä. Biasin kohdalla lämpötila ei ole niin kriittinen mutta ei se haittaakaan.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 22.10.2016, 07:24:13
K3  Tuossa Atik383 kamerassa ilmeisesti siitä mekaanisesta sulkimesta johtuen lyhin valotusaika on 0.2s . Minkälainen arvo biaskuvien valotusajaksi kannattaa laittaa? (Sehän varmaankin pitää olla pienempi kuin tuo 0.2s)

Jos käytät MaxIm DL:ää, käytä ArtemisHSC ajuria niin voit ottaa oikeat bias-valotukset. Muista ohjelmista en tiedä, Atikin ASCOM-ajureilla ei tiettävästi ole tukea tosiaan alle 0.2s valotuksiin.

--Antti

J Piira

Joo. Pitää varmaan kokeilla ensin ottamalla kaikki 1x1 binnauksella. K4 Pitääkö tällöin olla sama kokonaisvalotusmäärä kaikissa (L,R,G,B)?  K5  Onko ccd-kuvissa   darkit ja biasit oleellisia (flatithan varmaankin on aina tarpeelliset ottaa kaikilla kuvauskerroilla)
Tuolla kameran mukana tulleessa Artemis Capture- ohjelmassa näytti olevan Dark valinta, ja sillä se piti mekaanisen sulkimen kiinni ja ainakin näytti ottavan kuvia lyhyemmälläkin ajalla kuin 0.2s
- Jukka -

vehnae

Kokonaisvalotuksen per suodin ei tarvitse olla täsmälleen sama. Käytännössä se on kuitenkin hyvä lähtökohta, etenkin värikanavien suhteen. Koska ihmissilmä havaitsee herkemmin muutokset kirkkaudessa kuin värisävyissä voidaan värikanavat jättää vähän vähemmälle luminanssiin nähden ja poistaa niistä aggressiivisemmin kohinaa. Itse olen viime aikoina kuvannut LRGB:tä noin 2:1:1:1 tai 3:1:1:1 suhteessa. Liian vähän valotetut värikanavat (vrt. luminanssi) huomaa siitä, kun värisävyt eivät enää erotu himmeimmissä yksityiskohdissa.

Bias-kuvat ovat pakollisia (järkkärilläkin), jotta flat-korjaus toimii oikein. Darkkien tarpeellisuus riippuu kennon tuottaman pimeävirran määrästä. Kamerasi KAF-8300 kennosta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta käsitykseni on että darkit on hyvä olla olemassa.


J Piira

Joo hyvä! Kyllä tuossa sgp:ssäkin nuo biassit näyttät onnistuvan ihan hyvin kun vain huomaa bias-valinnan tehdä, niin valotusajaksi tulee tuohon valintaruutuun 0.00 jamekaaninen suljin pysyy kiinni kuvatessa.
- Jukka -

Timpe

Täällä on hyvin asiaa binnauksesta: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10452.0
Siellä Komakallion gurut selittävät asian juurta jaksaen, eikä sitä tarvitse enää uudelleen vääntää meille vähemmän tietäville kuvaajille...
Erityiskiitos Laurille, kun jaksoi jakaa viisaita lausuntoja jo vuonna 2012  :cool:

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 27.09.2012, 23:56:08
Tehdäänpä taas väliyhteenveto.

Lyhyitä osavalotuksia puoltaa:
- Tähtien puhkipalamisen välttäminen
- Valotuksen pilaantumisen välttäminen (satelliitit, lentsikat, seurantavirheet, hevoset)

Riittävän pitkiä (sky-limited) osavalotuksia puoltaa:
- Lukukohinan osuuden nujertaminen lopputuloksessa
  - Tärkeää eritoten pimeällä taivaalla, etteivät himmeät riekaleet jää kylpemään lukukohinaan

Vielä edellistä rajaa pidempiä osavalotuksia puoltaa:
- Himmeiden reunariekaleiden harvojen fotonien saaminen samaan kaivoon, etteivät sigmaclipit tuhoa niitä.
  - Jos pinotaan summalla/keskiarvolla, tällä ei ole teoriassa väliä.

Pitkää kokonaisvalotusta puoltaa:
- Kohinan vähentäminen lopullisessa pinossa (= paremmat revittelymahdollisuudet)
  - Jos pinotaan sigmalla, SNR kasvaa vain kohteen kirkkaissa osissa kun ruutujen määrää kasvatetaan. Himmeiden osien SNR:ää voi kasvattaa vain pidentämällä osavalotusta.
  - Jos pinotaan summalla/keskiarvolla, SNR kasvaa sekä kun ruudut lisääntyy että kun osavalotus pitenee.

Pimeällä taustataivaalla kuvaamista puoltaa:
- Paremman SNR:n saa nopeammin eli vähemmällä työllä (=isompi ero toivotun signaalin ja ei-toivotun taustataivaan kohinan välillä)

Käytännössä kuvaan 1x1 binnaten ja ennen lumien tuloa 8...12min valotuksia 254/1336 (F5.3) putkella, jossa on 0,836 px/arc.sec erottelu taivaalta. Lumien tultua on pakko tiputtaa valotusaikaa 6..10min väliin ja yleisesti ottaen olisi hyvä saada kasaan määrällisesti riittävän suuria kuvapinoja. Edellisestä seuraa, etten esittele uusia kuvia kovinkaan usein, koska noiden 10min tilastollisesti pätevien kuvapinojen keräämiseen kuluu aikaa lukuisia öitä + kuvausprojektit venyvät ja vanuvat puuttuvien kuvaussäidenkin takia. Olisi siis fiksua kampata noita tekijöitä käyttämällä valovoimaista kuvauskalustoa, mutta olen tykästynyt noin 1300...1500mm polttovälillä kuvaamiseen, mikä tietäisi sitten jonkin 14"...16" kokoluokan putken hankkimista noin 3600mm polttovälillä, jos halutaan esim. F2.8...F3.5 valovoima tehokäyttöön. Noh, nyt olisi "ongelman" puolikas ratkaistu eli käytössä on riittävän tukeva jalusta  :tongue:
- Timo Inkinen

J Piira

Kiitoksia! Noita vanhempia hyviä juttuja näistä aloittelijan ongelmista olisi vaikea löytää vaikka yrittäisi  etsiä . Onneksi joillain muisti pelaa. Mielenkiinnolla odottelen pilvettömiä öitä. Täytyy ensin kokeilla Boren Simonin 8"/f2.8 putkella miten jalustani käynti riittää. Noissa tarkennuslaitteissa joissain on lämpötila-anturi. K6  Miten paljon vaikuttaa esim. 10 asteen lämpötilan muutos tarkennuspisteen paikkaan? (Jos tuohon kysymykseen noin yleisesti yksilöimättä putkea voi vastata. )
- Jukka -

Timpe

Taitaa olla mahdotonta vastata, koska asiaan vaikuttavia muuttujia on kovin paljon. Itselläni on esittää vajaan kolmen tunnin fokusmuutos lyhyessä 10" RCT (254/1336mm) putkessa, jossa on paksu kennorakenteinen hiilikuitumateriaali putkena. Tuo pitäisi olla lämpöteknisesti melkoisen vakaa alusta, joten lämpötilan laskemisen myötä tulleet fokusmuutokset iltayön tuntien aikana eivät ole olleet edes kovin suuria. Tämä kuvapari on kuvattu 20.9.2016 klo 19:12:34 + 22:05:39 tallennusaikoina (n. 2h50min delta-t) ja kyseessä on luminanssikanavan 10min valotukset (ensimmäinen ja viimeinen tuolta illalta).



Tuossa on vielä käynyt mielenkiintoisesti niin, että fokus on parantunut illan mittaan, kun putken peilit ovat jäähtyneet paremmin ulkoilmaan. Muutos ei kumminkaan ole suuren suuri. Putki on tarkennettu kertaalleen kuvauksen alussa noin klo 18:41 ja annettu olla sellaisenaan kuvausillan ajan. Käytännössä omistamasi Boren Simon taisi sekin olla hiilikuituinen, mutta on tehty ohuemmasta materiaalista. Lisäksi Newton-putkesi on tätä taitettua RCT-putkimallia pidempi, joten lämpötilamuutokset ovat siinä suurempia.

Yleisohje noilla valovoimaisilla F2.8 putkilla taitaa olla kuvata esim. R suodin omalla tarkennuksellaan, sitten G-suodin ja B/L suotimet kukin erikseen tarkentaen. Ja jos sen R-setin kuvaamiseen kuluu kovin pitkä aika, niin kai sitä joutuu tarkentamaan välissäkin. Omassa F5.3 putkessa tämä tarkennusvaatimus on paljon vähäisempi, mikä sopii näin laiskalle kuvaajalle hyvin. (SGP:n tarkennusalgorimi on tuskaisen hidas ajettavaksi, vaikka tekeekin hyvää jälkeä.) Muut osannevat jatkaa tarinaa valovoimaisella putkella kuvaamisen vaatimuksista...
- Timo Inkinen

J Piira

Kiitoksia vastauksista.  Tuota tarkennusasiaa pitää katsella myöhemmin kun näkee miten saan tuon kalustoni fiksattua muuten kuvauskuntoon. Se ei varmaankaan ole minun kuvaus setissä tällä hetkellä se oleellisin kuvan laatuun vaikuttava tekijä. Kyllä noita teidän hienoja kuvia on mukava katsella   (Esim. Timpen ja Murtsin mahtavat Cocoon-sumut)
- Jukka -

J Piira

Tuo SGP:n autofocus-systeemi näyttää ihan mielenkiintoiselta. Toimiiko se jotenkin tähäntapaan niin kuin olen ymmärtänyt huonolla englannin taidoillani. Ensin tarkennetaan manuaalisesti(SGP:n avulla) tarpeeksi kirkkaalla tähdellä vaikka Bahtikovin-maskin avulla (Voiko tässä kohdassa hyödyntää autofocus-toimintoa?) ja saadaan focuserin oikea lukema selville. Edellinen suoritetaan kaikille suotimille. K7 Näinkö sitten?  Tämän jälkeen käännetään putki kohteeseen  ja tarvittaessa( esim. suotimen vaihtuessa tai ilman kylmetessä ..) ajetaan tuo Autofocus kohteessa kääntämättä putkea minnekään? (Siirretään tietenkin ensin focuseri kyseiselle suotimelle mitattuun focus-kohtaan jos suodinta vaihdetaan)
Tuolla kuvan valikoissa olevista arvoista minun kalustolleni sopivista arvoista varmaankin joku osaa antaa vihjeitä. Newtonit  250/1300  ja BorenSimon 8"/f2.8 kamerana Atik 383L+

- Jukka -

J Piira

Valosaastesuodin on kai hyödyllinen väline myös ccd-kameralla kuvattaessa ainakin L-ruuduissa, mutta miten värikanavien kuvauksessa?  Onko se helpoin sijoittaa siihen tarkentimeen menevän putken päähän. Käyköhän siihen 2" suodin?
- Jukka -

einari

Itse olen nyt tehnyt filsupyörän kanssa juuri niin eli mulla on ollut 2" Idas valosaastesuodin.
Mutta sittemmin luin, muistaakseni CN:n foorumilla,  että tämä ei olisikaan hyvä tapa.
No gurummat tietäjät kertonee mikä Oikea Tapa on.
___
Tapio

Timpe

Hauholla satuin kysäisemään ruokailujonossa (yhdessä niistä lukuisista  :tongue:) gurummilta tietäjiltä asiaa (naavis ja vehnae  :wink:) ja tuolloin lyhyen keskustelun perusteella päädyin myöskin pitämään L-kanavassa sen "kirkkaan lasipalasen" eli Astrodonin L-filsun. Saavutettava hyöty on kuulemma hiukan kaksijakoinen asia sen mukaan mitä kohteita satutaan kuvaamaan. Laajakaistaisissa kohteissa (esim. galaksit) on sitä parempi mitä paremmin ne kuvauskohteen fotonit (sen kaikilta taajuusalueilta) saadaan imuroitua kameran kennolle. Tämä puoltaa L-suotimen käyttöä. Sitten jossain sopivassa sumussa saadaan valosaastesuotimen käytöstä etua, jos suotimen suodatus ei mene päällekkäin sen kuvauskohteelta tulevan spektrin kanssa. (Tuollaista suodinta laittaisin väliin, jos jotain laittaisin.) Sitten tultiin Hauholla ruokakuppien ja kulhojen eteen, joten asia jäi hautumaan ja unohduksiin tähän saakka. Ehkäpä siis tuolta suunnalta (naavis ja vehnae) saisi jotain vertailukuvia tähän ketjuun luminanssin ja valosaastesuotimen käytöstä tai edes käyttökokemuksia suuntaan tai toiseen. Kiitos ja kumarrus!  :cheesy:
- Timo Inkinen

vehnae

Omat kokemukset ovat lähinnä valosaastesuotimen käytöstä kohtuullisen pimeiltä paikoilta. Täältä löytyy pieni tekemäni animaatio Astrodon L ja IDAS LPS-P2 -suotimen välillä. Kuvauspaikkana oli syksyinen Artjärvi eli varsin hyvät olosuhteet. Muistelen arvioineeni, että tällaista emissiosumua kuvatessa valosaastesuotimella sai saman signaali/kohinasuhteen suurinpiirtein puolessa valotusajassa L-suotimeen verrattuna. Vastaavasti kuitenkin mahdolliset heijastussumut kärsivät.

Tuo Timpen mainitsema galaksiesimerkki on Komakalliolta, M101:stä kuvatessa puolikuun valossa otin testiruudun sekä LPS että L-suotimilla, ja LPS oli näistä heikompi.

Tilanne saattaa toki olla erilainen, jos paikallinen valosaaste painottuu voimakkaasti niille kaistoille jotka valosaastesuodin heittää roskiin.

J Piira

Kiitoksia hyvistä vastauksista. Eli pitää tutkia suotimien käppyröitä ja kohteesta tulevan valon värejä. Tuo Timpen mainitsema Baaderin suodin minulla näyttää olevankin ja mahtuu vielä tuohon filtteripyörään. Viimeyönä jatkoin opettelua ja kokeilin tarkennusta ja automaattitarkennusta  SGP:n kautta. Sinistä kanavaa tuli n. 3 tuntia 6 minuutin pätkissä ja jalustakin quidasi vielä ihan ok.
- Jukka -