Aloittelijan kysymyksiä ccd-kuvauksesta

[Lauri Kangas]

Tuossa yllä on aika kattavat selitykset L-filtterin korvaamisesta valosaastesuotimella. Noihin perusteluihin ei ole paljoa lisättävää. Jonkun verran harrastin taannoin itsekin L:n korvaamista CLS:llä, mutta kovin kattavaa vertailua ei koskaan tullut tehtyä. Galaksikuviin vaihdoin L:n käyttöön.

Sen sijaan vielä vähän ylempänä kyseltiin valosaastesuotimen käyttämisestä yhdessä L:n sekä RGB:n kanssa. Kuulostaa että tällä tyylillä saisi enemmän ongelmia kuin ratkaisee. Ainakin galaksikuvissa R ja G -kuviin taitaa jäädä valosaastesuodatuksen jälkeen melko hintsusti signaalia.

Jotkut RGB-filtterithän on optimoitu tuohon hommaan niin, että R- ja G-päästökaistojen väliin jää valosaasteen keltaisen mentävä aukko, tätä harrastaa ainakin Baader ja Astrodon. Natrium-lamppujen spektri on kuitenkin kohtuullisen leveää eikä tuollainen reikä taida sitä kovin kattavasti voida poistaa (Natriumin emissio on sellainen kaksipiikkinen, leveä molekyylispektri, toisin kuin tähtisumujen atomien emittoimat spektrit jotka on viivamaisia).

[J Piira]

Joo kiitoksia. Täytyy tulevaisuudessa testailla tässä kuvauspaikalla noiden vaikutusta kunhan ensin saa kaluston kuntoon, kuvausohjelmat ja kuvan käsittelyn jollain tavalla hallintaan. Täällä onneksi pienempien katujen valot ovat sammutettuina öisin ja vain pääkatujen oranssit valot palavat läpi yön.

[J Piira]

Vähän on hakusessa kuvien käsittely, mutta alkaako  se jotenkin näin. Kun on neljä pinottua kuvaa L;R;G ja B, niin yhdisteään R G ja B  RGB-kuvaksi??    vai käsitelläänkö noita kolmea ensin erikseen?

[naavis]

Vähän on hakusessa kuvien käsittely, mutta alkaako  se jotenkin näin. Kun on neljä pinottua kuvaa L;R;G ja B, niin yhdisteään R G ja B  RGB-kuvaksi??    vai käsitelläänkö noita kolmea ensin erikseen?

Siitä on ainakin hyvä lähteä liikkelle. L ja RGB käsitellään usein erikseen ja käsittelyn loppupuolella isketään sitten yhteen vielä.

[J Piira]

Toissailtana yritin kuvata G-suotimelle vihreää kanavaa M51:een, mutta kun 3,5 tunnin kuvauksen jälkeen huomasin että kuvaus oli tapahtunut tuolla Timpen mainitsemalla Baaderin Neodymillä. Liitteen kuvassa on pakattu ASI 120:n mukana tulleella IR-suotimella ja tuolla Baaderin Neodymillä kuvatut yli 7 tuntia. Kuvaa olen vain HistogramTransformation ja Curves säädöillä väännellyt. Kokeilin ABE:llä aloitella käsittelyä, mutta se näytti jotenkin huonontavan taustaa. Täytyy tehdä uusia yrityksiä ja kysellä jos ei onnistu.
Saako pakatusta kuvasta jotenkin selville PixInsightilla tai jollain muulla  kuinka paljon siinä on valotusta yhteensä?
Jos saisi vielä vihreän ja punaisen  kanavan kuvatuksi tänä keväänä, niin pääsisi opettelemaan tuota LRGB kuvan kokoamista

[wm-x]

Sen verran kommentoin, että tuota ABE:a voi käyttää hyvin harvoin. DBE:llä kannattaa kaikki kirkkaammat kohteet ja sumutkin aloittaa. ABE saattaa toimia noihin pimeisiin sumuihin DBE paremmin, mutta harvoin.

Muut R G B kuvauksesta tietävät kommentoikaa enemmän.

[J Piira]

Kuvien kalibrointi Pixinsightissa näyttää tasoittavan hyvin tuota kulmien tummeneista(Onko se nyt vinjetointia? joka aiheutuu putken rakenteista?). Pinottuun kuvaan jää kuitenkin jokin laita tai kulma tummemmaksi(tälläkin on varmaan jokin nimitys?) Johtuuko tuo esim. kuun valosta, katuvaloista vai muista lähellä olevista valolähteistä. 

[wm-x]

Vinjetointi on oikea termi. Ja se voi aiheutua putken rakenteesta tai muusta osasta optisella linjalla. Täydellisen tasaista kenttää on vaikea saada ja tähän ongelmaan tuo DBE auttaa myös. Flat kuvien pitäisi tasoittaa kenttä ja poistaa pölypallot tehokkaasti mutta jotain voi aina jäädä. Täydellisen flat kuvankin ottaminen on aika taidelaji. Toisaalta ccd kameralla +sgp pitäisi saada erittäin hyvät flat kuvat otettua kunhan sinulla on kunnollinen flat paneeli käytössä?

Sinulla voi olla kenno hieman vinossa tai ei suoraan kohdistettu optiseen linjaan nähden joka voi aiheuttaa toispuoleista vinjetointia. Tämän pitäisi myös näkyä tähtien muodossa. Kollimointikin vaikuttaa asiaan merkittävästi sillä sinun valosaavilla.

Taivaskaan ei ole tasainen ja sieltä kuvakenttään tulee gradienttia. Se aiheuttaa epätasaisuuksia kuvakenttään myös. Tähänkin pixinsightin DBE auttaa myös.

[J Piira]

Olen kuvaillut nuo kuvat 250mm/1300mm Newtonillani (valosaavilla ei ole vielä kokeiltu varsinaista kuvausta). Flattikuvan perusteella jos oikein ymmärrän tuo vinjetointi on melkosymmetrinen ja kalibrointi korjaa sen ihan ok. Noissa kuvissa kuvan ylälaita(ilmeisesti etelä) on selvästi tummempi DBE kyllä tasoittaa sen mutta kuvasta tulee selvästi"rakeisempi" eli  kaikki parametrit eivät varmaankaan ole optimaalisia. Voikohan tuon aiheuttaa ulkopuoliset valonlähteet?

[wm-x]

Kuva on kokoajan ollut tullainen rakeinen. Olet dbe:llä poistanut vain ei halutun singnaalin ja STF on venyttänyt kuvaa enemmän. Koita ajaa sama venytys molemmille niin huomaat asian.

Saatan puhua puutaheinää, mutta noin olen sen itse käsittänyt. Joku varmasti korjaa.

Voit myös käyttää normalize täppää joka palauttaa hieman menetettyä dataa takaisin, tästäkään en ole ihan varma. Itse käytin vähän aikaa, mutta sitten totesin saavani parempia kuvia ilman normalize valintaa vaikka se vähentää tuota rakeisuutta.

[naavis]

Kuva on kokoajan ollut tullainen rakeinen. Olet dbe:llä poistanut vain ei halutun singnaalin ja STF on venyttänyt kuvaa enemmän. Koita ajaa sama venytys molemmille niin huomaat asian.

Saatan puhua puutaheinää, mutta noin olen sen itse käsittänyt. Joku varmasti korjaa.

Voit myös käyttää normalize täppää joka palauttaa hieman menetettyä dataa takaisin, tästäkään en ole ihan varma. Itse käytin vähän aikaa, mutta sitten totesin saavani parempia kuvia ilman normalize valintaa vaikka se vähentää tuota rakeisuutta.

Olet ihan oikeassa, että näennäiseti lisääntynyt rakeisuus johtuu vain aggressiivisemmasta näyttövenytyksestä. Tuo nurkkien vinjetointi rajoittaa sitä miten voimakasta näyttövenytystä voi tehdä.

Normalize ei tee mitään muuta kuin suurinpiirtein kertoo DBE-korjatun kuvan alkuperäisen kuvan keskiarvolla, jotta kuvan kirkkaus säilyy. Värikuvan tapauksessa tämä tehdään joka kanavalle erikseen, jolloin kuvan alkuperäinen värisävy säilyy. Jos Normalize on pois päältä kun värikuvalle tehdään DBE, lopputuloksena on yleensä neutraalin värinen tausta.

[Pappis]

Toki myös flat-kuvia pitää ottaa "vino liuta" kohinoita hillitäkseen, aivan samoin kuin niitä kohdekuviakin, koska valaistun alueen korjauksen jälkeen kohina on käytännössä lähellä summaa edellisistä.

[naavis]

Flättikuvassasi näkyy muuten hieman tuollaisia sisäkkäisiä renkaita, mikä viittaisi heijastumiin optiikan sisällä. Kannattaa katsoa, ettei putken sisällä jokin rakenne heijasta valoa merkittävästi.

[J Piira]

Kiitoksia noista vastauksista. Tuo edellinen flattikuva oli väännelty histogramilla, jotta näkyisi paremmin. Voiko se vääntely aiheuttaa niitä renkaita. Kuitenkin flatti vaikuttaa melko symmetriseltä. Toisessa kuvassa on kaksi yhtäpitkää valotusta eri päiviltä tosin eri suotimilla. Niissä toisessa on tuo oikea laita selvästi tummempi kuin muu tausta. Voisiko tuon aiheuttaa jokin lähistöllä oleva valo tai valaistu lumi katolla joka osuu putken suuhun ?
Yritin käsitellä sitä rakeista L-kuvaa. Onkohan tuossa yritetty venyttää jo liikaa tuota kuvaa. Tuosta kun ei itsellä ole oikein kuvaa minkälaiseen tulokseen missäkin vaiheessa pitäisi pyrkiä.

[wm-x]

Huomaa että noissakin on eroja screentransfer venytyksen välillä. Toinen on enemmän venytetty kuin toinen. Näät sen suoraan tuosta galaxin kirkkaudesta.