Mitä kaukoputkella näkee?

Aloittaja Oscuro, 31.08.2006, 16:41:19

« edellinen - seuraava »

simeoni

Näkyy mielestäni parhaiten aamulla auringon noustessa. Pimeällä se on liian kirkas....
Kaasumies....

jonttuli

se mitä kaukoputkella näkee riippuu tietysti havaitsiasta. Että mitä sillä kaukoputkella oikein haluat Nähdä. Peili putkella näkisi jo mainiosti vaikka mitä taivaan kappaleita kuten saturnuksen renkaat

Iiro Sairanen

Ensimmäisessä viestissä oleva linkki ei enää toimi, mutta kerrotaampa muutamalla sanalla käytännön tutkimuksen tuloksia. Havaintomatkallani pääsin havaitsemaan muutaman yön melkein ideaalisen taivaan alla ja sain puristettua paljaista silmistä sekä ennen kaikkea TAL1:stä mielenkiintoisia magnitudi tuloksia.

Paljain silmin noin 2400 metrin korkeudessa 7.2 magnitudin tähdistä näkyi käytännössä kaikki. 7.5 magnitudin tähtiä näkyi myös runsaasti, mutta aivan kaikkia ei silmä tavoittanut kartan mukaan. Himmeimmät varmasti näkyneet tähdet olivat noin luokkaa 7.6-7.7 mag. Hieman alempana rajamaga laski tasaisesti noudattaen suurin piirtein sääntöä 0.5 mag / km.

Vastaavasti TAL-1:llä 2400 m korkeudessa 14.5 magnitudin tähdet olivat suurimmaksi osaksi näkyvissä. Useita 15 mag tähtiä näkyi, mutta ei niin helposti. Havainnoista löytyy myös joitakin yli 15 mag tähtiä. Tähän saisi varmasti vielä muutamia kymmenyksiä lisää, jos yrittäisi zeniitistä oikein kunnolla ja putki olisi täydellisesti kollimoitu. Nämä lukemat ovat melko matalalta 30-60 asteen korkeudelta. Kaukoputkella rajamagnitudi noudatti karkeasti sääntöä 1 mag / km, ehkä hieman alle 1 mag, mutta oli selvästi suurempi kuin paljain silmin. Mikäli Heikkilän Syvä Taivas -kirjan taulukko sivulla 13 pitää paikkaansa niin pääsin 5-10% erottumistodennäköisyyksiin. Tämän perusteella 20 cm:n putkella näkyisi 16.2-16.9 mag tähtiä ja 40 cm:n putkella 18.0-18.7 mag tähtiä. Toisaalta kääntäen TAL-1 (11 cm) vastaisi härmäläisessä kelissä noin 25 cm:n putkea näkyvien tähtien osalta. Havainnot tein 7 mm Naglerilla, josta tuli 115-kertainen suurennus.

Sama korrelaatio ei kuitenkaan toiminut deepsky kohteisiin, sillä esim. 12 mag galaksit olivat suhteellisen haastavia samoissa olosuhteissa. 13 mag kohteet jo vaikeita. 

Ideaalinen havaintopaikka oli NOTin etupiha, muut havainnot erinäisistä paikoista ympäri La Palmaa.

Mr. Saloranta voisi laittaa omat lukemansa tähän perään, ainakin paljaan silmän osalta, koska väijyit niitä ajan kanssa.
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Munkki

Hieno ja mielenkiintoinen raportti Iiro.

Itse en valitettavasti ole päässyt noin mahtavalle paikalle mutta omien laskujeni mukaan myös minun havaintoni on melko hyvin linjassa sinun havaintojesi kanssa. Nimittäin:

10cm putkella ja 7mag NE RJM -kelillä olen päässyt muutamia kertoja, muutaman kymmenyksen 14 mag paremmalle puolelle. Ja sitten taas vastaavassa kelissä 8cm putkella olen päässyt varmasti 13.7mag nurkille ja joskus kuvitellut saaneeni muutaman näyn jopa ~14 mag tähdistä.

Ehkä minäkin vielä joskus saan aikaiseksi lähteä tuollaiselle havaintoretkelle. Katteeksi käy.

Mikko Salokannel

Meade-mad

Olin käymäseltään Kitt Peakilla (Arizona USA), korkeus 2100m.

Taivas oli uskomaton. Tähtien paljoudessa tutut kuviot hävisivät. Turistiputkena oli tuolloin käytössä iso Meade. Saturnus syöpyi verkkokalvolle. Jopa värit näkyivät selkeänä. Kuva oli kuin olisi katsellut diakuvaa.   ...ja ne kaikki muut kohteet jotka eivät näy täällä.

Unohtumaton visiitti kerrassaan.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

Munkki

Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 17.04.2008, 19:00:47...Vastaavasti TAL-1:llä 2400 m korkeudessa...

Kuinka kivaa TAL-1:n raahaaminen Kanariansaarille on? Se kun kuitenkin jo jalustoineen (jos on alkuperäinen jalusta?) vaatii tuota tilaa jonkin verran - eikä ainakaan käsimatkatavarana mene. Ilmeisesti sulla on matkalaukun lisäksi omalaatikko TAL-1:lle? Onko sulla jotain spesiaali vakuutuksia tai papereita tehtynä tuolle? Valaise meitä.
Mikko Salokannel

Iiro Sairanen

Lainaus käyttäjältä: Munkki - 19.04.2008, 20:05:17
Kuinka kivaa TAL-1:n raahaaminen Kanariansaarille on?

Kyseisestä putkesta on mukana pelkkä optiikka. Olen kasannut peilien ympärille rungon vanhoista romuista ( = puuta ja vaneria) ja tällä kertaa jalustasta tuli pelkkää sälää kotiin paluussa. Romuista kasatun rungon miinuspuolena on se, että apupeili on liian pieni normirunkoon verrattuna. Toisin sanoen olen lyhentänyt putkea hiukan, jolloin apupeili on lähempänä pääpeiliä. Tästäkin huolimatta putki on toiminut mielestäni hyvin. Keskityn ainoastaan siihen, mitä okulaarissä näkyy kyseisellä hetkellä enkä harmittele sitä, mitä siellä voisi näkyä ideaalisissa olosuhteissa täydellisellä putkella. Parhaimmat näkymät tuli 7 mm Naglerilla (115x), ja useissa tapauksissa 2x-barlow helpotti kohteen näkymistä. Tässä tapauksessa vanha neuvo obj. halkaisija = max.suurennus joutaa romukoppaan. 230x TAL1:llä on varsin käyttökelpoinen suurennus lisäten näkyviä yksityiskohtia.

Ei voi muuta kuin suositella visuaalista havaintomatkaa muille harrastajille. Jättäkää vaikka pari okulaaria ostamatta ja menkää pimeän taivaan perässä vaikka kanarialle. Sinne pääsee jo muutamalla satasella...ja parhaimmat näkymät on paljaalla silmällä...jousimiehen suuntaan...komeahan tämäkin taivas on, mutta parempi horisontin tuolla puolen...
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Never

Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 17.04.2008, 19:00:47
Himmeimmät varmasti näkyneet tähdet olivat noin luokkaa 7.6-7.7 mag. Hieman alempana rajamaga laski tasaisesti noudattaen suurin piirtein sääntöä 0.5 mag / km.

Muistaakseni himmein tähti joka oli näkyvissä paljain silmin oli 7.66 noin 45 asteen korkeudella. Tämä siis vielä ilman että karttaa tuli katsottua etukäteen. Ja jos tietysti haluaa vielä täysin optimoida havaintotuloksia, täytyy muistaa että olosuhteet NOTilla eivät olleet täysin optimaaliset kertaakaan. Erittäin hyvät, mutta parempaankin olisi siis mahdollisuus. Mm. M81 oli huomattavasti helpompi nähdä paljain silmin Palmalta kuin Teneriffalta, 4 vuotta aikaisemmin.

4.7" Sky-Watcherilla näkyi 15 magnitudin puolelle kyllä ilman suurempia ongelmia. Iiron Naglereilla olisi varmasti nähnyt vielä syvemmällekin. 12 magnitudia oli melko optimi raja matkaputkella ainakin näin perus galaksien suhteen. Sky Atlaksen kartoista pystyi käytännössä nähdä kaikki kohteet mitä sinne oli merkattu.

Hyvät näkymät siis kaikin puolin kuten odottaa saattaa. Palma on pimeytensä ja korkeutensa puolesta paras paikka Kanariansaarista, Teneriffan ollessa varmasti helpompi ja halvempi paikka päästä.

/Jake

rade

Eilen illalla yritin löytää m51:stä tuosta otavan kahvan alapuolelta, siinä onnistumatta.
No mietin että valosaasteen takia ei näy.
Mutta tuossa alcorin ja mizar tähtien luona on kolmion muodossa neljä himmeää tähteä ja stellarium näytti näille magnitudiksin n.9.
Tästä päättelin että m51 pitäisi näkyä helposti jos nämä näkyvät. mutta en vaan löytänyt.
Yön nukuttuani mietin että millä tavalla tuo m51 edes näkyisi...? Pienenä tähtimäisenä pisteenä..?
Skywatcher Skyliner 150p
Baader Hyperion 8mm
Super 25mm
Super 10mm
Canon EOS 550D

Iiro Sairanen

Lainaus käyttäjältä: rade - 27.09.2010, 15:10:14
Eilen illalla yritin löytää m51:stä tuosta otavan kahvan alapuolelta, siinä onnistumatta.
No mietin että valosaasteen takia ei näy.
Mutta tuossa alcorin ja mizar tähtien luona on kolmion muodossa neljä himmeää tähteä ja stellarium näytti näille magnitudiksin n.9.
Tästä päättelin että m51 pitäisi näkyä helposti jos nämä näkyvät. mutta en vaan löytänyt.
Yön nukuttuani mietin että millä tavalla tuo m51 edes näkyisi...? Pienenä tähtimäisenä pisteenä..?

Tähtien ja galaksien magnitudeja ei kannata verrata toisiinsa. Galakseilla ja muilla syväntaivaankohteilla luettelossa annettu kirkkaus jakaantuu kohteen kokoiselle alueelle, kun taas tähdet ovat aina pistemäisiä. Sen sijaan kohteen pintakirkkaus antaa osviittaa sen näkymisestä, en tosin tähän hätään löydä M51:n pintakirkkautta.

M51 ei näy tähtimäisenä vaan levynä, jolla on kirkkaampi keskus. Myös vieressä oleva seuralainen näkyy melko varmasti, jos M51 näkyy. Eilen oli lähes täysikuu, joka jyrää tehokkaasti tämän tyyppiset kohteet alleen. Jos valosaastetta ja Kuuta ei ole niin M51 näkynee pienenä sumuna jo 50 mm etsimellä, mutta on jo lievässä valosaasteessa vaikeahko esim. 10 cm putkella.
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

einari

Nuo magnitudilukemat ovat hämääviä pintakohteissa koska koko kohteen alue lasketaan ikäänkuin se olisi pistemäinen kohde.
Eli laajalla kohteella sen ns pintakirkkaus voi olla hyvinkin pieni.
Käytännössä M51 pitäsi harrastajan pienehköillä putkilla näkyä pienenä sumumaisena täplänä, tai kahtena kun M51:lla on se seuralainen.
Täältä voi katsoa miltä se on eri harrastajien eri putkilta näyttänyt:
http://www.deepsky-archive.com/search.php?state=1
Laita tuolla Designation kohtaan siis Messier 51.
___
Tapio

rade

Kiitoksia vastauksista, oppii taas lisää. :)
Pitänee etsiä pimeä paikka kuuttomana yönä ja kokeilla uudestaan.
Niin ja putkena on 6" Dobson.
Skywatcher Skyliner 150p
Baader Hyperion 8mm
Super 25mm
Super 10mm
Canon EOS 550D

Naamari

Ei viitsinyt perustaa uutta puuta kysymykselleni, joten laitetaan tänne, eli:

Olen katsellut 8" putkella jonkin aikaa ja jo nyt tuntuu, että pitäisi saada jotain
järeämpää kalustoa.


Kumpaan pitäisi sijoittaa 300mm Dobsoniin vai 11" katadioptriseen Celestroniin yms?
Mitkä ovat katadioptrisen putken hyödyt verrattuna muihin malleihin? Hinta antaa ainakin
viitteitä siitä, että parempaa kuvaa olisi tarjolla - onko näin?

Budjetin olen asettanut sinne 3000€ alueelle ja tarkoitus olisi tehdä pääasiassa visuaalijuttuja + jatkossa kuvausta.
- Bresser Messier 203/800 Reflector
- Sky-Watcher Startravel 120mm
- 60mm / 415mm Refractor
+ Parit vennääläiset kiikarit

Reima

#58
Moi. Dobsoniin tarviit erillisen seurannan (js) jota ei saa enää.
Eli visuaalihavintoihin käy mikävaan putki. Mutta kuvaukseen tarvitaan ainakin
kaksi putkea, syväntaivaan kohteille ja planeetoille omansa.
RET-45 114/900
Canon 1000D
S-W Skymax-127/1500
EQ 3-2
200/1200 Dobson FlexTube
Hyperion 21-8mm
Finetuning renkaat 14-28mm

einari

Naamari, dobson on edullinen siksi että siinä ei ole seurantaa, tietokonehärpäkkeitä yms.
Itse en ole visuaalihavaitsija joten en osaa sanoa että 10 senttiä peiliä lisää tuo ratkaisevasti paremmat näkymät.
Jotkut sanoo että on siinä iso ero mutta toiset pärjää sillä 20 senttisellä tai jopa pienemmällä tosi pitkälle.
Itse se on tietty ratkaistava kuinka suuren painon laittaa visuaali- tai kuvauspuolelle.
Mutta ei ole ihan helppoa aloittaa kuvausta 11" SC putkella, koska polttoväliä on niin paljon.
Katadioptrisen putken edut on siinä että on kohtalainen kompromissi sekä planeetta että ds-puolelle.

Ja Reima, dobsoneitakin saa nykyään gotolla ja seurannalla (esim Ursasta).
Eri asia sitten on voiko niitä sitten enää kutsua dobsoneiksi.
___
Tapio