Mitä kaukoputkella näkee?

[Toni]

Galakseista näkyy vain andromeda ,muut galaksit ovat niin kaukana että näkyvät vain tähtimäisinä.

Tuo pätee vain kvasaareihin, joissa lähes kaikki valo tulee aivan keskellä olevan mustan aukon laidoilta. Niitä on optisella alueella täysin mahdotonta erottaa tähdistä. Tavallisten galaksien havaitsemisen tekee haasteelliseksi juuri se, että ne eivät näy tähtimäisinä, vaan ovat selkeitä pintakohteita. Nyt keväällä Otava nousee zeniitin tuntumaan, ja sen lähistöllä on muutamia pienillekin laitteille sopivia galakseja. Ainakin M81 ja M82 ovat selkeitä kiikarikohteita, hyvissä olosuhteissa myös NGC 2403, M51 ja M101 (vaikeusjärjestyksessä).

[Iiro Sairanen]

Galakseista näkyy vain andromeda ,muut galaksit ovat niin kaukana että näkyvät vain tähtimäisinä.

Kyllähän niiitä galakseja on tusinatolkulla, mitkä näkyvät jo kiikarilla levymäisenä sumuna. Hyviä kohteita ovat suurin osa Messierin galakseista sekä kirkkaimmat NGC-galaksit.

[Reijo Teränen]

Niinhän se on ,saattaa niitä näkyä jos olet maaseudulla ,pimeä yö, erittäin hyvä seeing jne. täällä kaupungin liepeillä ne ovat vain tähtimäisiä. Voi olla että näkee jonkun litteän halon jos oikein osaa katsoa  pitkään ja useaan kertaan, syrjäsilmällä jne. MInulla on 200/1200 putki ja olen noita galakseja katellut mailla, muun muassa otavan kohteita , mutta  kaksatanen putki on ihan eri kuin seitsenkymppinen. ;D

[pappa]

TAL-1 putkella olen katsellut maaseudulla ja hyvässä seeingissä ja hyvin näkyy, jopa Otavan kahvan ensimmäisestä nivelestä erkanevaa tähtipolkua myöden löytyvää M101:stä, eli tuulimylly galaksia...

Kaukoputkella katselu on tekninen juttu joka vaatii opettelua, isollakaan putkella ei näe jos ei osaa katsoa...

[Munkki]

Silloin tällöin tulee kyselyjä siitä, että kuinka monta eri kohdetta jollakin putkella voi nähdä. Tein pientä selvitystä SkyMapin avulla väsäsin sen perusteella seuraavan sivun: http://kotisivu.mtv3.fi/deepsky/dskohteet.htm

Sivulla esitetyt tilastot perustuvat ainoastaan raakaan numerotietoon, joten niihin kannattaa suhtautua varauksella. Jonkinlaisen kokonaiskuvan tilastot kuitenkin antavat siitä, kuinka paljon kohteita on havaittavissa ideaalisissa olosuhteissa.

Moro Iiro,

Onkos linjoissa vikaa vai miksiköhän linkki ei toimi?

[Iiro Sairanen]

Onkos linjoissa vikaa vai miksiköhän linkki ei toimi?

Vika oli palveluntarjoajassa, joka poisti joku kuukausi sitten koko sivuston tietämättäni ja uuden uppauksen jälkeen ko. tiedostoja ei ole upattu. Laitan linkin toimimaan tämän illan aikana.

EDIT: nyt pitäisi pelittää. Diagrammien pystyakselilla pitäisi lukea lkm, mutta jostain syystä ämmästä puuttuu puolet  :(

[Munkki]

joo nyt toimii, thanks!

[Iiro Sairanen]

Joku näppärä vois tehä vastaavia kuvia HyperLedan perusteella.

[weskuli]

Juu kyllä pitäis tuo cass. jako näkyä tolla 200 putkella .Itselläni on 200 sky liner dobs. ja kyllä sillä erotuu cass. jako 120 kert.suurennuksella ja tässä pari päivää sitten jopa muutamia kuita( 5 ) Saturnuksen ymp.

Kevään hyvien kelien innoittamana pengoin esille aidon kasarihankinnan, RET-45 (peili 114mm, polttoväli 900mm, käyttökelpoisempi okulaari 20mm). Sillä löytyi helposti Saturnuksen vierestä Titan, mutta eilen (15.4. klo 21.45) näkyi myös toinen valopiste, joka Stellarium-ohjelmasta tarkastaen voisi olla Rhea-niminen kuu (10.10mag). Olisiko tuo mahdollista vai vain vilkkaan mielikuvituksen tuotetta?

Jos olisi jaksanut vielä pari tuntia odotella taustataivaan pimenemistä, niin voisin kuvitella että myös Tethys (10.62mag) ja Dione (10.77mag) olisivat erottuneet, eli tuollakin "kalustolla" voisi päästä neljään Saturnuksen kuuhun. Vai olenko liian optimistinen?

No, jos kelejä vieläkin riittää, niin tänä iltana voisi yrittää...  :)

t. Vesa K.

[pappa]

Et ole nähnyt harhoja, Saturnuksesta voi perusvehkeillä ja kierron osuessa oikeaan nähdä 5 sen suurinta kuuta...Tähdet 2007 kirjassa on hyvät grafiikat sitä varten.

[Reijo Teränen]

katselin viime yönä kaksatasella putkellani pallomaista tähtijoukkoa M56 ,messierin kirja sanoo että kaksatasella putkella voidaan nähdä yksittäisiä tähtiä joukon reunoilla , tarkoittaa tietenkin pimeää yötä ja valosaasteetonta havaintopaikkaa.No kaupunkitaivas ei ole paras mahdollinen ,näin kyllä pyöreän sumun ja aika hyvin  se näkyikin,mutta tähtiä en nähnyt ,onhan sinne matkaakin 30000 valovuotta . Sama juttu oli nostopainosumun kanssa , näin neljänurkkaisen sumun ,ehkä se oli keskeltä vähän kapeampi kuin päistä , varmaan OIII suodin auttaisi,täytyy pistää harkintaan ,pari tuntia kulutin näiden kohteiden havaitsemiseen. Sellaista kaupunkitaivaalla.

[Never]

M56 hajoaa helposti tähdiksi 20-senttisellä putkella huonommissakin olosuhteissa - ei tietysti keskellä kaupunkia. Kirkkain yksittäinen tähti on 13.2 magnitudia ja keskittymisaste 10 joten jo keskikokoisella suurennoksella joukko kyllä hajoaa tähdiksi melkein keskustaan asti.


M27 kanssa auttaa kaikenlaiset filtterit, joka muotoilee sumua terävämmäksi. Helpoin tapa on tietysti havainnoida kunnon havaintopaikassa.


/J

[jaffa77]

Minkälaisena Venus pitäisi näkyä 114/1000 putkella? Omasta mielesäni yritin katsella Venusta aamulla noin kuuden aikaan itäiseltä taivaalta mutta en saanut näkymään muuta kuin pelkän kirkkaan pisteen.

[Toni]

Minkälaisena Venus pitäisi näkyä 114/1000 putkella? Omasta mielesäni yritin katsella Venusta aamulla noin kuuden aikaan itäiseltä taivaalta mutta en saanut näkymään muuta kuin pelkän kirkkaan pisteen.

Venuksen (magnitudi -4.4) kirkkaus voi tosiaan aluksi yllättää. Kuten planeettojen kohdalla yleensäkin, kannattaa havaita silloin kun ilmakehä on rauhallinen ja käyttää suurinta erotuskyvyn sallimaa suurennusta. Venuksen kulmaläpimitta on suurin kapean sirpin vaiheessa, pienin taas kuperassa vaiheessa. Täysivenuksen näkeminen on mahdotonta, koska planeetta on silloin suoraan Auringon suunnalla. Planeetan pilvikerros on niin läpitunkematon että on turha edes kuvitella että mitään pinnan yksityiskohtia näkyy. Jopa pilvipeite on järkyttävän monotoninen, tosin ainakin Timo-Pekka Metsälä on saanut siitä detaljeja irti UV-valokuvauksella.

Muista planeetoista poiketen Venuksesta ei ikävä kyllä isoillakaan laitteilla saa kovin paljon enempää irti. Ja kyseessä on sentään planeetta, joka parhaimmillaan tulee lähemmäs Maata kuin Mars.

[pappa]

Aivan totta, mutta keltaista poistavalla/leikkaavalla suotimella voi nähdä pilvipeitteen erillaisia vivahteita, joskin ne ovat myös aika monotonisia mutta parempia kuin pelkkä keltainen pallo.