Mitä kaukoputkella näkee?

[SALOMONI]

Se riippuu kaukoputken koosta, laadusta ja havainto-olosuhteista. Mutta ymmärrän kysymyksesi joten (oletetaan että optiikan laatu on ok) ; 10 cm halkaisijaisella Makstuov-Cassegrain putkella näkee todella hyvissä olosuhteissa M-13:sesta yksittäisiä tähtiä. Andromedan galaksi on syvä pettymys millä tahansa 10 cm peiliputkella vaikka olosuhteet olisivat hyvät. Suosittelen että hankit putken jossa on vähintään 20 cm pääpeili. Muista että koko ja paino (tietenkin) kasvavat kun pääpeilin halkaisija kasvaa.

Pohjimmiltani en ole koskaan ymmärtänyt miksi aloittelijalle monesti suositellaan pikkuputkea. Optiikan hinta ei romahda eli jos 1000 EUR putken hankkimisesta ja sen läpi katsomisesta huolimatta harrastus ei kiinnosta, putken saa myytyä melko pienellä tappiolla. Se on kuitenkin aika varmaa että mikäli ostaa 7 cm objektiivilla varustetun putken odotukset korkeina, ärräpäät lentelevät ensimmäisen havaintoyön jälkeen. Tosin edellämainitulla Kuu näkyy erinomaisesti.

yhdyn edellisten mielipiteisiin siinnä ettei todellakaa kannata mihinkään leluputkiin tuhlata rahaa. et mitä isompi pääpeili nii sen parempi ja tietenki niihin varusteisiin kannattaa panostaa.  ;)

[Munkki]

Heitän minäkin oman kertomuskorteni kekoon komeaan.

Vielä kun olin pikkuinen poika, asustin maalla, taivas oli oikein otollinen harrastukselle ja olin vieläpä verrattain kiinnostunut tähtitaivaasta. Usein paljain silmin katselinkin taivasta ja sitten äidiltä kyselin avaruudellisista asioista, äiti kun sentään tunsi muutamia tähtikuvioitakin. Äidin lisäksi tietolähteenäni oli TOP tietosanakirjan SE numero missä on paljon avaruus juttuja. Silloin kun joku olisi minulle antanut jonkin helppokäyttöisen kaukoputken kuten vaikka jonkin pikkuisen halvan 80/400 tai 102/500 linssiputken atsimutaalisella jalustalla plus lisättynä vaikkapa messierin luettelolla, olisi se ollut kaikkien suurimpienkin toiveiden täyttymys. Se olisi ollut helppo käyttöinen ja voisin vaikka vannoa ettei olisi haitannut yhtään, että kohteet olisivat näkyneet vain sumutuhnuina - ei se haittaa vieläkään. Ainut havaintovälineeni nykyään on 10cm putki. Voi olla, että vika on persoonassani: olen melko impulsiivinen, en kovin pitkäjänteinen ja lisäksi vähän mukavuudenhaluinen...

Jos 20cm putki tuntuu fyysisesti liian isolta hankinnalta, niin 10cm on vielä oikein kelvollinen objektiivin koko taivaiden katseluun. Ja jos on tullut hankittua heti 20+cm putki ja kohteet tuntuu surkeilta tuhnuilta, niin aikavarmaa on, että suurempi pääobjektiivin koko ei harrastukseen pelastusta enää tuo ja on parempi aloittaa suunnittelu harrastuksen suunnan vaihtoon kohti tähtivalokuvausta.

[einari]

Samoilla linjoilla Mikon kanssa.
Itse aloitin harrastuksen peräti 7 sentin peiliputkella ja olin oikein innostunut sen tarjoamista näkymistä;
Andromedan galaksiakin tuli katsottua monen monituista kertaa ja monia muita Messierin kohteita myös.
Tosin valosaasteesta ei silloin juuri ollut haittaa.

[J-M]

Täällä on vähän samaa vikaa kuin Munkilla. Pikkupoikana laiturilla maaten katselin kiikarilla tähtiä, ja aina 30:ksi asti haaveilin kaukoputkesta. Sitten vaimo sanoi, että hanki hyvä mies sellainen.

Niinpä ostin ihan tietoisesti halvan 114/1000 putken, jolla ajattelin aloitella. Koska kiinnostus ei puolessatoista vuodessa kuollut laitteiston tasoon, hankin sitten kunnollisen putken. Nyt on menossa välineurheilu/kilpavarusteluvaihe, jota koitan kovasti hillitä...

[Juhku]

Onhan netissä noita simulaattoreita. En nyt tiedä kuinka todenmukaisiksi niitäkään voi sanoa, mutta suuntaa antavia. tässäpä yksi niistä http://www.scopesim.com/

[artoni]

Aloitin 1990 pikku putkella tämän harrastuksen ja itte ainakin sanon et minun olis heti kannattanu ostaa 200 mm peilikaukoputki. Esim. Sky-Watcher skyliner-200 muuten maksaa Villenkellossa 335 ekee. Ei se minusta ole kallis kun puhutaan harrastuksesta ja joskus jälkeen ostaa 2x barlowin ja pari suodatinta. Jotkut taas  näkevät 100  mm putkella riittävästi ja ovat tyytyväisiä siihen ja sitä on helppo kuljettaa. Eli se riippuu siitä mitä sinä odotat näkeväsi putkella. Kannattaa käydä lähimmässä tähtiyhdistyksessä tai kaverin luona jolla on kaukoputki. Mitä isompi tuubi, niin painoa alkaa kertymään melkoisesti ja se rajoittaa ainakin sellaista harrastajaa, joka joutuu viemään putken oikein kauas. 200 mm putken vielä kantaa melko kauaskin, mutta siitä ylöspäin alkavat ongelmat. 

[Celest1al Sphere]

Onhan netissä noita simulaattoreita. En nyt tiedä kuinka todenmukaisiksi niitäkään voi sanoa, mutta suuntaa antavia. tässäpä yksi niistä http://www.scopesim.com/

Ihan asialliselta vaikuttaa, tuosta saa kyllä jonkinlaisen käsityksen siitä, että minkä kokoisena eri kappaleet skoopissa näkyvät. Tuota käyttäessä pitää vaan tietää joitakin perusjuttuja skoopistaan ja okulaareistaan.

[Toni]

Ihan asialliselta vaikuttaa, tuosta saa kyllä jonkinlaisen käsityksen siitä, että minkä kokoisena eri kappaleet skoopissa näkyvät. Tuota käyttäessä pitää vaan tietää joitakin perusjuttuja skoopistaan ja okulaareistaan.

Niin, Jupiter ei tosiaankaan ole 16-tuumaisen tuubin läpi nähtynä mikään tylsän vaalea levy, jota halkoo kaksi pilvivyötä. Itse olen tuota planeettaa tämän kokoluokan havaintovälineellä muutamia kertoja katsellut ja silloin yksityiskohtia näkyi aivan kuten kauneimmissa tämän palstan valokuvissa, tosin tottunutta syvän avaruuden havaitsijaa kirkkaus jo melkein häikäisi! Kuun ja planeettojen kohdalla tärkeää on kulmaresoluutio, DS-kohteiden tapauksessa taas valonkeräyskyky.

[Reijo Teränen]

 Kuinka suuri putki pitää olla että näkee cassinin jaon saturnuksen renkaissa . mulla on 200 dobson enkä ole sitä nähnyt,olen koettanut 300 suurennokseen asti , mutta ei .kun ne puhuvat että 114 millisellä se näkyy , no valosaastetta on tietysti jonkinverran , mutta ei kai se niin paljon haittaa.

[Never]

Kuinka suuri putki pitää olla että näkee cassinin jaon saturnuksen renkaissa . mulla on 200 dobson enkä ole sitä nähnyt,olen koettanut 300 suurennokseen asti , mutta ei .kun ne puhuvat että 114 millisellä se näkyy , no valosaastetta on tietysti jonkinverran , mutta ei kai se niin paljon haittaa.

Kyllä sen pitäisi näkyä putkella kuin putkella. Täytyy kuitenkin muistaa ottaa huomioon renkaiden asento planettaan nähden sekä vaikka valosaaste ei nyt välttämättä kaikkea planeettahavainnointia tuhoa, mm. lämpösäteily hyvin helposti tuhoaa. Anna Saturnuksen nousta etelään ja toivo että Seeing on kohdallaan, eiköhän se siitä.

/Jake

[spot80]

Juu kyllä pitäis tuo cass. jako näkyä tolla 200 putkella .Itselläni on 200 sky liner dobs. ja kyllä sillä erotuu cass. jako 120 kert.suurennuksella ja tässä pari päivää sitten jopa muutamia kuita( 5 ) Saturnuksen ymp. Nythän se on 10 päivä oppositiossa ,että silloin on ainakin hyvät mahd. sitä katsella.Pitää vain muistaa katsella kohdetta jonkun aikaa niin kyllä sieltä alkaa erotuu.

[papamiguel]

Juu kyllä se havaitsijan haluista on pääasiassa kiinni,"mitä näkee". Tosin itselläni alkoi kauan odotettu harrastus vuosia sitten karusti, kun hankkimani putki olikin sitten optisesti ihan kakkia ja sitä ei kunnon kollomoinneillakaan saatu sellaiseen iskuun, että sumuista näkyisi juuri mitään. Varsinkin myöhemmin hankkimani uusi putki osoitti, että voi jessus, että sitä katsottavaa onkin paljon. Eli putkenkin perään kannattaa katsoa...

[Pertsa]

Moikka!
Tulin hankkineeksi Meaden 70mm:n putken, parina iltana on keli ollut niin hyvä, että on päässyt ulos tiirailemaan. Kuuta ja saturnusta on päässyt katselemaan. Täytyy sanoa, että vastaa hyvin niitä odotuksia jota putkesta oli, lähikohteet näkyy erittäin terävinä. Noita halpis okulaareja on parjattu lehdissä, joten tilasin kokeeksi Plösslin 10mm:sen Villen kellosta, jospa näkymät paranisi vielä entisestään.
Kysymys kuuluukin, että mitä muita kohteita kannattaisi tuon koon putkella ensimmäisenä alkaa etsimään? Messierin listaa vähän selailin, ja eipä erota oikein mitään sieltä.. En odota mitään loistonäkymiä, kun vain löytyisi jotain kohteita, esim. galakseja jotka voisi tunnistaa galakseiksi.

[Never]

Kysymys kuuluukin, että mitä muita kohteita kannattaisi tuon koon putkella ensimmäisenä alkaa etsimään? Messierin listaa vähän selailin, ja eipä erota oikein mitään sieltä.. En odota mitään loistonäkymiä, kun vain löytyisi jotain kohteita, esim. galakseja jotka voisi tunnistaa galakseiksi.

Tiedät varmasti että jos kuu on taivaalla, ei kannata ruveta edes vaivautumaan etsimään mitään todellisia syvän taivaan kohteita. Vaikka 70mm putki ei olekaan kovin järeästä päästä, saa sillä kyllä näkyviin sadoittain ds-kohteita kunhan tajuaa havaita pimeässä paikassa, ilman kuuta, ilman revontulia, ilman pilviä, ilman suurta kosteusrosenttia jne.

Muuten kyllä, taivaalta löytyy useita komeita kohteita putkellesi kunhan vain löydät ne. Messierin-luettelo on hyvä lista josta aloittaa. Nythän näkyy vielä hyvin mm. Misam, M44, M35, M42 ja M45 näistä super helpoista kohteista, joista on hyvä aloittaa. Kevään tähtitaivas ei ole kovinkaan hyvä valosaasteiselle paikalle koska suurin osa kohteista on galakseja, mutta onneksi muutama pallomainen tähtijoukkokin löytyy ja kohtahan rupeaa olemaan taas mahdollisuuksia bongata M4!

/Jaakko

[Reijo Teränen]

Galakseista näkyy vain andromeda ,muut galaksit ovat niin kaukana että näkyvät vain tähtimäisinä.Avonaiset tähtijoukot näkyvät hienosti ja pallomaisista lähimmät ja tietenkin oman aurinkokunnan epelit. Orionin sumua Voit katsella,sieltä löytyy kaikenlaisia kohteita. kyllä näkemistä riittää. :D