Mitä kaukoputkella näkee?

Aloittaja Oscuro, 31.08.2006, 16:41:19

« edellinen - seuraava »

Tane

 Olen omistanut 180/2700 Skymaxin ja Santel 180/1800 venäläisen maksutovin. Sitten 160f8 triplet apon joka muuten oli omatekemä paitsi linssi, FPL-53 lasia ja strehl 96. Myös APM 152f8 ED linssejä, FPL-51 on ollut kolme eri objektiivia teeseitse putkessa. 150/1200 Akromaatteja on ollut lukuisa joukko; Bresser, Skywatcher, Helios. Apo ja ED antoivat planeettoja katsoessa vähän terävemmän vaikutelman kuin akromaatit. Se johtuu pääasiassa puhtaammasta kuvasta ilman värivirhettä. Maksutoveilla sai hieman kirkkaamman kuvan kun on tuuman enemmän aukkoa, mutta ei aivan samaa kontrastia. Linssiputken kontrastia on vaikea voittaa koska siinä ei ole keskiestettä. Lähimmäs pääsee Intes Mikron maksutovnewton 178/1440 jossa on vain 13 prosentin tukos halkaisijassa mitattuna.
Jos haluaa lyhemmän kompaktin putken pitkän akromaatin sijaan niin Skymax on hyvä hankinta. Sarjatuotannon optinenlaatu saattaa vaihdella. 1/10 valoaallon optiikan Intesmicro laatu maksutov on kallis.
Celestron C14, Losmandy G11 ja Touptek 3G 290 mono

mistral

Lainaus käyttäjältä: Jussi Halttunen - 15.10.2020, 20:48:04
Putken saa hieman yli 1000 € sijoituksella ulkomaisista verkkokaupoista ja Villestar- verkkokaupasta 825 + pk.

Ursan harrastustorilla on myynnissä 180mm Skymax, heinäkuulta asti ollut. Villestar on huonossa maineessa täällä.
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=1400.0

Terminaattori

Planeettojen havainnointi on asia, jota oppii ajan kanssa, parhaiten tekemällä niistä piirroksia. Parin vuoden päästä näkyy paljon enemmän yksityiskohtia.

Linssiputki on helppokäyttöisin kaikista kaukoputkityypeistä. Muitten putkien kanssa on yleensä paljon enemmän säätämistä, jos haluaa ottaa niistä täyden erotuskyvyn irti planeettahavainnoissa.

15 cm linssi on aika tehokas vehje ja sillä näkee planeetoista visuaalisesti selvästi enemmän kuin samankokoisella peili- tai katadioptrisella putkella Tanen mainitsemista syistä. Näin siis silloin, kun on vähän keskitasoa parempi seeing eli rauhallinen ilma. Suomalaisissa keskiverto-olosuhteissa on aika samantekevää, minkälaisella kaukoputkella planeettoja katsoo.

Jussi Halttunen

Näin se on. Olen katsellut planeettoja ensin pienellä Skymax 102:lla ja sitten vajaan kuukauden ajan 150 mm akromaatilla. Koko ajan oppii enemmän tästä hienosta harrastuksesta, jossa ei ole "mitään oikotietä" tähtiin. Se tekee tästä tosi mielenkiintoisen harrastuksen.
SkyWatcher Esprit 120ED, Skywatcher Equinox 80ED
Celestron Edge HD 8
Skywatcher Quattro 254
SW NEQ6, SW AZ-EQ6, Ioptron GEM45, Ioptron AZ Pro, ZWO AM5
ZWO ASI294MC Pro, ZWO ASI178MC Cool

Jussi Halttunen

Tänään oli todennäköisesti hyvä seeing, kun katselin Skymax 102 putkella Jupiteria, Saturnusta ja Marsia 216 x suurennuksella 6 mm okulaarilla SW laajakulma. Hienosti näkyivät. Olin yllättynyt, että pieni Skymax kesti noinkin hyvin suurennusta.
SkyWatcher Esprit 120ED, Skywatcher Equinox 80ED
Celestron Edge HD 8
Skywatcher Quattro 254
SW NEQ6, SW AZ-EQ6, Ioptron GEM45, Ioptron AZ Pro, ZWO AM5
ZWO ASI294MC Pro, ZWO ASI178MC Cool

Jussi Halttunen

Ostin Skymax 180 Maksutovin, jossa on 2700 mm polttoväli. Kyllä parani planeetoiden seuranta kertaheitolla. Hienosti näkyivät Jupiter ja Saturnus 300 x suurennuksella. Kätevä käyttää kompaktia putkea, jossa on hyvä suorituskyky.
SkyWatcher Esprit 120ED, Skywatcher Equinox 80ED
Celestron Edge HD 8
Skywatcher Quattro 254
SW NEQ6, SW AZ-EQ6, Ioptron GEM45, Ioptron AZ Pro, ZWO AM5
ZWO ASI294MC Pro, ZWO ASI178MC Cool

mistral

Hyvä kun näkee planeetat ja kuun normi okulaareilla :) Kuutakin on hyvä katsoa koska ei häikäise pahasti isoilla suurennuksilla, valo osuu suuremmalle pinta-alalle verkkokalvolla mutta se on himmeämpää. Jos katsoo vaikka 20mm okulaarilla, kaikki fotonit pakkautuu pienemmälle alalle - ei tee hyvää silmälle. 10mm pudottaa fotonitiheyden neljäsosaan. Tosin en ole katsonut tuolla, vaikea sanoa missä silmälle terveellinen raja kuun katselemisessa kulkee.

Jussi Halttunen

Kyllä pääsi keli yllättämään täydellisesti. Ilmatieteen laitoksen pilvinen ennuste muuttui lähes huippuseeingiksi, niin että ei ehtinyt Maksutovia jäähdyttämäään.   Katselin Marsia 150 mm akromaatilla jopa 360 x suurennuksella 10 mm oku + Barlow 3x Jos olisi ollut suotimia, niin olisi näkynyt vaikka mitä pintakuvioita, Nyt planeetan kirkkaus esti yksityiskohtien näkemisen. Tilasin suotimia Teleskop- Servicestä, mutta ne eivät ehtineet tähän katseluun. Kyllä linssiputkella näkyy hienosti ja se kestää suurennustakin yllättävän hyvin ainakin hyvällä seeingillä.
SkyWatcher Esprit 120ED, Skywatcher Equinox 80ED
Celestron Edge HD 8
Skywatcher Quattro 254
SW NEQ6, SW AZ-EQ6, Ioptron GEM45, Ioptron AZ Pro, ZWO AM5
ZWO ASI294MC Pro, ZWO ASI178MC Cool

PCW

Lainaus käyttäjältä: Terminaattori - 15.10.2020, 23:54:39
Planeettojen havainnointi on asia, jota oppii ajan kanssa, parhaiten tekemällä niistä piirroksia. Parin vuoden päästä näkyy paljon enemmän yksityiskohtia.
Piirroshavainto on sikäli kätevä, että silloin tulee visuaalisesti todella keskityttyä siihen näkyvään kohteeseen aivan eri tavalla. Kannattaa katsoa melko pitkään, niin aina jotain erottaa.

Planeetat ovat melko helppoja piirrettäviä loppujenlopuksi. Kuussa on paljon enemmän erilasita valon ja varjon vaihtelua ja yksityiskohtaa, että erimerkiksi omat piirrostaitoni alkavat olla melkoisen kovilla ja ei omat planeettapiirroksenikaan mitään hurjan kauniita ole. Siksi arvostan hienoja ja tarkkoja piirroksia. Toki, tarkoitus on olla havaintodokumentti eikä taideteos – siksi piirroksen täytyy esittää vain sitä, mitä kaukoputkesta näkee. Kuvaaminen tietysti tuo enemmän yksityiskohtia esille, kun kaikki menee nappiin.

Huomaa, kuinka oma havaintosilmänikin oli vähän heikentynyt tuossa pitkähkön harrastustauon aikana. Aika äkkiä vanha tottumus kuitenkin alkoi palata. Itse tykkään havaita planeettoja piirtämällä ihan siksi, että se on minulle kuitenkin helpompaa kuin kunnollisen kuvan saaminen. Ja on yksinkertaisesti kivaa puuhaa.
Paula Wirtanen
Kuu ja planeetat sekä Asteroidit ja komeetat -harrastusryhmä. Virallinen kuuhullu.

Kuuhavaintoni Taivaanvahdissa
https://www.taivaanvahti.fi/observations/browse/pics/5076336/observation_id/desc/0/20

Jussi Halttunen

Nyt kun sain suotimet, täytyy yrittää piirtää Marsin kuva. Ehkäpä saan Syrtis Majorin näkyviin. Kiitoksia Paulalle kannustavasta viestistä !
SkyWatcher Esprit 120ED, Skywatcher Equinox 80ED
Celestron Edge HD 8
Skywatcher Quattro 254
SW NEQ6, SW AZ-EQ6, Ioptron GEM45, Ioptron AZ Pro, ZWO AM5
ZWO ASI294MC Pro, ZWO ASI178MC Cool

vvsalmin

tein tämmösen pikkusen työkalun itelleni tähän ongelmaan et "mitä kattella taivaalla" ... https://nightsky-views.web.app/

laskee käyttäjän sijainnin perusteella planeetoilla ja messierin kohteille et mitä tänään näkyy taivaalla.. Ja ylimpänä on ne mitkä saanu eniten pisteitä sijainnin ja kirkkauden perusteella laskettuna.. Lisäks koittaa laskee jos on hyvä yö kattella kuun muutamia eri "nähtävyyksiä" 🙂

tarkotettu lähinnä luurilla käytettäväks
Sky-Watcher EXPLORER 200PDS + HEQ-5 PRO

Lithos

Tämä appi toimii hienosti, ja näyttää ihan hyvältä myös ihan kannettavan selaimella.
Mika Suoperä
Visuaalipuoli: Orion skyquest XT-8 dobson
Kuvaus: Celestron 80ED-R, Sky-Watcher Explorer 150PDS, modattu 60D
Jalustat: Celestron AVX, Skywatcher AZ-EQ5

cmas

Lainaus käyttäjältä: vvsalmin - 31.08.2023, 08:38:22
tein tämmösen pikkusen työkalun itelleni tähän ongelmaan et "mitä kattella taivaalla" ... https://nightsky-views.web.app/

laskee käyttäjän sijainnin perusteella planeetoilla ja messierin kohteille et mitä tänään näkyy taivaalla.. Ja ylimpänä on ne mitkä saanu eniten pisteitä sijainnin ja kirkkauden perusteella laskettuna.. Lisäks koittaa laskee jos on hyvä yö kattella kuun muutamia eri "nähtävyyksiä" 🙂

tarkotettu lähinnä luurilla käytettäväks

Tämä näyttää oikein mielenkiintoiselta. Nappasin linkin talteen  :azn:

ispa

Ilpo Kantonen

vvsalmin

jos tulee mieleen miten ois parempi niin kertokaa :cheesy: https://github.com/veikkosalminen/sky

tossa on itelläni käytössä lisäks integraatio että kun klikkaa siitä ikonista mikä näyttää kohteen sijainnin taivaalla niin pystyy kääntämään automaattisesti jalustansa indidriver:in kanssa .. se vaan vaatii lisäks raspberryn ja sinne yhden tiedoston .. niin pitää miettiä saisko siitä semmosen et kuka vaan pystyis halutessaan käyttään  :azn:
Sky-Watcher EXPLORER 200PDS + HEQ-5 PRO