Kuvausta f/2.8 kaukoputkella (10" BorenSimon Power-Newton)

Aloittaja Timpe, 18.08.2019, 15:47:27

« edellinen - seuraava »

mistral

Löysin sivun jossa selitetään ilmankosteutta:
http://kosteus-mittaus.fi/wp-content/uploads/2018/02/Ilman-kosteussis%C3%A4lt%C3%B6-eri-l%C3%A4mp%C3%B6tiloissa.jpg

Sanastoa

Absoluuttinen kosteus ilmaise ilmassa olevan vesimäärän. Yksikkö grammaa kuutiometrissä (g/m3)

Suhteellinen kosteus (RH) ilmaisee tarkasteltavassa lämpötilassa absoluuttisen kosteuden suhteen ja ilman kyllästyskosteuden suhteen. Suhteellinen kosteus ilmaistaan yleensä prosentteina (% RH).

Kyllästyskosteus tarkoittaa suurinta vesimäärää, minkä ilma tarkasteltavassa lämpötilassa pystyy vastaanottamaan (g/m3)

Kastepiste on lämpötila, jossa ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi. Kastepiste riippuu ilman absoluuttisesta kosteudesta, eikä siihen vaikuta ilman lämpötila.

ilman suht.kosteus-->     20%*****************40%***********60%*************80%***************100%
ilman lämpö

-30 astetta***********0,07g/kuutiometri******0,13g************0,20g***********0,26g**************0,33g

-20****************0,18g****************0,35g*************0,5g************0,7g***************0,9g

-10 ***************0,44g*****************0,9g*************1,3g*************1,8g**************2,2g

0*****************1,0g******************2,0g**************2,9g**************3,9g************4,9g

10****************1,9g******************3,8g**************5,6g**************7,5g************9,4g

20 astetta**********3,4g******************6,8g**************10g**************14g*************17g/kuutiometri

Taulukosta näkee kuinka suuren eron lämpö tekee, huoneilma 20 astetta 20% kosteudella sisältää n. 3,5x enemmän vettä kuin -20 asteinen 100% kostea ilma.
Jos molemmissa on 60% kosteus, ero on jo 20x.

Timpe

Palataan asiaan eli kosteusongelmiin. Tässä tämän iltainen kuva tuon ASA-korjaimen takalinssistä, kun olin viikonloppuna kertaalleen ajanut kameran jäähdytyksen -21C pakkaseen ja tuon jälkeen komentanut sen Warm up sekvenssillä lepotilaan. Tuolloin viikonloppuna en nähnyt mitään kosteutta ASA:n linssipinnoissa ja kun jätin kameran / lyhentimen edelliskuvien mukaisesti teholämmitykseen, niin nyt tänään -21C kennojäähdytyksen jälkeen lopputulema oli tällainen. Takalinssi oli siis pahemmin huurteessa kuin kertaakaan aiemmin!  :shocked:
Ota tuosta nyt muuta selvää kuin että tuo ASA korjain ja QSI -kamera eivät tule yhtään juttuun keskenään. :veryangry:



Ei kun taas kerran lämmittämään tuolta kosteus pois hiustenkuivaimella ja sitten ihmettelemään kun huurre hiipii korjaimen linssien väliin em. lämmityksen jälkeen, vaikka varoinkin kuumentamasta tuota liikaa. Minusta ASA korjaimessa on simppeli suunnitteluvika, kun siinä käytetään noita paksuja linssejä, mitkä käyttäytyvät näissä Suomen keleissä noin heikosti korjaimen sisäisen lämpödynamiikan suhteen. Pöh...

Jospa nyt saisin kuvattua tämän syksykauden ainoan loppukuvani osavalot loppuun saakka, niin voisin kääntää putken natiiviksi F4 Newtoniksi ja kuvata sillä jonkin tavanomaisen komakorjaimen kanssa ilman tällaisia jatkuvia kosteusongelmia. Tältä suunnalta tulee kyllä iso peukalo alas F2.8 kuvaamiselle tuon kelvottomaksi osoittautuneen ASA-korjainlyhentimen takia. Elämä on lian lyhyt mokoman kanssa leikkimiseen!

Edit: plivet hiipivät etelästä taivaalle, kun kirjoittelin tätä marmatusta, loppusaldona 2 kpl 5 min valotuksia tältä illalta.
- Timo Inkinen

mistral

#62
Kumma jos viikonloppuna oli kirkas linssi ja nyt huurteessa. Taulukko auttaa hahmottamaan milloin kastepiste eli 100% ilman suhteellinen kosteus tulee, ymmärtääkseni silloin kaste tulee linssiin. Voiko kameran tuulettaa kuivalla pakkasilmalla ennen jäähdytystä? Jospa kameran sokkeloissa on paljon kosteaa ilmaa ja tuuletus poistaa sen, silloin sieltä ei ainakaan pääse ylimääräistä kosteutta siirtymään Asaan. Asalle taas tekisin "pölynimuroinnin", antaisin ensin sisällä sen lämmetä niin että linssit kirkastuisi ja sitten plus 20 asteisena veisin ulos pakkasella alipaineimurointiin niin ilma vaihtuisi huomattavasti kuivemmaksi. Toki imuroinnin ehtona on että ilma pääsee ryömimään pienistä välyksistä läpi. Jos ei ole o-renkaita tiivistämässä, luulisi vuotavan sen verran että ilma vaihtuu. 3-5 min luulisi vaihtavan eikä tehon tarvitse olla täysillä.

Timpe

Tilasin nyt TS:ltä nämä roippeet, joilla jatkan tämän putken kanssa:
Your ordered following products:
pcs   Product    Article Nr.    Single price    Price
1x   Baader RCC Newton Coma Corrector - triplet lens - long distance    Shipping time: in stock    BA2956800   176,10 EUR    
1x      Used: TS-Optics 2" Off Axis Guider for refractors, SCs, RC telescopes L= 27 mm (TSOAG27)   Shipping time: in stock 2019-2610-5   78,15 EUR


Tuo TSOAG27 sattui olemaan sopivasti saatavilla käytettynä, joten poimin sen toimitukseen tuon Baaderin RCC komakorjaimen mukaan. Muut tarvittavat roippeet ovat miljoonalaatikossani, jotta nuo saa soviteltua yhteen QSI:n eteen. Tuo 93mm backfokus siirrättää luultavasti pääpeiliä eteenpäin, muttei tuo ole mahdoton operaatio modaustaitoiselle. Olen näet otsaa myöten täynnä myös tuota TSOAG9 ohjainpalikkaa, missä on jonkun kiinalais-inssiharjoittelijan työnäyte toimimattomasta pikalaippakiinnityksestä osien välillä... GRRRR!
Tässä muutamia kuvia todisteeksi tuollaisen pikaliittimen aiheuttamista ongelmista F2.8 kokoonpaossa.

Ensin tähtikenttä oikein kollimoidulla Newtonilla (pyöreitä tähtiä joka puolella kenttää)...



Kun tuota katsoo tarkemmin, niin vasenta alanurkkaa kohti on selvä kallistuma kuva-alassa ja fokuksestaan/kallistuksestaan tarkka ASA-korjain on jo selvästi ulkona optimisäädöistään tuolla nurkassa. Tässä CCD Inspectorin mittaus aiheesta:



Tuo ASA korjain päätyy luultavasti miedolla lämmöllä uuniin kuivamaan linssit irti kehyksestään. Katsotaan joskus myöhemmin mitä tuolle tapahtuu, mutta käytännössä se vaatii F2.8 kuvausjunaan paremman sovituksen kuin mitä tuo TSOAG9 kykenee nyt tarjoamaan. Tuo TSOAG9 + ASA ei ole ollut (sekään!) mitenkään "tuotantokelpoinen" yhdistelmä :undecided:

Ai niin, taidan tuoda myös tuon QSI:n sisälle purettuna kuivumaan pidemmäksi ajaksi, kun näen tuleeko huomisillaksi Hyvinkäälle vielä selkeää keliä. Samalla voisi miettiä sitä imurointia, jos tuo kuiva pakkaskeli jatkuu.
- Timo Inkinen

Timpe

Tein ASA korjaimelle täyden linssien purkamisen ja kasaamisen uudelleen. Tässä kuva noista korjaimen paksuista linsseistä, joista kolmos-linssipari on yhteen kitattu ja paksuudeltaan noin 15 mm (tuo on se ensimmäinen linssi kamerasta käsin). Ei siis mikään ihme, jos tuollainen lasimötikkä pysyy kylmänä ja jo pienen lämmön kamerasta saatuaan vetää itsensä huurteeseen ulkopinnalta. Samoin tuo selittää sen, miksi linssien väliin mahdollisesti joutunut kosteus on niin vaikea kuivattaa sieltä pois. Tuolle korjaimelle olisi kyllä pitänyt suunnitella nykyistä pidempi backfokus, koska se tuo tosiaankin QSI:n kaltaiset epäsuorat lämmönlähteet liian lähelle tuota kylmää, 15 mm paksuista linssipintaa. :undecided:



Lainaus käyttäjältä: wm-x - 03.11.2019, 01:24:49
Huomasin että se pahensi aina ongelmaa kun reducerin vei sisälle ja kuivasi siellä. Kun viet sen takaisin ulos, ilma redun sisällä jäähtyy ja kutistuu jolloin se vetää lisää
kosteaa ulkoilmaa linssien väliin ja oravanpyörä on valmis.

Tästä voisi olla kyse, mutta kuinka sitten Murtsilla ei synny vastaavaa kosteusongelmaa, kun hän kuljettaa ASA-korjainta sisään/ulos säännöllisesti kuvatessaan? En täysin siis usko tuonkaan teorian paikkansapitävyyteen.
- Timo Inkinen

vehnae

TS:llä on muuten nykyään oma vastaava komakorjain+reduseri pidemmällä backfokuksella. Ei siis ole klooni, vaan optiikka on suunniteltu kokonaan uusiksi: https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p9779_TS-Optics-NEWTON-Coma-Corrector-0-73x-Reducer---2--Connection.html

Jos kiinnostaa lähteä lottoamaan että auttaisiko ongelmiin.. :cheesy:

(kiinnostaisi kovasti että onko tuo hyvä peli vai ei, en ole missään nähnyt käyttökokemuksia)

Timpe

Ei taida auttaa, kun tuo on yhtälailla täynnä paksuja linssejä koko korjain... (huomasin tuon ja hylkäsin saman tien).
- Timo Inkinen

mistral

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 04.11.2019, 18:38:52
Palataan asiaan eli kosteusongelmiin. Tässä tämän iltainen kuva tuon ASA-korjaimen takalinssistä, kun olin viikonloppuna kertaalleen ajanut kameran jäähdytyksen -21C pakkaseen ja tuon jälkeen komentanut sen Warm up sekvenssillä lepotilaan. Tuolloin viikonloppuna en nähnyt mitään kosteutta ASA:n linssipinnoissa ja kun jätin kameran / lyhentimen edelliskuvien mukaisesti teholämmitykseen, niin nyt tänään -21C kennojäähdytyksen jälkeen lopputulema oli tällainen. Takalinssi oli siis pahemmin huurteessa kuin kertaakaan aiemmin!  :shocked:

Ai onko kameran sisällä myös lämmitin? Jospa jäähdytin on ensin tehnyt kylmiin kohtiin paksun kuuran ja teholämmitin taas höyrystää sen ja muutenkin ilma kamerassa laajenee jolloin se puskee ylimäärän Asaan ja siksi se herkästi huurtuu. Pahimmillaan kameran jossain sokkelossa voi olla pisara vettä joka kummittelee linsseillä. Sen saa luultavasti pois lämmityksen oltua riittävän kauan päällä eli haihtumisen jälkeen kun tuulettaa kostean ilman pakkasella ulos, eli kuiva pakkasilma korvaa kostean ilman.
Ottaisin aina kuvauksen jälkeen Asan irti ja laittaisin kameran pölykannen vaan tilalle jotta kuumennus onnistuu ja kuumennuksen lopussa avaisin pölykannen jotta mahdollinen kostea ilma vaihtuisi kuivaan. Tosin silloin kamera pitäisi ripustaa johonkin kun ei ole kiinni missään ja toinen ongelma on, menettääkö systeemi silloin kollimoinnin.

Osku

Tässä hiukan teoreettista ajattelua huurtumisesta.
Jos siinä korjaimessa on linssien välissä sellaisia tiivisteitä, että ilma linsien välissä ei pääse haihtumaan, niin kun kasaat sen sisällä plus 20 asteessa, jossa ilma voi sisältää vesihöyryä grammoina/m3 merkittävästi enemmän, kuin mitä kylmässä ulkoilmassa ilman tiivistymistä on mahdollista, niin kylmempään ympäristöön tuotuna siellä linssien välissä tapahtuu helposti vesihöyryn tiivistymistä pinnoille.
Mistral laittoi aikaisemmin tähän ketjuun taulukon, jossa näkyy miten samalla suhteellisella kosteudella ilman todellinen kosteus eli g vettä/m3 on voimakkaasti ilman lämpötilasta riippuvainen. Tiivistyminen linssin pintaan alkaa siis silloin, kun pinnan lämpötila on sellainen, että se vastaa sitä koskettavan ilman 100% suhteellista kosteutta.
Jos se korrektori siis estää ilman riittävän nopean haihtumisen linssien välistä, niin sinne sisään pitäisi saada mahdollisimman kuivaa ilmaa, jolloin kokoaminen pitäisi tapahtua mieluummin pakkasilmassa jäähtyneillä osilla.
Jos tiivistyminen tapahtuu korrektorin ulkopintoihin, niin siihen attaa vain lämmitys. Tietenkin riittävä lämmitys estää myös korrektorin sisällä tapahtuvan vesihöyryn tiivistymisen.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: mistral - 06.11.2019, 00:04:41
Ai onko kameran sisällä myös lämmitin? (....CLIP...) Pahimmillaan kameran jossain sokkelossa voi olla pisara vettä joka kummittelee linsseillä. Sen saa luultavasti pois lämmityksen oltua riittävän kauan päällä eli haihtumisen jälkeen kun tuulettaa kostean ilman pakkasella ulos, eli kuiva pakkasilma korvaa kostean ilman....CLIP... ja toinen ongelma on, menettääkö systeemi silloin kollimoinnin.

Ei ole erillistä lämmitintä, mutta QSI:n elektronikka tuottaa jonkin verran lämpöä käyntilämpimänä, mikä on periaatteessa hyvä asia esim. tuon suodinpyörän toimivuuden kannalta pakkasessa. Tästä kuvasta näkyy kameran sisäinen rakenne ja tuon jälkeen kamerarungosta päästään eteenpäin lyhyen loittorenkaan ja TSOAG9:n kautta ASA:n paksulle takalinssille, minkä huurtumisesta tässä on ollut kyse koko ajan. Suhteellisen pieni ilmatila tuossa ja jos kamera tuottaa käyntiin lähtiessään hukkalämpöä, niin se päätyy tuonne ASA:n takalinssille pienellä viiveellä. Syntyy laaja, melkein koko takalinssin käsittävä hento huurtuminen tuonne takalinssille ja kameran joutuu ottamaan irti kaukoputkesta + ASA lyhentimen irti OAG9:stä tuon ison takalinssin kuivausta varten. Ja jos tuota korjaimen paksua takalinssiä lämmittää yhtään liikaa, niin tuolloin huurre hyppää lyhentimen sisälle tähän tapaan.

Käytännössä voitte miettiä, kuinka kosteus etenee tässä kuvassa vasemmalta oikealle ja päätyy tuon tarkenninputken sisällä majailevan ASA korjaimen takalinssille...



Ja kuten kuvasta näkee, niin tuollaisen lyhentimen onnistunut lämmitys on lievästi sanoen haasteellista. Merkitsin kuvaan nuolella tuon paksun takalinssin sijainnin tarkenninputkessa.
Tänään tyydyin kameroiden peruslämmitykseen, josta seuraava kuva. Nyt korjain oli purettu kokonaan ja kameran sisällekin oli puhalleltu samassa yhteydessä hiustenkuivaimella lämmintä ilmaa mahdollisen kosteuden poistumiseksi. Ulkona on ollut kuivat pakkaskelit pari päivää, joten olosuhteet ASA:n jättämiseksi tuolla tavoin kylmäksi olivat otolliset.



Jäähdytin kameran suunnilleen nollasta asteesta ensin -6°C ja tarkistin huurretilanteen. Ei huurtumista. Jatkoin kennon jäähdyttämistä -12°C ... -16°C ... -21°C aina valillä pysähtyen tarkistamaan huurretilanteen. Nyt ASA:n takalinssi pysyi kuivana, joten tähän on pari-kolme syytä: 1.) kameran kuivaus sisällä hiustenkuivaimella 2.) ulkona vallitsevat kuivat pakkaskelit ja 3.) rauhallisen hidas jäähdytyssekvenssi. Kamerassa ei ilmeisesti noissa olosuhteissa muodostunut hukkalämpöä niin paljon, että tuo olisi päätynyt korjaimen takalinssille saakka.  Session lopuksi ajoin samaan tapaan kameran jäädytyksen hitaasti alas  -21°C ... -16°C ... -12°C ... -6°C kunnes katkaisin jäähdytyksen kokonaan.

Olin samalla "oikonut" tuota TSOAG9:n laippaa parhaani mukaan ts. otin testikuvia ja kiristelin kolmea lukitusruuvia hitaasti paikalleen. Lopputuloksena oli tällainen kohtuullisen tasainen tähtikenttä, joka on edelleenkin tuon Newtonin kuvausasennossa tapahtuneen peruskollimoinnin jäljiltä samassa asennossa, vaikka olin välillä parkkeerannut putken pariin kertaan vaaka-asentoon. Kollimointi pysyy siis hyvin paikallaan ja kuvausputki on näiltä osin kunnossa. Jotta tästä tilanteesta päästään eteenpäin, niin se vaatii lieviä kameran kiinnityksen muuttamisia tuossa tarkenninholkissa, sillä tuollaiset kollimointipuutteet syntyvät yksinomaan kameran kiinnityksestä tarkentimeen. Käytännössä olisin voinut kuvata tuolla kameran asennolla, mutta tähdet olivat ohuen vaihtelevan utupilvisyyden takana ja läpinäkyvyys oli kehno. Kuvattu liikkuvien pilvien läpi, josta nuo kuvan valaistuserot.





ASA korjaimella varustettu F2.8 Newton vaatii näet yhtä tarkan kollimoinnin kuin aiemmin sangen tutuksi käynyt RCT-putki ja kaikkien kollimointivirheiden poistamiset kuva-alan nurkkia myöten vaativat vakaan kuvausjunan ja pysyvän kuvauskameran asennon tarkentimessa, mistä kameraa ei irroiteta muulloin kuin kuvauskohteen vaihdon yhteydessä. Eli tällä kameran asennolla jatketaan luminanssivalojen ottamista tuohon em. kuvausprojektiini, kunnes se valmistuu TAI sitten kiroillaan taas ASA-lyhentimen takalinssin huurtumista ja ropataan kameran asentoa turhautuneena kuivattelun jälkeistä hienosäätöä varten :grin:

Lainaus käyttäjältä: Osku - 06.11.2019, 00:11:29
Jos tiivistyminen tapahtuu korrektorin ulkopintoihin, niin siihen auttaa vain lämmitys.

Niinpä. Hiukan hankala toteuttaa tuossa kuvausjunassa ts. kuinka tarkentimen sisällä majailevaa, pitkähköä ja raskaita linssejä sisältävää ASA-optiikkaa saadaan lämmitettyä tasaisesti koko korjaimen matkalta, niin että se pysyy suunnilleen samassa lämpötilassa koko korjaimen matkalta? Ja edellinen lämmitys tehdään siten, ettei se vaikuta kuvalaatuun millään tavalla.
Joko se ASA siis suostuu toimimaan stabiilisti tuolla tavoin "kylmänä" tai sitten se lentää hyllylle sen tavallisen RCC komakorjaimen tieltä, minkä nyt tilasin (ja putkesta tulee tavallinen F4 Newton). Se mikä harmittaa tuossa, on ettei TSOAG27 taida asettua tuohon välitilaan onnistuneesti, mutta pitää vielä tsekata tuokin asia. Sillä sovituksella pääsisi näet eroon yhdestä kallistuman aiheuttajasta tuossa kuvausjunassa.
- Timo Inkinen

tuunari

Hei Timpe,
Sinulla on kiutenkin kiinteä havaintosuoja, eikä käsittääkseni mitään tarvitse irroitella/siirtää iltojen välillä.
Pitäisin kamerä jäähyllä yötäpäivää niin huurreongelmat minimoituu. Itse pidän kameran jäähdytettynä vaikka en kuvaisi viikkoon-kahteeen... En tiedä kärsiikö tuosta muu kuin tuulettimen laakerit ja tehon kulutus kuitenkin itsellä n. 5-6W, kennon ollessa jatkuvasti -20 astetta pakkasella. En kärsi tietääkseni huurtumisesta.

Itsellä myös joskus korrektori(en muista oliko ASA) huurtui ja se ketuttaa, kun kuvaus ei suju. Yleensä myös kameran/korrektorin irroittelu/takaisin kasaus kadottaa "parhaan" kollimoinnin.

-pasi

mistral

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 06.11.2019, 20:44:18
Suhteellisen pieni ilmatila tuossa ja jos kamera tuottaa käyntiin lähtiessään hukkalämpöä, niin se päätyy tuonne ASA:n takalinssille pienellä viiveellä. Syntyy laaja, melkein koko takalinssin käsittävä hento huurtuminen tuonne takalinssille ja kameran joutuu ottamaan irti kaukoputkesta + ASA lyhentimen irti OAG9:stä tuon ison takalinssin kuivausta varten. Ja jos tuota korjaimen paksua takalinssiä lämmittää yhtään liikaa, niin tuolloin huurre hyppää lyhentimen sisälle

Sinänsä lämpö ei tuota huurtumista. Kuitenkin jos kameran sokkeloissa on vettä ja lämpö haihduttaa sitä, niin silloin kameran lämpö voi huurruttaa Asaa. Eli jos kamerasta on poistettu kaikki vesi, se ei voi tyhjästä tuottaa korkeampaa ilmankosteutta eikä huurruttaa Asaa. Kamerassa näkyi tuuletusrivat, onkohan tuuletus vain ikäänkuin "jääkaapin tausta" ja itse kaappi eli optinen puoli olisi eristetty ilmatiiviisti omaksi tilakseen? Jos optinen puoli on eristetty, silloin sinne varmaan voi kondensoitua vettä ja se olisi saatava 1) haihdutettua 2) tuuletettua pakkaskuivalla ilmalla. Jos operaatio onnistuu kylmänä pakkasyönä tai pakkaspäivänä, ihan sama, niin ymmärtääkseni kostea ilma ei hevin pääse sisälle uudestaan eikä systeemiä tarvitsisi purkaa niin usein. Vaikka tulisi viikkojen matalapaine kosteine ilmoineen, saattaa optiikassa ilma säilyä kuivana (jos optiikka on suht tiivis). Tai en tiedä montako päivää säilyy mutta tiiviydestä riippuen ainakin viikon.

Timpe

Kameran pitämiseen päällä koko ajan en ole ryhtynyt, koska tilaisuudet sen käyttämiseen ovat olleet tänäkin syksynä kovin harvassa.
Katsoin nyt kunnolliset kuvausajankohdat kuvaprojektistani ja kolmena iltana (23.9. / 29.10. / 31.10.) on syksyn mittaan tullut projektiin pidempää valotussarjaa. Tuon lisäksi viimeisen viikon aikana olen pari-kolme kertaa yrittänyt päästä kuvaamaan (mutta aina ilman lopputulosta, koska läpinäkyvyys on vain ollut kelvoton ja pilvisyys sakenee heti pimeän tultua ts. tulee noita BAD-merkinnällä varustettuja yksittäisruutuja sekvenssiin, mitkä eivät kasvata sekvenssin kokonaisvalotusmäärää). Noiden lisäksi olen pari-kolme kertaa  herännyt viimeisen parin kuukauden aikana täysselkeään aamuun, jolloin tähtikeli olisi seljennyt kuvauskelpoiseksi joskus aamuyöstä, mikä ei sovellu tällaiselle työssäkäyvälle kuvaajalle.
Summa summarum; kokonaissaldona tästä syksystä on syntynyt mitättömän vähän noita kameran käyttötunteja suhteessa aikaan, jota olisin pitänyt sitä 24/7 virrat päällä. Ei ole minusta oikein järkevää tai mitenkään ekologista toimintaa, vaikka tuo minimoisikin mahdolliset kosteusongelmat kamerasta :undecided:

Mistralille tiedoksi että tuossa kamerassa on varmaan tyypillinen sisäinen Peltier-jäähdytys, missä takaosan rivat jäähdyttävät CCD-kennon jäähdyksessä syntynyttä hukkalämpöä. Nuo "puolet" ovat siis erotettuja toisistaan. Tuossa mielessä puhaltelu hiustenkuivaimella kameran uumeniin puhalsi varmaan pahimmat kosteudet pois tuolta. F2.8 kuvaaminen jatkuu tuolla kalustuksella ainakin sen aikaa, että saan tuon kuvaprojektini valmiiksi, mutta valmistaudun tuon homman rinnalla poistamaan ASA-korjaimen kuvausjunastani. Säätiedot eivät lupaa seuraavaan 10 päivään uusia kuvausmahdollisuuksia, mutta tuon RCC-korjaimen ja TSOAG27:n pitäisi tulla tulevana maanantaina UPS:n kyydissä perille työpaikkaani.
- Timo Inkinen

Timpe

Pistetään tähänkin ketjuun jotain päivitystä, kun eilisiltana oli ns. "selkeää" keliä sen verran että tähtiä näkyi. Hieroin näet kameran asentoa tarkentimessa taas kertaalleen kohdalleen, kun olin sitä ennen ottanut ASA:n pois OAG:n edestä ja kuivannut sen takalinssin hiustenkuivaimella. Takana siis usean viikon sadekausi, jossa +1°C ... +5°C lämpötilat vesisateen kanssa olivat tyypillisiä täällä Hyvinkäällä. Tuli sitten sään nopea pakastuminen saderintaman jälkeen ja selkeän aurinkoinen päivä, mikä näytti hyvää keliä illaksi. (Mutta eipähän tuo toteutunut, kun taivaalla oli taas jotain sumupilveä pienentämässä rajamagnitudia jonnekin 3...4 tienoille ja sitten matalalla nopeasti liikkuvaa sumupilveäkin.)

Otin kumminkin 30s testikuvia hämärissä ja asemoin kameran asentoa. Lopputuloksena tämä vertailukuva siitä, kuinka paljon F/2.8 putken kollimointi vaihtuu pelkästään kameran asentoa tarkentimessa muuttamalla. Samalla selvisi, että lähtövirhe kollimoinnissa on jotain 10" suuruusluokassa ja aina samaan suuntaan ts. kollimointiruuveihinkin pitäisi taas koskea hiukan.



Anyway, tuon kuva-alan optimoinnin jälkeen ryhdyin ottamaan puuttuvia luminanssikuvia projektiini, mutta pilvet tulivat heti kohta taivaalle. Pilvitutka näytti, että vajaan tunnin päästä voisi päästä taas kuvaamaan, joten jätin putken seuraamaan kohdetta ja käynnistin sekvenssin uudelleen, kun näytti jotenkin riittävän selkeältä kuvaamiselle. Ei olisi maksanut vaivaa, kun kalibroinnin jälkeen nuo  illan aikana kuvaamani viisi 5 min luminanssi-kuvaa näyttivät PI:n automaatti-venyteltynä tällaisilta:



Ensimmäinen kuva noista on yksi käyttämistäni FLAT-kalibrointikuvista. Käsittääkseni tuollaista sotkua tulee silloin kun taivaalla purjehtii kuva-alan edestä näitä nopeasti liikkuvia pilvenriekaleita jotka hetkeksi heijastavat kaupungin valosaastetta alapinnastaan. Ei minulla ole niinkään mitään sitä vastaan, että joutuisi F/2.8 kaluston kanssa näkemään vaivaa, mutta kun vakavampaa tähtikuvausta ei ilmeisesti pysty harjoittamaan näissä keleissä lainkaan. Olen näet koko syksyn ajan yrittänyt saada luminanssivalotuksia tuohon loppukuvaani, mutta sangen heikolla menestyksellä. Tässä asiassa on se "korsi mikä katkaisi tämä kamelin selän" ts. voin nyt vallan hyvin myydä tuon F/2.8 kuvauskokoonpanoni kokonaisuudessaan pois, koska tällaiset kuvauskelit eivät anna mitään tilaisuutta sellaisen kaluston käyttöön :undecided:
- Timo Inkinen