Lapimmiehen seikkailut astrokuvakusessa. Laitehankinnat, kokemukset ja virheet.

Aloittaja lapimmies, 30.03.2017, 19:22:12

« edellinen - seuraava »

Aksu

Observatory on vielä yksi Macille tehty astrokuvaussofta. Selvästi Pixinsightia halvempi (95$ muistaakseni), ja sillä onnistunee perus-stäkkäykset ja kalibroinnit, vaikka ei varmasti likimainkaan Pixinsightille prosessoinnissa pärjääkään. Eikä vissiin yritäkään pärjätä, sen vahvuus lienee kuvatiedostojen hallnta/arkistointi, eli jos paljon kuvaa voi olla hyödyllinen myöhemminkin vaikka kokemuksen kertyessä prosessoinnissa Pixinsightiin siirtyisikin, ainakin jos paljon kuvaa.

Itselläni ei kokemusta kun en kuvaa (ainakaan vielä), mutta mäkkiohjelmistoja olen pistänyt törmätessäni korvan taa sattuneesta syystä.

Observatorysta oli S&T:ssäkin juttua joku aika sitten, kuvaavien Mac-käyttäjien kannattanee tutustua.
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
C9.25 XLT, Tak FC-100DF, APM 80/500 CNC

einari

PI ei varmaan ole huono hankinta mutta mainittakoon pari vaihtoehtoa:
Siril (ilmainen)
Astro Pixel Processor (125,- omaksi tai 50,-/vuosivuokra)
___
Tapio

lapimmies

Lainaus käyttäjältä: einari - 01.07.2018, 16:21:34
PI ei varmaan ole huono hankinta mutta mainittakoon pari vaihtoehtoa:

Uhhautsi,

Ei varmaan ollut huono hankita, ainakaan firmalle. 270€ veroineen... perkale sentään, taisn lyödä käteni sontatyömaahan. Joskus Pixinsightin demolla jotain muutamia ruutuja käpistelin, ja lopputulos oli ihan hyvä.
Mennä yönä napsin 30 x 60s M101:stä. Kalibroin, integroin, stäkkäsin ja flätttejäkin tein (kaikki RAW). Niin lopputulos oli suurin piirtein yhtä hyvä kuin yksittäinen ruutu (ei kehtaa edes näytille laittaa)  :realmad: Jotaki juutuubin pikaohjetta seurasin. Minun ongelma oli se, että minulla ei tänään ollut aikaa perehtyä enempää softan saloihin. Piti lähtä taaas viikoksi töihin, jolloin isoruutuinen mäkki ei ole mukana. Opiskelut jatkuu ensiviikonloppuna.

Semmonen ihan pikkiriikkinen kysymys tässä tuli mieleen, jota olen kysynyt jo aiemminkin. Haluan vielä varmistaa sen flättien ottamisen.
Tein seuraavasti:
-Aaamuyöstä kannoin putken kameroineen pirttiin, ja peitin sisääntuloaukon valkoisella kankaalla.
-Laitoin aurinkovalolampun sisääntuloaukon eteen 50 cm:n päähän.
-otin viiden kuvan sarjan 1/2000s  ISO 200 (valotusmittari näytti +1)
-Kalibroin kuvat ja lopputuloksena oli mielestäni toislaitainen kellertävä flätti. Ei näyttänyt vinjetoinnilta ollenkaan -> Flättien ottaminen meni vituiksi.

Esimerkkikuvaakaan en voi laittaa, kun unohdin sen synkroniseerata tähän iän vanhaan MacBookki airiin....

Mutta, valtava pettymys oli tämän päivän puhertaminen  :tongue:

Valotuskuvien ongelmana saattoi toki olla sekin, että taustataivas ei ole ihan musta. Astronominen yö ei ole vielä voimassa täällä, ja kuukin saattoi häiritä vaikka matalalta, oikealta, valaisikin hennosti. Ilmankosteudesta en osaa sanoa, mutta parvekkelle kiillottaa parin kymmenen metrin päästä kohtisuoraan ledikatuvalo. Se siis tuli 90 raatin kulmassa putkeen. Jos ilmassa kosteutta, sironta saattanut hyvinkin pilata kaikki minun otokset ja minun mielen :D :shocked:

Nyt nukkumaan jotta jaksaa huomenna pitää huolen siitä, että pikaruokaihmiset saavat hampurilaisensa.... :cheesy:

PS:Saatan tulevaisuudessa olla tyytyväinen, näihin omiin kirjoituksiini. Nyt jo hymyilyttää osa alkupään kysymyksistä ja raporteista.

JVO

kameran synkka-aikaa nopeammissa valotusajoissa on helposti toislaistaista epätasaisuutta valotuksessa jopa kolmasosa-aukon verran

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 01.07.2018, 15:05:54
Uhhautsi,

Seuraaava havainto: Pienehkötkin tuulenpuuskat näköjään saavat tähdistä ihmeellisen muotoisia. Eilen kuvailin M101 ja ihmettelin kun noin puolet ruuduista sai nakata menemään.
Ikuistin myös M13, ja siellä huomasin yhdessä kuvassa satelliitin menevän kuvan yli. Tietääkseni satelliitit ei mutkittele, joten taisi tuuli mutkitella putkea :)
Tämä esimerkkikuva ei ollut paha. Tuulta oli noin 1m/s ja puuskissa noin 3m/s. Valotusaika 25s.
Toinen hankalampi juttu on, että joutuu investoimaan PixInsightiin. Ei oikein Mäkille löydy muita järkeviä ohjelmia. Nebulosity on joo, mutta se ei hyväksy kamerani kuvia. Kuvat ovat liian isoja:( Muutenkin tuo Nebulosity vaikutti vähän amatöörimäiseltä, sekavine termeineen ja käyttöliittymineen.


Saattaapi tämmöinen johtua enemmänkin ilman kuin kaukoputken liikkeistä, myös.

lapimmies

Uhhautsi,

Pixinsightia koitan opiskella. Hieman taistelujen jälkeen saan tämän PI:n avamaan Olympuksen ORF RAW kuvat väreissä. Oli seki #¤%&#! työmaa  :tongue: Vaikka minkä näköistä palikkakuvaa tuli, ennen kuin jotenki onnistuin saamaan kuvaan väri, ja vielä niin että ne näyttäisivät olevan oikein.

Käänsin myös olympuksen omalla softalla yhden RAW kuvan TIFFiksi (16-bit).
Liitteinä cropit 1:1

1. Kuva. Raakana kamerasta.  Näyttää tummalta ja OK:lta.
2. Kuva. PI:n näyttövenytys. Näyttääkö RAW kuvat oikeasti nuin hirveiltä?
3. Kuva. Olympuksen konvertterin tuottama TIFF. Värejä näyttää olevan enemmän, ja tausta ei näytä niin kauhealta. Ei ole PI:n venyttämä kuva.

Maalaisjärki sanoo, että nuita TIFFejä pinoamlla saisi parempaa jälkeä kuin tuolla kohinaisella RAW:lla. Kaikki kuitenkin sanovat että raakakuvilla pitäis pelata. Näinkö on? Kun näyttää että se olympuksen softa jo tekee valmiiksi tuolle TIFF:lle jotain, koska näyttää paremmalta (ehkä ylivärikkäältä)

Pappis

Niin PI kuin kameran oma RAW-konvertteri käyttävät joitain parametreja, joilla määrittelevät MITEN se konversio tehdään. Kameran oman konvertterin säädöt on määritelty todennäköisesti valoisassa kuvaamisen ja kuluttajien mieltymysten perusteella. Näihin tekijöihin ei kuulu mm. pinoaminen.

PI:n raakakuvat näyttävät hirveiltä, mutta niissä on sentään kaikki singnaali ja kohina vielä mukana, ja käyttäjä pääsee itse määrittelemään sen prosessoinnin tähtikuvaamisen ehdoilla (ml. pinoaminen).

Se mikä on hyvä päivänvalossa otettujen kuvien prosessoinnissa, ei kovinkaan usein toimi tähtikuvien prosessoinnissa.

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 05.07.2018, 18:02:27
Maalaisjärki sanoo, että nuita TIFFejä pinoamlla saisi parempaa jälkeä kuin tuolla kohinaisella RAW:lla. Kaikki kuitenkin sanovat että raakakuvilla pitäis pelata. Näinkö on? Kun näyttää että se olympuksen softa jo tekee valmiiksi tuolle TIFF:lle jotain, koska näyttää paremmalta (ehkä ylivärikkäältä)

Oleellisin mitä olympuksen konvertteri tekee on että se lyö tuohon ihan liiallisen kohinanpoiston. Kohina poistetaan valottamalla koko kuvaa riittävän pitkään (= pinoamalla riittävästi osavalotuksia), eikä suttaamalla yksittäistä liian vähän valotettua kuvaa.

Älä antaudu matalalla roikkuvan hedelmän viehätykseen. Noita kun katselet muutaman vuoden lisää, niin alkaa tuntua ihan päivän selvältä että pinoon kuuluu nuo kakkoskuvan (tai siis ykkösen) kaltaiset ruudut. Kolmoset ovat kelvottomia niin pinojen raaka-aineena kuin loppukuvanakin.

lapimmies

#188
Uhhautsi,

Juu, niin arvelinkin, ettei se Olympuksen oma softa "tykkää" mustista kuvista.
Nuista aiemmista kuvista kun ihmettelen, niin kuuluko niiden olla oikeasti nuin mustia ennen venytstä?

TOisekseen, eilen 7 tuntia ähersin 8 kuvan kanssa M13:a. Seurasin jotain PixInsight tutoriaalia ja selvisi sekin, että debayerointiahan ei tehdäkään ensimmäisenä...

Joka tapauksessa, ihan pikkusen turhautti kun työn tuloksen laittoi rinnalle yhden venytetyn RAW:n kanssa. 7 tuntia töitä, ja lopputulos näyttää huonommalta kuin yksittäinen valoitus  :angry:
Taisi tulla aikamoinen työmaa tuon PI:n opiskelun kanssa.

Liitteenä pienennetty screenshotti vertailtavaksi...
Vasemmalla 1 valotus ja oikealla 8 valotusta "pinottonua"

lapimmies

Uhhautsi,

Taas 6 tuntia tapellu pixinisghtin kanssa. Tästä ei tuu mittään.
Mennä yönä valotin 16 kpl M51 (50"/ISO1600).  Tänään aamulla 10 flättiä taivasta vasten valkoisen harson kanssa 1/800" ISO200. Kamera oli paikallaan putkenssa aamuun asti, jotta varmasti asento pysyy samana.  Mustiakin otin 50" /ISO1600)otin 5.

Kyllä on ärräpäitä lennellyt, kun olen omaa osaamattomuuttani taivastellut. Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi edes jotain muuta, kuin suttua/mustavalkoista/vääränväristä/ei alignoitua/jotain muuta...

1. Ota ne kuvat raakana
2. Valkkaa parhaat jatkokäpistelyyn (12kpl)
seuraavia steppejä olen toistanut erilaisilla valinnoilla ja säädöillä.
3. pinoa flätit raakana
4. pinoa darkit raakana
5. Kalibroi kohdekuvat em tuotoksilla, raakana
6. tee debayerointi, saadaan toisinaan oikeat värit
7. kohdista tähdet
8. pinoa ja kiroa lopputulosta  :veryangry: -> palaa kohtaan 3

Liitteenä ensimmäinen pino (Pienennetty paljon), joka on edes sinne päin miltä sen kaiketi pitäisi näyttää.
Eikö niiden kirottujen flättien pitänyt tehdä taustataivaasta mustaa? Lisäksi kohinaa on ihan pirusti.
Kuva on suoraan PI:n ulostama, näyttövenytettynä.

Tämmöisestäkö pitäisi jotain kaunista vielä saada? Vai onko muilla se kuva pinoamisen jälkeen jo parempi?
Astronimisen pimeäähän ei täällä vielä ole, vaan twilight. (50 astetta pohjoista).

EDIT:Lisäsin vielä palan taustaa 1:1 koossa, mistä näkee tuon kohinan.

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 06.07.2018, 13:00:36
Nuista aiemmista kuvista kun ihmettelen, niin kuuluko niiden olla oikeasti nuin mustia ennen venytstä?

Kyllä sellainen kuva joka esitetään näytöllä lineaarisella kirkkausskaalalla ja niin että 0 on mustaa ja 65535 on valkoista, näyttää ihmissilmällä tietsikan näytöltä katsottuna ihan todella mustalta. Tällaisessa muodossa et yleensä näe kuvia missään muussa yhteydessä kuin tähtitaivaan raakakuvia käsitellessä, siksi se saattaa vähän ihmetyksiä herättää. Oikeastaan ihan kaikkialla muualla missä digikuvia esitetään, venytys on tehty (venytys tarkoittaa sekä sitä että kirkkausasteikko väännetään lineaarisesta joksikin muuksi, että sitä että mustaa/valkoista pistettä vaihdetaan).

Tuo M13 on aika hankala kohde havainnollistaa pinoamisen etuja. 8-kertaistamalla valotusajan ei tuollaisessa kirkkaassa kohteessa tule ihan mahdotonta eroa vielä näkyviin. Ehkä jos venytät kuvista tähdet täsmälleen samaan kirkkauteen ja mittailet taustataivaasta kohinaa, saatat huomata että se on vähentynyt (2.8-kertaisesti). Tai jos tsuumailet johonkin hyvin himmeään tähteen. Tuossa näyttämässäsi kuvaparissahan oikeanpuoleisessa on vain se vika, että on venytetty liian valkoiseksi (valkoinen piste liian alhaalla).

M51-kuvassa reunat on ylikorjautuneet, joka johtuu siitä että flätin nollataso ei osu siihen kohtaan joka on oikeasti mustaa. Tyypillisesti tähän päädytään jos flättien ja/tai lightien dark/bias-kalibrointi menee pieleen.

Paras tapa saada tuo kohdalleen on että käyttää ennen flättikorjausta sekä lighteihin että flätteihin ainoastaan bias-korjausta. Darkit heitetään kaivoon ja kuumat pikselit korjataan jotenkin muuten kuin darkeilla. Toisaalta sellaisiakin tilanteita on, joissa darkkeja on käytettävä. Tai sitten jos kuvaat jollakin tietyn mallisella Nikonilla, niin ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin jakaa lightit flätillä.

lapimmies

Uhhautsi,

Kiitos Lauri selvennyksestä.
Löin kinttaat naulaan hetkeksi. Pitää vähän aikaa sulatella, ettei kyllästy pään seinään lyömiseen.  :grin:
Tänä yönä kuitenkin sain tavasteltua Autoguiderin tulille. Eihän sekään tietenkään mennyt heittämällä... Illan hämärtyessä, piti alkaa tutustumaan tähän härveliin. Piuhat kiinni ja vehkeet tulille.  Tuntui kovasti nirso olemaan guidaustähteä etsiessään. Kirkas piti tähden olla. Siinä meni hyvä tovi ennen kuin kohdistettua guidausputken riittävän kirkkaaseen tähteen, kun ei asetuksia säätämällkään himmeämmät kelvanneet.

Piti vielä tutustua termeihin "guidaus rate", "pulssin pituus" ja "aggressiivisuus". Siinä on taas kolme muuttujaa, joiden kauhun tasapainon  löytäminen ottanee aikansa.  Alussa ainakin korjaukset tapahtuivat niin rajusti, että guidaamattomana sain parempia tähtiä. Jalustan guidausnopeutta pinentämällä tilanne parani, ja lisää parani pienentämällä guiderin aggressivisuutta. Hienosääöä vielä noiden kolmen kanssa joutuu pelaamaan, sillä ei ne tässä aamuyön tunteinakaan, kaikki ruudut täydellisiä olleet, vaikka kuidauskäppyrä hyvältä näyttääkin.  Taitaa tuo käppyrän tasaisuus kertoa enemminkin hyvästä napasuuntauksesta.

Kamerasta kun tarkastelin otoksia, niin arviolta 20% joutaa roskiin (60" valotuksia otin).  Tarkempaa tulosta huomenna, kun saa kuvat kamerasta ATK:lle. Pääsee  taas pinoamaan ja kiroamaan :)

Ensimmäinen käyrä jäi harmistukseksi ikuistamatta. Se oli melkoista siksakkia.
Liitteenä kuitenkin käyrät noin kahden ja kolmen tunnin säätämisen jälkeen. Ilmiselvää kehitystä tapahtui :)

lapimmies

Uhhautsi,

Nyt kun tässä vähän päässyt äimistelemään mennä yön tuotoksia.
Muutamia havaintoja/kysymyksiä seurantatestiotoksesta (120" ISO800).
1. Seuranta toimi lopulta ihan hyvin. Itse olen tuohon tyytyväinen, toistaiseksi. (Olympus OMD-MarkII, LVI-Smartguider, 250mm/1200mm)
2. DIffarktiopiikit näyttävät hassuilta. JOhtuneeko nuo exstrapiikit siitä, että toisiopeilin tuet eivät ole aivan suorassa kulmassa? ts. jouduin säätämään tukia niin, että toiseen suuntaan toisiopeilin pidin ei ole ihan keskellä putkea koska toisiopeili ei ole keskellä sitä pidintä? Orion-UK ei ole liimannut toisiopeiliä keskelle pidintä, vaan se on noin 2mm sivussa.
3. Mikä mahtaa olla pielessä kun näen ruudussa "hämähäkin" toisiopeileineen, noin kello kahdessa? Mistä tuo heijastus tulee? Onko tuo normaalia, kun ylivalottaa? Jos ei, niin milläs korjataan? Valkoinen tähti on suurinpiirtein framen keskikohta.

Liitteenä frame + suurennos

vehnae

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 09.07.2018, 12:52:33
2. DIffarktiopiikit näyttävät hassuilta. JOhtuneeko nuo exstrapiikit siitä, että toisiopeilin tuet eivät ole aivan suorassa kulmassa? ts. jouduin säätämään tukia niin, että toiseen suuntaan toisiopeilin pidin ei ole ihan keskellä putkea koska toisiopeili ei ole keskellä sitä pidintä? Orion-UK ei ole liimannut toisiopeiliä keskelle pidintä, vaan se on noin 2mm sivussa.

Newton-putkissa apupeili sijoitetaan ihan tarkoituksella hieman mekaanisesta keskipisteestä syrjään (poispäin tarkentimesta ja lähemmäs pääpeiliä), sillä muuten valokartio ei osu keskelle kuvakenttää. Diffraktiopiikkien syyn arvelit ihan oikeaksi, optisella polulla oleva suora este tuottaa siihen nähden kohtisuoran diffraktiopiikin, joten jos spiderin tuet eivät ole ihan samansuuntaisia niin lopputulos on tuollainen haljennut piikki.

Heijastuksista, erilaisia heijastuksia saa varmasti aikaan laitteistolla kuin laitteistolla kun ottaa kuvia riittävän kirkkaista tähdistä. Syypäänä voi olla mikä tahansa lasipinta optisella polulla, eli todennäköisesti jotain komakorjaimen ja kameran kennon edessä olevien lasien välimaastosta. Yleisiä kohteita joissa olisi näin kirkas tähti vieressä on onneksi vain kourallinen, joten tämä on harvemmin merkittävä ongelma.


lapimmies

#194
Uhhautsi,

Laurin neuvojen avulla sain tänään, aikaiseksi paremman flätin. Miinustin Biaksen kaikista fäteistä ja sitten integroin. Sain jopa pinottua jonkinlaisen kuvan Fireworks galaxysta (9x60"). Kyllähän siinä aikaa meni, kun aina jotain unohtui, tai valitisin väärät target imaget jne.
Mutta tästä on hyvä jatkaa. Seuraavaksi onkin aika perehtyä kohinan poistoon, taustojen parantamiseen (tummentamiseen, ilman että galaxit häipyy), maskien kanssa pelleillyyn jne.
Mutta nyt aika nostaa kytkintä ja lähteä kohti suomen lappia :)

PS:Vehnae. Se apupeili on on edestäpäinkatsottuna "vasemmalle" sivussa. ELi jos apupeilin pidike on optisen akselin keskellä, on apupeili 2-3 mm vasemmalle edestäpäin katsottuna. Joudun siis vänkäämään sen apupeilinpitimen sivuun optiselta akselilta, kjotta apupeili sattuu keskelle.