Lapimmiehen seikkailut astrokuvakusessa. Laitehankinnat, kokemukset ja virheet.

Aloittaja lapimmies, 30.03.2017, 19:22:12

« edellinen - seuraava »

lapimmies

Uhhautsi,

Rakas päiväkirjani:
Tässä kaukomaputkea odotellessa, laavaillut ebaytä ja huudellut siellä.  Tänään jäi käsiin LVI Smartguider 2 (125€).
Tulee joskus parin viikon päästä. Piti sen kaveriksi tilata vielä 50mm/230mm Omegon guidauskooppi. Tää oli onneksi halpa (50€)
Nyt laavaillut kommentteja ypäriinsä, ja on vähän ristiriitainen kuva tuosta kamppeesta, mikä tuli huudettua.

Timpe sillä ainakin foorumiviestien perusteella on saanut guidattua.

Tulikohan vähän turha ostos, kun pitäisi varmaan enin opiskella kunnolla napasuuntaukset ja pyrkiä minuuttivalotuksiin ihan seurannalla. :)

Timpe

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 11.05.2018, 18:24:26
Timpe sillä ainakin foorumiviestien perusteella on saanut guidattua.

Joo, LVI SmartGuider menee niin kauan kun ei tiedä paremmasta...  :huh:
Mutta asiaan; olikohan tuossa kakkosversiossa korjattu jo laitteen suurin puute eli heikko kameran herkkyys himmeille guidaustähdille? En nyt muista mitä parannusta suurempi versionumero toi asiaan. Mutta lisää omista jorinoistani tuolta ykkösversion suhteen: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=4523.msg63712#msg63712
PS. Edelleenkin tuo olisi monille lyömätön ratkaisu, kun kiinalaiset saisivat samaan pakettiin SX Lodestarin herkkyyden ja PHD2:n älyn ilman guidauskoneen tarvetta  :wink: 
- Timo Inkinen

lapimmies

Uhhautsi,

Rakas päiväkirjani...  :azn:

LVI Smartguideri saapui. Liitteen mukainen aparaatti oli paketissa. Voihan venäjä, tuumaisn ensimmäisenä. Paketissa on kaksi matolaatikkoa, sininen MGA (Mikä lie kytkentälaatikko) ja ohjauslaatikko.
No ei hätää, näiden sielunelämähän selviää kun lukasee manuskaalin läpi ja sitten kokeilee ilman guidauskooppia, kun ei se skooppi ole vielä tullut.

Kuolemaa halveksuen piuhat kiinni ja ohjainlaatikko tulille.
Vaikka kamera oli laatikossansa, silti se löysi yhden ohjaustähden (kuuman pikselin). Tämä korjaantui kuin tiputti herkkyyttä 10%. TÄmän jälkeen ilmoitti oikeaoppisesti, "No guiding star found".
Ainoa mikä vähän närästi, oli tuon "hitaus". Kuuman pikselin löytymiseen sillä meni 45 sekuntia. Herkkyyden tiputuksen jälkeen "no guidin star" ilmoitukseen meni 85 sekuntia.
TUlkitsen niin, että vehkeet toimii.

Reseptiä lisää lukiessani huomasin mielenkiintoisen ominaisuuden, se MGA-matolaatikko näköjään osaa ohjata kameraa ja fokuseria jalustan lisäksi. Hip hurraa, nythän saan tuon aparaatin ohjaamaan myös Olympuksen kameraa BULB moodissa. Olympukselle ei kuitenkaan ole olemassa valmsta adapteria.
Takaperin insinöröintiä siis kehiin. Kameran ohjaus kytketään MGA:n normaalilla 3mm:n stereoplugilla. Siispä huitasin kaapelin liittimeen kiinni ja "oskilloskoopin" johtojen päihin.
Havaitisin seuraavaa:
Jos kontrolliaparaatista valitsee peilinnoston, antaa MGA kontaktin Maan ja "vasemman kanavan" välille (Olympuksessa tämä tekee autofocuksen). Valotus taas tapahtuu oikosulkemalla maa ja "oikea kanava". Asia selvä.
Olympuskaapelia kun ei löytynyt, purkasin lankalaukaisemeni ja kytkin stereoplugin karvat sopiviin kontakteihin. Porasin reijän kaapelille lankalaukaismen kylkeen. Nyt minulla on edelleen toimiva lankalaukaisin, josta tulee stereoplugi 30cm:n kaapelilla ulos.

Ei kun testaamaan.
Kokeilin laittaa 3x10 sekunnin valoituksia 10 sekunnin pause valoitusten välissä + 3x5  sekunnin valoituksia 10 sekunnin pause valoitusten välissä. (Tuo tauko on kennon jäähtymistä varten).
Vóilaa! Kamera valotti suunnitelman mukaisesti.
Ohjauslaatikossa on myös mahdollisuus komentaa kamera ottamaan darkit. En tarvitse vielä  :azn:

Summaarum:
Ensimmäinen hämmästys oli simppeli ja helppo valikkologiikka. Italiaanoja en pidä minään erikoisen etevinä teknisten vimpaiten kanssa, mutta tässä ovat kolmen napin käyttöliittymän toteuttaneet erinomaisesti.

Toinen hyä puoli on mahdollisuus ohjelmoida 2 eri kuvaus sekvenssiä. Se toimii niin, että käsket aparaatin ottamaan 10 kuvaa, ja sitten voit valita toisen sekvenssin 1/2, 1/4, 1/8 valotusajoilla. Aparaatti tekee toisen sekvenssin samalla määrällä valotuksia valitsemallasi valotusmäärällä. ts: Jos tilaat kymmenen 90 sekunnin valotusta, voit tilata myös kymmenen 45 sekunin valotusta.

Miinuksena pidän tuota kahden matolaatikon konseptia. Se MGA on enimäkseen tyhjää täynnä ja pimeää puolillaan. MGA:n elektroniikka mahtuisi hyvin sinne kontrollilaatikkoon myös. Tässä on ehkä tullut valmistustekninen syy eteen (Firmalla on varastot täynnä ohjainboxeja, ja eivät halua tehettää uuta ohjainboxia tarpeellisine liittimineen. Halvin oikotie on tehdä erillinen laatikko (MGA) ja se kytkeä kaapelilla olemassa olevaan ohjainboxiin.

Onko tämä nyt miinus vai plussa. Fyysinen asennus mahtaa olla parasta tehdä niin, että aivolaatikko ja oikosulkulaatikko teipataan tarranauhalla OTA:n kylkeen kiinni. Silloin tarvitaan vain kaksi pakkasta kestävää piuhaa jotka joutuva vääntyilemään putken mukana;Virtakaapeli ja ST4 kaapeli.

Miinukseksi lasken myös oikosuluku- ja aivolaatikon muodon ja koon. Laatikossa ei ole yhtään koveraa pintaa, jotta sen voisi tarranauhalla nätisti teipata putken kylkeen kiinni.


PS:Edelleenkin odottelen UK-Orionin putken toimistusta, eikä minulla ole sitä guidausputkeakaan. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen kokeilemaan käytännössä makaroonimaan insinööreiden tuotosta.

t:Sami

lapimmies

Uhhautsi,

Tässä taas ihmetellyt putkien nopeuksia jne.
Minulla on kaksi mieltäni askarrutavaa kysymystä fotoneja kerättäessä:
1. Onko 100/500 putki 2x powermaten kanssa sama kuin 100/1000 putki? Miten se powermate tuplaa polttovälin? Tuleeko kameralle asti vain "croppi" peilin keräämistä fotoneista?

2. Televuen veppisivua laavatessani tuli tämmöinen vastaan kun koitan ymmärtää "nopeaa" ja "hidasta" putkea:"Many binocular users know this already. While aperture, magnification, and exit pupil are the key specifications for binoculars, manufacturers never give the f/number of the objective as a specification. It means nothing as far as visual image brightness is concerned! I find that photographers have the most difficulty understanding this concept, because their experience that a faster f/number means brighter images on film and in the viewfinder is so ingrained."
Mitähän tämäkin oikeasti tarkoittaa?

Muuta tuumailua:
Isolla peilillä ja pitkällä polttovälillä olevalla putkella, saat kaukaisia kohteita valotettua paremmin, kuin isolla putkella ja lyhyellä polttovälillä?  Kun putken polttoväli kasvaa, tarvit pitempiä valotusaikoja, saadaksesi saman kohteen näkyviin?

Olen tätä aiemminkin ihemetellyt. Miten kummassa minä saan vähemmä fotoneita kaukaisesta kohteesta pitemmällä polttovälillä? Eikö ne samat fotonit tule sinne pitkäpolttoväliseen putkeen, kuin "nopeaan" putkeen. Ainoastaan nopeassa putkessa kohde on pikkiriikkinen, mutta kontrastiltaan parempi. Johtuuko parempi kontrastisuus ihmisaivon tavasta käpistellä silmämunan verkkokalvoille tulevasta datasta?

Luulin aiemmin, että jotenkin ymmärränä nopeat ja hitaat putket, mutta nyt olen taas hukassa.



Timpe

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 11.06.2018, 18:32:20
Tässä taas ihmetellyt putkien nopeuksia jne.
Minulla on kaksi mieltäni askarrutavaa kysymystä fotoneja kerättäessä:
1. Onko 100/500 putki 2x powermaten kanssa sama kuin 100/1000 putki? Miten se powermate tuplaa polttovälin? Tuleeko kameralle asti vain "croppi" peilin keräämistä fotoneista?

Oteaan simppelimpi 1-kysymys esille ensin ts. piirtelin liitteeksi kuvan, jossa vasemmalla F5 putken valokartio (500mm) ja sitten oikealla sama putki 2x Barlowilla (vaikka tuo monilinssinen PowerMate). Tuollainen barlow on siis negatiivinen linssi, joka vain siirtää optisen systeemin polttotasoa kertoimensa mukaisesti ks. Wiki). Noin se valo vain käyttäytyy kun menee läpi tuollaisesta linssipinnasta. Ei siis tule croppia mistään, vaan edelleenkin samat fotonit pujahtavat visuaalisesti samaan paikkaan eli okulaarin lähtöpupillista ulos. Tämän takia on ihan yhdentekevää katsotaanko visuaalisesti jotain F5 tai F10 putkella; yhtä kirkas kuva tulee kummastakin, jos okulaarista tulevan lähtöpupillin koko pidetään samana (= kaukoputken suurennus muuttuu okulaaria vaihtamalla 20mm -> 10mm). Tuossa on samalla oikeastaan vastaus myös kysymykseen kaksi eli ihan samasta asiasta siinä on kyse.

Mutta sitten kun silmän mykiön tilalle laitetaan valoherkkä CCD/CMOS-kenno, tilanne muuttuu. Nyt täytyy ajatella kuinka putkesta tuleva, kennolle saapuva valokartion koko muuttaa kennolle piirtyvää kuva-alaa. Tuollainen 500mm F5 putki piirtää myös CCD/CMOS-kennolle laajemman alueen taivaalta, koska 500mm polttoväli näyttää putkesta laajemman kuva-alan taivaalta. Mutta jos/kun tuolle samalle CCD/CMOS-kennolle tarjotaan valoa 2x Barlowilta tulevasta valokartiosta, niin sitten onkin kyse aiempaa kapeammasta 1000mm polttovälistä. Tässä tapahtuu se puhumasi "croppaus" ts. 1000mm polttovälin antamaan kuva-alaan kennolla ei mahdu samaa pinta-alaa taivaalta kuin 500mm polttovälin kuva-alaan.

Ja nyt tulee se oivallusta vaativa osuus;
Jos/kun se sumukohde joka on täyttänyt 500mm F5 putkella vaikka neljänneksen (1/4) kokoisen alueen tuon kennon kokonaiskuva-alasta, niin tuolla 1000mm F10 efektiivisellä polttovälillä tuo sama kaukoputki ikään kuin "zoomaa kohteen sisään" ja näin tuo sama sumukohde täyttää jo puolet (1/2) kennon pinta-alasta. Ja kun tämän "croppaamisen/zoomaamisen" fysikaalinen vaikutus huomioidaan tuossa sumumaisessa pintakohteessa ja CCD/CMOS-kennolla, niin huomataan että tämä ei ole ollenkaan hyvä asia! Tuolloin kennon yksittäiseen "pikselikaivoon" osuu entistä pienempi osuus kohteesta tulevista kokonaisfotoneista. Toisin sanoen tuosta himmeästä pintakohteesta tulevat kokonaisfotonit osuvat siis aiempaa laajemmalle alueelle CCD/CMOS-kennon pinnalla kun kuvataan tuolla F10 putkella, jolloin yksittäiseen pikseliin osuu aiempaa pienempi fotonivuo. Ja tämä tarkoittaa himmeissä pintakohteissa samalla suoraan heikompaa S/N-suhdetta (signaali/kohina) eli käytännössä heikommin taustataivaasta esiin piirtyvää deep sky -pääkohdetta! Valovoimaisen putken hyöty kuvauksessa on lähinnä siinä, että se ikään kuin "tiivistää" kohdetta kennon yksittäisissä fotonikaivoissa ts. tarjoaa jokaiseen pikseliin enemmän kohteesta tulevia hyötyfotoneita :wink: Haittapuolena on yhtä lailla selvästi yksittäisten kohteiden piirtyminen kovin pienenä loppukuvassa, mikä rajoittaa mm. kevään galaksitaivaalta löytyvien kuvauskohteiden määrää, kun kuvataan  esim. tuollaisella 500mm polttovälillä.)
- Timo Inkinen

lapimmies

Uhhautsi,

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 11.06.2018, 21:23:53Valovoimaisen putken hyöty kuvauksessa on lähinnä siinä, että se ikään kuin "tiivistää" kohdetta kennon yksittäisissä fotonikaivoissa ts. tarjoaa jokaiseen pikseliin enemmän kohteesta tulevia hyötyfotoneita :wink: Haittapuolena on yhtä lailla selvästi yksittäisten kohteiden piirtyminen kovin pienenä loppukuvassa, mikä rajoittaa mm. kevään galaksitaivaalta löytyvien kuvauskohteiden määrää, kun kuvataan  esim. tuollaisella 500mm polttovälillä.)

Kaikki mitä kirjoitit ja piirsit kuvaan selityksen kanssa, tuntuu nyt järkevältä.
Silti en ole ihan satavarma siitä, ymmärränkö täydellisesti, mutta siemen on nyt alitajuntaani istutettu. Annetaampa aivoni pureskella tätä.  :azn:

Kiitokset pitkästä ja havainnollisesta selityksestä.

Pappis

Timpe selitti asian tosi hyvin. Täytyy välillä myös muistaa, puhutaanko kohteesta jonka näkyvyys riippuu pintakirkkaudesta (tyypillisesti sumut, monet galaksit) vai kokonaiskirkkaudesta (tyypillisesti tähdet, planeetat, yms.).

lapimmies

Uhhautsi,

Vihdoin ja viimein nixmannilandian havaintoväline (VX10) saapui. Nyt kun tässä on aikaa, niin ajattelin tehdä kollimaoinnin alusta loppuun, hämähäkistä alkaen.

Ensimmäinen operaatio oli ihan snadisti pyöristää toisiopeilin kolliminitoiruuvien päät. Ne olivat vähän koverat, ja se aiheutti aina peilin hienoista kääntyilemistä kollimointia säätäessä. Nyt kun päät ovat ihan aavistuksen kuperat, onkin toisiopeilin kollimointi paljon vähemmän hermoja raastavaa :)

Tässä sitä on päiviä aikaa puuhastella, kun pilvistä on tiedossa ennustettavissa olevan ajan... :tongue:

Tuon putken mukana tuli kanssa raportti pääpeilistä. Sano tuosta nyt juuta tai jaata. Suurinpirtein samantasoinen kuin ensimmäisessä peilissäni.

Vähän kauhulla odotan että vaikka raportti onkin ok, niin pitääkö ne UK-Orionista vellovat huhut laadun heikkenemisestä paikkansa.

Liitteinä pääpeilin raportti ja työpöytä.

mistral

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 11.06.2018, 22:15:10
Silti en ole ihan satavarma siitä, ymmärränkö täydellisesti, mutta siemen on nyt alitajuntaani istutettu. Annetaampa aivoni pureskella tätä.  :azn:

Yksi tapa ymmärtää on käyttää liitua havainnollistukseen.

Jos otetaan perustilanne jossa jokainen teleskooppi tuottaa polttotasolle kuvan väärin päin, niin jos laitetaan polttotasolle musta paperi (vaikka 5cm) ja fotonit näkyy siinä valkoisina "liituhiukkasina" niin otetaan paperi pöydälle ja valitaan kuinka isoksi kuva pitäisi suurentaa. Tarkoitan vaikka Orionin sumun läpimittaa, eli jos se on paperilla 1cm ja suurennetaan 2cm:iin, niin se on 2x suurennos.

Suurennos tehdään leikkaamalla 5cm paperista keskeltä 2,5cm kiekko irti. Sen liitu pestään kattilaan ja vesi haihdutetaan, vain liitu (fotonit) jää jäljelle. Seuraavaksi otetaan uusi 5cm kiekko ja maalataan kattilan liidulla Orionin sumu siihen. Nyt kuva on himmeämpi koska pinta-ala kasvaa 4 kertaiseksi (läpimitta kasvaa 2x, pinta-ala 4x), eli liitua on 4x ohuempi kerros paperilla. Tässä siis periaate: kun suurennus 2 kertaistetaan, liitukerros ohenee 4 kertaisesti. Tai jos suurennos 10 kertaistetaan, liitukerros ohenee 100 kertaisesti.

2x Powermate siis suurentaa 2x joten se "ohentaa liitua" 4x mikä vaatii 4x pidemmän valotuksen jotta kerros kasvaisi yhtä paksuksi.

lapimmies

Lainaus käyttäjältä: mistral - 17.06.2018, 08:33:08
2x Powermate siis suurentaa 2x joten se "ohentaa liitua" 4x mikä vaatii 4x pidemmän valotuksen jotta kerros kasvaisi yhtä paksuksi.

Joo, kyllä minä oikeilla jäljillä olin, mutta en vain ollut ihan sata varma.
Timpen selitys sen puki sanoiksi, niin että osaan sen selittää eteen päin jos joku kysyy. :)

Ainoa tapa saada kaksinkertainen suurennos, kuvan kirkkauden ja valoitusajan pysyessä samana, on suurentaa objektiivia 4x.


Pappis

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 17.06.2018, 10:24:40
Ainoa tapa saada kaksinkertainen suurennos, kuvan kirkkauden ja valoitusajan pysyessä samana, on suurentaa objektiivia 4x.
Pinta-alaltaan 4x, läpimitaltaan 2x.

lapimmies

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 17.06.2018, 11:07:27
Pinta-alaltaan 4x, läpimitaltaan 2x.

Niin, pinta-alaa mie tarkoitin. halkaisijan ei tarvi kaksinkertaistua, vaan noin 1.4 kertaistua (ainakin jos kyseessä on pyöreä objektiivi)  :azn:
Vai eikö?
EDIT:  Uups.. menin itsekin vipuun. Jos ymmyrkäisen pinta-ala kaksinkertaistuu, halkaisija 1.4 kertaistuu :)

2x suurempi halkaisija pitää objektiivissa olla, jos pinta-alan pitää nelinkertaistua.

lapimmies

#177
Uhhautsi,

Kollimointien ja backfokusten kanssa taisteltuani, sain vihdoin ensivalon newtonistani.
Backfokus on just ja just riittävä. Jouduin pääpeilin siirtämään niin eteen kuin säätöruuvit antaa myöten. Nyt miljoonasosamillin fokuserin ala-asennnosta ylöspäin, kamera suostuu piirtämään terävää kuvaa.

Sormeen päät on hellinä kun on puoli päivää koittanut saada peilit linjaan, ja kollimoinnin kohdilleen.

Putken balanssiin saaminenkin oli melko raastava kokemus. Siinä meni toinen puoli päivää. Nyt kuitenkin pyörähtelee kevyesti eikä vänkää voimakkaasti mihinkään suuntaan.

Ilta kun hämärtyi, niin romut parvekkeelle. Talomme parveke on koillisen suuntaan.

Napasuuntaus oli suurta herkkua, verrattuna aiempaan CGEM napatähtäimeen. Tässä tähtimessä on reikä kyljessä johon valoa sojoittamalla saa asteikot näkyviin. Oli helppo asettaa pohjantähti oikeaan kohtaan.

kahden tähden aligneeerausta kehiiin. Ensimmäinen oli Arcturus, ja goto melkein osui kohdilleen Pikkusen piti käsin korjata.

Seeing oli ennusteiden mukaan surkea, ja niin se ilmeisesti olikin, kun Arcturus näytti kiehuvalta vesikattilalta in- /out fokuksessa. Ei puhettakaan, että mitään airydiskejä olisi voinut nähdä.

Kuutamokin  oli jo 75%, mutta kuolemaa halveksuen tähtäsin M82 ja siitä minuutin valoitus. Halusin nähdä miten seuranta toimii, ja onko kollimointi onnistunut.

Liitteenä ihka ensimmäinen valotus (ja tietenkään ei ollut RAW päällä) tästä putkesta. Kuvaa on sen verran käpistelty, että levelit säädetty ja koko pienennetty. Ilokseni huomaan, että tähdet ovat kohtalaisen pyöreitä (seuranta/napatähtäys toimii), eikä kollimointikaan näyttäisi olevan pielessä. Hyvä Hyvä!!

Siinä sitten sohin ympäriinsä (M3, M13, parit kaksoistähdet ja hopusti andromeda ja vielä Kuu) kiireen kanssa kun pilvimatto näkyi  nousevan taivaanrannassa. Eikä siinä mennyt kuin 15 minuuttia ja pilvet peittivät taivaan.

Tästä on hyvä jatkaa ja alkaa keräämään valotuksia kohteista. Seuraavaksi onkin sitten aika opiskella pinoamiset yms kuvankäsittelykonstit.

EDIT:seuraavaksi otetaan guidaus käyttöön. Sitten vasta aletaan oikein perehtymään kuvankäpistelyyn.

Hauskaa juhannusta!
PS:Tuosta kuukuvastakin tuli ihan kummallinen kun reunat ovat rypyläiset. Taisi seeingillä olla tässäkin sormensa pelissä.


Timpe

Joo, hyvältä näyttää kollimoinnin ja seurannan/tarkennuksen suhteen, onnittelut ensivalosta!  :wink:
- Timo Inkinen

lapimmies

Uhhautsi,

Seuraaava havainto: Pienehkötkin tuulenpuuskat näköjään saavat tähdistä ihmeellisen muotoisia. Eilen kuvailin M101 ja ihmettelin kun noin puolet ruuduista sai nakata menemään.
Ikuistin myös M13, ja siellä huomasin yhdessä kuvassa satelliitin menevän kuvan yli. Tietääkseni satelliitit ei mutkittele, joten taisi tuuli mutkitella putkea :)
Tämä esimerkkikuva ei ollut paha. Tuulta oli noin 1m/s ja puuskissa noin 3m/s. Valotusaika 25s.
Toinen hankalampi juttu on, että joutuu investoimaan PixInsightiin. Ei oikein Mäkille löydy muita järkeviä ohjelmia. Nebulosity on joo, mutta se ei hyväksy kamerani kuvia. Kuvat ovat liian isoja:( Muutenkin tuo Nebulosity vaikutti vähän amatöörimäiseltä, sekavine termeineen ja käyttöliittymineen.