Avaruus.fi - keskustelualue

Uhhautsi,

Päätinkin laittaa tänne omat kokemukset harrastuksen aloittamisesta ja sen haasteista. Tämä olkoon siis päiväkirjani.

Pieni historiapläjäys (olen jo sen selittänyt pitkän kaavan mukaan, "nimimerkin takana" ketjuun.)

Aikanaan kakarana 10-13v ihastelin tähtitaivasta Muonion pimeissä talviöissä. Kun sitten karkasin maailmalle, vaalosaaste on estänyt harrastuksen. Nyt kuitenkin havaintopaikat saksassa ja suomessa on mitä mainioimmilla paikolla, päätin alkaa uudestaan tutustumaan harrastukseen. Nyt tässä on tainnut jo reilu vuosi kulua lueskelleassa foorumeita ja päästä jyvälle laitehankinnoista. uudet vehkeet ovat kallita, joihin  ei haluttaisi investoida, kun tuntuu olevan melkoista kyytiä pörssille.

Morsmaikku Jouluksi 2015 osti yllätyksekseni jonkun TS:n 150€:n  70mm/900 linssiputken jalustoineen. Tiirasin taivasta sillä ja totesin sen kelvottomaksi. Minulla siinä häiritsi kirkkaiden kohteiden ympärillä olevat värivirheet ja katsomisen vaikeus. Se palautettiin ja siitä lähtien lukenut ja yrittänyt ymmärtää optisten laitteiden erilaisuuksia vaatimuksia jalustalle jne jne.

Tällä foorumilla on ollut valtavasti apua kysymyksiini, jotka useimmiten melko tyhmiä ja yksinkertaisia, kun niitä nyt jälkikäteen lueskelen.

Erityisesti mieleeni on jäänyt, Timpe, W1lleM, Einari, Tane jotka ovat jaksaneet vastata kysymyksiini.

Tässä vaiheessa kun putkea on hankkimassa ja laavailee nettiä löytääksen sopivan käytetyn, tekee mieli joka kerta laittaa linkki tuonne "Ensimmäistä kaukoputkea hankkimassa" ketjuun. Mutta siinä ei ole mitään järkeä, niillä kysymyksillä luultavasti tympäännyttää kaikki. Yleensä löytämäni putki on jo keskusteltu jossain säikeessä.

Sitten asiaan:
Eniten minua kiinnostaa sumujen ja Galaksien kuvaaminen.
Pitkien laavailujen jälkeen olin päätynyt EQ5 jalustaan ja SC putkeen 8"-11".  Tässä vaiheessa en tajunnut minkälainen putken pitäisikään olla. Foorumeita lukemalla opin sen, että laajempi kuva on parempi moiseen touhuun. SC putket siis joutivat roskiin minun listoiltani.

Aikaa kului...

Törmäsin hyvään tarjoukseen Celestronin CGEM jalustasta (Vastaa EQ5). Sain siitä mukavasti kaupat tehtyä, ja niin minulla oli jalusta.
Keväällä 2017 jalustaa ihmettelin kotona ja yritin ymmärtää sen toimintaa.
Sain ymmärtääkseni jalustan sojottamaan NCP:n.  Minullla oli vain pahvista tehty "viisari" jolla hain NCP:n. 3:n kohdistustähden jälkeen, jalusta käänti pahviviisarin lähelle, tilattua kohdetta. Huom, minulla ei vielä ole putkea.

Kun äkseerasin "viisarin" sojottamaan aurinkoon, jalusta kääntyi täsmälleen aurinkoon. Joten kohdistus ja "napatähtäys" lienee lähellä.

Putkia hakiessani, varovasti tyrmättiin 10" putki. Se oli luultavasti hyvä päätös. Olen itse päätynyt johonkin 8" f/5 putkeen. Kunhan sopiva löytyy sopivalla hinnalla, semmonen tulee hankittua. Apertuuri saisi olla suurempikin, mutta tuo CGEM jalka ei pysty mahdottomiin.  Pitäis olla EQ8 tms. isommille viemäriputkille. :)

Kaukomaputkea ei vieläkään ole, mutta okulaareja tuli hankittua.
55€ sain seuraavan setin.
-5 mm Baader Hyperion (kaikki aina puhuvat näistä Baadereista hyvänä)
-Omegon Flatfield ED Okular 8mm 1,25''
-RK Okular 10mm - 1,25"

Näillä pääsen näkemään sen, mitä katselumukavuus on.

Lisää tarinaa, kunhan löydän sen putken.

Noissa okulaareissasi on aika pieni polttoväli, tämä siis menee niin päin että mitä pienempi polttoväli sen suurempi suurennus ja "pimeämpi" kuva. Noiden kaveriksi kannattaa hankkia jotain 20-40mm väliltä.
Putkeksi suosittelisin budjetin mukaan joko 8" (f/4 - f/6) Newtonia tai noin 100-120mm apokromaattia. Luonnollisesti Newton on halvempi, mutta apoa ei tarvitse kollimoida (tai no, Timpe on eri mieltä. Se kun kollimoi kaiken. :cheesy:).

Lisäksihän tarvitset vielä kameran, järkkärilläkin pääsee alkuun mutta kannattaisi harkita CCD kameraa. Markkinoille on tullut myös ZWO ASI kameroita, jotka ovat CMOS kennolla varustettuja. Itse liputan näiden perään kyllä kovasti, 1600MM-C:stä en ole löytänyt juuri moittimista.
Mutta tosiaan minulla ei ole hajuakaan millaisella budjetilla olet liikenteessä. En missään nimessä halua että ymmärrät niin että alkuun pääsee 5000e budjetilla. Nämä ovat vain vaihtoehtoja joita kannattaa tutkiskella tai ehkä harkita tulevaisuudessa jos harrastus alkaa innostamaan enemmän. Kuten allekirjoittaneelle kävi. :wink:

-V

Uhhautsi,
Budjettia ei ole lukkoon lyöty mutta yritän kasata koko helahoidon noin 1500-2000€. Ei viitsisi kaikkia rahoja laittaa kalustoon joka pölyttyy nurkassa lapissa, koska kuitenkin käyn siellä noin 6 x vuodessa, joista 3 osuu tiirailukaudelle. Ja on yleensä ollut niin, että kun olen visiteeramassa lapissa, on pilvistä, sateista ja tuulista jne. Joten todelliset kuvauskerat jäänevat 1-2 x vuodessa :)

Oli tuo jalka niin perhanan iso ettei sitä huvita alkaa lentsikkakoneessa kelkkomaan Saksa-Lappi väliä, vaikka mulla saksassa olisikin tölli kohtuu valosaasteettomalla paikalla. Nytkin iltaisin jupiteri nousee noin 33-35 asteen korkeudelle.

No tajusin sellaisenkin asian että tuo jalusta on Losmandy kiinnityksellä. Suositumpi tyyppi taitaa olla "Vixen"-kisko.
No mikä tuo Losmandy kisko sitten on? Se on 7.5 cm leveä ja 20-30cm pitkä alumiiniprofiili, jossa on pultin reikiä sopivissa kohdissa, joihin teleskoopin kiinnityspannat ruuvatan kiinni.

Tuommonen pala alumiinia/muovia maksaa 80 - 200€. Ei nyt huvittaisi nuin paljoa maksaa mokomasta.  Jos jollakulla lojuu nurkissa ylimääräinen kiskon pätkä, joka passaisi 8" newttonille, olen kiinnostunut.

TÄmmöstä tällä kertaa.

Tuo on hyvä ja realistinen budjetti lähteä liikenteeseen tuon kokoisen jalustan ja putken kanssa. Losmandyn voi adapterilla vaihtaa Vixeniin, toki tämäkin maksaa satkun: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p6061_TS-Adapter-Prismenklemme-von-Losmandy-3--Level-auf-Vixen-Level-Prismenschienen.html

-V

Kannattaa laittaa ilmoitus Tähtibasaariin, tavoittaa helpommin mahdolliset myyjät.

Toisaalta tuollaisen kiskonpätkän voi myös tehdä, itse en ole ostanut yhtään sovitetta vaan olen rakentanut tarvittavat kappaleet, pitää tosin tietenkin olla ensin pala alumiinia josta rakentaa...

Uhhautsi,

Käymässä Muoniossa, Suomen lapissa. Tässä näitä putkia taivastalleut ebaysta. Yksi Besserin 150/750 meni sivu suun huutokaupassa. Tarjosin 80€. Olin jo varma että nyt tarttuu harjoitteluputki. Mutta ei, 3 sekuntia ennen huutokaupan päättymistä joku hyväkäs meni tarjoamaan 81€.  :angry:

Törmäsin eilen laavatessani myöskin ihan uppo outoon dobsonijalustalla olevaan Newtoniin,. Ameriikan kielellä ei tunnu olevan juttua moisesta härvelistä. Lieköhän Foorumilaisista kenelläkään kokemusta? On Quarz peiliä ja mikrofocuseria.

Myynti-ilmoituksessa on peilistä kertovia mittauspöytäkirjoja. Noista en ymmärrä mitään, mutta arvaan että Timpe tietää...

Tuonhan voi istuttaa myöskin tuon CGEM jalustan selkään. Tarvii vain pannat ja sen losmandy kiskon? Painoa tuubilla on 11kg.

Linkki ko .putkeen.
https://www.intercon-spacetec.de/teleskope/teleskope-bauart/dobson/4096-galaxy-d8-pq-dobson-teleskop-8-f/6-mit-premium-quarz-hauptspiegel-und-microfokus.html

Käytettyjä Naglereita näkyy olevan ebayssa. Esim. 11mm Nagler typ 6 (200€) tai sitten 22 mm typ 4 (300€). Merkitseekö tuo Type "sukupolvea"?  Kysyn siksi, koska tuo Type 4 on kalliimpi kuin type 6, vai merkitseekö tuo type jotain paremmuusluokitusta (type 1 on paras ja type 6 huonoin)?

Muuten lapissa ollut paskat kelit. 2 aurinkoista päivää osunut 10 päivän jaksolle :(. Kelkkailemaan ja hiihtämään onneksi kerkesi molempina päivinä.

Päätän täältä tähän...

Selailin äsken foorumin omaa myynnissä palstaa: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=16189.0

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 10.04.2017, 10:10:10
Myynti-ilmoituksessa on peilistä kertovia mittauspöytäkirjoja. Noista en ymmärrä mitään, mutta arvaan että Timpe tietää...
---clip---
Käytettyjä Naglereita näkyy olevan ebayssa. Esim. 11mm Nagler typ 6 (200€) tai sitten 22 mm typ 4 (300€). Merkitseekö tuo Type "sukupolvea"?  Kysyn siksi, koska tuo Type 4 on kalliimpi kuin type 6, vai merkitseekö tuo type jotain paremmuusluokitusta (type 1 on paras ja type 6 huonoin)?

Strehl-lukua kannattaa tsekata eli sen parempi mitä lähempänä 1:stä liikutaan. Tarkemmin sanoen on kyse optisten vääristymien suuruudesta (tai oikeammin pienuudesta) suhteessa täydelliseen optiikkaan. Samaa asiaa hiukan eri kantilta kerrotaan tuossa wavefront lukemassa eli 1/10 PV (alle 0,1 PV desimaaleina, PV= Peak to Valley) pinnan poikkeamalukemat ovat huippuhyviä. Yleensä nuo eri luvut kertovat vain eri mittaustavoilla mitaten kuinka kaukana ollaan optimi-pinnanmuodosta. (Laitan vertailuliitteeksi taas kerran Orion Opticsin 300/1500mm pääpeilini mittausdokumentin vuodelta 2008.)

Hyvälaatuinen optiikka tuottaa hyvän kuvalaadun, sikäli kun ilmakehän rauhallisuus (seeing) sen sallii. Ei siinä sen enempää mystiikkaa ole ja yleensä noilla mittaustuloksilla pyritään perustelemaan optiikan pyyntihinnan korkeus ostajalle. Yleinen konsensus taitaa olla, ettei 1/8 PV jälkeen saavutettavalla parannuksella ole enää silminnähtävää eroa kuin kerran pari vuodessa huippukelin tullessa. Pari linkkiä noiden mittausten taakse:
http://www.rfroyce.com/standards.htm (http://www.rfroyce.com/standards.htm)
https://en.wikipedia.org/wiki/Strehl_ratio (https://en.wikipedia.org/wiki/Strehl_ratio)
http://bbastrodesigns.com/ronchi.html (http://bbastrodesigns.com/ronchi.html)
http://www.bbastrodesigns.com/ratemirrors.html (http://www.bbastrodesigns.com/ratemirrors.html)

Nagler-tyyppien erot löytyvät suoraan valmistajalta: http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=21&Tab=EP_EN5-31.0 (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=21&Tab=EP_EN5-31.0) Esimerkkinä 31mm Nagler.
Itse ostaisin Type 4 Naglerin, jos sellaista okulaaria kaipaisin ("The Type-4 models feature about 18mm of eye relief and with the "instajust" eyeguard are best for eyeglass wearers...") ihan  näin silmälasillisena havaitsijana asiaa ajatellen. Näissä T4:ssa taitaa olla myös se paras "Space-Walk" -fiilis visuaalikatseluun, mutta vastaavasti muita optisia virheitä hitusen enemmän kuin muissa tyypeissä. Ovat siis vain okulaarisuunnittelun vaihtoehtoja eri tarpeisiin ts. Televue tekee kussakin tyypissä juuri sitä, mitä haluaa.

 Teleskop servicellä on ollut kevään ajan alennuksessa uuden sarjan tieltä Orion Opticsin "vanhempaa" laatu newtonia. Esim VX 8 f/4,5 maksaa 621 euroa, alennusta yli neljäsataa. VX 10 f/4,8 on 833 euroa ja alennusta liki viisisataa. Ei muuten mutta siinä harvemmin aukeava tilaisuus uuteen laatu putkeen(1/8 vave) jos joku sellaisesta on kiinnostunut. Tietää mitä saa ja kymppituuman putkikin painaa vain 11 kiloa kun joku vastaava GSO tai Skywatcher on 15 kiloa ja huonommin peilein varustettuna. Vaikka onkin kevyt niin en kuulu enää apertuurihurjastelijoihin jalustan kantavuuden kustannuksella, mutta tuota kahdeksan tuumaista uskallan suositella. Ei tarvitse visuaalikatselussa tikkaitakaan...
Ehkä joutuisi vaihtamaan isomman apupeilin kuvaamista varten(minkä kokoisella kennolla kuvaa?) mutta alkuun jo pääsisi.

Piti tarkistaa ja siis VX8-8pv-malli on tarjouksessa nyt 621 euroa. Painoa 8 kiloa.
Sitten on V8X, jonka hinta on 770 euroa ja "Special promotion: you get this telescope with an "Ultra Level" primary with 1/10 lambda PV at no extra charge." Painoa on 7 kiloa.

Täältä myös liputusta Orionin 8" Newtonille. Laadukkaita vehkeitä optisesti. 1/8 peili riittänee vallitseviin olosuhteisiin vallan mainiosti.

-V

Uhhautsi,

Täälä taas saksan maalla laavailen putkia. Kiitosta vain kommenteista. Pitää tarkemmin tuohon Orioniin tutustua, vaikka se vähän meneekin hintahaarukastani yli. Käytettyähän minä enimäkseen olen kytännyt.

Tuosta Galaxystako ei ole suomenmaalla kokemuksia? Ei se mitään, sillä se meni oitis. Ois vain pitäny iskeä kiinni HETI.

Nyt kun Timpe tuolta selventi  nuo tärkeimmät noista "mittauspöytäkirjoista" niin osaanpahan ensi kerralla tulkita jos mokomiin törmään.

 Käytettyjä 8" newtoneita on jatkuvasti liuta  saksalaisen Astroshopin "gebraucht" (käytetyt) osastolla. Ne ei varsinaisesti ole käytettyjä vaan palautettuja tai kuljetuksessa lievästi vaurioituneita, peilit ja tarkentimet kuitenkin kunnossa. Nytkin on esim. SW 8" f5 newton kaksinopeustarkentimella 379 euroa.

Täällä myös: http://www.teleskop-express.de/shop/index.php/language/en/cat/c211_schnaeppchen_neugebraucht.html

Laitoin lapimmies sinulle yksityisviestin aiheeseen liittyen

Uhhautsi,

Ajatusvirtaa....

Olen tässä laavaillut ebayta ja koittanut saada edullista putkea hankkittua. Silti kokoajan takaraivossa pyörii nuo UK Orionin tarjoukset. Vaikka ne ovat yli asettamani budjetin.

Kun noita Orionin putkia ihmettelee, minulla tulee mieleen yksi kysymys.

"vanha" Orion UK VX8 maksaa 600€ ja uusi Orion VX8 740€. Kuten mainittu, uuden saa paremmalla peilillä. Tuo vanha on kyllä ollut paljon kalliimpi aiemmin, vaikka periaatteessa huonompi, kuin uusi. Lieneekö kilpailu tehnyt tehtävänsä, ja Orion UK on asettanut lähtöhintansa kilpailukykyisemmäksi?

Minulla tässä pohdituttaa vielä yksi asia. Pitäisikö valita tuo F4.5 vai F6?

f6 on helpompi, ja sillä saisi ne 3 planettaakin filmattua suurempina.  Tarkoituksenani on kuitenkin kuvata sumuja, niin silloin tuo nopeampi puoltaa paikkansa.

Tätä kirjoittaessani, vastaus tulikin jo omasta tyhjästä päästä. Tottakai tuo nopeampi.

Kiitos kuuntelusta, terapiaa se on tämäkin :)

Barlowia perään vaan niin kyllä f/4.5 tuutillakin kuvat saat planeetoista.

-V

 En pysty silmämääräisesti sanomaan 1/6 tai parempien peilien eroja. Kerran päivitin tavallisen 250/1200 SW Skyliner dobsonin joka pitäisi olla luokkaa 1/4 niin 1/10 peiliin. Ehkä oikein hyvällä seeingillä kuun pinta näytti terävämmin...Mitä olen vuosien saatossa seuraillut Teleskopservicen hinnoittelua niin äkkiä lisäävät taas muutaman satasen. Ei se kuitenkaan patista kiireeseen ja äkkipikaisiin päätöksiin...Joskus kun jatkaa vain etsintää niin eteen voi osua parempikin ja edullisempi käytetty. Optisesti ja käytännön kannalta voitto ei  liene merkittävä...Mutta antaahan hyväksi tiedetty peili mielenrauhaa takaamalla että ne tuiki harvinaiset huippu seeingit putki pystyy realisoimaan.

Tilasin sitten tuon tarjousputken.  Orion UK VX8 Newton Teleskop - 200mm f/4,5 - 1/8 Lambda - optischer Tubus
Seuraavksi alkaa sitten tarvittavien hilppeiden metsästys, jotta saa kameran kiinni.

2.5x Powermate
laajakulmaisempi okulaari
Komakorjain
T2 adapteri
jotain jatkopaljoa tuohon kameran ja tarkentimen väliin. Pitääkin kysyä noilta TS:n tyypeiltä, josko ne osaavat sanoa suoraan tarvittavat palat.

Vaikka onkin melkolailla huti itse ketjun sisällöstä, niin täytyy kuitenkin mainita tuo pieni kirjoitusvirhe ketjun otsikossa. Hihityttää aina kun ketjuun tulee uusia viestejä :-D

TS:n komakorjain (aplanaattinen F/4) on sama kuin SW:n, ja vetää vertoja kyllä Televuen Paracorr:llekin.

http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5836_GPU-Aplanatic-Koma-Korrector-4-element-fuer-Newton-Teleskope-ab-f-4.html

Explorer Scientificin Focal Extenderit ovat monien mielestä yhtä hyviä kuin Televuen PowerMatet, mutta paljon halvempia.

https://www.explorescientific.de/index.php?lang=0&cl=search&searchparam=Fokal+extender

Mahtaako olla kirjoitusvirhe?

Kiitos Pappis,

On kyllä vähän suolaisen hintainen tuo Komakorjain. Niillä olis halvempikin Tuo Baaderin 2" MPCC. Mutta kovasti ylistit tuota unkarilaista, niin onko se sadan lisäeuron arvoinen? Tässä tuntuu että kaikki palaset maksavat aina 250€, paitsi losmandykisko joka oli 80€ :D
Yksi myypii 17mm:n Nagleria 290€, tarjosin sille 250€, mutta syvä hiljaisuus.

Nuo  Explore Scietificin barlowit vaikuttavat mielenkiintoisilta. TUolta jos tökkäis tuon 2 tuumaisen 2X linssin.

Vähän mulla vaivaa nuo 1 ja varttituumaiset kilkkeet. Jos niistä kokoaa tarkentimen perään sopivan kokoonpanon, rajoittaako tuo 1 ja varti jotenkin näkymää verrattuna 2 tuumaiseen. Siis kuvauskäytössä. Kamerani kennon diagonaali on 22mm.

Ja kun tässä nyt noita osia katselee niin meneekö tämä oikein? Tuo Pappiksen ehdottama komakorjain (100mm) ja siihen tuo ES:n Barlovi (123mm) + mahdollisesti jotain T2 adaptereita. Tulisiko mulla tarkentimesta semmonen 22 senttiä pitkä tötterö jonka päässä kamera roikkuu? Melkoisia vipuvarsia on jo tuolla setillä. Toki kuitenkin enimmäkseen tulisi kuvailtua pelkän komakorjaimen kanssa.


PS:Pitäisiköhän tämä ketju siirtää tuonne pielikaukoputkien alle, kun ilmeisesti sellaisen omistajaksi tässä päädyn? Vai annetaanko olla täällä aloittelijat osastolla?

Kyllähän sitä 2-tuumaista reikää ilman muuta pitää käyttää.
Semmoinenhan siinä fokuserissa kumminkin on ?
(okulaareja ei toki käytetä - paitsi ehkä sitä barlowia planeettojen ja kuun kanssa).

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 18.04.2017, 17:40:20
Kiitos Pappis,

On kyllä vähän suolaisen hintainen tuo Komakorjain. Niillä olis halvempikin Tuo Baaderin 2" MPCC. Mutta kovasti ylistit tuota unkarilaista, niin onko se sadan lisäeuron arvoinen? Tässä tuntuu että kaikki palaset maksavat aina 250€, paitsi losmandykisko joka oli 80€ :D
Yksi myypii 17mm:n Nagleria 290€, tarjosin sille 250€, mutta syvä hiljaisuus.

Nuo  Explore Scietificin barlowit vaikuttavat mielenkiintoisilta. TUolta jos tökkäis tuon 2 tuumaisen 2X linssin.

Vähän mulla vaivaa nuo 1 ja varttituumaiset kilkkeet. Jos niistä kokoaa tarkentimen perään sopivan kokoonpanon, rajoittaako tuo 1 ja varti jotenkin näkymää verrattuna 2 tuumaiseen. Siis kuvauskäytössä. Kamerani kennon diagonaali on 22mm.

Ja kun tässä nyt noita osia katselee niin meneekö tämä oikein? Tuo Pappiksen ehdottama komakorjain (100mm) ja siihen tuo ES:n Barlovi (123mm) + mahdollisesti jotain T2 adaptereita. Tulisiko mulla tarkentimesta semmonen 22 senttiä pitkä tötterö jonka päässä kamera roikkuu? Melkoisia vipuvarsia on jo tuolla setillä. Toki kuitenkin enimmäkseen tulisi kuvailtua pelkän komakorjaimen kanssa.

PS:Pitäisiköhän tämä ketju siirtää tuonne pielikaukoputkien alle, kun ilmeisesti sellaisen omistajaksi tässä päädyn? Vai annetaanko olla täällä aloittelijat osastolla?

Baaderin MPCC tekee kyllä pyöreähköjä tähtiä, mutta ne ovat isompia kooltaan kuin SW:n/TS:n tai ParaCorrin kanssa. Tästä on se seuraus, että kuvaan tulevien tähtien rajamagnitudi pienenee, eli himmeitä tähtiä ei tule niin paljoa Baaderilla kuvaten, kuin SW:llä/TS:llä. Tuo MPCC on jo niin vanhaa designia, että nykykameroilla se alkaa olla monessa tapauksessas se kuvausketjun heikoin lenkki.  Kts. https://www.cloudynights.com/topic/508864-baader-mpcc-mkiii-makes-coma-worse-much-worse/ ja https://www.cloudynights.com/topic/554686-coma-corrector-compariosn/ Eli eroja on omasta mielestäni taatusti kyllä 100 € edestä!

1.25" palikat rajoittavat näkökenttää enemmän kuin 2" kilkkeet, siksi kuvaajien kannattaa aina pyrkiä pitämään "valoputki" mahdollisimman pitkälle kennolle asti 2" suuruisena. Siksi esim. mulla on Canon järkkärille M48-sovite, eikä T-rengasta. Haaveena kun on 6D/6D2:n.

Joo, nuo ES:t on aiheuttaneet vipinää ulkomaisilla foorumeilla. Pistin itsekin tilaukseen yhden.

Se komakorjain menee kokonaan 2" tarkentimen putken sisään. Ja kun sille on "työetäisyys n. 60-65 mm, niin pelkkä järkkäri perään tekee vain 10-20 mm lisäpituutta ennen kameran kennoa. Ja 2" barlowin kanssa siihen ei tule kuin 10-15 cm "lisätötterö". Toki tarkennin kannattaa suunnata suoraan ylös- tai alaspäin, sekä putki tasapainottaa jalustan akselinen suhteen kullekin setupille erikseen tämän tötterö-momentin haittoja kompensoidakseen.

Kitos Papis taas informatsiuunista.
Niin kuin arvelinkin, kannattaa säätää putken kulma kuvauskohteen mukaan. Keskimäärin fokuserin ja sen perässä olevan painon kannattaa sojottaa vähimpään taipumisen suuntaan. Esimerkiksi, jos haluan kuvata Orionia yön yli, tulisi tuon "tötterön" painaa putkea aluksi itäänpäin ja myöhemmin hivahutan putken toiselle puolelle, jolloin painon pitäisi olla länteen päin?

Laitampa tähän lyhyen kuvauksen kalustohankinnoista.
-Pitkän laavauksen tuloksena, olen hankkinut CGEM jalustan
-Lisäksi olen hankkinut muutamat okulaarit. Mielestäni sain ne kohtuuhinnoila.
-Tilasin Orion UK:n tarjousputken (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p644_Orion-UK-VX8-Newton-Teleskop---200mm-f-4-5---1-8-Lambda---optischer-Tubus.html)
-tähän vielä olisi hyvä saada joku napakampi okulaari planeettoja varten. Yksi 3.5 mm on huudossa ebayssa. Nyt jännitän, sitä että saanko sen.
-Tuo minulla hieman kaivelee, että pitäisi hankkia 250€ komakorjain. Mutta niin se on.
Minun pittää katsoa lompakkoa, ennen kuin täytän itseni viskillä (hymyhulet. Aslak ja Soikiopää) :)

Meinasitkos guidata putkeasi? Tuon kokoluokan mööpelissä suosittelisin lämpimästi jos meinaat kuvata pitkiä valotuksia. Vaihtoehtoina OAG tai tukeva etsinguideri. Etsinguiderin haitta on se että putki ja etsinputki ei ole samaa optista ketjua, jos putki taipuu eri suuntaan kuin etsinguideri tuloksena voi olla mielenkiintoisia tähtiä.
OAG (Off Axis Guider) tulee taas samalle optiselle ketjulle, jolloin putken taipuessa johonkin suuntaan guiderinkin kuvakenttä menee mukana. Jolloin tähdet varmaankin pysyvät pyöreinä todennäköisemmin. OAG:n ongelmana on ettei kuvakenttä ole niin laaja ja guidetähtiä ei välttämäti löydy yhtä helposti.

Sinun putken selvä etu on se että se ei ole hirveän iso (pitkä). Pienempi vipuvarsi kun tarkentimessa killuu painava kamera eikä polttovälikään ole mahdottoman pitkä. Hyvin kiinnitetty etsinguideri toiminee.

Komakorjaimen merkitystä ei kannata aliarvioida, se on melkeinpä pakollinen kuvauskäytössä jos haaveena on hyvä kuvanlaatu reunasta reunaan. T: 900e komakorjaimen / lyhentäjän hankkinut. En ole katunut pätkääkään vaikka lompakosta vähän ottikin ensialkuun. Eihän se olisi harrastus jos siihen ei kaikki roposet mene... :grin:

-V

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 20.04.2017, 21:03:19
Eihän se olisi harrastus jos siihen ei kaikki roposet mene... :grin:

Älä nyt muita hulluja yllytä...  :evil:

Voi olla että Lapimmiehelle on kerrottu (en muista/lukenut kaikkia ketjuja ja oliko jo joku kamera tiedossa) että komakorjaimen tarve riippuu siitä millä kameralla kuvaa, eli onko kamerassa miten pieni vai miten iso kenno, jos kamerassa on sopivan pieni kenno niin komakorjainta ei tarvitse, mutta jos se kamera on tyyliin järkkäri niin komakorjain on aikalailla pakollinen jos haluaa että koko kuvan alueella tähdet on pyöreitä.

Lainaus käyttäjältä: henkkac - 20.04.2017, 22:46:57
, mutta jos se kamera on tyyliin järkkäri niin komakorjain on aikalailla pakollinen jos haluaa että koko kuvan alueella tähdet on pöyreitä.

Joo, kyllä se korjain täytyy laittaa. Hirvitti vain hinta aluksi, sen hinnalahan saa jo kaukoputken  :azn:
Kamerana toimiii aluksi Olympuksen OMD. Se on niitä Micro four thirds kameroita. 16MP Live CMOS kenno. Koko 17,3 mm x 13 mm. Tiedä sitten mitä kennon spekseissä tarkoittaa polttovälikerroin, joka on 2,0. Esim Canon EOS M5ssä sama arvo on 1,5.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 21.04.2017, 09:59:12
Joo, kyllä se korjain täytyy laittaa. Hirvitti vain hinta aluksi, sen hinnalahan saa jo kaukoputken  :azn:
Kamerana toimiii aluksi Olympuksen OMD. Se on niitä Micro four thirds kameroita. 16MP Live CMOS kenno. Koko 17,3 mm x 13 mm. Tiedä sitten mitä kennon spekseissä tarkoittaa polttovälikerroin, joka on 2,0. Esim Canon EOS M5ssä sama arvo on 1,5.

Se kerroin tarkoittaa sitä että jos vaikkapa kuvaat 50mm polttovälin objektiivillä se vastaa samaa kuin jos täysikoko kennoisella kameralla olisi kuvattu 100mm objektiivilla (kerroin 2) eli se on kinovastaavuudeltaan 100-millinen. Joissain paikoissa puhutaan rajauskertoimesta, se on eri nimitys asialle. Eli tuo kerroin helpottaa eri kameroiden vertailua keskenään että minkä kokoisen kuvan se tuottaa milläkin objektiivilla verrattuna toiseen kameraan tai täysikokoisella kameralla otettuun kuvaan. Tuota on selitetty täällä (http://www.mikkosaari.fi/polttovali/) ja täälläkin (http://digifaq.info/digifaq/3_polttovali.html), myös muualtakin netistä löytyy tietoa. :smiley:

Tuo "täysikokoinen" on siis 35 mm kinofilmi-ruudun koko, eli 36*24 mm.

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 21.04.2017, 16:25:15
Tuo "täysikokoinen" on siis 35 mm kinofilmi-ruudun koko, eli 36*24 mm.

Tämä menee kyllä täysin Offtopiciksi minun seikkailuista, mutta mistä kummasta tuo 35mm tulee jos kennon koko on 36 x 24mm? Varmaan joku "historiallinen" juttu? Dian koko ehkä? Oikeasti aktiivisine alueen leveys on 35mm?
On paljon ihmeellisyyksiä yksiköiden ja termien kanssa. mm. renkaissa/vanteissa käytetään tuumakokoja ja lentämisessä/merenkulussa käytetään solmuja, jalkoja, merimaileja jne. Nopeuden mittaamiseksi käytetään maileja per tunti tai m per sekunti. Vaikka SI-järjestelmä on ollut olemassa jo 1700-luvulla, toki nimensä se sai kait 1950.
Näiden järjestelmien sekasotku on ainakin aiheuttanut yhden luotaimen törmäyksen Marsiin 1999. Luotain oli tehty yhteistyönä Eurooppalaisten ja Ameriikkalaisten tieteilijöiden kanssa. On varmasti ollut muitakin tilanteita, joissa järjestelmien erot ovat aiheuttaneet onnettomuuksia ja/tai läheltäpititilanteita.

Esimerkiksi lentämisessä, en tiedä onko jalka jotenkin parempi mitta kuin metri. Onhan jalka "kolme kertaa" tarkempi.

Tämmöistä ajatusten virtaa tällä kertaa.

PS:Tiedän, maailma ei ole täydellinen paikka :)

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 21.04.2017, 17:01:28
Tämä menee kyllä täysin Offtopiciksi minun seikkailuista, mutta mistä kummasta tuo 35mm tulee jos kennon koko on 36 x 24mm? Varmaan joku "historiallinen" juttu? Dian koko ehkä? Oikeasti aktiivisine alueen leveys on 35mm?

Se 35mm on tuon formaatin filmirullan nauhan leveys, siis mukaanlukien ne reiät jotka on nauhan sivuilla, joista filmiä nyhdetään eteenpäin.

Kun 35mm filmille kuvataan stillejä, kuvat menevät pitkittäin ja niiden reikien väliselle alueelle mahtuu 36x24mm kokoinen ruutu.

Elokuvia kuvatessa framet ovat poikittain, jolloin ruudun leveys onkin 24mm. Tai taitaa olla vähän vähemmän, kun filmin sivuun pitää vielä mahtua ääniraita.

Juuri elokuvakontekstissa on ehkä tuttuja myös 8mm tai 16mm formaatin filmit, nämäkin tarkoittaa juuri sitä rullasta tulevan nauhan leveyttä, ei kuvan kokoa.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 21.04.2017, 17:01:28
Tämä menee kyllä täysin Offtopiciksi minun seikkailuista, mutta mistä kummasta tuo 35mm tulee jos kennon koko on 36 x 24mm? Varmaan joku "historiallinen" juttu? Dian koko ehkä? Oikeasti aktiivisine alueen leveys on 35mm?

Jos sulla on pätkä kinofilmiä kädessäsi vaakasuoraan, niin filmin korkeus on 35 mm, ja kuvakoko on 36 mm (vaakaan) * 24 mm (pystyyn).

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 21.04.2017, 17:10:44
Se 35mm on tuon formaatin filmirullan nauhan leveys, siis mukaanlukien ne reiät jotka on nauhan sivuilla, joista filmiä nyhdetään eteenpäin.

Kiitos Lauri, tämä selvensikin asiaa. Mutta ei tämä silti tee asioista yhtään helpompaa. Kennojen koot ilmoitetaan minusta silti tyhmästi. Jos maailma olisi täydellinen, kaikkien kennojen koot ilmoitettaisiin suoraan Leveys x Korkeus plus pikselimäärä. Siis ainoastaan digitaalivehkeissä. Paljonkohan muuten on "pikselin" koko esim. ISO400 filmirullassa?

Alampa googlettelemaan. Tämä on vaarallista, yleensä teknisten dokumenttien lukeminen netistä, kestää aiottua kauemmin. Aina löytyy uusi dokumentti, jossa asioista puhutaan erilaila, tai dokumentit ovat tunteella kirjoitettuja ilman fyysisiä faktoja. Se taas aiheuttaa lähdekriittisyyden kasvun, ja joutuu itse pähkäämään, että mikä "dokumentaatio" on lähimpänä totuutta. :)

Fakta on ainakin se, että meillä on nykyään enemmän informaatiota saatavilla, kuin koskaan aiemmin. Tässä se ongelma tulee vastaan toiselta suunnalta.  Pitää osata ja ymmärtää poimia ne "järkevät" dokumentit valtavan tietomäärän seasta.

EDIT:Lisäsin semihuumorikuvan

Wikipedia Resoluutio (https://fi.wikipedia.org/wiki/Resoluutio_(kuvatekniikka)) tuolla lukee "Kinofilmin (36×24 mm) tarkkuus on noin 4000 ppi" siitä laskeskelin että "pikselin" koko olisi 6.35um (mikrometriä), varmaankin optiikan laatu vaikuttaa miten suuri erottelukyky sillä voidaan saavuttaa filmille. Ja tuolla lukee "Ihmisen silmän tarkkuus on arvioiden mukaan 1800 dpi. Tätä pienempiä yksityiskohtia on vaikea nähdä tulostetusta kuvasta ilman suurennuslasia. Silmän erottelukyky on noin 30 cm etäisyydellä noin 300 dpi."

Uhhautsi,

Viikolla oli  tarjouskaukoputki pelmahtanut taloon.  Tanelle kiitokset, että pongasi tämän tuolta TS:ltä.
Miehen kokoiseen pakettiin oli pakattu kilometri solumuovia. Vartti meni että sai solumuovit kuorittua pois, joiden kätköistä löytyi itse putki sekä laatikko jossa oli 10 metriä solumuovia ja erittäin hyvin paketoitu peili.  Solumuoveista löytyi vielä yksi paketti jossa oli etsinputki, sekä joku holkki (jatkopala?) joka mahtui fokuseriin. Testaamaanhan tätä ei pääse, kun okulaarit ja jalka on Muoniossa...niin ja se Losmandykisko puuttuu ja kameran liittämiseksi tarvittavat hilppeet ja ja ja ja...

Paketti jonka tilasin oli tämä http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p644_Orion-UK-VX8-Newton-Teleskop---200mm-f-4-5---1-8-Lambda---optischer-Tubus.html

Liitteenä palaset jotka paketissa oli sekä mittausraportti, ilmeisesti pikku kohmelossa hiotusta peilistä  :cheesy:
Peili lienee kohtuu kohdillaan, vaikka punaista ja sinistä vähän onkin.
Jos tarkkoja ollaan, peili ei ole 1/8PV vaan 1/7.94.... pitäisikö kokeilla kysyä toista peiliä?

Hyvältä näyttää ja onpahan ihan kelpo löytö tuohon alennushintaan!  :cool:
Noista mittaustuloksista sen verran että aina ne näyttävät visuaalisesti katsoen juosten k****lta, mutta kiinnitä huomio vain lukuarvoihin, niin peilin tarkkuus selviää. Itseäni kiusaa hitusen etteivät mittaa noita peilejä kahdelta tai kolmelta linjalta ristiin ja anna mittaustuloksista sitten erittelyä + kokonaiskeskiarvoa. Nyt jää aina epäilys, että peilin mittalinja on valittu tieten tahtoen juuri parhaan lopputuloksen mukaan... 
Mutta tämä nyt on vain sellaista oman ajoittain perfektionismiin kallistuvan ajatteluni sivutuotetta :grin:

En stressaisi peilin laadusta. Ilmakehä on se resoluution rajoittaja, ei peilin optinen laatu (etenkään näillä keleillä). Kollimointi vaan kuntoon ja fotoneja imuroimaan.

-V

Täsmennän vielä siis että olen samaa mieltä Villen kanssa tuolla "mittaustuloksista sen verran että aina ne näyttävät visuaalisesti katsoen juosten k****lta, mutta kiinnitä huomio vain lukuarvoihin, niin peilin tarkkuus selviää" lauseellani, mikä tuli selitettyä hiukan heikosti. Noissa mittauksissa on ilmeisesti aina käytössä koko spektrin värit punaisesta violettiin ja matalin mitattu "kuoppa" saa toisen ääripään värin ja korkein huippu vastaavasti toisen ääripään värin (vrt. ketjun toinen mittaus (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=16169.msg152584#msg152584)). Ja kun nuo poikkeamat levitetään sivulta katsottavaksi 3D kuvaksi, niin jopas on ensivaikutelmana todella "kuoppainen" peilin pinta, kun tuossa 3D kuvassa nuo mittaustulokset nostetaan kuitenkin vain havainnollisemmin katsojan silmiin selvästi näkyvälle tasolle :shocked:
Sitten kun saa silmänsä irti tuosta vuoristomaisemasta, päästään viimein katsomaan niitä Strehl-arvoja ja PV Wavefront lukemia, mitkä palauttavat katsojansa takaisin maan pinnalle. Toisin sanoen peilisi pinnanmuodot ovat juuri sen tarkkuusluokan sisällä mitä luvataankin. Ja tuollainen 1/8 valoaallon tarkkuus jää hyvin selvästi ilmakehän rajoitusten sisään, etkä "mittaa peilisi tarkkuutta oikeasti ulos" juuri koskaan näillä Suomen keleillä :smiley:
(Tuollainen 300/F5 (1/10PV) peili maksoi muuten aikoinaan v.2008 reilut 1200 euroa...)

Joo Timpe, kyllä tuo selvä oli että siihen 3D kuvaan ylikorostetaan ne muodot, jotta helpommin hahomttaa. Jos ne olisi 1:1 niin peilihän näyttäisi täydelliseltä. :)

Uhhautsi,

Tiesin tämän, tenkkapoota tyrkkää.  Putken kiinnitys Lsomandykiskoon.
Putken mukana tuli kiinnityspannat. Niiden konstruktio vähän ihmetyttää (kuva 1). Ne on taivutettu tuollaisesta "lattaraudasta" ja niihin on porattu reijät kuvan osoittamalla tavalla.

Miten tämä rakenne on tarkoitettu kiinnitettäväksi losmandykiskoon?
Minun pitänee työstää "tukipalat" (kuva 2). OK.

Miten kummassa tuo panta kiinnitetään tuohon tukipalaan, kun noissa reijissiä ei ole kierteitä? Jos sinne pultin laittaa, niin ei se pultin kanta mahdu pannan ja putken väliin? (kuva 3)

Miten muut on putkensa kiinnttäneet kiskoihin?

Olisi mukava tietää, että onko minulla nyt jäänyt joku ilmiselvä asia huomaamatta.

Kiitos ja anteeksi. :)

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 04.05.2017, 19:34:54
Miten kummassa tuo panta kiinnitetään tuohon tukipalaan, kun noissa reijissiä ei ole kierteitä? Jos sinne pultin laittaa, niin ei se pultin kanta mahdu pannan ja putken väliin? (kuva 3)

Pannat näyttävät niin paksuilta, että sinne mahtuu ongelmitta uppokantaruuvin kanta. Poraisin siis alkuperäisiin reikiin pannan sisäpuolelle viisteet, mihin tuo uppokantaruuvin kanta menee muun rakenteen kanssa tasaan. Tarvittaessa vielä huopaa ohuelti pannan ja putken väliin, niin mahdollisesti hiukan koholle jäävä ruuvin kanta ei hierrä putken pintaa (ks. liitekuvaa vuodelta 2008, jossa näkyy joku beta-revisio ison Newtonin ATM-pannoista). Ei tuollaisesta kannata turhaa lisähuolta ottaa; sen kuin teet mahdollisimman  tukevan pantarakenteen, minkä kiinnitys ei tee putkeen kovin näkyviä vaurioita :grin:  (Tässä linkkikuvassa (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Vanhat/T%C3%A4htikuvauskalustoa_8_2010a.jpg) nuo pannat lopullisine lisävahvistuksineen ovat jo käytössä vuonna 2010.)
Noita tukipaloja #2 ei siis tullut putken mukana, kun puhuit työstämisestä?

Senkkauksen voi tehdä poranterälläkin jos hioo teroituksen samaan kulmaan mikä ruuvinkannassakin on. Tai sitten ostaa senkkiterän mutta ne on kalliita.

Joo, ja "quick & dirty Harry" tekee sopivaa viistettä usealla eri kokoisella poranterällä työstäen ilman, että tarvitsee viistää sitä yksittäistä poranterää juuri oikeaan kulmaan. Ei ole rakettitiedettä, kun ruuvin kiristys hieroo kumminkin ne pienet viistetoleranssit sileiksi alumiinissa (?) ruuvin kiristyksen yhteydessä  :tongue:

Uhhautsi,

Danke schön, niin arvelinkin että pajottamaan joutuu niiden "välipalojen" kanssa.
Ebayssa pärjäsin huutokaupassa ja sain touhuttua komakorjaimen neljällä kympillä. Se on tämä http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p3822_TS-2--Newton-Koma-Korrektor---fuer-Teleskope-ab-f-4---0-95fach.html

Kysmys lienee umpityhmä,  saa nauraa, mutta laitetaanhan tuo niin päin fokuseriin, että tuo "Coma..." teksti tulee fokuserista ulos päin?

Mitäs sitten kun touhuan tuohon barlowin? Mihin järjestykseen nuo palat laitetaan? Arvaan että:Fokuseri -> Barlow -> komakorjain -> kamera/okulaari? Vai tuleeko tuohon komakorjaimen ja kameran/okulaarin väliin vielä joku putken pätkä?

Vielä puuttuu hyvä laajakulmaokulaari ja T2 kilkkeet. Putken näkymä niin laaja, että laajakulmaokulaariksi joku 15 mm lienee sopiva?

Fokusointityökalut on kanssa vielä kaupassa. Niitä tarvitaan sitten kun alan askartelemaan paskartelemaan peiliä paikoilleen. :)

Kun kuvaat noita mainitsemiasi sumuja niin barlowille ei ole käyttöä, yleensä näitä kuvataan suoraan polttotasolta koska halutaan mahdollisimman laaja näkymä, toinen juttu on sitten galaksikuvaus jossa tarvitaan pidempää polttoväliä, tosin voi olla että barlowia käytettäessä jalustan raja tulee vastaan.

Tuolla putkellasi polttoväli on 900 milliä ja jos on esim. 2x barlow se nostaa polttovälin jo 1800 milliin joka on melko varmasti liikaa CGEM jalustalle, käytännössä nuo galaksitkin kuvataan kuitenkin yleensä polttotasolta.

Tähän polttoväliin käy vielä mainiosti etsinguidaus, minulla oli muutama vuosi sitten vastaava yhdistelmä käytössä etsinguidauksella, eikä ongelmia seurannan kanssa ollut kovinkaan suuresti, joskus saattoi tulla hieman venyneitä tähtiä kun pääpeili hieman liikkui eri tahtiin guidauksen kanssa mutta nämä ongelmat olivat kuitenkin melko pieniä.

Niin ja ei tuota korjainta ainakaan helpolla saa väärinpäin kiinnitettyä, huomaat kyllä kun saat korjaimen käteesi, toisessa päässä on T2 kierre joka käy suoraan T2 sovitteeseen joka kiinnitetään sitten kameraan.

Kyllä. Komakorjain ei sovi kuin yksin päin putkesi tarkentimeen ilman kohtuutonta väkivaltaa. M48 kierteeseen tarvitset vielä sopivan verran tyhjiä kiinnityspalikoita jotta korjaimen etäisyys suhteessa kameran kennoon on sopiva (55mm kertoo TS optics). Tämä on edellytyksenä jotta komakorjaimesta on oikeasti jotain hyötyäkin, jos etäisyys on väärä tähdet ovat kaikkea muuta kuin pistemäisiä reunoilta. :azn:

Barlowin laittaisin komakorjaimen etupuolelle mikäli sitä haluat välttämäti kuvauskäytössä käyttää. Itse en kyllä käyttäisi ellei kyseessä ole kuu / planeetta jne mihin tarvitset lisää suurennusta muttet pitkiä valotusaikoja (polttoväli pitenee = seurannan tarkkuus korostuu). Myöskin suurin osa barloweista ei ole kovin hyvälaatuisia jolloin kuvanlaatukin voi kärsiä.

(edit: Murtsi ehtikin ensin.)

-V

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 07.05.2017, 15:30:28
Barlowin laittaisin komakorjaimen etupuolelle mikäli sitä haluat välttämäti kuvauskäytössä käyttää.

Siis tarkennin - barlow - komakorjain? Vai, tarkennin - komakorjain - barlow? Mikä on tässä se etupuoli? Mä ymmärtäisin sen lähempänä kohdetta olevan etupuolena...

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 07.05.2017, 15:30:28
Kyllä. Komakorjain ei sovi kuin yksin päin putkesi tarkentimeen ilman kohtuutonta väkivaltaa. M48 kierteeseen tarvitset vielä sopivan verran tyhjiä kiinnityspalikoita jotta korjaimen etäisyys suhteessa kameran kennoon on sopiva (55mm kertoo TS optics). Tämä on edellytyksenä jotta komakorjaimesta on oikeasti jotain hyötyäkin, jos etäisyys on väärä tähdet ovat kaikkea muuta kuin pistemäisiä reunoilta. :azn:

Minä jo pakkasin putken takasi laatikkoon mennä pyhänä enkä jaksa sitä aukaista tarkistaakseni. Joskohan ymmärsin oikein selityksestäsi, niin havainnekuvassani fokuseri tulee oikealle. Nähdäkseni tuo kyllä mahtuu kumminkin päin, mutta tuo pää jossa on sekä sisä-  että ulkokierteet tulee kameraan päin.

Se 55mm mitataan tuosta vihreällä nuolella merkatusta "pinnasta" (siis siitä pinnasta josta nuoli lähtee) ? Ja nythän tässä joutuu pähkäämään että kuinka syvällä kamerani kenno on sen T-Adapterin kanssa joka sitten määrää jatkopalan pituuden. Vai mitataanko se kennon etäisyys paljaasta kamerasta? Ja kun se mitta tiedetään, niin sitten vain hankitaan soppelit jatkot?

Mikähän on englanninkielinen termi tuolle kennon etäisyydelle? Saattaisi löytyä netistä.

Täältä löytyy kameroiden tiedot:
https://en.wikipedia.org/wiki/Lens_mount
Normaalisti puhutaan kyllä termistä backfocus.
Ja kameroissa, ainakin Canoneissa on se kennon paikka merkitty viivalla runkoon.

Öö niin siis ajattelit että tuon lyhyemmän pään laittaisi putken sisään. Siinähän on kierteet jotka on pienemmät kuin 2" holkki. Jahka saat kapineen käteesi ymmärrät kyllä miten päin osaset tulee.

Toinen termi jota käytetään järjestelmäkameroissa on flange focal distance: https://en.wikipedia.org/wiki/Flange_focal_distance
Tarkoittaa siis täysin samaa kuin backfocus, eli paljonko kameran kiinnityksestä on matkaa kennolle.

Kun tiedät paljonko kamerasi kaikkine hiluineen syö backfocusta jäljelle jää X määrä johon tarvitset loittopalikan. Esim. TS optics myy kaikennäköistä. Itse olen laittanut mailia siihen suuntaan aina että mulla on tää ja tää ja tartten tämmösen tyhjän pätkän täyttää tällä kierteellä. Asiakaspalvelusta yleensä tulee nopeasti toimiva ratkaisu. Kilohinta on usein valitettavasti kohdallaan ainakin myyjän näkökulmasta.

Tuossa liittämässäsi kuvassa naaraskierre on todennäköisesti M48, siihen saanee vaikkapa ns. 2" suotimen kiinni. Uroskierteen puolelle tulee kamera.

-V

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 07.05.2017, 19:38:55
Öö niin siis ajattelit että tuon lyhyemmän pään laittaisi putken sisään. Siinähän on kierteet jotka on pienemmät kuin 2" holkki. Jahka saat kapineen käteesi ymmärrät kyllä miten päin osaset tulee.

Siis teknisesti se sinne menee. Nyt kun osaa pyörittelin kädessä, niin koin valaistumisen. Mielessäni oli että  pitääköhän fokuserista purkaa jotain ja sitten ruuvata tuo tynkäpää siihen. Emminä näistä mitään tiedä. Siksi minä täällä tyhmiä kyselen. Joskus jos satun jonnekin harrrastajien kokoontumiseen, niin ymmärrän kun minua sormella osoitellaan ja hihitellään :D

Seikkaillesani internetissä törmäsin tällaiseen http://www.sensorgen.info/
Tämä ei kerro sitä sensorin etäisyyttä, mutta paljon muuta informaatiota kameroiden kennoista. Saattaapi olla hyötyä muillekin.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 07.05.2017, 21:21:04
Siis teknisesti se sinne menee. Nyt kun osaa pyörittelin kädessä, niin koin valaistumisen. Mielessäni oli että  pitääköhän fokuserista purkaa jotain ja sitten ruuvata tuo tynkäpää siihen. Emminä näistä mitään tiedä. Siksi minä täällä tyhmiä kyselen. Joskus jos satun jonnekin harrrastajien kokoontumiseen, niin ymmärrän kun minua sormella osoitellaan ja hihitellään :D

No itseasiassa se on tämän harrastajaporukan hienous ollut. Asiallista auttamista löytyy ihan varmasti jokaisen tasolle sopivaksi. Jokainen on joskus ollut aloittelija, enkä itsekkään koe mikään "pro" olevani.
(ja itseasiassa voin suositella lämpimästi vaikkapa Hauhon tapaamista ja Laitepäiviä tai miksei vaikkapa tulevaa Cygnus kesätapaamista. Noille kun menet kysymysläjän kanssa niin johan alkaa selkeytyä) :azn:

Kameraan (oletan että käytät järkkäriä, en nyt kuollaksenikaan muista millainen kamera sinulla on vai oliko vielä ollenkaan) tulee bajonetista sopiva adapteri, esim. http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p194_TS-Optics-Optics-T2-Adaptor-for-CANON-EOS-Cameras.html

Tuon sisällä on kierre (T2) jonka perään ruuvaat X mittaisen loittorenkaan ja jos tarvitset niin sovitteen komakorjainta varten. Sen jälkeen koko yhdistelmän voi asentaa putkeen kuten okulaarin.

https://cdn.shopify.com/s/files/1/0390/6029/products/focdar_00.jpg?v=1394468599

Tuossa näkyy siis tuo kuparin värinen rengas kuvan yläosassa jonka ympärillä on pienet hopeiset kiristysruuvit. Niillä lukitaan komakorjain + kamerapaketti tarkentimeen. Napakka sormikiristys riittää, hyvin kevyesti kiristää voi pienillä pihdeillä (ensin sormin ja max. puoli kierrosta pihdeillä) jos yhdistelmä on todella painava (useita kiloja) ja joutuu roikkumaan ylösalaisin tarkentimesta.

-V

Uhhautsi,

Tämänhetkiset hilut joita kerääntynyt.
-Jalusta Celestron CGEM
-Putki Orion VX8
-Omegon Flatfield ED Okular 8mm 1,25'' (LIenee ok)
-RK Okular 10mm (Lienee keskinkertainen)
-Baader Hyperion 5mm 82astetta (Lienee ihan hyvä)
-Celestron Ultima LX 17mm 2" (Tarttui tänään ebaysta, saapa nähdä lähettääkö myyjä sen)
-Bahtinov maski
-TS Optics Koma Korrektor 2"
-Pitäisi olla 2x Barlow "Shorty" Format. (Tiedä sitten mikä tämä on. Ebaysta irtosi 10,87€, mutta myyjä ei ole lähettänyt tuotetta)

Hankintalistalla:
-joku halpa 2" Barlow (2x, 3x ja 5x) Liekö nuita kaikkia edes olemassa
-Autoguider. Ebayssa oli yksi LVI 1.1 mutta ei tarttunut. Joku osti sen 71€. Minä tarjosin 70.
-Palaset kameran ja tarkentimen väliin

Sitten kun kuvevika on korjaantunut, hankintalistalla:
-Nagler/Ethos okulaarit 3,7mm, 13mm ja 17mm.
-Televue 4.0x 2" Powermate
-Oikea avaruuskamera
-Kunnon autoguideri (Stand alone)

Semmonen summasummaarum.

PS:Se minun kamera on Olympuksen OMD-10 Mark II.
PPS: Tähän menessä euroja palanut 1640 kpl.

Sinulla on aika monta okulaaria joiden suurennus on isohko. Ostaisin noiden kaveriksi jotain laajempaa, esim. SkyWatcher 32mm Panaviewin. Pienemmällä suurennuksella kuva on kirkkaampi ja moni kohde mielestäni antoisampi (esim. Andromedan galaksi, monet avonaiset tähtijoukot, M42 ympäristöineen, jne). Toki visuaalihavainnoissa on suositeltavaa kokeilla erilaisia suurennuksia uuden kohteen kanssa, mutta laajakulmalle on varmasti käyttöä! Edellämainittu okulaari löytyy myös omasta arsenaalista, se on kyllä hintansa väärti kaikin puolin.

Guideria jos ostaisin niin ostaisin sinuna tämän: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p5916_ZWO-ASI120MM-USB2-0-SW-Kamera---abnehmbares-Objektiv.html

Miksi? Se on hinta - laatu suhteeltaan todella hyvä. Voit myös kuvata kuuta / planeettoja jne. tuolla. Kenno on melko herkkä joka auttaa löytämään guidetähtiä paremmin.
Tuohon tyrkkäisin perään jonkin pienen PC:n ja vaikkapa PHD2 (ilmainen ohjelma) tuuppimaan jalustan korjausliikkeitä. Jos haaveenasi on ns. "oikea" tähtikuvaukseen suunniteltu kamera niin todennäköisesti joudut tietokoneen ääreen. Siitä on monta hyötyä sillä voit ohjata myös jalustaasi PC:n kautta tarkemmin kuin käsikapulalla.

-V

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 09.05.2017, 19:54:31
Sinulla on aika monta okulaaria joiden suurennus on isohko. Ostaisin noiden kaveriksi jotain laajempaa, esim. SkyWatcher 32mm Panaviewin. Pienemmällä suurennuksella kuva on kirkkaampi ja moni kohde mielestäni antoisampi

Tässähän se vähän minun ongelma on, vähän niin kuin varhaisteini-iässä:Vehkeet on, mutta ei ole päässyt vielä kokeilemaan  :azn:

Kyllä mie niitä laajempiakin kokoajan mettästän, mutta evät ole vielä tarttuneet.

Uhautsi,

Pelasin tuossa Field of viewillä, ja laitoin eri okulaareja ja kohteeksi M42. Näyttäisi siltä, että tuo 17mm toimii minun putkellani "laajakulmana" .  W1lleM mainitsi "Pienemmällä suurennuksella kuva on kirkkaampi ja moni kohde mielestäni antoisampi".

Kuten mainitsi, en ole vielä päässyt testailemaan, niin 17 mm:n okulla m42 täyttäisi koko näkymän. Mutta onko se sittenkin parempi jos vaikka laittaisi jonkun 25mm-30mm? Kohde menee pienemmäksi, mutta kirkkaus kasvaa.
Tämäkin on niitä optiikan ihmeitä. Kirkkaus kasvaa näennäisesti, koska sama määrä fotoneja on pienemmällä alueella. Olenko ymmärtänyt tämän oikein? Jos en ihan väärin ymmärrä fotonien matkaa peilien ja linssien kautta, niin laajakulmaisemmalla okulaarilla kasvaa itseasiassa kontrasti, eikä kirkkaus.
#¤%&#! sentään, kun ois se jalusta täällä niksmannilandiassa, niin pääsis testailemaan.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 10.05.2017, 18:02:48
Kohde menee pienemmäksi, mutta kirkkaus kasvaa.
Tämäkin on niitä optiikan ihmeitä. Kirkkaus kasvaa näennäisesti, koska sama määrä fotoneja on pienemmällä alueella. Olenko ymmärtänyt tämän oikein? Jos en ihan väärin ymmärrä fotonien matkaa peilien ja linssien kautta, niin laajakulmaisemmalla okulaarilla kasvaa itseasiassa kontrasti, eikä kirkkaus.

Joo, fotonit menee pienemmälle alueelle, kaikki fotonit on edelleenkin kuvassa, kaikki jotka osuu pääpeiliin. Ainoastaan jos okun pupilli on isompi kuin silmän pupilli, silloin osa fotoneista menee harakoille.

Laajakulmaisella ei ole muuta eroa kuin tuo kulma. Mutta jos tarkoitat vaikkapa Seulasten katselua (kenttää johon just ja just mahtuu Seulasten "kauha") ja valittavana on 50 ast. 82 ast. okut, niin 82 toimii lyhyemmällä polttovälillä. Tämä taas vähentää taustataivaan valoa koska pupilli on pienempi ja näin kontrasti vähän paranee. Mutta toisaalta pienempi pupilli heikentää kontrastia kohteen himmenemisen kautta. Kumpi voittaa, himmeämpi taustataivas vai heikompi kontrasti? Luulisin että heikompi kontrasti, eli on löydettävä kompromissi suurennoksen ja kontrastin välillä. Käytännössä nopeasti huomaa, mikä on sopiva oku.

17mm on varmasti hyvä yleisokulaari, sen verran kyseenalaistan myös omia pohdintojani että meneeko jo liian laajaksi 32mm okulaarilla. Tuosta panaviewistä on olemassa myös 26mm versio. Se tuottaisi noin 35x suurennuksen. Katsoppa vaikka tällä minkä kokoisia olisivat M31, M45 tai vaikkapa M42. Etenkin jälkimmäinen on sellainen kohde josta lähtee sivuille heikompia juovia joita voi kutitella esiin pienellä suurennuksella. Seulaset on myös hyvä kohde jotta se ylipäätään mahtuu kuvaan.

http://astronomy.tools/calculators/field_of_view/

Katsoin hieman omia piirroshavaintoja ja käytetyin suurennus on ollut n. 46x, tosin se johtuu siitä että putkeni polttoväli on 1500mm. Onpa seassa erilaisilla havaintovälineillä suurennuksia väliltä 15x (70mm f/6.7 apo, 32mm panaview) ja 2000x (Tähtikallion 36" Astrofox, Baader Morpheus 4.5mm, 2.5x barlow).
Nojoo, en nyt toki suosittele kyllä millään putkella 2000x suurennusta (oli pakko kokeilla kun kerran tilaisuus oli, sanottakoon että "ihan vähän" vatkasi ilmakehä). Mutta vakavampaa havainnointia on tullut tehtyä mm. 500x suurennuksella jonka kyseinen tuutti kestää hyvin. Pienempien apertuurien ongelmana on että kuvasta tulee liian tumma suurennuksen ollessa liian iso.

Jos mennään toiseen ääripäähän niin 15x suurennus oli itseasiassa melkoinen kokemus. Oli ihan mahtavaa kääntää putkea pitkin linnunrataa tähtien vilistäessä ohi. Katselin sillä myös NGC7000 sumua joutsenessa sekä myöhemmin talvella surullisen kuuluisaa M42, joka kyllä oli hienon näköinen. Se hyppäsi taustasta esiin erinomaisen hyvin. Isommilla putkilla ja suurennuksilla (12" Dobson, sama okulaari) en ole saanut esiin yhtä selkeästi himmeämpää ympäristöä / M43 seutua sekä trapetsista lähtevien kirkkaiden "viuhkojen" välimaastoa.

Mutta hei, hienoa että visuaalihavainnotkin kiinnostaa sinua! Meitä ei ole liikaa, johtuen pitkälti siitä että ihmiset usein olettavat näkevänsä kohteen selkeästi. Todellisuudessa moni kohde onkin paljon haastavampi nähdä ja siinäpä jutun juoni onkin. Pidemmälle ehdittäessä kannattaa alkaa piirtämään mitä havaitsee, silloin voi verrata jälkeenpäin vaikkapa valokuvaan onko piirretyt sumut oikeita. Minullakin on monia rajatapauksia joita on joutunut katsomaan pitkiä aikoja fiiliksellä että jotain siellä on. Usein perstuntuma sekä huolellinen piirros heikosti näkyvistä kohteista osoittautuukin oikeaksi, onpa sekaan mahtunut kaksi vesiperääkin mutta elämä on.

Enpä muista olenko joskus linkannut, mutta tuolta voit lapimmies katsoa millaiselle kohteet näyttävät okulaarista.
https://taivaanpallo.wordpress.com/piirroshavaintoja/

Ja toki tähän pitänee linkittää mielestäni huippupiirtäjän ja havaitsijan, Aldebaranin, blogi. Kun piirroshavainnoista kerran on puhe:
https://celest1alsphere.wordpress.com/

(Huh, tulipas pitkä litania)

-V

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 10.05.2017, 23:35:43
17mm on varmasti hyvä yleisokulaari, sen verran kyseenalaistan myös omia pohdintojani että meneeko jo liian laajaksi 32mm okulaarilla. Tuosta panaviewistä on olemassa myös 26mm versio. Se tuottaisi noin 35x suurennuksen. Katsoppa vaikka tällä minkä kokoisia olisivat M31, M45 tai vaikkapa M42. Etenkin jälkimmäinen on sellainen kohde josta lähtee sivuille heikompia juovia joita voi kutitella esiin pienellä suurennuksella. Seulaset on myös hyvä kohde jotta se ylipäätään mahtuu kuvaan.

http://astronomy.tools/calculators/field_of_view/

Uhhautsi,

kiitos kattavasta selityksestä. Juurikin tuolla Field of Viewillä mie pelasin. Samaten stellariumilla. Ja tulin juurikin tulokseen että tuo 17mm voisi olla yleisokulaari. Noiden edellisten pelien perusteella minulle varmaan piisaa juurikin joku 25/26mm oku, laajempiin näkymiin. Tietenkin jos ebaysta tarttuu jotain okuja, niin eihän niistä haittaakaan ole. Olen varmaan lukenut 20 kilmoteriä keskustelupalstoja mm okulaareista. Sellainenkin on käynyt ilmi, että joka toiselle on hyvä, toinen ei siitä tykkää. Huutokaupasta nuita huutelen ja jos halvalla tarttuu, niin voi sitten kokeilla ja muodostaa oman mieleipiteen  juuri minun silmämunalleni sopivista okulaareista.
Ne joista en tykkää, niin voin sitten pistää kiertoon.

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 10.05.2017, 23:35:43
Mutta hei, hienoa että visuaalihavainnotkin kiinnostaa sinua! Meitä ei ole liikaa, johtuen pitkälti siitä että ihmiset usein olettavat näkevänsä kohteen selkeästi. Todellisuudessa moni kohde onkin paljon haastavampi nähdä ja siinäpä jutun juoni onkin.

Kakarana joskus ihastelin Andromedaa (Ainakin luulin ihailevani) naapurin RET-45 putkella, ja vaikka Andromeda olikin lähinnä tuhnu, se oli silti mukava kokemus. Kyllä mulla visuaaliäimistely kiinnostaa myös, vaikka kuvaamiseen ehkä tulenkin kuluttamaan enemmän aikaa. Pittää nuo visuaalihavainnot tehdä ennenkö tässä näkö lähtee :D

Andromeda on hyvä kohde aloittaa, lisäksi M81/82, M45, M42, M27 ja M57 kannattanee pistää havaintolistalle jahka sen aika on.

Visuaalihavaintoihin vaikuttaa ennen kaikkea keliolosuhteet (läpinäkyvyys, seeing) ja havaintopaikan pimeys. Monet yöt olen havainnut eripuolilla savonmaata ja kyllä elämyskerroin kasvaa merkittävästi valosaasteen vähentyessä. Lisätään soppaan hyvä läpinäkyvyys ja seeing niin jestas kun kelpaa tuijotella taivaalle. Valitettavasti suomessa nuo yöt ovat harvassa, mutta aina pitää yrittää!

Toinen merkittävä tekijä on se miten hyvin ihminen osaa havaita. Oppikirjaa tähän ei oikeastaan ole, mutta paras ohje on katsoa sivuun kohteen ohitse kun havaitaan jotain himmeää (syvä taivas). Jos kohde on kirkas, kuten vaikkapa jupiter, siitä ei ole hyötyä ja silloin katsotaan suoraan kohdetta. Itselleni ongelma on että kun katson kohteen ohitse se ei näy niin terävänä enää, onkin vaikeaa tasapainotella terävyyden ja ohikatsomisen tuoman edun rajamailla. Nykyisin teen niin että katson keskelle okulaarin kuvaa mutta siirrän kaukoputkea niin että kohde on hieman laidassa. Kuten vaikkapa tässä: https://taivaanpallo.files.wordpress.com/2017/03/m27.jpg

Havaitsijan kokemus parantaa havaintoja merkittävästi, onpa kerran käynyt niinkin että tein havaintoja Tähtikalliolla Messier 108 galaksista. Siinä näkyi hyvin mielestäni rakennetta ja muoto selkeästi vaikka pintakirkkaus olikin pieni, eräs toinen vierailija halusi myöskin katsoa ja yllätyksekseni hän väitti kiven kovaa ettei koko galaksia ole kuvakentässä. Moneen kertaan kuvailin hänelle galaksin paikkaa ja suuntakulmaa kun hän katsoi okulaariin. Ei valitettavasti nähnyt vaikka minulle kohde oli helpohko, käänsin sitten putken Messier 42 johon hänkin oli tyytyväinen. Minulle taas kyseinen kohde on jo niin monesti katsottu että se käy tylsäksi! :wink:

-V

Uhhautsi.

Kollimointiketjuja on jo niin paljon, etten kehtaa enää uutta avata.
Meinasin alkaa kasamaan tuota putkea joka tuli "osissa". Pääpeili on erillisessä paketissa. Kun tuon nyt lyö nippuun, saako sen kollimoitua ihan filmipurkilla, vai onko joku oikea "työkalu" välttämätön?

Toisekseen olen ihmetellyt puhetta jatkuvasta kollimoinnin tarpeesta. Mikä siellä mekaniikassa oikein antaa periksi, ettei kerran kollimoitu pysy säädöissään?

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 04.06.2017, 10:46:14

Toisekseen olen ihmetellyt puhetta jatkuvasta kollimoinnin tarpeesta. Mikä siellä mekaniikassa oikein antaa periksi, ettei kerran kollimoitu pysy säädöissään?

Oiskohan syynä tarkkuus, eli optiikassa ei saisi olla juurikaan heittoja.

Wikipedian taulukko

Femtometri fm tuhannesbiljoonasosa metristä 10−15 m Esimerkiksi atomiytimien läpimitat
Pikometri pm biljoonasosa metristä 10−12 m Esimerkiksi atomien laskennalliset säteet
Nanometri nm miljardisosa metristä 10−9 m Esimerkiksi valon aallonpituus sekä mikroprosessorin niin sanottu viivan leveys.
Mikrometri μm miljoonasosa metristä 10−6 m Hyvin pienet mekaaniset mitat (aikaisemmin käytettiin myös nimitystä mikroni.[12])
Millimetri mm tuhannesosa metristä 10−3 m Rakennepiirustusten yleinen perusyksikkö (koneet, rakennukset yms.)
Senttimetri cm sadasosa metristä 10−2 m Lukuisissa eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi ihmisen mittasuhteiden ilmaisemiseen.
Desimetri dm kymmenesosa metristä 10−1 m Käytetään harvakseltaan. Esimerkiksi laskutoimituksissa litrat muutetaan usein kuutiodesimetreihin (1 l = 1 dm3).
Metri m yksi metri 100 m Isot rakenteet (esimerkiksi laivan pituus), lyhyet matkat maastossa (alle kilometri).



Jo mikrometri on pieni mitta mutta optiikassa mennään nanometrien tasolle. Siksi kollimointi ei välttämättä pidä. Jo pelkkä putken asennon muutos voi vääntää runkoa hivenen mikä näkyy kollimoinnissa.

Lisäys:
Mietin vielä nanometriä ja tulin siihen tulokseen ettei niin tarkkaa kollimointiruuvia olekaan, jolla päästäisiin nanoluokkaan. Eli kollimoinnilla päästään mikroluokkaan. Se että zygo-testissä ollaan nanoluokassa, johtuu siitä että peilin tarkkuus on eri asia kuin kollimoinnin tarkkuus.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 04.06.2017, 10:46:14
Uhhautsi.

Kollimointiketjuja on jo niin paljon, etten kehtaa enää uutta avata.
Meinasin alkaa kasamaan tuota putkea joka tuli "osissa". Pääpeili on erillisessä paketissa. Kun tuon nyt lyö nippuun, saako sen kollimoitua ihan filmipurkilla, vai onko joku oikea "työkalu" välttämätön?

Toisekseen olen ihmetellyt puhetta jatkuvasta kollimoinnin tarpeesta. Mikä siellä mekaniikassa oikein antaa periksi, ettei kerran kollimoitu pysy säädöissään?

Eikös se Newton -tyyppinen ollut? Kannattanee ostaa kollimointilaser, elämä helpottuu etenkin kuvauskäyttöä ajatellen.

-V

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 04.06.2017, 10:46:14
Uhhautsi.

Kollimointiketjuja on jo niin paljon, etten kehtaa enää uutta avata.
Meinasin alkaa kasamaan tuota putkea joka tuli "osissa". Pääpeili on erillisessä paketissa. Kun tuon nyt lyö nippuun, saako sen kollimoitua ihan filmipurkilla, vai onko joku oikea "työkalu" välttämätön?

Toisekseen olen ihmetellyt puhetta jatkuvasta kollimoinnin tarpeesta. Mikä siellä mekaniikassa oikein antaa periksi, ettei kerran kollimoitu pysy säädöissään?

Filmipurkilla saa apupeiin keskitettyä focuserille ja kollimoinnin hyvään suuntaan. Laserilla saa optisen akselin suoraksi, joka on tärkeämpää kuin tuo apupeilin tarkalleen keskellä oleminen.

Pääpeili on iso ja painava lasinpalanen ja se on newton putkissa suht löysällä kiinni. Koska jos se olisi liian kireällä, niin ongelmaksi tulisi "pinched mirror" eli peili menisi puristuksiin lämpötilan vaihtuessa(kuva liitteenä). Joissakin newton putkissa saattaa kollimointi hitusen muuttua, kun jalusta kääntää putken toiselle puolelle taivasta osoittamaan.

Uhhautsi.

Peili paikalleen. Sitten sitä säätämistä filmipurkin kanssa. Tuolta se näyttää 5mm:n reijästä. Apupeiliin en ole vielä koskenut. Tähtiähän en pääse testaamaan kun ei ole vielä niitä hilppeitä kameran liitämiseksi ja okulaaritkin on suomessa.

Miltäs tuo näyttää ammattilaisten silmään?

Näyttäisi ainakin nuo sisäosan rinkulat epäkeskolle, joten mikäli oikein kuvaa tulkitsen jokin on vinossa (himmeitä harmaita länttejä näkyy tuolla sisäosissa).

Itse tuskailin myös alkuun filmipurkin kanssa, sitten ostin Farpointilta kelvollisen kollimointilaserin ja Cheshiren kun kyllästyin säätämiseen. Halvempikin laser ajaa asiansa alkuun, etenkin kun sinulla ei ole niin pienellä aukkosuhteella olevaa putkea niin se antaa hieman enemmän anteeksi virheitä. http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p6361_Farpoint-2--Collimation-Kit-with-Carrying-Case---Laser-and-Cheshire.html

Ideahan on, että ensin sohit laserin putken apupeilin kautta pääpeilille. Keskität apupeilin suhteessa pääpeiliin (lasersäde osuu sen mustan rinkulan sisälle keskelle pääpeiliä), sen jälkeen vaihdat tilalle "filmipurkin" eli cheschiren jolla katsot heijastuksista pääpeilin suoraan (kaikki rinkulat ovat symmetrisiä). Tällä metodilla ei tarvitse arpoa apupeilin suoruutta, kun sen voi tehdä laserilla. Toki pääpeilinkin kautta saa säteen palaamaan takaisin lähtöpisteeseen. Sillä saa usein riittävän hyvän kollimoinnin aikaiseksi myöskin, jos ei kuvaa isolla kennolla ja nopealla putkella. Muussa tapauksessa cheschire on melko välttämätön. Myös Catseyen vehkeisiin on tutustuminen, jos vakavampi kollimointisysteemi tulee joskus ajankohtaiseksi.

Tähän yhtälöön ei toki oli sitten vielä huomioitu fokuserin kallistusta, joskus sitäkin tarvitsee tehdä. Mutta älä huoli siitä vielä. :laugh:

-V

Uhhautsi,

Kiitos taas W1lleM:lle vastauksista. Nuo harmaat läiskät ovat kännykän takakannesta heijastuvia. Jostain luin että kaikki ympyrät eivät pidäkään olla keskellä joissain Newtonmalleissa. Olikohan niin, että nopeissa newtoneisa ne ovat vähän epäkeskeisesti? En löydä enää sitä ketjua, missä tästä keskusteltiin. 

Löysin tämmösen kollimointivideon, jota meinaan soveltaa jahka saan ne laaserit ja cheshiret. https://www.youtube.com/watch?v=n97dn-nGGlo

Vaikka onkin tuo filmipurkki 6mmm:n reiällä, silti siinäkin silmää liikuttamalla "kollimointi" näyttäisi muuttuvan, joten apuvälineitä tarvitaan.

PS:Jossain ketjussa myös mainittiin, että Jupiterin ja Saturunuksen kuvaaminen on poissa pelistä vuosiksi. Miksi? Eikös ne planeetat kuitenkin kerran vuodessa ole oppositiossa? Vaikka miten yritin miettiä, en keksinyt syytä moiselle väitteelle. Voisikohan joku viisaampi minulle vääntää vähän ratakiskoa?

PPS: Totta tosiaan, ei tunnu löytyvän aloittelijoille sopivaa kollimointiohjetta kuvineen suomen kielellä. Semmosen voisi värkätä, jahka ensin oppisi kollimoimaan :)

Valitettavasti Jupiter ja Saturnus ovat suunnilleen seuraavat kymmenen vuotta ekliptikan eteläpuolella, toisin sanoen niin matalalla meidän leveysasteilta katsoen ettei pysty havaitsemaan.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 07.06.2017, 18:50:30
Jostain luin että kaikki ympyrät eivät pidäkään olla keskellä joissain Newtonmalleissa. Olikohan niin, että nopeissa newtoneisa ne ovat vähän epäkeskeisesti? En löydä enää sitä ketjua, missä tästä keskusteltiin. 

Vaikka onkin tuo filmipurkki 6mmm:n reiällä, silti siinäkin silmää liikuttamalla "kollimointi" näyttäisi muuttuvan, joten apuvälineitä tarvitaan.

Kuva liitteenä.

Jos 6 millin reijällä kollimointi muuttuu, niin sitten pienempää reikää, jotta aina tulee keskeltä katsottua.

Kiitos Roope.

Juuri tällaista kuvaa kaipasin.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 04.06.2017, 12:00:56
Lisäys:
Mietin vielä nanometriä ja tulin siihen tulokseen ettei niin tarkkaa kollimointiruuvia olekaan, jolla päästäisiin nanoluokkaan. Eli kollimoinnilla päästään mikroluokkaan. Se että zygo-testissä ollaan nanoluokassa, johtuu siitä että peilin tarkkuus on eri asia kuin kollimoinnin tarkkuus.

Kiitos analyysista Mistral. Foorumin kollimointiguru Timpen kommenteissa hänen RC-putken säätämisessä tuli mielikuva, että pelkän työkalun näyttäminen kollimointiruuville jo muuttaa kollimointia :)

Mikähän mahtaa olla eri telskoopeilla kollimointiruuvien kierteen nousu? Miten suurella "vaihteella" se on linkitetty apupeiliin? Kyllä nanoluokkaan luulisi pääsevän ruuvin liikkeellä, muuta jos "vaihde" on liian iso, tarkkuus kärsii.  Tarkoitan sitä, että jos ruuvit ovat hyvin lähellä kiinnityspistettä, pienikin liike vaikuttaa enemmän. Jos ruuvit taas olisivat apupeilin ulkoreunoilla, säätäminen olisi "herkempää".

Normaalissa M5 pultissa on 0,8mm nousu, M6 on 1,0mm mutta saahan noita hienokierteelläkin. M6:lla yhden mikrometrin liike tulee 0,36 asteen pyörityksestä jos oikein laskin, eli noin kuvaannollisesti: 50cm pitkän jakarin kahvan tulee liikkua n. 3mm. Alkaa olemaan gurujen hommaa.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 07.06.2017, 19:19:03
Kiitos analyysista Mistral. Foorumin kollimointiguru Timpen kommenteissa hänen RC-putken säätämisessä tuli mielikuva, että pelkän työkalun näyttäminen kollimointiruuville jo muuttaa kollimointia :)

Tuo pätee vain optisesti "vaikeisiin" putkiin kuten em. RCT-optiikka hyperbolisine peileineen. Sen kollimoinnissa ikään kuin yritetään pinota kahta biljardipalloa päällekäin pysyvästi ja näiden keskinäinen tasapaino on hyvinkin dynaaminen asia (josta lipeää helposti täyteen kaaokseen eli hukkaa pallonsa pitkiksi ajoiksi kokonaan  :shocked:)
Newtonilla kollimointitolerenssit varsinkin visuaalikäytössä ovat monta kertaluokkaa väljemmät, joten voit melko lailla huolettomasti opetella tuollaisen putken kollimointia sen kollimointiruuveja kääntelemällä. Edellinen siis olettaen, että olet asetellut Newtonin peilit mekaanisesti oikeille paikoilleen. Moneen kertaan linkitetty kollimointisivusto englantia ymmärtäville löytyy täältä: http://web.telia.com/~u41105032/kolli/kolli.html (http://web.telia.com/~u41105032/kolli/kolli.html)  Se kertoo noiden optisten osien mekaanisen asemoinninkin hyvin tarkasti. Tylsän näköinen sivu, mutta tuo sisältää lähes loputtomasti asiaa, miksi jokin Newtonin osa on juuri tietyssä paikassa/asennossa. Suosittelen lämpimästi tutustumaan tuohon sivuun, jos Newtonin kollimointi askarruttaa millään tavalla :wink:

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 07.06.2017, 19:19:03
Kiitos analyysista Mistral. Foorumin kollimointiguru Timpen kommenteissa hänen RC-putken säätämisessä tuli mielikuva, että pelkän työkalun näyttäminen kollimointiruuville jo muuttaa kollimointia :)

Kannattaapi sitten muistaa että sormitiukkuus riittää. Lukitusruuveja voi kiristää erittäin varovaisesti ruuvimeisselillä tai pienillä pihdeillä. Itse en kiristä niitä kuin 1/3 kierroksen kunnes sormilla ei mene (kohtuudella) enää tiukemmalle. Tässä on helposti myös vaarana peilin puristuminen, joka aiheuttaa kolmion mallisia tähtiä kuva-alalle. Kuitenkin pieni kiristys auttaa kollimoinnin pysymisessä, ainakin minun tuubeissa.

-V

Uhhuatsi,

Nyt kun pitlkästä aikaa pääsi taas "kollimoimaan" niin joo, sormitiukkuudelle ne lukitusruuvit olen kääntänyt. Laserkollimaattorikin oli tullut, ja se tosiaankin on niinkuin jotkut sanovat hemmetin herkkä ja tarkka. Filmipurkkikollimoinnilla tulos olikin yllättävän hyvä. Säde tuli takaisin ja osui asteikkoon, ainoa että säde oli pari senttiä sivussa keskimerkistä. Sen himmailin apupeilillä kohdilleen. Nyt olen "keskiarvoistanut" kollimoinnin pyörittämällä, kopistelemalla ja uudelleen asettelemalla kollimaattoria. Nyt kun sen asettelee aina uudelleen "kasa" osuu aika hyvin keskimerkin kohdalle.
Se siitä kollimoinnista.

Oli sitten posti tuonut myös hilppeet kameran liittämiseksi, siinähän minä sitten eilesnä iltana intoa puhkuen kasasin kameran putkeen kiinni. Aaavistin jo ennen kuin aloin tarkentelemaan kaukaisuuteen, että tää ei voi olla näin helppoa. Oikeassa olin.

Kamat fokuserissa: comakorrektori, T2-jatkopala ja microfourd thirds sovitin ja kamera. Kuvan saa melkein tarkaksi, mutta ei aivan. Pitäisi saada tarkennettua vielä noin 5mm syvemälle. Kollimoin pääpeilinkin niin lähelle apupeiliä kun ruuvit antoi myöden.

Mikäs nyt eteen? En haulaisi alkaa porailemaan uusia reikä ainakaan vielä. Onkohan jotain vippaskonstia, kuten erilainen komakorrectori tms.? Tuota "Putekn pätkää" Kamera-adapterin ja komakorjaimen välissä tuskin kannattaa lyhentää? Sillon etäisyys komakorjaimen kierteistä kameran liitinpintaan lyhenee. Nyt se on 55mm.

Ohessa selventävä kuva:

PS:Ensivalo jäi vielä ottamati. Kuten tiedätte jalustahan on lapissa, mutta virittelin putken liinoilla toimistojakkaran selkänojaan kiinni jotta ois voinu nopean kuvan vegasta napata. :)
Toimistojakkara on siitä hyvä että laajojen säätöjen ansiosta te toimii vähän kuin dopsonialainen :)

Sinulla on väärin kasattuna tuo, eli sinulla on comakorrektori liian kaukana kennosta, jatkopala on liian pitkä. Se 55mm on comakorrektorin kierteestä kameran kennoon oikea mitoitus ja jos löysin oikean tiedon niin sinun kamerassa backfocus on 19.25mm eli kenno on 19.25mm päässä kameran liitinpinnasta eli tarvittava jatkopalan pituus + microfourd thirds sovitin mitta yhteensä pitää olla 55mm - 19.25mm = 35,75mm, jos esim microfourd thirds sovitin on 10mm niin sopiva jatkopala on 25,75mm. Voi olla että kun sinulla on oikean mittainen jatkopala saattaa tarkennusvara riittääkkin. :smiley:

Laserkollimaattorin heiluessa sulla on joko A väljä kollimaattori tai B väljä fokuseri. Klappiahan ei saisi olla. Jos sitä on (eli laser liikkuu heiluttaessa) niin koitappa vaikka teipata siihen laserin ympärille pari kierrosta leveää teippiä. Idea on että jos pyörität laseria tarkentimessa niin laserisäde ei liiku juurikaan pääpeilillä.

Katsoppa tämä videoni:
https://www.youtube.com/watch?v=ukDvQrRYgHo

Ensimmäisenä tarkentimeen asetin Farpointin laserin. Jokaisessa kombossa yritin heiluttaa laseria oikein kunnolla jotta liike näkyisi. Sitä ei ole juurikaan tuossa ensimmäisessä ellei longista sitä tieten tahtoen sivuun. Pyöriessä liikettä ei edes näy. Seuraavaksi laitoin väliin 1.25" -> 2" adapterin. Tulos oli taas erilainen koska adapteri ei ole täydellisen suorassa vaikka muuta luulisi. Sitten iskin tilalle halpislaserin ja kollimoitu teleskooppi olisikin sen mukaan pielessä, vaikkei se ole totta. Tämä johtuu siitä että laserin kiinnittäminen fokuseriin on aika tarkkaa puuhaa, voi saada hyvin erilaiset tulokset jos kiristää vaikka sormiruuvit kiinni. Kunnon laser mahtuu fokuseriin nippa nappa, eikä kiristysruuveja muutenkaan kannata kääntää kiinni  kollimoidessa laserin avulla sillä ne longistavat laserin vinoon.

Veikkaisin että tarkennusongelma häviää tai siihen kannattaa palata vasta kun saat komakorjaimen oikealle etäisyydelle.

-V

Uhhautsi pitkästä aikaa.

Lapimmiehen putkella on nyt ensimmäinen oikea kuva otettu. Ei, kuvassa ei ole tietääkseni alieni.
Tälläsin etsinputkea kohdilleen ja päätin napata kuvan TS:n 2.5 mm okulaarin läpi. Ei sitten millään ilveellä saanut kuvasta terävämpää. Kohde oli 600:n metrin päässä ja yksityiskohdista ei meinaa saada selvää. Jahka saan putken yhytettyä jalan päälle, onko minun tähtikuvista odotettavissa myös sumeita? Onko kuva raadin mielestä normaalin sumea, vai onko minulla vikaa jossain muuallakin kuin silmissä?

Silmälläkään tihrustaessa, en saanut kuvasta juuri enempi ykistyiskohtia irti. Onko ne ne Telvuen okulaarit jotka piirtävät tarkemmin?

Putki:900mm/200mm (f4,5), okulaarina TS 2.5mm, ja kamerana iPhone6S.

Nykyään ei juuri kuvia ripeitä okulaariin läpi.
Vaan suoraan polttotasosta tai korkeintaan barlowin kera.
Kännykamerakuvaus on tietty poikkeus kun siinä on linssi joka vaatii okulaariin.
Ehkä tuolla tyylillä kuusta saa kohtuullisen otoksen , kun malttaa laittaa hieman maltillisemmin suurennoksen.

Sulla on suurennosta yli 300x ja kuva on näköjään napattu aurinkoisena päivänä rakennetulla kaupunkialueella. Kuvan epäterävyys voi johtua siis monestakin asiasta:
- ilman väreily, lämpövirtaukset, yms. tekijät
- okulaarin laatupuutteet
- tarkennus virheet
- tarkennus silmin ei anna kännyn kameran automaattiselle tarkennukselle sopivaa etäisyyttä tai riittävää kontrastia

Olen nähnyt saman efektin omilla putkillakin (monokiikarit, kiikarit, kaukoputki): Tarkennus on nappiinsa silmin, mutta ei kännylle. Känny ei vaan suostu tarkentamaan. Kuvaus on usein onnistunut, kun siirtää kännyä sentin irti, jolloin tietty käsien tärinät, yms. alkaa sotkea kuvaa ja kuva myös pienenee. Tämän perusteella epäilen, että kyse on kuvatason etäisyydestä, mikä on kännylle liian pieni, jos se painetaan okulaarin vasten.

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 21.08.2017, 08:55:10
- ilman väreily, lämpövirtaukset, yms. tekijät Voi olla
- okulaarin laatupuutteet Voi olla
- tarkennus virheet En saanut tarkemmaksi
- tarkennus silmin ei anna kännyn kameran automaattiselle tarkennukselle sopivaa etäisyyttä tai riittävää kontrastia No kun ei se kuva veitsen terävältä näyttänyt silmälläkään katsottuna

Tämän perusteella epäilen, että kyse on kuvatason etäisyydestä, mikä on kännylle liian pieni, jos se painetaan okulaarin vasten. Kännykkä oli telineessä noin 1-2 cm:n päässä okulaarista.

Siksi kysyinkin, että tuleeko tuo epäterävyys halpisokusta, ja korjauksena on ostaa joku Televuen oku.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 21.08.2017, 10:28:02
Siksi kysyinkin, että tuleeko tuo epäterävyys halpisokusta, ja korjauksena on ostaa joku Televuen oku.

Uskoisin itse että tuo ts:n okulaari on ihan pätevä. Suurennos(360x) on todella iso kaukoputken kokoon nähden ja tuota suurennosta planeettoja katselussa harvoin voi käyttää Suomessa.

Epäterävyys voi johtua: Kollimoniti voi olla pielessä, liian iso suurennos, tarkennus pielessä, kuvassa näytti olevan aurinkoinen keli ja tuolla suurennoksella lämpöväreily suttaa kuvan tehokkaasti ja varmasti.

Lainaus käyttäjältä: Roope - 21.08.2017, 11:33:52
Uskoisin itse että tuo ts:n okulaari on ihan pätevä. Suurennos(360x) on todella iso kaukoputken kokoon nähden ja tuota suurennosta planeettoja katselussa harvoin voi käyttää Suomessa.

Epäterävyys voi johtua: Kollimoniti voi olla pielessä, liian iso suurennos, tarkennus pielessä, kuvassa näytti olevan aurinkoinen keli ja tuolla suurennoksella lämpöväreily suttaa kuvan tehokkaasti ja varmasti.

Kännyn kamera olettaa kohteen (tässä okulaarin kuvatason) olevan kameran linssin edessä, ainakin 10-50 millin päässä (kännystä ja sen kamerasta riippuen). Jos okulaarin kuvataso on okulaarin kuitenkin okulaarin päässä tai ulkopuolella (katsojan puolella), tarkkaa kuvaa ei saa laittamalla kännyn liian lähelle okulaaria.

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 21.08.2017, 14:25:57
Kännyn kamera olettaa kohteen (tässä okulaarin kuvatason) olevan kameran linssin edessä, ainakin 10-50 millin päässä (kännystä ja sen kamerasta riippuen). Jos okulaarin kuvataso on okulaarin kuitenkin okulaarin päässä tai ulkopuolella (katsojan puolella), tarkkaa kuvaa ei saa laittamalla kännyn liian lähelle okulaaria.

Olen useasti kokeillut puhelimen kameralla kuvata okulaarin läpi ilman ongelmaa. Ja lapinmies myös mainitsi ettei visuaalisesti silmällä katsoessa myöskään saanut yksityiskohtia irti.

Lainaus käyttäjältä: Roope - 21.08.2017, 11:33:52
Uskoisin itse että tuo ts:n okulaari on ihan pätevä. Suurennos(360x) on todella iso kaukoputken kokoon nähden ja tuota suurennosta planeettoja katselussa harvoin voi käyttää Suomessa.

Kyseessä on siis digiscoping niminen ilmiö, kun otetaan kuva kaukoputken oman okulaarin läpi jollakin toisella laitteella, kuten kännykällä.
Tämän systeemin todellisen polttovälin laskentaan on olemassa laskureitakin, kuten esim. tämä: http://www.jayandwanda.com/digiscope/digiscope_calc.html (http://www.jayandwanda.com/digiscope/digiscope_calc.html)
Ei kannata yllättyä, jos laskurista tulee tuolla yhdistelmällä jokin päälle 10 metrin polttoväli (>10000 mm).
Kuvausongelmat terävyyden suhteen johtuvat pääosin juuri tuosta systeemin järjettömän suuresta tehollisesta polttovälistä  :wink:

Muinaisia vinkkejä "ds-aiheeseen" löydät täältäkin foorumilta: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=4121.msg33750#msg33750 (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=4121.msg33750#msg33750)
Ja täältä: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=2475.msg19419#msg19419 (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=2475.msg19419#msg19419)
Lyhyesti: kaukoputkeen asennetaan ensin pienimmän suurennuksen antava okulaari ja kuvataan sitten sen antamaa kuvaa vakaalla pokkari/(nykyisin)kännykkäkameralla.
Ei siis kuvata tuollaisen 2,5mm okulaarin läpi, olkoon se mitä tahansa laatua...  :grin:

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 20.08.2017, 23:13:48
Uhhautsi pitkästä aikaa.

Lapimmiehen putkella on nyt ensimmäinen oikea kuva otettu. Ei, kuvassa ei ole tietääkseni alieni.
Tälläsin etsinputkea kohdilleen ja päätin napata kuvan TS:n 2.5 mm okulaarin läpi. Ei sitten millään ilveellä saanut kuvasta terävämpää. Kohde oli 600:n metrin päässä ja yksityiskohdista ei meinaa saada selvää. Jahka saan putken yhytettyä jalan päälle, onko minun tähtikuvista odotettavissa myös sumeita? Onko kuva raadin mielestä normaalin sumea, vai onko minulla vikaa jossain muuallakin kuin silmissä?

Silmälläkään tihrustaessa, en saanut kuvasta juuri enempi ykistyiskohtia irti. Onko ne ne Telvuen okulaarit jotka piirtävät tarkemmin?

Putki:900mm/200mm (f4,5), okulaarina TS 2.5mm, ja kamerana iPhone6S.

Moikka!

Lapimmiehen putkella mielekäs okulaarien polttovälihaarukka voisi olla 10-40 mm. Tuon yli tai ali ei kannata mennä. Digiscoping on menetelmä, joka vaatii lehmän hermoja ja sinnikkyyttä, varsinkin jos ei ole käytettävissä tarkoitukseen tehtyä kännykkätelinettä. Olen itse digiscoupannut muutamia ihan onnistuneita kuvia, esim. seuraava kuva Kuusta Sony Xperia -älypuhelimen kameralla:

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201603/49652_ab8e2fb6f26b1ad6a9257ca6772da817.jpg)

Kuva on otettu käsivaralta ilman kännykkätelinettä. Okulaarin polttoväli oli 17 mm ja putkena 280/2750 mm Celestron.

Terveisin,

Juha

Lainaus käyttäjältä: Aldebaran - 22.08.2017, 09:40:06
Lapimmiehen putkella mielekäs okulaarien polttovälihaarukka voisi olla 10-40 mm. Tuon yli tai ali ei kannata mennä.

Uhhautsi,
Toivon, että tarkoitat tuota okulaarivalikoimaa ainoastaa digiscopingille? Voit olla oikeassa, että tuo 2.5mm on liian raju. Ehkäpä se Hyperion 5mm 2Xbarlowin kanssa antaa paremman tuloksen. En vain ole sitä hyperionia vielä putkessa käyttänyt, kun se on suomessa ja putki täällä :)

Pitää vielä tuo kollimointi yrittää tehdä, josko suttuisuus johtuu siitä.

Timpe sanoi, että efektiivinen polttoväli voi olla luokkaa 10 metriä, kännykän ja okulaarin kanssa ja siksi kuvasta ei saa terävää. Timpen esimerkkikuvat olivat kyllä terävät. Ja minä kun en saanut silmällekään kuvaa teräväksi. Linee tuo suurennos tosiaan liian suuri, tai kollimointi on persiillään, vaikka laserin mukaan ei ole.

En kyllä näe oikein järkeä digiscopigissa 360x suurennuksella. Seeingin rajat tulevat vastaan, niin silmällä kuin kamerallakin.
Kollimointi kuntoon, mahdollisimman pieni suurennus alkuun ja teline kameralle.

-V

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 22.08.2017, 12:55:50
Timpe sanoi, että efektiivinen polttoväli voi olla luokkaa 10 metriä, kännykän ja okulaarin kanssa ja siksi kuvasta ei saa terävää. Timpen esimerkkikuvat olivat kyllä terävät. Ja minä kun en saanut silmällekään kuvaa teräväksi. Linee tuo suurennos tosiaan liian suuri, tai kollimointi on persiillään, vaikka laserin mukaan ei ole.

Noissa testikuvissani tehollinen polttoväli oli hyvinkin maltillinen eli käytössä oli pienen suurennuksen antava okulaari ja digipokkarissa oli myös zoomi siellä laajakulmaisemmalla säätöaluellaan.
Jos kuvaat kännykällä, niin siinä on kiinteä polttoväli (laajakulmainen sekin, jos/kun et toivottavasti käyttänyt kuvatessasi mitään digitaalista zoomausta). Perusperiaate digiskooppauksessa on näet ottaa valokuva (video) kaukoputken okulaariin polttotasolle muodostamasta kuvasta ja tätä kaukoputken kuvaa suurennetaan vielä moninkertaiseksi kaukoputken alkuperäiskuvaan nähden. Syntyvä suurennus on riippuvainen sen kännykän objektiivin polttovälistä ja etäisyydestä kaukoputken okulaarin polttopisteestä. Sen takia noita lukuja kysellään ds-laskurissakin.

Yhteenvetona edellisestä voikin sitten tehdä nämä:
* hyvälaatuinen kuva kaukoputken okulaarissa antaa mahdollisuuden hyvään loppukuvaan kännykässä (vaikka tätä kaukoputkesta saatavaa lähtökuvaa kerrotaankin jollain 2x...3x kertoimella alkuperäistä suuremmaksi). Kollimointi ja optiikan laatu koko "kuvaus-junassa" korostuvat juuri tässä. Itselläni oli tuossa käytössä Leican APO Televid maakaukoputki sen omalla laatuokulaarilla.
* tukeva kännykän mekaaninen sovitus okulaarin taakse on edellytys hyvään kuvalaatuun (saadaan kaikki liike-epäterävyys pois, mikä on kriittinen tekijä kuvatessa digiskooppauksessa tavallisilla yli 2000mm polttoväleillä).
* maltillinen kokonaissuurennus ("tuplazoomaus", sillä suurennat ensin peilisi antamaa kuvaa kaukoputken okulaarilla ja sitten vielä tätä jo kertaalleen suurennettua kuvaa suurennetaan lisää ds-kuvaussysteemin linssisovituksella). Vähemmän on tässä yhteydessä enemmän! (Myös sangen maltillinen kuvausetäisyys auttoi itseäni tuon rusakkokuvan kanssa.)

Kaivoin kuva-arkistosta liitteeksi vielä vertailukuvan Leican 20-60x zoom vs. 20x laajakulma vs. 32x laajakulma -okulaarien väliltä tehdystä vertailusta. Tuostakin taitaa nähdä kuinka loppukuvan terävyys heikkenee hiukan, kun kaukoputkesta tuleva suurennus kasvaa 20x -> 32x. Käyttämäsi 2,5mm okulaari olisi tuossa vertailussa jokin kuviteltu 75x suurennuksen antava okulaari eli sen antama kuvalaatu kaukoputkesta olisi jo lähtökohtaisesti sangen pehmeä piirroltaan. (Tuon Leica 20-60x zoomin visuaalikuvakin pehmeni myös hiukan yli 50x suurennuksella eli optiikan piirto ja zoom-okulaarin laatu alkoivat antaa periksi tuossa kohtaa.)

Lapimmiehen putkessa parhaan digiskooppaus-laadun saattaisi antaa jokin noin 20-30mm polttovälinen okulaari, jolla okulaarin lähtöpupillin koko olisi "hyvä optinen ja mekaaninen sovitus" kännykkäkameran pienelle objektiivilinssille  :wink:

Uhhautsi.

Loppu sitte mullaki se jatkuva okulaarien metsästys. Tarttu käsiini mukava kokoelma Hyperioineita yms + salkku. Tästä syystä jäi ylimääräiseksi entinen ainokainen Baader-Hyperion 5mm.

Nyt ei tarvi enää muuta, kuin sillöin tällöin vilkuilla jos joku Naglereita on myymässä. Eiköhän näillä ensimmäisen talven äimistele?

- Hyperion Laukku (40€)
- Hyperionit: 5mm, 10mm, 13mm ja 17mm (580€)
- 2x Silmäkumit okulaareihin. (25€)
- Astro Professional, SWA 38mm, FOV 70° 2" (85€)
- Skywatcher, SWA 22mm, 70°, 2" (128€)
- Omegon Super LE, 7mm, 68°, 1 1/4" Steckhülse (249€)
- Baader Pushfix  2" - 1 1/4"  (39€)
- Baader ND1,8 Filter (35€)
- Baader OIII Filter, 1 1/4"  (90€)
Koko paketin sain hintaan 411€. Tuntuu, että tein hyvät kaupat :)

Nyt kun vielä saisi  jalustan kelkottua niksmannilandiann tai toisin päin :)

OIII filtteriä käyttäisin ainakin ahkerasti, esim. Messier 27 kanssa ero on dramaattinen. Toki läheskään kaikkiin kohteisiin se ei sovellu, mutta planetaariset sumut on hyvä kohde aloittaa testailu.

-V

Uhhautsi,

Tässä alkaa olemaan kamat aikalailla kasassa. Työn alla on vielä ne palikat pantojen ja losmandykiskon väliin.
Olen myöskin fixannut sen etäisyysprobleeman komakorjaimen kanssa, yksinkertaisest katkaisemalla pätkän pois jatkopalasta ja hieomalla leikkausjäljen, niin että kierteet toimivat.

Minulla on vielä yksi ongelma, että pääsisi niitä ensi valoja ottamaan. En osaa itse päättää :)

Jalusta on Suomen lapissa mökillä, missä EI ole valosaastetta. Kaukoputki on taas täällä niksmannilandiassa, missä on hieman valosaastetta.

Käyn Lapissa lokakuussa, vuoden vaihteessa ja pääsiäisenä. Kullakin kerralla olen siellä noin 2 vikkoa.

Nyt lokakuussa minun pitäisi päättää, että kelkkoanko putken hilpetööreineen lappiin, vai kelkkoanko jalustan niksmannilandiaan.

Lapissa pääsisin kuvaamaan kylmissä olosuhteissa 3 kertaa vuodessa, ilman valosaastetta.
Saksassa taas pääsen kuvamaan joka viikonloppu lämpimissä olosuhteissa, lievällä valosaasteella.

Niksmannilandiaa puoltaa mahdollisuus harjoitella enemmän laitteiden kanssa, huonommissa olosuhteissa.
Lappia puoltaa, lähes täydellinen paikka, jolloin kuvien huonoudesta ei pääsisi syyttämään valosaastetta.

Minulla on lievä kallistuminen sille, että kelkkoan jalustan niksmannilandiaan.

PS:Pörssiin kun katsoo, ei ole varaa ostaa kaksia vehkeitä.
PPS: Valosaastekartta on darksitefindristä. Kokemukseni mukaan ko saitti on vähän pessimistinen.

Itse veisin laitteet sinne, missä niitä on eniten mahdollista hyödyntää, eli sinun tapauksessa sinne saksanmaalle. Eikä varmaan lämpimät olot ainakaan heikennä välintaa.

Lapissa voi kuvailla kameraoptiikalla revontulia ja linnunrataa.  Sitten kun budjetti sallii niin voi hommata kevyen matkajalustan.
Edit: automaatti haluaa kovasti tehdä revontulista reisiä...

Jalusta sinne missä asut. Pääset harjoittelemaan ja laitteisto+ongelmat tulevat tutuiksi. Saat todennäköisesti siellä myös enemmän kirkkaita öitä kuin jatkuvaksi matalapainekeskukseksi muuttuneessa Suomessa

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 09.09.2017, 07:30:57
Jalusta sinne missä asut. Pääset harjoittelemaan ja laitteisto+ongelmat tulevat tutuiksi. Saat todennäköisesti siellä myös enemmän kirkkaita öitä kuin jatkuvaksi matalapainekeskukseksi muuttuneessa Suomessa

Samaa mieltä, opit käyttämään laitteistoa! Sitten joskus kun päätät siirtyä jonnekin muualle (toivottavasti parempaan paikkaan kuvailujen kannalta), on nopeampaa ja mukavampaa aloittaa heti, kun osaa jo käyttää vehkeitään.

kannatan myös lähipaikassa harjoitelua.
Minä kannan kamat olohuoneesta pihaan ja lähes joka kerta tulee eteen joku ongelma, jota pitää ratkoa ennenkuin mitään "järkevää" saa laitteilla tehtyä. Käsittämättömän monta asiaa voi harata vastaan, ja ne kannattaa kohdata siinä "kotinurkilla" eikä 300 km ajomatkan päässä :)

Uhhautsi,

Pääsimpäs vihdoin äimistelemään tilaamaani ebay ostosta. Pikaisella tarkastelulla okulaarit ja suotimet vaikuttavat naarmuttomilta. Käytönjälkiäkään ei juuri näy.  Saakeli, naurattas jos ei itkettäis, kun se #¤%&#! jalusta siellä lapissa. Eilenki niin kirkas yö ja Saturnus möllötti komeasti. Nyt olis hilut ja vehkeet, vain jalusta puuttuu :D

Sitten kun saat jalustan ja roippeet saman maan rajojen sisään niin kas kummaa, piiiitkä ja pilvinen jakso.

-kokemusta on.. :grin:

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 16.09.2017, 16:48:19
Sitten kun saat jalustan ja roippeet saman maan rajojen sisään niin kas kummaa, piiiitkä ja pilvinen jakso.

-kokemusta on.. :grin:

ns. kalustosakko  :azn:

-Jari

Lainaus käyttäjältä: Naali - 16.09.2017, 22:50:38
ns. kalustosakko  :azn:

-Jari

Näköjään pelkkä ajatus riitti. Illan tullen veti taivaan pilveen ja nyt sataa vettä :)

Yksi kysymys ,mikä kahden tuuman okulaari vastaa !.25 kymppiä ?  Kiitos

Tarkoittanet halkaisijaltaan 1,25", polttoväliltään 10 mm okulaaria. Polttoväliltään vastaava on halkaisijaltaan 2" 10 mm:n okulaari. Kaukoputken suurennus on sama kumpaakin okulaaaria käytettäessä.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 27.09.2017, 16:50:05
Tarkoittanet halkaisijaltaan 1,25", polttoväliltään 10 mm okulaaria. Polttoväliltään vastaava on halkaisijaltaan 2" 10 mm:n okulaari. Kaukoputken suurennus on sama kumpaakin okulaaaria käytettäessä.

Se 1.25" tai 2" on vain okulaarin rungon halkaisija, joka ei siis vaikuta polttoväliin mitenkään.

Uhhautsi,

Nyt sain kameran käsittääkseni aika lähelle oikeata etäisyyttä komakorjaimesta.
Olen laavannut noita flättikeskusteluja, mutta en löytänyt yhtä ketjua joss pohdittiin flättien ottamista. Sellainen ketju on olemassa :)
AIkomuksenani taikoa flättejä komakorjaimen kanssa ja ilman.

Luonnollisesti flätit ovat erilaisia komakorjaimen kanssa ja ilman.
Valona käytän isoa päivävalolamppua joka on kaukoputken keulassa kiinni.

Kysymys:
Nythän taitaa olla niin, että flätit pitäisi ottaa joka kerta kun kamera laitetaan fokuseriin kiinni? Eihän kameraa saa millään aina samaan asentoon kiinnityskertojen välillä.

Flättien kanssa tosiaan pitäisi olla sama asento ja tarkennus kuin lightien kanssa.
Siksipä ne yleensä otetaan kuvien oton jälkeen.

Miksi ihmeessä haluat ottaa flättejä komakorjaimen kanssa ja ilman? Laita se komakorjain oikealle etäisyydelle, tee tähtitesti ja kun saat pyöreitä tähtiä aikaiseksi niin sen jälkeen pidä korjain paikallaan. Kameran asento on flättien kanssa pienin ongelmasi, joudut jokatapauksessa ottamaan flätit uudestaan koska optiseen ketjuun kertyy enemmän tai vähemmän pölypalleroita jotka liikkuvat ennen pitkää eri kohtaan. Siksi ne on syytä kuvata jokaisen kuvauskerran jälkeen uudestaan.

Tuo lamppusysteemi myös vähän ihmetyttää, onko sinulla siinä edessä jokin tasainen (mieluiten valkea) pinta jota vasten flätit otat jota sitten valaiset tuolla lampullasi?

-V

Uhhuatsi,

Se lamppu on semmonen A2 kokoinen ja silmään sen pinta näyttää hyvinkin tasaiselta. Siinä pinnassa on semmonen "maitoakryyli" ja takana rivi loisteputkia.

Nyt olen illan tehnyt kollimointiharjoituksia.  Siirisin ensin pääpeiliä hitusen kauemmas. Taiteilin apupeilin ja fokuserin kanssa aika pitkään  jotta sain filmipurkkinäkymän symmetriseksi sekä sen, että fokuserin rullaaminen ylös/alas ei liikuttanut laserpistettä keskimerkistä.

Kun olin tyytyväinen kollimointiin pöydällä,  kiepautin putken kohti Capellaa ja ruuvailin focuseria eessun taassun ja mielestäni näkymä on aika pitkälle sellainen kuin sen kuuluisi olevan.

Liitteenä karkea havainnekuva näkymästä. Se vaikutti samanlaiselta in- tai outfocucsessa.  Tuhnu vaikutti pyöreältä, selkeäreunaiselta ja symmetriseltä. Siinä tuhnussa näkyi keskellä tumma alue  ja  apupeilin pidikkeet.

Tämän paremmin en osaa ilman ulkopuolista apua kollimoida. :)

Uhhautsi,

Olen kuullut pilvisakosta, mutta en tiennyt Bahtinovin maskinkin sellaista aiheuttavan. Kirkas, kolmen päivän ennuste muuttui päivän aikana pilviksi ja sumuksi, kaikilla korkeuksilla....Ei ole todellista :)

Varovasti olen salaa hankkinut kamoja viimeisen 12kk:n aikana. Ei ole pahemmin pilvisakkoa näkynyt. Pääsin jopa tiiraamaan tuota kollimointia oikean tähden (Capella) kanssa.

Uhhautsi,

Tuossa kun nuita okulaareja kokeillut, huomasin laajakulmaisemmassa okulaarissa ilmiön, missä apupeili näkyy häiritsevästi. Ko. okulaari on tämä: Astro Professional, SWA 38mm, FOV 70°. Tuo apupeili alkaa ilmeisesti häiritsemään kun polttoväli kasvaa riittävän suureksi, näin ollen vika ei ole oulaarissa tai muussa kalustossa?

Muuten tuo okulaari on älyttömän miellyttävä ja helppo katsella ilman munuaisia sun muita.

Tuon rinnalla ne baaderin hyperionit on paljon epämiellyttävimpiä katsella, silmän paikka pitää olla tarkemmin oikella kohdalla, jottei munuaisia tai muita lieveilmiöitä näy.

Pienellä suurennuksella lähtöpupilli on tosi suuri, ja jos se on saman kokoinen kuin silmäsi pupilli, niin niiden täytyy olla täsmälleen kohdakkain että koko kuva näkyy ilman varjostumia. Jos katselet tuollaiseen okulaariin keskellä päivää, silmäsi on pienempi kuin okulaarista tuleva valokimppu. Silmä siis näkee vain pienen osan siitä tarjolla olevasta valokimpusta, ja juuri siinä pikku osassa ei ole koko näkymä täysin vapaa vaan on apupeilejä yms. tiellä.

Uhhautsi,

Olisiko tässä ensivalo lapimmiehelle? Täysikuu on aika tylsän näköinen, mutta kun nyt on rojut kasassa, jotain piti kuvata. Siispä ikuistin täysikuun toimistotuolijalalla.  :)
Kamera oli JPG-moodissa, mutta ei haittaa. Kyllä tämä tästä lähtee vielä.

Mallikas aloitus etenkin kun ottaa "jalan" huomiooon, mutta muutenkin.

Uhhautsi,

Nyt kaikki kädet kyynärspäitä myöten ristiin, ja toivokaa selkeää säätä keskiviikoksi 2017-11-29 19:02 tai Lauantaiksi 2017-12-02 18:03. Tarkoituksena napata video ISS:n kulusta Kuun editse.
Kamera kannattanee laittaa videomoodiin 60fps
Kymysys: ISS ei ole äärettömän kaukana. Saanko Bahtinovin maskilla oikean tarkennuksen, vaikka käytän jotain tähteä tarkennukseen?

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 15.11.2017, 17:56:04
Saanko Bahtinovin maskilla oikean tarkennuksen, vaikka käytän jotain tähteä tarkennukseen?

Joo. Optiikan kannalta äärettömän kaukana alkaa "hieman" lähempää kuitenkin  :azn:

Uhhautsi,

Tässä sitä taas seikkaillaan. Pari kolme viikoa sitten kävin teleskope-housissa ostamassa etsinputken 90 asteen peilillä. Samalla tuli mainittua surkea tilanteeni; Putki ja okulaarit ja vermeet on täällä nixmannilandiassa, ja jalusta suomessa. Tapahtui semmonen ihme, että tämä kaupan pitäjä tarjosi lainaan kolmijalkaa ja alt/az mounttia. No niinhän mie tarjouksen hyväksyin, ja annoin 20€ kahvirahaa putiikin pitäjälle. Tuollaista palvelua ei olisi uskonut tapahtuvan Frankfurtissa, että ihmiseen luotetaan tuntematta ihmistä. Muoniossa olisin moisen tarjouksen ymmärtänyt.  :laugh:
Jalusta on nyt ollut 3 viikkoa tyhjän panttina, koska pilvet. Huomenna oli tarkoitus mennä maaseudulle äimistelemään taivasta, koska aiemmat ennusteet lupailivat kirkasta, mutta niin vain muuttui sääennuste pilvikattomaiseksi  :angry: Toden totta, taivas on täysin pilvessä ja vettä sataa.

Tämmösen jalustan hän antoi lainaan: https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p4202_GIRO-ERCOLE-Altazimuth-Mount-for-Telescopes-up-to-15-kg.html

Kävi ilmi, että hän valmistaa näitä käsityönä.

Ohessa linkki pieneen pajaan http://www.teleskop-haus.de/

Uhhautsi,

Onkohan täällä ketään Muonion alueelta. Olisi mukava jos joku vois auttaa tuon Newtonin kollimoinnissa. Vaikka miten yritän, niin aina tuntuu olevan kollimointi pielessä. Olen katsonut yötuubista yhtä videota, mutta siinä sällillä on kamera apuna, ja minulla ei tuollaista ole.
Apuna minulla vain on Laserkollimaattori, joka ei ole ihan kollimoinnissa. Sillä olen tehnyt niin, että neljään suuntaan laserin piirtämä ympyrä on yhtä kaukana keskipisteestä.
Kun katson etäältä putken päästä, mielestäni näkymä ei ole oikea. Samoin kun katson tarkentimen läpi, näkymä ei ole oikea.

Olisin kiitollinen avusta.

Jos se laserkollimaattori ei ole kollimoitu ei myöskään kollimoinnista tule mitään. Tähän vaikuttaa myös se laserin kiinnitys putkeen, siinä voi olla välystä. Heiluttele alkajaisiksi sitä laseria okulaariholkissa, jos se liikkuu vaikka et käännä laseria holkissa kiristä vaikka sen tarkentimen ruuveja vähän kunnes kireys on sopiva (laseria pitää pystyä vielä vaivatta kääntämään).
Sitten kun käännät laseria, jos piste pääpeilillä vieläkin vispaa joudut kollimoimaan sen laserin. Tämä on usein halpislasereiden lastentauti. Kun kaikki on suorassa laserin mukaan kannattanee tehdä tähtitesti ja katsoa onko näin oikeasti.

Aika monen newtonin omistajana sanoisin kyllä että kannattaa investoida kunnolliseen laseriin ja cheschireen. Esim. Farpoint, miksei Catseyenkin mööpelit tai Howie Glatter.

-V

Oletan ettet ole apupeilin hämähäkki kiinnityksien pituuksia muuttanut. Älä käytä sitä laseria kun sen kollimaatio ei ole kohdallaan, vaikka olisikin niin jos laseria ei saa fokuseriin täysin suoraan kiinni niin sen avulla säätö menee pieleen. Putki kannattaa olla vaakatasossa ettei vahingossa pudota mitään putkeen ja putkea ei saa valaista millään valaisimella putken suusta säädettäessä putkea. Saat silmämääräisesti kohtalaisen hyvin tehtyä säädön tämän ohjeen mukaan. Säädön tarkkuus riippuu siitä miten tarkasti katsoo keskeltä fokuseria sisään. Jos sinulla on vaikkapa jokin filmipurkki, tee siihen noin 2mm reikä keskelle ja avonaiseen päähän laitat kaksi narua niin että ne tekevät keskelle ristin ja sitä voit käyttää fokuserissa apuna että katsoo keskeltä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Alla ohje ilman tätä.

Ensimmäiseksi tämän (http://www.astro-baby.com/collimation/astro%20babys%20collimation%20guide.htm) sivun ohjeen kohdan "This is shown in the pictures below." alapuolella olevan kuvan mukaisesti laitat kaksi paperia kaukoputkeen mielellään hieman eri väriset paperit. Sitten katsot fokuserista sisään suurin piirtein keskeltä fokuserin aukkoa ja katsot näyttääkö apupeili täysin pyöreältä vai soikealta, sivun kuvassa valkoinen ympyrä, jos peili näyttää soikealta löysää varovasti apupeilin keskiruuvia vain sen verran että apupeiliä pystyy pyörittämään ja katsomalla fokuserista sisään ja pyörittämällä apupeiliä kunnes se näyttää täysin pyöreältä sitten kiristät varovasti keskiruuvia ja tarkistat sen jälkeen että pysyi pyöreänä, jos ei pysynyt toistat operaation. Jos tällä ei saa peiliä täysin pyöreäksi on kolme muuta apupeilin säätöruuvia väärin, tällöin tarkista jollakin irtopeilillä kohdan "Checking the secondary mirror tilt" mukaan että kaikki kolme säätöruuvia on suurin piirtein samassa säädössä eli oikean puoleisen piirroksen mukaisesti mistä tahansa puolelta katsottuna rako on yhtä iso, jos ei ole säädä samaksi. Ja toista edellinen että saat apupeilin näkymään pyöreänä.Tämän lisäksi apupeilin pitäisi näkyä tässä kohdassa niin että se ympyrä on suurin piirtein keskellä näkymää eli kuvan ruskeaa paperia, jos ei ole keskellä niin riippuen mistä suunasta ei ole keskellä niin katsotaan ohje siihen sitten, yleensä tässä vaiheessa on keskellä.

Toinen vaihe, ota paperit pois kaukoputkesta ja katso fokuserista sisään ja kohdan "The diagram to the left shows the classic view of the mirror" vasemman kuvan mukaisesti pitäisi näkyä pääpeilin 3 kiinnitys klipsiä (valkoinen kuvassa on mitä apupeilissä näkyy) jos ei näy kuvan mukaisesti 3 klipsiä yhtä paljon, säädät apupeilin 3 säätöruuvilla että saat ne 3 klipsiä näkymään yhtä paljon, kun ne näkyy yhtä paljon niin sen jälkeen apupeiliä ei säädetä lisää. Siirrytään kolmanteen vaiheeseen.

Kolmas vaihe, nyt säädetään pääpeilin säätöruuveilla että okulaarista katsottuna kuva näyttää kohdan "Fast scope (f5 and above )" mukaiselta (Kun sinulla on nopea putki ja varsinkin jos aiot kuvata sillä). Näet myös kun säätö on kohdallaan oman silmän mustuaisen pääpeilin ympyrä merkin sisällä kun kollimaatio on kohdallaan, samalla kun näkymä on kuvan mukainen.

Uhhautsi,

Henkkac:lle kiitokset hyvin referoidusta ohjeesta! Linkin takaa löytyikin vielä tarkemmin jos Henkan referointi ei riittänyt.

Uhhautsi,

Aiemmin tekemäni "hyvä" kollimointi paljastui sudeksi.... 
Turatessani henkan ohjeiden mukaan paljastui pikkuhiljaa se, kuinka pielessä kollimointi olikaan.
Minun, noviisin mielestä kollimointi on niin hyvä, kuin pystyn taidoillani tekemään.

Harmi, etten älynnyt napata kuvaa tilanteesta ennen "kollimointia".
Olenkohan lähelläkään totuutta?

Hyvältä näyttää, mutta oikaise tuo klo 8 suuntaan osoittava apupeilin varsi, niin se ei tee tarpeettoman paksua tupla-diffraktiopiikkiä toiseen suuntaan tuota diffraktioristikkoa.  :wink:

Ainakin hyvin lähellä on oikeaa, jos ei täysin oikea. Kuva ei ole ihan keskeltä, se on noin klo 3 suuntaan keskikohdasta kuvattu niin voi siitä johtua että keskialueen iso musta alue näyttää vähän soikealta kun sen pitäisi olla pyöreä. Otithan huomioon että kuvan perusteella näyttää että se pääpeilin kolmas kiinnitys klipsi näyttää jäävän fokuserin putken taakse tuossa fokuserin syvyydessä? Ne kaikki kolme klipsiä on saman kokoisia. :wink:

Selvästikin olet päässyt jyvälle miten kollimointi tehdään. :smiley:

Uhhautsi,

Timpen neuvosta oikaisin tuon yhden toisiopeilin varren. Tekemäni kollimointi meni wituiksi. Tein koko kollimointiprossessin alusta alkaen, ja tuloksena on kohtaiaisesti kollimoitu putki, luulen minä.
Henkan viestin jälkeen, myöskin otin tarkentimen niin ulos kuin mahdollista, jotta näen peilin "kynnet". Kuva on otettu kännykameralla neulanreijän läpi.

Arkipäiväasunnollani ei ollut saksia, joten repimällä tein "filmipurkin" konvehtirasian pahvista.
Reikä on _varmasti_ keskellä.

Muutoin jo tosi nätti kollimointi, mutta onko apupeili vähän vinossa? Se näyttää soikealta.

Apupeili on tuossa soikea, kierrä sitä apupeiliä että se tulee pyöreäksi. Muuten nyt se kollimointi on tosi lähellä sitä "Slow scope collimation", "Fast scope (f5 and above )" kollimoinnissa apupeilissä on tietty offsetti eli se on tietyn verran kauempana keskikohdasta eli fokuserista kauempana mitä jos se olisi täysin keskellä putkea. Joissakin putkissa se apupeili on liimattu sen offsetin verran sivuun keskikohdasta niin sellaisissa putkissa se apupeilin keskiruuvin tulee olla putken suulta katsottuna täysin keskellä putkea.

Uhhautsi,

Taijan pakata putken pariksi viikkoa varastoon. Eihän tässä ennää hermo kestä, vaikka olenkin pitkäpinnainen kaveri.  :angry:
Kahden illan jatkuvan säätämisen ja turaamisen jälkeen lopputuloksena, alkaa OTA:n reuna tulemaan häiritsevästi näkyville.
Apupeilin sain pyöreäksi, se ei näy tässä kuvassa koska on suurempi kuin näkymä peepholesta. Mittasin apupeilin paikan OTAS:ssa ja se on millin tarkasti keskellä putkea, silti tuntuu siltä, että optinen akseli ei ole suunnassa putken kanssa. Pääpeiliäkään ei voi sivusuuntaan liikuttaa.

Tuossa on nyt lopputulos, kun väsyin ja annoin perikis  :cheesy:
Keltainen on rinkula pääpeilissä, vihreä on peephole, sininen on käsittääkseni pääpeili. Oranssi yrittää mallata tarkennusputkea.

Vaatii vähän hermoja kun opettelee säätämään, mutta virheistä oppii.
Tuon peephole paikka alkaa olemaan oikeassa paikassa, sinun pitää vielä pääpeiliä säätää että saat tuon keltaisen rinkulan tuon vihreän ympyrän päälle keskitettynä. Ota sitten kuva niin katsotaan tuliko säätö jo kohdalleen.

Piirsin apupeilin ympärille punaisella viivan. :wink:
En ole aivan varma tästä kuvasta onko apupeili vähän vinossa (fokuserista poispäin), kun sen näkee sitten kun olet pääpeilin säätänyt että nuo rinkulat (keltainen ja vihreä) on päällekkäin.

Uhhautsi,

Putki oli nyt muutaman päivän varastossa jäähylllä.
Angstin laannuttua, tein uuden kollimoinnin. Aikaa paloi.....hmmm..2 tuntia. Siirsin pääpeiliä sentin lähemmäksi tarkenninta. Apupeiliä siirsin n. 2mm pääpeiliin päin. Apupeiliä siirsin hämähäkkiä säätämällä (kuvasta näkyy, miten apupeilin tuet eivät ole ihan suorassa)
Lopputulos on liitteen kaltainen. Internetohjeiden mukaan, kollimointi on lhellä oikeaa.
Ihan pikkusen ahistaa tilanne:Vehkeet on kohillaan, mutta tähtitesteiä ei ennustettavaissa olevan säätilan mukaan pääse tekemään.
EDIT:Liite unohtu. Ei ollu ensimmäinen eikä viimeinen kerta :)

Liite taisi unohtua viestistä?

Lainaus käyttäjältä: naavis - 10.12.2017, 20:56:33
Liite taisi unohtua viestistä?

Niin teki. Asia korjattu.  :cheesy:

Onnittelut, sait ohjesivun kuvan kaltaiseksi kuvan. :smiley: Näit varmaan oman silmän mustuaisen tuon keltaisen rinkulan sisällä kun kun katsoit tarkentimesta. Nyt on jo aika hyvin kollimoitu.

Uhhautsi,

Joo, pupilli näkyi tuosta vihreällä merkatusta reijästä. Ei taida minun taidoilla paremmin saada kollimoitua.
Yksi ärsyttävä piirre on apupeilin säätöruuveissa. Ne on sellaiset tasakantaiset, ja kun niitä säätää toisinaan ne pyrkivät myöskin kiertämään apupeiliä. Pitäis pyöristää ne pulttien kärjet kuten linkistä löytyvässä kuvassa. Tai, jos löytyisi jostain puolipyöreä mutteri tuonne pultin päähän.
http://www.konekorjaamo.fi/venttiilin-saatopultti-ja-mutteri.html

Uhhautsi,

Erinäisten passitöpeksintöjen vuoksi jäi kaukoputki niksmannilandiaan. Ei se haittaa, eipä ole paljon taivastakaan näkynyt, paitsi tänään. Pakkasta oli kyllä 25 astetta, mutta pihalle piti päästä testaamaan jalustaa. Kuvausvälineenä ei ollut muuta kuin Olympuksen kittilinssi ja kamera.
Napasuuntaaminen on jokseenki hankalaa Muonion korkeudella. Silpasin jalustan suurinpiirtein pohjantähteen ja taioin 2 tähden alignmentin. Saattoi se toinen tähti olla väärä, koska tuon kameran etsimen kautta on vaikea nähdä, mikä on se oikea tähti mitä nexstar tarkoittaa.
Enivei, pieleenhän se meni, mutta ensisavut jalustasta otettu.
Plejadit jo minuutissa vaeltaa tuommosen määrän. Korkeammalta otetusa kuvassa ei niin pahasti näy tuo pielessä oleva napasuuntaus.
Ei pinottu, vaan yksi valoitus 60s ISO1000 ja F5. Kuvat raakana (.jpg) kamerasta (paitsi kokoruutu pienennetty).
Hämmentävän paljon pari ulkotuikkua valaisi räystästä :)
Kaikki kaapeli tuohon jalustaan pitää hommata jostain toisesta materiaalista. Alkuperäiset kaapeli muuttuivat pianolangoiksi pakkasessa.

Uhhuatsi,

Tänään uusia harjoituksia napasuuntauksen kanssa. Nyt tuhrasin aikaa varmaan 15 minuuttia operaatioon, ja tulos selkeästi parempi kuin eilen. Ilmiselvä ongelma on, ettei pimeässä näe napatähtäimen ristikosta mitään epämukavan asennon lisäksi. Siispä räpsyttelin taskulampulla ristikkoon jolloin näin joko ristikon tai pohjantähden. HIeman monismutkaista mutta toimi ilmeisen hyvin. 42 mm:n objektilla, 60s valoitus matalalla olevasta orionista, ja näin lyhyellä polttovälillä en ainakaan ole huomaavinani viiruja.
Liitteenä 100% croppi puiden välistä näkyvästä M42:sta. KUva suoraan kamerasta, ilman mitään manipulointia. (60s ISO800)

Uhhuatsi,

Paria patenttia miettiny tässä.
1. Purkaa nexstarin kapula ja laittaa lämpövastus LCD näytön taakse. Onkos herrasväki tehny moisia patentteja?
2. Vaihtaa kaikki kaapelit joihinkin silikoonimallisiin
3. Avata napatähtäin ja teipata sisäpintaan kierros 10mm fosforiteippiä valaisemaan tähtäimen kuvioita. Vai onko muuta patenttia mielessä?
esim tämmösellä:https://www.amazon.de/UOOOM-Leuchtendes-Selbstklebendem-Fluoreszierende-Wasserdicht/dp/B072BHWLV4/ (https://www.amazon.de/UOOOM-Leuchtendes-Selbstklebendem-Fluoreszierende-Wasserdicht/dp/B072BHWLV4/)

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 10.01.2018, 22:38:34
1. Purkaa nexstarin kapula ja laittaa lämpövastus LCD näytön taakse. Onkos herrasväki tehny moisia patentteja?

Ei nexstaria, mutta NEQ6PRO:n synscan-kapulaan aikoinaan liimailin tarravastuksen kapulan taustakannen sisäpintaan. Siinä kapulassa kun kylmässä näytön lisäksi ensin näppäimet ja sitten koko elektroniikka alkoi sekoilla. Vastuksen kanssa toimi hyvin ja lämmitti kättäkin kivasti. https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=5910.msg49895#msg49895 (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=5910.msg49895#msg49895)

SW400P GOTO-Dobsonin käsikapulassa oli vastaavaan hommaan kapulan sisällä turhan vähän tilaa. Leikkelin styrofoamista kapulan kokoisen ja muotoisen laatikon, jonka sisään kapula tiukasti mahtui. Pohjalle kapulan alle metallilevy, johon liimattu tarravastus, piti kapulan lämpimänä ja kapula lämmitinkoteloineen mahtui vielä käteen. Jännite piti pitää maltillisena, ettei sulata koteloa tai kapulan takakantta, ja jotain väliin pitämään pieni ilmatila molemmin puolin metallilevyä.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 10.01.2018, 22:38:34
2. Vaihtaa kaikki kaapelit joihinkin silikoonimallisiin

Olen yrittänyt etsiä silikoni-USB3 - kaapeleita, mutta turhaan.

Uhhautsi,

Niin vihdoin ja vvimein sain kelkottua teleskooppini lappiin. Eilen aamuyöllä oltiin perillä.
Eilisen päivän sitten virittelin kalustoa taisteluvalmiuteen tulevaa selkeätä yötä varten Seeingikin lupasi hyvää, 4 oli ennuste.
Hankkimani Cheshire kollimaattorin avulla tein parhaani saadakseni kollimoinnin kuntoon. Se nyt luultavasti on aika mallillansa. Chesiren ristikot ovat päällekkäin ja keskimerkki keskellä ristikkoa. Hyvältä näyttää.
Askartelin paskartelin, näpatähtäimen sisäpinnalle "fosforiteippiä". Se auttaa näkemään ne kuviot pilkkopimeässä. Lampulla vain väläyttää ne kirkkaikksi. LED-valaisin ei tuntuisi toimivan niin hyvin kuin hehkulamppuvalaisin.

Teleskooppi ensimmäistä kertaa jalustan selkään. Kamera kiinni, etsinputki kiinni ja sitten tasapainoittelemaan akselit. Sekin onnistui nätisti. Vastapaino riitti justiinsa kun saen laittoi ihan akselin päähän ja sitä akselia vielä vähän ruuvasi ulospäin.

Kiikutin vehkeet kartanolle siinä viiden maissa, että ehtivät jähtymään, pakkasta oli 10 astetta. Suuntailin jalustan pohjoista kohti ja säätin jalustan vaateriin, sekä kulman 68 asteeseen. Jäähtykööt siinä.

Kellon lähestyessä yhdeksää, ukko kartanolle ja virittelemään suuntausta kohdilleen. Fosforiteippi siellä napatähteimessä toimi, ei niin hyvin kuin odotin, mutta auttoi näkemään ne kuviot tähtitaivasta vasten. Säätelin sen verran, että pohjantähti osui siihen rinkulaan noin kello kolmen kohdalle.

Sitten käyntiin 3 tähden kohdistus. Pakkasen kiristyessä putki tähtäsi ensimmäiseen tähteen. No se ei näkynt vaan jäi justiinsa puun taakse piiloon. Uusi tähti kehiin, se löyty ja näkyi jopa etsinputkessa, vaikkakin ihan reunassa. Säätö ja kohti seuraavaa tähteä. Sekin nakashti kohdilleen.  Sittene lopuksi jalusta ehdotti Rigeliä. No ei kun sinne vain. Siirryin ketterästi jalustan toiselle puolelle, samalla jalalla irroittaessani tupakinsytytinpiuhan... jalusta virrattomaksi ja ärräpäitä ilmoille pakkasen kiristyessä.

Koko homma uusiksi. Nyt se vihdoin onnistui, vaikka LCD näytöstä ei enää mitään selvää saanutkaan tekstien rullatessa siinä.

Sitton olikin aika alkaa ihastelemaan okulaareiden läpi kuutamoa. Suuntaus oli ilmeisen onnistunut, koska jalusta käänti putken melko tarkoin kohteeseen. Voi veljet, en ole ikinä saanut rauhassa ihastella 20 senttisen, seurantajalustalla varustetun, putken läpi kuuta, kohtuullisilla okulaareilla. Varsinaista luksusta oli, että sai keskittyä ihailemaan näkymää, jalustan pitäessä kohteen näkymssä. Siinä meni koko repertuaari läpi (38mm-5mm) okut.  Oli kyllä hienon näköistä, siinä unohtui jo valmiiksi jäätyneet sormetkin. 38mm oku oli hieno, paitsi että "sokea" piste oli tosi häiritsevä. Suuremmilla suurennoksilla erottui mukavasti yksityiskohtia, mutta parhaan WAUefektin antoi 22mm oku. Sillä oli ilo katsella ja ihastella.

No se siitä. Kamera piti seuraavaksi laittaa okulaarin paikalle. Ukaalri pois. ja jatkoholkki (vai mikä se on) kanssa pois... mitä hvettiä. Se ei lähde irti. Aikani siinä sitä houkuteltua, pakkasen edelleen kiristyessä (-23), hiipi mieleeni jostain aivon syövereistä "Martti Servon- Mikä on kun ei taidot riitä". Sitä siinä hyräillessäni yritin houkutella jatkopalaa irti. Se ei sitten lähtenyt. Annoin periksi koska sormeni olivat jo tunnottomat.   :veryangry:

Kannoin romut takaisin pirttiin. Tunnon palattua sormiini, tutkailin vähän jumin syytä. Tarkentimessa olvea metallinen kiristys rengas ei mennyt kokonaan sille tarkoitettuun uraan, vaikka kirsitysruuveja löysäsi. Se esti "jatkopalan " tulemisen pois. Kyllä pientä ihmistä suunnaatomasti harmitti, kun jäi kuvat ottamatta.  :realmad:

Tänään sen raudan otin irti ja vähän venyttelin sitä, jousivoimaa tehostaakseni. Taas on kalusto taisteluvalmiudessa, mutta niimpä tuo näkkyy pilvistä olevan.... :cry:

Taijan myyä koko helahoidon  tarpeettomana pois  :cheesy:

Uhhautsi,

Taas tuli ilta värjöteltyä pakkasessa.

Sain kun sainkin kameralla jotain aikaiseksi. Ensivalo omilla vehkeillä galakseista, silvo plee.  :azn:
Ei kuitenkaan niin, etteikö taas olisi jotain unohtunut tai mennyt pieleen. Sitä kun innoissaan puuhastelee, niin aina unohtuu jotain. mm. nyt unohtui bahtinovin maskilla säätää fokus kohdalleen sekä laittaa kamera RAW moodiin...mrrr. Ainakin kuvat näyttävät siltä, ettei fokus ole ihan tikissä. Eikä täysikuu ainakaan parantanut lopputulosta, eikä aavistuksen omainen ohut pilviharso tjms.
Kameran pikkuriikkiseltä näytöltä taivasteltuna, alkoi jo toivon kipinä syttymään, että josko tästä vielä jotain tulee.
Liitteenä on kameran taikoma käsittelemätön jpg (skaalattu toki pienemmäksi), sekä alkuperäisestä kuvasta otettuja suurennoksia kulmista. Komakorjainta ei ollut käytössä.

Kun suurennoksia taivastelin, hiipii taas mieleeni aavistus väärästä harrastuksesta. CHeshirellä katottuna kollimointi on aikalailla kohdillaan, mutta kamera kertoo muuta.

Ensivalo on kuitenkin ensivalo. ISO taisi olla 1600 ja aika 30 sekuntia. 60 sekunnilla kuvista tuli ylivalottuneita lähes valkoisensinisiä kauttaaltaan.
Napasuunatus ei liene pahasti pielessä?

Komaa noissa kuvissa on aika selvästi.

Kollimointi on pielessä. Kuvasta näkee että kollimointi on kohdallaan kuvan yläreunassa, noin 1/3 vasemmasta yläkulmasta oikean yläkulman suuntaan. Pääpeilin kollimointiruuveja pitäisi säätää niin että tuo terävien/ pyöreiden tähtien alue sijoittuu keskelle kuvakenttää, niin sitten olisi ok.

Käytännössä homman voi  tehdä yksinkertaisesti:
Laita putki ulos, viritä kamera, ja tarkenna jonnekkin kauas kuusen latvaan. Kuusenlatva kuvan siihenkohtaan, missä tähdet nyt pistemäisiä, eli kuvassa yläreunaan 1/3 vasemmasta kulmasta oikealle. Nyt putken pitää olla tukevasti paikoillaan (niin että putki ei käänny, siirry kollimoinnissa) säädä pääpeilin säätöruuveilla yläreunassa näkyvä kuusenlatva keskelle kuvakenttää ja kiristä säädöt (kohtuudella), ja vot - jos putki pysyi liikkumatta säädön aikana, on putki nyt hyvässä kollimaatiossa.

Ja sitten taas tähtiä kuvaamaan!

EDIT: Kameran täytyy tietty olla juuri samassa asennossa, kuin tuon verrokkikuvan oton aikana,.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 30.03.2018, 02:09:25
Sain kun sainkin kameralla jotain aikaiseksi. Ensivalo omilla vehkeillä galakseista, silvo plee.  :azn:
Ei kuitenkaan niin, etteikö taas olisi jotain unohtunut tai mennyt pieleen. Sitä kun innoissaan puuhastelee, niin aina unohtuu jotain. mm. nyt unohtui bahtinovin maskilla säätää fokus kohdalleen sekä laittaa kamera RAW moodiin... (CLIP)
Kun suurennoksia taivastelin, hiipii taas mieleeni aavistus väärästä harrastuksesta. CHeshirellä katottuna kollimointi on aikalailla kohdillaan, mutta kamera kertoo muuta.

Ihan normi-meinikiä tuo on. "Don't worry, be happy and try again!" :grin:
Tässä malliksi foorumiliitteenä vuodelta 2009 kuvatusta M82 järkkäriruudusta koko kuva-ala ja sitten nurkat. 300/1500mm Newton ja ensimmäisiä räpistelyjä aiheen suhteen...
Tähtikuvaus vain on niin vietävän haasteellinen laji ja sen hallitsemiseen menee vuosia.

Uhhautsi,

Taas tuli reenattua napasuuntausta ja kollimointia. Tuo Kantolan Timon konsti oliki aika hyvä. Nyt näyttää kameran kuvakin enempi symmetriseltä. Tähdet "sojottavat" keskustaan päin, ja jäljellä on komavirhettä. Komakorjaimen kanssa en ehtinyt kokeilemaan koska taivaan peittävä pilvimatto vyöryi havaintopaikalleni.
Liitteinä yksi kuva jossa suurennettu tähdet nurkista ja keskeltä. Kollimointi vaiukttaa paremmalta kuin eilen. Niitä pääpeilin ruuveja ei tosiaan tarvinnu käännellä kuin murto-osa kierrosta ja se tarkka kohta siirtyi keskelle kennoa.
Ja se pakollinen kalustokuvakin tuli otettua ennen kuin ymppäsin kameran tarkentimeen.  :azn:

@Timpe:"Tähtikuvaus vain on niin vietävän haasteellinen laji ja sen hallitsemiseen menee vuosia." Allekirjoitan lausuntosi. Nuorena poikana vuosituhannen vaihteessa pari harrastin RC-helikoptereilla. Siinä kanssa valtaosa ajasta kului säätämiseen ja hienosäätämiseen eikä itse lennätttämiseen. Jostain kumman syystä minun harrastukset aina kaatuvat tällaisiin "säätämisharrastuksiin"  :tongue:

Tämäki on sellainen harrastus, että ei ole lyhytpinnaisen miehen hommaa...

PS "Barlow" ja komakorjain? Tarkennin -> Komakorjain -> Powermate -> kamera?

Näyttää paremmalta.

Tarkennin->komankorjain->kamera. (Kannattaa barlow unohtaa , jos tähtiä kuvaa) Jos  ajattelit barlowia vaikka kuunkuvaamiseen,  niin jätä komankorjain silloin pois.

Uhhautsi,

Vihdoin sain tulille kameran komakorjaimen kanssa. Itse olen erittäin tyytyväinen tämän yön kokeiluihin. Taisikin olla viimeinen yö kun pystyi kuvaamaan, nyt jo alkoi pilviharsoa pukkaamaan. Taitaa olla niitä eteläsuomen lumimyräkän rippeitä. Tämänhetkiset ennusteet lupailevat pilvikattoa loppuloman ajaksi  :veryangry:

Kovan työn, googlailun, foorumille spämmäilyn ja opiskelun takana tämä on ollut, mutta lopussa kiitos seisoo. Tiedän, että nämä eivät ole täydellisiä, ja kokeneemmat nakkelis armotta roskiin. Itsellä kuitenkin tuli hyvä mieli kun näitä äimisteli.  :azn: Toki taas, kamera oli jpg-moodissa, mutta tähtien pyöreyttä ihmetellessä, se ei haittaa.

Kuvat ovat yksittäisruutuja. Leveleitä vähän säädin "kapeammalle".
Ympyröidyt tähdet ovat osasuurennoksia originaalikuvasta, ympättynä pienennetyn kuvan päälle.

Noissa pitkissä valotuksissa alkanee seurannan vajavaisuudet tulemaan ilmi, tähdet näyttävät vähemmän pyöreiltä. Ja taitaa tuo komakorjain tuoda oman sinisen reunan tähtiin.

Uhhautsi,

Kaikenlaisen säätämisen yms. jälkeen päätin viimeyönä mennä oikeasti "havannoimaan", kun sää aiemmista lupauksista huolimatta selkeni. Mukavan pimeää oli noin 23:45-01:30. Aurinko valiasi enää hiukan horisonttia, ja kuu ei häirrinyt ennen 01:20. Taisin ensimmäistä kertaa eläiisäni havannoida okulaarilla galaxeja. M81, M82 näkyivät hienosti, vaikkakin piti pikkusen katsoa ohi. Olin jopa havaitsevinani punaista M82:n keskellä (toki se voi olla aivoni tekemä tepponen, koska tiesi mitä pitäisi näkyä). Tuli ihmeellisen hyvä olo kun vihdoin ja viimein pääsi käyttämään hankkimiaan hilpetöörejä muuunkin kuin säätämiseen.  Vaikkakaan säädöt eivät linen täydelliset, mutta hyvin lähellä.

Muutamia klustereita tuli äimisteltyä kanssa. Oli kerrassaan upeaa. Sopivimmiksi okulaareiksi passasi 22mm ja 17 mm. (200m/900mm putki).

Sitten oli aika kokeilla kameralla samoja kohteita joita taivastelin okulaarin läpi, plus M57, jota en okulaarista pystynyt eroittamaan. Mutta filmille se tarttui.

En ole oikein tyytyväinen kuvien terävyyteen, joko tarkennus ei ollut ihan tikissä tai sitten tuuli heilutteli putkea (4-6m/s). Saattoi silläkin olla merkitystä, että taisin tasapainoittaa huonosti, sillä putki oli liian hyvässä tasapainossa ja se helposti keikkui matoruuvia vasten. Ei siis nojannut matoruuviin kunnolla. Tämän huomasin vasta kun olin purkamssa vehkeitä, harmi.
Kun olen katsellut muiden ottamia kuvia klustereista, ne ovat paljon terävämpiä kuin omani. Parantaakohan pinoaminen tilannetta? Onko Kamerani kyvytön? Napsuuntaus ei ihan kohdallaan?

Seuraavan kerran päässee testailemaan syksyllä, ellen sitten roudaa kaikkia romuja Nixmannilandiaan.

Ohessa muutama enempi/vähempi pienennetty croppi raakakuvista (.jpg RAW:t ovat vielä muistikortilla.), vähän niinkuin havaintokierroksen "ajopäiväkirja".  :smiley: Ainoa 100% on tuo M57. Kovasti sinisiltä näyttävät...mikähän lienee soppeli valkotasapainoarvo tähtiä kuvatessa?
Valotusajat vaihtelevat ryhmien 20 sekunnista, galaxien 50-60s. ISO kaikissa 2000.
Kuvat otettu 4.4.2018  00:30-01:30

Jos ovat yksittäisiä otoksia ilman seurantaa ja vielä jpg niin ihan hyviä siihen nähden.
Tarkennusta voisi parantaa ja guidausta sitten (sitä ei tainnut vielä olla ?).
Valkotasapainolla ei sinänsä ole merkitystä kun raw-kuvilla mennään ja sen voi jälkeenpäin säätää haluamakseen.
Jpg:ssä Daylight muistaakseni se paras.

Lainaus käyttäjältä: einari - 04.04.2018, 14:27:38
Jos ovat yksittäisiä otoksia ilman seurantaa ja vielä jpg niin ihan hyviä siihen nähden.
Tarkennusta voisi parantaa ja guidausta sitten (sitä ei tainnut vielä olla ?).
Valkotasapainolla ei sinänsä ole merkitystä kun raw-kuvilla mennään ja sen voi jälkeenpäin säätää haluamakseen.
Jpg:ssä Daylight muistaakseni se paras.

Guidausta ei ole. Tuota tarkennusta ihmettelin. Kun tarkennuksen lukitsee, aivanko se pikkusen muuttaisi tarkennusta.
Esimerkiksi tuota kolmatta kuvaa ennen tarkensin bahtinovin avulla. Ja kun siirryin seuraavan kohteeseen, tarkennus ei ollutkaan ihan kohdallaan.
Putki oli kyllä jäähtynyt tuntikausia..
EDIT:Hetkinen hetkinen! Saattaako tuo jopa johtua siitä, että lämpötila laski nopeasti tuona aikana? Noin -3 -> -8

Joo, neljäs pallomainen on vähän epätarkka.
Olisko peili päässyt liikahtamaan tai ehkä tuollaisella putkella lämpötilakin voi vaikuttaa.

Uhhautsi,

Olen kotiutunut takaisin Nixmannilandiaan. Suunnittelin lapista lähtiessäni ottavani jalustan ja putken mukaan. TUli mahdottoman epämukava matkatavarakombinaatio, joten jätin kamat lappiin. Mukaan lähti vain okulaarisalkku + kameravehkeet.

Ensimmäisten kuvien jälkeen, innostuin enemmänkin galaksien valokuvamisesta, ja jotta voin harrastaa sitä myös Nixmannilandiassa tarvitsen ilmiselvästi toisen putken ja toisen jalustan.

Valintana on:
Orion UK:n VX10 (250/1200mm f4.8 ja 11kg) tai VX10L (250/1600mm f6.3 ja 12 kg) Molempien hinta on 950€
Tai sitten TS-Photon sarjan (250/1250mm f5 ja 15,5kg) 549€

Jalustaksi: Käytetty Celestronin CGEM DX servomoottoreila. Payload 22kg. 1600€
tai uusi ioptronin iEQ45 askelmoottoreilla. Payload 20kg. 1517€

Itse olen kaatumassa valintaan:
Orion UK:n VX10 + käytetty CGEM DX. Silti kaihertaa vielä tuo VX10L :)

Onko arvoisilla harrastajilla toisenlaista mielipidettä?

EDIT:Kamera komakorjaimineen ja jatkopaloineen tuo painoa 1 kg lisää

Sinun kannattanee tarkentaa se putkesi vaikkapa tunnin välein tai aina kun vaihdat kohdetta. Mekaniikassa on aina pientä joustoa ja se yhdistettynä lämpötilan vaihteluihin tuottaa enemmän tai vähemmän epätarkkaa jälkeä.

Itse kallistuisin iOptronin jalustaan ja Orion UK:n putkeen, ottaisin varmaan tuon f/4.8 version sillä se on "nopeampi".

-V

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 10.04.2018, 21:20:23
Itse kallistuisin iOptronin jalustaan ja Orion UK:n putkeen, ottaisin varmaan tuon f/4.8 version sillä se on "nopeampi".

Samat sanat.

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 10.04.2018, 21:20:23
Itse kallistuisin iOptronin jalustaan ja Orion UK:n putkeen, ottaisin varmaan tuon f/4.8 version sillä se on "nopeampi".

Joo niin mieki tekisin, mutta kun mulla on jo se Orion UK:n 8 joka on f4.5 niin siksi mietin että pitäiskö tuo toinen ottaa kuitenki f6.3? Harmittavaa kun pitää aina valita  :cheesy:

Uhhautsi,

Kiitos muutamista vastauksista. Niiden perusteella nopeampi putki on parempi.
Minun vähäisillä tiedoilla, johdan seuraavaa:
-Nopemapi putki tarjoaa mahdollisuuden tarkkoihin kuviin, vaikka seuranta ei ole täydellistä.
-Nopeampi putki tarjoaa laajemman näkökentän, joka on toisinaan toivottavaa.
-Nopeammalla putkella ei ole mahdollista kuvata pieniä kohteita, onnistuneesti.
-Nopeampi putki on helpompi EQ-jalustan kanssa.

Kaikista kommenteista riippumatta, tilasin sen pitkän mallin.
Tarkemmin ajateltuani tulin tulokseen, että pitkä malli ei toimi käytännössä niin hyvin. Jossain kohdissa, lyhyt varteni ei riitä okulaariin.

Vaihdoin mallin lyhyempään, ja se sopi Orion UK:lle.

Tilauksen jälkeen, innoissani laavasin lisää nettiä jä törmäsin tähän:
http://myastroshop.com.au/ssmassey/reviews/odk-10-review.htm

Tuon linkin takana olevassa jutussa suurinpiirtein haukutaan Orion UK paskaksi. Laatu on mennyt huonoksi jne.
Lähetin postia "Johnille". Hän vastasi seuraavaa:"Unohda tuo tarina.  Linkin julkaisija, on harmistunut, kun kerroimme hänelle, ettei hän voi enää myydä tuotteittamme Australiassa."

Itse odotan putkea. Katsotaaan mitä sieltä tulee.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 15.04.2018, 20:12:23
-Nopeammalla putkella ei ole mahdollista kuvata pieniä kohteita, onnistuneesti.

Tämä ei pidä välttämäti paikkansa. Se tarkoittaa vain, että nopeampi putki tarvitsee apukeinoja suure3nnoksen nostamiseen, esim. Barlowin. Ja jos se on laadukas, kuten esim. PowerMate niin kyllä se pienempikin kohde suurenee ihan kivasti. Toki jos vaihtoehtona on isompi/hitaampi putki, jossa kohteen ja kennon välille ei tarvitse laittaa ylimääräistä lasia, niin parempi se niin olisi.  :rolleyes:

Osta siis molemmat.  :tongue:

Uhhautsi,

Anteeksi tyhmä kysymys. Jos on 2" filtteri. Mihin väliin se oikein kiinnitetään? (Filtergewinde M48x0,75 / 2")
Nyt on 2" tarkennin -> jatkopala siihen -> 2" MPCC komakorjain -> T2 adapteri -> Kamera

Eikös se sinne komakorjaimen perään mene ?

Uhhautsi,

Uusi jalusta (iOptrron iEq45) saapunut Nixmannilandiaan. Sitä olen tässä ihmetellyt ja opiskellut sen kasaamista, napasuuntausta yms. Vaikuttaa kelpopeliltä, minun vähäisen kokemuksen perusteella.

Verrattuna CGEM:n, pienempi massa madaltaa kynnystä lähteä ex tempore jonnekin jalustaa pystyttämään. Toisaalta, pienempi massa on herkempi tuulenpuuskille.

Kapulan käyttöliittymä on huomattavasti selkeämpi, johtuen näytön resoluutiosta. Yhdellä näytöllä laite esittää enemmän informaatiota, ja muutenkin käyttöliittymä on selkeämpi.
Ekstraplussaa saa integroitu GPS, kapulan lämmitys sekä hiljaisempi ääni.

Plussaa on myös valaisumahdollisuus napatähtäimelle. CGEM:n tekemäni fosforiteippaius ei ollut niin hyvä, kuin aluksi luulin.
Versiossa 1, teippasin fosforiteippiä sinne napatähtäinputkeen, joka ei toiminut niin hyvin. Fosforiteipin kiiltävä pintä aiheutti ihmeellissiä heijastuksia.
Versiossa 2 teippasin sen CGEM ulommaisen reijän, ja se toimi niin hyvin, että umpipimeässä pystyi kuviot erottamaan.

Putken tasapainoituksessa, minusta iOptronin ohje ei ole oiken. Mielipiteeni voi toki johtua puutteellisesta englanninkielentaidostani, tai jostain muusta asiasta mitä minä en ymmärrä.

Ohjeessa sanotaan:"Then release the DEC Clutch Handle and rotate the OTA to a horizontal position as shown in Figure 13(b). If the OTA has a tendency to rotate about the DEC axis, you will have to slide the OTA forward or backward to balance it in the horizontal position about the DEC axis. When the OTA is balanced horizontally, tighten the DEC Handle. "

Edellinen karkeasti suomennettuna:"Käännä putki vaakatasoon. Jos putki haluaa vängätä jompaan kumpaan suuntaan, siirrä putkea eteen- tai taaksepäin (kiskossa) saadaksesi se vaakatasoon. Kun putki pysyy vaakatasossa, lukitse DEC-lukitusruuvi"

em. saadaan aikaan mm. lisäämällä kuvassa oleva punainen paino (esim 5kg) Varmasti menee putki vaakasuoraan.

Minun ymmärryksen mukaan putki on tasapainossa silloin, kun se ei halua vängätä mihinkään suuntaan, riippumatta asennosta. Putken pitäisi pysyä siinä asennossa mihin sen laitan, silloin se on tasapainossa. Olenko oikeassa?

PS:Uutta putkea odotellaan saapuvaksi 17.5 jälkeen. Pilvi- ja sadesakkoa siis tiedossa pitemmäksi aikaa. Pelkkä jalustan saapuminen sai aikaan sen, että Jupterin ja Kuun yhteiskuvasta sai vain haaveilla tänään aamuyöllä  :tongue:

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 02.05.2018, 00:07:13
Minun ymmärryksen mukaan putki on tasapainossa silloin, kun se ei halua vängätä mihinkään suuntaan, riippumatta asennosta. Putken pitäisi pysyä siinä asennossa mihin sen laitan, silloin se on tasapainossa. Olenko oikeassa?

Juuri näin. Vaakatasossa putken kiinnitystä on vaan jokseenkin turvallista hieman löysätä, jotta sitä saa siirreltyä satulassa ees taas. Sama juttu rektaskension tasapainotuksen kanssa, kun vastapainotanko on vaakasuorassa niin vastapainojen hienosäätö eestaas on huomattavasti mukavampaa.

Uhhautsi,

Keräilin itselleni tämmöisen havaintokohdelistan. Tästä on hyvä aloittaa. Lisää saa ehdottaa jos jotain hienoa jäi puuttumuaan :)

M31 sekä M33. :cool:

-V

Uhhautsi,

Rakas päiväkirjani:
Tässä kaukomaputkea odotellessa, laavaillut ebaytä ja huudellut siellä.  Tänään jäi käsiin LVI Smartguider 2 (125€).
Tulee joskus parin viikon päästä. Piti sen kaveriksi tilata vielä 50mm/230mm Omegon guidauskooppi. Tää oli onneksi halpa (50€)
Nyt laavaillut kommentteja ypäriinsä, ja on vähän ristiriitainen kuva tuosta kamppeesta, mikä tuli huudettua.

Timpe sillä ainakin foorumiviestien perusteella on saanut guidattua.

Tulikohan vähän turha ostos, kun pitäisi varmaan enin opiskella kunnolla napasuuntaukset ja pyrkiä minuuttivalotuksiin ihan seurannalla. :)

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 11.05.2018, 18:24:26
Timpe sillä ainakin foorumiviestien perusteella on saanut guidattua.

Joo, LVI SmartGuider menee niin kauan kun ei tiedä paremmasta...  :huh:
Mutta asiaan; olikohan tuossa kakkosversiossa korjattu jo laitteen suurin puute eli heikko kameran herkkyys himmeille guidaustähdille? En nyt muista mitä parannusta suurempi versionumero toi asiaan. Mutta lisää omista jorinoistani tuolta ykkösversion suhteen: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=4523.msg63712#msg63712 (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=4523.msg63712#msg63712)
PS. Edelleenkin tuo olisi monille lyömätön ratkaisu, kun kiinalaiset saisivat samaan pakettiin SX Lodestarin herkkyyden ja PHD2:n älyn ilman guidauskoneen tarvetta  :wink: 

Uhhautsi,

Rakas päiväkirjani...  :azn:

LVI Smartguideri saapui. Liitteen mukainen aparaatti oli paketissa. Voihan venäjä, tuumaisn ensimmäisenä. Paketissa on kaksi matolaatikkoa, sininen MGA (Mikä lie kytkentälaatikko) ja ohjauslaatikko.
No ei hätää, näiden sielunelämähän selviää kun lukasee manuskaalin läpi ja sitten kokeilee ilman guidauskooppia, kun ei se skooppi ole vielä tullut.

Kuolemaa halveksuen piuhat kiinni ja ohjainlaatikko tulille.
Vaikka kamera oli laatikossansa, silti se löysi yhden ohjaustähden (kuuman pikselin). Tämä korjaantui kuin tiputti herkkyyttä 10%. TÄmän jälkeen ilmoitti oikeaoppisesti, "No guiding star found".
Ainoa mikä vähän närästi, oli tuon "hitaus". Kuuman pikselin löytymiseen sillä meni 45 sekuntia. Herkkyyden tiputuksen jälkeen "no guidin star" ilmoitukseen meni 85 sekuntia.
TUlkitsen niin, että vehkeet toimii.

Reseptiä lisää lukiessani huomasin mielenkiintoisen ominaisuuden, se MGA-matolaatikko näköjään osaa ohjata kameraa ja fokuseria jalustan lisäksi. Hip hurraa, nythän saan tuon aparaatin ohjaamaan myös Olympuksen kameraa BULB moodissa. Olympukselle ei kuitenkaan ole olemassa valmsta adapteria.
Takaperin insinöröintiä siis kehiin. Kameran ohjaus kytketään MGA:n normaalilla 3mm:n stereoplugilla. Siispä huitasin kaapelin liittimeen kiinni ja "oskilloskoopin" johtojen päihin.
Havaitisin seuraavaa:
Jos kontrolliaparaatista valitsee peilinnoston, antaa MGA kontaktin Maan ja "vasemman kanavan" välille (Olympuksessa tämä tekee autofocuksen). Valotus taas tapahtuu oikosulkemalla maa ja "oikea kanava". Asia selvä.
Olympuskaapelia kun ei löytynyt, purkasin lankalaukaisemeni ja kytkin stereoplugin karvat sopiviin kontakteihin. Porasin reijän kaapelille lankalaukaismen kylkeen. Nyt minulla on edelleen toimiva lankalaukaisin, josta tulee stereoplugi 30cm:n kaapelilla ulos.

Ei kun testaamaan.
Kokeilin laittaa 3x10 sekunnin valoituksia 10 sekunnin pause valoitusten välissä + 3x5  sekunnin valoituksia 10 sekunnin pause valoitusten välissä. (Tuo tauko on kennon jäähtymistä varten).
Vóilaa! Kamera valotti suunnitelman mukaisesti.
Ohjauslaatikossa on myös mahdollisuus komentaa kamera ottamaan darkit. En tarvitse vielä  :azn:

Summaarum:
Ensimmäinen hämmästys oli simppeli ja helppo valikkologiikka. Italiaanoja en pidä minään erikoisen etevinä teknisten vimpaiten kanssa, mutta tässä ovat kolmen napin käyttöliittymän toteuttaneet erinomaisesti.

Toinen hyä puoli on mahdollisuus ohjelmoida 2 eri kuvaus sekvenssiä. Se toimii niin, että käsket aparaatin ottamaan 10 kuvaa, ja sitten voit valita toisen sekvenssin 1/2, 1/4, 1/8 valotusajoilla. Aparaatti tekee toisen sekvenssin samalla määrällä valotuksia valitsemallasi valotusmäärällä. ts: Jos tilaat kymmenen 90 sekunnin valotusta, voit tilata myös kymmenen 45 sekunin valotusta.

Miinuksena pidän tuota kahden matolaatikon konseptia. Se MGA on enimäkseen tyhjää täynnä ja pimeää puolillaan. MGA:n elektroniikka mahtuisi hyvin sinne kontrollilaatikkoon myös. Tässä on ehkä tullut valmistustekninen syy eteen (Firmalla on varastot täynnä ohjainboxeja, ja eivät halua tehettää uuta ohjainboxia tarpeellisine liittimineen. Halvin oikotie on tehdä erillinen laatikko (MGA) ja se kytkeä kaapelilla olemassa olevaan ohjainboxiin.

Onko tämä nyt miinus vai plussa. Fyysinen asennus mahtaa olla parasta tehdä niin, että aivolaatikko ja oikosulkulaatikko teipataan tarranauhalla OTA:n kylkeen kiinni. Silloin tarvitaan vain kaksi pakkasta kestävää piuhaa jotka joutuva vääntyilemään putken mukana;Virtakaapeli ja ST4 kaapeli.

Miinukseksi lasken myös oikosuluku- ja aivolaatikon muodon ja koon. Laatikossa ei ole yhtään koveraa pintaa, jotta sen voisi tarranauhalla nätisti teipata putken kylkeen kiinni.


PS:Edelleenkin odottelen UK-Orionin putken toimistusta, eikä minulla ole sitä guidausputkeakaan. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen kokeilemaan käytännössä makaroonimaan insinööreiden tuotosta.

t:Sami

Uhhautsi,

Tässä taas ihmetellyt putkien nopeuksia jne.
Minulla on kaksi mieltäni askarrutavaa kysymystä fotoneja kerättäessä:
1. Onko 100/500 putki 2x powermaten kanssa sama kuin 100/1000 putki? Miten se powermate tuplaa polttovälin? Tuleeko kameralle asti vain "croppi" peilin keräämistä fotoneista?

2. Televuen veppisivua laavatessani tuli tämmöinen vastaan kun koitan ymmärtää "nopeaa" ja "hidasta" putkea:"Many binocular users know this already. While aperture, magnification, and exit pupil are the key specifications for binoculars, manufacturers never give the f/number of the objective as a specification. It means nothing as far as visual image brightness is concerned! I find that photographers have the most difficulty understanding this concept, because their experience that a faster f/number means brighter images on film and in the viewfinder is so ingrained."
Mitähän tämäkin oikeasti tarkoittaa?

Muuta tuumailua:
Isolla peilillä ja pitkällä polttovälillä olevalla putkella, saat kaukaisia kohteita valotettua paremmin, kuin isolla putkella ja lyhyellä polttovälillä?  Kun putken polttoväli kasvaa, tarvit pitempiä valotusaikoja, saadaksesi saman kohteen näkyviin?

Olen tätä aiemminkin ihemetellyt. Miten kummassa minä saan vähemmä fotoneita kaukaisesta kohteesta pitemmällä polttovälillä? Eikö ne samat fotonit tule sinne pitkäpolttoväliseen putkeen, kuin "nopeaan" putkeen. Ainoastaan nopeassa putkessa kohde on pikkiriikkinen, mutta kontrastiltaan parempi. Johtuuko parempi kontrastisuus ihmisaivon tavasta käpistellä silmämunan verkkokalvoille tulevasta datasta?

Luulin aiemmin, että jotenkin ymmärränä nopeat ja hitaat putket, mutta nyt olen taas hukassa.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 11.06.2018, 18:32:20
Tässä taas ihmetellyt putkien nopeuksia jne.
Minulla on kaksi mieltäni askarrutavaa kysymystä fotoneja kerättäessä:
1. Onko 100/500 putki 2x powermaten kanssa sama kuin 100/1000 putki? Miten se powermate tuplaa polttovälin? Tuleeko kameralle asti vain "croppi" peilin keräämistä fotoneista?

Oteaan simppelimpi 1-kysymys esille ensin ts. piirtelin liitteeksi kuvan, jossa vasemmalla F5 putken valokartio (500mm) ja sitten oikealla sama putki 2x Barlowilla (vaikka tuo monilinssinen PowerMate). Tuollainen barlow on siis negatiivinen linssi, joka vain siirtää optisen systeemin polttotasoa kertoimensa mukaisesti ks. Wiki (https://fi.wikipedia.org/wiki/Barlow-linssi)). Noin se valo vain käyttäytyy kun menee läpi tuollaisesta linssipinnasta. Ei siis tule croppia mistään, vaan edelleenkin samat fotonit pujahtavat visuaalisesti samaan paikkaan eli okulaarin lähtöpupillista ulos. Tämän takia on ihan yhdentekevää katsotaanko visuaalisesti jotain F5 tai F10 putkella; yhtä kirkas kuva tulee kummastakin, jos okulaarista tulevan lähtöpupillin koko pidetään samana (= kaukoputken suurennus muuttuu okulaaria vaihtamalla 20mm -> 10mm). Tuossa on samalla oikeastaan vastaus myös kysymykseen kaksi eli ihan samasta asiasta siinä on kyse.

Mutta sitten kun silmän mykiön tilalle laitetaan valoherkkä CCD/CMOS-kenno, tilanne muuttuu. Nyt täytyy ajatella kuinka putkesta tuleva, kennolle saapuva valokartion koko muuttaa kennolle piirtyvää kuva-alaa. Tuollainen 500mm F5 putki piirtää myös CCD/CMOS-kennolle laajemman alueen taivaalta, koska 500mm polttoväli näyttää putkesta laajemman kuva-alan taivaalta. Mutta jos/kun tuolle samalle CCD/CMOS-kennolle tarjotaan valoa 2x Barlowilta tulevasta valokartiosta, niin sitten onkin kyse aiempaa kapeammasta 1000mm polttovälistä. Tässä tapahtuu se puhumasi "croppaus" ts. 1000mm polttovälin antamaan kuva-alaan kennolla ei mahdu samaa pinta-alaa taivaalta kuin 500mm polttovälin kuva-alaan.

Ja nyt tulee se oivallusta vaativa osuus;
Jos/kun se sumukohde joka on täyttänyt 500mm F5 putkella vaikka neljänneksen (1/4) kokoisen alueen tuon kennon kokonaiskuva-alasta, niin tuolla 1000mm F10 efektiivisellä polttovälillä tuo sama kaukoputki ikään kuin "zoomaa kohteen sisään" ja näin tuo sama sumukohde täyttää jo puolet (1/2) kennon pinta-alasta. Ja kun tämän "croppaamisen/zoomaamisen" fysikaalinen vaikutus huomioidaan tuossa sumumaisessa pintakohteessa ja CCD/CMOS-kennolla, niin huomataan että tämä ei ole ollenkaan hyvä asia! Tuolloin kennon yksittäiseen "pikselikaivoon" osuu entistä pienempi osuus kohteesta tulevista kokonaisfotoneista. Toisin sanoen tuosta himmeästä pintakohteesta tulevat kokonaisfotonit osuvat siis aiempaa laajemmalle alueelle CCD/CMOS-kennon pinnalla kun kuvataan tuolla F10 putkella, jolloin yksittäiseen pikseliin osuu aiempaa pienempi fotonivuo. Ja tämä tarkoittaa himmeissä pintakohteissa samalla suoraan heikompaa S/N-suhdetta (signaali/kohina) eli käytännössä heikommin taustataivaasta esiin piirtyvää deep sky -pääkohdetta! Valovoimaisen putken hyöty kuvauksessa on lähinnä siinä, että se ikään kuin "tiivistää" kohdetta kennon yksittäisissä fotonikaivoissa ts. tarjoaa jokaiseen pikseliin enemmän kohteesta tulevia hyötyfotoneita :wink: Haittapuolena on yhtä lailla selvästi yksittäisten kohteiden piirtyminen kovin pienenä loppukuvassa, mikä rajoittaa mm. kevään galaksitaivaalta löytyvien kuvauskohteiden määrää, kun kuvataan  esim. tuollaisella 500mm polttovälillä.)

Uhhautsi,

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 11.06.2018, 21:23:53Valovoimaisen putken hyöty kuvauksessa on lähinnä siinä, että se ikään kuin "tiivistää" kohdetta kennon yksittäisissä fotonikaivoissa ts. tarjoaa jokaiseen pikseliin enemmän kohteesta tulevia hyötyfotoneita :wink: Haittapuolena on yhtä lailla selvästi yksittäisten kohteiden piirtyminen kovin pienenä loppukuvassa, mikä rajoittaa mm. kevään galaksitaivaalta löytyvien kuvauskohteiden määrää, kun kuvataan  esim. tuollaisella 500mm polttovälillä.)

Kaikki mitä kirjoitit ja piirsit kuvaan selityksen kanssa, tuntuu nyt järkevältä.
Silti en ole ihan satavarma siitä, ymmärränkö täydellisesti, mutta siemen on nyt alitajuntaani istutettu. Annetaampa aivoni pureskella tätä.  :azn:

Kiitokset pitkästä ja havainnollisesta selityksestä.

Timpe selitti asian tosi hyvin. Täytyy välillä myös muistaa, puhutaanko kohteesta jonka näkyvyys riippuu pintakirkkaudesta (tyypillisesti sumut, monet galaksit) vai kokonaiskirkkaudesta (tyypillisesti tähdet, planeetat, yms.).

Uhhautsi,

Vihdoin ja viimein nixmannilandian havaintoväline (VX10) saapui. Nyt kun tässä on aikaa, niin ajattelin tehdä kollimaoinnin alusta loppuun, hämähäkistä alkaen.

Ensimmäinen operaatio oli ihan snadisti pyöristää toisiopeilin kolliminitoiruuvien päät. Ne olivat vähän koverat, ja se aiheutti aina peilin hienoista kääntyilemistä kollimointia säätäessä. Nyt kun päät ovat ihan aavistuksen kuperat, onkin toisiopeilin kollimointi paljon vähemmän hermoja raastavaa :)

Tässä sitä on päiviä aikaa puuhastella, kun pilvistä on tiedossa ennustettavissa olevan ajan... :tongue:

Tuon putken mukana tuli kanssa raportti pääpeilistä. Sano tuosta nyt juuta tai jaata. Suurinpirtein samantasoinen kuin ensimmäisessä peilissäni.

Vähän kauhulla odotan että vaikka raportti onkin ok, niin pitääkö ne UK-Orionista vellovat huhut laadun heikkenemisestä paikkansa.

Liitteinä pääpeilin raportti ja työpöytä.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 11.06.2018, 22:15:10
Silti en ole ihan satavarma siitä, ymmärränkö täydellisesti, mutta siemen on nyt alitajuntaani istutettu. Annetaampa aivoni pureskella tätä.  :azn:

Yksi tapa ymmärtää on käyttää liitua havainnollistukseen.

Jos otetaan perustilanne jossa jokainen teleskooppi tuottaa polttotasolle kuvan väärin päin, niin jos laitetaan polttotasolle musta paperi (vaikka 5cm) ja fotonit näkyy siinä valkoisina "liituhiukkasina" niin otetaan paperi pöydälle ja valitaan kuinka isoksi kuva pitäisi suurentaa. Tarkoitan vaikka Orionin sumun läpimittaa, eli jos se on paperilla 1cm ja suurennetaan 2cm:iin, niin se on 2x suurennos.

Suurennos tehdään leikkaamalla 5cm paperista keskeltä 2,5cm kiekko irti. Sen liitu pestään kattilaan ja vesi haihdutetaan, vain liitu (fotonit) jää jäljelle. Seuraavaksi otetaan uusi 5cm kiekko ja maalataan kattilan liidulla Orionin sumu siihen. Nyt kuva on himmeämpi koska pinta-ala kasvaa 4 kertaiseksi (läpimitta kasvaa 2x, pinta-ala 4x), eli liitua on 4x ohuempi kerros paperilla. Tässä siis periaate: kun suurennus 2 kertaistetaan, liitukerros ohenee 4 kertaisesti. Tai jos suurennos 10 kertaistetaan, liitukerros ohenee 100 kertaisesti.

2x Powermate siis suurentaa 2x joten se "ohentaa liitua" 4x mikä vaatii 4x pidemmän valotuksen jotta kerros kasvaisi yhtä paksuksi.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 17.06.2018, 08:33:08
2x Powermate siis suurentaa 2x joten se "ohentaa liitua" 4x mikä vaatii 4x pidemmän valotuksen jotta kerros kasvaisi yhtä paksuksi.

Joo, kyllä minä oikeilla jäljillä olin, mutta en vain ollut ihan sata varma.
Timpen selitys sen puki sanoiksi, niin että osaan sen selittää eteen päin jos joku kysyy. :)

Ainoa tapa saada kaksinkertainen suurennos, kuvan kirkkauden ja valoitusajan pysyessä samana, on suurentaa objektiivia 4x.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 17.06.2018, 10:24:40
Ainoa tapa saada kaksinkertainen suurennos, kuvan kirkkauden ja valoitusajan pysyessä samana, on suurentaa objektiivia 4x.

Pinta-alaltaan 4x, läpimitaltaan 2x.

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 17.06.2018, 11:07:27
Pinta-alaltaan 4x, läpimitaltaan 2x.

Niin, pinta-alaa mie tarkoitin. halkaisijan ei tarvi kaksinkertaistua, vaan noin 1.4 kertaistua (ainakin jos kyseessä on pyöreä objektiivi)  :azn:
Vai eikö?
EDIT:  Uups.. menin itsekin vipuun. Jos ymmyrkäisen pinta-ala kaksinkertaistuu, halkaisija 1.4 kertaistuu :)

2x suurempi halkaisija pitää objektiivissa olla, jos pinta-alan pitää nelinkertaistua.

Uhhautsi,

Kollimointien ja backfokusten kanssa taisteltuani, sain vihdoin ensivalon newtonistani.
Backfokus on just ja just riittävä. Jouduin pääpeilin siirtämään niin eteen kuin säätöruuvit antaa myöten. Nyt miljoonasosamillin fokuserin ala-asennnosta ylöspäin, kamera suostuu piirtämään terävää kuvaa.

Sormeen päät on hellinä kun on puoli päivää koittanut saada peilit linjaan, ja kollimoinnin kohdilleen.

Putken balanssiin saaminenkin oli melko raastava kokemus. Siinä meni toinen puoli päivää. Nyt kuitenkin pyörähtelee kevyesti eikä vänkää voimakkaasti mihinkään suuntaan.

Ilta kun hämärtyi, niin romut parvekkeelle. Talomme parveke on koillisen suuntaan.

Napasuuntaus oli suurta herkkua, verrattuna aiempaan CGEM napatähtäimeen. Tässä tähtimessä on reikä kyljessä johon valoa sojoittamalla saa asteikot näkyviin. Oli helppo asettaa pohjantähti oikeaan kohtaan.

kahden tähden aligneeerausta kehiiin. Ensimmäinen oli Arcturus, ja goto melkein osui kohdilleen Pikkusen piti käsin korjata.

Seeing oli ennusteiden mukaan surkea, ja niin se ilmeisesti olikin, kun Arcturus näytti kiehuvalta vesikattilalta in- /out fokuksessa. Ei puhettakaan, että mitään airydiskejä olisi voinut nähdä.

Kuutamokin  oli jo 75%, mutta kuolemaa halveksuen tähtäsin M82 ja siitä minuutin valoitus. Halusin nähdä miten seuranta toimii, ja onko kollimointi onnistunut.

Liitteenä ihka ensimmäinen valotus (ja tietenkään ei ollut RAW päällä) tästä putkesta. Kuvaa on sen verran käpistelty, että levelit säädetty ja koko pienennetty. Ilokseni huomaan, että tähdet ovat kohtalaisen pyöreitä (seuranta/napatähtäys toimii), eikä kollimointikaan näyttäisi olevan pielessä. Hyvä Hyvä!!

Siinä sitten sohin ympäriinsä (M3, M13, parit kaksoistähdet ja hopusti andromeda ja vielä Kuu) kiireen kanssa kun pilvimatto näkyi  nousevan taivaanrannassa. Eikä siinä mennyt kuin 15 minuuttia ja pilvet peittivät taivaan.

Tästä on hyvä jatkaa ja alkaa keräämään valotuksia kohteista. Seuraavaksi onkin sitten aika opiskella pinoamiset yms kuvankäsittelykonstit.

EDIT:seuraavaksi otetaan guidaus käyttöön. Sitten vasta aletaan oikein perehtymään kuvankäpistelyyn.

Hauskaa juhannusta!
PS:Tuosta kuukuvastakin tuli ihan kummallinen kun reunat ovat rypyläiset. Taisi seeingillä olla tässäkin sormensa pelissä.

Joo, hyvältä näyttää kollimoinnin ja seurannan/tarkennuksen suhteen, onnittelut ensivalosta!  :wink:

Uhhautsi,

Seuraaava havainto: Pienehkötkin tuulenpuuskat näköjään saavat tähdistä ihmeellisen muotoisia. Eilen kuvailin M101 ja ihmettelin kun noin puolet ruuduista sai nakata menemään.
Ikuistin myös M13, ja siellä huomasin yhdessä kuvassa satelliitin menevän kuvan yli. Tietääkseni satelliitit ei mutkittele, joten taisi tuuli mutkitella putkea :)
Tämä esimerkkikuva ei ollut paha. Tuulta oli noin 1m/s ja puuskissa noin 3m/s. Valotusaika 25s.
Toinen hankalampi juttu on, että joutuu investoimaan PixInsightiin. Ei oikein Mäkille löydy muita järkeviä ohjelmia. Nebulosity on joo, mutta se ei hyväksy kamerani kuvia. Kuvat ovat liian isoja:( Muutenkin tuo Nebulosity vaikutti vähän amatöörimäiseltä, sekavine termeineen ja käyttöliittymineen.

Observatory on vielä yksi Macille tehty astrokuvaussofta. Selvästi Pixinsightia halvempi (95$ muistaakseni), ja sillä onnistunee perus-stäkkäykset ja kalibroinnit, vaikka ei varmasti likimainkaan Pixinsightille prosessoinnissa pärjääkään. Eikä vissiin yritäkään pärjätä, sen vahvuus lienee kuvatiedostojen hallnta/arkistointi, eli jos paljon kuvaa voi olla hyödyllinen myöhemminkin vaikka kokemuksen kertyessä prosessoinnissa Pixinsightiin siirtyisikin, ainakin jos paljon kuvaa.

Itselläni ei kokemusta kun en kuvaa (ainakaan vielä), mutta mäkkiohjelmistoja olen pistänyt törmätessäni korvan taa sattuneesta syystä.

Observatorysta oli S&T:ssäkin juttua joku aika sitten, kuvaavien Mac-käyttäjien kannattanee tutustua.

PI ei varmaan ole huono hankinta mutta mainittakoon pari vaihtoehtoa:
Siril (https://www.siril.org/) (ilmainen)
Astro Pixel Processor (https://www.astropixelprocessor.com) (125,- omaksi tai 50,-/vuosivuokra)

Lainaus käyttäjältä: einari - 01.07.2018, 16:21:34
PI ei varmaan ole huono hankinta mutta mainittakoon pari vaihtoehtoa:

Uhhautsi,

Ei varmaan ollut huono hankita, ainakaan firmalle. 270€ veroineen... perkale sentään, taisn lyödä käteni sontatyömaahan. Joskus Pixinsightin demolla jotain muutamia ruutuja käpistelin, ja lopputulos oli ihan hyvä.
Mennä yönä napsin 30 x 60s M101:stä. Kalibroin, integroin, stäkkäsin ja flätttejäkin tein (kaikki RAW). Niin lopputulos oli suurin piirtein yhtä hyvä kuin yksittäinen ruutu (ei kehtaa edes näytille laittaa)  :realmad: Jotaki juutuubin pikaohjetta seurasin. Minun ongelma oli se, että minulla ei tänään ollut aikaa perehtyä enempää softan saloihin. Piti lähtä taaas viikoksi töihin, jolloin isoruutuinen mäkki ei ole mukana. Opiskelut jatkuu ensiviikonloppuna.

Semmonen ihan pikkiriikkinen kysymys tässä tuli mieleen, jota olen kysynyt jo aiemminkin. Haluan vielä varmistaa sen flättien ottamisen.
Tein seuraavasti:
-Aaamuyöstä kannoin putken kameroineen pirttiin, ja peitin sisääntuloaukon valkoisella kankaalla.
-Laitoin aurinkovalolampun sisääntuloaukon eteen 50 cm:n päähän.
-otin viiden kuvan sarjan 1/2000s  ISO 200 (valotusmittari näytti +1)
-Kalibroin kuvat ja lopputuloksena oli mielestäni toislaitainen kellertävä flätti. Ei näyttänyt vinjetoinnilta ollenkaan -> Flättien ottaminen meni vituiksi.

Esimerkkikuvaakaan en voi laittaa, kun unohdin sen synkroniseerata tähän iän vanhaan MacBookki airiin....

Mutta, valtava pettymys oli tämän päivän puhertaminen  :tongue:

Valotuskuvien ongelmana saattoi toki olla sekin, että taustataivas ei ole ihan musta. Astronominen yö ei ole vielä voimassa täällä, ja kuukin saattoi häiritä vaikka matalalta, oikealta, valaisikin hennosti. Ilmankosteudesta en osaa sanoa, mutta parvekkelle kiillottaa parin kymmenen metrin päästä kohtisuoraan ledikatuvalo. Se siis tuli 90 raatin kulmassa putkeen. Jos ilmassa kosteutta, sironta saattanut hyvinkin pilata kaikki minun otokset ja minun mielen :D :shocked:

Nyt nukkumaan jotta jaksaa huomenna pitää huolen siitä, että pikaruokaihmiset saavat hampurilaisensa.... :cheesy:

PS:Saatan tulevaisuudessa olla tyytyväinen, näihin omiin kirjoituksiini. Nyt jo hymyilyttää osa alkupään kysymyksistä ja raporteista.

kameran synkka-aikaa nopeammissa valotusajoissa on helposti toislaistaista epätasaisuutta valotuksessa jopa kolmasosa-aukon verran

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 01.07.2018, 15:05:54
Uhhautsi,

Seuraaava havainto: Pienehkötkin tuulenpuuskat näköjään saavat tähdistä ihmeellisen muotoisia. Eilen kuvailin M101 ja ihmettelin kun noin puolet ruuduista sai nakata menemään.
Ikuistin myös M13, ja siellä huomasin yhdessä kuvassa satelliitin menevän kuvan yli. Tietääkseni satelliitit ei mutkittele, joten taisi tuuli mutkitella putkea :)
Tämä esimerkkikuva ei ollut paha. Tuulta oli noin 1m/s ja puuskissa noin 3m/s. Valotusaika 25s.
Toinen hankalampi juttu on, että joutuu investoimaan PixInsightiin. Ei oikein Mäkille löydy muita järkeviä ohjelmia. Nebulosity on joo, mutta se ei hyväksy kamerani kuvia. Kuvat ovat liian isoja:( Muutenkin tuo Nebulosity vaikutti vähän amatöörimäiseltä, sekavine termeineen ja käyttöliittymineen.

Saattaapi tämmöinen johtua enemmänkin ilman kuin kaukoputken liikkeistä, myös.

Uhhautsi,

Pixinsightia koitan opiskella. Hieman taistelujen jälkeen saan tämän PI:n avamaan Olympuksen ORF RAW kuvat väreissä. Oli seki #¤%&#! työmaa  :tongue: Vaikka minkä näköistä palikkakuvaa tuli, ennen kuin jotenki onnistuin saamaan kuvaan väri, ja vielä niin että ne näyttäisivät olevan oikein.

Käänsin myös olympuksen omalla softalla yhden RAW kuvan TIFFiksi (16-bit).
Liitteinä cropit 1:1

1. Kuva. Raakana kamerasta.  Näyttää tummalta ja OK:lta.
2. Kuva. PI:n näyttövenytys. Näyttääkö RAW kuvat oikeasti nuin hirveiltä?
3. Kuva. Olympuksen konvertterin tuottama TIFF. Värejä näyttää olevan enemmän, ja tausta ei näytä niin kauhealta. Ei ole PI:n venyttämä kuva.

Maalaisjärki sanoo, että nuita TIFFejä pinoamlla saisi parempaa jälkeä kuin tuolla kohinaisella RAW:lla. Kaikki kuitenkin sanovat että raakakuvilla pitäis pelata. Näinkö on? Kun näyttää että se olympuksen softa jo tekee valmiiksi tuolle TIFF:lle jotain, koska näyttää paremmalta (ehkä ylivärikkäältä)

Niin PI kuin kameran oma RAW-konvertteri käyttävät joitain parametreja, joilla määrittelevät MITEN se konversio tehdään. Kameran oman konvertterin säädöt on määritelty todennäköisesti valoisassa kuvaamisen ja kuluttajien mieltymysten perusteella. Näihin tekijöihin ei kuulu mm. pinoaminen.

PI:n raakakuvat näyttävät hirveiltä, mutta niissä on sentään kaikki singnaali ja kohina vielä mukana, ja käyttäjä pääsee itse määrittelemään sen prosessoinnin tähtikuvaamisen ehdoilla (ml. pinoaminen).

Se mikä on hyvä päivänvalossa otettujen kuvien prosessoinnissa, ei kovinkaan usein toimi tähtikuvien prosessoinnissa.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 05.07.2018, 18:02:27
Maalaisjärki sanoo, että nuita TIFFejä pinoamlla saisi parempaa jälkeä kuin tuolla kohinaisella RAW:lla. Kaikki kuitenkin sanovat että raakakuvilla pitäis pelata. Näinkö on? Kun näyttää että se olympuksen softa jo tekee valmiiksi tuolle TIFF:lle jotain, koska näyttää paremmalta (ehkä ylivärikkäältä)

Oleellisin mitä olympuksen konvertteri tekee on että se lyö tuohon ihan liiallisen kohinanpoiston. Kohina poistetaan valottamalla koko kuvaa riittävän pitkään (= pinoamalla riittävästi osavalotuksia), eikä suttaamalla yksittäistä liian vähän valotettua kuvaa.

Älä antaudu matalalla roikkuvan hedelmän viehätykseen. Noita kun katselet muutaman vuoden lisää, niin alkaa tuntua ihan päivän selvältä että pinoon kuuluu nuo kakkoskuvan (tai siis ykkösen) kaltaiset ruudut. Kolmoset ovat kelvottomia niin pinojen raaka-aineena kuin loppukuvanakin.

Uhhautsi,

Juu, niin arvelinkin, ettei se Olympuksen oma softa "tykkää" mustista kuvista.
Nuista aiemmista kuvista kun ihmettelen, niin kuuluko niiden olla oikeasti nuin mustia ennen venytstä?

TOisekseen, eilen 7 tuntia ähersin 8 kuvan kanssa M13:a. Seurasin jotain PixInsight tutoriaalia ja selvisi sekin, että debayerointiahan ei tehdäkään ensimmäisenä...

Joka tapauksessa, ihan pikkusen turhautti kun työn tuloksen laittoi rinnalle yhden venytetyn RAW:n kanssa. 7 tuntia töitä, ja lopputulos näyttää huonommalta kuin yksittäinen valoitus  :angry:
Taisi tulla aikamoinen työmaa tuon PI:n opiskelun kanssa.

Liitteenä pienennetty screenshotti vertailtavaksi...
Vasemmalla 1 valotus ja oikealla 8 valotusta "pinottonua"

Uhhautsi,

Taas 6 tuntia tapellu pixinisghtin kanssa. Tästä ei tuu mittään.
Mennä yönä valotin 16 kpl M51 (50"/ISO1600).  Tänään aamulla 10 flättiä taivasta vasten valkoisen harson kanssa 1/800" ISO200. Kamera oli paikallaan putkenssa aamuun asti, jotta varmasti asento pysyy samana.  Mustiakin otin 50" /ISO1600)otin 5.

Kyllä on ärräpäitä lennellyt, kun olen omaa osaamattomuuttani taivastellut. Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi edes jotain muuta, kuin suttua/mustavalkoista/vääränväristä/ei alignoitua/jotain muuta...

1. Ota ne kuvat raakana
2. Valkkaa parhaat jatkokäpistelyyn (12kpl)
seuraavia steppejä olen toistanut erilaisilla valinnoilla ja säädöillä.
3. pinoa flätit raakana
4. pinoa darkit raakana
5. Kalibroi kohdekuvat em tuotoksilla, raakana
6. tee debayerointi, saadaan toisinaan oikeat värit
7. kohdista tähdet
8. pinoa ja kiroa lopputulosta  :veryangry: -> palaa kohtaan 3

Liitteenä ensimmäinen pino (Pienennetty paljon), joka on edes sinne päin miltä sen kaiketi pitäisi näyttää.
Eikö niiden kirottujen flättien pitänyt tehdä taustataivaasta mustaa? Lisäksi kohinaa on ihan pirusti.
Kuva on suoraan PI:n ulostama, näyttövenytettynä.

Tämmöisestäkö pitäisi jotain kaunista vielä saada? Vai onko muilla se kuva pinoamisen jälkeen jo parempi?
Astronimisen pimeäähän ei täällä vielä ole, vaan twilight. (50 astetta pohjoista).

EDIT:Lisäsin vielä palan taustaa 1:1 koossa, mistä näkee tuon kohinan.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 06.07.2018, 13:00:36
Nuista aiemmista kuvista kun ihmettelen, niin kuuluko niiden olla oikeasti nuin mustia ennen venytstä?

Kyllä sellainen kuva joka esitetään näytöllä lineaarisella kirkkausskaalalla ja niin että 0 on mustaa ja 65535 on valkoista, näyttää ihmissilmällä tietsikan näytöltä katsottuna ihan todella mustalta. Tällaisessa muodossa et yleensä näe kuvia missään muussa yhteydessä kuin tähtitaivaan raakakuvia käsitellessä, siksi se saattaa vähän ihmetyksiä herättää. Oikeastaan ihan kaikkialla muualla missä digikuvia esitetään, venytys on tehty (venytys tarkoittaa sekä sitä että kirkkausasteikko väännetään lineaarisesta joksikin muuksi, että sitä että mustaa/valkoista pistettä vaihdetaan).

Tuo M13 on aika hankala kohde havainnollistaa pinoamisen etuja. 8-kertaistamalla valotusajan ei tuollaisessa kirkkaassa kohteessa tule ihan mahdotonta eroa vielä näkyviin. Ehkä jos venytät kuvista tähdet täsmälleen samaan kirkkauteen ja mittailet taustataivaasta kohinaa, saatat huomata että se on vähentynyt (2.8-kertaisesti). Tai jos tsuumailet johonkin hyvin himmeään tähteen. Tuossa näyttämässäsi kuvaparissahan oikeanpuoleisessa on vain se vika, että on venytetty liian valkoiseksi (valkoinen piste liian alhaalla).

M51-kuvassa reunat on ylikorjautuneet, joka johtuu siitä että flätin nollataso ei osu siihen kohtaan joka on oikeasti mustaa. Tyypillisesti tähän päädytään jos flättien ja/tai lightien dark/bias-kalibrointi menee pieleen.

Paras tapa saada tuo kohdalleen on että käyttää ennen flättikorjausta sekä lighteihin että flätteihin ainoastaan bias-korjausta. Darkit heitetään kaivoon ja kuumat pikselit korjataan jotenkin muuten kuin darkeilla. Toisaalta sellaisiakin tilanteita on, joissa darkkeja on käytettävä. Tai sitten jos kuvaat jollakin tietyn mallisella Nikonilla, niin ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin jakaa lightit flätillä.

Uhhautsi,

Kiitos Lauri selvennyksestä.
Löin kinttaat naulaan hetkeksi. Pitää vähän aikaa sulatella, ettei kyllästy pään seinään lyömiseen.  :grin:
Tänä yönä kuitenkin sain tavasteltua Autoguiderin tulille. Eihän sekään tietenkään mennyt heittämällä... Illan hämärtyessä, piti alkaa tutustumaan tähän härveliin. Piuhat kiinni ja vehkeet tulille.  Tuntui kovasti nirso olemaan guidaustähteä etsiessään. Kirkas piti tähden olla. Siinä meni hyvä tovi ennen kuin kohdistettua guidausputken riittävän kirkkaaseen tähteen, kun ei asetuksia säätämällkään himmeämmät kelvanneet.

Piti vielä tutustua termeihin "guidaus rate", "pulssin pituus" ja "aggressiivisuus". Siinä on taas kolme muuttujaa, joiden kauhun tasapainon  löytäminen ottanee aikansa.  Alussa ainakin korjaukset tapahtuivat niin rajusti, että guidaamattomana sain parempia tähtiä. Jalustan guidausnopeutta pinentämällä tilanne parani, ja lisää parani pienentämällä guiderin aggressivisuutta. Hienosääöä vielä noiden kolmen kanssa joutuu pelaamaan, sillä ei ne tässä aamuyön tunteinakaan, kaikki ruudut täydellisiä olleet, vaikka kuidauskäppyrä hyvältä näyttääkin.  Taitaa tuo käppyrän tasaisuus kertoa enemminkin hyvästä napasuuntauksesta.

Kamerasta kun tarkastelin otoksia, niin arviolta 20% joutaa roskiin (60" valotuksia otin).  Tarkempaa tulosta huomenna, kun saa kuvat kamerasta ATK:lle. Pääsee  taas pinoamaan ja kiroamaan :)

Ensimmäinen käyrä jäi harmistukseksi ikuistamatta. Se oli melkoista siksakkia.
Liitteenä kuitenkin käyrät noin kahden ja kolmen tunnin säätämisen jälkeen. Ilmiselvää kehitystä tapahtui :)

Uhhautsi,

Nyt kun tässä vähän päässyt äimistelemään mennä yön tuotoksia.
Muutamia havaintoja/kysymyksiä seurantatestiotoksesta (120" ISO800).
1. Seuranta toimi lopulta ihan hyvin. Itse olen tuohon tyytyväinen, toistaiseksi. (Olympus OMD-MarkII, LVI-Smartguider, 250mm/1200mm)
2. DIffarktiopiikit näyttävät hassuilta. JOhtuneeko nuo exstrapiikit siitä, että toisiopeilin tuet eivät ole aivan suorassa kulmassa? ts. jouduin säätämään tukia niin, että toiseen suuntaan toisiopeilin pidin ei ole ihan keskellä putkea koska toisiopeili ei ole keskellä sitä pidintä? Orion-UK ei ole liimannut toisiopeiliä keskelle pidintä, vaan se on noin 2mm sivussa.
3. Mikä mahtaa olla pielessä kun näen ruudussa "hämähäkin" toisiopeileineen, noin kello kahdessa? Mistä tuo heijastus tulee? Onko tuo normaalia, kun ylivalottaa? Jos ei, niin milläs korjataan? Valkoinen tähti on suurinpiirtein framen keskikohta.

Liitteenä frame + suurennos

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 09.07.2018, 12:52:33
2. DIffarktiopiikit näyttävät hassuilta. JOhtuneeko nuo exstrapiikit siitä, että toisiopeilin tuet eivät ole aivan suorassa kulmassa? ts. jouduin säätämään tukia niin, että toiseen suuntaan toisiopeilin pidin ei ole ihan keskellä putkea koska toisiopeili ei ole keskellä sitä pidintä? Orion-UK ei ole liimannut toisiopeiliä keskelle pidintä, vaan se on noin 2mm sivussa.

Newton-putkissa apupeili sijoitetaan ihan tarkoituksella hieman mekaanisesta keskipisteestä syrjään (poispäin tarkentimesta ja lähemmäs pääpeiliä), sillä muuten valokartio ei osu keskelle kuvakenttää. Diffraktiopiikkien syyn arvelit ihan oikeaksi, optisella polulla oleva suora este tuottaa siihen nähden kohtisuoran diffraktiopiikin, joten jos spiderin tuet eivät ole ihan samansuuntaisia niin lopputulos on tuollainen haljennut piikki.

Heijastuksista, erilaisia heijastuksia saa varmasti aikaan laitteistolla kuin laitteistolla kun ottaa kuvia riittävän kirkkaista tähdistä. Syypäänä voi olla mikä tahansa lasipinta optisella polulla, eli todennäköisesti jotain komakorjaimen ja kameran kennon edessä olevien lasien välimaastosta. Yleisiä kohteita joissa olisi näin kirkas tähti vieressä on onneksi vain kourallinen, joten tämä on harvemmin merkittävä ongelma.

Uhhautsi,

Laurin neuvojen avulla sain tänään, aikaiseksi paremman flätin. Miinustin Biaksen kaikista fäteistä ja sitten integroin. Sain jopa pinottua jonkinlaisen kuvan Fireworks galaxysta (9x60"). Kyllähän siinä aikaa meni, kun aina jotain unohtui, tai valitisin väärät target imaget jne.
Mutta tästä on hyvä jatkaa. Seuraavaksi onkin aika perehtyä kohinan poistoon, taustojen parantamiseen (tummentamiseen, ilman että galaxit häipyy), maskien kanssa pelleillyyn jne.
Mutta nyt aika nostaa kytkintä ja lähteä kohti suomen lappia :)

PS:Vehnae. Se apupeili on on edestäpäinkatsottuna "vasemmalle" sivussa. ELi jos apupeilin pidike on optisen akselin keskellä, on apupeili 2-3 mm vasemmalle edestäpäin katsottuna. Joudun siis vänkäämään sen apupeilinpitimen sivuun optiselta akselilta, kjotta apupeili sattuu keskelle.

Apupeili kuuluu olla optisella akselilla tarkentimesta katsoen, mutta ei koko putken etuaukosta katsoen (pääakselilta katsoen).

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 09.07.2018, 16:27:36
Apupeili kuuluu olla optisella akselilla tarkentimesta katsoen, mutta ei koko putken etuaukosta katsoen (pääakselilta katsoen).

Joo joo. Mutta jouduin tekemään kuvan mukaisestij, jotta apupeili naksahti keskelle ja kollimointi onnistui.
Liitteenä periaatekuva putken päästä katsottuna. Sininen apupeili, joka ei ole keskellä pidintä. Jos keskitän tuon peilin pitimen, kapea viiru pääpeilistä jää näkymättä filmiputkin reijästä.

Apupeilin pitimen kuuluu olla keskellä putken päästä katsoen. Sen jälkeen säädät apupeilin pitimestä peilin korkeuden pääakselilla ja peilin asennon niin, että pääpeili näkyy tarkentimesta "kokonaan" ja kollimointi on ok.

Uhhautsi,

Haluttaisi korvata DSLR (one fourth), tarkoitukseen tehdyllä kameralla. Pohtinut tässä mustavalko- ja värikameroiden välillä.
Taidan näin alkajaisiksi päätyä värikameraan, niin ei tartte filttereiden kanssa värkätä.

DSLR:n ongelmana on, ettei saa yli 60" valoituksia. Bulbilla saisi, mutta eihän kukaan pakkasessa tarkene sekuntikellon kanssa seisoa ja ottaa vloituksia.

Kohteina DSO.

Pikseleitä saisi olla se joku 8 miljoonaa tjmsp.

-Onko olemassa  se THE kenno, joka kamerassa pitäisi olla?
-Jäähdytystä tuskin tarvii lapin pakkasissa
-Langattomuus ois kova sana
-Etukäteen ohjelmoitavat valoitusohjelmat
-Hinta jotain max 500€
-Pikselin koko ei menisi alle 4 mikrometrin.
-Kenno olisi neliö (ektrana)

Mitäs raaati suosittelisi?

Meinasin suositella että jatka harjoituksia sillä järkkärillä.
Hommaat vaan ajastettavan kaukolaukisimen jolla saat pidempiä valotuksia (kai noihin sellaisen saa ?).

Mutta enpäs suosittele kun mulla on sopiva sopiva värikamera myynnissä tuolla myyntipalstalla josta voisin luopua 500;-:lla ;).

Oikeasti suosittelen että säästät pennosia ainakin siihen jäähdytykseen.
Kun eipä noissa jäähdyttämättömissä tähtikameroissa ole juuri etua verrattuna järkkäriin.
Kun oleellista jäähdytyksessä on se että niillä saa tasaisen lämpötilan aikaan.
Juuri luin jotain ketjua missä pohdiskeltiin darkkikirjaston teosta ja joku suositteli sellaisen tekoa missä lämpötilaero eri kansion välillä olisi max 6 astetta. Eli darkkien pitäisi mätsätä valojen kanssa vähintään tuolla tarkkuudella, muuten darkeista on pikemminkin haittaa . Jollei sitten skaalaa, mutta siinäkin saattaa olla omat sudenkuoppansa.

Toiveistasi: langattomuutta tähtikameroissa ei yleensä ole ja pikselin koko yleensä on alle tuon 4 mikrometrin (näissä uudemmissa cmos-kameroissa mitkä voisi sopia budjettiin).

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 08.10.2018, 17:36:59

Taidan näin alkajaisiksi päätyä värikameraan, niin ei tartte filttereiden kanssa värkätä.

DSLR:n ongelmana on, ettei saa yli 60" valoituksia. Bulbilla saisi, mutta eihän kukaan pakkasessa tarkene sekuntikellon kanssa seisoa ja ottaa vloituksia.

Ei tarvii filttereiden kanssa pulata, mutta kaikkee muuta puuhaa saat:
Tarviit tietokoneen putken viereen (observatoriota ei taida viellä olla?)
Sähköä tietokoneelle, ja kameralle, piuhat kameran ja tietokoneen välille, tietokoneelle suoja laatikkoa. Jos et halua hangessa polvillaan tietokonetta näpytellä, niin tarviit pöydän ja jakkaran. Jos on kovat pakkaset, niin tietskari tarvii lämmitystä, ja piuhat syytä olla silikoonia, muuten piuhat napsahtaa poikki.

Toisaalta jos ajattelit että putki ja kamera pihalla, ukko sisällä:
Kaapelit etäyhteydelle, noi jalustat ja kamerat ei taida viellä wifillä toimia?

Esim kohteen  tarkentaminen menee hankalaksi: Ruuvaa tarkenninta, juokse sisälle ja katso onko ok, jos ei niin sama uudelleen.
Tai sitten pitää putken olla kokonaan etäohjattava, kuten fokusointi, niin sitten helpottaa.

Helpointa jatkaa eteenpäin kuvausharrastuksessa on hommata Tapion (ei sittenkään suosittelema) ohjelmoitava kaukolaukaisin. Tietty pitkillä valotuksilla seuranta ei välttämättä ilman korjauksia onnistu.. tarvii guideputkea ja kameraa, lisää piuhaa..

Niin että edellisen tekstin pohjalta anna vaan lähteä käsistä homman heti. Ei kannata ruveta välivaiheita kokeilemaan. :grin:

Minä ehkä myös yrittäisin saada kaukolaukaimen ensin tuohon.

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 09.10.2018, 12:12:07
Sähköä tietokoneelle, ja kameralle, piuhat kameran ja tietokoneen välille, tietokoneelle suoja laatikkoa. Jos et halua hangessa polvillaan tietokonetta näpytellä, niin tarviit pöydän ja jakkaran. Jos on kovat pakkaset, niin tietskari tarvii lämmitystä, ja piuhat syytä olla silikoonia, muuten piuhat napsahtaa poikki.

Joo kiitos tästä. Empä ajatellut tuota asiaa nuin. Unohdan koko homman toistaiseksi.
Tuosta laukaisujutusta innostuneena googlailin vähän. Ja kas, tämä remotelaukaisin taitaakin olla ratkaisu minun ongelmaan.
Voi ohjelmoida erilaisia "valotussesioita", eikä maksakaan kuin 80 erskaa kotiin toimitettuna. Voin laittaa kameran bulb moodiin ja sanoa tuolle aparaatille, että valottaa vaikka 5 minuuttia.

Hähnel  Giga T Pro II, remote release.
https://www.amazon.de/H%C3%A4hnel-Giga-Pro-Funk-Fernausl%C3%B6ser-Timer-Funktionen/dp/B00HRTYRRO

Uhhautsi,

Voi jummijammi kun tää on vaikeeta. Eilesnä yönä sain 45 minuuttia vlotettua Deer Lick grouppia.  Kun en mistään löytänyt Autoguideria ,niin piti mennä trackingilla. Vaimoväki ei tunnustanut, että olisi autoguideria siivonnut minnekään.
Roskiinhan valoituksista meni suurin osa. 15 x 50s jäi jäljelle.

Aamupäivän PixInsightilla vääntänyt, ja sen kanssa mulla eniten tulee harmaita hiuksia.
Tässä nyt kuitenkin kovasti piennennettynä viime yön tulos.

Onko minulla mitään toivoa oppia tuo PixInsightia?  :shocked:

Ihan on hyvän malliset tähtöset. Ei muuta kuin tulta lisää peuran kylkeen.

Jaa, itse kyllä sanoisin että tarkennuksessa olisi aavistus parannettavaa.
Ja aika huolestuttavaa jos vaimoväki alkaa harrastusvälineita piilottamaan (no luultavasti ne löytyy siitä paikasta mistä olet jo kymmenen kertaa katsonut - kokemusta on).

Tai yleensä löytyy juuri siitä vierestä, kuin mistä on etsinyt. Kokemusta on itsellänikin. Meillä yleensä vaimo on se, joka laitetaan etsimään kadonneita osia.  :rolleyes:

Ihan näppärältä näyttää. Tarkennukseen kannattaa hankkia Bathinov -maski ja tehdä uudelleentarkennus aina säännöllisin väliajoin lämpötilan muutosten ja taipumien takia.

Pieni seurantavirhehän tuossa näkyy, mutta ihan kelvollista dataa tuo mielestäni on. Tuossa on kuitenkin  vain rontti 10min valotusta. 3-4h lisää niin alkaa lyyti kirjoittaaa. Tarvittaessa terävöitystä galakseille. Jos joutuu vetämään ilman guidausta, kannattaa napasuuntaus tehdä erityisen huolella. Myös osavalotuksia kannattaa lyhentää

Itselläni on sama kohde työn alla ja tänään pääsee laukomaan värikanavat. Hienoja galakseja todellakin.

Lainaus käyttäjältä: Tikkes - 14.10.2018, 14:59:10
Tai yleensä löytyy juuri siitä vierestä, kuin mistä on etsinyt. Kokemusta on itsellänikin. Meillä yleensä vaimo on se, joka laitetaan etsimään kadonneita osia.  :rolleyes:

Ei löytyny siitä, mistä olin jo 10 kertaa katsonut, eikä vaimoväkikään tunnustanut edes tunnistavansa aparaatteja. Meillä joskus kulkee minijobia tekemässä semmonen puolalainen kuulantyöntäjänainen. Se oli järjestelly pari huonetta. Se oli liikuttanu minun autoguiderin (ja muuta avaruusrojua) "toimistosta" eräänlaiseen ylimääräiseen huoneeseen joka toimii varastona. Siellä ne lepäili laatikkopinon takana, varastohyllyn alimmalla hyllyllä...

Uhhautsi,

Nyt kolmatta viikkoa ollu lapissa. EIlen oli ensimmäinen kelvollinen ilta, jolloin fmi jopa ennusti pilvetötntä taivasta koko yöksi. Tähdet olivat rauhallisia, eivätkä ihmeemmin tuikkineet.

Tarkoituksena oli kuvata IC434 ja M42.

Kasattuani kaikki, vedettyäni johdot jne. , kytkin töpselin seinään...MIT VIT..? Mitään ei tapahdu. Pari päivää aiemmin olin testannut virtalähteen ja jalustan toiminnan, silloin kaikki toimi.
Töpseli toimii, mutta virtalähde ei. Kellokin oli jo niin paljon etten voinut sännätä ostamaan mistään virtalähdettä.
Muistin että vanhassa talossani on akkulaturi... eikun sinne ajamaan (16 km). Epäilytti jo ennen testausta ettei se voi toimia kun se on niin "älykäs". Arvasin oikein.
Kellokin kävi ja Orioni on kohta mahtavilla sensseilla. Kaivoin kaikki paikat ja niin löysin siirrettävän kiintolevyn virtalähteen... jännite passasi, mutta virtaa lupasi vain 1.4A. Tämä oli kuitenkin viimeinen oljen korsi.
Kuinka ollakaan, virtalähde riitti pyörittämään jalustaa. Orion oli jo hetken ollut hyvillä sensseillä.
Kiireesti napasuuntaus ja kamera laukomaan kuvia. Kymmen kunta kuvaaa se kerkesi ottaa, kun taivaalle ilmestyi jonkinlainen utu ja huntu.  :veryangry:

Hevosenpäätä kuvatessani, ei kuvista tullut oikein mitään. Ne olivat hunnun peitossa.

Siispä kamat takaisin pirttiin pölyttymään, ja pahan mielen kanssa nukkumaan :)

Liitteenä yksi osavaloitus. Ainakin tähän olen tyytyväinen. 60" CGEM + 8" F4.7 900mm + Olympus OMD Mark II.

On se taistelua kun ensin pystyttää laitteiston, sitten on kylmä, pimeää, utupilvet uhkaa jne. Mutta kun onnistuu, on kuva jostain minne ei tavallisilla kameroilla ole mitään asiaa...

Lainaus käyttäjältä: mistral - 08.01.2019, 12:34:46
On se taistelua kun ensin pystyttää laitteiston, sitten on kylmä, pimeää, utupilvet uhkaa jne. Mutta kun onnistuu, on kuva jostain minne ei tavallisilla kameroilla ole mitään asiaa...

Näin se menee!

Uhhautsi,

Tämmönen siitä tuli kun pixinsightilla vähän aikaa pinosi ja väänteli. Jäi vähän siniseksi.. mutta eiköhän tuo voi korjata.
Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka niin vähän ruutuja tulikin.
Tästä taitaa kannattaa ottaa parilla eri ISO-arvolla ruutuja, ja tehdä "HDR"?

Uhhautsi,

Tässä pinosin ja  käpistelin uudelleen nuo kaikki (8) kuvaa, ja sain tulokseski 3 erilaista näkemystä samasta datasta.
Toinen on mielestäni parahaimman/luonnollisimman  näköinen.
On aikamoinen työkalu tuo Pixinsight. Valikoita ja valintoja toistensa perään.. huhhuijjaa...

Kyllä keskimmäinen on mielestäni kanssa luonnollisin, mutta en tiedä mitkä värit on just oikeat, ehkä Hubblen kuvasta löytyisi. Onko putki se OrionUK?

Lainaus käyttäjältä: mistral - 10.01.2019, 23:25:37
Kyllä keskimmäinen on mielestäni kanssa luonnollisin, mutta en tiedä mitkä värit on just oikeat, ehkä Hubblen kuvasta löytyisi. Onko putki se OrionUK?

On Orion UK:n 8" 900mm putki, kun ei se ole vielä kenellekään kelvannut minun hintapyynnöllä :)

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 11.01.2019, 08:36:23
On Orion UK:n 8" 900mm putki, kun ei se ole vielä kenellekään kelvannut minun hintapyynnöllä :)

Ketjun alkupäästä tarkistin ja muistin oikein: Tämä VX8 on Orion UK:n vanhempaa sarjaa, mutta tuon sun VX10 on uudempaa sarjaa. Mitä eroja näissä on?

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 12.01.2019, 14:20:01
Ketjun alkupäästä tarkistin ja muistin oikein: Tämä VX8 on Orion UK:n vanhempaa sarjaa, mutta tuon sun VX10 on uudempaa sarjaa. Mitä eroja näissä on?

Uhhautsi,

No enpä ole ajatellut siltä kantilta. Focuseri on erilainen. TUossa VX-10:ssä focuseri on ehkä aavistuksen smoothimpi. En kyllä ole varma, onko tuo vain mielikuva.

Käytännössä putkissa ei ole eroja.

Uhautsi,

Nyt  on lapinmiehellä vähän epätietoisuutta.
Olen koittanut laavata erilaisia keskusteluja nopeista ja hitaista putkista. Minulla on jäänyt mieleen, että nopea putki vain näkee laajemman näkymän taivaasta.

Nyt olisi sopuhinnalla ES:n tripletti 102/714 putki.

Oletin että sillä  saadaan suurempmi suurennos (planeetojen kuvaamiseen), verrattuna VX10:n. Kalkulaattorin mukaan, tuolla ED putkella suurennos onkin pienempi.

Mistä kummasta tämä oikein johtuu?

Mitä pitempi polttoväli, sen isompi suurennos (ja pienempi kenttä), mutta vastaavasti "laihempi liitu" eli pienempi valovoima.
Esimerkkinä 100mm objektiivi:
- f5= 500mm polttoväli, tarkoittaa aika nopeaa putkea
- f8= 800mm polttoväli, keskinopea putki
- f12= 1200mm polttoväli, hidas putki

lisäys: Niin hyvä yleissääntö on, minkä nopeudessa voittaa, sen suurennoksessa häviää tai minkä valovoimassa voittaa, sen suurennoksessa häviää. Jos haluaa voittaa sekä nopeudessa että suurennoksessa, joutuu hankkimaan isomman peilin mikä nostaa  sekä jalustan että putken hintaa rajusti - ainakin jos mennään jonnekin päälle 300mm peileihin.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 28.01.2019, 23:08:59
Mitä pitempi polttoväli, sen isompi suurennos (ja pienempi kenttä), mutta vastaavasti "laihempi liitu" eli pienempi valovoima.
Esimerkkinä 100mm objektiivi:
- f5= 500mm polttoväli, tarkoittaa aika nopeaa putkea
- f8= 800mm polttoväli, keskinopea putki
- f12= 1200mm polttoväli, hidas putki

Ehkä minä viimeinkin ymmärsin tämän asian. Polttoväli ratkaisee suurennoksen, ja objektiivin halkaisija valovoiman.
Voin saada suuren suurennoksen vaikka 50 mm:n objektiivilla ja 3000mm:n polttovälillä, mutta valovoima on surkea.
Toisaalta voin saada paljon valoa, 500mm:n objektiivilla ja 3000:mmn polttovälillä. Suurennos on sama?

Kyllä suurennos on sama. Omassa Skywatcherissa (Newton) on putken päässä se iso kansi ja siinä on pieni apuaukko jolla voi katsella jos on liian kirkas kuva. Suurennos ei muutu vaikka katselee pikkuaukon kautta.

Isoja putkia tehtäisiin varmaan paljon enemmän jos hinta ei hyppäisi mutta on monta tekijää jotka nostaa hintaa:

-ison peilin polttoväli tahtoo kasvaa, siksi hiontatarkkuuden pitäisi seurata samassa suhteessa, eli jos polttoväli kasvaa 30%, pitäisi hiontatarkkuudenkin kasvaa saman verran jotta säde piirtää polttotasolle yhtä terävän kuvan. Toki seeing voi hetkessä pilata tarkkuuden mutta ainakin vuoristossa siitä olisi hyötyä.
-jalustan seurantatarkkuuden pitää kanssa parantua ja kantavuuden myös.
-vaatii usein havaintosuojan
-pienet tuotantosarjat


Toisaalta pienellä polttovälillä on etuna laaja kenttä johon mahtuu kauniita tähtitarhoja ym. joten niillä voi nähdä paljon sellaista mitä pitkillä ei voi nähdä.

Uhhautsi,

Olisko jollain laittaa jotain hyvää sumukuvaa, jossa on liikaa kohinaa? Omat kuvat eivät ole nyt käsillä, vaan ovat 3000 km:n päässä.
Haluttaisi kokeilla Topzin AI kohinanpoistoa.
JPG ja resoluutiota saa olla paljon ja tiedostnkokoakin megoja.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 05.02.2020, 12:16:21
Uhhautsi,

Olisko jollain laittaa jotain hyvää sumukuvaa, jossa on liikaa kohinaa?

Löytyhän se yks kuva kiintolevyn kulmalta.

1 on 50% skaalaus ja keinoällin asetus 15
2 on 100% skaalaus ja keinoällin asetus 15
3 on 100% skaalaus ja keinoällin asetus 100

Koko kuvasta tulee kyllä omaan silmääni nätimmän näköinen. Asetuksia vääntelemällä, tähdistä tulee välillä vähän erikoisen näköisiä.

Kyseessä on tämä tekoälliohjelma https://topazlabs.com/gigapixel-ai/ (https://topazlabs.com/gigapixel-ai/)