Lapimmiehen seikkailut astrokuvakusessa. Laitehankinnat, kokemukset ja virheet.

[Pappis]

Apupeili kuuluu olla optisella akselilla tarkentimesta katsoen, mutta ei koko putken etuaukosta katsoen (pääakselilta katsoen).

[lapimmies]

Apupeili kuuluu olla optisella akselilla tarkentimesta katsoen, mutta ei koko putken etuaukosta katsoen (pääakselilta katsoen).

Joo joo. Mutta jouduin tekemään kuvan mukaisestij, jotta apupeili naksahti keskelle ja kollimointi onnistui.
Liitteenä periaatekuva putken päästä katsottuna. Sininen apupeili, joka ei ole keskellä pidintä. Jos keskitän tuon peilin pitimen, kapea viiru pääpeilistä jää näkymättä filmiputkin reijästä.

[Pappis]

Apupeilin pitimen kuuluu olla keskellä putken päästä katsoen. Sen jälkeen säädät apupeilin pitimestä peilin korkeuden pääakselilla ja peilin asennon niin, että pääpeili näkyy tarkentimesta "kokonaan" ja kollimointi on ok.

[lapimmies]

Uhhautsi,

Haluttaisi korvata DSLR (one fourth), tarkoitukseen tehdyllä kameralla. Pohtinut tässä mustavalko- ja värikameroiden välillä.
Taidan näin alkajaisiksi päätyä värikameraan, niin ei tartte filttereiden kanssa värkätä.

DSLR:n ongelmana on, ettei saa yli 60" valoituksia. Bulbilla saisi, mutta eihän kukaan pakkasessa tarkene sekuntikellon kanssa seisoa ja ottaa vloituksia.

Kohteina DSO.

Pikseleitä saisi olla se joku 8 miljoonaa tjmsp.

-Onko olemassa  se THE kenno, joka kamerassa pitäisi olla?
-Jäähdytystä tuskin tarvii lapin pakkasissa
-Langattomuus ois kova sana
-Etukäteen ohjelmoitavat valoitusohjelmat
-Hinta jotain max 500€
-Pikselin koko ei menisi alle 4 mikrometrin.
-Kenno olisi neliö (ektrana)

Mitäs raaati suosittelisi?

[einari]

Meinasin suositella että jatka harjoituksia sillä järkkärillä.
Hommaat vaan ajastettavan kaukolaukisimen jolla saat pidempiä valotuksia (kai noihin sellaisen saa ?).

Mutta enpäs suosittele kun mulla on sopiva sopiva värikamera myynnissä tuolla myyntipalstalla josta voisin luopua 500;-:lla ;).

Oikeasti suosittelen että säästät pennosia ainakin siihen jäähdytykseen.
Kun eipä noissa jäähdyttämättömissä tähtikameroissa ole juuri etua verrattuna järkkäriin.
Kun oleellista jäähdytyksessä on se että niillä saa tasaisen lämpötilan aikaan.
Juuri luin jotain ketjua missä pohdiskeltiin darkkikirjaston teosta ja joku suositteli sellaisen tekoa missä lämpötilaero eri kansion välillä olisi max 6 astetta. Eli darkkien pitäisi mätsätä valojen kanssa vähintään tuolla tarkkuudella, muuten darkeista on pikemminkin haittaa . Jollei sitten skaalaa, mutta siinäkin saattaa olla omat sudenkuoppansa.

Toiveistasi: langattomuutta tähtikameroissa ei yleensä ole ja pikselin koko yleensä on alle tuon 4 mikrometrin (näissä uudemmissa cmos-kameroissa mitkä voisi sopia budjettiin).

[Timo Kantola]

Taidan näin alkajaisiksi päätyä värikameraan, niin ei tartte filttereiden kanssa värkätä.

DSLR:n ongelmana on, ettei saa yli 60" valoituksia. Bulbilla saisi, mutta eihän kukaan pakkasessa tarkene sekuntikellon kanssa seisoa ja ottaa vloituksia.

Ei tarvii filttereiden kanssa pulata, mutta kaikkee muuta puuhaa saat:
Tarviit tietokoneen putken viereen (observatoriota ei taida viellä olla?)
Sähköä tietokoneelle, ja kameralle, piuhat kameran ja tietokoneen välille, tietokoneelle suoja laatikkoa. Jos et halua hangessa polvillaan tietokonetta näpytellä, niin tarviit pöydän ja jakkaran. Jos on kovat pakkaset, niin tietskari tarvii lämmitystä, ja piuhat syytä olla silikoonia, muuten piuhat napsahtaa poikki.

Toisaalta jos ajattelit että putki ja kamera pihalla, ukko sisällä:
Kaapelit etäyhteydelle, noi jalustat ja kamerat ei taida viellä wifillä toimia?

Esim kohteen  tarkentaminen menee hankalaksi: Ruuvaa tarkenninta, juokse sisälle ja katso onko ok, jos ei niin sama uudelleen.
Tai sitten pitää putken olla kokonaan etäohjattava, kuten fokusointi, niin sitten helpottaa.

Helpointa jatkaa eteenpäin kuvausharrastuksessa on hommata Tapion (ei sittenkään suosittelema) ohjelmoitava kaukolaukaisin. Tietty pitkillä valotuksilla seuranta ei välttämättä ilman korjauksia onnistu.. tarvii guideputkea ja kameraa, lisää piuhaa..

[wm-x]

Niin että edellisen tekstin pohjalta anna vaan lähteä käsistä homman heti. Ei kannata ruveta välivaiheita kokeilemaan.

Minä ehkä myös yrittäisin saada kaukolaukaimen ensin tuohon.

[lapimmies]

Sähköä tietokoneelle, ja kameralle, piuhat kameran ja tietokoneen välille, tietokoneelle suoja laatikkoa. Jos et halua hangessa polvillaan tietokonetta näpytellä, niin tarviit pöydän ja jakkaran. Jos on kovat pakkaset, niin tietskari tarvii lämmitystä, ja piuhat syytä olla silikoonia, muuten piuhat napsahtaa poikki.

Joo kiitos tästä. Empä ajatellut tuota asiaa nuin. Unohdan koko homman toistaiseksi.
Tuosta laukaisujutusta innostuneena googlailin vähän. Ja kas, tämä remotelaukaisin taitaakin olla ratkaisu minun ongelmaan.
Voi ohjelmoida erilaisia "valotussesioita", eikä maksakaan kuin 80 erskaa kotiin toimitettuna. Voin laittaa kameran bulb moodiin ja sanoa tuolle aparaatille, että valottaa vaikka 5 minuuttia.

Hähnel  Giga T Pro II, remote release.
https://www.amazon.de/H%C3%A4hnel-Giga-Pro-Funk-Fernausl%C3%B6ser-Timer-Funktionen/dp/B00HRTYRRO

[lapimmies]

Uhhautsi,

Voi jummijammi kun tää on vaikeeta. Eilesnä yönä sain 45 minuuttia vlotettua Deer Lick grouppia.  Kun en mistään löytänyt Autoguideria ,niin piti mennä trackingilla. Vaimoväki ei tunnustanut, että olisi autoguideria siivonnut minnekään.
Roskiinhan valoituksista meni suurin osa. 15 x 50s jäi jäljelle.

Aamupäivän PixInsightilla vääntänyt, ja sen kanssa mulla eniten tulee harmaita hiuksia.
Tässä nyt kuitenkin kovasti piennennettynä viime yön tulos.

Onko minulla mitään toivoa oppia tuo PixInsightia? 

[Tikkes]

Ihan on hyvän malliset tähtöset. Ei muuta kuin tulta lisää peuran kylkeen.

[einari]

Jaa, itse kyllä sanoisin että tarkennuksessa olisi aavistus parannettavaa.
Ja aika huolestuttavaa jos vaimoväki alkaa harrastusvälineita piilottamaan (no luultavasti ne löytyy siitä paikasta mistä olet jo kymmenen kertaa katsonut - kokemusta on).

[Tikkes]

Tai yleensä löytyy juuri siitä vierestä, kuin mistä on etsinyt. Kokemusta on itsellänikin. Meillä yleensä vaimo on se, joka laitetaan etsimään kadonneita osia. 

[Erik Pirtala]

Ihan näppärältä näyttää. Tarkennukseen kannattaa hankkia Bathinov -maski ja tehdä uudelleentarkennus aina säännöllisin väliajoin lämpötilan muutosten ja taipumien takia.

Pieni seurantavirhehän tuossa näkyy, mutta ihan kelvollista dataa tuo mielestäni on. Tuossa on kuitenkin  vain rontti 10min valotusta. 3-4h lisää niin alkaa lyyti kirjoittaaa. Tarvittaessa terävöitystä galakseille. Jos joutuu vetämään ilman guidausta, kannattaa napasuuntaus tehdä erityisen huolella. Myös osavalotuksia kannattaa lyhentää

Itselläni on sama kohde työn alla ja tänään pääsee laukomaan värikanavat. Hienoja galakseja todellakin.

[lapimmies]

Tai yleensä löytyy juuri siitä vierestä, kuin mistä on etsinyt. Kokemusta on itsellänikin. Meillä yleensä vaimo on se, joka laitetaan etsimään kadonneita osia. 

Ei löytyny siitä, mistä olin jo 10 kertaa katsonut, eikä vaimoväkikään tunnustanut edes tunnistavansa aparaatteja. Meillä joskus kulkee minijobia tekemässä semmonen puolalainen kuulantyöntäjänainen. Se oli järjestelly pari huonetta. Se oli liikuttanu minun autoguiderin (ja muuta avaruusrojua) "toimistosta" eräänlaiseen ylimääräiseen huoneeseen joka toimii varastona. Siellä ne lepäili laatikkopinon takana, varastohyllyn alimmalla hyllyllä...

[lapimmies]

Uhhautsi,

Nyt kolmatta viikkoa ollu lapissa. EIlen oli ensimmäinen kelvollinen ilta, jolloin fmi jopa ennusti pilvetötntä taivasta koko yöksi. Tähdet olivat rauhallisia, eivätkä ihmeemmin tuikkineet.

Tarkoituksena oli kuvata IC434 ja M42.

Kasattuani kaikki, vedettyäni johdot jne. , kytkin töpselin seinään...MIT VIT..? Mitään ei tapahdu. Pari päivää aiemmin olin testannut virtalähteen ja jalustan toiminnan, silloin kaikki toimi.
Töpseli toimii, mutta virtalähde ei. Kellokin oli jo niin paljon etten voinut sännätä ostamaan mistään virtalähdettä.
Muistin että vanhassa talossani on akkulaturi... eikun sinne ajamaan (16 km). Epäilytti jo ennen testausta ettei se voi toimia kun se on niin "älykäs". Arvasin oikein.
Kellokin kävi ja Orioni on kohta mahtavilla sensseilla. Kaivoin kaikki paikat ja niin löysin siirrettävän kiintolevyn virtalähteen... jännite passasi, mutta virtaa lupasi vain 1.4A. Tämä oli kuitenkin viimeinen oljen korsi.
Kuinka ollakaan, virtalähde riitti pyörittämään jalustaa. Orion oli jo hetken ollut hyvillä sensseillä.
Kiireesti napasuuntaus ja kamera laukomaan kuvia. Kymmen kunta kuvaaa se kerkesi ottaa, kun taivaalle ilmestyi jonkinlainen utu ja huntu. 

Hevosenpäätä kuvatessani, ei kuvista tullut oikein mitään. Ne olivat hunnun peitossa.

Siispä kamat takaisin pirttiin pölyttymään, ja pahan mielen kanssa nukkumaan :)

Liitteenä yksi osavaloitus. Ainakin tähän olen tyytyväinen. 60" CGEM + 8" F4.7 900mm + Olympus OMD Mark II.