Ensimmäistä kaukoputkea hankkimassa

[Erik Pirtala]

Itse voisin suositella alkuun Celestronin astromaster sarjaa.

Minulla on nykyisin matkaputkena 90mm versio azimutaalijalustalla. Sillä tulee myös tiirailtua parvekkeelta kun eq-jalustaista putkea en saa kohdistettua kunnolla johtuen siitä että parvekkeelta näkee esteettä vain etelään.

Putken laatu on yhtä hyvä kuin muissakin celestroneissa.

Azimutaalijalustaista suosittelisin alkuun sen helpon käytön aloittamisen takia. Putki vain kannetaan jalustan kanssa havaintopaikkaan ja katselun voi aloittaa heti.

Hintakin on edullinen eli n. 170e.

Kuvauskäyttöön tuon jalusta ei toimi, sitä varten kannattaa sitten hankkia toinen putki ja jalusta kun on ensiksi tuon kanssa harjoitellut. Seuraavaksi putkeksi sitten vaikkapa 150/750 newton putki kuten celestron omni sarjan malli. Vanhaa putkea ei tarvitse myydä kun se soveltuu siinäkin vaiheessa hyvin kuun ja planeettojen havainnointiin ja tuo isompi taas kuvauskäyttöön ja syvän avaruuden kohteiden visuaalihavaintoihin.

Nämä siis omia mielipiteitä ja joku muu varmaankin voi olla täysin eri mieltä.

Itse kuitenkin tykkäsin aloittaa kuu- ja planeettahavainnoilla jonka takia tuota linssiputkea suosittelisin alkuun.

Itsellänikin on sama putki, ja voin myös suositella sitä.

[Reijo Teränen]

Suosittelisin ostamaan SW 150/750 tai vastaava ,sillä voi katsella kuuta ,planeetoja, sumuja ja vähän syvän taivaan näkymiäkin,lisäksi se on halpa ja sillä voi valokuvata sitten myöhemmin.Yksi putki kaikkeen käyttöön aloittelijalle.

[Kaizu]

Osaisiko joku suositella hyväa kaukoputkea aloittelialle johon mieluiten saisi jonkun kameran (ei pakollinen).  Tai myydä vanhaa kaukoputkea.

Jos sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä , mitä milläkin vekottimella näkyy, suosittelen käymään jonkun harrastusyhdistyksen kerhoillassa. Espoota lähinnä ovat Ursa ja Kirkkonummen Komeetta.
Kiikarit jalustalla ovat iso hyppäys eteenpäin paljain silmin katselusta. Edellytys hienolle katseluelämykselle on toimiva stereonäkö. Kiikarit on helppo siirtää havaintopaikalle ja pois sieltä.
Kameran saa aloittelijaan kiinni antamalla sen aloittelijalle käteen. Vaihtoehtoisesti sen voi laittaa pitkällä hihnalla roikkumaan aloittelijan kaulaan.
Tähtikuvausta varten tarvitset ekvatoriaalisen jalustan ja jonkinlaisen seurannan. Kamerassa pitää olla mahdollisuus säätää valotusaikaa pidemmäksi kuin pari sekuntia. Tähtikuvausta varten ei välttämättä tarvitse hankkia kaukoputkea, voi myös kuvata kameran omalla optiikalla. Onnistuu järkkäreillä ja jollain lailla myös "DSRL-like" kameroilla. Mitä pidemmällä polttovälillä kuvaat, sitä pidempiä valotusaikoja tarvitset ja sitä tarkempaa seurantaa.

Kaizu

[Seppo Linnaluoto]

Suosittelen TAL-1 -kaukoputkea. Mutta edellytyksenä on että sinulla on auto ja voit sijoittaa kaukoputkipakkauksen pysyvästi auton takakonttiin. Siitä se on havaintopaikalla äärimmäisen helppo koota. Se maksaa Ursasta noin 300 euroa ja Villen kellosta vielä vähemmän. Käytettynä se maksaa tietenkin vähemmän. Yleensä käytetty kaukoputki on aivan yhtä hyvä kuin uusi.

TAL-1 on 11 cm peilikaukoputki. Sen jalusta on todella tukeva.

Seppo.Linnaluoto@ursa.fi

[KukkiS]

Kertokaas kumpaako putkea suosittelisitte Bresser Messier 150/1200 vai Celestron Omni XLT 150?? Tarkoituksena olisi katsella vähän  planeettoja ja myöskin syvään avaruuteen. Tarkoitus olisi myös jossain vaiheessa aloitella kuvaamista.

Kiitos.

[Jarkko.A]

Jos laatua haet niin tuo omni tietenkin. Bresser tosin soveltuu hiukan paremmin planeettojen katselua pitemmän polttovälin ansiosta jos tuo on oikea polttoväli eikä katadioptrisesti toteutettu.

Omnissa on putken kokoon nähden tukeva jalusta ja putki on optisesti laadukas tuossa koko- ja hintaluokassa. Putki soveltuu myös kuvaamiseen moottorin tai goto-päivityksen hankkimisen jälkeen.

[Meade-mad]

Jos laatua haet niin ...

Mitä tarkoitat laadulla tai laaduttomuudella?

jk

[Jarkko.A]

Peilin hionta on mielestäni parempi omnissa kuin bressereissä vaikka nykyisin bresser taitaa olla meaden omistama.

En tosin ole päässyt kuin kerran vilkaisemaan 150 bresseriin kun sen vieressä oli oma 150 omni enkä tiedä oliko siinä kollimaatio kohdillaan. Seeingillä ei pitäisi olla vaikutusta kun samaan aikaan ja samassa paikassa tuli noita testattua.

Bresserin jalustakaan ei tuntunut yhtä tukevalta kuin omnin cg-4.

[Meade-mad]

Ajatus laadusta oli siis vain mutu tietoa.

Niin Meade, Celestron kuin Bresserkin ovat vain tuotemerkkejä. Tässä hintaluokassa optiikat hiotaan kiinassa koneelliseti ja tilaaja saa laittaa valmiin laitteen päälle juuri ne tarrat mitkä huvittaa. Se on aivan sattumaa kuinka hyvän laitteen kukakin saa merkistä riippumatta.

Akselistotkin ovat aikalailla samanlaisia Vixen GP kopioita. Erot ovat lähinnä jalustan putkissa ja muotoilussa, jotka nekin ovat vuosien varrella vaihdelleet.
Jos jalustana on Celestron ADM silloin vasta siirrytään luokkaa järeämpään laitteeseen.

Noiden kahden välillä on käytännön eroa vain laitteiden polttoväli. Jos pysytään keskisuurissa suurennuksissa kuvan laadun erot ratkaisee vain okulaarin laatu. Pienemmän apupeilin Bresserissäon teoriassa hieman kontrastikkaampi kuva. Erot ovat kuitenkin pieniä.

Jos halutaan suuria suurennuksia (esim *200) Bresser on mukavampi, koska voidaan käyttää hiukan pidempipolttovälisiä okulaareja (Bresser 6mm ja Celestron 3,8mm). Jos taas halutaa pientä suurennusta, Celestron tuottaa tuuman ja vartin okulaareilla hiukan laajemman kuvakentän (okulaarina esim plössl 32mm/50 astetta; Bresser suurennus *37 ja Celestron *23; Bresserin todellinen kuvakenttä 1,35 astetta ja Celestronin 2,1 astetta). Celestronin tuottama lähtöpupilli pienimmällä suurennuksella on 6,5mm ja Bresserin 4mm.

Moneen kertaan on ollut esillä että nuorelle silmälle tuo 6,5mm on maksimi pupillin halkaisija. Kolme-neljäkymppisestä ylöspäin silmän iiris ei enää avaudu kuin neljän millin hujakoille.

Näistä jutuista seuraa että valintaa tehtäessä pitäisi tietää toivottu optimoitava käyttöalue ja käyttäjän silmän ominaisuudet. Celestron on hiukan edellä jos valitaan laitetta pienille suurennuksille ja Bresser jos suurille suurennuksille tuntuu olevan enemmän tarvetta.

Merkittävä tekijä on myös laitteiden mitat. Celestronin putki itsessään on kolmanneksen Bresserin putkea lyhyempi. Celestron on siis pienemmässä tilassa  kuljetettavissa. Käytön aikainen tasapainottaminenkin tehdään hiukan erikokoisilla vastapainoilla. Celestroniin riittää samalla momenttivarrella pienemmät painot eli kokonaisuus on kevyempi.

Hinnat (Villellä Bresser 470€ ja Celestron 445€) ovat lähes samat. Bresseriin tulee mukaan kolme okulaaria ja barlow, Celestroniin yksi okulaari. Bresserissä on suurempihalkaisijainen etsin (d=50mm) Celestronissa d=30mm.

...eli valitse kumpi hyvänsä, molemmat täyttävät tehtävänsä! Hyvin säädettyinä ovat varmasti ihan kelvollisia kumpikin.

Itse harkitsisin kuitenkin vakavasti tuossa hintaluokassa merkittävästi paremmalla valonkeruukyvyllä olevia dobson jalustaisia newtoneita esim Skyliner 200 tai Celestron Starhopper 8. Niiden peilien pinta-alat ovat merkittävästi suurempia kuin 15cm luokassa olevilla laitteilla. Dobsonissa maksetaan vain oleellisesta eli optiikasta. Dobsonin uskaltaa ostaa myös käytettynä.

jk

[aapo]

Skyliner 300P FlexTube- Tuollainen olisi kohtuu hintainen ja ihan kivan näköinen,mutta onko tuo sopiva aloitelialle??
1 minulla ei ole mitään käsitystä kaukoputkista enkä ymmärrä terminologiaa,eli apua tarvitaan.
2 tähdistä tiedänkin sitten sitäkin vähemmän,mutta sillä ei ole juuri nyt väliä

[Make]

Skyliner 300P FlexTube- Tuollainen olisi kohtuu hintainen ja ihan kivan näköinen,mutta onko tuo sopiva aloitelialle??
1 minulla ei ole mitään käsitystä kaukoputkista enkä ymmärrä terminologiaa,eli apua tarvitaan.
2 tähdistä tiedänkin sitten sitäkin vähemmän,mutta sillä ei ole juuri nyt väliä

Tulisiko tämä sinulle kiinteästi johonkin havaintosuojaan vai tarvitseeko se raahata jonnekin? Kokonaispaino 40 kg ei ole liikaa, jos matka on lyhyt eikä sisällä ahtaita paikkoja tai portaita ja jos omistaa riittävän kunnon ja terveen selän. Motivaatiota se kysyy joka tapauksessa. Aloittelijalle sopii mielestäni putki, jonka käsittely ei ole liian työlästä eli sen voi raahata ulos ja suojaan vaikka monta kertaa yössä, kun innokkaana etsii rakoja pilvien välissä. Putki, jota on helppo käyttää, on tärkeämpi alussa kuin tarkat optiset speksit.

Toinen kysymys on se, että näin ison putken kanssa kaikkien asioiden opettelu on paljon hankalampaa kuin pienen putken kanssa. Esim. kollimointi onnistuu paljon helpommin lyhyemmällä putkella. Joka tapauksessa tarvitset ihan ensimmäiseksi kiikarit ja tähtikartan, joiden avulla opettelet suunnistamaan kohteisiin. Suunnistuksen opettelu tuolla putkella on vaikeaa.

[Erik Pirtala]

Make puhuu täyttä asiaa.

Aloittelijalle 40 kiloa saattaa olla liikaa. (riippuen käsivoimista) Tuon kokoinen putki tarvitsisi kyllä havaintosuojan ympärilleen.

Se on kyllä hyvän kokoinen putki. Eli varsin hyvin kohteiden pitäisi näkyä. Muyta aloittelijalle saattaa olla jopa tosiaan liian suuri.

[Iiro Sairanen]

Olen hiukan eri linjoilla edellisten vastausten kanssa. Aloittelija tuskin kantaa putkea sen enempää kuin pidemmälle ehtinyt. Paino ei siis ole ongelma, jos putken ilmoitettu paino nousee kahdessa eri osassa (jalusta ja putki). Itse raahailen 12" putkea pitkin metsiä eikä ole mitään ongelmaa painon suhteen. Eikä se vaadi havaintosuojaa ympärilleen. Kollimointi on hankalaa ensimmäisillä kerroilla oli putken sitten mitä kokoa hyvänsä. Toki homma helpottuu, jos näkee samaan aikaan okulaarin kun kääntää ruuveja. Jos putkessa on edes jonkinlainen etsin niin sen kanssa suunnistaminen onnistuu myös, kunhan ensin opettelee miten okulaarinäkymä suhtautuu putken liikutteluun.

Kohteet näkyvät mukavasti tuon kokoisella putkella, joten mielestäni se sopii aloittelijalle.

[Marko.J]

Tuon kokoisesta putkesta ei kovin äkkiä "kasva" ulos!   

Lisäksi pääset isoon putkeen kiinni kohtuullisella sijoituksella, eli hinta-laatu suhde on erinomainen. Alku on haastavaa, aloititpa isolla tai pienellä putkella.

Mutta kiikarin hyödyllisyydestä Make puhuu minunkin mielestäni asiaa, sille löytyy käyttöä koko harrasteuran ajan ja tähtikartta on välttämättömyys.

[Erik Pirtala]

Minullakin kiikareille koostuu paljon enemmän havaintokertoja, kuin kaukoputkella.