Ensimmäistä kaukoputkea hankkimassa

[Timpe]

Suunnitelmissa olisi ostaa ensimmäinen kaukoputki vuosia täyttävälle äidilleni...
Haussa olisi siis suht kompakti ja helppo paketti ensiomistajalle. Käyttöikää tulee olla ja kauempanakin olevia kohteita tulee nähdä. Ensisijaisena toiveena oli kuulemma, että Venus ja muut planeetat näkyvät kunnolla, tietysti myös kuvausmahdollisuus olisi hienoa.... Painoa ei saisi olla liikaa, sen verran että on helppo hänenkin kamppeensa kantaa. Käyttämisen tulisi olla suht yksinkertaista, että ei kynnys harrastukseen kasva. Maksimihinta on siinä 500 euron paikkeilla.

Budjetti tekee hiukan tiukkaa koko paketin suhteen, mutta tästä huolimatta seuraava ehdotus:
Perusputkeksi kuvailemaasi käyttöön sopii hyvin pienehkö linssikaukoputki, joka on helppo pystyttää ja nopea ottaa käyttöön. Lisäksi tällaisen käyttö maakohteisiin on olennaisesti helpompaa kuin peilikaukoputkilla mallia Newtonit. Tuollaisella reilulla viidellä sadalla saa esim. SW ED80 putken (hyvä yleisputkeksi ja kelpaa myöhemmin kuvaukseenkin), SW EQ3 jalustan (riittävä ekvatoriaalijalusta tuollaiselle putkelle, josta linkissä konekäännös englantiin) ja kohtuullisen 1.25" kulmapeilin. Okulaareihin joutuisi sijoittamaan vielä hiukan lisää (tilaamalla kenties noin 20 mm ja 6 mm okulaarit, joilla saa 30x/100x suurennukset).

Oma lähiajan kokemus tuosta linkin 80mm putkesta on sen verran positiivinen, että voin hyvin suositella tuota kuvailemaasi käyttöön. Ja onpa tuollainen putki ihan tyypillisen kaukoputken näköinenkin, millä voi olla merkitystä, jos tuota joutuu säilyttämään näkösällä esim. asunnon nurkassa. PS. Saksasta tilaamalla pysyt lähempänä budjetin ylärajaa ja saat laitteet viikossa kotiisi (toisin kuin VK:n tapauksessa, jossa osa kalliimmalla hinnalla saatavista laitteista menee suht' varmasti jälkitoimitukseen pitkällä toimitusajalla ;)

Oletuksena on tietty se, että olet kokoamassa nuo osat yhteen lahjan saajalle 

[KukkiS]

Olen tässä jo muutaman vuoden suunnitellut kaukoputken ostoa ja viimein olen saanut budjetinkin kasaan joka on max 600€.

Itse olen tälläistä putkea katsellut: Celestron Omni XLT 150 ( http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=231&ID_ASIAKAS=1534455364 ), joten onko tuo kyseinen putki mistään kotoisin??

Haluaisin katsella planeettoja ja muitakin syvemmän avaruuden kohteita kuten tähtisumuja jne.

Asustelen kaupungissa mutta myös löytyy mökki kauempaa, jossa on hyvin vähäinen valosaaste.

Kiitos etukäteen neuvoista.

[Meade-mad]

ks. Tähdet ja Avaruus 4/2008   Celestron  Omni XLT 150.

jk

[Jarkko.A]

Ylvasta saa 399e saman putken jolloin jää rahaa vaikkapa barlowiin ja laadukkaaseen okulaariin . Itse päädyin tuohon putkeen puolen vuoden pohdinnan jälkeen. Jalusta tuossa on hyvin tukeva tuon kokoiseksi putkeksi joten mahdollisen kameran saa pysymään hyvin kiinni.

Muutenkin hyvin rakennettu kokonaisuus, ei tutise mikään osa ja mukana tulleet okulaaritkaan eivät ole huonoimpia.

[KukkiS]

Voisko joku ystävällisesti heittää muutaman sivun mistä noita putkia myytäis. Tiedän jo: Villestar, Ylva ja ursan

Kiitos.

[Librari]

Siinäpä ne taitaa olla kaikki kolme kotimaista toimittajaa. Ulkomailta saisi varmaan Saksasta esim.
Teleskope service: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1013_.html

Itse ostin kyseisen putken Ylvasta (about kahden arkipäivän toimitus ) viime keväänä 60/700 linssiputken seuraajaksi.
Mietin ensin kalliimpaa 6"-10" SC-putkea, mutta päädyinkin 150mm peiliputkeen.

+ Putki on suhteellisen lyhyt (n.700mm) ja siten kompaktin kokoinen. Putki+jalusta mahtuu pehmustettuun jääkiekkokassiin loput tarvikkeet alumiini salkussa.
+ Jalusta on tukeva, mutta vastapainoineenkin jaksaa helposti liikutella havaintopaikalle lyhyitä matkoja. Putkea puolestaan on mukava kantaa lohenpyrstökiskosta.
+ Valokuvausta ajatellen putki on nopea (f5).
+ Kameran(DSLR) saa kiinni suoraan fokuserissa olevaan T-kierteeseen sopivalla adapterilla. Tarkennusvarakin riittää mainiosti.

- Fokuseri toteuttu hammaskiskolla ja tuntuu vähän epätarkalta. Käy vaan 1,25" okulaarit.
- Käsittääkseni nopeassa putkessa f5, kuvavirheet korostuvat, komaa. Laadukkaat okulaarit auttavat.
- Itseäni mietityttänyt kollimoinnin pysyvyys ja sen merkitys. Ei havaittuja ongelmia, mutta suunnitelmissa laser-kollimaattori -> nopea tsekkaus ennen havaintoja.
- Etsinputki on aika pieni ja 90^o käännetty okulaaripää olisi kätevämpi Newton-putken kanssa. Nyt niska saa liikuntaa pakkasessa.
- Mahdollista valokuvausta varten ostettava erillinen seurantamoottori. Oma moottorini tuppaa tärisyttämään jalustaa hieman, vika/ominaisuus.

Soveltuu syvääntaivaaseen ja planeetta havaintoihin, mutta syvätaivas tarvitsisi enemmän valovoimaa ja planeetat taas polttoväliä ja erottelukykyä.
Eräänlainen kompromissi siis. Suosittelen aloittelijalle joka jo tuntee taivaan kiikareiden läpi.

-Antti

[Kaizu]

-Soveltuu syvääntaivaaseen ja planeetta havaintoihin, mutta syvätaivas tarvitsisi enemmän valovoimaa ja planeetat taas polttoväliä ja erottelukykyä.
Eräänlainen kompromissi siis. Suosittelen aloittelijalle joka jo tuntee taivaan kiikareiden läpi.

Siis tuohan tarkoittaa että ei sovellu syvän taivaan kohteille eikä planettahavaintoihin.
Halpaa hyvää yleisputkea ei ole olemassakaan. Planeettahavaintoihin hyvä putki ei ole oikein hyvä laajoihin DS kohteisiin ja päinvastoin.
Putken valintaa helpottaa jos etukäteen tiedät mitä sillä teet.
Jos et tiedä mutta rahan puute ei kiusaa, ostat eri putket eri käyttötarkoituksiin. DS kohteille 25cm:n dobson jalustalla oleva putki maksaa kutakuinkin saman verran mutta pääpeilin pinta-ala  on lähes nelinkertainen.
Jos et tiedä eikä rahaakaan liikaa ole, ostat yleisputken (kompromissin) jolla voi sohia vähän sinne ja tänne mutta joka ei kunnolla sovellu mihinkään.
Se että putki käy sellaisenaan valokuvausputkeksi, heikentää sen ominaisuuksia visuaaliputkena. Valokuvausputki vaatii isomman apupeilin ja se taas heikentää kontrastia (ja pikkuisen valovoimaa). Jos apupeilin koko on mitoitettu visuaalikäyttöön, aiheuttaa se kuvatessa vinjetointia. En löytänyt esitteistä tietoa apupeilin halkaisijasta.
Objektiivin tuottamaa komaa ei laadukaskaan okulaari poista. F5 putkelle löytyy toimivia komakorjaimia.
Itse pidän etsimen minimihalkaisijana 50mm.

Kaizu

[-Jarz-]

Voisko joku ystävällisesti heittää muutaman sivun mistä noita putkia myytäis. Tiedän jo: Villestar, Ylva ja ursan

Kiitos.

Kotimaisista kaukoputken myyjistä lisäisin vielä yhden, eli Teknofokus. Tämä tuntuu aina jäävän hiukan unholaan vaikka asiantuntemusta riittää ja palvelu on ensiluokkaista  .

JM

[hota]

30 vuotta tähtiä harrastaneena, kolmen kaukoputken omistajana ja lukemattomien erikokoisten instrumenttien läpi erilaisia kohteita havainneena ja kuvanneena rohkenenpa minäkin pistää lusikkani soppaan...

En oikein ymmärrä sitä, miksi aloitteleva harrastaja ei saisi hankkia ensimmäiseksi kaukoputkekseen "kompromissia". Voi tietysti ajatella, että "se ei sovellu kunnolla mihinkään", mutta mielestäni sellainen päinvastoin soveltuu riittävästi kaikkeen. Ei ensimmäisen kaukoputken tarvitsekaan olla äärioptimoitu joidenkin tiettyjen kohteiden havainnointiin - eikä ainakaan ole mitään järkeä hankkia heti kättelyssä useita erityyppisiä kaukoputkia, jos ei ole varma, mitkä kohteet kiinnostavat eniten.

Kompromissikaukoputkellakin pystyy tekemään havaintoja ("pelkästä" katselusta puhumattakaan) niin suuresta määrästä erilaisia kohteita, että puuhaa piisaa pitkäksi aikaa, vaikka aparaatilla eivät erottuisikaan Stephanin kvintetin suurimman jäsenen H II -alueet tai Keelerin aukko Saturnuksen renkaissa. Kaikkien tavoitteena ei ole päästä välittömästi harrastuksessaan "heady duty" -luokkaan; joillekin riittää vuosiksi, ehkä koko eliniäksikin se, että voi katsella tähtitaivasta ihan vain huvikseen silloin kun siltä tuntuu.

On tietysti totta, että tiirailu pienen putken läpi voi aiheuttaa turhautumista, mutta olen aika lailla varma, että syynä ei useinkaan ole se, näkyykö Andromedan galaksissa yksi, kaksi vai kolme pölyjuovaa, vaan se, että jopa aloittelijoille tarkoitetuissa tähtitieteen oppaissa on Hubblen ja muiden huippuinstrumenttien ottamia upeita kuvia tähtijoukoista, kaasusumuista ja galakseista. Ja kuten tiedämme, sellaisina kohteet eivät näy visuaalisesti suurimmillakaan kaukoputkilla.   

Minusta ei ole mikään itseisarvo hankkia heti alkuunsa mahdollisimman suuri kaukoputki, jos se sitten jää hankalasti siirreltävänä ja monimutkaisena nurkkiin pölyttymään. Ei aloittelijalle kannata suositella ratkaisuksi putken laittamista siinä tapauksessa myyntiin ja harrastuksen lopettamista siihen.

[Kaizu]

46 vuotta alaa harrastaneena, 11 kaukoputken ja 7 kiikarin omistajana ja niiden lisäksi muutamien muidenkin instrumenttien läpi havainneena voin kommentoida joitakin em. kohtia.
Täytyy tosin myöntää että tälläkin foorumilla jotkut ovat vuodessa parissa saaneet enemmän aikaan kuin minä puolessa vuosisadassa.

Suomessa saavat hankkia "kompromissikaukoputkia" varallisuutensa ja mieltymystensä mukaan kaikki harrastajat. Maailma nyt vain on sellainen että planeettahavaintoihin sopivin instrumentti ei ole sopivin instrumentti laajoille DS-kohteille.
Havainnoinnista kompromissi kaukoputkella olen samaa mieltä. Lisähuomiona; mainitulla kompromissikaukoputkella tuskin näkyy Stephanin kvintetti lainkaan ja Saturnuksestakin näkyy että sillä on renkaat.
Vaikka joillekin suuri putki ei ole tärkeä asia harrastuksessa niin joillekin se on. Niinkuin aiemmin on todettu, tämä on monitahoinen harrastusalue. Joku haluaa bongata mahdollisimman himmeitä kohteita mahdollisimman pienellä putkella, joku toinen haluaa "ajaa" näyttävästi isolla GOTO-putkella, joku jopa rakentelee niitä. Joku haluaa ottaa hienoja valokuvia jne. Yleisohjetta ei oikein voi antaa.
"Osta iso putki ja kyllästyttyäsi myy se meille" oli tarkoitettu vitsiksi, mutta se ei ilmeisesti auennut. Ei auennut kummelihuumorikaan minulle kunnes kerran Lempäälän ja Valkeakosken rajalla Esson baarissa, viereisessä pöydässä, istui Matti Näsä, vasta silloin oivalsin että ei se mitään huumoria ollut.
Jos on pelko että harrastus kaatuu siihen pettymykseen että kaukoputken näyttämä kuva poikkeaa Hubblen kuvista, on ensimmäinen kokemus hyvä hankkia vaikkapa paikallisyhdistyksen tähtinäytöksessä, ei sitten tarvitse myydä vastahankittua putkea meille.

Kaizu

[KukkiS]

Tälläistä vielä kyselisin et onko noista Konus 20x80 GIANT ( http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2644&show=all ) kiikareista kellään kokemusta??
Tai vastaavanlaisista kiikareista, meinasin itse tuollaiset hommata, eli kysymys kuuluu onko noilla hyvä aloittaa tähtien katselu??

Kiitos

[Marko.J]

Noista Konus -kiikareista ei ole tietoa, mutta itselläni on tuollaiset:

http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1363&show=all

Mielestäni hintaansa nähden ihan asialliset. Tuon kokoiset kiikarit tarvitsevat jo sitten mielellään jonkinlaisen jalustan. Konus on vielä suurempi, joten jalustan hankinta on niiden kanssa edessä.

[Meade-mad]

Tälläistä vielä kyselisin et onko noista Konus 20x80 GIANT ( http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2644&show=all ) kiikareista kellään kokemusta??
Tai vastaavanlaisista kiikareista, meinasin itse tuollaiset hommata, eli kysymys kuuluu onko noilla hyvä aloittaa tähtien katselu??

Kiitos

Tästä kiinalaisesta monella merkillä myytävästä kiikarista on oma ketju "kiikarit" hakemistossa.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=951.0

Pyydän että viestit kirjoitettaisiin niille varattujen otsoiden alle.

jk

[Jarkko.A]

Kannattaa ottaa huomioon että kaukoputken kanssa pääsee puuhastelemaan tekniikan parissa paljon enemmän kuin kiikarien ja joillekin tämä saattaa olla iso osa harrastusta.

[pappa]

Liityn tähän "vanhempien harrastajien" porukkaan ja joitakin ajatuksia tuosta luettuani säiettä. Ennen ei ollut mitään mahiksia (20-30 vuotta sitten) saada omaa kaukoputkea muuten kuin rakentamalla se itse, ja tarkoitan nyt tällä tavallisia tallaajia. Kaikki optiikka oli todella kallista ja kiikari oli yleisin havaintoväline ja se löytyi melkein joka huushollista, eikä se ollut edes mikään tähtikiikari. Kerhoilu oli täysin sen varassa kuinka valistuneita tai valistumattomia luonnontieteistä kansalaiset olivat. Muistan -70 luvun alusta kun aloittelimme omaa pientä luonnontieteisiin keskittynyttä kerhoa jonka osana oli varsin paljon tähtien tutkimista koska Suomessa sitä pimeätä riittää ja ennen olikin pimeää.

Kerholaisilla ei ollut välttämättä mitään välineitä, ainoastaan innokas mieli. Siihen aikaan kouluissakin opetettiin mm. tähdistöjen nimiä ja niitä kyseltiin kokeissakin, planeetat piti luetella jne. Nämä asiat sisältyivät itsestään selvyyksinä luonnontieteiden opetuksessa jo peruskoulussa. Kaukoputkia joita harvoilla ja valituilla oli, olivat pieniä linssiputkia ja tänä päivänä sellaisia ei pidetä enää minään, edes etsinputkeksi ne eivät kelpaa, pitää olla APO:a ja ED:tä sekä Grawfordia sun muita Losmandyja.

Linssiputken ympärillä riitti kuhinaa kun Opettaja tai kerhon vetäjä ilmoitti, että nyt on putkessa se ja se. Laitteet olivat aikansa huippuja ja jokainen olisi ottanut sellaisen jos jostain olisi saanut. Kun ilmestyi kirjoja joissa kerrottiin kuinka rakennetaan Newton tyyppinen peiliputki, jokaisen kerhon tai vähänkään sen tapaisen kerhotiloissa sahat soivat ja naputus sun hiominen alkoi. Ainoat joita tilattiin olivat okulaarit ja jo yksikin maksoi mansikoita. Venäläinen optiikka oli kova sana siihen aikaan.

Tämän saarnan lopputulema on siinä, että into aiheeseen oli ehdoton, kaikilla tavoilla havaittiin ja jos sai lasin läpi katsoa niin se oli jotain se. Tekniikka oli enemmänkin silloin sivuseikka, se mitä näkyi painui ikuisiksi ajoiksi aivojen sopukoihin. Instumentarium möi aikanaan Suomen suosituinta kaukoputkea ja RET aloitti maihinnousun. Anttilasta moni tilasi ensimmäisiä kaukoputkiaan, ne olivat heppoisia linssiputkia ja okulaarin katseluaukko muistutti enemmän avaimen reikää. Ursa alkoi välittämään TAL putkia varsin myöhään ja niistä tulikin todella suosittuja.

Oma ensimmäinen kaukoputkeni oli itse tehty peiliputki jossa itse putki oli taivuttua vesivaneria, peilin hioi diplomi-insinööri joka toteutti Suomen ensimmäiset Laululinnut tallenteen kelanauhalle ja se miksattiin autotallissa c-kasetille ja levitykseen. Hän teki myös apupeilin. Metalliset kannattimet ja muut osat valmistin itse. Okulaarit tilattiin Neuvostoliitosta. Peilin halkaisija oli 70mm ja polttiväli 900mm. Tällä laitteella tutkin taivasta melkein 25 vuotta. Planeetat Saturnukseen asti, Messier kohteet jotka välittyvät n. 10cm välineellä. Lähihistorian komeimpia komeettoja joita katseltiin oikein isolla porukalla ennen kuin mitään tähtitieteen vuotta oli keksittykkään oli Hale-Bob. Ja tietenkin kuuta.

Vasta internetin ja itseasiassa Laajakaistan myötä alkoi muutos joka syrjäytti vaneriputken ja taloon alkoi tulla kaukoidan optisia tuotteita taivaskatseluun. Itse olen kaiketi jonkinlainen arkeoastronomi koska liikutun syvästi aina ajatellessani menneitä sukupolvia jotka ovat suunnanneet mittalaitteitaan ja jatulintarhojaan ymmärtääkseen taivaan mekaniikkaa. Taivaantapahtumien seuraamiseen tarkoitettu ajastaika on korvautunut upealla Ursan Tähdet vuosikirjalla.

Tekniikka josta varmasti on tullut osa harrastusta joillekkin on ihan ok, mutta omasta mielestäni se suurin tekniikka on taivaalla, järkähtämätön koneisto joka liikkuu ikiajat meistä riippumatta ja on ollut ennen meitä ja on sen jälkeenkin kun meitä ei ole. Huippuhetkiä on monesti ollut seurata planeettaa joka taivaltaa järkähtämättä omaa rataansa ja korvin kuunnella kohinaa ja kihinää joka kuuluu ihmisten rakentamista teistä ja tehtaista sun muusta infra rakenteesta ja ajatella, että planeetta on mennyt radallaan jo kauan ennen kun mitään on ollut olemassa (ihmisten rakentamaa) ja se menee senkin jälkeen kun kaikki täällä on hiljennyt.