Akromaatti vai Apokromaatti visuaalikatselussa

[MarttiM]

Löysin Cloudy Nightsin sivuilta Towan valmistaman akromaattisen (80mm/1200mm) refraktorin objektiivin optisen testin. Kyseessä on Danubia-merkkinen laite, eli aivan samanlainen kuin minun Instru-Scope-merkkinen; kumpikin siis Towan valmistamia. Kyseisessä testissä Strehl-luvuksi mitattiin 0,97.  Cloudy Nightsin palstalla joku kirjoittaja vertaa Towan objektiivia Zeissin huippulaadukkaaseen, vastaavan kokoiseen akromaattiseen linssiin. http://www.cloudynights.com/ubbthreads/attachments/1894480-towapart2kk.jpg
Minua tulokset eivät yllätä. Muistan, kun joskus 20 vuotta sitten tiirailin kaksoistähtiä. Erotuskyky riitti helposti esimerkiksi 1,7 kaarisekuntiin, vaikka komponenttien välillä oli varmaankin kirkkauseroa. Harmittaa näin jälkeenpäin, kun en merkinnyt havaintojani muistiin. Muuten, kyseisen kaukoputkeni hinta oli (vuonna 1984) 2950 markkaa.

[MarttiM]

Kaverini osti 2008 vuoden alussa Bresser Messier 102/1000 linssiputken ja siitä minunkin kiinnostus kuin uudestaan heräsi, uinuttuaan sieltä 60-70 luvun vaihteen epämääräisistä kaukoputken rakenteluyrityksistä. Hommasin SW 100/900 ED:n eräänlaisen Apokromaatin. Vertailimme noitten näkymiä. Kumpikin tuli tulokseen että ED on hieman terävämpi. Bresser oli kuitenkin parempi kuin minun toinen kaukoputki, SW 120/600 akromaatti. Sillä oli vaikea nähdä Saturnuksesta Cassinin jako, kun Bresserissä se suorastaan pomppasi silmille. Kaveri maksoi Bresseristä reilut kaksisataa jalustoineen ja minä Villenkellolle pelkästä ED otasta seitsemänsataa. Hyviä akromaattilinssejä osataan maailmalla valmistaa. Etenkin pitemmillä polttoväleillä ne on riittäviä planeettatarkkailuun. Lyhyen Apo:n edut ovat lähinnä valokuvauksessa.
Tähän voisin vielä lisätä että varsinaisesti kiinnostus Apo linssiin heräsi kun tilasin APM:n 107/700 kolmesta lasista kootun "superapon". Strehl luku pitäisi olla 0,98 (ainakin joissain mittauksissa on saatu) ja keskuselementti fpl-53 lasia. Kun sillä otti testikuvia Qhy-5 kameralla ne voitti kaikki aikaisemmat kokeilut, mukana muunmuassa 180/1800 Santel maksutov (1/6-1/7 lambda). Se maksutov pääsi lähemmäs. Niin on tullut koottua tuo isompi Apo 160. Usein harmittaa kun pilvisyys jatkuu kuukausia kuten viimetalvena että mitä tuokin seisoo tuossa tyhjänpanttina, turha kapistus, mutta kun pääsee havaintohommiin niin saa sanoa kuten eräs foorumilainen jo vuosia sitten SW 80 ED:stä että se jaksaa yllättää aina...

Miten pitkä polttoväli siinä apokromaattisessa 160 mm:n refraktorissasi on? Minä harkitsin pitkään 152 mm:n akromaattisen ostamista. Bresserillä on sekin malli. Hintaeroa viisituumaiseen (eli 127 mm:n) laitteeseen ei ollut liikaa, mutta koska pienemmän linssin polttoväli oli sama kuin isomman (eli 1200 mm), päädyin pienempään. Toki vielä on muistettava, että kuitenkin hintaero vastaa muutaman ortoskooppisen okulaarin arvoa ja onhan viisituumaista laitetta helpompi siirrellä kuin kuusituumaista. Värivirheen eliminoimiseksi optisesti hidas akromaattinen putki on parempi kuin nopea putki. Täsmennän vielä, että olen planeettojen ja Kuun visuaalihavaitsija.

[Tane]

 APO 160:ssä on polttoväliä 1280 mm eli f/8. Sen olen muuten itse koonnut mutta linssi on ostettu Venäjältä ja on sama mitä Stellarvuen suurimmassa APO:ssa 160 f/ 8 käytettiin. Linssin hinta oli alle kolmentuhannen euron. Kun Stellarvue APO:t aikanaan, ilmeisesti viimevuosikymmenellä, tulivat markkinoille hintahaitari liikkui seitsemästä kymmeneen tuhanteen dollariin. Suurinta mallia ei enää tehdä ja viimeisiä myydään näköjään alle viiden tonnin. Ei tuollaisia summia kaukoputkista tarvitse maksaa etenkin kun ne tulevat käyttöön, eivätkä näyttelyesineiksi. Astreya Venäjällä valmistaa kelvollisia APO linssejä ja akromaateissa kehuttuja ovat D&G-Opticalin Yhdysvalloissa.
Kyllä tuo 127/1200 Bresser uskoisin on parempi kuin isoveljensä planeetoille. Kuusituumaisessa on lyhempi polttoväli ja käy paremminkin jo syvääntaivaaseen...

[Tane]

 APM:n hinnoittelu karkottaa tavallisen harrastajan kauas kunnon apokromaattisesta linssistä ja kaukoputkesta. 152 f/8 on 6700 euroa ja 175 f/7,9 jo 13865 euroa pelkät objektiivit. Siitä alkaa yhä huimempi hinnan nousu. Valmis kuuden tuuman APO on yli yhdeksän tonnia. Uskaltaako sellaiseen härveliin edes koskea ettei mene rikki tai tahraannu...Jos kaduttaa ja aiot myydä sen, saatko puoliakaan takaisin?  Ei ole muuta mahdollisuutta tai mieltä kuin etsiä jostain halvempia vaihtoehtoja. Isomman putken saa edullisemmin  ostamalla optiset osat, tarkentimen ja taivuttelemalla pellistä loput. APM kauppaa (joissakin  enempää kuin 0,95 strehl) LZOS putkiaan ja linssejään moninkertaisin hinnoin verrattuna vaikka Astreyaan tai Istariin. Nuo ei kyllä niin maailmankuuluja ole mutta Astreyankin strehl lukema on vähintään 0,96. Värivirheettömyydestä tai laadusta yksi strehl luku ei kaikkea sano mutta antanee suuntaa...
Meikäläisen putken näkymistä saa käsityksen katselemalla foorumin planeettaosiosta Jupiter (Marraskuulta 2012) ja Saturnus (Huhtikuulta 2013) kuvia. Alccd 5 ja DMK-21 kameroilla otettuina ne vastaa aika samaa visuaalisesti. Toki vielä pienempinä (200-300 suurennus) ne silmälle näkyvät mutta vastaavasti vähän terävämpinä...Se että missä objektiivin kokoluokassa planeetat alkavat kunnolla näyttämään yksityiskohtia tuntuu olevan vaativuus ja iäisyyskysymys. Joku sanoi että vasta kahdeksassa tuumassa ja toinen että...ja niin edelleen. Tarvittiinhan aikanaan puolen metrin linssi jotta Saturnuksen renkaista alkoi erottua poikittaisia rakenteita, pinnoiksikin nimitettyjä.
 

[Kaizu]

Tuossapa on se syy miksi isot kaukoputket ovat peiliputkia.

Kaizu

[MarttiM]

APO 160:ssä on polttoväliä 1280 mm eli f/8. Sen olen muuten itse koonnut mutta linssi on ostettu Venäjältä ja on sama mitä Stellarvuen suurimmassa APO:ssa 160 f/ 8 käytettiin. Linssin hinta oli alle kolmentuhannen euron. Kun Stellarvue APO:t aikanaan, ilmeisesti viimevuosikymmenellä, tulivat markkinoille hintahaitari liikkui seitsemästä kymmeneen tuhanteen dollariin. Suurinta mallia ei enää tehdä ja viimeisiä myydään näköjään alle viiden tonnin. Ei tuollaisia summia kaukoputkista tarvitse maksaa etenkin kun ne tulevat käyttöön, eivätkä näyttelyesineiksi. Astreya Venäjällä valmistaa kelvollisia APO linssejä ja akromaateissa kehuttuja ovat D&G-Opticalin Yhdysvalloissa.
Kyllä tuo 127/1200 Bresser uskoisin on parempi kuin isoveljensä planeetoille. Kuusituumaisessa on lyhempi polttoväli ja käy paremminkin jo syvääntaivaaseen...

Kyllä pitää sanoa, että hieno laite on kysymyksessä, kun linssin halkaisija on 160 mm ja polttovälikin riittävä.  Ei ihme, että jopa yli 300-kertaiset suurennokset tuottavat tarkkarajaisia näkymiä planeetoista.

[MarttiM]

Tuossapa on se syy miksi isot kaukoputket ovat peiliputkia.

Kaizu

Niinpä - on myös muistettava isojen linssien painavuus ja se, että ne voidaan refraktorissa tukea vain reunoilta. Maailman suurimmat linssikaukoputket - kuten esimerkiksi Yerkesin 40 ja Lickin 36 tuumainen -  ovat akromaattisia. Koska ne ovat optisesti hyviä ja ennen kaikkea erittäin hitaita, ei niissä esiinny kromaattista aberraatiota. Sama on minun 80 mm:n f/15 laitteessa. Minkäänlaista edellä mainittuun ongelmaan liittyvää en ole koskaan havainnut. Sen sijaan isomman kaukoputkeni näkymässä on Kuun reunassa näkyvissä hiukan värillisyyttä, mutta esimerkiksi Jupiterissa ei vastaavaa ole.   

[MarttiM]

Kuten edellä kerroin, olen jo lähes 30 vuotta omistanut 80 mm:n f/15 linssikaukoputken, joka on mitä ilmeisimmin ollut yksi parhaista, ellei paras - kaikki mukaan lukien - hankinnoistani, siis yksinkertaisesti: elämäni ostos. Cassinin jako, Merkuriuksen sirppi, Jupiterin kuiden varjot ynnä muut kiinnostavat kohteet olen vanhalla putkellani nähnyt. Seurattuani sivusta muiden harrastajien laitteiden kehitystä (ja budjetin salliessa), päätin itsekin päivittää kalustoani hankkimalla uuden kaukoputken. Kokemus akromaattisesta refraktorista on ollut niin hyvä, ettei ollut minkäänlaisia muita vaihtoehtoja uuden laitteen tyypille. Vanhaa putkea en myy pois - menisi kuitenkin pilkkahintaan optinen ihme.
JK: Pitkäpolttovälisten akromaattien ja nykyään paljon käytössä olevien lähinnä lyhytpolttovälisten apokromaattien paremmuudesta visuaalikatselussa on ohessa mielenkiintoinen, laadukkaita akromaatteja ylistävä artikkeli. http://neilenglish.net/2012/07/

[Tane]

 Kun on noinkin kauan ollut putki, 30 vuotta; Tarvitseeko linssiä puhdistaa joskus? Huomasin itse että SW-80 linssiin ei kertynyt pölyä niin hyvin kuin kaksi kertaa isompaan. Pidin tuota 80 millistä kolme vuotta enkä kertaakaan koskenut linssiin. 107 millinen piti puhdistaa kahden vuoden jälkeen...160 milliseen tulee pölyä, mutta annan sen olla kun ei haittaa näkemistä. Puhaltimella lähtee enimmät...

[MarttiM]

Kun on noinkin kauan ollut putki, 30 vuotta; Tarvitseeko linssiä puhdistaa joskus? Huomasin itse että SW-80 linssiin ei kertynyt pölyä niin hyvin kuin kaksi kertaa isompaan. Pidin tuota 80 millistä kolme vuotta enkä kertaakaan koskenut linssiin. 107 millinen piti puhdistaa kahden vuoden jälkeen...160 milliseen tulee pölyä, mutta annan sen olla kun ei haittaa näkemistä. Puhaltimella lähtee enimmät...

Kyseisen kaukoputken objektiivin suojus kiinnitetään linssin reunoihin kiinni, joten se jää huurreputken sisään. Lisäksi olen teetättänyt huurreputkeen kiinnitettävän toisen linssin suojuksen. Tuplakansi takaa, ettei pöly juurikaan pääse objektiivin pinnalle. Olen puhdistanut linssin puolen tusinaa kertaa 30 vuoden aikana.

[MarttiM]

Amerikkalainen Istar valmistaa pitkäpolttovälisiä, akromaattisia refraktoreita. Valikoimasta löytyvät muiden muassa 15 cm:n F/12 ja F/15 sekä 20 cm:n f/9. (Niitä ei taida olla myynnissä Euroopassa.) Esimerkiksi 150 mm:n F/15:n polttoväli on 225 cm. Sellainen kanuuna olohuoneen nurkassa herättäisi hämmennystä.

[Tane]

 Italiassa on Centro Ottica San Marco, joka on myynyt Istarin akromaatteja. Linssejä sieltä saa myös itserakentajille. Tuo f/15 olisi paras mutta niin julmetun pitkä isoilla halkaisijoilla...Vaatii tilaa ja jalustaa. Omasta puolestani Apo ratkaisi tilaongelmaa ja kun harrastan kuvausta niin sekin onnistuu (värivirhettä vähemmän ja lyhyempi polttoväli jota lyhentäjillä voi edelleen lyhentää...).

[CSB]

http://www.istar-optical.com/dealers.html

Alankomaa, Iso Britania ja Italia ovat dealers listassa. 2250 mm F15 ei mahtu pervekeella mutta 1200 mm F8 varma onnistu.

[MarttiM]

http://www.istar-optical.com/dealers.html

Alankomaa, Iso Britania ja Italia ovat dealers listassa. 2250 mm F15 ei mahtu pervekeella mutta 1200 mm F8 varma onnistu.

Kiitos linkistä, CBS. Asun rivitalossa ja yleensä vien teleskooppini pihalle - ensin jalusta ja sitten putki - planeettoja ja Kuuta katsoakseni. Niin kuin kirjoitit, polttoväliltään 120 cm:n teleskooppi alkaa tosiaan olla liikuteltavuuden ylärajoilla, jos on kysymys kuusituumaisesta refraktorista. Hankittuani viisituumaisen huomasin, miten helppoa 3,1-tuumaista, 120 cm:n polttovälistä linssiputkea jalustoineen on kantaa ulos ja asetella paikalleen verrattuna viisituumaiseen, yhtä pitkän polttovälin omaavaan refraktoriin, jonka jalustakin painaa paljon verrattuna pienemmän vastaavaan.

[MarttiM]

Italiassa on Centro Ottica San Marco, joka on myynyt Istarin akromaatteja. Linssejä sieltä saa myös itserakentajille. Tuo f/15 olisi paras mutta niin julmetun pitkä isoilla halkaisijoilla...Vaatii tilaa ja jalustaa. Omasta puolestani Apo ratkaisi tilaongelmaa ja kun harrastan kuvausta niin sekin onnistuu (värivirhettä vähemmän ja lyhyempi polttoväli jota lyhentäjillä voi edelleen lyhentää...).

Jos asuisin maalla omakotitalossa, niin selvittäisin, miten tuollaisen kuusituumaisen, polttovälitään 225 cm:n refraktorin voisi vaivattomimmin tuoda Suomeen. Planeettojen ja Kuun visuaalihavainnoissa se olisi varmaankin parhaimmillaan. Mutta sinullahan on 6,3 -tuumainen apokromaattinen refraktori - kerrassaan upea laite. Siitä olisi hienoa nähdä kuva.