Akromaatti vai Apokromaatti visuaalikatselussa

Aloittaja bluedog, 15.09.2011, 22:27:19

« edellinen - seuraava »

Meade-mad

Minimi tai pienin suurennus se mikä tuottaa silmällesi sopivan maksimivalokimpun eli lähtöokulaarin. Sen saat jakamalla objektiivin halkaisijan suurennuksella.

Esimerkki: 100mm objektiivi ja 20x suurennus tuottaa 5mm lähtöokulaarin. Tuo on suunnilleen pienin käyttökelpoinen suurennus ko. putkella. Kun putken polttoväli on 660mm ja okulaariksi valitaan 32mm okulaari saadaan suunnilleen 20x suurennus.

ks. http://www.astronetti.com/putkifaq/index.htm

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

bluedog

Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 19.09.2011, 19:49:30
Minimi tai pienin suurennus se mikä tuottaa silmällesi sopivan maksimivalokimpun eli lähtöokulaarin. Sen saat jakamalla objektiivin halkaisijan suurennuksella....klip

Ok, mutta entäs pystyykö maksimi FOVia laskemaan. Kaiketi jokin alkaa vinjetoimaan jossain vaiheessa eli FOVilla ei ole enään mahdollisuuksia kasvaa. Tieto kiehtoisi lähinnä maakaukoputkikäytössä.
Skywatcher Skyliner 200P

mistral

Lainaus käyttäjältä: bluedog - 19.09.2011, 19:34:41
Tein jo päätöksen ettei pitkäpolttovälinen linssiputki ole minun juttu. Värivirheitä tai ei.
Edelleen pitkäpolttovälisessä on myös pienempi FOV käytettäessä samaa okulaaria kuin nopealla. Toki suurennoskin on samalla isompi, esimerkiksi omistamallani Omni 32mm tulisi 31x suurennos ja FOV 1.7 astetta. 600mm:llä 19x ja FOV 2,7 astetta.

Akropoo, tästähän tuleekin uusi ihmetyksen aihe;
- Mikähän lienee käytettävissä oleva minimisuurennos esim. tuolla Celestron AC102/660 (F6,5) putkella?
- Tai ylipäätään, osaako kukaan kertoa miten tuon pystyisin laskemaan?
- Entä muuttaako 2" prisma / peili tai okulaarit tilannetta?
- Tai polttoväli?
- Samalla varmaan ratkeaa putken maksimi näkökenttäkin?

Taas paljon kysymyksiä, koettakaa jaksaa nimim. epätietoinen (ja hieman -toivoinenkin)


En tiedä auttaako tämä voipaperijuttu, mutta kerron kuitenkin.
Jos laitetaan voipaperi fokuseriin ja katsotaan sitä niin huomataan että se on "läpivaloisa" koko aukon leveydeltä. Paperi siis on suunnilleen polttotasolla ja siihen piirtyy kuva kentästä. Se on juuri maksimi kenttä, joka voidaan nähdä. Jos fokuseri on 1.25" niin näkyvä kenttä on kapeampi kuin 2" fokuserilla. Eli 1,25" valoaukko toimii fieldstopparina jonka yli ei pääse kuin suurentamalla fokuseria 2":een.
Okulaari sitten muodostaa kuvan ikäänkuin voipaperin  tietyltä alalta. Se sinun 32mm omni muodostaa kuvan koko paperin alalta, koska se on 1,25" maksimisuurennos.Jos otetaan toisen äärimmäisyyden oku, 3,2mm polttoväliltään eli 1/10osa, niin se rakentaa kuvansa vai 1/10 osasta voipaperia eli pieni läntti paperin keskellä.
Eli linssiputkessa rajoittavana tekijänä on fokuseri. kun taas peiliputkissa saattaa olla apupeili tai Cassegrainissa "sisäputki". Käsittääkseni tuolla 600mm putkella päästäisiin jopa vain 10x suurennokseen 60mm okulaarilla, mutta siinä menee kyllä valoa hukkaan, siis silmän pupillin ohi.

edit. Televuen 55mm plösslillä pääsin n. 4,6 asteen kenttään, tiedä sitten laskinko oikein...

pappa

Tuotanoin, kiinnitin huomiota tuohon tiputeemaan. Tähtiputkilla ei juuri ole toivoa kovin tarkoista määrite arvoista koska ne on optimoitu imemään valoa niin paljon kun aukosta tulee. Varsinaisissa lintuputkissa, nyt puhutaan siis lintuputkista eikä mistään konuspotista, kaikki heijastukset ovat haitallisia. Liiallinen valon sisääntulon määräkin on haitaksi. Lintuputkissa kaikki linssit ovat pinnoitettu heijastuksen estämiseksi, plaffaus on poikkeuksetta harjastettu eli suoria pintoja ei ole sisäosissa juurikaan. Sen lisäksi jos haluaa katsoa tipuja oikein päin ei oikein pelkkä 45 asteen peiliprisma siihen riitä. Prismaston merkitys kuvan käännössä, sen merkitystä ei voi vähätellä. Kaikki kunnon lintuoptiikka on vaihekorjattua ja parasta on Göningenin lasia, edes Bak-4 ei tuo onnea.

Lyhyen putken rakentaminen on ihan oma juttunsa ja siksi kunnon laitteiden hinnan ensimmäinen neljänumeroisen sarjan alku on 2, Birdlifen sivuilta pääsee putkitestien sivuille ja siellä on erillaisia testimetodeja. Jos putken erottelukyky on hyvä se näyttää mm. tiiliseinän saumat kaikilla suurennoksilla parinsadan metrin päästä, lisäksi kuva-alan tulee olla laaja suurennosten kaikissa vaiheissa, kuvan terävä reunasta reunaan. Jos haluat kunnon lintulasin niin aloita etsiminen seuraavien valmistajien katalogista: Zeiss, Swarowski, Leica, Nikon, Kowa, Opticron ja Optolyth. Apoputket, nämä nykyiset lyhyet kuvausputket toimivat kyllä suurilla etäisyyksillä, mutta kaikki edellä luetellut tipuputket tarkentuvat 3 metristä äärettömään kuvan pysyessä koko ajan saman suuruisena.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

bluedog

Nimim. pappa kertoili edellisessä paljon asiaa "tiputeemasta", kiitos. Varmasti totta että kuten ei ole olemassa halpaa ja hyvää ei liene myöskään olemassa "tipu/tähtiputkeakaan". Joutuu tyytymään kompromisseihin ja yrittää valita niistä eniten tarvetta vastaava putki. Harrastukseni tason huomioonottaen valintakriteereinä olivatkin mm. paino, pituus ja hinta. Hinta pudotti kaikki yli 500e maksavat laitteet, pituus yli 80 senttiset ja paino yli 120mm apertuuriset. Jäljelle jäi lyhyet linssiputket joista akromaattiset putosivat toiselle sijalle värivirheen mahdollisuuden vuoksi. Ostoilmoitukseni johdosta sainkin hankittua SW 80 ED linssiputken johon olen tällähetkellä melkoisen tyytyväinen.

Tosiasiassa himmeät kohteet jäävät tuolla saavuttamatta mutta vastaavasti kirkkaat kohteet, esim. katsomani kaksoistähdet, ovat tuolla neulanteräviä. Planeetoista en ole päässyt katsomaan kuin Jupiteria jonka kuut ovat taas neulanteräviä. Itse jupiterista erottuu helposti vyöt, oikeastaan jo 25x suurennuksella, paranee suurennusta kasvattaessa ja 75x onnistuin yhtenä iltana sen pienen hetken näkemään jopa punaisen pilkunkin. Luonnollisesti kyllä tumman harmaana. Kuu on kauttaaltaan terävä mutta ehkä aavistuksen sinistä ja purppuraa värivirhettä reunoilla. "Tirppojen" tiirailusta ei ole vielä paljoa kertomista mutta kuva vaikuttaa virheettömältä, FOViakin löytyy pari astetta ja putken keveyden johdosta sitä pystyy käyttämään melko kivuttomasti tukevalla kamerajalustalla. 90 asteen oikeinpäinkääntävä prisma toimii kompromissina yöllä ja päivällä. Tirppakatseluun ehkä 45 asteinen olisi kätevämpi ja taivaalle dielectrinen peili. Ehkä sillä saisi tuon lopunkin värivirheen katoamaan.

Mutta ettei kokoajan kehuisi niin pari moitettakin; tosiaan pienin tarkennusetäisyys on jotain 10-15 metriä ja jos putken perään laittaa järkkärin niin tulee melko takapainoinen paketti. Pari kertaa on päässyt vahingossa putki keikahtamaan mutta onneksi on ollut ruuvit kireällä!

Mutta tälläkertaa näillä mennään, kiitos kaikille vastaajille ja eritoten putken myyjälle!

Skywatcher Skyliner 200P

pappa

Olen nähnyt joskus staijaus (muutonseuranta paikat) torneissa ja kallioilla mm. Skywatcher maksutoveja ja yhden kerran linssi tähti APO putken. Näissä paikoissa linnut lentävät tosi kaukana ja niinollen perushavainnoissa ne ovat varmasti ihan ok. Mutta kuten ruokintapaikan seuraaminen, lähipuunhyönteissyöjät ja bongauskeikat sellaisella ovat varmaan aika mahdottomia. Lisäksi sellainen esim. talvikäyttö jossa koko ajan ravataan autoon ja pois niin huurruttaa helposti jos ei ole typpitäytteinen.

Mutta satunnaiskäyttö ja nimenomaan monitoimiputkena varmasti menee, ja 80 APO putki on maakäyttöön ihan passeli noin maisemaputkenakin, joskaan sen päivänvalo ominaisuudet eivät ole niitä vahvimpia (edellisessä viestissäni mainitut detaljit) puolia. Mutta kuten olen itse huomannut niin kyllä lintuputki ja tähtiputki ovat parhaimmillaan niiden omilla tonteilla.

Kaikille aloitteleville lintuihmisille olen toimittanut asiaa, että ostaa mielummin kunnon kiikarit, ne saa alle tonnillakin. Kaukoputki vasta sitten jos eletään syksyin keväin koko ajan lintujen perässä ja määrittäminen sekä tarkkailu tapahtuu satojen, joskus tuhannenkin metrin etäisyydeltä ja halutaan tarkkoja tietoja sekä osallistutaan tieteelliseen tutkimus ja havainnointi touhuihin.

Mutta kuten bluedog toteaa, enempi käyttö ratkaisee. Tämä viesti palvelee myös niitä jotka mahdollisesti pähkäilevät tätä lintu/tähti teemaa ja eivät ole tiedon valtatiellä.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Tane

 Tähän vielä jatkaisin kun sattui sopivasti että tuo bluedogin hankkima ED-80 menee ihan eri sarjassa kuin SW 120/600 akromaatti.Olen molempia verrannut rinnatusten ja eron näkee heti.ED antaa paljon paremman kontrastin ja värivirhe on akromaattiin verraten olematon.On tietysti hämäriä kohteita katsoessa isommalla apertuurilla etunsa mutta kun nuo kumpikin putki maksaa suunnilleen saman verran (n.300 euroa)niin syvään taivaaseen saa samalla hinnalla kahdeksan tuumaisen Dobsonin.
Celestron C14,

bluedog

Hienoja "faktoja" taas. Papalla tuntuu olevan paljon tietoa lintubongaamisesta ja Tanelta tuli omakohtainen kokemus yhden akromaatin ja ED lasisen putken vertailusta. Juuri tällästä tietoa aloitteleva harrastaja kaipaa. Itseltäni löytyy kokemusta 150mm, 200mm ja 254mm newtoneista sekä 127mm maksutovista. Mikään noista edellisistä ei siis olisi täyttänyt tämänhetkistä tarvettani joten päädyin 80mm linssiputkeen. Onkos tämä nyt sitten sitä "downsiftausta?" Jokatapauksessa vanha jenkki sanonta "kuutiotuumia ei korvaa mikään" pitää mielestäni kutinsa taivaskatselussa himmeisiin kohteisiin. Muutettuna tietysti "apertuurin tuumia ei korvaa mikään". Mutta tulevan kauden yritän keskittyä pääasiallisesti avonaisiin tähtijoukkoihin, kaksoistähtiin, aurikokuntaamme ja keväällä toivottavasti myös aikaa ja innostusta piisaa "tirpanseurantaakin".

Skywatcher Skyliner 200P

pappa

Täällä ollaan samalla aaltopituudella. Planeetat ja aurinkokunta, kaksoistähdet ja pallomaiset joukot. Newton 200/1000 piti laittaa pois kun ei oikein pysty sen kanssa toimimaan. Equatorisella sydeemillä oleva on tulossa jotta joko seisten tai istuen ja tietenkin linssi.

Linnut ovat Papan rakkaita, kuulun Birdlifen kurkityörymään ja luen sekä kontroloin värirengastettuja sekä teen niistä raportteja rengastajille. Lisäksi minulla on ruokintapaikka ja sen tapahtumia dokumentoin Eläintieteellisen keskusmuseon kaavakkeella puolikuukausittain alku/loppu marraskuusta-toukokuulle. Bongausvimma on vähän lientynyt vanhenemisen myötä ja juuri siitä syystä että on alkanut kiinnostaa lintujen elämä enemmän. Kuitenkin 320 Suomenpinnaa on plakkarissa. tätäkin sektoria jo 30 vuotta takana. Tähtien parissa 2015 40v taiteilijajuhla.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Meade-mad

Ennen laitteen tilausta pitää pitää mielessä että ED-lasilaatuja on erilaisia. Tämän seurauksena värikorjaus voi vaihdella eri laitteissa keskenään aika paljon. Jotkut ovat lähempänä apoa kuin toiset.

Täälläkin halpa ja hyvä eivät välttämättä ole samassa paketissa. Pitkä pilttoväli parantaa ED duplettienkin värikorjausta, onhan se periaatteessa kuitenkin aivan tavallinen kaksilinssinen systeemi.

ED merkintä ei myöskään takaa tarkkaa hiontaa tai objektiivin linssien keskinäistä tarkkaa sovitusta.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

pappa

Tuo on täyttä totta, ED:llä on alettu ratsastaa ja olen törmännyt laitteisiin joissa se on pelkkä kuriositeetti (maastossa). Jos jossain myydään ED lasia ja hinta on kovin edullisen tuntuinen ei kannata ottaa ihan tosissaan.

Syntan tehdas kiinassa valmistaa valtavat määrät harrastaja laitteita monelle eri sektorille sekä tuotemerkille. Muistan takavuosina bird piireissä nousi kohu kun Zeiss putkien jalkoihin oli osissa kirjoitettu Made by Carl Zeiss in Germany ja vanhemmissa Made by Carl Zeiss. Tästä jotkut salapoliisit kehittivät teorian että osia tehdään jossain muualla (Kiina) tai että suunnittelu Saksassa osat vaikka Kiinassa, lasit ja kokoonpano Saksassa.

Lintuporukat ovat aikamoisia puristeja lasiensa suhteen, tosin Zeissit maksavat edelleen paritonnia per runko, siis okulaari ei kuulu kauppaan ja tuotteilta vaaditaan täyttä dokumentaatiota. Tästä alkoi Swarowski miesten ja Zeiss miesten pitkä ja verinen (Henkinen) sota joka ei ota loppuakseen. Zeiss miehet aloittivat kivien heittelyn sanon että Swarowski ei osaa tehdä muuta kun korvakoruja, kaikki lasit ovat veritimantein tuotettua ahneutta.

Tähtiputkia varmasti valmistetaan Kiinassa ja se lukee niiden kyljessäkin. Se ei ole ollenkaan huono asia. Kunnon laitteita sieltä tulee ja se on meidän onnemme että näin on koska ne tehdään paljon halvemmalla kuin ennen alkuperäismaissaan. Tosin jos ostaa laatua ja tiketissä sanotaan jotain niin se on sitten oltava. Tarkkana pitää olla.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

bluedog

Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 17.10.2011, 18:06:53
Ennen laitteen tilausta pitää pitää mielessä että ED-lasilaatuja on erilaisia. Tämän seurauksena värikorjaus voi vaihdella eri laitteissa keskenään aika paljon. Jotkut ovat lähempänä apoa kuin toiset. ...klip

Varmasti näin mutta jos unohdetaan apot niin mikä se "hyvä ED" sitten olisi? 
Skywatcher Skyliner 200P

Tane

 Vaikkapa FPL-53 on hyvä ED-laatu.Sitä löytyy esim.SW-80ED:ä.On varoiteltu"halvoista"tripletputkista.Ovat kalliimpia mutta ei parempia.
Celestron C14,

MarttiM

Ensimmäinen kaukoputkeni on Instru-Scope 80 mm / 1200 mm akromaatti, jonka ostin vuonna 1984 (j.a.a.). Siinä on seuraavanlainen valmistajan logo: T-kirjain ympyrän sisällä. Kysymyksessä lienee Towa - tosin jotkut lähteet väittävät sen olevan Tani. Kyseistä laitetta myytiin 1970-luvun alkuvuosilta aina 1980-luvun lopulle useana eri merkkisenä - mm. amerikkalainen Meade mallimerkinnällä 300. Tämä refraktori on linssin kokoonsa nähden hämmästyttävän tarkka planeettojen ja Kuun katselussa. Olessani eräänä iltana 1980-luvun puolivälissä katselemassa mainittuja kohteita, muuan kokenut harrastaja ihmetteli, miten tarkkoja näkymiä saimme. Äskettäin olen hankkinut Bresser Messier 127 mm / 1200 mm:n akromaattisen refraktorin, jota on vielä varsin vähäisen havaintokokemuksen myötä vaikea arvioida. Värivirhe on joka tapauksessa aivan minimaalinen ja viime kevättalvella havainnoimastani Jupiterista näkyi seeingin salliessa paljon yksityiskohtia. Kuva on kirkkaampi kuin 80 mm:n kaukoputkella katsottaessa, mutta planeetasta näkyvien yksityiskohtien määrästä en vielä tällä kokemuksella halua tehdä vertailua teleskooppieni välillä. Hyvin näkyy kummallakin, sillä olen kiinnostunut vain planeetoista, Kuusta ja jossakin määrin kaksoistähdistä. En kaipaa apokromaattia.


Tane

 Kaverini osti 2008 vuoden alussa Bresser Messier 102/1000 linssiputken ja siitä minunkin kiinnostus kuin uudestaan heräsi, uinuttuaan sieltä 60-70 luvun vaihteen epämääräisistä kaukoputken rakenteluyrityksistä. Hommasin SW 100/900 ED:n eräänlaisen Apokromaatin. Vertailimme noitten näkymiä. Kumpikin tuli tulokseen että ED on hieman terävämpi. Bresser oli kuitenkin parempi kuin minun toinen kaukoputki, SW 120/600 akromaatti. Sillä oli vaikea nähdä Saturnuksesta Cassinin jako, kun Bresserissä se suorastaan pomppasi silmille. Kaveri maksoi Bresseristä reilut kaksisataa jalustoineen ja minä Villenkellolle pelkästä ED otasta seitsemänsataa. Hyviä akromaattilinssejä osataan maailmalla valmistaa. Etenkin pitemmillä polttoväleillä ne on riittäviä planeettatarkkailuun. Lyhyen Apo:n edut ovat lähinnä valokuvauksessa.
Tähän voisin vielä lisätä että varsinaisesti kiinnostus Apo linssiin heräsi kun tilasin APM:n 107/700 kolmesta lasista kootun "superapon". Strehl luku pitäisi olla 0,98 (ainakin joissain mittauksissa on saatu) ja keskuselementti fpl-53 lasia. Kun sillä otti testikuvia Qhy-5 kameralla ne voitti kaikki aikaisemmat kokeilut, mukana muunmuassa 180/1800 Santel maksutov (1/6-1/7 lambda). Se maksutov pääsi lähemmäs. Niin on tullut koottua tuo isompi Apo 160. Usein harmittaa kun pilvisyys jatkuu kuukausia kuten viimetalvena että mitä tuokin seisoo tuossa tyhjänpanttina, turha kapistus, mutta kun pääsee havaintohommiin niin saa sanoa kuten eräs foorumilainen jo vuosia sitten SW 80 ED:stä että se jaksaa yllättää aina...
Celestron C14,