CCD-kennojen ominaisuuksien ihmettelyä (tapaus QSI)

Aloittaja Timpe, 11.04.2011, 17:59:44

« edellinen - seuraava »

Lauri Kangas

Muita malleja:

http://www.sbig.com/sbwhtmls/ST8300.htm
http://www.starlight-xpress.co.uk/products_files/SXVR-H18/SXVR-H18.htm
http://www.ccd.com/alta_u8300.html
Lisäksi vielä tuolla jotain: http://www.myastroshop.com.au/moravian/index.htm

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 15.04.2011, 18:58:17
Taitaa siis olla aika lähteä hakemaan käyttäjäkokemuksia eri valmistajien verrokkimalleista ja eiköhän sieltä jokin "konsensus" näiden paremmuusjärjestyksestä löytyne :smiley:

Niin sitä pitää.  :tongue:

H18:sta on tällä foorumilla kokemusta ainakin Mickutilla. Jonkinlaisia mekaanisia ongelmia on esiintynyt mutta SX:n huolto ilmeisesti toimii loistavasti.
APIin kirjoitteleva Starkkihan kuvailee itse QSI:n kameralla, muistaakseni juuri tuolla 8.3-mallilla. Olen kyllä kohtalaisen vakuuttunut kaverin objektiivisuudesta, joka on näkynyt asiantuntevissa ja kattavissa arvioissa myös mm. Atikin kameroista. Jaksaa myös tarpeeksi usein mainita kytköksensä maksullisiin softiin joilla testit on tehty.

Jyrki

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 15.04.2011, 16:47:49
Tästä väri-CCD/järkkäri -vertailusta olen täsmälleen samaa mieltä. Väri-CCD on kuin akvaario ilman kaloja. Puitteet kunnossa, mutta jotain puuttuu. Jos haluat ratkaisun, joka antaa parhaat mahdollisuudet harrastaa kapeakaistaa, fotometriaa, astrometriaa tai värikuvausta, niin osta mv-CCD.

Kyllä tässä akvaariossa ainakin on ihan mukavasti kaloja  :wink: Kuvat on otettu DSLR kameralla...

http://eder.csillagaszat.hu/deepsky/deepsky.htm

Uskon, että mv-kamera on kaikkein monipuolisin ja varmasti monissa tilanteissa myös herkin kamera. Se ei kuitenkaan takaa automaattisesti hyviä kuvia vaan hyvään lopputulokseen tarvitaan paljon muutakin kuin kamera. Toisekseen myös DSLR ja OSC kameroilla saa aivan upeita kuvia, jos tietää mitä tekee.
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Make

Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 16.04.2011, 11:07:53
Uskon, että mv-kamera on kaikkein monipuolisin ja varmasti monissa tilanteissa myös herkin kamera. Se ei kuitenkaan takaa automaattisesti hyviä kuvia vaan hyvään lopputulokseen tarvitaan paljon muutakin kuin kamera. Toisekseen myös DSLR ja OSC kameroilla saa aivan upeita kuvia, jos tietää mitä tekee.

Totta puhut. Kameraakin tärkeämpi asia on kuvauspaikan pimeys. Erittäin pimeässä DSLR voi tuottaa paremman signaali-kohinasuhteen kuin mustavalko-CCD keskellä valosaastetta. Mutta jos nämä kamerat laitetaan samoihin olosuhteisiin, erityisesti valosaasteiselle paikalle, mustavalko-CCD voittaa aina käytettäessä yhtä pitkiä valotusaikoja. Toisaalta, jos DSLR:n käyttäjä on kärsivällisempi (=kuvaa vähemmän kohteita, mutta pidemmillä valotusajoilla) kuin CCD:n käyttäjä, voi DSLR:llä ajan oloon tulla samoissakin olosuhteissa parempia kuvia.
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Jyrki

Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/

Timpe

#49
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 16.04.2011, 16:47:45
Muutama malli lisää helpottamaan valinnan tekemistä...
http://www.qsimaging.com/600series-overview.html

Mistä sä tuon linkin bongasit? No, tässä on vertailutaulukko tuosta 600-sarjastakin: http://www.qsimaging.com/600series-compare.html
Ja kohta noita eri KAF8300-malleja tulee korvistakin ulos, joten "helpotus" on kyseenalainen termi tässä yhteydessä  :tongue:

Edit: Verkosta bongattuja keskusteluja:
http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=67920 (QSI vs ST-8300M)
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/3413433/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1/vc/1 (QSI 583 vs Apogee Alta U8300)
Lisäksi tuosta Aussi-keskustelusta löytyi tämä: "AstroPhoto Insight Magazine are publishing a QSI 583 and SBIG ST-8300 Comparison in their December edition." (Jan/Feb 2011)

Tuon "Camera Comparison: QSI 583 and SBIG ST-8300" -vertailun loppukaneettina oli hyvin diplomaattinen yhteenveto:
"The QSI 583 camera series is yet another of QSI's scientific grade, highly compact cameras available for astro-photography. The SBIG ST-8300 is a rare entry-level priced camera which performs beyond an entry-level camera. The QSI 583 series cameras and the ST-8300 series cameras provide astrophotographers a wide choice of features, prices and performance. Each astrophotographer will have a unique set of requirements that will be best matched by a specific camera configuration."

Astrophoto Insight -lehden tilausmaksu alkaa pikkuhiljaa maksamaan itseään takaisin... (=tuo oli hyvä (asioita selventävä) artikkeli kauttaaltaan, mutten käy referoimaan sitä tämän enempää tekijänoikeusjuttujen takia).
- Timo Inkinen

Timpe

Otetaanpa esiin tällainen käytännön juttu normaalista kuvaussessiostani.
Pääsin kuvaamaan viime yönä häiriöttä noin klo 22:45 - 01:45 välisen ajan (eli noin kolme tuntia putkeen) ja koska kuvasin EOS 7D:llä, minulla on nyt kiintolevylläni 14 x 12min värivalotukset kohteesta (+ iltataivaasta otetut flat-kuvat tuon päälle). Kysymys: kuinka käyttäisin samat kolme tuntia hyödyksi mono-CCD:llä LRGB:tä kuvatessani?
Pilvikartat näyttivät illalla, että kuvaus keskeytyisi noin klo 01 mennessä, joten olisin luultavasti valmistautunut CCD:lläkin noin kahden tunnin kuvaussessioon, joten neuvot sitten tällaisen 2-3h maksimiajan mukaan per yö. (Tuo ylimääräinen lisätunti tuli yllättäen bonuksena, kun taivas ei pilvistynytkään ja Kuukin pysyi matalalla horisontissa klo 01 tienoille saakka. Lopetin kuvauksen vasta, kun Newton-putken alapää osui jalustatolppaan ja kohde lähestyi taivaan kiertymisen myötä oman ja naapurin pihakoivujen latvoja.) Hmmm... kuinka hyödyntää tällainen muutaman tunnin sessio parhaiten mono-CCD:llä, jos sellainen kerran olisi optimilaite moneen käyttöön?

Toinen kysely on teknisempi KAF8300 kennosta, kun luin taas vaiheeeksi aussifoorumia: http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=41996
Tuolla mainittiin tästä piiristä näin: (alla pätkiä sieltä täältä keskustelusta ;)
>>"The 8300 chip is a marvel. A very cheap and perfect chip that is highly sensitive and low noise. A modern chip. Well depth is overrrated. Although you will notice some brighter stars tend to be a bit haloed or wider."
>>"You wont go wrong with the 8300 sensor, but just be warned, it really does have a low full well depth.
Personally, i prefer the 9000 sensor, as it has 110,000 well depth, 64% QE, and 12 micron pixels. But thats me.."

>>"I have been using the 8300 chip for some time now and I like it. Perhaps not too long exposure times as the bright stars can look a bit bloated with the small wells of the chip."
Mikä lienee käytännön hyöty pykälää suuremmasta CCD-kaivon syvyydestä (25000 vs. 40000 elektronia), kun Photarin Minimum-filtterikin on keksitty? :tongue:

>>".66 arc secs/pixel is a good figure so your camera is sampling the scene accurately and not undersampling. But if your seeing is typically 3 arc seconds then you could go to 1.5/arc sec/pixel (half your typical seeing is often quoted as a guideline)."
Omassa 1500mm putkessani tulisi tuolla KAF8300 chipillä 0,74" / pikseliä 1x1 binnauksella, mutta mikä olisi Suomen oloihin optimi erottelykyky CCD-kenno/putkiyhdistelmälle? Jotain 1"...1.5" / pikseli vai hoidetaanko tuollainen oversamplaus käyttämällä esim. 2x2 binnausta, mikä antaisi noin 1,5" / pikseli erottelukyvyn? Makehan mainitsi tästä binnauksesta erityisesti värien suhteen, mutta kuinka luminositeetti-kanava sitten, kannattaako sitä binnata tällaisella yhdistelmällä?

Lähinnä yritän haarukoida näillä kysymyksillä sitä, olisivatko hiukan suurempi 7...8 um pikselikoko kuitenkin sopivampi koko omaan putkeeni, kun tällä pikselin koolla koolla päästään suoraan 1x1 binnauksella noin yhteen kaarisekuntiin / pikseli.
- Timo Inkinen

Lauri Kangas

Ilmeisesti käytit jotain filtteriä jos saat taivaaltasi 12min subeja? Olettaisin että herkällä CCD:llä ja L-filsulla ei onnistu ihan noin pitkät valosaasteessa. Jos L:n korvaa jollain valosaastefiltterillä (jota itse harrastan), voi onnistua vähän pidemmät.

Parissa tunnissa kannattaa pyrkiä automaattiseen LRGB-sekvenssiin mutta niinkuin aiemmin vähän vihjailin niin matkalla on tiedossa mutkia. Luulen tosin että pitkällä newtonilla se on helpompaa kuin lyhyellä nopealla kameraoptiikalla (tarkennusheittojen suhteen). Kaikkein optimaalisinta olisi ajoittaa valotukset optimoiden kohteen korkeuden mukaan (R-G-B-L-B-G-R) mutta kuvailemassasi tilanteessa se on tietysti hankalaa. Eli LRGBLRGB... esim. L=10min ja RGB=5min subeilla voisi olla hyvä idea. Tällaisia kiekkoja ehtii ottaa kolmessa tunnissa 7-8.

1500mm polttovälille vähän isommat pikselit olisi kyllä hyviä mutta 1) binnauksen jälkeenkin kaffilla on pikseleitä yllin kyllin 2) katsokaapas vain Oulun suuntaan..

Timpe

Kameran nokalla oli Baaderin Moon&Skyglow/Neodymium -filsu, yön RJM=5 ja histogrammissa käyrät mukavasti keskellä aluetta tuolla valotuksella (ks. foorumikuva alla). Tosin valosaasteen vääristämänä väritasapainoltaan, mutta muutoin ihan mukavasti siellä missä pitääkin (lumet sulivat vihdoinkin pois, jii-haa!!  :grin:).
- Timo Inkinen

PetriKe

Kertauksena:
Pelkkä kaivon syvyys ei vielä pelkästään kerro kennosta ja dynamiikasta. Tietysti syvempi kaivo antaa oletettavasti enemmän dynamiikkaa. QE (kvanttihyötysuhde) kertoo, missä suhteessa kennoon osuvat fotonit rekisteröityvät elektroneiksi kuhunkin kaivoon. Suurempi QE, parempi herkkyys. Gain (e/ADU) taas kertoo, missä suhteessa kaivon elektronit muunnetaan ADU:ksi eli numeeriseksi arvoksi, joka ilmaisee pikselin sävyarvon.

Mitä suurempi pikselin fyysinen koko, sitä enemmän yksittäinen pikseli rekisteröi fotoneita. Jos pienestä tähdestä tuleva valo jakautuu vaikkapa neljään pikseliin yhden sijaan, saadaan tässä tapauksessa pikseliin tietyllä valotusajalla vain neljäsosa signaalia verrattuna siihen, että tähden valo saataisiin talteen yhdellä pikselillä. Tästä syystä isompi on parempi  :wink:

Mitä tulee tuohon 2-3 tunnin hyödyntämiseen, en ymmärrä mikä on ongelma. Pitääkö se värikuva saada valmiiksi 2-3 tunnissa? Miksi? Mihin kiire, ei ne kohteet tuolta taivaalta mihinkään häviä. Kuuttomina öinä kuvaan yleensä niin, että jos seeing on hyvä, niin L-kanavaa mahdollisimman paljon. Ja jos kuvaan RGB:tä, niin järjestyksessä RGBLLLLLLBGR. RGB 2x2 tai jopa 3x3 binnattuna riippuen seeingistä. Kuun möllöttäessä kuvataan Ha:ta tai muuttujia tai asteroideja tai supernovia tai eksoja tai...
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Timpe

Kiitos vielä "rautalangasta"  :smiley:
Tuosta vastauksien rivien välistä voi lukea, että mv-CCD vaatii sitten paljon enemmän suunnittelua ja kärsivällisyyttä suhteessa OSC-systeemeihin. Tämä(kin)on syytä huomioida hankintaa tehdessä; jollei muuten, niin ainakin sitten asenteellisesti. Tarkoitan tuolla hiukan leikilläni sitä, että mv-CCD:llä tuottavuus kärsii (loppukuvamäärät vähenevät), mutta kokonaislaatu paranee (toivottavasti), kun kaikki opit LRGB-kuvan ottamisesta ja kasaamisesta on opiskeltu/sisäistetty ja otettu hallintaan.

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 21.04.2011, 10:46:52
Mitä tulee tuohon 2-3 tunnin hyödyntämiseen, en ymmärrä mikä on ongelma. Pitääkö se värikuva saada valmiiksi 2-3 tunnissa? Miksi?

En pidä itseäni mitenkään hätähousuna kuvaamisen suhteen, mutta toisaalta en tykkää siitäkään että asiat jäävät roikkumaan epämääräisen pitkäksi ajaksi keskeneräisinä. Tällä tarkoitan Suomen havaintokelejä, joissa meille tarjotaan harvakseltaan ja epäsäännöllisin väliajoin hyviä kuvauskelejä. Jos kuvaan tiettyä kohdetta vaikka yhden iltayön L-kanavaan, niin seuraava tilaisuus värien saamiseen samaan kuvaan saattaa tullakin vasta kuukauden päästä, kun taivas taas aukeaa. Värikameralla kuvatessa on tottunut siihen, että kuva on tavallaan valmis jo tuon yhden illan jälkeenkin ja näin kuukauden kuvauskatko ei harmita niin kovin, sillä samaan kuvaan voidaan kuvata lisävaloa seuraavalla kerralla (tai sitten ei, jos yhden kerran valot riittävät kuvaajalle). Tässä mielessä OSC-kamera ei ole niin "sitova" kuvausväline kuin tuollainen mv-CCD-kamera, mutta toisaalta kuten Lauri ehdotti, niin myös LRGBLRGB syklejä voi ottaa yhden illan aikana useita (tai ajastaa nuo siten, että ehtii tekemään haluamansa osuudet sen yhden illan-yön aikana). Töissä kun on noita velvollisuuksia riittämiin, joten samaa "sitoutumista oman projektin eteen" ei välttämättä haluaisi mukaan omaan harrastukseensa, mutta asenteen valinnastahan tämäkin on kiinni. (Kaikki riippuu hiukan kaikesta, kuten tällainen yksinkertainen mv/värikameran valintakin, kun sitä ehtii miettimään... :wink:)

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 20.04.2011, 22:48:10
Parissa tunnissa kannattaa pyrkiä automaattiseen LRGB-sekvenssiin mutta niinkuin aiemmin vähän vihjailin niin matkalla on tiedossa mutkia. Luulen tosin että pitkällä newtonilla se on helpompaa kuin lyhyellä nopealla kameraoptiikalla (tarkennusheittojen suhteen).

Kehnolla filtteripyörällä saa siis tarkennusongelmia LRGB-pyörittelyssä, mutta onko tuosta muuta haittaa jos tuon pyörittelyn saa automatisoitua/sähköistettyä? Pölypallerot taitavat ainakin siirtyillä filtteripyörän kääntelyssä. (Tämä menee jo off-topicin puolelle tässä ketjussa, mutta jos lyhyesti... :)
- Timo Inkinen

PetriKe

Kyllä mv-CCD:n käyttö vaatii tiettyä suunnitelmallisuutta. Tarkkaa lukua on syytä pitää siitä, mitä kohteita on kuvannut ja millä filtterillä. Samoin vielä se, että jos kohteen kuvat ajoittuvat jopa usean vuoden ajalle, niin vanhoille kuville olisi hyvä löytyä kalibrointikuvat näppärästi.

Itse olen jotenkin vanhemmiten 'rauhoittunut' kuvaamisen suhteen ja tosiaan minua ei häiritse, vaikka kohteen kuvat jäisivät jostain syystä kesken. Nitä voi sitten jatkaa vuoden kuluttua. Kunhan kuvaussysteemi vaan pysyy samana (ei välttämättömyys, mutta helpottaa). LRGB-sykleillä tosiaan saa sitten tulosta nopeasti kasaan, mutta jokaisesta kanavasta olisi hyvä saada muutama kuva (min 5kpl) otettua, jotta pinoamisella saavutetaan haluttu lopputulos.

Kun käyttää hyvää filtteripyörää ja parfokaalisia suotimia, niin ei tarvi kuvaa tarkennella suotimen vaihdon yhteydessä. Pölypallerot pysyy kyllä yllättävän tiukkaan paikoillaan, joten flättejäkään ei tarvi ihan joka ilta ottaa.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Lauri Kangas

Mulla ei ole ollut ongelmana niinkään kehno filtteripyörä vaan se, että vaikka suotimet olisi kuinka parfokaalisia niin viimeistään eri värejä suodattamalla huomaa etteivät ne tarkennukaan samaan pisteeseen eli optiikan olisi myös syytä olla oikein viimeisen päälle värikorjattu. Tällä hetkellä käyttämistäni härveleistä lyhyillä kameraoptiikoilla ongelma on paha, 300mm aavistuksen nihkeä ja 600mm APO-linssillä juuri ja juuri häiritsevä (=ei ihan viitsisi ottaa sykliä tarkentamatta). Nyt mulla tosin on moottoritarkennin joka helpottaa, mutta pitäisi vielä tutkia miten saan filtterinvaihdon yhteydessä (etukäteen mitatut) focus-offsetit toimimaan ihan sokkona. Ongelma tällä hetkellä on tarkennusmoottorin klappi.

Newton-putkellahan ei pitäisi olla ongelmaa, mutta en tiedä mitä komakorjaimen käyttäminen saa aikaan. Olikohan Makella jo kertynyt kokemusta aiheesta?

Niin ja vielä tuohon 2-3 tunnin hyödyntämiseen. Sitten kun ensimmäisiä kertoja on kärsivällisyys riittänyt yhden kohteen valottamiseen CCD:llä sellaisen lähemmäs kymmenen tunnin verran niin alkaa ymmärtää miksi on yhdentekevää saako kuvan valmiiksi yhdessä illassa: Kohina vain häviää täysin jäljettömiin. En aluksi edes ymmärtänyt taannoin mikä kysyjää hihitytti kysyttäessä kuvan valotusaikaa ja vastattuani "eipä tohon ehtinyt paljon kerätä, jonkun neljä puol tuntia".

Kaizu

Newton ei aiheuta värivirheitä kun siinä on vain peilejä. Komakorjain on niin lähellä kennoa että sen aiheuttama värivirhe on minimaalinen, ainakin käyttämässäni Baaderin korjaimessa. TAL250K:ssa on apupeilin yhteydessä linssi, TAL:issa on kuvakentän reunoilla havaittavissa pientä värivirhettä "komattoman"alueen ulkopuolella. Eikös RC-putket ole myös puhtaasti peiliputkia eli niissä ei värihajontaa pitäisi olla. Schmidt. Cassegraineissa taas on korjauslasi joka ainakin periaatteessa aiheuttaa värihajontaa, kuinka suurta, se on sitten toinen juttu.

Sigman 70-300 zoomissa näkyy kuvan kulmissa melko suuri värivirhe, jopa niin suuri että aivan kuvan kulmassa sininen tähti ei enää satu keltapunaisen tähden päälle kuin pieneltä osin.

Kaizu
Kai Forssen

Timpe

Sen verran taustatietoa, että valintani taitaa kallistua QSI:n mallien suuntaan. Aina kun noita kameroita verrataan, niin valmistajista esiin nousevat verrokkeina FLI, QSI ja Apogee (+ kenties SBIG). QHY, Atik, Starlight Xpress ja ne muut painivat hiukan eri sarjassa kuin nuo ensiksi mainitut. QSI:llä on tuo sisäänrakennettu filtteripyörä, mikä tuntuu sellaiselta edulta, mitä muilla ei ole ja siksi tuollainen QSI:n kompakti ratkaisu olisi varmaankin Newtonin nokalla edukseen.
QSI:lle löytyi myös Yahoon (suljettu) keskusteluryhmä täällä, jonne liityin mukaan seuraamaan keskustelua ja lukemaan muiden käyttäjäkokemuksia näistä kameroista. (Jospa vaikka ne QSI:n ongelmatkin saataisiin esiin, kun valmistaja on muutoin turhan hyvässä maineessa ;).

Alustavaa valmistelua tapahtuu myös virransyöttörintamalla, sillä tilasin Partcolta tämän listan pakkaskestävät roippeet uuden kaluston sähkönsyöttöä varten:
Rivi  Tuotteen nimi                             Tilauskoodi            Kpl     a Hinta    Yhteensä
---------------------------------------------------------------------------------------------------
   1:  SÄÄDETTÄVÄ HAKKURITEHOLÄHDE 96W 12VDC 7A  [MAS 9623-12V] (link)
   2:  AMP SuperSeal LIITIN PISTOKE 2-NAPAINEN   [AMP SS 2NP]
   3:  AMP SuperSeal LIITIN VASTAKE 2-NAPAINEN   [AMP SS 2NV]
   4:  4-OSAINEN SUKOKELA 25m                    [SUKO KELA 25M A]
   5:  SUKO VIKAVIRTASUOJA                       [SÄ VIKAV 1]
   6:  SILIKONIJOHTO 1,00mm2 PUNAINEN            [KAA SIL 1x1,0 PUN]
   7:  SILIKONIJOHTO 1,00mm2 MUSTA               [KAA SIL 1x1,0 MUS]
   8:  BOPLA HARMAA MUOVIKOTELO IP44 40x65x120   [KOT BOP E430]
   9:  KEINUKYTKIN 2-NAPAINEN ON/OFF 6A 250VAC   [KYT 1802]


Vanha yhden-asian-PHD-läppäri menee vaihtoon, joten sieltäkin tulee lisäkustannusta ennen tämän kameran hankintaa.
PS. Taalan kurssi on nyt muuten 1.00 EUR = 1.48243 USD eli oikeaan suuntaan ollaan menossa... :grin:
- Timo Inkinen

Jyrki


On alkanut itselläkin CCD kamerakuume vaivaamaan yhä enemmän ja varmaankin syksyyn mennessä jokin laite korvaa nykyisen modatun järkkärin.

Mitä tulee eri kameroiden laatuun niin kyllä se hinta varmaan korreloi laadun kanssa, ainakin jonkin verran. Jos jokin kamera (samalla kennolla) maksaa 2x enemmän kuin kilpaileva merkki niin pakko siinä jotain rahan vastineeksikin on saada. Kuinka paljon kalliimpi hinta sitten lopulta tuo lisää laatua yms. ja onko se missään suhteessa maksettuun lisähintaan on vaikea sanoa. Esim. Bernard (Modern Astronomy) sanoi kerran, että QHY kameroita tulee vähemmän takaisin vikojen takia kuin Starligh Express laitteita, vaikka jäkimmäiset ovat selvästi kalliimpia.

Ainoa mikä on varma on se, että CCD kamerat ovat arvokkaita kapistuksia ja varsinkin niiden yleiseen laatuun nähden aivan törkeän hintaisia. Jos missä tahansa massatuotteessa olisi sellainen määrä vikoja ja ongelmia kuin näissä kaikissa CCD kameroissa tuntuu olevan, niin tuote olisi vedetty markkinoilta jo ajat sitten  :undecided:
Officina Stellare Veloce RH200 F/3.0, Canon FD 300mm F/2.8, ASA DDM60 PRO, SBIG STF-8300M.
http://www.flickr.com/photos/67018317@N07/