Kirjoittaja Aihe: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa  (Luettu 162025 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Lauri Kangas

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 4592
  • Vostok @ #sirius (IRCNet)
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #15 : 02-12-2009, 20:08:53 »
Samanlaista kokemusta Atikin kanssa täällä. Noiden sonyn kennojen pimeävirtakin on niin minimaalinen että se vaikuttaa ADUn tai kahden verran eikä darkeilla ole mitään väliä.

Flättien ottamisen kynnys on kyllä ikävän iso, varsinkin vasta-alkajalle. Itse pyrin systeemiin jolla kynnys olisi mahdollisimman matala. Rakentelen parhaillaan flättibokseja kameraoptiikalle dealextremen ledinauhasta ja vanhasta litteästä näytöstä puretuista diffuusereista ja heijastimista. Kannattaa kokeilla, risasta 20" näytöstä saa erinomaista diffuuserikalvoa.

Jos joku tietää millaisissa litteissä näytöissä taustavalo on toteutettu EL-kalvolla niin voi antaa vinkkiä niiden metsästämiseen. Tarvitsen flättilootan vielä C8:lle ja noista nyt purkamistani näytöstä löytynyt taustavaloviritys on aina ollut sentin paksuista akryylia jota valaistaan loisteputkilla. Kalvo olisi paljon kevyempää ripustaa putken eteen.

Poissa Timo Kuhmonen

  • Moderaattori
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3166
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #16 : 02-12-2009, 20:57:07 »
Filtteripyörä nimensä mukaisesti pyörii ja silloin tällöin liike saa jonkin pölyhiukkasen vaihtamaan paikkaa, joten flätit vanhenevat siltäkin osin nopeasti ja niitä tuleekin otettua aina kuvaussession lopuksi. Darkkeja en ole enää käyttänyt, kun en todennut niiden tuovan mitään hyötyä. Kuumat pikselit taas häipyvät pinottaessa pois, kun käyttää sopivaa pinoamismenetelmää.
tästä kiinnosti tehdä jatkokysymys.... Onko esim mv-ccd kuvauksessa merkitystä sillä, minkä värifiltterin läpi flatit ottaa ?
Olettaisin, että vinjetointi on kaikilla RGB kanavilla yhtä suurta - keskelle kuvaa tulee eniten valoa.
Vai pitääkö ottaa luminanssi filtterin läpi flatti kuvat ?

Edellä mainiittiin:
"Filtteripyörä nimensä mukaisesti pyörii ja silloin tällöin liike saa jonkin pölyhiukkasen vaihtamaan paikkaa"

kuvittelinko väärin vai oikein, kun sanon ettei pölypalleroilla filtterin päällä ole suurta merkitystä ?
Vai viitattiinko edellä myös pölypalleroihin kameran kennolla ?
Ymmärtääkseni pölykokkareet kameran kennolla tulee näkyyviin minkä tahansa värikanavan kuvissa samassa paikkaa (olettaen ettei ne liiku tai lisäänny yhden kuvasession aikana)

Poissa -Jarz-

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #17 : 02-12-2009, 21:40:01 »
tästä kiinnosti tehdä jatkokysymys.... Onko esim mv-ccd kuvauksessa merkitystä sillä, minkä värifiltterin läpi flatit ottaa ?
Olettaisin, että vinjetointi on kaikilla RGB kanavilla yhtä suurta - keskelle kuvaa tulee eniten valoa.
Vai pitääkö ottaa luminanssi filtterin läpi flatti kuvat ?

Edellä mainiittiin:
"Filtteripyörä nimensä mukaisesti pyörii ja silloin tällöin liike saa jonkin pölyhiukkasen vaihtamaan paikkaa"

kuvittelinko väärin vai oikein, kun sanon ettei pölypalleroilla filtterin päällä ole suurta merkitystä ?
Vai viitattiinko edellä myös pölypalleroihin kameran kennolla ?
Ymmärtääkseni pölykokkareet kameran kennolla tulee näkyyviin minkä tahansa värikanavan kuvissa samassa paikkaa (olettaen ettei ne liiku tai lisäänny yhden kuvasession aikana)


Asiaa tarkemmin ajatellen, niin voipi olla tosiaan ettei siellä filttereiden päällä olevat pölyhituset näy kuvassa, mutta olen kuitenkin huomannut, että muutosta on noiden hitusten esiintymisessä. Eipä se kenno kovin kaukana filttereistäkään ole joten sieltä filtteripyörästä voi jokunen aina eksyä kennollekin. Toisaalta en vaivannut päätäni tuolla sen enempää vaan otan aina kaikkien käytettyjen filttereiden läpi omat flätit, kun ei se paljon vie aikaa. Jos joskus unohtuu ottaa flätti, käytän sitten tuoreinta vanhaa. Omat flätit sitten myös jos binnaa kuvaa.

Käytössäni on samankaltainen systeemi flättien ottamiseksi kuin esim. J-P:llä, Dirty:llä ja Timo-Pekka Metsälällä, eli siis EL-kalvolla toteutettu flättitaso, joka pysyy putken päällä kätevästi kun kaukoputken laittaa osoittamaan suoraan kohti zeniittiä. Oma kalvoni on A4 kokoa ja se riittää kunnollisten flättien aikaansaamiseksi järkkärinkin kennolle. Toimii 9v neppariparistolla, eikä siis tarvitse sähköjohtoja. Kalvo on kiinnitetty kahden läpinäkyvän muovisen säilytyslaatikon kannen väliin ja ei valoisalle puolelle muovin ulkopintaan on teipattu kiinni invertteri paristoineen. Tuolla topicissa on juttua tuosta EL-kalvosta.

JM
Jari
CPC 800 XLT - Skylux 70/700 - Pentax K10D - QHY5 - Atik 314L+

Poissa Lauri Kangas

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 4592
  • Vostok @ #sirius (IRCNet)
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #18 : 02-12-2009, 22:31:25 »
tästä kiinnosti tehdä jatkokysymys.... Onko esim mv-ccd kuvauksessa merkitystä sillä, minkä värifiltterin läpi flatit ottaa ?

Periaatteessa jokaiselle filtterille pitäisi olla omat flätit, mutta käytännössä usein selviää yksittäisellä, esim. L-filtterin läpi kuvatulla. Varsinkin kapeakaistasuodinten läpi flättien valotusajat voi venyä niin pitkiksi ettei välttämättä maksa vaivaa. Se näkyykö filtterin pölypallot kuvassa, riippuu laitteistosta. Mitä lähempänä kennoa roska on ja mitä pimeämpi aukkosuhde, sitä selvemmin näkyy. Usein ne saa kyllä flättiä revittelemällä esiin, mutta saattavat olla niin isoja ja himmeitä (ties vaikka pölypallo peittäisi koko kuva-alan) etteivät vaikuta kuvaan.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #19 : 02-12-2009, 22:51:29 »
Kuinka yleiskäyttöisiä nuo flätit ovat, jos unohdetaan ne kennolle mahdollisesti kotiutuneet pölytäpät? Haen tässä lähinnä tuota tasaisen kulmavinjetoinnin poistoa DSS:n kanssa touhutessa ja laiskana miehenä tulee mieleen kuvata parilla ISO-herkkyydellä sopiva flättikirjasto, jossa on kameran asennot putkessa esim. 45° kulmamuutoksilla kuvattuna. Tällöin noista etukäteisfläteistä valittaisiin käyttöön paras pino sen mukaan, missä asennossa kamera on ollut putken fokkarissa kiinni. Oletus tässä on tietysti, että putki on oikein kollimoitu ja sen tuottama valokartio osuu suht' keskelle kennoa jokaisella kuvauskerralla. Fokusointihan on joka tapauksessa äärettömään eli vakiona pysyvä. Olen kertaalleen kokeillut lainata flättiruutua toiselta kuvausillalta ja se mokoma paransi loppukuvaa vinjetoinnin osalta  :smiley:
- Timo Inkinen

Poissa Kaizu

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3319
  • Jotkut jutut on niin viisaita, ettei ne naurata.
    • Kaizun kotisivu(t)
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #20 : 02-12-2009, 23:20:13 »
Järkkärillä kuvatessa pölypallerot vaihtavat paikkaansa joka kerran kun peili /suljin heilahtaa joten niitä ei saa eliminoitua edes heti perään otetulla darkilla. Pölypallerot pitää vain pitää pois kennolta.

Kaizu
Kai Forssen

Poissa Lauri Kangas

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 4592
  • Vostok @ #sirius (IRCNet)
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #21 : 03-12-2009, 00:04:02 »
Olen usein laiskuuksissani käyttänyt vanhoja flättejä. Usein pölypallotkin ovat vielä samalla paikallaan. Ehkä pari kolme kertaa olen vain huomannut että pöly on vaihtanut paikkaa. Kerran räpsin sarjatulella flättejä ja kuvasarjassa näkyi miten hiekka vierii kennoa pitkin alas. Poistin sen sitten itse tähtikuvasta leimasimella.

Kannattaa ainakin kokeilla flättikirjastoa. En tiedä tuleeko nyyttonissa ongelmia, mutta teleobiskalla flätit ovat ihan tasalaatuisia illasta toiseen. Niitähän ei edes saa kuin yhteen asentoon kiinni.

Modatussa 350D:ssäni pölyt pysyivät erityisen hyvin paikallaan. Kennolla oli vaikka mitä ihme karvoja yms. ja aloin jo muistaa niitä kerrasta toiseen ja huomasin jos uusia ilmestyi. Kerran sitten rohkastuin ja yritin putsata kennoa. Puhalsin kerran ja kaikki pölyt häipyivät! Olin turhaan taistellut puoli vuotta flättien kanssa, jotka korjasivat hyvin vinjetoinnin, mutta olivat voimattomia valtavaa hiekkakasaa vastaan.

Poissa -Jarz-

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #22 : 03-12-2009, 00:28:23 »
Varsinkin kapeakaistasuodinten läpi flättien valotusajat voi venyä niin pitkiksi ettei välttämättä maksa vaivaa.

Joo näillä on vähän pidemmät ajat, mutta aikahan riippuu valolähteestä aika paljon. EL-kalvon kanssa pisimmillään n.20s joutui valottamaan kelvollisen flätin saadakseen.
Tämän flättien ottamisen toisaalta pystyy Atikin mukana tulleella kuvausohjelmalla kätevästi automatisoimaan tekemällä sarjakuvausskriptin ja tallentamalla sen toistuvaa käyttöä varten. Tällöin ohjelma, skriptiä käyttäen, ottaa flätit jokaiselle filtterille erikseen ja itse voi sitten samaan aikaan kerätä kamppeita kasaan kun tietokone ottaa flätit. Olettaen tietysti, että käytössä on tietokoneohjattu filtteripyörä.

JM
Jari
CPC 800 XLT - Skylux 70/700 - Pentax K10D - QHY5 - Atik 314L+

Poissa Vesa Kankare

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1179
  • 60°31'N 26°52'E
    • vkastronomy.com
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #23 : 08-12-2009, 07:25:22 »
Bongasin vasta nyt tämän keskustelun. Pakko lisätä tähän vielä oma näkemys soppaan. Mielestäni Flatit on ihan ehdoton juttu, jos haluaa kaivaa kuvastaan viimeisetkin himmeät kohdat esiin. Flattien ottaminen ei ole ihan tolkuttoman vaikeaa, kunhan jostain kaivaa sitä varten hyvän tasaisen valon lähteen. Hämärätaivas on hyvä, samoin EL kalvo. EL kalvoa saa valmiina flattitargettina esim Gerd Neumannilta. Kuvankäsittelyssä flatit on helppo ottaa käyttöön, jos käytössä on tähtikuvaukseen tarkoitettu softa, kuten Iris, DSStacker tai Nebulosity.

Pari asiaa on kuitenkin otettava huomioon, että tulee hyvä lopputulos. Varsinkin kapeakaistakuvauksessa niiden kanssa tulee olla tarkkana.

- Riittävä valotusaika, että signaali ylittää reilusti lukukohinan. Tähdätkää histogrammin keskelle tai vaikka vähän yli
- Riittävä määrä valotuksia, mielellään luokkaa 50, että flattiin ei jäisi kohinaa
- Pitkillä flat valotuksilla, sopivat darkit on syytä ottaa myös. Näitäkin sitten sama 50 kpl. Jos on reguloitu kamera tätä ei tietysti tartte joka kerta ottaa
- Varsinaisten kohteen valotusten ditheröinti. Tämä aiheuttaa sen, että lopputuloksessa flattien (ja darkkien) virheet eivät pääse kertautumaan lopputuloksessa, koska jokaisessa kuvassa oleva kalibrointikuva on hieman eri kohdassa. Tämä on tosi tärkeää ja flattien ottamisen lisäksi kannattaa ditheröidä aina (onnistuu vaikka käsin muutaman valotuksen välein)

Lopuksi vielä esimerkki venytetystä flatista, jossa näkyy kaikenlaista häiriötä mm. kennolla olevia pölypalloja, vinjetointia ja kennon epätasaista vastetta.

{alt}

Poissa Timo Kantola

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2653
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #24 : 08-12-2009, 12:11:57 »
- Varsinaisten kohteen valotusten ditheröinti. Tämä aiheuttaa sen, että lopputuloksessa flattien (ja darkkien) virheet eivät pääse kertautumaan lopputuloksessa, koska jokaisessa kuvassa oleva kalibrointikuva on hieman eri kohdassa. Tämä on tosi tärkeää ja flattien ottamisen lisäksi kannattaa ditheröidä aina (onnistuu vaikka käsin muutaman valotuksen välein)

ÖÖ - mitä tarkoittaa ditheröinti ?
Timo Kantola

Poissa PetriKe

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1715
    • Petri Kehusmaa Astroblog
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #25 : 08-12-2009, 12:38:32 »
ÖÖ - mitä tarkoittaa ditheröinti ?

Samasta kohteesta otettavien peräkkäisten ruutujen välillä kohdetta siirretään jalustan moottorien avulla parin pikselin verran sivuun edelliseen kuvaan verrattuna. Näin häiriöt, kuten esim. kuumat- ja kylmätpikselit häviävät lopputuloksesta, kun ruudut pinotaan käyttäen esim. keskiarvo- tai medianimenetelmää. Tuohon ditheröintiin on tietyissä ohjelmissa vielä olemassa toiminto, jolla jalustaa siirretään kuvien välillä esim. spiraalimaisesti (tai satunnaiseen suuntaan tietyin ehdoin), eikä aina samaan suuntaan. Näin kohde pysyy suurin piirtein siinä kohtaa kennoa, kun on tarkoituskin.

Poissa Timo Kantola

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2653
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #26 : 08-12-2009, 12:42:51 »
Kiitos selvennyksestä. Tuo on juuri se tekniikka jota käytän kuvauksessa - siirtää kohdetta aina muutaman (5..10pix / kuva) valotusten välillä - joku piti sitä vähän hassuna toimenpiteenä, mutta kiva että sille on oikea nimikin - joku muukin siis käyttää sitä :)
Timo Kantola

Poissa PetriKe

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1715
    • Petri Kehusmaa Astroblog
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #27 : 08-12-2009, 12:57:39 »
Ditheröinti on aivan lyömätön tekniikka, joka parantaa lopputuloksen laatua ja vähentää jälkikäsittelytarpeita. Käytän sitä aina kuvaussession aikana.

Poissa Vesa Kankare

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1179
  • 60°31'N 26°52'E
    • vkastronomy.com
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #28 : 08-12-2009, 13:14:12 »
Ditheröinti on aivan lyömätön tekniikka, joka parantaa lopputuloksen laatua ja vähentää jälkikäsittelytarpeita. Käytän sitä aina kuvaussession aikana.
Näin on. Jos valotukset on kunnolla ditheröity, sillä pääsee monesta ongelmasta eroon ja pääsee kunnolla hyödyntämään tilastollisia pinoamismenetelmiä. Automaattista seurannankorjausta käyttävien on erityisesti ditheröitävä, koska autoguideri pitää huolen siitä, että kaikki on samassa kohdassa eri valotuksissa ja kaikki kennon ja kalibrointikuvien virheet kertautuvat. Ironista, silloin kun seurannan korjaus pelaa todella hyvin, tulee esiin aivan uudenlainen ongelma toisesta suunnasta ja korjausta joutuu tönimään valotusten välillä... :)

Kaupallisista ehkä lienee edullisin ditheröivä kokoonpano on Nebulosity (60$) ja PHDGuiding (0$).

Joku kieliguru voisi keksiä ditheröinnille suomenkielisen termin, jota voitaisiin täällä kylvää ja parantaa vähän tekstin luettavuutta. Käännös.com sanoo "jossitella, empiä, vapista, väristä, epäröidä, hermoilla".

"Valotusten väristely" :)



Poissa J-P

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1857
    • Astro Anarchy
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #29 : 08-12-2009, 13:41:11 »
Kuvien oikea kalibrointi on mielestäni välttämätöntä edes kohtalaisen tuloksen saamiseksi.
Se aika ja vaiva, jonka ehkä luulee säästävänsä jättäessään kalibroinnin tekemättä, tai puolitiehen, kostautuu moninkertaisena aikana kuvankäsittelyssä.
Sellaista optiikkaa/astrokameraa ei ole olemassa, jota ei kalibroinnilla tarvitsisi korjata.

Astrokuvissa singaali on niin heikkoa, että kun kuvaa sitten "venytetään" näkyviin, niin kalibroimattomassa kuvassa näkyviin tulevat kaikki
mahdolliset virheet, joista kalibroinnilla olisi päässyt eroon.
Kalibrointiin löytyy valtavasti hyviä ohjeita ja tutroriaaleja, niihin kannattaa tutustua perusteellisesti.

Ditheröinti, on kauhean kuuloinen sana, suomenkielinen versio pitäisi kehitellä.
Voisikohan se olla vaikka "häröttely" tai "haarukointi"!
"Harittelu" kuulostaisi kans kivalta.

J-P