Avaruus.fi - keskustelualue

Tähtikuvaus => Tähtikuvien käsittely => Aiheen aloitti: TuRe - 01.12.2009, 16:02:24

Otsikko: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: TuRe - 01.12.2009, 16:02:24
Koska säätä pitelee jatkuvasti, niin olisi aikaa tehdä darkkeja. Vaikka täällä sataa tihuttaa joka päivä, niin voi havaintosuojan katon pitää kiiinni. Timon ohje "Kirjastoksi" on hyvä. Jotta sitä voisi käyttää, niin pitää ottaa jokaisesta otoksaesta lämpötila muistiin, tai kohdentaa darkit jotenkin muuten. Jos darkit ottaa jokaisen otoksen yhteyteen (jälkeen), niin ei niitä voi käyttää muihin otoksiin ilman lämpötilamuistioita.
Mites järkkärikuvaaja tarvitsee flättejä. Mitä hyötyä niistä on isolla kennolla kuvatessa.   
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: jussi_k_kojootti - 01.12.2009, 16:35:32
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 01.12.2009, 16:02:24
Mites järkkärikuvaaja tarvitsee flättejä. Mitä hyötyä niistä on isolla kennolla kuvatessa.   

Vinjetoinnin ja roskien poisto.

Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timo Kantola - 01.12.2009, 16:56:41
Koitan pitää roskat pois kennolta, ja vinjetoinnin leikkelen pois - en käytä flättejä.
Flättejä ei voi oikeen etukäteen tehdä, kun pitää olla kamera tasan samassa asennossa ja fokuksessa kun varsinaisten kuvien oton aikaan, samat roskatkin pitääolla kennolla.

Teen viellä lyhyen muistilistan tuohon multipoint ohjeeseen - kun ohjelma on säädöissä, niin se on aika suoraviivainen käyttää - pari klikkausta ja se on siinä.

Onkohan kukaan viellä onnistunut noilla multipoint ohjeilla?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 01.12.2009, 16:57:46
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 01.12.2009, 16:02:24
Mites järkkärikuvaaja tarvitsee flättejä. Mitä hyötyä niistä on isolla kennolla kuvatessa.   

Flätit on paljon tärkeämpiä kuin darkit. Darkkeja oikeasti tuskin tarvitsee järkkärikuvissa ellei ota yli 10 minuutin osavalotuksia. Flätillä korjatun ja korjaamattoman kuvan välillä sen sijaan on suunnaton ero jälkikäsittelymahdollisuudessa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timo Kantola - 01.12.2009, 17:06:59
Njoo - täällä erimieltä..

Ilman flättiä pärjää jos
a: kennon edessä ei roskia
b: jos systeemi ei vinjetoi, tai on valmis saksimaan pimentyneet kulmat veks.
c: ei tee tarkkuusfotometriaa
d: ei oo ronkeli

Ilman darkkia saa kuvaan ylimääräisiä tähtiä, sinisiä, punaisia ja valkoisia, lisäksi jos pinoaa  kuvia josa kamera on liikkunut otosten välillä saa ylimääräisiä tähtijonoja.

En oo flättejä käyttäny - enkä käytä !
EDIT:
Koska en saanut flätti hommaa oikeen koskaan toimimaan registaxsilla.. pitäis varmaan perehtyä siihen.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: TuRe - 01.12.2009, 18:23:35
Noita Timon mainitsemia punaisia ja sinisiä tähtiä olen saanut aikaiseksi jo 1,5 min valotuksilla ja ihmetellyt, mistä niitä tulee. Nyt on hyvä kokeilla, onko niitä darkeilla vähennetyissä kuvissa.
Sen sijaan flättien osalta mielipiteet näyttävät menevän pahasti ristiin. Foorumilla muutamat on aikaisemminkin puolustaneet niitä "ankarasti", olikohan esim. Vesa niiden kannalla, vai muistanko väärin. Lauri, kannatat "ankarasti". Kerro tarkemmin mitä vaikutuksia niillä on järkkärikuvissa, että uskotaan. En halua tehdä mitään ylimääräistä kuvauksissa, jos ne eivät vaikuta oleellisesti kuvien laatuun.


Lisäys: Ostin juuri Canon 40D:n sisälle clip-filterin CLS, joka toivottavasti ehkäisee kennoa roskilta.   
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 01.12.2009, 18:50:01
Registax on kai lähinnä suunnattu webbikameroilla tai vastaavilla kuvattujen planeettakuvien pinoamiseen ja käsittelyyn. DS-kuvien kanssa kannattaa ottaa käyttöön em. DeepSkyStacker tai IRIS, molemmat ilmaisia ohjelmia.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: pnuu - 01.12.2009, 19:12:46
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 01.12.2009, 18:23:35
Noita Timon mainitsemia punaisia ja sinisiä tähtiä olen saanut aikaiseksi jo 1,5 min valotuksilla ja ihmetellyt, mistä niitä tulee. Nyt on hyvä kokeilla, onko niitä darkeilla vähennetyissä kuvissa.
Nuo kuumista pikseleistä tulevat "tähtijonot" saa pois joko mäppäämällä tai käyttämällä maximum-rejection tai sigma-clip -tyyppisiä pinoamismenetelmiä. Tällöin kohdistetusta pinosta jää pois nuo kuumien pikselien aiheuttamat jonot.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 01.12.2009, 18:23:35
Sen sijaan flättien osalta mielipiteet näyttävät menevän pahasti ristiin. Foorumilla muutamat on aikaisemminkin puolustaneet niitä "ankarasti", olikohan esim. Vesa niiden kannalla, vai muistanko väärin. Lauri, kannatat "ankarasti". Kerro tarkemmin mitä vaikutuksia niillä on järkkärikuvissa, että uskotaan. En halua tehdä mitään ylimääräistä kuvauksissa, jos ne eivät vaikuta oleellisesti kuvien laatuun.

Tässä jo valmiiksi säädetystä pinosta cropattu kuva, jossa näkyy todella hurjasti vinjetoinnin vaikutus:
(http://www.iki.fi/~pnuu/gallery/astro/20070919_Andromeda,_20x30_s,_f2,8,_200_mm_crop.png)
Tuon olisi saanut paljon nätimmäksi jos olisin ottanut flätit. Toki olisi voinut myös stopata aukon tai ehkä pari. Alkuperäinen koko näkökentän kuva täällä (http://www.iki.fi/~pnuu/gallery/?dir=astro&i=0&srch=20070919).

Tässä vertailukuva, jossa flättejä on käytetty. Putki on tosin eri, mutta yhtälailla tämäkin otettu käytetyn teleobiskan täydellä aukolla.
(http://www.iki.fi/~pnuu/gallery/astro/20081101_M31_Andromeda.jpg)

Voin jossain vaiheessa tehdä esimerkkikuvan tuosta jälkimmäisestä ilman flättejä.

Voisi varmaan siirtää jo toiseen ketjuun..?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timo Kantola - 01.12.2009, 19:15:49
Tässä muutama Registaxsilla pinoamani kuva , ja ilman flättejä, itse en huomaa flätin puutetta.
Olen kokeillut IRIS:tä mutta ei se oikeen sopinut minulle. Regisatx on myös ilmanen.
http://img38.imageshack.us/img38/4674/m7415102009klo211023301.jpg
http://img22.imageshack.us/img22/8279/ngc21752009013020cmf5ir.png
http://img337.imageshack.us/img337/148/ic13966x10min800asa7nm1vr9.jpg
http://img225.imageshack.us/img225/3995/m275x10minuhcs.jpg
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timpe - 01.12.2009, 20:07:18
Offtopicilla mennään taas, mutta muuten olen sitä mieltä flättien käytöstä, että "Karthago on hävitettävä!"  :laugh:
En ole juurikaan harrastanut noita tasauskuvia, mutta olen joka kerta katunut yhtä katkerasti niiden puutetta PhotoShopin parissa ähertäessä :cry: PhotoShop-plugin GradientXterminator auttaa hiukan jälkikäteen käyrien vääntelyssä, mutta pääsisin paljon-paljon helpommalla ottamalla ne flätit mukaan tuonne DeepSkyStackerin kuvapinoon. (=Valitettavasti jo 1.6x croppikennollekin tulee lievää vinjetointia esim. parin-kolmen minuutin valotuksissa, vaikken noista pölyhaituvista välittäisikään.)
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: -Jarz- - 01.12.2009, 22:50:10
Registaxia käyttäneenä olen todennut, että sillä on välillä tuskaa käyttää kalibrointikuvia. Darkeista pitää ensin tehdä itse masterdarkki ja sen voi sitten ladata käyttöön ja silti pinotussa kuvassa on kuumatpikselit jäljellä. Fläteistä pitää myöskin tehdä ensin masterflätti ja sen voi sitten ladata käyttöön ja tuo taitaa toimiakin, mutta hankalaa on.

DeepSkyStackerilla ei ongelmia ole ilmennyt kalibrointikuvien kanssa. Se osaa lennossa tehdä itse masterflätit ja -darkit ja myöskin eri pinoamismenetelmiä löytyy. On myöskin huomattavasti nopeampi kuin Registax, joten Registaxia on tullut käytettyä DS-kuvien pinoamiseen vain pakon edessä. Registax meinaan osaa pinota sellaisiakin DS-raakakuvia mistä DeepSkystacker ei löydä kohdistustähtiä, kuten esim. liian vähän valotetut kapeakaistakuvat.

Tässä esimerkki DeepSkyStackerin tekemästä masterflätistä, mistä käy ilmi miten paljon tuota vinjetointia oikein kuvasta löytyy. Kuvausputkena on ollut CPC 800 + polttovälinlyhentäjä. Kamerana Pentaxin K10D järkkäri. Kuvat pienennetty viidesosaan (20%) alkuperäisestä.

3896x2616
(http://koti.mbnet.fi/~jarenco/sekalaista/MasterFlat_ISO1000-3896x2616.jpg)

2280x1652
(http://koti.mbnet.fi/~jarenco/sekalaista/MasterFlat_ISO1000-2280x1652.jpg)

1408x932
(http://koti.mbnet.fi/~jarenco/sekalaista/MasterFlat_ISO1000-1408x932.jpg)

Jokaisen kuvan välissä on tehty yksinkertainen curves venytys, mitä yleensä DS-kohteille tulee tehtyä. Viimeisessäkin kuvassa on vielä pahasti vinjetointia vaikka reunoja alkuperäisestä kuvasta onkin leikattu rajusti. Tuon poistaminen kohteen taustalta tai sivulta on aina työlästä kuvankäsittelyohjelmalla ja siksipä kannattaakin käyttää tasoituskuvia, jotta tuolta vältytään.

JM
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 02.12.2009, 16:18:59
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 01.12.2009, 17:06:59
Ilman flättiä pärjää jos
a: kennon edessä ei roskia
b: jos systeemi ei vinjetoi, tai on valmis saksimaan pimentyneet kulmat veks.
c: ei tee tarkkuusfotometriaa
d: ei oo ronkeli

Ilman darkkia saa kuvaan ylimääräisiä tähtiä, sinisiä, punaisia ja valkoisia, lisäksi jos pinoaa  kuvia josa kamera on liikkunut otosten välillä saa ylimääräisiä tähtijonoja.

En oo flättejä käyttäny - enkä käytä !
EDIT:
Koska en saanut flätti hommaa oikeen koskaan toimimaan registaxsilla.. pitäis varmaan perehtyä siihen.

Olet oikeassa siinä, että noilla lähtökohdilla flättejä ei tarvitse. Erityisesti sulla on nyyttonissa kuvan keskellä sopivan tasainen kuvakenttä ja olet saanut hyviä tuloksia aikaan. Itsellä on kuitenkin ollut monta kokoonpanoa, jossa flättien käyttämättä jättäminen pilaa jälkikäsittelymahdollisuudet ihan täysin, kun sitä kohdetta olisi siellä venytettävänä vaikka kuinka paljon, mutta venytys ei onnistu kun kuvan eri osat ovat kirkkaudeltaan erilaisia. Mainitaan nyt erityisesti C8 f/6.3 lyhentäjällä ja normaalilla 1.6x digijärkkärillä.

Myös kameraoptiikalla täydellä aukolla kuvatessa flättikalibrointi on usein sellainen temppu, että sen tehtyään voi nojailla rennosti taaksepäin ja venytellä vasurilla käyriä.

Kuumat pikselit on ongelma, mutta eritoten järkkäreillä niihin on parempiakin tapoja kuin darkkikalibrointi. Jos darkin tekee väärin, voi tulla lisänneeksi kohinaa joka haittaa lopputulosta. Jos kuvaa alle kymmenen minuutin valotuksilla ei kameran darkkisignaalin fiksattu muoto todellisuudessa näy kuvissa, jolloin kuumia pikseleitä darkilla poistaessa tulee tehneeksi hallaa kuvan niille osille, joissa ei ole kuumia pikseleitä.

Paras tapa on kuvata yksi törkeän pitkä darkkiruutu ajoittain ja käyttää sitä karttana, jonka perusteella kuumat pikselit poistetaan. Jos seuranta falskaa, voi käyttää vaikka sigma clippingiä pinotessa jolloin ne häviävät ilmaiseksi.

Registaxin kalibrointijutuista en itsekään tiedä mitään, käytän sitä vain aurinkokunnan kuviin jotka eivät tarvitse kalibrointia.

Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 01.12.2009, 18:23:35
Lauri, kannatat "ankarasti". Kerro tarkemmin mitä vaikutuksia niillä on järkkärikuvissa, että uskotaan. En halua tehdä mitään ylimääräistä kuvauksissa, jos ne eivät vaikuta oleellisesti kuvien laatuun.

Jos ehdin ja muistan, voin pistää esimerkkikuvan jossa näkyy millä tavalla kalibroimattomasta kuvasta saa paljon vähemmän irti. Panu pisti jo jonkinlaisen, mutta multa saattaa vielä rumempia kuvia olla varastossa. Timpan listaamista vaihtoehdoista kyseessä on tässä tapauksessa kohta b).
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timo Kantola - 02.12.2009, 17:56:26
Voipi olla myös niin että jos kuvaa valosaasteen keskeltä, niin vaalea taustataivas tuo kaikki flätillä poistettavat virheet paljon tehokkaamin esiin. Siitä ei ole kokemusta.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: jussi_k_kojootti - 02.12.2009, 17:59:33
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.12.2009, 16:18:59
Myös kameraoptiikalla täydellä aukolla kuvatessa flättikalibrointi on usein sellainen temppu, että sen tehtyään voi nojailla rennosti taaksepäin ja venytellä vasurilla käyriä.

Komppaan, tein tuolle 200mm teleputkelle syksyllä master flatin ~50 framesta ja vaikutus oli radikaali (DeepSkyStackerilla).  Sitä pystyi käyttämään useamman yön kuvaussessioon, vaikka välissä tuli käytettyä objektiivia irti rungosta.  Sovittimessani on kuitenkin pieni (rotaatio-) välys, ja jossain vaiheessa flatti "vanheni".  Kunhan taas pääsen telellä kuvaamaan niin flatit napsin ekana!
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: -Jarz- - 02.12.2009, 19:39:00
Nyt kun on tullut kuvattua jonkin aikaa ccd-kameralla ja filtteripyörällä, niin flättien tärkeys on vain korostunut. Mikäli RGB-värikuvasta haluaa vinjetoinnit pois jälkikäteen ilman flättien käyttöä, pitää jokaisesta pinotusta värikanavasta se poistaa erikseen ja lisäksi vielä mahdollisesti luminenssikanavasta. Pääsee helpommalla kun ottaa ne flätit suosiolla. Eikä sikseen Atikin kuva-alasta ole oikein varaa leikata pois noita reunojakaan  :rolleyes:.
Filtteripyörä nimensä mukaisesti pyörii ja silloin tällöin liike saa jonkin pölyhiukkasen vaihtamaan paikkaa, joten flätit vanhenevat siltäkin osin nopeasti ja niitä tuleekin otettua aina kuvaussession lopuksi. Darkkeja en ole enää käyttänyt, kun en todennut niiden tuovan mitään hyötyä. Kuumat pikselit taas häipyvät pinottaessa pois, kun käyttää sopivaa pinoamismenetelmää.

JM
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 02.12.2009, 20:08:53
Samanlaista kokemusta Atikin kanssa täällä. Noiden sonyn kennojen pimeävirtakin on niin minimaalinen että se vaikuttaa ADUn tai kahden verran eikä darkeilla ole mitään väliä.

Flättien ottamisen kynnys on kyllä ikävän iso, varsinkin vasta-alkajalle. Itse pyrin systeemiin jolla kynnys olisi mahdollisimman matala. Rakentelen parhaillaan flättibokseja kameraoptiikalle dealextremen ledinauhasta ja vanhasta litteästä näytöstä puretuista diffuusereista ja heijastimista. Kannattaa kokeilla, risasta 20" näytöstä saa erinomaista diffuuserikalvoa.

Jos joku tietää millaisissa litteissä näytöissä taustavalo on toteutettu EL-kalvolla niin voi antaa vinkkiä niiden metsästämiseen. Tarvitsen flättilootan vielä C8:lle ja noista nyt purkamistani näytöstä löytynyt taustavaloviritys on aina ollut sentin paksuista akryylia jota valaistaan loisteputkilla. Kalvo olisi paljon kevyempää ripustaa putken eteen.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timo Kuhmonen - 02.12.2009, 20:57:07
Lainaus käyttäjältä: -Jarz- - 02.12.2009, 19:39:00
Filtteripyörä nimensä mukaisesti pyörii ja silloin tällöin liike saa jonkin pölyhiukkasen vaihtamaan paikkaa, joten flätit vanhenevat siltäkin osin nopeasti ja niitä tuleekin otettua aina kuvaussession lopuksi. Darkkeja en ole enää käyttänyt, kun en todennut niiden tuovan mitään hyötyä. Kuumat pikselit taas häipyvät pinottaessa pois, kun käyttää sopivaa pinoamismenetelmää.
tästä kiinnosti tehdä jatkokysymys.... Onko esim mv-ccd kuvauksessa merkitystä sillä, minkä värifiltterin läpi flatit ottaa ?
Olettaisin, että vinjetointi on kaikilla RGB kanavilla yhtä suurta - keskelle kuvaa tulee eniten valoa.
Vai pitääkö ottaa luminanssi filtterin läpi flatti kuvat ?

Edellä mainiittiin:
"Filtteripyörä nimensä mukaisesti pyörii ja silloin tällöin liike saa jonkin pölyhiukkasen vaihtamaan paikkaa"

kuvittelinko väärin vai oikein, kun sanon ettei pölypalleroilla filtterin päällä ole suurta merkitystä ?
Vai viitattiinko edellä myös pölypalleroihin kameran kennolla ?
Ymmärtääkseni pölykokkareet kameran kennolla tulee näkyyviin minkä tahansa värikanavan kuvissa samassa paikkaa (olettaen ettei ne liiku tai lisäänny yhden kuvasession aikana)
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: -Jarz- - 02.12.2009, 21:40:01
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 02.12.2009, 20:57:07
tästä kiinnosti tehdä jatkokysymys.... Onko esim mv-ccd kuvauksessa merkitystä sillä, minkä värifiltterin läpi flatit ottaa ?
Olettaisin, että vinjetointi on kaikilla RGB kanavilla yhtä suurta - keskelle kuvaa tulee eniten valoa.
Vai pitääkö ottaa luminanssi filtterin läpi flatti kuvat ?

Edellä mainiittiin:
"Filtteripyörä nimensä mukaisesti pyörii ja silloin tällöin liike saa jonkin pölyhiukkasen vaihtamaan paikkaa"

kuvittelinko väärin vai oikein, kun sanon ettei pölypalleroilla filtterin päällä ole suurta merkitystä ?
Vai viitattiinko edellä myös pölypalleroihin kameran kennolla ?
Ymmärtääkseni pölykokkareet kameran kennolla tulee näkyyviin minkä tahansa värikanavan kuvissa samassa paikkaa (olettaen ettei ne liiku tai lisäänny yhden kuvasession aikana)


Asiaa tarkemmin ajatellen, niin voipi olla tosiaan ettei siellä filttereiden päällä olevat pölyhituset näy kuvassa, mutta olen kuitenkin huomannut, että muutosta on noiden hitusten esiintymisessä. Eipä se kenno kovin kaukana filttereistäkään ole joten sieltä filtteripyörästä voi jokunen aina eksyä kennollekin. Toisaalta en vaivannut päätäni tuolla sen enempää vaan otan aina kaikkien käytettyjen filttereiden läpi omat flätit, kun ei se paljon vie aikaa. Jos joskus unohtuu ottaa flätti, käytän sitten tuoreinta vanhaa. Omat flätit sitten myös jos binnaa kuvaa.

Käytössäni on samankaltainen systeemi flättien ottamiseksi kuin esim. J-P:llä, Dirty:llä ja Timo-Pekka Metsälällä, eli siis EL-kalvolla toteutettu flättitaso, joka pysyy putken päällä kätevästi kun kaukoputken laittaa osoittamaan suoraan kohti zeniittiä. Oma kalvoni on A4 kokoa ja se riittää kunnollisten flättien aikaansaamiseksi järkkärinkin kennolle. Toimii 9v neppariparistolla, eikä siis tarvitse sähköjohtoja. Kalvo on kiinnitetty kahden läpinäkyvän muovisen säilytyslaatikon kannen väliin ja ei valoisalle puolelle muovin ulkopintaan on teipattu kiinni invertteri paristoineen. Tuolla topicissa (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3043.0) on juttua tuosta EL-kalvosta.

JM
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 02.12.2009, 22:31:25
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 02.12.2009, 20:57:07
tästä kiinnosti tehdä jatkokysymys.... Onko esim mv-ccd kuvauksessa merkitystä sillä, minkä värifiltterin läpi flatit ottaa ?

Periaatteessa jokaiselle filtterille pitäisi olla omat flätit, mutta käytännössä usein selviää yksittäisellä, esim. L-filtterin läpi kuvatulla. Varsinkin kapeakaistasuodinten läpi flättien valotusajat voi venyä niin pitkiksi ettei välttämättä maksa vaivaa. Se näkyykö filtterin pölypallot kuvassa, riippuu laitteistosta. Mitä lähempänä kennoa roska on ja mitä pimeämpi aukkosuhde, sitä selvemmin näkyy. Usein ne saa kyllä flättiä revittelemällä esiin, mutta saattavat olla niin isoja ja himmeitä (ties vaikka pölypallo peittäisi koko kuva-alan) etteivät vaikuta kuvaan.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timpe - 02.12.2009, 22:51:29
Kuinka yleiskäyttöisiä nuo flätit ovat, jos unohdetaan ne kennolle mahdollisesti kotiutuneet pölytäpät? Haen tässä lähinnä tuota tasaisen kulmavinjetoinnin poistoa DSS:n kanssa touhutessa ja laiskana miehenä tulee mieleen kuvata parilla ISO-herkkyydellä sopiva flättikirjasto, jossa on kameran asennot putkessa esim. 45° kulmamuutoksilla kuvattuna. Tällöin noista etukäteisfläteistä valittaisiin käyttöön paras pino sen mukaan, missä asennossa kamera on ollut putken fokkarissa kiinni. Oletus tässä on tietysti, että putki on oikein kollimoitu ja sen tuottama valokartio osuu suht' keskelle kennoa jokaisella kuvauskerralla. Fokusointihan on joka tapauksessa äärettömään eli vakiona pysyvä. Olen kertaalleen kokeillut lainata flättiruutua toiselta kuvausillalta ja se mokoma paransi loppukuvaa vinjetoinnin osalta  :smiley:
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Kaizu - 02.12.2009, 23:20:13
Järkkärillä kuvatessa pölypallerot vaihtavat paikkaansa joka kerran kun peili /suljin heilahtaa joten niitä ei saa eliminoitua edes heti perään otetulla darkilla. Pölypallerot pitää vain pitää pois kennolta.

Kaizu
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 03.12.2009, 00:04:02
Olen usein laiskuuksissani käyttänyt vanhoja flättejä. Usein pölypallotkin ovat vielä samalla paikallaan. Ehkä pari kolme kertaa olen vain huomannut että pöly on vaihtanut paikkaa. Kerran räpsin sarjatulella flättejä ja kuvasarjassa näkyi miten hiekka vierii kennoa pitkin alas. Poistin sen sitten itse tähtikuvasta leimasimella.

Kannattaa ainakin kokeilla flättikirjastoa. En tiedä tuleeko nyyttonissa ongelmia, mutta teleobiskalla flätit ovat ihan tasalaatuisia illasta toiseen. Niitähän ei edes saa kuin yhteen asentoon kiinni.

Modatussa 350D:ssäni pölyt pysyivät erityisen hyvin paikallaan. Kennolla oli vaikka mitä ihme karvoja yms. ja aloin jo muistaa niitä kerrasta toiseen ja huomasin jos uusia ilmestyi. Kerran sitten rohkastuin ja yritin putsata kennoa. Puhalsin kerran ja kaikki pölyt häipyivät! Olin turhaan taistellut puoli vuotta flättien kanssa, jotka korjasivat hyvin vinjetoinnin, mutta olivat voimattomia valtavaa hiekkakasaa vastaan.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: -Jarz- - 03.12.2009, 00:28:23
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.12.2009, 22:31:25
Varsinkin kapeakaistasuodinten läpi flättien valotusajat voi venyä niin pitkiksi ettei välttämättä maksa vaivaa.

Joo näillä on vähän pidemmät ajat, mutta aikahan riippuu valolähteestä aika paljon. EL-kalvon kanssa pisimmillään n.20s joutui valottamaan kelvollisen flätin saadakseen.
Tämän flättien ottamisen toisaalta pystyy Atikin mukana tulleella kuvausohjelmalla kätevästi automatisoimaan tekemällä sarjakuvausskriptin ja tallentamalla sen toistuvaa käyttöä varten. Tällöin ohjelma, skriptiä käyttäen, ottaa flätit jokaiselle filtterille erikseen ja itse voi sitten samaan aikaan kerätä kamppeita kasaan kun tietokone ottaa flätit. Olettaen tietysti, että käytössä on tietokoneohjattu filtteripyörä.

JM
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Vesa Kankare - 08.12.2009, 07:25:22
Bongasin vasta nyt tämän keskustelun. Pakko lisätä tähän vielä oma näkemys soppaan. Mielestäni Flatit on ihan ehdoton juttu, jos haluaa kaivaa kuvastaan viimeisetkin himmeät kohdat esiin. Flattien ottaminen ei ole ihan tolkuttoman vaikeaa, kunhan jostain kaivaa sitä varten hyvän tasaisen valon lähteen. Hämärätaivas on hyvä, samoin EL kalvo. EL kalvoa saa valmiina flattitargettina esim Gerd Neumannilta. Kuvankäsittelyssä flatit on helppo ottaa käyttöön, jos käytössä on tähtikuvaukseen tarkoitettu softa, kuten Iris, DSStacker tai Nebulosity.

Pari asiaa on kuitenkin otettava huomioon, että tulee hyvä lopputulos. Varsinkin kapeakaistakuvauksessa niiden kanssa tulee olla tarkkana.

- Riittävä valotusaika, että signaali ylittää reilusti lukukohinan. Tähdätkää histogrammin keskelle tai vaikka vähän yli
- Riittävä määrä valotuksia, mielellään luokkaa 50, että flattiin ei jäisi kohinaa
- Pitkillä flat valotuksilla, sopivat darkit on syytä ottaa myös. Näitäkin sitten sama 50 kpl. Jos on reguloitu kamera tätä ei tietysti tartte joka kerta ottaa
- Varsinaisten kohteen valotusten ditheröinti. Tämä aiheuttaa sen, että lopputuloksessa flattien (ja darkkien) virheet eivät pääse kertautumaan lopputuloksessa, koska jokaisessa kuvassa oleva kalibrointikuva on hieman eri kohdassa. Tämä on tosi tärkeää ja flattien ottamisen lisäksi kannattaa ditheröidä aina (onnistuu vaikka käsin muutaman valotuksen välein)

Lopuksi vielä esimerkki venytetystä flatista, jossa näkyy kaikenlaista häiriötä mm. kennolla olevia pölypalloja, vinjetointia ja kennon epätasaista vastetta.

(http://www.vkastronomy.com/images/notes-atikflat.jpg)
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timo Kantola - 08.12.2009, 12:11:57
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 08.12.2009, 07:25:22
- Varsinaisten kohteen valotusten ditheröinti. Tämä aiheuttaa sen, että lopputuloksessa flattien (ja darkkien) virheet eivät pääse kertautumaan lopputuloksessa, koska jokaisessa kuvassa oleva kalibrointikuva on hieman eri kohdassa. Tämä on tosi tärkeää ja flattien ottamisen lisäksi kannattaa ditheröidä aina (onnistuu vaikka käsin muutaman valotuksen välein)

ÖÖ - mitä tarkoittaa ditheröinti ?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: PetriKe - 08.12.2009, 12:38:32
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 08.12.2009, 12:11:57
ÖÖ - mitä tarkoittaa ditheröinti ?

Samasta kohteesta otettavien peräkkäisten ruutujen välillä kohdetta siirretään jalustan moottorien avulla parin pikselin verran sivuun edelliseen kuvaan verrattuna. Näin häiriöt, kuten esim. kuumat- ja kylmätpikselit häviävät lopputuloksesta, kun ruudut pinotaan käyttäen esim. keskiarvo- tai medianimenetelmää. Tuohon ditheröintiin on tietyissä ohjelmissa vielä olemassa toiminto, jolla jalustaa siirretään kuvien välillä esim. spiraalimaisesti (tai satunnaiseen suuntaan tietyin ehdoin), eikä aina samaan suuntaan. Näin kohde pysyy suurin piirtein siinä kohtaa kennoa, kun on tarkoituskin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timo Kantola - 08.12.2009, 12:42:51
Kiitos selvennyksestä. Tuo on juuri se tekniikka jota käytän kuvauksessa - siirtää kohdetta aina muutaman (5..10pix / kuva) valotusten välillä - joku piti sitä vähän hassuna toimenpiteenä, mutta kiva että sille on oikea nimikin - joku muukin siis käyttää sitä :)
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: PetriKe - 08.12.2009, 12:57:39
Ditheröinti on aivan lyömätön tekniikka, joka parantaa lopputuloksen laatua ja vähentää jälkikäsittelytarpeita. Käytän sitä aina kuvaussession aikana.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Vesa Kankare - 08.12.2009, 13:14:12
Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 08.12.2009, 12:57:39
Ditheröinti on aivan lyömätön tekniikka, joka parantaa lopputuloksen laatua ja vähentää jälkikäsittelytarpeita. Käytän sitä aina kuvaussession aikana.
Näin on. Jos valotukset on kunnolla ditheröity, sillä pääsee monesta ongelmasta eroon ja pääsee kunnolla hyödyntämään tilastollisia pinoamismenetelmiä. Automaattista seurannankorjausta käyttävien on erityisesti ditheröitävä, koska autoguideri pitää huolen siitä, että kaikki on samassa kohdassa eri valotuksissa ja kaikki kennon ja kalibrointikuvien virheet kertautuvat. Ironista, silloin kun seurannan korjaus pelaa todella hyvin, tulee esiin aivan uudenlainen ongelma toisesta suunnasta ja korjausta joutuu tönimään valotusten välillä... :)

Kaupallisista ehkä lienee edullisin ditheröivä kokoonpano on Nebulosity (60$) ja PHDGuiding (0$).

Joku kieliguru voisi keksiä ditheröinnille suomenkielisen termin, jota voitaisiin täällä kylvää ja parantaa vähän tekstin luettavuutta. Käännös.com sanoo "jossitella, empiä, vapista, väristä, epäröidä, hermoilla".

"Valotusten väristely" :)


Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: J-P - 08.12.2009, 13:41:11
Kuvien oikea kalibrointi on mielestäni välttämätöntä edes kohtalaisen tuloksen saamiseksi.
Se aika ja vaiva, jonka ehkä luulee säästävänsä jättäessään kalibroinnin tekemättä, tai puolitiehen, kostautuu moninkertaisena aikana kuvankäsittelyssä.
Sellaista optiikkaa/astrokameraa ei ole olemassa, jota ei kalibroinnilla tarvitsisi korjata.

Astrokuvissa singaali on niin heikkoa, että kun kuvaa sitten "venytetään" näkyviin, niin kalibroimattomassa kuvassa näkyviin tulevat kaikki
mahdolliset virheet, joista kalibroinnilla olisi päässyt eroon.
Kalibrointiin löytyy valtavasti hyviä ohjeita ja tutroriaaleja, niihin kannattaa tutustua perusteellisesti.

Ditheröinti, on kauhean kuuloinen sana, suomenkielinen versio pitäisi kehitellä.
Voisikohan se olla vaikka "häröttely" tai "haarukointi"!
"Harittelu" kuulostaisi kans kivalta.

J-P
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: VeikkoM - 09.12.2009, 20:03:18
Lainaus käyttäjältä: J-P - 08.12.2009, 13:41:11
Ditheröinti, on kauhean kuuloinen sana, suomenkielinen versio pitäisi kehitellä.
Voisikohan se olla vaikka "häröttely" tai "haarukointi"!
"Harittelu" kuulostaisi kans kivalta.

Sanalle on jo olemassa tekniikan sanastokeskuksen tietotekniikan termistössä
suositus:

http://www.tsk.fi/tepa/

<kuvankäsittely>
fi        värin koostaminen
          mieluummin kuin: diteröinti
en      dithering

määritelmä

tietokoneen suorittama toiminto, joka ryhmittelee esitettävän kuvan pikseleitä toivotun
värivaikutelman tuottamiseksi

  huomautus

  Jos tietokone ei teknisistä syistä pysty esittämään väriä sellaisenaan näytössä tai
  tulosteessa, kuvan käsittelyyn käytettävä ohjelma sijoittaa erivärisiä pikseleitä
  vierekkäin niin, että kuvaa katsottaessa syntyy alkuperäistä vastaava värivaikutelma
  ja väriliukuma. Värin koostaminen voi heikentää kuvan resoluutiota.

  Painotekniikassa värin koostamista vastaavasta toiminnosta, jolla tuotetaan harmaan
  sävyjä mustasta ja valkoisesta, käytetään nimitystä rasterointi.

  Äänenkäsittelyn yhteydessä englannin dithering-termi voi tarkoittaa myös särön
  pienentämistä pienillä signaalitasoilla lisäämällä kohinaa.

Lähde: Tietotekniikan termitalkoot, 2007-05-25
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: oksanen - 09.12.2009, 21:10:21
Mutta tämä ditherointi on eri asia kuin tuo värien (tai harmaasävyjen) esittämisessä käytettävä "värin koostaminen" ditherointi. CCD-kuvauksessa käytettävä ditherointi tarkoittaa sitä, että kuvia (siis kaukoputkea) siirretään kuvattaessa niin että kohteet ovat hieman eri kohdassa jokaista kuvaa. Jälkikäsittelyssä kuvat kohdistetaan ja näin saavutetaan parempi lopputulos. Ditheroinnissa voidaan myös parantaa alisamplatyn (alinäytteistetyn?) kuvan resoluutiota interpoloimalla kuvia suuremmaksi ennen yhdistämistä. Joskus käytetään sub-pikseli ditherointia jolloin kuvaa siirretään vain pikselin osia (esim. Hubblella kuvattaessa).

Ehdotetuista suomennoksista minusta paras ja kuvaavin on siirtely, mutta ditherointi on vielä parempi. :)

arto
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 09.12.2009, 21:32:35
Lainaus käyttäjältä: oksanen - 09.12.2009, 21:10:21
Ditheroinnissa voidaan myös parantaa alisamplatyn (alinäytteistetyn?) kuvan resoluutiota interpoloimalla kuvia suuremmaksi ennen yhdistämistä. Joskus käytetään sub-pikseli ditherointia jolloin kuvaa siirretään vain pikselin osia (esim. Hubblella kuvattaessa).

Eikö tällöin ole kyse drizzlestä eikä ditheröinnistä? :P
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: GaryP - 09.12.2009, 22:23:52
Lainaus käyttäjältä: J-P - 08.12.2009, 13:41:11
Kuvien oikea kalibrointi on mielestäni välttämätöntä edes kohtalaisen tuloksen saamiseksi.
Se aika ja vaiva, jonka ehkä luulee säästävänsä jättäessään kalibroinnin tekemättä, tai puolitiehen, kostautuu moninkertaisena aikana kuvankäsittelyssä.
Sellaista optiikkaa/astrokameraa ei ole olemassa, jota ei kalibroinnilla tarvitsisi korjata.

Astrokuvissa singaali on niin heikkoa, että kun kuvaa sitten "venytetään" näkyviin, niin kalibroimattomassa kuvassa näkyviin tulevat kaikki
mahdolliset virheet, joista kalibroinnilla olisi päässyt eroon.
Kalibrointiin löytyy valtavasti hyviä ohjeita ja tutroriaaleja, niihin kannattaa tutustua perusteellisesti.

Ditheröinti, on kauhean kuuloinen sana, suomenkielinen versio pitäisi kehitellä.
Voisikohan se olla vaikka "häröttely" tai "haarukointi"!
"Harittelu" kuulostaisi kans kivalta.

J-P

Pysytään ulkomaaperusteisessa muodossa: Dittaus?
Ditataan, dittaaminen, ditattu... nukkumaan...

Kari
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: TuRe - 10.12.2009, 08:25:32
Kun nyt on saatu painavia mielipiteitä kuvien kalibroinnin tarpeellisuudesta, niin olisi paikallaan, jos joku voisi lopuksi vielä kertoa, miten dark- ja flätt- kuvat otetaan. Miten valotusajat, säädöt ja muut toimenpiteet tulisi tehdä, että niistä olisi paras hyöty saavutettavissa. Tulisi asiakokonaisuus selväksi meille kaikille.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 10.12.2009, 10:34:41
Aiheesta löytyy googlettamalla muutamia ihan hyviä ohjeita. Ehkä jonkinlainen yhteenveto olisi kuitenkin paikallaan.

Darkit otetaan täysin samoilla asetuksilla kuin tavalliset valotukset, mutta kameran/kaukoputken "korkki" kiinni. Nämä darkit pinotaan sitten master-darkiksi. Flätit otetaan mieluiten pienillä herkkyysasetuksilla, jotta niihin tulisi vähän kohinaa. Flätin valotusajan tulisi (kai?) olla sellainen, että koko kuva on keskiharmaa. Hyvä indikaattori on varmaan kuvan histogrammi (tosin niitäkin taitaa olla lineaarisia ja logaritmisia?). Flätti täytyy ottaa samalla aukolla kuin kalibroitavat valotukset, eikä kameraa saa liikuttaa valotusten ja flättien oton välillä.
Flättien (tarkkaan ottaen flat lightien) lisäksi otetaan vielä flat darkit, täysin samoilla asetuksilla kuin flat lightit, mutta jälleen "korkki" kiinni. Flat lightit pinotaan flat light masteriksi ja flat darkit pinotaan flat dark masteriksi. Flat light masterista vähennetään flat dark master, jolloin sinulla on kalibroitu master-flätti.

Nyt päästään "oikeiden" valotusten kalibrointiin. Valotuksista yksinkertaisesti poistetaan aiemmin saatu master-darkki ja jaetaan lopputulos vielä master-flätillä. Näin kuvat on kalibroitu. Varmaan selkeämmin tämän selittää Ursan wikissä oleva kaavio (http://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/Kalibrointikuvat). :)
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: TuRe - 10.12.2009, 12:09:06
Kiitos naavis. Se on siinä, ellei jollakin ole jotain lisättävää, esim tähtikameran tai digijärkkärin osalta.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Julius - 10.12.2009, 14:44:29
Jos suomenkielen kuulloista sanaa pitäisi ditherille käyttää, niin mites olisi vaellutus?

Ja sitten toiseen asiaan. Onko lyhyt- ja pitkävalotusflatti identtinen jos kalibrointi
on "oikein" tehty flatille?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Vesa Kankare - 10.12.2009, 14:49:07
Lainaus käyttäjältä: naavis - 10.12.2009, 10:34:41
Nyt päästään "oikeiden" valotusten kalibrointiin. Valotuksista yksinkertaisesti poistetaan aiemmin saatu master-darkki ja jaetaan lopputulos vielä master-flätillä. Näin kuvat on kalibroitu. Varmaan selkeämmin tämän selittää Ursan wikissä oleva kaavio (http://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/Kalibrointikuvat). :)
Wikiin pitäisikin vielä lisätä Flatin ja biasin otto ohjeet. Unohtunut koko homma...
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 10.12.2009, 15:23:21
Lainaus käyttäjältä: Julius - 10.12.2009, 14:44:29
Ja sitten toiseen asiaan. Onko lyhyt- ja pitkävalotusflatti identtinen jos kalibrointi
on "oikein" tehty flatille?

Niistä tulee eri kirkkauksiset, tai jos pinotessa normittaa ne samaan arvoon niin lyhemmällä otetussa saattaa olla enemmän kohinaa.

Flätin idea kuitenkin on ettei sen signaalin tasolla ole väliä, koska kun sillä tehdään jakolasku, niin kahdella eri kirkkauksisella flätillä saa kaksi eri kirkkauksista kalibroitua kuvaa, jotka kuitenkin levels-säädön jälkeen on taas identtisiä. Toisin sanoen: Jos jakolaskun nimittäjässä on kolme kertaa isompi luku, saat saman tuloksen kun kerrot lopputuloksen vielä kolmosella.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Vesa Kankare - 10.12.2009, 15:33:17
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 10.12.2009, 15:23:21
Flätin idea kuitenkin on ettei sen signaalin tasolla ole väliä, koska kun sillä tehdään jakolasku, niin kahdella eri kirkkauksisella flätillä saa kaksi eri kirkkauksista kalibroitua kuvaa, jotka kuitenkin levels-säädön jälkeen on taas identtisiä. Toisin sanoen: Jos jakolaskun nimittäjässä on kolme kertaa isompi luku, saat saman tuloksen kun kerrot lopputuloksen vielä kolmosella.
Ainoa huomioitava tekijä tässä vaan on se, että valotus pitää ylittää lukukohina riittävästi. Siksi puoleen väliin histogrammia tulisi valottaa. Eli ei kannata jättää liian lyhyeksi. Mulla esim H-alfan kanssa valotusaika on 30s flateille.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Julius - 10.12.2009, 15:42:03
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 10.12.2009, 15:23:21
Niistä tulee eri kirkkauksiset, tai jos pinotessa normittaa ne samaan arvoon niin lyhemmällä otetussa saattaa olla enemmän kohinaa.

Näinhän se kyllä on. Mutta omilla puutteellisilla kokeiluillani olen huomannut, että pidemmillä valotuksilla
flatistä tulee erilainen. Kennon virheet tulevat esiin selvemmin. Pitää kokeilla joskus ihan kunnolla tuo.
Olisiko niin, että kannattaisi tehdä flatitkin useammalle valotusajalle? Tai ainakin parille, kolmelle.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 10.12.2009, 16:03:48
Lainaus käyttäjältä: Julius - 10.12.2009, 15:42:03
Olisiko niin, että kannattaisi tehdä flatitkin useammalle valotusajalle? Tai ainakin parille, kolmelle.

Tuskinpa, pidät vain huolta ettei ole liian lyhyt valotus niinkuin Vesku sanoi. Täytyy tosin vielä pitää huolta, ettei ole myöskään liian pitkä ettei jouduta ulos kennon lineaariselta alueelta jos se on kovin kapea. Erityisesti antiblooming-kameroilla näin voi vissiin käydä?

Tuomolle vinkiksi että järkkärillä flättien ottaminen on hyvin helppoa. Laitat Av-moodiin, ISO100, valkoinen teepaita linssin eteen ja osoitat sitä lampulla. Sitten vaan nappi pohjaan. Näin pääsee helposti alkuun, ja jatkossa voi sitten hifistellä paremmaksi ja tasaisemmaksi tuota valonlähdettä, esim. EL-kalvon avulla.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Julius - 10.12.2009, 18:40:44
Kyllä pisimmät flattivalotukset on 30s luokkaa ja lyhyemmät parin sekunnin.
Nuo lyhyemmät valotusflatit ei tosiaan toimi kunnolla vaikka niitä on pinottu
yli 100. Ja histogrammi on molemmissa tapauksissa ollut yli puolen välin.
Kannattaisi varmaan ohjeisiin pistää tuokin, ettei suotta lotrata liian nopeiden
flattien kanssa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: -Jarz- - 10.12.2009, 20:28:57
Lainaus käyttäjältä: Julius - 10.12.2009, 18:40:44
Kyllä pisimmät flattivalotukset on 30s luokkaa ja lyhyemmät parin sekunnin.
Nuo lyhyemmät valotusflatit ei tosiaan toimi kunnolla vaikka niitä on pinottu
yli 100. Ja histogrammi on molemmissa tapauksissa ollut yli puolen välin.
Kannattaisi varmaan ohjeisiin pistää tuokin, ettei suotta lotrata liian nopeiden
flattien kanssa.

Niin tässä kannattaa sitten huomioida myös flättien ottamista varten käytetyn valolähteen voimakkuus ja spektri (päivänvalo, taskulampun valo, hehkulampun valo, loisteputken valo, EL-kalvon valo, jne...) sillä se vaikuttaa paljon noihin valotusaikoihin. Esim. kapeakaistasuotimien läpi flättejä otettaessa on spektrillä väliä valotusaikojen kestoihin. Ei ole mitään yleispätevää valotusaikaa ja se 2s tai vähemmänkin voi olla aivan riittävä. Muuten voi mennä valkoiseksi koko kuva. Atikilla esimerkiksi L-suotimen läpi EL-kalvolla flättejä 2x2bin moodissa kuvatessa oli pakko laittaa valotusajat alle puolen sekunnin.

JM
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Julius - 10.12.2009, 20:51:28
Lainaus käyttäjältä: -Jarz- - 10.12.2009, 20:28:57
Muuten voi mennä valkoiseksi koko kuva. Atikilla esimerkiksi L-suotimen läpi EL-kalvolla flättejä 2x2bin moodissa kuvatessa oli pakko laittaa valotusajat alle puolen sekunnin.

Niinhän siinä helposti käy. Eli pimeällä pilvitaivaalla pitäisi kai nuo valottaa. Siellä missä nyt sellaista on.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 10.12.2009, 21:43:45
Jep, varsinkin binnatessa pakko laittaa jotain 5-6 arkkia A4:ia.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 10.12.2009, 22:13:07
Millaisia EL-virityksenne ovat? Itse tilasin juuri A6-kokoisen kalvon ja mukana tuli 12V invertteri. Antamalla invertterille vielä pienempää jännitettä saa kalvoa mukavasti himmennettyä. Jos käyttää verkkovirtainvertteriä, ei varmaan onnistu yhtä helposti.

(http://farm3.static.flickr.com/2517/4155747331_97865db5f4.jpg)
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: J-P - 10.12.2009, 22:25:04
Hei,

Tässä mun A2 kokoinen EL systeemi:
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/09/new-flat-box-with-el-sheet.html

J-P
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Make - 24.01.2010, 14:18:04

Kysymys liittyen jäähdytetyn CCD-kameran darkkeihin: teettekö darkit tietyssä lämpötilassa kaikille käyttämillenne valotusajoille erikseen vai teettekö pitkät (esim. 20 min) darkit, joita skaalaatte lyhyempien valotusten tapauksessa? Ainakin Nebulosityssä voi tehdän darkkien skaalausta lyhyemmäksi. Darkin "pidentäminen" ei taas tunnu järkevältä.

Toinen kysymys: teettekö darkit joka binnaustasolle (1x1, 2x2, 3x3 jne) erikseen vai käytättekö softabinnausta 1x1 darkista?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: J-P - 24.01.2010, 14:34:41
Pidän yllä kalibrointikirjastoa, CCD vakiolämmössä kuvattuna, -30C.
Darkit skaalataan tarvittaessa eri valotusajoille. (alaspäin)
Darkit ja Bias kuvat kuvataan kaikille binnausmoodeille erikseen, Flatit voi skaalata tarvittaessa.

J-P
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Make - 24.01.2010, 22:53:38

Kiitos hyvästä vastauksesta, J-P.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: PetriKe - 24.01.2010, 23:05:11
Muista myös, että darkit muuttuu hiljalleen ajan myötä eli mastereita täytyy uudistaa. Luin myös jostain, että laadukkaan master darkin pitäisi koostua useasta kymmenestä (50+) yksittäisestä darkista. Jos valotusaika on 20min, menee laadukkaan masterin ottamiseen hiukan aikaa...
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Make - 24.01.2010, 23:06:26

Flattien ihmettelyä (SBIG ST-8300M + True Technology SupaSlim + 2" Baader-suotimet):

Näyttää siltä, että LRGB-suodinsatsille voisi käyttää yksiä ja samoja flatteja. Tätä tukee testisarjani. jonka kuvat ohessa (yksittäisiä, ei pinottuja flat-kuvia eri suotimien läpi, histogrammi venytetty):

L-flat:
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/L-flat_3x3_quarter.jpg)

R-flat:
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/R-flat_3x3_quarter.jpg)

G-flat:
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/R-flat_3x3_quarter.jpg)

B-flat:
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/R-flat_3x3_quarter.jpg)


Sen sijaan Ha-flatti näyttää aivan erilaiselta ja mielestäni oudolta (histogrammi venytetty). Suodin "vinjetoi" paljon voimakkaammin kuin laajakaistasuotimet,  enkä ihan heti keksi, mistä tuo lovi tulee.
Ha-flat:
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/Ha-flat_3x3_quarter.jpg)
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Make - 24.01.2010, 23:08:43
Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 24.01.2010, 23:05:11
Muista myös, että darkit muuttuu hiljalleen ajan myötä eli mastereita täytyy uudistaa. Luin myös jostain, että laadukkaan master darkin pitäisi koostua useasta kymmenestä (50+) yksittäisestä darkista. Jos valotusaika on 20min, menee laadukkaan masterin ottamiseen hiukan aikaa...

Näyttää siltä, että SBIG saa olla tästä lähin aina päällä, jos ei muuta niin kuvaamassa pimeää. Laadulla on hintansa myös työmäärämielessä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: PetriKe - 24.01.2010, 23:20:23
Lainaus käyttäjältä: Make - 24.01.2010, 23:08:43
Näyttää siltä, että SBIG saa olla tästä lähin aina päällä, jos ei muuta niin kuvaamassa pimeää. Laadulla on hintansa myös työmäärämielessä.

Uskon, että vähempikin meidän hommissa riittää. Itse olen tullut hyvin toimeen n. 6 - 10 darkilla ja ditheröinnillä. Omassa STL:ssä alkoi ilmeisesti TE cooler temppuilla, kun kirjastodarkit eivät enää toimineet, vaan jokaisen illan jälkeen piti kuvata darkit, jotta sai tolkullista jälkeä aikaan.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: J-P - 24.01.2010, 23:39:12
Kalibrointikuvat kannattaa ottaa suht pimeissä olosuhteissa!
Kaikki kamerat vuotavat vähän valoa ja se turmelee darkit päivänvalolla.
Kamera kannattaa peittää metallitulpalla tai foliolla, mustakin muovitulppa on käytännössä läpinäkyvä IR valolle.

Tyypillinen kalibrointikuvasetti kirjastoa vartyen minulla on:
25kpl Dark á 20min/kaikki käytetyt binnausmoodit.
100kpl Bias/kaikki käytetyt binnausmoodit.
Flatit otetaan aina joka kuvauskerralla kaikille filttereille.

Tuossa menee aikaa, kuten näkyy, "onneksi" pilvistä pimeyttä riittää täällä Suomen talvessa.
Ja totta, kalibrointi kirjasto on syytä uusia muutaman kuukauden välein.
Samoin, jos jotain kameran astetuksia muutetaan, jos esim. ajurin uusii, voi se vaatia uudet kalib. tiedostot.

J-P
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Make - 25.01.2010, 08:40:24
Lainaus käyttäjältä: J-P - 24.01.2010, 23:39:12
Kalibrointikuvat kannattaa ottaa suht pimeissä olosuhteissa!
Kaikki kamerat vuotavat vähän valoa ja se turmelee darkit päivänvalolla.
Kamera kannattaa peittää metallitulpalla tai foliolla, mustakin muovitulppa on käytännössä läpinäkyvä IR valolle.

Hyvä pointti! Törmäsin tuohon valovuoto-ongelmaan Canonin kanssa siksi, että sen suljin on darkkejakin ottaessa auki (DSLR ei osaa ottaa kuvia suljin kiinni). Jouduin silloin tilkitsemään newton-putken peilin pään, tarkentimen ja itse kameran vuoraamalla ne foliolla, jos meinasin ottaa darkkeja aamuhämärissä. SBIG tuntuu olevan pitävämpi sulkimensa ansioista, mutta silti tein taas hieman tilkkimistä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: PetriKe - 25.01.2010, 14:31:02
Itse olen ottanut taivasflatin vain L-suotimella ja käyttänyt sitä myös RGB-kuviin. Tämä ei toimi, jos RGB-suotimien pinnalla on paljon 'roskia'. Silloin joudut ottamaan flatit kaikille suotimille erikseen.

Tuo Ha-flat on tosiaan outo. Oletko katsonut suodinpyörään, ettei siellä ole mitään edessä? Pyöräytä seuraavaksi Ha-suodinta ja katso liikkuuko tuo lovi.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Vesa Kankare - 29.01.2010, 21:19:50
Huomatkaa myös softien erot kaliborointikirjastojen kuvien kanssa. Huomasin, että ArtemisCapturella otetuilla darkeilla ei voi kalibroida Nebulosityllä otettuja kuvia. Niissä oli eri tavat esittää kuvan orientaatio FIT tiedostossa jostain syystä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: TuRe - 01.05.2010, 18:15:45
Tässä on puhuttu painokkaasti ditheröinnin tarpeellisuudesta, jotta saadaan parempi lopputulos, myös digi-järkkärillä kuvatessa. Onko jokin suositeltava tapa, jolla toimenpide tehdään, että päästään muutaman pikselin ditheröintiin. Tuntuu aika sattumanvaraiselta painella nappeja ja toivoa pientä siirtelyä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 01.05.2010, 18:20:44
Järkevintä olisi tehdä ditheröinti automaattisesti, ja kun autoguideri on käytössä niin sen kautta tehdyt siirrot ovat luontevin tapa. Ongelmahan onkin, kuinka saada autoguideri tietoiseksi millon kuvauskameralla on valotus käynnissä ja milloin ei. Homma hoitunee aika helposti ohjaamalla kameraa Nebulositylla ja autoguidaamalla PHD:llä, koska nuo softat osaavat jutella keskenään. Näin myös jonkun DitherMaster-ohjelman joka linkkaa Canonin EOS Utility -ohjelman PHD:hen.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Avaruusmurkku - 17.08.2010, 17:54:53
Nyt on tullut kärsittyä 2 tuntia kunnon flattiä metsästäessä. Joten kysyisin nyt että miten bias saadaan vähennettyä fläteistä kun järkkärillä ei kuulema kannata ottaa biaseja ja en tajua Laurin neuvoa.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 19.08.2009, 16:21:49Muistakaa vähentää sekä varsinaisista kuvista että fläteistä bias-taso pois, mikäli ette käytä darkkeja. Muuten flätit eivät korjaa oikein. Samoin jos käytättekin darkkeja, pitää huolehtia ettei sinne flättiinkään jää bias-osaa (joka sisältyy darkkiin ja lähtee sen mukana pois). Biassikuvia ei kannata kuvata järkkärillä, vaan voi käyttää kuvaa joka on täytetty vakiobias-arvolla. Vanhoissa canoneissa se on 256 ja uusissa 1024, nyrkkisääntönä.

Ja miten on darkkien laita?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 17.08.2010, 18:10:45
Laurin neuvoman vakioflätin saa helpoiten Iriksellä (olikohan jotain fill...).
Mutta homma tuskin menee pahemmin metsään jos ottaa niitä tavallisia bias-kuvia niin paljon kuin sielu sietää (vaikka 100+).
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 17.08.2010, 18:40:54
Lainaus käyttäjältä: einari - 17.08.2010, 18:10:45
Laurin neuvoman vakioflätin saa helpoiten Iriksellä (olikohan jotain fill...).
Mutta homma tuskin menee pahemmin metsään jos ottaa niitä tavallisia bias-kuvia niin paljon kuin sielu sietää (vaikka 100+).


Meinaat varmaan vakiobiasia? :wink: Käsky on "fill x", jossa x on taso jolla kuva halutaan täyttää. Esimerkiksi Canon EOS 40D:llä käsky on "fill 1024". Tämä bias-kuva sitten vähennetään fläteistä ja valotuksista. Darkkeja Canonin uudemmilla järkkäreillä ei kannata ottaa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: extreme - 30.08.2010, 17:58:28
Kysymys tähän väliin.

Olen parina yönä kuvaillut M31:stä. Valotusta on tullut n.26min yhteensä. Otettu 15s-30s osavalotuksina ISO 800 - 1600.

Olen ne pinonnut Deepskystackerillä mutta en saa siitä galaxia millään. Kirkas keskusta(?) ja ei mitään muuta. Koittanu  säätää arvoja mutta tuloksetta.
Kuvat itsessään on mielestäni onnistuneita koska tähdet ovat pysyneet pistemäisinä.

Putken virkaa toimittaa S-W 102 Skymax.

Kysymykseni kuuluu: Pitäisikö tällä kompinaatiolla onnistua saamaan edes jonkinlaista kuvaa M31:stä?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: jussi_k_kojootti - 30.08.2010, 18:43:06
Lainaus käyttäjältä: extreme - 30.08.2010, 17:58:28
Olen ne pinonnut Deepskystackerillä mutta en saa siitä galaxia millään. Kirkas keskusta(?) ja ei mitään muuta. Koittanu  säätää arvoja mutta tuloksetta.
Kuvat itsessään on mielestäni onnistuneita koska tähdet ovat pysyneet pistemäisinä.

Onko flatit, biasit (ja darkit) käytössä?

Koeta tallettaa DeepSkyStackerin pino sellaisenaan (ilman DSS:ssä tehtäviä värisäätöjä) tiffiksi, ja lataa tiff photoshopiin (muutkin käy, mutta 16bit kuvien käsittely pitäis onnistua --> gimp ei käy).  Photoshopissa koeta ihan ensin miltä Auto Levels toiminto näyttää.  Peru se, ja ala säätää leveleitä kanava kerrallaan (Layers-dialogista pitäisi löytyä myös channels --> valitset yksi kerrallaan R, G ja B-kanavat).  Perusoperaatio on vetää keskimmäinen "väkänen" levels-editorissa histogrammin oikeaan reunaan, ja sen jälkeen tasoittaa vasemmanpuoleisella väkäsellä tausta lähelle mustaa.

Sitten vaan uudelleen kanava kerrallaan, välillä voi säätää curvesilla (intuitiivisempää?)  väritasapainoa (taaskin ehkä kanava kerrallaan -- alasvetovalikosta R, G tai B siis), pikkuhiljaa galaksin reunojenkin pitäisi nousta esiin.  Jos ei Auto Levelsilläkään näkynyt galaksia, niin tarkista DSS:n pinoamisasetuksista background-calibration -asetus (kokeile toista).

Jos et pysty editoimaan 16-bittisenä niin sitten vaan 8-bittisenä sama juttu.

Lainaa
Kysymykseni kuuluu: Pitäisikö tällä kompinaatiolla onnistua saamaan edes jonkinlaista kuvaa M31:stä?

Kyllä pitäisi.  25min:ssa ei vielä ihmeitä, mutta enemmän kuin pelkkä keskusta.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Avaruusmurkku - 30.08.2010, 19:01:25
Lainaus käyttäjältä: extreme - 30.08.2010, 17:58:28
Kysymys tähän väliin.

Olen parina yönä kuvaillut M31:stä. Valotusta on tullut n.26min yhteensä. Otettu 15s-30s osavalotuksina ISO 800 - 1600.

Olen ne pinonnut Deepskystackerillä mutta en saa siitä galaxia millään. Kirkas keskusta(?) ja ei mitään muuta. Koittanu säätää arvoja mutta tuloksetta.
Kuvat itsessään on mielestäni onnistuneita koska tähdet ovat pysyneet pistemäisinä.

Putken virkaa toimittaa S-W 102 Skymax.

Kysymykseni kuuluu: Pitäisikö tällä kompinaatiolla onnistua saamaan edes jonkinlaista kuvaa M31:stä?


Saattaa olla tyhmä kysymys mutta oletko säätänyt kuvan kontrastia? Omasta kuvasta ei lähtenyt mitään muuta irti kuin keskusta ennen kuin säädin kontrastia.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: extreme - 30.08.2010, 20:09:25
Lainaus käyttäjältä: ketarax
Onko flatit, biasit (ja darkit) käytössä?



Flättejä ja biasseja en ole ottanut koska en tiedä miten otetaan. Ja mikäli olen ymmärtänyt oiikein, darkkeja ei tarvitse canonilla ottaa?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 30.08.2010, 20:16:54
Lainaus käyttäjältä: extreme - 30.08.2010, 20:09:25
Flättejä ja biasseja en ole ottanut koska en tiedä miten otetaan. Ja mikäli olen ymmärtänyt oiikein, darkkeja ei tarvitse canonilla ottaa?


Canonin uudemmanpuoleisilla järkkäreillä oikeastaan ainoa tarpeellinen kalibrointikuva on flätti. Bias voidaan korvata tasaisesti tietyllä lukuarvolla täytetyllä kuvalla ja darkit jättää pois, koska kamera kompensoi pimeävirtaa jotenkin sisäisesti. Flättikuvat otetaan suuntaamalla kamera optiikkoineen kaikkineen tasaista valkoista kohdetta (esim. EL-kalvo) päin. Sitten näistä kuvista vähennetään bias-arvo ja otetaan mediaani, jolloin saadaan master-flätti. Varsinaiset valotukset sitten jaetaan tällä master-flätillä, joka kompensoi optiikan aiheuttamaa vinjetointia ja kennolla olevia pölypalleroita.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 30.08.2010, 22:40:44
En tiedä DSS:stä yhtikäs mitään, varsinkaan missä muodossa se pinoaa ja näyttää kuvia (onko lineaarisena?) mutta ensimmäinen veikkaukseni olisi, että kuvassa on dataa vaikka kuinka paljon mutta ei vain näy. On siis opeteltava kaivelemaan niitä esiin haluamallaan kuvankäsittelyohjelmalla. Avainsana on levels ja curves. Skymax 102 varmaan vinjetoi sen verran rapsakasti että jos oikein kovasti haluaa kaivaa sitä dataa esiin, on ihan pakko ottaa flätit.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: jussi_k_kojootti - 31.08.2010, 02:42:30
Flatin ottamisesta vielä sen verran, että tarvitset oman flatin kullekin aineistosi (l. light-framejen) ISO-arvolle, mutta että riittävän kirkkaaseen ja tasaiseen kohteeseen optiikan suunnattuasi riittää kun laitat kameran Av:lle ja ammut moottoriperällä jotain 40+ kuvaa.  DSS:lle lataat ao. kuvat "open flat files ..." valinnalla, ja sen jälkeen DSS hoitaa loput.  Jatkossa samoja kuvia, ja varauksella samalla ISO-arvolla ja ~samalla optisella polulla otettuja uusiakin kuvia pinotessa voit ladata "open flat files ..."-kohdassa DSS:n generoiman MasterFlat-kuvan (DSS vähentää biasin) ja säästää vähän aikaa,
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 31.08.2010, 09:38:44
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 31.08.2010, 02:42:30
Flatin ottamisesta vielä sen verran, että tarvitset oman flatin kullekin aineistosi (l. light-framejen) ISO-arvolle...


Flätin ei tarvitse (eikä yleensä kannatakaan) käyttää samaa ISO-arvoa kuin itse aineiston. Flätti täytyy ottaa mahdollisimman pienellä ISO-arvolla, jolloin fläteistä tulee mahdollisimman kohinattomia. Canonin järkkäreillä hyvä arvo on esim. ISO100. Fläteissä vain aukon ja tarkennuksen tulee olla samat kuin itse kalibroitavassa aineistossa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: jussi_k_kojootti - 31.08.2010, 10:37:43
Lainaus käyttäjältä: naavis - 31.08.2010, 09:38:44
Flätin ei tarvitse (eikä yleensä kannatakaan) käyttää samaa ISO-arvoa kuin itse aineiston. Flätti täytyy ottaa mahdollisimman pienellä ISO-arvolla, jolloin fläteistä tulee mahdollisimman kohinattomia. Canonin järkkäreillä hyvä arvo on esim. ISO100. Fläteissä vain aukon ja tarkennuksen tulee olla samat kuin itse kalibroitavassa aineistossa.

Ops, tattis!
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Kaizu - 31.08.2010, 21:56:57
Minä olen tehnyt varsinaisesta kuvasta keinotekoisen flatin sillä oletuksella että taustataivas oikeasti on tasaisen tumma tai vaalea. Tämän pseudoflatin olen summannut varsinaiseen kuvaan. Sillä pimeät nurkat tulevat yhtä valoisaksi kuin keskialue. Tämän jälkeen olen levelsilla saatanyt taustan tummaksi. Tätä ei tietenkään tehdä mihinkään fotemetriakuviin mutta toimii omissa pienissä avaruuspostikorteissa.

Kaizu
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Pietari - 12.09.2010, 17:40:04
Olen lukenut flatteistä mutta en ole löytänyt vastauksia kysymyksiin, jotan kysyn. Miltä näyttää yksi flat ruutu? Pystyykö tehä itse flat laatikkoa ilman el-kalvoa?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 12.09.2010, 17:52:12
Todella roskainen flättiruutu näyttää tältä: http://www.skyimaging.com/images/traitements_fims_planetes/flat_reel.jpg (tutoa on ehkä vielä hieman venytetty idean havainnollistamiseksi).

EL-kalvo ei ole mikään vaatimus, se on vain helppo keino saada aikaan tasainen valopinta. Normaali tapa tehdä flättiboksi on käyttää jotain valkoista hieman läpihohtavaa muovilevyä ja laittaa sen taakse joku valkoinen paperi jota valaistaan vaikka ledeillä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: jussi_k_kojootti - 12.09.2010, 17:56:29
Lainaus käyttäjältä: Pietari - 12.09.2010, 17:40:04
Olen lukenut flatteistä mutta en ole löytänyt vastauksia kysymyksiin, jotan kysyn. Miltä näyttää yksi flat ruutu? Pystyykö tehä itse flat laatikkoa ilman el-kalvoa?

Suoraan kamerasta tulleena onnistunut flat on tasavärinen eikä puhkipalanut.  Levelsiä säätämällä (eli kuvan kontrastia jyrkentämällä) esiin nousee kuva optiikan vinjetoinnista (tyypillisesti: kirkkaampi keskusta, himmeämmät nurkat), ja mahdollisten pölypalleroiden jms. aiheuttamat varjot.   Esim. tässä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5607.msg50447#msg50447) on varsin tyypillisiä flat-ruutuja.  Flatit voi ottaa esim. virittämällä optiikan eteen valkoisen t-paidan ja valaisemalla sitä tasaisella valokeilalla (mikä tarkoittaa sitä, että pieni led-lamppu aivan lähellä t-paitaa ei toimi -- apertuuri täytyisi pystyä valaisemaan koko pinta-alaltaan samalla intensiteetillä).

Kamera Av-asetukselle (tämän pitäisi taata yllämainittu tasavärisyys/puhkipalamattomuus), viimeisimpien tietojen mukaan mahdollisimman pienelle ISO-asetukselle (flatien kohinan minimoimiseksi) ja sitten vaan suljin laulamaan -- eli otetaan monta kuvaa, jotka sitten DSS:ssä (tms) pinotaan nk. Master Flatiksi.

Huom!  Sinun ei tarvitse, tai pidä, itse säätää flatin tasoja muutoin kun tarkastellaksesi flatin "laatua".
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 12.09.2010, 17:58:18
Flat ruutu on vaaleanharmaa kuva jossa yleensä on tummentumaa reunoille päin ja pölypallojen muodostamia donitseja.
Jos olet tätä samaista ketjua lukenut mihin kysymyksesi laitoit niin eka sivulla on jopa esimerkkikuva.

Flättejä eli tasoituskuvia voi tehdä esim. niin että putken suulle laittaa t-paidan (tai muun valkoisen ohuen kankaan) ja tätä valaistaan jollain tasaisella valolla (tai sitten suunnataan taivaalle päiväsaikaan tai auringonlaskun/nousun aikaan.
Flättiboksin voi tehdä myös perinteisemmillä lampuilla (siis ei välttämättä tarvitse EL-kalvoa).

Jaha, Lauri oli nopeampi.
Sanoisin vielä että parasta on ehkä tehdä valaistus epäsuorasti.
Muistelin että täällä joku mainosti jonkin flättilaatikon tekoa mutta nyt en löytänyt sitä enää.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Pietari - 12.09.2010, 22:41:00
Kiitoksia. Olisi semmonen kysymys vielä, että onko hyötyä flatteista kun kuvaa pokarilla syväntaivaan kohteita kaukoputken läpi? Olisi hyvä tietää ennen kuin rupean rakentaa flat laatikkoa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 13.09.2010, 07:10:30
On siitä vinjetoinnin korjaamisessa hyötyä. Pokkarissa helpottaa se ettei pölyä pääse kennolle niinkuin järkkäreissä, jolloin periaatteessa voit aina käyttää samoja flättejä. Kokeile ottaa valkoisesta läppärin näytöstä kuvia ennenkuin rakennat mitään, toimii yleensä riittävän hyvin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Pietari - 13.09.2010, 17:49:24
Tuossa on otettu valkoista tietokoneen näyttöä vasten muutama flat harjoitus. Kuuluuko flattien näyttää tuolta miltä ne näyttää minun kuvissa?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 13.09.2010, 17:57:51
Lainaus käyttäjältä: Pietari - 13.09.2010, 17:49:24
Tuossa on otettu valkoista tietokoneen näyttöä vasten muutama flat harjoitus. Kuuluuko flattien näyttää tuolta miltä ne näyttää minun kuvissa?

Pokkarin pitäisi olla myös tarkennettu äärettömään, eli samaan paikkaan kuin tähtitaivasta kuvatessa. Nyt näyttää vähän siltä että pokkari on yrittänyt tarkentaa läppärin ruudussa oleviin roskiin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Pietari - 13.09.2010, 18:08:45
Lainaus käyttäjältä: naavis - 13.09.2010, 17:57:51
Pokkarin pitäisi olla myös tarkennettu äärettömään, eli samaan paikkaan kuin tähtitaivasta kuvatessa. Nyt näyttää vähän siltä että pokkari on yrittänyt tarkentaa läppärin ruudussa oleviin roskiin.
Nyt laitoin tarkennuksen äärettömiin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 13.09.2010, 18:18:22
Nyt näyttää oikeammalta mutta onkohan linssissä vai näytössä moskaa (oikealla alhaalla) ?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Pietari - 13.09.2010, 18:26:56
Lainaus käyttäjältä: einari - 13.09.2010, 18:18:22
Nyt näyttää oikeammalta mutta onkohan linssissä vai näytössä moskaa (oikealla alhaalla) ?
Suurimmalla mahdollisuusdella on okulaarissa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: J-P - 13.09.2010, 18:31:46
Flatit on kuvattava samoilla asetuksilla ja tarkennuksella, kuin itse kuvat! Muutoin homma ei toimi.
Muista sitten vähentää Flateistä Bias masterin, jotta Flattiin tulee oikea Offset ja homma toimii oikein.

J-P
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Pietari - 13.09.2010, 18:52:07
Lainaus käyttäjältä: J-P - 13.09.2010, 18:31:46
Flatit on kuvattava samoilla asetuksilla ja tarkennuksella, kuin itse kuvat! Muutoin homma ei toimi.
Muista sitten vähentää Flateistä Bias masterin, jotta Flattiin tulee oikea Offset ja homma toimii oikein.

J-P
Öö... mikä mahtaa olla Bias master? Ja kuinka ne vähennetään flatteista?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Murtsi - 13.09.2010, 19:03:49
Bias on kameran nollataso, se otetaan siten että otat kuvia mahdollisimman lyhyellä valotusajalla kameran linssi peitettynä eli kennolle ei saa päästä yhtään valoa aivan kuten darkkeja kuvatessakin. niitä kannattaa ottaa heti useampi kymmenen kerralla että saat kohinan minimoitua. Deep Sky Stackerissa sitten lataat kuvat ohjelmalle aukaisemalla offset/bias files valikon ja sieltä vain valitset kyseiset kuvat ja ohjelma hoitaa loput. Samalla voit sitten ottaa ne flätti darkitkin. Ohjelman tekemää master bias kuvaa voit sitten käyttää jatkossakin koska niitä ei tarvitse ottaa joka kerralla vaan riittä kun ottaa ne silloin tällöin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 13.09.2010, 21:43:19
Ottakaahan kanssa huomioon, että jos kalibroidaan JPG-kuvilla niin flatit eivät joka tapauksessa toimi oikein (ei ole lineaarinen) ja biassia tuskin saa kamerasta oikeantasoisena pihalle ollenkaan. Parasta ehkä unohtaa biassit ensin ja kokeilla miten pelkät flätit toimii.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: TuRe - 26.10.2010, 15:52:34
Foorumilla toiset suosittavat flateissa kuvausherkkyyksiä ja toiset ISO 100.
Jos flatit otetaan ISO 100:lla, niin niissä on vähemmän kohinaa ja käyvät periaatteessa kaikkiin kuviin, joissa muut arvot ovat samoja. Laitan DSS:ään framet, flätit ja biasit (ruutuina) ja DSS hoitelee vähennykset itse. Näinkö se menee. DSS ei tahdo hyväksyä minun tekemiä Mastereita.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 26.10.2010, 16:49:10
Kuvausherkkyyksiä suosittelevat ovat väärässä. :) Ei ole mitään syytä ottaa flättejä muulla kuin alimmalla herkkyydellä. Jos valotusajat venyvät liian pitkiksi, pitää tehdä kirkkaampi flättiboksi. DSS:stä en itse tiedä mitään, mutta kiusallinen ongelma on tosiaan se, että eri ohjelmien tekemät kalibrointikuvat eivät monesti toimi ristiin ohjelmien välillä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 26.10.2010, 17:43:58
Turha tehdä DSS:lle etukäteen mastereita kun itse osaa väsätä ne - syöttää sille vaan kaikki tarvittavat raaka- ja kalibrointikuvat.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Jyrki - 26.10.2010, 20:01:54
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 26.10.2010, 16:49:10
Kuvausherkkyyksiä suosittelevat ovat väärässä. :) Ei ole mitään syytä ottaa flättejä muulla kuin alimmalla herkkyydellä. Jos valotusajat venyvät liian pitkiksi, pitää tehdä kirkkaampi flättiboksi. DSS:stä en itse tiedä mitään, mutta kiusallinen ongelma on tosiaan se, että eri ohjelmien tekemät kalibrointikuvat eivät monesti toimi ristiin ohjelmien välillä.

Vaikea sanoa tällä kokemuksella kuka on väärässä, mutta tällainen selitys samojen ISO arvojen käytölle (ainakin DSS softalle) annettiin CN forumilla.

DSS only allows you to submitt ONE bias frame calibration set for any stack. If you give bias images to DSS to use in calibration it subtracts the master bias from -> BOTH <- the darks AND the flats HENCE both darks and flats have to be shot at the SAME ISO that matches the bias images.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 26.10.2010, 21:04:28
Jos oikein muistan kokeilujeni tulokset niin biassinkaan ei pitäisi järkkäreillä juuri erota toisistaan eri ISO-arvoilla. Täytyy tarkistaa tämä vielä. Rajoittuneisuutta tuolta ohjelmalta jos vaatii noiden settien identifioimista varten saman ISO-arvon käytön. Tästä on vain hallaa lopulliselle kuvalle.

Ja niinkuin olen kirjoittanut, hallaa on myös siitä jos käyttää väärissä olosuhteissa otettuja ja liian vähän (alle muutama sata) darkkeja ja liian vähän (alle muutama tuhat) biasseja. Olisiko linkkiä tuohon keskusteluun?

Harmi etten itse osaa tehdä windows-käyttöliittymiä softiin. Jos yrittäisin, tulisi vielä hankalampikäyttöinen kuin iriksestä. Olisi selvä tilaus softalle jolle tarvitsisi vain antaa flätit ja vakiobiassin numeroarvo.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 26.10.2010, 21:19:12
Huomasin kanssa saman ketjun CN:n foorumilla mutta myönnän etten jaksanut lukea läpi:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4128138/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/all/vc/1

Omaan maalaisjärkeeni tuntuisi sopivan että flätit, biakset otetaan samalla alhaisella herkkyyydellä, vaikka sitten ISO100:lla.
Vähemmän kohinaa ja parempi että fläteissä on tarpeeksi valotusaikaa (itse tapana käyttää vähintää 2s).

Edit: otettu darkit pois tuosta listasta. Eli dark samalla ISO:lla ja valotusajalla kuin lightit.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: pnuu - 26.10.2010, 21:50:30
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 26.10.2010, 21:04:28
Olisi selvä tilaus softalle jolle tarvitsisi vain antaa flätit ja vakiobiassin numeroarvo.

Itselläni on linuxissa käytössä shell-skripti, joka toimii järkkärikuville kutakuinkin näin:

- mennään hakemistoon jossa flätit, ajetaan komento "link_iris.sh flat"
- tehdään sama varsinaisessa datahakemistossa "link_iris.sh light"
- ajetaan iriksessä komento "run flat"
- odotellaan aikamäärä X

Tämän jälkeen työhakemistossa on värikanavittain bias- ja flat-kalibroidut kohdistetut kuvat, jotka voi sitten pinota valikon kautta haluamallaan metodilla. Tämän jälkeen voi vielä halutessaan kohdistaa värikanavat tai suoraan muodostaa RGB-kuvan. Jonkin verta säätöjä black- ja white2-komennoilla sekä, tallennus tiffiksi ja loput käsittelystä cinepaintilla.

Ei ehkä ihan se, mitä Lauri haluaisi, mutta itselleni toistaiseksi varsin mukavaksi osoittautunut workflow :-)
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 26.10.2010, 22:06:11
Lainaus käyttäjältä: einari - 26.10.2010, 21:19:12
Omaan maalaisjärkeeni tuntuisi sopivan että flätit, biakset (ja darkit) otetaan samalla alhaisella herkkyyydellä, vaikka sitten ISO100:lla.
Vähemmän kohinaa ja parempi että fläteissä on tarpeeksi valotusaikaa (itse tapana käyttää vähintää 2s).

Muuten ihan hyvä maalaisjärki, mutta darkkeja et voi ottaa alhaisella herkkyydellä koska muuten niiden signaali ei mitenkään vastaa varsinaisten kuvien pimeästä virrasta syntynyttä signaalia, jota on tarkoitus kalibroida pois.

Lainaus käyttäjältä: pnuu - 26.10.2010, 21:50:30
Ei ehkä ihan se, mitä Lauri haluaisi, mutta itselleni toistaiseksi varsin mukavaksi osoittautunut workflow :-)

Joo, on mulla itselläkin ihan sulava workflow nykyään, mutta se sisältää pari juttua jotka jättää aloittelijan suun pyöreäksi. Samaa vaikutusta saattaa olla shelliskripteillä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 26.10.2010, 22:42:47
Ah, tosiaan darkeissa pitää olla sama ISO ja valotusaika kuin lighteissa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: TuRe - 27.10.2010, 13:38:23
Nyt otetaan uudet flat- ja bias- ruudut pienimmällä ISO- arvolla ja kokeillaan väheneekö kohina kuvista.
Darkkien, jos niitä tarvitaan, otto täysin kuvauksen mukaan "korkki kiinni". DSS- ohjelma näyttää poistavan aika tehokkaasti kuumat pikselit, joten siinä ei niitä tarvita.
Sitten olisi vielä flatti darkit, jotka kai otetaan, kuten flatit, mutta "korkki kiinni". Tarkoittaako se sitä, että valotusaika asetetaan samaksi, kuin flateissä on. Onko niistä jotain hyötyä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 27.10.2010, 16:50:17
On niistä flat darkeista sinänsä hyötyä, että ne vähentämällä kalibroituu master flätti samalle tasolle dark-vähennettyjen light-ruutujen kanssa. Toisaalta jollain parin sekunnin valotuksella flat darkki tuskin eroaa järkkärillä bias-ruudusta ollenkaan. Ota huomioon että jos vähennät lighteista darkin ja fläteistä flat darkin, et tarvitse bias-ruutuja mihinkään.

Kannattaa nyt sisäistää, että jotta flätit toimisivat oikein, pitää sekä light että flat -kuvista vähentää bias. Se onnistuu joko vähentämällä kyseistä ruutua (light tai flat) vastaava darkki (joka sisältää biassin) tai sitten pelkkä bias-kuva. Eli jotain pitää aina vähentää kummastakin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Jussi Koponen - 04.11.2010, 20:14:23
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 27.10.2010, 16:50:17
Kannattaa nyt sisäistää, että jotta flätit toimisivat oikein, pitää sekä light että flat -kuvista vähentää bias. Se onnistuu joko vähentämällä kyseistä ruutua (light tai flat) vastaava darkki (joka sisältää biassin) tai sitten pelkkä bias-kuva. Eli jotain pitää aina vähentää kummastakin.

Onkos sinulla tietoa että tekeekö Dss nämä kaikki vähennykset automaattisesti, siis kun vain laittaa Light, dark, bias ja flat -kuvat oikeisiin lokeroihinsa?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 04.11.2010, 20:21:15
En tiedä DSS:stä mitään. Käsitykseni mukaan aika harva softa tekee loppujenlopuksi mitään järkevää.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 04.11.2010, 21:15:53
Kyllä se DSS osaa käyttää ne korjauskuvat automaagisesti.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: TuRe - 04.11.2010, 22:00:59
Oma käsitykseni, kuukauden intensiivisen harjoittelun tuloksena, on positiivinen DSS:n mainion pinoamisen puolella. Lokakuussa oli joku ilta, jolloin sain eräästä kohteesta 120s ja 180s osavalotuksilla RAW- ruutuja. Lisäksi jouduin ottamaan useamman kerran flat- ja bias-ruudut. Ne on otettava vähintäin samalla huolellisuudella, kuin normaalit kuvat, että niistä olisi hyötyä. Jos ne eivät ole kunnollisia, niin ne pilaavat pinotun kuvan.
Kun kymmenen kuvan pinotussa kuvassa oli jossain kohti epätasainen valoisuus, niin lisätessäni samoihin kuviin 10 flat- ruutua seuraavaan DSS:n pinoon, oli valoisuus korjattu.  Flattien vaikutus näkyy selvasti. Myös bias-ruutujen osuus auttaa kuvan laatuun, ainakin kuvittelen, että kohina vähenee. DSS tekee kaiken tuon automaattisesti. DSS tekee ja tallentaa samalla myös master- ruudut, jotka se hyväksyy käytettäväksi seuraavalla kerralla.
Erään kerran lisätessäni flat-ruutuja, painoin vahingossa dark flat kohtaa ja kas kummaa, DSS teki flateista ja biaseista dark flatin. En tiedä vielä tuon käyttkelpoisuutta, mutta ei se ainakaan huonontanut kuvaa. Mielestäni DSS on todella mainio pinoamisväline DS-kohteille. Jatkan kokeiluja.  
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: PetriKe - 05.11.2010, 12:07:35
Sen jälkeen kun olette saaneet kuvat oikein kalibroitua flat-, dark- ja bias-kuvilla, niin tutustukaapa kuvien normalisointiin. Normalisointi tehdään kalibroiduille kuville, jotka on jo kohdistettu, mutta ei vielä pinottu.
Normalisointi 'yhdenmukaistaa' kuvien histogrammit samalla skaalalle, joka taas auttaa optimoimaan lopputuloksen, kun kuvat pinotaan esim. keskiarvomenetelmällä.

Esim. CCDStackin normalisointi antaa kullekin pinon kuvalle painoarvon. Tätä painoarvoa käytetään lopullisessa laskennassa, kun pinottua kuvaa muodostetaan. Normalisointi on erittäin oleellista esim. siinä tapauksessa, kun pinossa on eri valotusajoilla otettuja kuvia. Jokainen varmaan haluaa, että pinossa olevia 10 minuutin valotuksia ei kohdella keskiarvolaskennassa samalla tavalla kuin 5 minuutin valotuksia, vaan niille annetaan suurempi painoarvo paremman s/n-suhteen vuoksi.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: TuRe - 06.11.2010, 09:01:38
"Kun kysyin netistä normalisoinnista, tuli vastaan integraalilausekkeita". Siitä on jo aikaa, kun sitä matematiikan osaa opettelin, joten antaa olla.
Kyllä tuo DSS- ohjelmisto näyttää tajuavan, kun sille syöttää eri valotusaikoja, niin jo parilla pidemmällä valotuksella vaihdettuna tulee parempi kuva.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: PetriKe - 06.11.2010, 17:01:15
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 06.11.2010, 09:01:38
"Kun kysyin netistä normalisoinnista, tuli vastaan integraalilausekkeita". Siitä on jo aikaa, kun sitä matematiikan osaa opettelin, joten antaa olla.
Kyllä tuo DSS- ohjelmisto näyttää tajuavan, kun sille syöttää eri valotusaikoja, niin jo parilla pidemmällä valotuksella vaihdettuna tulee parempi kuva.

Tässä on hyvin yksinkertaistettu versio asiasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Normalization_%28image_processing%29 (http://en.wikipedia.org/wiki/Normalization_%28image_processing%29)

Normalisointi on tavallaan lopputuloksen signaali/kohina -suhteen optimointia, jossa pinottavat kuvat kalibroidaan samalle ADU-asteikolle ennen pinoamista. Tämä on erittäin tärkeää, jos pinossa on ruutuja eri valotusajoilla tai kuvan editse on kuvaushetkellä pyyhkäissyt ohut yläpilvi tms. häiriö (huurretta kennolla tai peilissä, kupoli osittain putken edessä, huurreputki vinossa jne.).

Ilman normalisointiakin syntyy hyviä kuvia, mutta se on välttämätön askel kohti viimeisteltyjä kuvia, joissa jokainen merkityksellinen bitti on puristettu talteen.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: mals77 - 20.10.2011, 12:11:32
Olen kiertäny tätä kuvien kalibrointia ku kissa kuumaa puuroa. Nyt olen kuitenkin joutunut toteamaan, ettei nää valosaasteiset kuvat linssiä vaihtamalla parane. Nämä kuvankäsittelyketjut on niin tuskasen pitkiä ja raskaslukusia, että olennaisin peruskaura hukkuu paljouteen. Ettei nyt hifistelemään tarttis alkaa, ni voisko joku antaa yksinkertaisia ohjeita yksinkertaisiin kysymyksiin  :wink:

1. Montako flat, dark ja bias ruutua tarvitaan yhteen kuvaan, suhteessa valotuksien määrään?
(esim. jos valotuksia on 10 x 30 s)

2. Otetaanko flatit, darkit ja biasit raakakuvina, kuten itse valotukset?

3. Esim. käytettäessä DSS:ää pinoamiseeen, hoituuko flat, dark, bias + valotukset yhdellä pinoamisella?

4. Olenko käsittänyt oikein, että darkeja ei tarvita, jos osavalotukset eivät ole minuuttitolkulla valotettuja?

Kiitos etukäteen vastauksista!

-Mikko-
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 20.10.2011, 12:16:41
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 20.10.2011, 12:11:32
Olen kiertäny tätä kuvien kalibrointia ku kissa kuumaa puuroa. Nyt olen kuitenkin joutunut toteamaan, ettei nää valosaasteiset kuvat linssiä vaihtamalla parane. Nämä kuvankäsittelyketjut on niin tuskasen pitkiä ja raskaslukusia, että olennaisin peruskaura hukkuu paljouteen. Ettei nyt hifistelemään tarttis alkaa, ni voisko joku antaa yksinkertaisia ohjeita yksinkertaisiin kysymyksiin  :wink:

1. Montako flat, dark ja bias ruutua tarvitaan yhteen kuvaan, suhteessa valotuksien määrään?
(esim. jos valotuksia on 10 x 30 s)

2. Otetaanko flatit, darkit ja biasit raakakuvina, kuten itse valotukset?

3. Esim. käytettäessä DSS:ää pinoamiseeen, hoituuko flat, dark, bias + valotukset yhdellä pinoamisella?

4. Olenko käsittänyt oikein, että darkeja ei tarvita, jos osavalotukset eivät ole minuuttitolkulla valotettuja?

Kiitos etukäteen vastauksista!

-Mikko-

1. Enempi parempi, mutta itse olen yleensä ottanut 20-25 flättikuvaa. Järkkärin kanssa biasin voi korvata vakioarvoa sisältävällä kuvalla, ja jos osavalotukset eivät ole kovin monen minuutin mittaisia, darkkejakaan ei tarvitse.
2. Kaikki otetaan raakakuvina, aina. :grin:
3. Kaikista kalibrointikuvista pitää pinota ns. masterit, eli master-darkki, master-flätti ja master-bias. Näitä käytetään sitten kuvien kalibrointiin. Käsittääkseni DSS osaa tämän hoitaa kun sille vain annetaan kaikki tarvittavat kuvat.
4. Ks. kohta 1.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: vesa k - 20.10.2011, 12:28:58
Hei

Jos ei käytä DSS ohjelmaa vaan esim MaximDl ohjelmistoa, niin onko eroa, jos darkkien pinoamisessa käytetään sum, average, median tai vakkapa sigma clip menetelmää.

Voisko joku asiasta tietävä kertoa em. pinoamisten teoreettisen eron. Tiedän, että sum on summa jne, mutta miten ohjelma näissä eri tapauksissä yhdistelee pixeleitä ?

t vesa_k
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: jussi_k_kojootti - 20.10.2011, 12:33:40
Mitä naavis sanoi, lisäksi

Lainaus käyttäjältä: mals77 - 20.10.2011, 12:11:32
1. Montako flat, dark ja bias ruutua tarvitaan yhteen kuvaan, suhteessa valotuksien määrään?
(esim. jos valotuksia on 10 x 30 s)

Kalibrointikuvien määrä ei riipu (kohteen) osavalotusten määrästä.  Eli pinoatpa sitten 2 tai 200 osavalotusta, pitää kalibrointikuvia masteria varten olla "riittävästi", eli niin
paljon että niiden signaali-kohinasuhde on kyllin hyvä.  Mitä enemmän sen parempi.  Itse olen viime aikoina käyttänyt n. 50-100 kuvaa per master; vähemmälläkin voi pärjätä,
mutta ainakin niin kauan että _tietää_  (omakohtaisesta kokemuksesta) mikä itsellä toimii suosittelen ampumaan mieluummin yli kuin ali.

Lainaa
3. Esim. käytettäessä DSS:ää pinoamiseeen, hoituuko flat, dark, bias + valotukset yhdellä pinoamisella?

Joo.  Haluttu raakadata ladataan DSS:ään, joka automaattisesti ja ilman isompia ilmoitteluja pinoaa ensin kalibrointiruuduista Master-ruudut, ja sen jälkeen käyttää näitä varsinaisten light-osavalotusten kalibrointiin.  Kun tämä on kertaalleen tehty, voi DSS:n tiedostolistaa siistiä poistamalla sieltä kalibrointi-rawit, ja korvaamalla ne asianomaisilla Master-ruuduilla (sijaitsevat samassa/samoissa hakemistoissa kuin niiden osavalotukset, esim. MasterFlat_ISO800.tif).  Vaikka listan siivoamista ei tekisi, osaa DSS käyttää Master-tiedostoja automaattisesti.   Myös mastereiden tekemiseen käytetyt raw-kuvat voi poistaa, jos luottaa siihen että mastereiden tekeminen onnistui.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 20.10.2011, 12:40:39
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 20.10.2011, 12:28:58
Hei

Jos ei käytä DSS ohjelmaa vaan esim MaximDl ohjelmistoa, niin onko eroa, jos darkkien pinoamisessa käytetään sum, average, median tai vakkapa sigma clip menetelmää.

Voisko joku asiasta tietävä kertoa em. pinoamisten teoreettisen eron. Tiedän, että sum on summa jne, mutta miten ohjelma näissä eri tapauksissä yhdistelee pixeleitä ?

t vesa_k

Eri ohjelmat hoitavat nuo perusfunktiot keskimäärin samalla tavalla. Summa summaa kuvien vastaavat pikselit, average ottaa vastaavien pikselien keskiarvon, mediaani mediaanin. Sigma clip ottaa myös vastaavien pikselien keskiarvon, mutta jättää keskiarvon laskennasta pois riittävän kauas keskiarvosta jäävät näytteet. Sigma-parametri määrää hyväksyttyjen näytteiden etäisyyden keskiarvosta. Käytännössä sigma-parametri on kerroin datan keskihajonnalle.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: jussi_k_kojootti - 20.10.2011, 13:12:25
Heh, naavis ehti taaskin nopeammin ja ytimekkäämmin  :azn:  Tuhlasin tähän varmaan vartin niin julkaistakon.  Lisähuomautuksena, että noiden hajontalukujen nimitykset (ja merkitykset) riippuu vähän lähteestä ja tilanteesta, joten se mitä sanon standardipoikkeamaksi voi jossakin olla keskihajonta jne.  Toivottavasti idea valkenee ...  

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 20.10.2011, 12:28:58
Jos ei käytä DSS ohjelmaa vaan esim MaximDl ohjelmistoa, niin onko eroa, jos darkkien pinoamisessa käytetään sum, average, median tai vakkapa sigma clip menetelmää.
Voisko joku asiasta tietävä kertoa em. pinoamisten teoreettisen eron. Tiedän, että sum on summa jne, mutta miten ohjelma näissä eri tapauksissä yhdistelee pixeleitä ?

Allaoleva pätee mille tahansa (ts. jokaiselle) kuvan pikselille.  Kuvitellaan että yhden pikselin kirkkaudet 5:ssä osavalotuksessa ovat

128, 127, 128, 126, 123

Sum = pikselin kirkkaudet lasketaan yhteen.  Käy vain light-ruuduille, ja silloinkin luvassa on "turhaan" puhkipalaneita tähtiä jms.
--> 128+127+128+126+123 = 632.

Average = pinotun pikselin kirkkaus on keskiarvo pinon kaikkien osavalotusten kirkkaudesta
--> (128+127+128+126+123)/5 = 126.4 eli ~126

Median = pinotun pikselin kirkkaus on mediaani (järjestetyn pinon keskimmäinen)
--> [123, 126, 127, 128, 128] --> keskimmäinen on 127.

Sigma-clippauksessa lasketaan ensin pikselin keskiarvo ja standardipoikkeama (eli sigma), ja näiden perusteella "liian poikkeavat" arvot joko clipataan (ts. kirkkaus asetetaan 0:ksi) tai korvataan esimerkiksi mediaanilla. Tässä tapauksessa keskiarvo siis 126.4, ja standardipoikkeama keskiarvosta saadaan laskemalla kunkin osavalotuksen pikselin poikkeama ("etäisyys") keskiarvosta.

Käytännössä kussakin osavalotuksessa poikkeaman neliö:

(126.4 - 128)² = 2.56
(126.4 - 127)² = 0.36
(126.4 - 128)² = 2.56
(126.4 - 126)² = 0.16
(126.4 - 123)² = 11.56

jotka yhteenlaskemalla ja N=5:llä jakamalla  saadaan neliöiden keskiarvo, josta ottamalla neliöjuuri lopulta sigma.  Siis:

sigma = sqrt( (2.56 + 0.36 + 2.56 + 0.16 + 11.56) / 5 ) = sqrt ( 17.2 / 5 ) = sqrt(3.44) ~ 1.855 ~ 1.9

ELI:  jos osavalotuksessa pikselin kirkkaus poikkeaa keskiarvosta enemmän kuin 1.9 yksikköä, sille tehdään jotain -- korvataan 0:lla, korvataan mediaanilla, ...
Näin saaduista osavalotusten pikselin kirkkauksista otetaan lopulta keskiarvo (tai mediaani ...) lopulliseksi pinotun pikselin arvoksi.

Yleensä käytettävissä on yksi tai kaksi lisäparametriä, joista toista (kappa, jota merkkaan nyt X:llä) käytetään keskipoikkeaman kertoimena (ts. korvausehto on että osavalotuksen pikselin kirkkauden täytyy poiketa enemmän kuin X*sigma; jos X = 0, niin lopputulos on keskiarvopino) ja toinen määrittelee kuinka moneen kertaan koko hässäkkää iteroidaan (eli lasketaan sama rimpsu käyttäen viimeisimmällä kierroksella korvaamalla saatuja osavalotuksen kirkkauksia).

Tässä esimerkissä raaka sigma-klippaus siis tiputtaisi arvot 128 ja 123 kokonaan pois pinosta; tai (parempi) median-sigma-clippaus korvaisi ne arvolla 127.

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 20.10.2011, 12:28:58
Jos ei käytä DSS ohjelmaa vaan esim MaximDl ohjelmistoa, niin onko eroa, jos darkkien pinoamisessa käytetään sum, average, median tai vakkapa sigma clip menetelmää.

Varsinainen kysymys meinasi hukkua pilkunviilaamiseen.  Vastaus on: ei ole sanottavaa merkitystä, kunhan et käytä sum-funktiota kalibrointikuville, ja mastereiden pohjana oleva data on tasalaatuista ja sitä on riittävästi.  Lighteilla erot voi olla silminnähtäviä, mutta siltikin pieniä.  Isoille pinoille (enemmän kuin sanokaamme 20 lightia) kannattaa käyttää joko median sigma clippingiä tai painotettua keskiarvoa (jota yllä ei käsitelty).
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: vesa k - 20.10.2011, 14:52:02
Hei

Kiitos ketarax. Oli hieno ja selventävä esitys.
Kertoisitko samalla periaatteella mitä ovat: SD Mask ja Drizzle.

Monissa käyttöohjeissa kyllä kerrotaan, mitä jotku asiat tekevät, mutta kun ei ole sitä teoriapohjaa. Olisiko asiasta olemassa jokin hyvä kirja ?

t vesa_k
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 20.10.2011, 15:31:15
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 20.10.2011, 14:52:02
Hei

Kiitos ketarax. Oli hieno ja selventävä esitys.
Kertoisitko samalla periaatteella mitä ovat: SD Mask ja Drizzle.

Monissa käyttöohjeissa kyllä kerrotaan, mitä jotku asiat tekevät, mutta kun ei ole sitä teoriapohjaa. Olisiko asiasta olemassa jokin hyvä kirja ?

t vesa_k

Craig Stark on kirjoittanut hyvän artikkelin drizzlen toiminnasta: http://www.stark-labs.com/craig/articles/assets/Drizzle_API.pdf
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 20.10.2011, 16:30:30
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 20.10.2011, 14:52:02
Kertoisitko samalla periaatteella mitä ovat: SD Mask ja Drizzle.

SD Mask on Maxim DL:n erikoisuus, jossa pyritään saamaan aikaiseksi Sigma Clipping -menetelmän etuja vaikka käytössä ei ole riittävästi ruutuja (esim. alle kuusi tms). Käytän itse yleensä tätä.

Drizzlessä tietyn kokoisista raakakuvista voidaan maagisesti tehdä resoluutioltaan (mittakaavaltaan) esim. kaksi tai kolme kertaa isompia. Kuvan tarkkuus siis kasvaa, mutta lisääntyneen kohinan kustannuksella. Drizzlen toiminnan edellytys on että kuvat ovat 1) alisämplättyjä eli optiikka piirtää kennoa tarkemmin ja 2) satunnaisesti kohdistetut toistensa suhteen, eli ei saa olla liian hyvä seuranta. Jos edellytykset eivät täyty, tulee rumaa shakkilautakuviota.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: vesa k - 20.10.2011, 16:47:41
Hei

Mitä funktiota käytätte vähentäessänne master darkin light kuvista?

t vesa_k
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 20.10.2011, 16:48:04
Vähennyslaskua.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: vesa k - 20.10.2011, 16:56:25
Yes
Ja miten teet sen käytännössä esim Maxim Dl:llä?

Sorry tyhmät kymysykset

t vesa_k
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 20.10.2011, 17:11:51
Jos sen käsin haluaa tehdä, niin on siellä Pixel Math -toimintoja jossain. Maximin kalibrointityökalu hoitaa kaikki tuollaiset yksityiskohdat kyllä automaattisesti.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 20.10.2011, 17:12:07
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 20.10.2011, 16:56:25
Yes
Ja miten teet sen käytännössä esim Maxim Dl:llä?

Sorry tyhmät kymysykset

t vesa_k

Suosittelen tutustumaan MaximDL:n manuaaliin: http://www.cyanogen.com/help/maximdl/MaxIm-DL.htm
Katso varsinkin Imaging with Maxim DL -> Processing Images -> Image Calibration
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: vesa k - 20.10.2011, 17:18:21
Kiitos

Tietoa löytyi.
Olen nyt oppinut ottamaan jonkinlaisia kuvia.
Nyt opetellaan jalostamaan niitä.

t vesa_k
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Kettu-Pekka - 04.10.2013, 19:12:37
Kahlailin aikani vanhoja ketjuja läpi. Vielä jäi kuitenkin peruasiaa flateista epäselväksi: valotusaika? Entä onko flatti kuvattava samassa kokoonpanossa kuin varsinaiset tähtikuvat? Onko ne kuvattava samaan aikaan tähtikuvien oton lomassa? Voiko aiemmin otettuja flatteja käyttää uudelleen myöhemmissä kuvaussessioissa?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 04.10.2013, 19:18:24
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 04.10.2013, 19:12:37
Kahlailin aikani vanhoja ketjuja läpi. Vielä jäi kuitenkin peruasiaa flateista epäselväksi: valotusaika? Entä onko flatti kuvattava samassa kokoonpanossa kuin varsinaiset tähtikuvat? Onko ne kuvattava samaan aikaan tähtikuvien oton lomassa? Voiko aiemmin otettuja flatteja käyttää uudelleen myöhemmissä kuvaussessioissa?

Flätit otetaan tosiaan samalla kokoonpanolla kuin kalibroitavat kuvat, eli sama aukko ja tarkennus. Jos kamera on kaukoputkessa kiinni, kameran asentoa ei saa muuttaa. Jos kuvaat järkkärillä, herkkyyden voi säätää aika alas, että saa kohinattomia flättejä. Valotusaika määräytyy sitten edellämainittujen juttujen ja valonlähteen kirkkauden mukaan, tärkeintä on valottaa niin ettei flätti pala puhki muttei myöskään jää tummaksi. Flätit voi ottaa ennen kuvaussessiota tai tämän jälkeen, tai vaikka myöhemminkin. Mitä kauemmin odottaa, sitä todennäköisemmin muutama pölypallero on siirtynyt eri kohtaan kamerakennoa, jolloin flätti ei korjaa enää oikein, joten flätit kannattaa yleensä ottaa samana iltana kalibroitavien kuvien kanssa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 04.10.2013, 19:31:26
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 04.10.2013, 19:12:37
Vielä jäi kuitenkin peruasiaa flateista epäselväksi: valotusaika?

Lähes poikkeuksetta fläteissä on huomattavasti (satoja kertoja) lyhempi valotusaika kuin varsinaisissa tähtikuvissa. Johtuu tietysti siitä että flättikohde (tasaisesti valaistu pinta) on yleensä paljon kirkkaampi kuin varsinainen kohde (galaksi).

Tyypillisesti flättien valotusajat ovat jotain 0.1 sekunnin ja 10 sekunnin väliltä. Riippuu ihan kokonaan flättivalon (valaiseva kalvo, valaistu pinta, tasainen hämärätaivas), kameran (herkkä ccd, epäherkkä järkkäri), optiikan valovoiman ja mahdollisesti käytettävien filttereiden yhdistelmästä. Kuvien valotusajalla ei ole väliä, sisällöllä on. Flätissä on tarkoitus saada aikaan tarkka kartta siitä, mihin osiin kuvaa päätyy minkäkin verran valoa.

Darkeissa taas valotusajan on oltava sama kuin galaksikuvassa, jotta kalibrointiruutuun kertyisi saman verran ei-toivottua pimeävirtaa kuin varsinaiseenkin kuvaan. Mutta järkkärillä darkin sisältöön vaikuttaa moni muukin asia kuin valotusaika, siksi niiden käyttäminen on niin hankalaa ja on melkeinpä parasta unohtaa kokonaan.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: tuunari - 05.10.2013, 11:33:37
Kun otan ccd-kameralla flät-ruutuja, onko kennon jäähdytyksellä suurta merkitystä alle 10sek valotuksilla? Vai tarpeetonta?
Yleensä otan flätit vasta kuvassession seuraavana päivänä sisätiloissa, ja laitan coolerin -3...-10 tienoille. Tässä vaan saa aina odotella, että huuru poistuu kennolta.
-pasi
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: kjj - 05.10.2013, 11:59:01
Apropoo, onko flättien ottamiseen tarkoitetun valonlähteen spektrillä hirveästi väliä? Eli meneekö energiansäästölamppu siinä missä hehkulamppukin? Onnistuisiko jopa teoriassa led-valolla?

Se, mitä asiasta täällä on aiemmin kerrottu liittyi lähinnä vain spektrin vaikutukseen flättien valotusaikoihin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Sami - 05.10.2013, 12:06:14
Viisaammat varmaankin vastaa paremmin ja laajemmin, mutta kapeakaistasuodattimillahan spektrillä on merkitystä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 05.10.2013, 12:24:11
Lainaus käyttäjältä: tuunari - 05.10.2013, 11:33:37
Kun otan ccd-kameralla flät-ruutuja, onko kennon jäähdytyksellä suurta merkitystä alle 10sek valotuksilla? Vai tarpeetonta?

Jos käyttää kennoa joilla kertyy merkittävä määrä pimeävirtaa (esim. kodakit) niin 10 sekunnissa voi jo jonkin verran kasvaa kuvan sekaan kuumia pikseleitä ja muuta darkkikuviota. Näistä päässee eroon joko jäähdyttämällä kunnolla tai ottamalla huolellisesti flättidarkit.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 05.10.2013, 11:59:01
Apropoo, onko flättien ottamiseen tarkoitetun valonlähteen spektrillä hirveästi väliä? Eli meneekö energiansäästölamppu siinä missä hehkulamppukin? Onnistuisiko jopa teoriassa led-valolla?
Se, mitä asiasta täällä on aiemmin kerrottu liittyi lähinnä vain spektrin vaikutukseen flättien valotusaikoihin.

Jos käytät mustavalkokennoa ja yksittäisiä suodattimia, niin spektri vaikuttaa ainoastaan valotusaikaan. LRGB-suodattimilla loisteputki/LED-valaistuksessa ei pitäisi olla mitään ongelmia. Kapeakaistasuodattimet voivat olla hankalia, jos päästökaista osuu sellaiseen koloon ettei ko. väriä tule loisteputkesta. Valkoisten ledien spektri on kyllä siinä määrin jatkuva, että niillä pitäisi onnistua kunhan kasvattelee vähän valotusaikoja.

Jos taas käytät järkkäriä, niin silloinhan tilanne eroaa vain siten, että kuvataankin RGB-kanavat yhtä aikaa ja väkisin samalla valotusajalla. Jos spektri on tosi huono, saatetaan päätyä tilanteeseen jossa esim. punainen kanava uhkaa palaa puhki mutta siniselle ei riitä fotoneita, ts. valonlähde ja itse flätti ovat silloin liian punaisia. Mutta jos lamppu näyttää silmille valkoiselta eikä käytetä kapeakaistasuodattimia, niin tuskinpa tällaiseen ongelmaan voi koskaan törmätä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 14.06.2014, 17:05:12
Olen käyttänyt flattien teossa puhelimen koko näyttöä. Puhelimen taskulampussa on semmonen ominaisuus, että näytön saa kokonaan valkoiseksi.
Olen puhelimen kiinnittänyt putken pölysuojan aukkoon ja räpsinyt kuvat.

Pitäisikö kuitenkin valo-alue olla putken koko halkaisijan kokoinen? Onko pölysuojan aukko liian pieni, että saisi hyviä flatteja?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: vehnae - 14.06.2014, 19:05:15
Lainaus käyttäjältä: Elina Lahti - 14.06.2014, 17:05:12
Pitäisikö kuitenkin valo-alue olla putken koko halkaisijan kokoinen? Onko pölysuojan aukko liian pieni, että saisi hyviä flatteja?

Pitäisihän sen, muuten flat-kuvaan tallentuva vinjetointi (kuvan tummuminen reunoja kohti) ei täsmää varsinaisen kuvan kanssa, johtaen korjatussa kuvassa liian vaaleisiin reunoihin. Pölypalleroista pääsee kai tuollaisellakin ratkaisulla eroon. Isoilla putkilla flatit ovat vähän ongelmallisia, parhaan tuloksen saanee EL-kalvolla joita saa joko astrokaupoista valmiina tuotteina (kalliimpia), tai sellaisenaan internetseistä, jolloin joutuu askartelemaan kiinnityksen yms itse.

Taivasflattien ottamisesta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta kuvittelisin että niissäkin on omat haasteensa ettei lopputulokseen jää hämärtyvältä taivaalta ylimääräisiä gradientteja.

Vertailun vuoksi tuossa esim. TS:ltä 40cm putkelle sopiva: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p5185_Flatfield-Leuchtfolie-420-mm-im-Rahmen---Inverter---12V-Anschlus.html
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 15.06.2014, 15:35:33
Kiitos vehnae vastauksesta. Oli ihan kivan hintaisia nuo EL kalvot :lipsrsealed: Sellainen olisi kyllä oikein hyvä käytössä.
Pitää kokeilla toimisiko valkoinen lakana ja taskulamppu mitenkään. Jos ei niin sitten voisi harkita EL kalvon hankintaa...
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Jussi Koponen - 15.06.2014, 22:42:00
Itse käytin 12" RC:llä alkuun taivasflatteja. Putken päässä oli parissa kerroksessa maitopleksiä himmentämässä. Ostin vielä läjän valkoisia ledejä ja sain yöllä otettua flätit.

Homman vaivalloisuus yöllä alkoi melko nopeasti kyrsimään. Minulla oli ledeistä tehty taulu kamerajalustalla, parin metrin päässä putkesta. Välissä oli vielä nuo pleksit ja lakana tasoittamassa valoa. 

Homma toimi aika hyvin, mutta ei tuota viritystä pitkään jaksanut pystytellä filtterinvaihdon yhteydessä. Päätin sitten luovuttaa ja ostin tuon TS:n flattipaneelin, kyllä kirpaisi ja kovasti.
Ebaysta katselin vaihtoehtoja, mutta päädyin tähän Auroraan aikaisempien kokemusteni perusteella.

Punaista filtteriä tuo paneeli valottaa tuhottoman pitkään muihin verrattuna, mutta flatit on niinkuin pitää.


Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 17.06.2014, 21:15:00
Kyselin näitä EL-kalvoja tälläisestä firmasta kuin Canlux, kotisivulle pääsee linkistähttp://www.canlux.com/ (http://www.canlux.com/)
Siellä ilmoittivat 44 x 44cm kokoisen ledvalolla toimivan samanlaisen valotaulun maksavan 165e
Olisikohan tuo toimiva vehje...
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: kjj - 28.12.2014, 16:53:09
Apropoo, pieni varoittava huomio toissayöltä Canonin järkkäristä ja flateista (jonka kokeneet kuvaajat todennäköisesti ovat jo huomanneet, mutta esim. itsestäni tuli tältä osin kokenut vasta toissayönä)  :cheesy:

Jos flatteja ottaessa käytössänne on jokin hyvin kapeakaistainen suodin (allekirjoittaneen tapauksessa Ha), niin ainakin oma 1100D:ni valottaa Av-moodissa kyseisen filsun päästökaistan kohdalle osuvan värikomponentin täysin yli (eli tässä tapauksessa punaisen) ja flatti on enemmän tai vähemmän käyttökelvoton.

Tuo Av-moodihan on esim. BYEOS-softalla suositeltu tapa ottaa flatit, mutta tästä lähtien joutunen ottamaan nuo käsivalotuksella, jos kuvaan vetyalfaa - otan flatit tabletin näyttöä apuna käyttäen, joten onneksi tilanne (valon määrä) on siltä osin vakioitu.

Ärsyttävintä tuossa ilmiössä oli se, että ottamani flatit näyttivät olevan yöllä läppärin ruudulta silmään ihan ok, mutta tänään sitten satuin vilaisemaan histogrammia...
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 28.12.2014, 18:50:10
Muistelisin järkkäriharjoituksistani samanlaisia ilmiöitä. Av-moodin suositteleminen flättikuvaukseen on sinänsä kätevää, koska sillä aloittelija ymmärtää hyvin että flätin ei tarvitse kuin olla ihan normaalin sopivasti valotettu eikä homma sisällä mitään mustaa magiaa. Mainitsemasi sudenkuopan lisäksi on muitakin, kuten että Av-kuvasarjan aikana kameran arpoma valotus saattaa joissain tilanteissa vähän heitellä eri suuntiin. Sitten kun on muutama eri tavalla valotettu ruutu, niin joudutaan kiipeliin pinotessa.

Aika hyvä tapa on käyttää Av-moodia sopivan valotuksen päättelyyn (histogrammi huomioiden) ja sitten käyttää sitä valotusta M-moodissa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: kjj - 16.01.2015, 13:40:54
Ja taas pieni varoitus tablettiflattien ottajille: Pitäkää tabletin näytön kirkkaus maksimilla, kun napsitte flatteja. Ainakin omassa Asus TF101:ssä näytön himmennys tehdään jonkinlaisella taustavalon pwm-ohjauksella, josta seuraa lyhyillä valotuksilla ns. lieveilmiöitä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 18.01.2015, 18:14:30
Osattaisiinko täällä vähän auttaa...
Alhaalla oleva kuva juuri pinottuina. DSS:ssä vain käppyröitä väännelty jotta kohde näkyisi.
Mistähän tuollaiset väri erot johtuu? Katsoin, että useammassakin kuvassa nuo mikkä lie väriläntit on jotakuinkin samassa paikassa... Onko flatti ongelma vai valosaaste vai vai mikä? En muista, että viimevuoden alussa olisi tällaista ollut kuvissa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 18.01.2015, 18:21:31
Jos flätei ja biassei on käytetty niin veikkaan syylliseksi valosaastetta.
Ainakin täällä Tampereella otetut usein näyttää paljon pahemmaltakin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Murtsi - 18.01.2015, 19:04:10
Valosaaste tekee tuon näköistä jälkeä, toisaalta flattien tulisi korjata tuo peilin aiheuttama varjostus kuvan alareunassa mutta kuvissa se ei ole kokonaan poistunut. Veikkaan yhteisvaikutusta, miten olet ottanut flat ruudut?

Lainaus käyttäjältä: ellu - 18.01.2015, 18:14:30
En muista, että viimevuoden alussa olisi tällaista ollut kuvissa.

Onko viime vuoden kuvissa yhtä suuri kokonaisvalotus? Valotusmäärän lisäys lisää tuota gradienttiakin. Jos photoshop on käytössä niin siihen saa gradientexterminator lisäosan  jolla gradientti on helppo poistaa, tämä tosin maksaa jonkin verran, PI:llä se lähtee myös.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 18.01.2015, 20:18:17
Flatti ruudut otan ledvaloilla varustetulla valotaululla. (Alhaalla on yksi ruutu väänneltynä esimerkiksi.) Alareunassa tosiaan on samanlainen tumma reunus, joka näkyy loppukuvassa vaaleampana... Onko tuo ihan normaalia? Vai olisikohan valotaulu vahingossa jäänyt huonosti, ettei valota koko alaa kunnolla. Katson kyllä sen tarkasti paikalleen ja vähän jää ylikin, mutta kaikkihan on mahdollista.

Viimevuonna kokonaisvalotukset ovat olleet suurinpiirtein samat kuin nytkin, eli noin tunnin. Ja viimevuonna mentiin käytännössä ilman flatteja (valottelin puhelimen näytöllä pölysuojan reiästä  :rolleyes: ) Raakakuvia ei enää ole siltä ajalta, mutta valmiita kuvia kun katsoin, niin ihan normi vinjetoinnit on minun mielestä:
http://www.astrobin.com/100285/0/
Eli ei ole samanlaista reunustaa alhaalla.

Olen yrittänyt selvitä Astronomy toolsin color gradien removilla yms. vääntelyä Photoshopissa ja joskus olen käyttänyt myös Iriksen subsky-komentoa. (Muistinkohan tuon komennon oikein) Tuota  gradientexterminator lisäosaa olen katsellut ja kokeillutkin, mutta en ole vielä raaskinut ostaa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Murtsi - 18.01.2015, 21:09:20
Lainaus käyttäjältä: ellu - 18.01.2015, 20:18:17
Flatti ruudut otan ledvaloilla varustetulla valotaululla. (Alhaalla on yksi ruutu väänneltynä esimerkiksi.) Alareunassa tosiaan on samanlainen tumma reunus, joka näkyy loppukuvassa vaaleampana... Onko tuo ihan normaalia?

Einari mainitsikin jo nuo bias ruudut, onko niitä käytetty? jos ei niin flat korjaus ei toimi oikein ja reunat jäävät vaaleiksi.

Seuraava vaihtoehto flattien toimimattomuuteen voi olla taipumat, eli putki taipuu esimerkiksi painavan flattiboksin voimasta tai jos flat ruudut otetaan eri asennossa kuin light ruudut, tällöin otetut flatit eivät vastaa light ruutuja. Iso newton voi olla herkkä taipumille, ainakin itselläni on ajoittain ollut ongelmia flattien toimimattomuuden kanssa juuri taipumien takia.

Jos aiemmin olet selvinnyt ilman flatteja niin kannattaa kokeilla pinota nytkin ilman niitä, saa ainakin vertailupohjaa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 18.01.2015, 21:49:11
Joo piti sanoakkin, että kyllä käytän biasseja.

Todennäköisesti nyt sitten putken taipuminen on syynä... Olen nostanut putken pysty asentoon ja iskenyt valotaulun siihen päälle. Mikään kovin raskas viritelmä se ei ole, mutta voi varmaan kuitenkin jonkin verran vääntyilyttää putkea. Pitääpä nyt sitten pitää putki vastedes samassa asennossa kuin kuvatessa. Tai ainakin vaakatasossa... Ei varmaan pysty ihan samassa asennossa ottaa flatit kuin lightit? Putki kuitenkin liikkuu aika paljon kuvatessa tunninkin ajan.

Aina parempi tietysti jos putki ei taipuile  :tongue: Mutta en nyt rupea hifistelemään. Onhan tässä näinkin pärjätty  :cheesy:
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Jussi Koponen - 19.01.2015, 16:27:33
Lainaus käyttäjältä: ellu - 18.01.2015, 21:49:11
Joo piti sanoakkin, että kyllä käytän biasseja.

Todennäköisesti nyt sitten putken taipuminen on syynä... Olen nostanut putken pysty asentoon ja iskenyt valotaulun siihen päälle. Mikään kovin raskas viritelmä se ei ole, mutta voi varmaan kuitenkin jonkin verran vääntyilyttää putkea. Pitääpä nyt sitten pitää putki vastedes samassa asennossa kuin kuvatessa. Tai ainakin vaakatasossa... Ei varmaan pysty ihan samassa asennossa ottaa flatit kuin lightit? Putki kuitenkin liikkuu aika paljon kuvatessa tunninkin ajan.

Aina parempi tietysti jos putki ei taipuile  :tongue: Mutta en nyt rupea hifistelemään. Onhan tässä näinkin pärjätty  :cheesy:


Minulla oli kaksi Sky-watcherin Newtonia kuvauskäytössä. Flatit sai pysymään tosiaan hyvinä kun otin ne light -ruutujen jälkeen, teleskoopin ollessa samassa asennossa kuin kuvauksen aikana.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 20.01.2015, 16:33:18
No joo kokeilin ottaa M42:sta pika räpsyt ja flatit sen jälkeen putki samassa asennossa. Eli käsivaralla pitelin valotaulua putken edessä. Tuntuisi flatit nyt toimivan paremmin.
Olen toki aina ottanut flatit heti light kuva rupeaman jälkeen. Olen vain huolehtinut että kameraa en poista tai vaihda sen asentoa putken päällä ja tarkennus on sama kuin light kuvilla. Putki ei kylläkään ole ollut samassa asennossa koskaan, vaan pystyasennossa.

Olisiko se suurin syy ollut se, kun valotaulu on "lojunut" putken päällä. Nyt pidin käsivaralla putken edessä, niin ei taipumia päässyt ainakaan enempää tulemaan.

Kiitosta vaan avusta kaikille  :smiley:
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 21.01.2015, 11:43:22
Pahoitteluni jos tätä on jo jossain kysytty, mutta mikä on hyvä flatti määrä? Piisaako esim. 10kpl?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: wm-x - 21.01.2015, 12:03:53
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 19.03.2011, 12:22:07
IRIS:tä aloittelijalle:

Flättikuvat:
Iltahämärässä , auringonlaskun jälkeen ennen tähtien ilmestymistä taivaalle:
Kamera kiinni optiikassa ( tele tai kaukoputki ) jolla pimeän tullen kuvaat tähtiä. Jos kuvaat telellä, pitää aukkosuhteen F-luku olla sama mikä
tähtiä kuvatessa, samoin herkkyys eli ISO arvo. Tarkenna mahdollisimman kauas horisonttiin - äärettömään. Jos kauimmat kohteet on
vain 50-100m päässä, tarkenna siihen ja siitä viellä summassa hitusen kauemmas, niin ollaan aika lähellä ääretöntä. Anna kameran
valotusautomatiikan hoitaa valotus. Nyt räpsit noin 15...25 kuvaa vaaleasta mahdollisimman tasavaloisesta taivaasta (ei saa olla pilviä, eikä
kuvassa saa olla muuta kuin vaaleaa taivasta - ei lintuja ei mitään.. ) siirrä suuntausta muutama aste joka kuvan jälkeen - tulee tasasempaa
jälkeä, eikä haittaa vaikka putki olisi liikkeessä kesken kuvauksen. Tallenna kuvat omaan "flätti" kansioon
       Flättikuvaus lyhyesti:
- Herkkyys (ISO-luku) pitää olla sama millä kuvaat tähdet
- tallennus RAW kuvina
- valotus: Aukon esivalinta/automaatti valotus ( Canonissa AV) Täysautomaatti tilassa kamera valitsee itse herkkyyden, joten se ei käy !!
- Sama optiikka, millä myöhemmin kuvaat tähtikuvat
- tarkennus äärettömään
- Aukkosuhde (F-luku) pitää olla sama millä kuvaat tähdet
- 15...25 kuvaa (saa olla enemmänkin.)

Tämän ohjeen mukaan muuten elänyt, mutta flätit tabletin/puhelimen näytön avulla ottanut.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 21.01.2015, 13:42:48
Selma. Kiitän  :azn:
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: JKyytinen - 21.01.2015, 14:27:46
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 21.01.2015, 12:03:53
Tämän ohjeen mukaan muuten elänyt, mutta flätit tabletin/puhelimen näytön avulla ottanut.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola- Herkkyys (ISO-luku) pitää olla sama millä kuvaat tähdet
Joka toisessa paikassa joko sama iso ISO (dynamiikan muutokset tulevat huomioiduiksi) tai ISO100, jolloin kohina on pienin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 21.01.2015, 15:34:12
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 21.01.2015, 14:27:46

Joka toisessa paikassa joko sama iso ISO (dynamiikan muutokset tulevat huomioiduiksi) tai ISO100, jolloin kohina on pienin.

Ellei kamera tee jotain ihan kummallista, ISO-lukeman voi rauhassa laittaa pienenksi flättikuvia varten. Flättikuvalla haetaan kuvan kirkkauden suhteelliset erot eri puolilla kamerakennoa, ja nämä suhteelliset erot pysyvät samana ISO-lukemasta riippumatta.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 24.02.2015, 14:57:08
No joo. Väriläikistä pääsin nyt ilmeisesti, kun en enää laittanut valotaulua putken varaan makaamaan, mutta olihan tuo tumma alareunus vielä flätti kuvissa... Tiedä nyt sitten mistä se johtuu...  :undecided:
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: kurja - 24.02.2015, 15:47:19
Lainaus käyttäjältä: ellu - 24.02.2015, 14:57:08
No joo. Väriläikistä pääsin ny ilmeisesti, kun en enää laittanut valotaulua putken varaan makaamaan, mutta olihan tuo tumma alareunus vielä flätti kuvissa... Tiedä nyt sitten mistä se johtuu...  :undecided:
minkälainen kamera? joissain peilijärkkäreissä on kuulemma se peilin reuna joissain olosuhteissa aavistuksen varjostanut kuvan reunaa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 24.02.2015, 16:23:46
Kamera on Canon 600D
Jos on peilin varjostuma niin pääseekö siitä eroon?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: kurja - 24.02.2015, 17:11:34
Lainaus käyttäjältä: ellu - 24.02.2015, 16:23:46
Kamera on Canon 600D
Jos on peilin varjostuma niin pääseekö siitä eroon?
Jaa-a, ei varmaankaan muuten kuin kiikuttamalla kameran korjaamolle. Enkä tietysti osaa sanoa johtuuko se varjo siitä vai jostain muusta, viallisesta sulkimesta tms. Onko varjo hento vai  musta, näkyykö varjostuma missään muualla kuin niissä fläteissä, näkyykö pitkillä ja lyhyillä suljinajoilla, ja kun saat otettua kuvan jossa varjo näkyy niin näkyykö se joka kerta vai vain joskus? Jos vika on täysin säännöllinen ja näkyy kaikissa kuvissa niin silloinhan se periaatteessa korjaantuu juurikin fläteillä (joissa sen tietysti pitääkin näkyä jos kerran kuvissakin näkyy).
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 24.02.2015, 17:25:07
Tuolla edellisellä sivulla on venytetty kuva flatista. Mielestäni yksittäisessä raaka kuvassa ei ole tuollaista raitaa alhaalla. Pinotussa kuvassa taas on jossa olen käyttänyt flatteja... Tulikin mieleen, että eikö tuo ongelma korjaantuisi pinossa jos raita olisi myös raakakuvissa?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: kurja - 24.02.2015, 17:57:19
Lainaus käyttäjältä: ellu - 24.02.2015, 17:25:07
Tuolla edellisellä sivulla on venytetty kuva flatista. Mielestäni yksittäisessä raaka kuvassa ei ole tuollaista raitaa alhaalla. Pinotussa kuvassa taas on jossa olen käyttänyt flatteja... Tulikin mieleen, että eikö tuo ongelma korjaantuisi pinossa jos raita olisi myös raakakuvissa?
Jos yksittäisissä kuvissa ei näy ja flat-korjatussa pinossa näkyy niin oletettavasti ei silloin ole muissa kuvissa kuin flateissa... Jos olisi molemmissa niin kumoaisivat toisensa. Siltähän tuo kuulostaa että vika olisi siis flateissa, joku on mennyt niitä ottaessa pieleen? Voithan kokeilla ottaa ns tavallisia kuvia tavallisella kameralinsseillä  vaikka jostain vaaleasta taustasta, kokeilla paria eri suljinaikaa ja katsoa näkyykö virhettä niissä, selvinnee onko vika kamerassa vai teleskoopissa/flättisydeemissä jolla olet ne ottanut.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: vehnae - 24.02.2015, 18:11:00
600D:llä kuvatessa minulla oli samaa ongelmaa peilin varjon kanssa, erityisesti häiritsi että jostain syystä se ilmeni (häiritsevästi) vain osan ajasta, vaikka flattikorjaus toimi muuten oikein. Käytännössä siitä ei tosin ollut haittaa kun kuvaa tuli muutenkin kameraoptiikan kanssa yleensä cropattua, joten tämä jäi selvittämättä tarkemmin.

Ja joo, jos varjostuma on samanlainen sekä tähti- että flat-kuvissa niin kyllähän se korjaantuu pois ihan kuten vinjetointikin. Jos ei korjaannu, niin sitten joku on pielessä, varjostuksen määrä vaihtelee, tai jotain.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: kjj - 24.02.2015, 18:26:40
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 24.02.2015, 18:11:00
600D:llä kuvatessa minulla oli samaa ongelmaa peilin varjon kanssa, erityisesti häiritsi että jostain syystä se ilmeni (häiritsevästi) vain osan ajasta,

Olisko niin, että peilin varjo vaikuttaa flattikuviin sulkimen auetessa tai kiinni mennessä oleellisesti enemmän, koska valotusajat ovat murto-osia muihin valotuksiin nähden?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: JKyytinen - 24.02.2015, 18:42:29
Minä en usko, että peliin varjo näkyisi, koska peili on hidas, nimittäin minun 450D:sdä, josta puuttuu pala suljinverhoa, sen kohta valottuu selvästi enemmän kuin muu osa, jos valotusaika on n. 1/50s tai pidempi, joka tarkoittaa sitä, että peli on auki merkittävästi lyhyitä valotusaikoja pidemmän ajan.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 24.02.2015, 19:30:10
No joo, otin kuvia pelkällä kamera optiikalla tätä kyseistä valotaulua vasten. Ei näkynyt tuota tummaa viivaa missään reunalla. Eli kamerassa tuskin on vikaa sitten. Voisiko putken peileistä tulla tuollaista? Kollimointi pitäisi olla ainakin suht kodillaan, mutta olisiko sittenkään... voiko kollimointi virhe aiheuttaa tuollaista? Mutta näkyisi varmaa jollainlailla tähdissäkin sitten...

No, kunhan ajatuksia tässä heitän. Ei mitään hajuakaan mistä voisi johtua, jossei sitten vaan yksinkertaisesti valotaulusta (epätasaisesti valotetut reunat).
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: kjj - 24.02.2015, 20:15:03
Lainaus käyttäjältä: ellu - 24.02.2015, 19:30:10
No joo, otin kuvia pelkällä kamera optiikalla tätä kyseistä valotaulua vasten. Ei näkynyt tuota tummaa viivaa missään reunalla.

Kuinka pitkä valotus kameraoptiikalla oli vs. kaukoputkella?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: ellu - 24.02.2015, 20:31:52
Kummassakin valotus 1/200
Aukko oli näköjään F3.5 kameraoptiikan kanssa, putkessa on F4.5 (jos tuolla on merkitystä)
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 25.02.2015, 13:26:11
450D:llä sain tuota peilin varjoa kuviin lähinnä yrittäessäni kuvata livekuvalla silent modessa. En ole oikein koskaan päässyt kärryille noiden vikojen sielunelämästä.

Jollain aiemmalla kameralla, muistaakseni 20D:llä tai 30D:llä, varjoa alkoi vähän näkyä f/2-lasilla. Silloinen ongelma oli päiväkuvauksessa merkityksetön ja tähtikuvista korjautui pois flätillä, toisin kuin 450D:llä.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 25.02.2015, 14:34:06
Dpreview.comista löytyy muutamia ketjuja jossa jotkut on saaneet kuvien alareunaan ilmestymään varjon, mutta jos on vaan flatissä...
http://www.dpreview.com/forums/thread/3508696

Toisaalta mitäs jos huvikseen kokeilisi himmentää valoa niin että flättiä kuvatessa valotusaika on vaikka 1 sekunti (tai jotain sitä luokkaa).
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: wm-x - 13.03.2015, 10:10:33
Nyt kun on sellainen linssi(nikkor 180 f2.8 ed ais) että ei toimi automaattinen valoitus, en oikein tiedä millä valoituksella ottaisin flätit.
Onko parempi että ne ovat tummia vai vaaleita?
Sitä puoliväliä ei tunnu löytyvän sopivaa. Olen nyt 1/500 ajoituksella flättiruutuja kuvannut. Flätit ovat kaikenlisäksi jostain syystä sinertäviä, mikäköhän tämän selittää? WB on aurinkoisella kelillä, millä se on aina ollut. Koneella en ole päässyt niihin perehtymään.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: einari - 13.03.2015, 11:49:54
Miten ne flätit olikaan otettu.
Ota flätti koneelle tai katso kamerasta sen histogrammia.
Sen pitäisi olla siinä puolivälissä.
Äkkiseltään tämä tuli haussa kun etsin kuvaa histogrammista:

[Ylläpito poistanut ilmeisesti vahingossa korruptoituneen linkin, joka johti bitcoin-sivustolle]
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: wm-x - 13.03.2015, 12:16:45
Kännykän näyttö johon laitan white screen sovelluksella valkoisen valon koko näytölle. Toiminut muiden linssien kanssa hyvin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timi - 13.03.2015, 14:18:36
-
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: TimoSu - 22.03.2015, 18:40:32
Moi

Tein muistilistaa itselleni:

Flat järkkärillä

Mistä ihmeestä sopiva valonlähde? Toimisiko lappäri putken edessä jos laittaa taustakuvaksi tasaisen vaalean? Minulla c8ehd nyt jalustalla.

Tarkista, että kamera on samassa asennossa ja kulmassa kuin light -kuvilla

Sama resoluutio ja iso sekä fokus ja f-arvo.

valota sopivasti niin, että histogrammi noin keskellä. Esim. 1/80 ja muuta tarpeen mukaan.

Kun valotusaika sopiva, ota useita, esim 30 ja pinoa masteriksi

ota monta dark-flattiä, pinoa ne masteriksi ja yhdistä master flattiin.

Flatit voi ottaa ennen tai jälkeen lightien, kunhan mikään em. asetuksista tai muista ei ole muuttunut.


Mitä lisäisit/muuttaisit

Kiitos avusta

Timo
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 22.03.2015, 18:48:57
Lainaus käyttäjältä: TimoSu - 22.03.2015, 18:40:32
Moi

Tein muistilistaa itselleni:

Flat järkkärillä

Mistä ihmeestä sopiva valonlähde? Toimisiko lappäri putken edessä jos laittaa taustakuvaksi tasaisen vaalean? Minulla c8ehd nyt jalustalla.

Tarkista, että kamera on samassa asennossa ja kulmassa kuin light -kuvilla

Sama resoluutio ja iso sekä fokus ja f-arvo.

valota sopivasti niin, että histogrammi noin keskellä. Esim. 1/80 ja muuta tarpeen mukaan.

Kun valotusaika sopiva, ota useita, esim 30 ja pinoa masteriksi

ota monta dark-flattiä, pinoa ne masteriksi ja yhdistä master flattiin.

Flatit voi ottaa ennen tai jälkeen lightien, kunhan mikään em. asetuksista tai muista ei ole muuttunut.


Mitä lisäisit/muuttaisit

Kiitos avusta

Timo

ISO-herkkyyden ei tarvitse olla flättikuvissa sama kuin kohdekuvissa. Flättikuvissa ISO saa olla alhainen kohinan minimoimiseksi. Valonlähteeksi käy tosiaan läppärin näyttö jos näyttö on riittävän tasainen. Monet käyttävät EL-kalvoja, joita voi ostaa esimerkiksi TS:ltä. Flättejä varten ei tarvitse ottaa darkkeja erikseen, järkkärillä darkit kannattaa ylipäätään jättää kokonaan väliin.

Tämä asia on käsitelty foorumilla aika moneen kertaan. Kannattaa lukea esim. tämä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6018.msg51140#msg51140
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Timi - 22.03.2015, 18:53:13
Olen testaillut tuossa yhtä hankkimaani ledipanelia jos syventyisi enemmän flattien kuvauksiin, vaikuttaisi olevan melko tasainen valo.
Oma mukana tullut hakkuridriveri 36V ei sovellu flattien kuvaukseen, sen verran aiheuttaa häiriöitä että kuva välkkyy jonka huomaa tosi selvästi kameran esikatselussa ja kuvien laadun vaihteluna mutta kokeilin virtalähteenä 9v paristoja 4-5 kpl sarjakytkettynä jotka auttaa asiaa.

(Reiälliseen Finnfoam levyyn teipattuna.)
(http://kuvapilvi.fi/k/ySt5.jpg)      (http://kuvapilvi.fi/k/yJQL.jpg)

Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: wm-x - 10.08.2016, 17:33:41
Tuohan näyttää oikein toimivalta. Kun lueskelin jenkki foorumeita niin sain sen käsityksen ettei se saisi olla liian lyhyt? Aikaisemmin kun otin flatit tietokoneen näyttöä vasten valoitus taisi olla 1/800.

Joten mikä on järkkärillä flatin oikea kesto?
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 10.08.2016, 18:06:50
Liian lyhyitä pitää välttää vain jos kuvaa ccd:llä jossa on liian hidas suljin. Järkkärillä voi rauhassa kuvata miten lyhyitä vaan. Muista pitää ISO pienenä ettet tee kuvaan turhaan kohinaa, flättikalvossa kun riittää kyllä valoa.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: JVO - 10.08.2016, 18:38:38
Synkka-aikaa lyhemmillä suljinajoilla ei ole järkkärinkään flätti tasainen.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: naavis - 10.08.2016, 23:09:02
Lainaus käyttäjältä: JVO - 10.08.2016, 18:38:38
Synkka-aikaa lyhemmillä suljinajoilla ei ole järkkärinkään flätti tasainen.

Synkka-aika on merkitsevä jos valonlähde palaa vain (lähes) äärettömän lyhyen hetken, kuten salamavalo. Jatkuvasti palava valo valottuu tasaisesti vaikka valotusaika olisi alle synkka-ajan.

Edellä kuvailtiin taas hieman erilainen ongelma, eli välkkyvä valonlähde. Kuvaan tulee raitoja, jos valotusaika ei ole välkkymisjakson monikerta. Esim. 50 Hz verkkovirralla toimiva hehkulamppu välkkyy 100 Hz taajuudella. Jos kuvaan ei haluta raitoja, valotusajan tulee olla jokin 10 millisekunnin monikerta, eli 10 ms, 20 ms, 30 ms jne. Mitä himmeämpi valonlähde on ja mitä pidempää valotusaikaa voidaan käyttää, sitä pienempi vaikutus välkkymisellä on, joten ongelmaa voi yrittää ratkaista himmentävällä flättikalvoa laittamalla esimerkiksi paperia sen eteen. Tietysti aina parempi jos voi hankkia valonlähteen joka ei välky. :angel:

Lauri edellä kertoikin jo, että tähtikameroiden mekaaniset sulkimet voivat aiheuttaa ongelmia. Sulkimet ovat yleensä aika hitaita verrattuna esimerkiksi järjestelmäkameroihin, ja liikkuvat siten, että kaikki pikselit eivät valotu aivan täsmälleen yhtä kauan. Tämä ei yleensä ole ongelma jos valotetaan jotakin kohdetta satoja sekunteja, mutta murto-osasekunnin valotuksissa tämä jo näkyy. Järjestelmäkameroiden sulkimet ovat äärimmäisen nopeita ja suunniteltu siten, että kaikki pikselit valottuvat yhtä kauan.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: JVO - 11.08.2016, 00:51:37
Lainaus käyttäjältä: naavis - 10.08.2016, 23:09:02
Synkka-aika on merkitsevä jos valonlähde palaa vain (lähes) äärettömän lyhyen hetken, kuten salamavalo. Jatkuvasti palava valo valottuu tasaisesti vaikka valotusaika olisi alle synkka-ajan.
Teoriassa joo, mutta käytäntö tuntuu olevan vähän eri. Kuvan reunojen välille jää noin kymmenesosa-aukon ero.

http://pallopanoraama.blogspot.fi/2016/02/nopean-suljinajan-aiheuttamat.html
http://panotools-ng.586017.n4.nabble.com/zebra-sky-help-td3641750.html

Saattaa olla tietysti että tuo on suljin/kamerakohtausta kuinka tasainen nopea valotusaika onkaan, mutta ainakin kahdella Nikonilla olen tuohon törmännyt ja nettifoorumien mukaan ovat muutkin muilla kameroilla että tuskin tai toivottavasti on kyseessä mielikuvituksen tuotos.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: Lauri Kangas - 11.08.2016, 07:53:48
Tuota voisi helpohkosti testailla himmentämällä flättikalvoa sen verran että ottaa pitkän ja lyhyen valotuksen flätit ja korjaa ne toisillaan.

Harvasta flättikalvosta kyllä taitaa tulla niin paljon valoa että edes f/2:lla tarvitsisi käyttää aivan älyttömän lyhyitä valotusaikoja, varsinkin jos muistaa pitää ISO:n matalana. Oleellisinta on kuitenkin se ettei tarvitse paljon murehtia noista CCD-ohjeista, joissa kehotetaan pyrkimään 2s flättivalotuksiin.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: wm-x - 11.08.2016, 09:00:57
Flattikalvolla eri asia. Mutta itse jouduin pitämään ainakin läppärin ruutua kirkkaimmalla, että sain tasaiset flatit otettua. Nyt sain el kalvosta rakenneltua tuon flattiboxin, pitää aloittaa testaukset sillä.

Tuo ISO:n pienennys olikin hyvä pointti, saattanut itsellä mennä samalla ISO:lla kuin kuvaus. Vaikka tämäkin taitaa olla tälle kaudelle eri asia kun olen ymmärtänyt ettei tuolla ISO arvon nostolla ole merkitystä loppukuvaan, jos lukukohina ei kasva pienillä ISO:illa(pois lukee siis useat canonin kamerat)
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: kjj - 11.08.2016, 13:25:50
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 11.08.2016, 09:00:57
Mutta itse jouduin pitämään ainakin läppärin ruutua kirkkaimmalla, että sain tasaiset flatit otettua.

Juu, tuossa tapauksessa läppärein taustavalon himmennys tehdään pwm-modulaatiolla (tai jollakin p-alkuisella modulaatiolla :) , joka siis välkyttää ruutua jollakin taajuudella ja pulssisuhteella. Kirkkaimmalla asetuksella välkyntää ei ole.
Otsikko: Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
Kirjoitti: wm-x - 11.08.2016, 13:33:35
Sain kytkettyä tuon uuden flattiboxin kiinni. 1sec flatti näytti omaan silmään oikealta. Tämä on raaka nef tiedosto. Nikon d5100 modattu ja jäähdytetty. Tässä tosin ei jäähdytys ollut päällä. Iso 100. Miltä tämä näyttää?
https://drive.google.com/file/d/0B24ECy12UBmLV3ZFQ0ItZjA2S28/view?usp=docslist_api (https://drive.google.com/file/d/0B24ECy12UBmLV3ZFQ0ItZjA2S28/view?usp=docslist_api)