Kirjoittaja Aihe: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa  (Luettu 161375 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa VeikkoM

  • Moderaattori
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1356
    • kotisivu
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #30 : 09-12-2009, 20:03:18 »
Ditheröinti, on kauhean kuuloinen sana, suomenkielinen versio pitäisi kehitellä.
Voisikohan se olla vaikka "häröttely" tai "haarukointi"!
"Harittelu" kuulostaisi kans kivalta.

Sanalle on jo olemassa tekniikan sanastokeskuksen tietotekniikan termistössä
suositus:

http://www.tsk.fi/tepa/

<kuvankäsittely>
fi        värin koostaminen
          mieluummin kuin: diteröinti
en      dithering

määritelmä

tietokoneen suorittama toiminto, joka ryhmittelee esitettävän kuvan pikseleitä toivotun
värivaikutelman tuottamiseksi

  huomautus

  Jos tietokone ei teknisistä syistä pysty esittämään väriä sellaisenaan näytössä tai
  tulosteessa, kuvan käsittelyyn käytettävä ohjelma sijoittaa erivärisiä pikseleitä
  vierekkäin niin, että kuvaa katsottaessa syntyy alkuperäistä vastaava värivaikutelma
  ja väriliukuma. Värin koostaminen voi heikentää kuvan resoluutiota.

  Painotekniikassa värin koostamista vastaavasta toiminnosta, jolla tuotetaan harmaan
  sävyjä mustasta ja valkoisesta, käytetään nimitystä rasterointi.

  Äänenkäsittelyn yhteydessä englannin dithering-termi voi tarkoittaa myös särön
  pienentämistä pienillä signaalitasoilla lisäämällä kohinaa.

Lähde: Tietotekniikan termitalkoot, 2007-05-25
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

Poissa oksanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 184
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #31 : 09-12-2009, 21:10:21 »
Mutta tämä ditherointi on eri asia kuin tuo värien (tai harmaasävyjen) esittämisessä käytettävä "värin koostaminen" ditherointi. CCD-kuvauksessa käytettävä ditherointi tarkoittaa sitä, että kuvia (siis kaukoputkea) siirretään kuvattaessa niin että kohteet ovat hieman eri kohdassa jokaista kuvaa. Jälkikäsittelyssä kuvat kohdistetaan ja näin saavutetaan parempi lopputulos. Ditheroinnissa voidaan myös parantaa alisamplatyn (alinäytteistetyn?) kuvan resoluutiota interpoloimalla kuvia suuremmaksi ennen yhdistämistä. Joskus käytetään sub-pikseli ditherointia jolloin kuvaa siirretään vain pikselin osia (esim. Hubblella kuvattaessa).

Ehdotetuista suomennoksista minusta paras ja kuvaavin on siirtely, mutta ditherointi on vielä parempi. :)

arto

Poissa naavis

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2332
  • Samuli Vuorinen
    • The Other Computer
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #32 : 09-12-2009, 21:32:35 »
Ditheroinnissa voidaan myös parantaa alisamplatyn (alinäytteistetyn?) kuvan resoluutiota interpoloimalla kuvia suuremmaksi ennen yhdistämistä. Joskus käytetään sub-pikseli ditherointia jolloin kuvaa siirretään vain pikselin osia (esim. Hubblella kuvattaessa).

Eikö tällöin ole kyse drizzlestä eikä ditheröinnistä? :P

Poissa GaryP

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1725
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #33 : 09-12-2009, 22:23:52 »
Kuvien oikea kalibrointi on mielestäni välttämätöntä edes kohtalaisen tuloksen saamiseksi.
Se aika ja vaiva, jonka ehkä luulee säästävänsä jättäessään kalibroinnin tekemättä, tai puolitiehen, kostautuu moninkertaisena aikana kuvankäsittelyssä.
Sellaista optiikkaa/astrokameraa ei ole olemassa, jota ei kalibroinnilla tarvitsisi korjata.

Astrokuvissa singaali on niin heikkoa, että kun kuvaa sitten "venytetään" näkyviin, niin kalibroimattomassa kuvassa näkyviin tulevat kaikki
mahdolliset virheet, joista kalibroinnilla olisi päässyt eroon.
Kalibrointiin löytyy valtavasti hyviä ohjeita ja tutroriaaleja, niihin kannattaa tutustua perusteellisesti.

Ditheröinti, on kauhean kuuloinen sana, suomenkielinen versio pitäisi kehitellä.
Voisikohan se olla vaikka "häröttely" tai "haarukointi"!
"Harittelu" kuulostaisi kans kivalta.

J-P

Pysytään ulkomaaperusteisessa muodossa: Dittaus?
Ditataan, dittaaminen, ditattu... nukkumaan...

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

Poissa TuRe

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 995
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #34 : 10-12-2009, 08:25:32 »
Kun nyt on saatu painavia mielipiteitä kuvien kalibroinnin tarpeellisuudesta, niin olisi paikallaan, jos joku voisi lopuksi vielä kertoa, miten dark- ja flätt- kuvat otetaan. Miten valotusajat, säädöt ja muut toimenpiteet tulisi tehdä, että niistä olisi paras hyöty saavutettavissa. Tulisi asiakokonaisuus selväksi meille kaikille.
Tuomo Repo

Poissa naavis

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2332
  • Samuli Vuorinen
    • The Other Computer
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #35 : 10-12-2009, 10:34:41 »
Aiheesta löytyy googlettamalla muutamia ihan hyviä ohjeita. Ehkä jonkinlainen yhteenveto olisi kuitenkin paikallaan.

Darkit otetaan täysin samoilla asetuksilla kuin tavalliset valotukset, mutta kameran/kaukoputken "korkki" kiinni. Nämä darkit pinotaan sitten master-darkiksi. Flätit otetaan mieluiten pienillä herkkyysasetuksilla, jotta niihin tulisi vähän kohinaa. Flätin valotusajan tulisi (kai?) olla sellainen, että koko kuva on keskiharmaa. Hyvä indikaattori on varmaan kuvan histogrammi (tosin niitäkin taitaa olla lineaarisia ja logaritmisia?). Flätti täytyy ottaa samalla aukolla kuin kalibroitavat valotukset, eikä kameraa saa liikuttaa valotusten ja flättien oton välillä.
Flättien (tarkkaan ottaen flat lightien) lisäksi otetaan vielä flat darkit, täysin samoilla asetuksilla kuin flat lightit, mutta jälleen "korkki" kiinni. Flat lightit pinotaan flat light masteriksi ja flat darkit pinotaan flat dark masteriksi. Flat light masterista vähennetään flat dark master, jolloin sinulla on kalibroitu master-flätti.

Nyt päästään "oikeiden" valotusten kalibrointiin. Valotuksista yksinkertaisesti poistetaan aiemmin saatu master-darkki ja jaetaan lopputulos vielä master-flätillä. Näin kuvat on kalibroitu. Varmaan selkeämmin tämän selittää Ursan wikissä oleva kaavio. :)

Poissa TuRe

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 995
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #36 : 10-12-2009, 12:09:06 »
Kiitos naavis. Se on siinä, ellei jollakin ole jotain lisättävää, esim tähtikameran tai digijärkkärin osalta.
Tuomo Repo

Poissa Julius

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 879
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #37 : 10-12-2009, 14:44:29 »
Jos suomenkielen kuulloista sanaa pitäisi ditherille käyttää, niin mites olisi vaellutus?

Ja sitten toiseen asiaan. Onko lyhyt- ja pitkävalotusflatti identtinen jos kalibrointi
on "oikein" tehty flatille?

Poissa Vesa Kankare

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1179
  • 60°31'N 26°52'E
    • vkastronomy.com
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #38 : 10-12-2009, 14:49:07 »
Nyt päästään "oikeiden" valotusten kalibrointiin. Valotuksista yksinkertaisesti poistetaan aiemmin saatu master-darkki ja jaetaan lopputulos vielä master-flätillä. Näin kuvat on kalibroitu. Varmaan selkeämmin tämän selittää Ursan wikissä oleva kaavio. :)
Wikiin pitäisikin vielä lisätä Flatin ja biasin otto ohjeet. Unohtunut koko homma...

Poissa Lauri Kangas

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 4591
  • Vostok @ #sirius (IRCNet)
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #39 : 10-12-2009, 15:23:21 »
Ja sitten toiseen asiaan. Onko lyhyt- ja pitkävalotusflatti identtinen jos kalibrointi
on "oikein" tehty flatille?

Niistä tulee eri kirkkauksiset, tai jos pinotessa normittaa ne samaan arvoon niin lyhemmällä otetussa saattaa olla enemmän kohinaa.

Flätin idea kuitenkin on ettei sen signaalin tasolla ole väliä, koska kun sillä tehdään jakolasku, niin kahdella eri kirkkauksisella flätillä saa kaksi eri kirkkauksista kalibroitua kuvaa, jotka kuitenkin levels-säädön jälkeen on taas identtisiä. Toisin sanoen: Jos jakolaskun nimittäjässä on kolme kertaa isompi luku, saat saman tuloksen kun kerrot lopputuloksen vielä kolmosella.

Poissa Vesa Kankare

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1179
  • 60°31'N 26°52'E
    • vkastronomy.com
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #40 : 10-12-2009, 15:33:17 »
Flätin idea kuitenkin on ettei sen signaalin tasolla ole väliä, koska kun sillä tehdään jakolasku, niin kahdella eri kirkkauksisella flätillä saa kaksi eri kirkkauksista kalibroitua kuvaa, jotka kuitenkin levels-säädön jälkeen on taas identtisiä. Toisin sanoen: Jos jakolaskun nimittäjässä on kolme kertaa isompi luku, saat saman tuloksen kun kerrot lopputuloksen vielä kolmosella.
Ainoa huomioitava tekijä tässä vaan on se, että valotus pitää ylittää lukukohina riittävästi. Siksi puoleen väliin histogrammia tulisi valottaa. Eli ei kannata jättää liian lyhyeksi. Mulla esim H-alfan kanssa valotusaika on 30s flateille.

Poissa Julius

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 879
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #41 : 10-12-2009, 15:42:03 »
Niistä tulee eri kirkkauksiset, tai jos pinotessa normittaa ne samaan arvoon niin lyhemmällä otetussa saattaa olla enemmän kohinaa.

Näinhän se kyllä on. Mutta omilla puutteellisilla kokeiluillani olen huomannut, että pidemmillä valotuksilla
flatistä tulee erilainen. Kennon virheet tulevat esiin selvemmin. Pitää kokeilla joskus ihan kunnolla tuo.
Olisiko niin, että kannattaisi tehdä flatitkin useammalle valotusajalle? Tai ainakin parille, kolmelle.

Poissa Lauri Kangas

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 4591
  • Vostok @ #sirius (IRCNet)
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #42 : 10-12-2009, 16:03:48 »
Olisiko niin, että kannattaisi tehdä flatitkin useammalle valotusajalle? Tai ainakin parille, kolmelle.

Tuskinpa, pidät vain huolta ettei ole liian lyhyt valotus niinkuin Vesku sanoi. Täytyy tosin vielä pitää huolta, ettei ole myöskään liian pitkä ettei jouduta ulos kennon lineaariselta alueelta jos se on kovin kapea. Erityisesti antiblooming-kameroilla näin voi vissiin käydä?

Tuomolle vinkiksi että järkkärillä flättien ottaminen on hyvin helppoa. Laitat Av-moodiin, ISO100, valkoinen teepaita linssin eteen ja osoitat sitä lampulla. Sitten vaan nappi pohjaan. Näin pääsee helposti alkuun, ja jatkossa voi sitten hifistellä paremmaksi ja tasaisemmaksi tuota valonlähdettä, esim. EL-kalvon avulla.

Poissa Julius

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 879
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #43 : 10-12-2009, 18:40:44 »
Kyllä pisimmät flattivalotukset on 30s luokkaa ja lyhyemmät parin sekunnin.
Nuo lyhyemmät valotusflatit ei tosiaan toimi kunnolla vaikka niitä on pinottu
yli 100. Ja histogrammi on molemmissa tapauksissa ollut yli puolen välin.
Kannattaisi varmaan ohjeisiin pistää tuokin, ettei suotta lotrata liian nopeiden
flattien kanssa.

Poissa -Jarz-

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
Vs: Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa
« Vastaus #44 : 10-12-2009, 20:28:57 »
Kyllä pisimmät flattivalotukset on 30s luokkaa ja lyhyemmät parin sekunnin.
Nuo lyhyemmät valotusflatit ei tosiaan toimi kunnolla vaikka niitä on pinottu
yli 100. Ja histogrammi on molemmissa tapauksissa ollut yli puolen välin.
Kannattaisi varmaan ohjeisiin pistää tuokin, ettei suotta lotrata liian nopeiden
flattien kanssa.

Niin tässä kannattaa sitten huomioida myös flättien ottamista varten käytetyn valolähteen voimakkuus ja spektri (päivänvalo, taskulampun valo, hehkulampun valo, loisteputken valo, EL-kalvon valo, jne...) sillä se vaikuttaa paljon noihin valotusaikoihin. Esim. kapeakaistasuotimien läpi flättejä otettaessa on spektrillä väliä valotusaikojen kestoihin. Ei ole mitään yleispätevää valotusaikaa ja se 2s tai vähemmänkin voi olla aivan riittävä. Muuten voi mennä valkoiseksi koko kuva. Atikilla esimerkiksi L-suotimen läpi EL-kalvolla flättejä 2x2bin moodissa kuvatessa oli pakko laittaa valotusajat alle puolen sekunnin.

JM
Jari
CPC 800 XLT - Skylux 70/700 - Pentax K10D - QHY5 - Atik 314L+