Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa

[Julius]

Muuten voi mennä valkoiseksi koko kuva. Atikilla esimerkiksi L-suotimen läpi EL-kalvolla flättejä 2x2bin moodissa kuvatessa oli pakko laittaa valotusajat alle puolen sekunnin.

Niinhän siinä helposti käy. Eli pimeällä pilvitaivaalla pitäisi kai nuo valottaa. Siellä missä nyt sellaista on.

[einari]

Jep, varsinkin binnatessa pakko laittaa jotain 5-6 arkkia A4:ia.

[Lauri Kangas]

Millaisia EL-virityksenne ovat? Itse tilasin juuri A6-kokoisen kalvon ja mukana tuli 12V invertteri. Antamalla invertterille vielä pienempää jännitettä saa kalvoa mukavasti himmennettyä. Jos käyttää verkkovirtainvertteriä, ei varmaan onnistu yhtä helposti.

[J-P]

Hei,

Tässä mun A2 kokoinen EL systeemi:
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/09/new-flat-box-with-el-sheet.html

J-P

[Make]

Kysymys liittyen jäähdytetyn CCD-kameran darkkeihin: teettekö darkit tietyssä lämpötilassa kaikille käyttämillenne valotusajoille erikseen vai teettekö pitkät (esim. 20 min) darkit, joita skaalaatte lyhyempien valotusten tapauksessa? Ainakin Nebulosityssä voi tehdän darkkien skaalausta lyhyemmäksi. Darkin "pidentäminen" ei taas tunnu järkevältä.

Toinen kysymys: teettekö darkit joka binnaustasolle (1x1, 2x2, 3x3 jne) erikseen vai käytättekö softabinnausta 1x1 darkista?

[J-P]

Pidän yllä kalibrointikirjastoa, CCD vakiolämmössä kuvattuna, -30C.
Darkit skaalataan tarvittaessa eri valotusajoille. (alaspäin)
Darkit ja Bias kuvat kuvataan kaikille binnausmoodeille erikseen, Flatit voi skaalata tarvittaessa.

J-P

[Make]

Kiitos hyvästä vastauksesta, J-P.

[PetriKe]

Muista myös, että darkit muuttuu hiljalleen ajan myötä eli mastereita täytyy uudistaa. Luin myös jostain, että laadukkaan master darkin pitäisi koostua useasta kymmenestä (50+) yksittäisestä darkista. Jos valotusaika on 20min, menee laadukkaan masterin ottamiseen hiukan aikaa...

[Make]

Flattien ihmettelyä (SBIG ST-8300M + True Technology SupaSlim + 2" Baader-suotimet):

Näyttää siltä, että LRGB-suodinsatsille voisi käyttää yksiä ja samoja flatteja. Tätä tukee testisarjani. jonka kuvat ohessa (yksittäisiä, ei pinottuja flat-kuvia eri suotimien läpi, histogrammi venytetty):

L-flat:


R-flat:


G-flat:


B-flat:



Sen sijaan Ha-flatti näyttää aivan erilaiselta ja mielestäni oudolta (histogrammi venytetty). Suodin "vinjetoi" paljon voimakkaammin kuin laajakaistasuotimet,  enkä ihan heti keksi, mistä tuo lovi tulee.
Ha-flat:

[Make]

Muista myös, että darkit muuttuu hiljalleen ajan myötä eli mastereita täytyy uudistaa. Luin myös jostain, että laadukkaan master darkin pitäisi koostua useasta kymmenestä (50+) yksittäisestä darkista. Jos valotusaika on 20min, menee laadukkaan masterin ottamiseen hiukan aikaa...

Näyttää siltä, että SBIG saa olla tästä lähin aina päällä, jos ei muuta niin kuvaamassa pimeää. Laadulla on hintansa myös työmäärämielessä.

[PetriKe]

Näyttää siltä, että SBIG saa olla tästä lähin aina päällä, jos ei muuta niin kuvaamassa pimeää. Laadulla on hintansa myös työmäärämielessä.

Uskon, että vähempikin meidän hommissa riittää. Itse olen tullut hyvin toimeen n. 6 - 10 darkilla ja ditheröinnillä. Omassa STL:ssä alkoi ilmeisesti TE cooler temppuilla, kun kirjastodarkit eivät enää toimineet, vaan jokaisen illan jälkeen piti kuvata darkit, jotta sai tolkullista jälkeä aikaan.

[J-P]

Kalibrointikuvat kannattaa ottaa suht pimeissä olosuhteissa!
Kaikki kamerat vuotavat vähän valoa ja se turmelee darkit päivänvalolla.
Kamera kannattaa peittää metallitulpalla tai foliolla, mustakin muovitulppa on käytännössä läpinäkyvä IR valolle.

Tyypillinen kalibrointikuvasetti kirjastoa vartyen minulla on:
25kpl Dark á 20min/kaikki käytetyt binnausmoodit.
100kpl Bias/kaikki käytetyt binnausmoodit.
Flatit otetaan aina joka kuvauskerralla kaikille filttereille.

Tuossa menee aikaa, kuten näkyy, "onneksi" pilvistä pimeyttä riittää täällä Suomen talvessa.
Ja totta, kalibrointi kirjasto on syytä uusia muutaman kuukauden välein.
Samoin, jos jotain kameran astetuksia muutetaan, jos esim. ajurin uusii, voi se vaatia uudet kalib. tiedostot.

J-P

[Make]

Kalibrointikuvat kannattaa ottaa suht pimeissä olosuhteissa!
Kaikki kamerat vuotavat vähän valoa ja se turmelee darkit päivänvalolla.
Kamera kannattaa peittää metallitulpalla tai foliolla, mustakin muovitulppa on käytännössä läpinäkyvä IR valolle.

Hyvä pointti! Törmäsin tuohon valovuoto-ongelmaan Canonin kanssa siksi, että sen suljin on darkkejakin ottaessa auki (DSLR ei osaa ottaa kuvia suljin kiinni). Jouduin silloin tilkitsemään newton-putken peilin pään, tarkentimen ja itse kameran vuoraamalla ne foliolla, jos meinasin ottaa darkkeja aamuhämärissä. SBIG tuntuu olevan pitävämpi sulkimensa ansioista, mutta silti tein taas hieman tilkkimistä.

[PetriKe]

Itse olen ottanut taivasflatin vain L-suotimella ja käyttänyt sitä myös RGB-kuviin. Tämä ei toimi, jos RGB-suotimien pinnalla on paljon 'roskia'. Silloin joudut ottamaan flatit kaikille suotimille erikseen.

Tuo Ha-flat on tosiaan outo. Oletko katsonut suodinpyörään, ettei siellä ole mitään edessä? Pyöräytä seuraavaksi Ha-suodinta ja katso liikkuuko tuo lovi.

[Vesa Kankare]

Huomatkaa myös softien erot kaliborointikirjastojen kuvien kanssa. Huomasin, että ArtemisCapturella otetuilla darkeilla ei voi kalibroida Nebulosityllä otettuja kuvia. Niissä oli eri tavat esittää kuvan orientaatio FIT tiedostossa jostain syystä.