Ilman flättiä pärjää jos
a: kennon edessä ei roskia
b: jos systeemi ei vinjetoi, tai on valmis saksimaan pimentyneet kulmat veks.
c: ei tee tarkkuusfotometriaa
d: ei oo ronkeli
Ilman darkkia saa kuvaan ylimääräisiä tähtiä, sinisiä, punaisia ja valkoisia, lisäksi jos pinoaa kuvia josa kamera on liikkunut otosten välillä saa ylimääräisiä tähtijonoja.
En oo flättejä käyttäny - enkä käytä !
EDIT:
Koska en saanut flätti hommaa oikeen koskaan toimimaan registaxsilla.. pitäis varmaan perehtyä siihen.
Olet oikeassa siinä, että noilla lähtökohdilla flättejä ei tarvitse. Erityisesti sulla on nyyttonissa kuvan keskellä sopivan tasainen kuvakenttä ja olet saanut hyviä tuloksia aikaan. Itsellä on kuitenkin ollut monta kokoonpanoa, jossa flättien käyttämättä jättäminen pilaa jälkikäsittelymahdollisuudet ihan täysin, kun sitä kohdetta olisi siellä venytettävänä vaikka kuinka paljon, mutta venytys ei onnistu kun kuvan eri osat ovat kirkkaudeltaan erilaisia. Mainitaan nyt erityisesti C8 f/6.3 lyhentäjällä ja normaalilla 1.6x digijärkkärillä.
Myös kameraoptiikalla täydellä aukolla kuvatessa flättikalibrointi on usein sellainen temppu, että sen tehtyään voi nojailla rennosti taaksepäin ja venytellä vasurilla käyriä.
Kuumat pikselit on ongelma, mutta eritoten järkkäreillä niihin on parempiakin tapoja kuin darkkikalibrointi. Jos darkin tekee väärin, voi tulla lisänneeksi kohinaa joka haittaa lopputulosta. Jos kuvaa alle kymmenen minuutin valotuksilla ei kameran darkkisignaalin fiksattu muoto todellisuudessa näy kuvissa, jolloin kuumia pikseleitä darkilla poistaessa tulee tehneeksi hallaa kuvan niille osille, joissa ei ole kuumia pikseleitä.
Paras tapa on kuvata yksi törkeän pitkä darkkiruutu ajoittain ja käyttää sitä karttana, jonka perusteella kuumat pikselit poistetaan. Jos seuranta falskaa, voi käyttää vaikka sigma clippingiä pinotessa jolloin ne häviävät ilmaiseksi.
Registaxin kalibrointijutuista en itsekään tiedä mitään, käytän sitä vain aurinkokunnan kuviin jotka eivät tarvitse kalibrointia.
Lauri, kannatat "ankarasti". Kerro tarkemmin mitä vaikutuksia niillä on järkkärikuvissa, että uskotaan. En halua tehdä mitään ylimääräistä kuvauksissa, jos ne eivät vaikuta oleellisesti kuvien laatuun.
Jos ehdin ja muistan, voin pistää esimerkkikuvan jossa näkyy millä tavalla kalibroimattomasta kuvasta saa paljon vähemmän irti. Panu pisti jo jonkinlaisen, mutta multa saattaa vielä rumempia kuvia olla varastossa. Timpan listaamista vaihtoehdoista kyseessä on tässä tapauksessa kohta b).
