Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa

Aloittaja TuRe, 01.12.2009, 16:02:24

« edellinen - seuraava »

TuRe

Koska säätä pitelee jatkuvasti, niin olisi aikaa tehdä darkkeja. Vaikka täällä sataa tihuttaa joka päivä, niin voi havaintosuojan katon pitää kiiinni. Timon ohje "Kirjastoksi" on hyvä. Jotta sitä voisi käyttää, niin pitää ottaa jokaisesta otoksaesta lämpötila muistiin, tai kohdentaa darkit jotenkin muuten. Jos darkit ottaa jokaisen otoksen yhteyteen (jälkeen), niin ei niitä voi käyttää muihin otoksiin ilman lämpötilamuistioita.
Mites järkkärikuvaaja tarvitsee flättejä. Mitä hyötyä niistä on isolla kennolla kuvatessa.   
Tuomo Repo

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 01.12.2009, 16:02:24
Mites järkkärikuvaaja tarvitsee flättejä. Mitä hyötyä niistä on isolla kennolla kuvatessa.   

Vinjetoinnin ja roskien poisto.

jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

Timo Kantola

Koitan pitää roskat pois kennolta, ja vinjetoinnin leikkelen pois - en käytä flättejä.
Flättejä ei voi oikeen etukäteen tehdä, kun pitää olla kamera tasan samassa asennossa ja fokuksessa kun varsinaisten kuvien oton aikaan, samat roskatkin pitääolla kennolla.

Teen viellä lyhyen muistilistan tuohon multipoint ohjeeseen - kun ohjelma on säädöissä, niin se on aika suoraviivainen käyttää - pari klikkausta ja se on siinä.

Onkohan kukaan viellä onnistunut noilla multipoint ohjeilla?
Timo Kantola

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 01.12.2009, 16:02:24
Mites järkkärikuvaaja tarvitsee flättejä. Mitä hyötyä niistä on isolla kennolla kuvatessa.   

Flätit on paljon tärkeämpiä kuin darkit. Darkkeja oikeasti tuskin tarvitsee järkkärikuvissa ellei ota yli 10 minuutin osavalotuksia. Flätillä korjatun ja korjaamattoman kuvan välillä sen sijaan on suunnaton ero jälkikäsittelymahdollisuudessa.

Timo Kantola

#4
Njoo - täällä erimieltä..

Ilman flättiä pärjää jos
a: kennon edessä ei roskia
b: jos systeemi ei vinjetoi, tai on valmis saksimaan pimentyneet kulmat veks.
c: ei tee tarkkuusfotometriaa
d: ei oo ronkeli

Ilman darkkia saa kuvaan ylimääräisiä tähtiä, sinisiä, punaisia ja valkoisia, lisäksi jos pinoaa  kuvia josa kamera on liikkunut otosten välillä saa ylimääräisiä tähtijonoja.

En oo flättejä käyttäny - enkä käytä !
EDIT:
Koska en saanut flätti hommaa oikeen koskaan toimimaan registaxsilla.. pitäis varmaan perehtyä siihen.
Timo Kantola

TuRe

Noita Timon mainitsemia punaisia ja sinisiä tähtiä olen saanut aikaiseksi jo 1,5 min valotuksilla ja ihmetellyt, mistä niitä tulee. Nyt on hyvä kokeilla, onko niitä darkeilla vähennetyissä kuvissa.
Sen sijaan flättien osalta mielipiteet näyttävät menevän pahasti ristiin. Foorumilla muutamat on aikaisemminkin puolustaneet niitä "ankarasti", olikohan esim. Vesa niiden kannalla, vai muistanko väärin. Lauri, kannatat "ankarasti". Kerro tarkemmin mitä vaikutuksia niillä on järkkärikuvissa, että uskotaan. En halua tehdä mitään ylimääräistä kuvauksissa, jos ne eivät vaikuta oleellisesti kuvien laatuun.


Lisäys: Ostin juuri Canon 40D:n sisälle clip-filterin CLS, joka toivottavasti ehkäisee kennoa roskilta.   
Tuomo Repo

naavis

Registax on kai lähinnä suunnattu webbikameroilla tai vastaavilla kuvattujen planeettakuvien pinoamiseen ja käsittelyyn. DS-kuvien kanssa kannattaa ottaa käyttöön em. DeepSkyStacker tai IRIS, molemmat ilmaisia ohjelmia.

pnuu

Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 01.12.2009, 18:23:35
Noita Timon mainitsemia punaisia ja sinisiä tähtiä olen saanut aikaiseksi jo 1,5 min valotuksilla ja ihmetellyt, mistä niitä tulee. Nyt on hyvä kokeilla, onko niitä darkeilla vähennetyissä kuvissa.
Nuo kuumista pikseleistä tulevat "tähtijonot" saa pois joko mäppäämällä tai käyttämällä maximum-rejection tai sigma-clip -tyyppisiä pinoamismenetelmiä. Tällöin kohdistetusta pinosta jää pois nuo kuumien pikselien aiheuttamat jonot.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 01.12.2009, 18:23:35
Sen sijaan flättien osalta mielipiteet näyttävät menevän pahasti ristiin. Foorumilla muutamat on aikaisemminkin puolustaneet niitä "ankarasti", olikohan esim. Vesa niiden kannalla, vai muistanko väärin. Lauri, kannatat "ankarasti". Kerro tarkemmin mitä vaikutuksia niillä on järkkärikuvissa, että uskotaan. En halua tehdä mitään ylimääräistä kuvauksissa, jos ne eivät vaikuta oleellisesti kuvien laatuun.

Tässä jo valmiiksi säädetystä pinosta cropattu kuva, jossa näkyy todella hurjasti vinjetoinnin vaikutus:

Tuon olisi saanut paljon nätimmäksi jos olisin ottanut flätit. Toki olisi voinut myös stopata aukon tai ehkä pari. Alkuperäinen koko näkökentän kuva täällä.

Tässä vertailukuva, jossa flättejä on käytetty. Putki on tosin eri, mutta yhtälailla tämäkin otettu käytetyn teleobiskan täydellä aukolla.


Voin jossain vaiheessa tehdä esimerkkikuvan tuosta jälkimmäisestä ilman flättejä.

Voisi varmaan siirtää jo toiseen ketjuun..?
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

Timo Kantola

Timo Kantola

Timpe

Offtopicilla mennään taas, mutta muuten olen sitä mieltä flättien käytöstä, että "Karthago on hävitettävä!"  :laugh:
En ole juurikaan harrastanut noita tasauskuvia, mutta olen joka kerta katunut yhtä katkerasti niiden puutetta PhotoShopin parissa ähertäessä :cry: PhotoShop-plugin GradientXterminator auttaa hiukan jälkikäteen käyrien vääntelyssä, mutta pääsisin paljon-paljon helpommalla ottamalla ne flätit mukaan tuonne DeepSkyStackerin kuvapinoon. (=Valitettavasti jo 1.6x croppikennollekin tulee lievää vinjetointia esim. parin-kolmen minuutin valotuksissa, vaikken noista pölyhaituvista välittäisikään.)
- Timo Inkinen

-Jarz-

#10
Registaxia käyttäneenä olen todennut, että sillä on välillä tuskaa käyttää kalibrointikuvia. Darkeista pitää ensin tehdä itse masterdarkki ja sen voi sitten ladata käyttöön ja silti pinotussa kuvassa on kuumatpikselit jäljellä. Fläteistä pitää myöskin tehdä ensin masterflätti ja sen voi sitten ladata käyttöön ja tuo taitaa toimiakin, mutta hankalaa on.

DeepSkyStackerilla ei ongelmia ole ilmennyt kalibrointikuvien kanssa. Se osaa lennossa tehdä itse masterflätit ja -darkit ja myöskin eri pinoamismenetelmiä löytyy. On myöskin huomattavasti nopeampi kuin Registax, joten Registaxia on tullut käytettyä DS-kuvien pinoamiseen vain pakon edessä. Registax meinaan osaa pinota sellaisiakin DS-raakakuvia mistä DeepSkystacker ei löydä kohdistustähtiä, kuten esim. liian vähän valotetut kapeakaistakuvat.

Tässä esimerkki DeepSkyStackerin tekemästä masterflätistä, mistä käy ilmi miten paljon tuota vinjetointia oikein kuvasta löytyy. Kuvausputkena on ollut CPC 800 + polttovälinlyhentäjä. Kamerana Pentaxin K10D järkkäri. Kuvat pienennetty viidesosaan (20%) alkuperäisestä.

3896x2616


2280x1652


1408x932


Jokaisen kuvan välissä on tehty yksinkertainen curves venytys, mitä yleensä DS-kohteille tulee tehtyä. Viimeisessäkin kuvassa on vielä pahasti vinjetointia vaikka reunoja alkuperäisestä kuvasta onkin leikattu rajusti. Tuon poistaminen kohteen taustalta tai sivulta on aina työlästä kuvankäsittelyohjelmalla ja siksipä kannattaakin käyttää tasoituskuvia, jotta tuolta vältytään.

JM
Jari
CPC 800 XLT - Skylux 70/700 - Pentax K10D - QHY5 - Atik 314L+

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 01.12.2009, 17:06:59
Ilman flättiä pärjää jos
a: kennon edessä ei roskia
b: jos systeemi ei vinjetoi, tai on valmis saksimaan pimentyneet kulmat veks.
c: ei tee tarkkuusfotometriaa
d: ei oo ronkeli

Ilman darkkia saa kuvaan ylimääräisiä tähtiä, sinisiä, punaisia ja valkoisia, lisäksi jos pinoaa  kuvia josa kamera on liikkunut otosten välillä saa ylimääräisiä tähtijonoja.

En oo flättejä käyttäny - enkä käytä !
EDIT:
Koska en saanut flätti hommaa oikeen koskaan toimimaan registaxsilla.. pitäis varmaan perehtyä siihen.

Olet oikeassa siinä, että noilla lähtökohdilla flättejä ei tarvitse. Erityisesti sulla on nyyttonissa kuvan keskellä sopivan tasainen kuvakenttä ja olet saanut hyviä tuloksia aikaan. Itsellä on kuitenkin ollut monta kokoonpanoa, jossa flättien käyttämättä jättäminen pilaa jälkikäsittelymahdollisuudet ihan täysin, kun sitä kohdetta olisi siellä venytettävänä vaikka kuinka paljon, mutta venytys ei onnistu kun kuvan eri osat ovat kirkkaudeltaan erilaisia. Mainitaan nyt erityisesti C8 f/6.3 lyhentäjällä ja normaalilla 1.6x digijärkkärillä.

Myös kameraoptiikalla täydellä aukolla kuvatessa flättikalibrointi on usein sellainen temppu, että sen tehtyään voi nojailla rennosti taaksepäin ja venytellä vasurilla käyriä.

Kuumat pikselit on ongelma, mutta eritoten järkkäreillä niihin on parempiakin tapoja kuin darkkikalibrointi. Jos darkin tekee väärin, voi tulla lisänneeksi kohinaa joka haittaa lopputulosta. Jos kuvaa alle kymmenen minuutin valotuksilla ei kameran darkkisignaalin fiksattu muoto todellisuudessa näy kuvissa, jolloin kuumia pikseleitä darkilla poistaessa tulee tehneeksi hallaa kuvan niille osille, joissa ei ole kuumia pikseleitä.

Paras tapa on kuvata yksi törkeän pitkä darkkiruutu ajoittain ja käyttää sitä karttana, jonka perusteella kuumat pikselit poistetaan. Jos seuranta falskaa, voi käyttää vaikka sigma clippingiä pinotessa jolloin ne häviävät ilmaiseksi.

Registaxin kalibrointijutuista en itsekään tiedä mitään, käytän sitä vain aurinkokunnan kuviin jotka eivät tarvitse kalibrointia.

Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 01.12.2009, 18:23:35
Lauri, kannatat "ankarasti". Kerro tarkemmin mitä vaikutuksia niillä on järkkärikuvissa, että uskotaan. En halua tehdä mitään ylimääräistä kuvauksissa, jos ne eivät vaikuta oleellisesti kuvien laatuun.

Jos ehdin ja muistan, voin pistää esimerkkikuvan jossa näkyy millä tavalla kalibroimattomasta kuvasta saa paljon vähemmän irti. Panu pisti jo jonkinlaisen, mutta multa saattaa vielä rumempia kuvia olla varastossa. Timpan listaamista vaihtoehdoista kyseessä on tässä tapauksessa kohta b).

Timo Kantola

Voipi olla myös niin että jos kuvaa valosaasteen keskeltä, niin vaalea taustataivas tuo kaikki flätillä poistettavat virheet paljon tehokkaamin esiin. Siitä ei ole kokemusta.
Timo Kantola

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.12.2009, 16:18:59
Myös kameraoptiikalla täydellä aukolla kuvatessa flättikalibrointi on usein sellainen temppu, että sen tehtyään voi nojailla rennosti taaksepäin ja venytellä vasurilla käyriä.

Komppaan, tein tuolle 200mm teleputkelle syksyllä master flatin ~50 framesta ja vaikutus oli radikaali (DeepSkyStackerilla).  Sitä pystyi käyttämään useamman yön kuvaussessioon, vaikka välissä tuli käytettyä objektiivia irti rungosta.  Sovittimessani on kuitenkin pieni (rotaatio-) välys, ja jossain vaiheessa flatti "vanheni".  Kunhan taas pääsen telellä kuvaamaan niin flatit napsin ekana!
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

-Jarz-

Nyt kun on tullut kuvattua jonkin aikaa ccd-kameralla ja filtteripyörällä, niin flättien tärkeys on vain korostunut. Mikäli RGB-värikuvasta haluaa vinjetoinnit pois jälkikäteen ilman flättien käyttöä, pitää jokaisesta pinotusta värikanavasta se poistaa erikseen ja lisäksi vielä mahdollisesti luminenssikanavasta. Pääsee helpommalla kun ottaa ne flätit suosiolla. Eikä sikseen Atikin kuva-alasta ole oikein varaa leikata pois noita reunojakaan  :rolleyes:.
Filtteripyörä nimensä mukaisesti pyörii ja silloin tällöin liike saa jonkin pölyhiukkasen vaihtamaan paikkaa, joten flätit vanhenevat siltäkin osin nopeasti ja niitä tuleekin otettua aina kuvaussession lopuksi. Darkkeja en ole enää käyttänyt, kun en todennut niiden tuovan mitään hyötyä. Kuumat pikselit taas häipyvät pinottaessa pois, kun käyttää sopivaa pinoamismenetelmää.

JM
Jari
CPC 800 XLT - Skylux 70/700 - Pentax K10D - QHY5 - Atik 314L+