Suosituksia!

[Pete]

Moro!

Mitä/minkälaista putkea suosittelette kokoluokassa 300-400mm, kuvaus sekä visuaali käyttöön?
Unohdetaan nyt Dopsonit ja jalustat!
Hintahaarukka n.1000-3000€
Saa tietysti pienempääkin suositella jos pienemmyydestä on joissain asioissa jotain etua!



Pete

[Meade-mad]

Jätit aika paljon arvattavaksi. Seuraavat putket ovat kaikki yhdistyksemme putkea pienempiä, mutta varmaankin lähes yhtä laadukkaita:

RCOS Carbon Truss 14.5 inch f/9 Ritchey-Chrétien
Takahashi Mewlon 300 Dall-Kirkham Reflector

Jos laadusta on vara tinkiä niin sitten vaikka tämä:

Meade 16" LX200-ACF Advanced Coma-Free Telescope


Ihan oikeasti, mieti hieman speksejä ensin!

Tämän kokoluokan laadukkaat laitteet eivät ole leluja. Ne ansaitsevat alleen laadukkaan tähtitornin pimeällä paikalla, vakaan jalustan, tukevat akselit sekä virheettömän seurannan. Kun nämä on kunnossa niin laitteiston oikea hienosäätö ja hallittu käyttö vasta näyttää mihin ne pystyvät.

Mikä on toivottu laitteen pääkäyttökohde? Kuinka pitkä putki saa olla, jotta se mahtuu kääntymään? Minkälaista kameraa ajattelit käyttää? Mikä saa olla putken massa lisälaitteineen?

Paljonko lompakko sietää? Montako hehtaaria aiot myydä metsää hankintaa varten?

jk

PS. se 80mm ED APO on edelleen hyvä laite aloittaa harjoitukset. Kameraksi järkkäri ja akselistoksi alkuun haluamasi EQ6... Niille löytyy jälkimarkkinoita kun olet löytänyt ihanne systeemin.

[DarkSide]

Moro..

Hiintahaarukka ei anna paljoa vaihtoehtoja tuossa kokoluokassa. Jos Newtonit luetaan
vielä pois, niin en keksi muuta putkea kuin:

http://www.meade.de/en/products/telescopes/product.html?act=pdis&actid=0112030&cHash=a55bbe4202

Kyseinen 305mm pääpeilillä varustettu ACF-putki perustuu hieman lisäkorjattuun Schmidt-Cassegrainiin, eikä
ole RC-optiikkaa. Hinta OTAna on juuri alle 3000 euroa. Jalustaksi käy esim. Gemini G-42, joka on halvimpia
tuon putken kantavia (jopa valokuvauskäytössä). Hintaa n. 5000 eur+pulsar (goto).

http://www.astronomy.hu/g42.htm

Nyt ei tuu muuta mieleen 

T.Jyrki

[Timpe]

Hintahaarukka n.1000-3000€
Saa tietysti pienempääkin suositella jos pienemmyydestä on joissain asioissa jotain etua!

Orion Optics UK tekee myös laadukkaita laitteita, joten linkki valmistajan sivuille voi olla paikallaan tähän ketjuun. Valuutta kääntyy euroiksi täällä. Saatat joutua tinkimään putken koosta, kun oikea tyyppi on selvinnyt... 
Tuolta ostettaessa tietää optiikan laadun tarkasti oman valmistuksen vuoksi:
"You will see that we offer four grades of optics, our Standard range which has a guaranteed accuracy of 1/4 PV wavefront and will give excellent views of all astronomical subjects. Our Professional Grade which has a guaranteed wavefront accuracy of 1/6PV wavefront and our Research Grade which is 1/8th PV wavefront. Finally, our Ultra range has Strehl values typically around 99% with RMS values of the order of 0.02PV. Coupled with a guaranteed PV wavefront error so small, it often is less than 1/10PV wavefront."

[DarkSide]

Saa tietysti pienempääkin suositella jos pienemmyydestä on joissain asioissa jotain etua!

Vielä yksi vaihtoehto, joka sallii pienemmän jalustan..

http://www.gs-telescope.com/content.asp?id=149

Kokoa tosin "vain" 200mm, mutta sallii halvemman jalustan. Hintaansa nähden hyvä putki 
Ja Meadea vähemmän ongelmia!!!

T.Jyrki 

[Timo Kantola]

Tiedän että Newtonia ei lasketa kun halutaan LAATUKUVIA - sellaisia joita nähdään ulkomailla otetuissa kuvissa, tässä nyt oma ehdotukseni kuitenkin:

EDIT: En siis tarkoita että Newtonilla ei saisi LAATUKUVIA. Nopeat newtonit tarvitsevat kunnon komankorjaimen, sitten saadaan laatukuvia.

Kuvauskäyttöön ehdottaisin F5... F4 tai nopeampaa Newtonia.
F4 Newton komankorjaimella saattais olla hyvä ýhdistelmä.

Jos F4 putkella saa kohteesta hyvin valotetun kuvan 5min valotuksella, täytyy F8 putkella valottaa 20min
ja F10 putkella 31min. Jos hyvään kuvaan vaaditaan 6kpl pino 5min valotuksia se tekee 30min valotusta, käytännössä noin 35min (F4 putkella). F8 putkella vastaavaan kuluu 125min ja F10 putkella 3h 11min. Jos käytetään mv. kameraa ja halutaan tehdä hieno värikuva - kuvataan kolmen värin läpi ja viellä yksi sarja ilman filttereitä, kuluu aikaa seuraavasti: F4 putkella 2h, F8 putkella 8h  ja F10 putkella tulee valottaa miehekkäät 12h 24 min. Mielestäni DS kuvausta varten kannattaa valita valovoimainen putki, suomessa ei niin hirveästi ole kelejä että kannattaa kymmeniä tunteja valotella yhtä kohdetta - siinä menee useampi selkeä yö..

J.P.Metsävainion 200mm F1.8 taitaa olla optimaalinen suomen oloihin jos haluaa kuvailla Ha-alueita

Unohtaisin nuo Meaden viritykset ( tuon etulinssin  huurreongelmien takia )

[Lars]

Toisaalta näyttää, että herkällä kameralla putken f-arvo menettää merkitystään.
Esimerkiksi tällä f-myyttiä käsittelevällä sivulla olevilla kuvilla ei ole juuri eroa, vaikka ovat kuvatut kovin eri f-arvoilla.

http://www.stanmooreastro.com/f_ratio_myth.htm

Itseasissa tuo pidemmällä polttovälillä otettu kuva näyttää minun silmään paremmalta resoluutionsa vuoksi.

[Pete]

Mo!


Niin siis ajattelin myöhemmässä vaiheessa autoguidata ja mahdollinen joku kunnon CCD kamera.
Putken kokona vois olla max. n.700mm(pituus) ja kokonais massa vermeineen max. 35kg.
Planeetta ja Ds kohteet kuvaukseen, myöskin visuaali havainnot.
Eli putki saisi olla monikäyttöinen.
Ja laskinkohan hehtaarit pihalta, oli n. 13 isoa kuusta, 7 koivua, 4 haapaa ja n.80 terijoen salavaa puuna 
Rahaahan ei ole koskaan liikaa mut 1000-3000 on se haarukka!
Ja tarkotus saada se oma katettu havaintopaikka tohon pihalle syksyyn mennessä jossa kiinteä pystytys, aluksi
se EQ-6 Pro ja myöhemmin jotain muuta.


Pete

[Timo Kantola]

Toisaalta näyttää, että herkällä kameralla putken f-arvo menettää merkitystään.
Esimerkiksi tällä f-myyttiä käsittelevällä sivulla olevilla kuvilla ei ole juuri eroa, vaikka ovat kuvatut kovin eri f-arvoilla.

http://www.stanmooreastro.com/f_ratio_myth.htm

Itseasissa tuo pidemmällä polttovälillä otettu kuva näyttää minun silmään paremmalta resoluutionsa vuoksi.

Ymmärtäisin että kyseinen testi on tehty samalla putkella/ samalla 212mm apertuurilla, joten voisi olettaa että molemmissa on valoakeräävä pinta-ala sama? :

"Below is an illustration of the principle.  Each image is a 10-minute exposure using the same aperture (Tak CN-212) at vastly different f-ratios.  If the "f-ratio myth" was true then the f/3.9 exposure should be 10 times "better"!"

Tulos voisi olla hieman erinlainen jos polttoväli olisi molemmissa vertailuissa vaikka 1000mm, tuolloin F 3.9 putkessa olisi 256mm apertuuri ja F12.4 putkessa 80mm apertuuri, väitän edelleen että  9.6 x valonkeräys pinta-alalla saa samassa valotusajassa enemmän kohteen valoa kennolle ?

[Lars]

Niin minäkin tuon sanoman tulkitsin.
Apertuurilla kerätään fotonit ja polttovälillä päätetään kuinka paljon fotoneita tulee pikseliä kohti.
Herkällä kameralla pieni määrä fotoneita riittää ja kuvaus suuremmalla f-arvolla on mahdollista.

Minulle on yllätys että f/12.4 ja f/3.9 tuottaa "saman" tuloksen, vaikkakin apertuuri on sama.

CCD kamera ostoon! 

[Kaizu]

Jos aukko on sama mutta f-luku erilainen, on myös polttoväli erilainen samoin kuin kuvakenttä. Kuvassa selvästi näkyy että pitkän polttovälin kuvan resoluutio on parempi. Jos kuvat on otettu samalla kennolla, on F3.9 kuva osasuurennos koko kuvasta. Jos kuvausvirheet on hyvin korjattu saadaan pienellä F-luvulla suurempi kuvakenttä, ja kirkkaampi kuva pintakohteista mutta heikompi resoluutio. En oikein ymmärrä mikä myytti f-lukuun liittyy. Kaikki edellä mainitut asiat on pääteltävissä keskikoulun geometrian antamin perustiedoin.

Kaizu

[Lars]

Yllä mainitun sivun mukaan myytti: 10 minuutin valotus 10 tuuman f/10 putkella vastaa 5 minuutin valotusta 10 tuuman f/7 putkella. -Väärin!
Valotusajan ja f-arvo suhde pätee vain jos apertuuria muutetaan eri f-arvon saavuttamiseksi. Pelkällä polttovälin muutoksella on vähäinen vaikutus.
Kuitenkin polttovälin kasvatus vähentää pikselille tulevaa fotonien määrää ja minulle on yllätys kuinka pieni tuo vaikutus on (kunhan kameran pikseli saa riittävästi fotoneita).

Siihen en ota kantaa kuinka myyttistä tämä on.

[mistral]

 Mietiskelin tätä valovoima/valotusaika vyyhtiä ja ajattelin, että esimerkillä sitä ehkä voisi havainnollistaa. Jos on kaksi kaukoputkea, joissa   
on 200mm peilit, mutta toisessa 1000mm polttoväli ja toisessa 2000mm. Ja putket kohdistetaan kohti  Saturnusta ja otetaan 10 sekun-
nin ajalla (hatusta vedetty luku) kuvat. No, 1000mm on kirkkaampi, kuin 2000mm kuva, mutta 2000mm kuva on 2x suurempi. Yhteistä
näillä kuvilla on fotonien määrä-- toisessa ne ovat vain levinneet 4x suuremmalle pinta-alalle. Jotta kuvat saataisiin yhtä kirkkaiksi, täytyy
2000mm putkella valottaa 4x 10 sekuntia. Elikkä, sen minkä ajassa voittaa, häviää suurennoksessa. Jos sen sijaan on tarkoitus "hävitä
suurennoksessa" eli ottaa laajakulmakuvia, niin silloin voittaa molemmissa tapauksissa

[Pete]

Nythän tää keskustelu tais mennä ihan muuhun kuin mitä kyselin


Pete

[Lars]

Aivan, mitenkäs Celestronin 11 tuumainen versio?
Hintaa juuri alle 3ke, apertuuria toki vain 280mm.

Itse olen silmäillyt tuota putkea seuraavaksi Cassegrain putkeksi. Suuren maailman foorumilla tuo ja muut Celestronit on saaneet ihan OK palautetta.
Tosin on mainittu, että sopii vähän kaikkeen, muttei ole erityisen huippu missään.