Aloittelijalle kiikarit

Aloittaja Pororo, 12.01.2009, 18:42:13

« edellinen - seuraava »

avanti

Ursalaisena saisit alennustakin Helios kiikarista. No sittenhän on hyvä jo ennen kiikaria viedä nojatuoli partsille, ja opetella tuntemaan tähtikuvioita.

Tuo Ursan adapteri on rautapalikka, jos sellaisen haluaa itse tehdä. Vaikea kuvitella yhtään heikompaa materiaa.

ML
Lammisen Matti
Galileoscope
Baader Planetarium 15 x 80 kiikari
7 x 50 kiikari
Omegon 2,1x42 kiikari

Kaizu

Kai Forssen

jsh

#122
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 16.04.2015, 19:50:29
Googlailin hetken verkosta tuota adapterin kuvaa ja se näyttäisi olevan tällainen: http://www.euronics.hu/OLYMPUS-Tripod-p28353
URSA:n myymä jalustasovite on lähes samanlainen ts. se on suurella todennäköisyydellä yhteensopiva myös tuon Olympuksen kanssakin. Käytännössä saat varmistuksen tuosta vasta, jos/kun tilaat nuo 10x50 kiikarit ja otat sen suojatulpan pois kiikarien objektiivilinssien välistä. Siellä on varmaan kierre tuolle jalusta-adapterin ruuville. (Tuollaisen jalusta-adapterin pystyisi rakentamaan melko helposti itsekin, jos olisi sopivat ruuvit, kierretyökalut ja riittävän jäykkää alumiinilattaa valmiina työkalupakissa.)

Varmasti yhteensopiva kiikari tuohon Ursan adapteriin olisi Ursan myymä Helios Naturesport-Plus 10x50WA, mikä näyttäisi saavan myös hyvät käyttäjäarviot Amazonissa.
Minusta jonkinlainen jalusta on "mukava olla" 10x50 kokoluokan kiikareille, muttei mitenkään "välttämätön". Isommat 12x50, 16x50, 15x70 jne. ovat kaikki jalustan vaativia kiikareita, mutta 10x50 on siinä rajoilla hiukan riippuen havaitsijan käyttötavoista. Mukava havaintoasento lepotuolissa kyynäräitä sopivasti tukien on näet selvästi parempi tähtitaivaan suhteen kuin seisaalla oleva heiluva havaintoasento :wink:
Tämän Timpen viestin innoittamana rupesin tutkailemaan omaa "halpiskiikaria" Panora 7×50. Yllätys, yllätys, kovan vääntämisen jälkeen etuosan muovitulppa lähti aukeamaan kierteeltään ja alta löytyi ao. kuvan mukainen kierre jalustasovitteelle,ko.kiikari ei kylläkään jalustaa tarvitse.Sivulauseena mainittakoon että komeetta lovejoy löytyi viime yönä valosaasteettomalla paikalla ao. kiikareilla vallan mainiosti.Jaha,lisätäänpä vielä,komppaan täysin Timpeä tuosta  havaintoasennosta,esim.boden nebula,omat niskat ei kestä muuten kuin selällään lepotuolissa :sad:.

Slaya83

Itse ajattelin ostaa Nikon merkkiset kiikarit. Joko 7x50 tai 10x50. Nikonin kameroita ja obiskoja ollu koko elämän niin jotenkin luotan ko. merkkiin kuin muuriin. Ja kaupassa katselin noilla niin olipas kirkas kuva verrattuna joihinkin 40e halpiskiikareihin mitä oli hyllyssä...

mistral

Lainaus käyttäjältä: Slaya83 - 30.12.2015, 19:34:49
Itse ajattelin ostaa Nikon merkkiset kiikarit.

Täällä on kiikari reviewejä, myös Nikoneista:

http://www.allbinos.com/153-binoculars_review-Nikon_HG_10x42_L_DCF.html

HG 10x42 on Nikonin vanhempi lippulaiva kattoprismakiikari, meinasin joskus hankkia sellaisen mutta 1000e on niin iso raha ettei raaskinut.

Mutta noissa revieweissä on eritelty optiset virheet mikä auttaa valinnassa.

En sitten tiedä kuinka puolueettomia ovat, kuitenkin speksejä ovat mitanneet.

AIF

Itse ostin muutama viikko sitten tähtitaivaan innoittamana kiikarit. Käytin noin vuorokauden kiikarien tutkiskeluun, ja päädyin paikallisen liikkeen mainostamiin Kowa 8x42 BD XD kiikareihin ja ollut erittäin tyytyväinen! Hintaa tuli 350e, joka on maailmanlaajuisen hintatason huomioiden erittäin edullisesti. Liikkeessä minulle kerrottiin, että oikeastaan enää Monarch sarjaa Nikon tekee itse, ja muut ovat alihankintakiikareita, sama tosin pätee tähän Kowaan, sillä BD sarja tehdään Kiinaassa alihankintana.

Kiikarin kanssa kannattaa myös huomioida miten kiikaria meinaa kuljettaa ja meinaako? Ostamani kiikarit ovat 660g, ja ne voi laittaa kaulasta roikkumaan kun kävelee tarkkailupaikalle, niiden myöss käsissä pitäminen ei ole mikään ongelma 8 kertainen suurennos tosin on turhan pieni, tällä hetkellä tuntuu, että kymppi ois varmaan ollut se, mihin ois kannattanut tähdätä.

Tilasin kiinasta kolmijalkakiinnityksen 3e hintaa. Nuohan ovat ihan standardikamaa. Kiinnitys on yhtä hyvä/huono kuin liikkeessä kokeilemani 25e kiinnitysadapteri. Luulen, että adapteria saa huomattavasti paremmaksi, jos hommaa jonkinlaisen kumiprikan adapterin ja kiikarin väliin. Käytännössä kaikissa kiikareissa etupuolella olevan "tulpan" jaa kierrettyä pois, vaikka se ensin näyttäisi, ettei se ole irroitettava osa.

Kaiken kaikkiaan olen hankintaani tyytyväinen. Nämä ovat kiikarit, jotka palvelevat hyvin myös muussa tilanteessa kuin tähtien katselussa.

Hapsu

Mikä olisi aloittelijalle hyvä kiikari n.250€ hintaluokassa? Kaksi vaihtoehtoa on nyt mietinnässä. TS Optics Fernglas 20x80 Triplett ja Celestron SkyMaster 20x80 Mitä kaikkea tuommoisella 20x80 kiikarilla ylipäätänsä näkee? Tähtitaivasta on tullut valokuvattua muutaman vuoden ajan että siinä mielessä tähtitaivas on jo jollaintavalla tuttu. Linkit kyseisiin kiikareihin
http://www.astroshop.de/ts-optics-fernglas-20x80-triplett/p,4587
https://www.celestron.com/products/skymaster-20x80-binocular

RL

Paremmin noilla näkee syväntaivaan kohteet kuin normi 7x50 kiikareilla. Melko pieninä läntteinä kohteet näkyy noillakin. Hyvä noilla on harjoitella löytämään syväntaivaan kohteita.

Kokemuksesta sanon että tarvitset jalustan noille. Joka nousee vähintään silmiesi korkeudelle. Mieluiten 2 metrin korkeuteen pitäisi saada. Muuten hajoaa niskat noilla taivasta katsoessa ja ei ole niin mukavaa.

AIF

Mitkä ois hyvät 20x80 kiikarit tai vastaavat. Myin teleskoopin, ja nyt ajattelin että hommaisin hyvät tähtikiikarit tilalle. Mut enpä millään osaa päättää mitkä.

avanti

Lainaus käyttäjältä: AIF - 08.09.2018, 22:46:40
Mitkä ois hyvät 20x80 kiikarit tai vastaavat. Myin teleskoopin, ja nyt ajattelin että hommaisin hyvät tähtikiikarit tilalle. Mut enpä millään osaa päättää mitkä.
Ehdottaisin Ursan myymää Helios-kiikaria. Ursan jäsenet saavat alennustakin. Minulla ei ole suoraa omaa kokemusta juuri siitä kiikarista, mutta mitä Tähdet ja Avaruus -lehdessä on testattu, Helios vaikuttaa aivan kelpo merkiltä.

ML
Lammisen Matti
Galileoscope
Baader Planetarium 15 x 80 kiikari
7 x 50 kiikari
Omegon 2,1x42 kiikari

Timpe

- Timo Inkinen

Janifin

Tervehys kaikille, ensimmäistä viestiä tänne pukkaa. Oen itseollut aina kiinnostunut avaruudesta jonkin verran. Lapsena maattiin syksylllä ja talvella seläällään pihalla ja etittiin "sputnikkeja" taivaalta, ja löytyhän niitä välillä. Ite olen nyt 39v ja vanhempi poika 7v joka on nyt koulusa kiinnostunuut avaruudesta. Itse en ole kuitenkaan sen enempää perehtynyt asiaan, kuin että tunnistan Otavan ja Etelän ristin, sekä osaan etsiä sateliittejä.

Ajatuksena on jo pitkään ollut ostaa kaukoputki tai kiikari ja kiikari tuntuu järkevämmältä joku kirpparin kaukoputkikin löytyy, mutta en osaa käyttää sitä, sain ilmaiseksi 3 v sitten.

No, sitten itse kiikariin: Olen jotakuinkin perillä kiikareiden valovoimaisuudesta metsästysharrastuksen kautta, mutta tähtikiikareissa lienee myös suurennoksella oma merkityksensä. En vaan oikein ole perillä, onko kiikareilla yleensäkkään ottaen mahdollisuus nähdä yksityiskohtia mistään muusta kuin kuun kraatereista? Kaikki muu taitaa olla niin paljon kauempana, vai onko? Kuun yksityiskohtiin riittää helposti 10×50, koska jopa vähemmän suurennosta/pienempi linssi riittää. 

Eilen makailin terassilla selällään ja katselin vanhoilla mutta laadukkailla 8x32 kiikareilla taivasta. Niilläkin erotti tähtien värieroja, mutta sateliitteja löytyikin todella paljon, mitä ei olisi paljaalla silmällä nähnyt.

No, innostus heräsi ihan uuteen ulottuvuuteen, kun yritin puhelimen Skymap sovelluksen avulla sen kellertävän tähden nimeä selvittää. Nyt sitten pyöriikin mielessä, hankkisiko 10x50 kiikarit ja miten paljon näden eri merkkien/mallien välillä on laatueroja vääristymissä ja valovoimassa/miten paljon niillä on merkitystä tässä käyttötarkoituksessa. 

Myös 15x?? kiinnostaa, mutta niille tarvitsee jalustan, tosin todennäköisesti jalustaa vaatii myös 10×50, koska käsissä on aina heilahtelua/tärinää. Ja mikä sen suuremman suurennuksen etu edes olisi tässä käyttötarkoituksessa.

Mitään kuraa en kuitenkaan halua ostaa, hyvällä optiikalla on mielekkäämpi harrastaa, ainakin ampumaharrastusta, uskon että sama pätee kaikkeen optiikkaan.

Tässäpä ajatuksia, olisiko jotain ehdotuksia jota ei ole aiemmin manittu? Onko esim Helioksella kilpailijjoita samassa/pykälää kalliimmassa hintaluokassa kuin vaikkapa Ursan aloituspaketin kiikarit?

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Janifin - 27.10.2018, 13:28:58
Ite olen nyt 39v ja vanhempi poika 7v joka on nyt koulusa kiinnostunuut avaruudesta. Itse en ole kuitenkaan sen enempää perehtynyt asiaan, kuin että tunnistan Otavan ja Etelän ristin, sekä osaan etsiä sateliittejä.
...clip...
Eilen makailin terassilla selällään ja katselin vanhoilla mutta laadukkailla 8x32 kiikareilla taivasta. Niilläkin erotti tähtien värieroja, mutta sateliitteja löytyikin todella paljon, mitä ei olisi paljaalla silmällä nähnyt. No, innostus heräsi ihan uuteen ulottuvuuteen...
Myös 15x?? kiinnostaa, mutta niille tarvitsee jalustan, tosin todennäköisesti jalustaa vaatii myös 10×50, koska käsissä on aina heilahtelua/tärinää. Ja mikä sen suuremman suurennuksen etu edes olisi tässä käyttötarkoituksessa.

Tervetuloa mielenkiintoisen harrastuksen pariin!
Oma ajatukseni tuossa tilanteessa olisi, että paras ratkaisu on hankkia hiukan lisää tietoa siitä, mitä noilla tulevilla kiikareilla (myöhemmin kenties kaukoputkella?) tehdään.
Tähän harrastustiedon puuttumiseen voisi auttaa esim. näiden opusten lukeminen kirjastosta (miksei hankinta omaksikin):
https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/tahtitaivas-paljain-silmin/
https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/ursan-tahtikartasto/
https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/messierin-kohteet/

Sitten kun on tiedossa mitä esim. tavallisilla kiikareilla voidaan havaita yötaivaalta, on aika ottaa nuo 8x32 pikkukiikarit paremmin hallintaan. Huomaatte tuolloin, että noilla pikkukiikareillakin löytää taivaalta paljon muutakin katsottavaa kuin "vain" erilaisia tähtien värejä ja satelliitteja. Esim. tuo Messierin luettelo havaintokohteista on alansa klassikko. Kohteiden etsimisessä on näet oma työnsä ja mitä suurempia suurennuksia haluatte käyttää, sen vaativammaksi tuo havaintotouhu samalla käy ja tietyt perustiedot on kaikkien tähtiharrastajien opittava (kuten tähdistöjen löytäminen taivaalta). Tuollaisen 8x32 kiikarin noin 7 asteen näkökenttä on vielä helposti hallittavissa ja sen käyttämisen avulla oppii samalla monen suuremman havaintovälineen vaatimat havaintotekniikat (tähtihyppelyt yms.).

Tähän sopinee alkuun vaikka tämä linkki URSA:n sivuille: https://www.ursa.fi/wiki/DS-opas/DS-opas
Ja miksei myös tämän kirjan lukeminen, kun mietitään millaista havaintovälinettä perheeseen tarvitaan: https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/kaukoputket-kayttajan-opas/

Juttu on nät niin, että kannattaa ensin katsoa läpi olemassa olevat havaintovälineet ennen kuin menee sijoittamaan rahaa uuteen kiikariin. On siis tärkeää selvittää itselleen, mitä ominaisuuksia haetaan esim. suuremmilla 10x50 (tai 15x70 kiikareilla) ja mitä niillä saavutetaan suhteessa jo omistamiisi 8x32 pikkukiikareihin. Uudet havaintolaitteet eivät näet tuo mukanaan automaattisesti parempia havaintoja, sillä tähtitaivaan havaitseminenkin on taito, mikä pitää vähitellen oppia (siinä sivussa oppii hyödyntämään hyvin jo noita 8x32 kiikareitakin) :wink:
- Timo Inkinen

Janifin

Kiitos. Ihan hyvä idea ottaa teoria ensin haltuun.

Itseasiassa oli tarkoitus/lupasin pojalle, että jos oppii lukemaan Jouluun mennessä, niin tilataan Aku Ankka ja maksan liittymismaksun URSA:n jäseneksi, jolloin saa myös  Tähdet ja avaruuslehden jota voi lukea.

Ja se on tosiaankin totta, että kohteiden hakemin suurella suurennoksella on työlästä ja hankalaa jopa maaston mukaan, saati ilman selkeitä kiintopisteitä taivaalla. Toki se auttaa, että on muuten touhunnut optiikan kanssa jolloin ymmärtää periaatteen. Ja taivaaltakin tietty löytyy selkeät kiintopisteet kunhan ne ensin oppii tunnistamaan. Näin aloittelijalle tuostakin sky map sovelluksesta oli hieman apua.

Olen jonkin verran käyttänyt myös sotilaspuolen optiikkaa ja täytyy sanoa, että valonvahvistimella taivaalle katsottuna tähtien määrän voi oikeasti ymmärtää rajattomaksi. Tosin tähtien kiikarointi valonvahvistimella haittaa "hieman" tähystys tai/ja vartiointi tehtäviä.  :police:


mistral

Kiikarissa on melko eri käyttötarkoitus kaukoputkeen verrattuna. Ainakin itse näen kiikarin tähtitarhojen katseluun kun kaukoputkella näkee yksittäisiä tähtiä tai planeettoja. Tämä nyt on yksinkertaistus mutta kuitenkin kertoo karkean jaon. Välimaastoon kyllä pääsee jollain isommalla astrokiikarilla mutta sen ostaminen on ongelmallista kun kiinalaisissa voi olla laatuongelmia ja japanilaiset Vixen, Kowa tai Fujinon on kalliita.