Avaruus.fi - keskustelualue

Olen uusi tämän harrastuksen parissa ja etsiskelen tällä hetkellä jostain kiikareita käsiini (olen jo yrittänyt mahdollisimman hyvin tutustua tähtitaivaaseen paljaalla silmällä ja uskon että nyt olisi aika ostaa kiikarit). Eli, olen katsellut muutamia kiikarityyppejä ja yrittänyt lukea joidenkin lehtien arvosteluja ja luonnollisesti olen yrittänyt kahlata netin läpi mahdollisista vaihtoehdoista.

Tässä on kaksi ehkä potentiaalista vaihtoehtoa (kritiikkiä otetaan vastaan=);
Oberwerk 11x70 http://www.binoculars.com/binoculars/astronomy-binoculars/oberwerk11x70binoculars.cfm (http://www.binoculars.com/binoculars/astronomy-binoculars/oberwerk11x70binoculars.cfm) Tämä on myyntipuheiden mukaan tehokkain käsissä pidettävä kiikari malli astronomisiin havaintoihin
Oberwerk 15x70 http://www.binoculars.com/binoculars/astronomy-binoculars/oberwerk15x70binoculars.cfm (http://www.binoculars.com/binoculars/astronomy-binoculars/oberwerk15x70binoculars.cfm) Niin ja joudun tässä kuitenkin ostamaan jalustan, joten koko ei välttämättä ole haittana

Onko teillä jotain suosikki kiikarioptiikkamerkkiä? Onko Oberwerk huono joltain kannalta? Mikä olisi paras kiikari malli/koko aloittelijoille? Onko esim Sky at Night -lehden suosittelema Strathsprey hyvä valmistaja (saako rahalla laatua)? Kannattaisiko panostaa vesitiiviisiin kiikareihin? Mikä olisi ehkä mahdollisesti hyvä jalusta aloittelija stargazerille? Näkeekö näillä malleilla esimerkiksi galakseja kuten M31? Entä erottuuko kummallakaan mallilla M1 edes minkäänlaisena täplänä? Mikä on hyvä field of view ja suurennos ensimmäisissä kiikareissa että näkisi vaikkapa Seulaset (tai hieman pienemmän ryhmän, kuten joku open cluster) yhdessä kuvassa? Mihin pitäisi kiinnittää erityisesti huomiota kiikareita ostaessa? Kannattaako satsata kiikareihin rahaa, vai vasta myöhemmin suunnitteilla olevaan kaukoputkeen?

Jos saisin noihin muutamaan kysymykseen jotain suuntaa-antavaa vastausta niin siitä olisi suuri apu, kiitos jo etukäteen!

Kaikkia kiikareita voi pitää kädessä. Tähtiä katsellessa jalusta on välttämätön jos haluaa nähdä muuta kuin tähtien liikettä. Mainitsemasi kiikarimerkki on minulle tuntematon. 11x70 antaa hyvän kokoisen lähtöpupillin niin että kaikki putken läpi tuleva valo tulee käytettyä.
Oma suosikkimerkkini on Zeiss, minulla on yhdet vanhat sellaiset. Niiden piirto on siedettävän hyvä. Oli minulla hyvät Asahi-kiikarit mutta ne llähtivät pojan matkaan Himalajalle katselemaan vuoristomaisemia. Tutun lintubongarin 8x42 Nikonit olivat myös aika hyvin piirtävät. Talviaikaan olisi ihan kiva jos kiikarit olisivat suljettua tyyppiä, silloin ne huurtuvat vain ulkopuolelta.
Lidlin myymät Meaden 10x50 kiikaritkin ovat ihan siedettävät, hyvien löytäminen myytävien joukosta edellytti useampien yksilöiden kokeilua. Olisikohan olleet viidennet, joissa kollimointi oli riittävän kohdallaan.
Jalustana olen käyttänyt videokameran jalkaa. Onneksi olen aika lyhyt, ei tarvitse hankkia erikoiskorkeaa jalustaa.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Pororo - 12.01.2009, 18:42:13
Oberwerk 11x70 http://www.binoculars.com/binoculars/astronomy-binoculars/oberwerk11x70binoculars.cfm (http://www.binoculars.com/binoculars/astronomy-binoculars/oberwerk11x70binoculars.cfm) Tämä on myyntipuheiden mukaan tehokkain käsissä pidettävä kiikari malli astronomisiin havaintoihin
Oberwerk 15x70 http://www.binoculars.com/binoculars/astronomy-binoculars/oberwerk15x70binoculars.cfm (http://www.binoculars.com/binoculars/astronomy-binoculars/oberwerk15x70binoculars.cfm) Niin ja joudun tässä kuitenkin ostamaan jalustan, joten koko ei välttämättä ole haittana
Onko teillä jotain suosikki kiikarioptiikkamerkkiä? Onko Oberwerk huono joltain kannalta?

http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=21&entryid=129 (http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=21&entryid=129) Oberwerk 11x70 FMC
http://excelsis.com/1.0/entry.php?entryid=84&sectionid=21 (http://excelsis.com/1.0/entry.php?entryid=84&sectionid=21) Oberwerk 15x70
http://excelsis.com/1.0/section.php?sectionid=21 (http://excelsis.com/1.0/section.php?sectionid=21) (Muita kiikarimalleja eri käyttäjien arvioimina samalla sivustolla, A-B-C-...)

Noista linkeistä saanee riittävästi taustatietoja eri mallien vertailuun.

Mielestäni kiikari on sen verran herkkä kapistus että en ostaisi niitä postimyynnistä, vaan haluaisin tarkastella laitetta livenä ennen ostoa.

Monissa kiikareissa on kaksi hyvää pientä kaukoputkea rinnakkain mutta ne katsovat keskenään hieman eri suuntiin... taivaalla on silloin paljon kaksoistähtiä. Päivällä moisila vehkeillä tulee pää kipeäksi.

Mielestäni mitään kiikaria ei voi pitää tukematta, jos sillä meinaa tosissaan katsella vaikka Jupiterin kuiden liikettä. Jalusta on välttämätön.

Kiikarivalmistajia on maailmassa vain muutamia. Samoja laitteita myydään monilla tuotemerkeillä, eli pelkkä nimi ei kerro oikein mitään.

Tullin ja ALVn takia kannattaa tilata EU alueelta, jos suomalaisilla myyjillä ei ole mieleisiä. Punta on nyt halpa... Tarkasta myös Uran ja Villen valikoimat.

jk

EDIT:
Saksalainen TS myy hyvin samanoloista värkkiä. Hintalappu on 119€ joka sisältää eurooppalaisen ALVn.

http://www.telescope-service.com/binoculars/start/medium/medium.html#1570 (http://www.telescope-service.com/binoculars/start/medium/medium.html#1570)

                      Jos isoja tähtikiikareita ei esim. kameraliikkeissä juurikaan pidetä hyllyssä, ehkä voisit saada kontaktin jonkun astronettiläisen kanssa osoitteesta: yleinen keskustelu/harrastuksesi hintalappu. Siellä näkyy monilla olevan tähtikiikari ja ainakin
jotakin valoa asiaan tulisi. Noissa kiinalaisissa kiikareissa on kaikki mahdollisuudet saada huono yksilö. Toisaalta voi myös saada
hinta/laatusuhteeltaan erittäin hyvänkin. Yksi hyvä apuneuvo vertailuun on ottaa mukaan esim. lintukiikari, joilla katsellessa
silmä lepää ja kuva muodostuu näkökeskuksessa välittömästi. Nyt kun vertaa sitä ja tähtikiikaria, niin huomaa kyllä jos kuvan-
muodostuksessa on jotain häikkää (kollimaatio, prismat tai jotain muuta)

Purjehdusharrastukseni vuoksi on tullut käytettyä paljon 7x50 kiikareita, jotka on keikkuvassa veneessä mahdollista vielä stabiloida käsin sen verran että kohde on mahdollista löytyä. 15*70 olisi veneessä jo täysin mahdoton. Minkäänlaista jalustaa taas veneessä ei voi ajatella, jos ei halua otsaansa ja poskiaan mustelmille. Eikä ole tarviskaan, sen veran lyhyen aikaa niitä kerrallaan tulee tarvittua.

Tähtiä katsellaan useita kymmeniä minutteja helposti kerrallaan, eikä sellaisia aikoja jaksa kannatella käsiään ilman kiikareitakaan. Joten jalusta kiikareille tarvitaan, olivat ne millaiset tahansa. Kyllä tuollaista 15x70 kiikaria voi hetken pitää käsivarallakin, mutta ei sitä voi varsinaisesti katseluksi nimittää.

Kun kiikareita käyttää, tuollaiset 7x50 on näkökentältään mukavammat kun etsii kohdetta. 15x70 kuva on jo melkoisen kaposa, mutta antaahan se monesta kohteesta paremmat näkymät.

Minulla on kummatkin ja taidampa vielä jossain vaiheessa hommata pykälää isommatkin, luokkaa 20-25x100.

JV

Lainaus käyttäjältä: Pororo - 12.01.2009, 18:42:13Näkeekö näillä malleilla esimerkiksi galakseja kuten M31?

Koska galakseja näkee jo paljain silminkin, tuollaisilla kiikareilla niitä voi nähdä jo varmaan satoja, jos laatu on kohdallaan. Yksityiskohtien näkeminen on toisaalta hyvin vaikeaa johtuen lähinnä pienestä suurennoksesta kaukoputkeen verrattuna. Pimeästä taivaasta on tietysti paljon apua myös galaksien näkemiseen.

LainaaEntä erottuuko kummallakaan mallilla M1 edes minkäänlaisena täplänä?

M1 näkyy lähes millä tahansa instumentilla, joten tuollasilla kiikareilla sen ei pitäisi olla ongelma.

LainaaMikä on hyvä field of view ja suurennos ensimmäisissä kiikareissa että näkisi vaikkapa Seulaset (tai hieman pienemmän ryhmän, kuten joku open cluster) yhdessä kuvassa?

M45 on käytännössä katsoen kaunista katsottavaa laitteesta riippumatta. Jos nyt pelkästään Seulasista on kyse niin tuollaisella yli 4 asteen (ja mieluiten ainakin yli 3 asteen) näkökentällä joukko on ainakin omasta mielestäni parhaimmillaan. Netistä löytyy varmaan piirroksia Seulasista kiikarien läpi piirrettynä kyllä.

/Jake

Näkyy Villellä olevan Celestron 15*70 tarjouksessa 95€:

http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1363&show=all (http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1363&show=all)

Onkohan samasta pajasta kotoisin kuin edellä luetellut muut kiinan ihmeet?

JK

Mitä eroa tuolla Celestronin mallilla ja tällä http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2129&show=all (http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2129&show=all) Helios Quantum-4 15x70 on, kun eroa löytyy lähinnä vesitiiviydestä. Onko näillä malleilla siis suurtakin heittoa mm. lasien hionnan kanssa.

Celestronit Kiina, Helios Japani siinä se ero jos sitä haluaa tietää, tähtiharrasteessa harvemmin tarvitaan vesitiiviyttä. Isoissa kiikareissa harvemmin typpitäytettä, se estää veden tiivistymisen pakkasessa linssien sisäpinnoille sanokoon kuka mitä hyvänsä, itselläni Kowa merkkiset 8X32 ja katseltava ei ole vielä loppunut, pienen kiikarin voi tukea vaikka lätkämailan tyngällä rintaa vasten. + 10 < kiikarit vaativat vähintään järeän jalustan ja mielellään keskiöputki tuennan ja ripustuksen. Unohda slikit ja muut lidl sekä halpis robbari kamat, jalusta minimi suositus Manfrotto 055 ja 128 videopää, se kantaa isonkin kiikarin, pyöröputki rules.

LainaaIsoissa kiikareissa harvemmin typpitäytettä, se estää veden tiivistymisen pakkasessa linssien sisäpinnoille sanokoon kuka mitä hyvänsä,

Kauankohan toi typpitäyte säilyy kiikarissa. Luulen ettei ne ole hermeettisesti suljettuja, jolloin pikkuhiljaa sinne menee ilmaa ja typen osuus pienenee. Meneekö sitten vettä missään olomuodossa. Nillä kait pitäisi olla jokin määräaikaishuolto.

JV

Typpitäyte säilyy siellä kunnes joku amatööri avaa tai rikkoo kiikarit. Himalajalle lähteneet Asahit ovat typpitäytteiset, eivät huurru sisältä.

Kaizu

Kylmin koleilu itselläni on -30 omilla typpitäytteisillä vaikka tehtaan takuu koskee +50/-25, ei huurru, lisäksi nykyään on pinnotteita jotka estävät jopa ulkopuolisen veden tiivistymisen ja pisaroitumisen. Kowa kiikarit ovat olleet kaulalla retkillä yli kymmenen vuotta eikä näytä ajan hammas kuluttaneen.

Hyvällä pidolla kiikari on elinikäinen kuten jossain ohjeissa sanotaan. Vaarini internoi venäläisen upseerin tento merkkiset kiikarit Suomi-Venäjä maaottelussa 42-43 syvärillä, kiikarit ovat ilmeisesti jotkut tykistö upseerin yms. speksit ovat 10X60 ja kuva on kirkas joskin päivänvalossa hieman sinertävä. Näissä ei ole typpitäytettä, mutta eivät tunnu huurtuvan nekään ja ikää on varmasti se <60v., lienee ilmanvaihto toimii. Vesitiiveys ilman kaasutäytettä kuulostaa aina epäilyttävältä, käy helposti niinkuin sille kuuluisalle kellolle tiskatessa

Oli miten oli, itse kannatan alkuvaiheessa olevalle laadukkaita ja etenkin moniköyttöisiä kiikareita, erikoiskiikarit sitten kun varmasti into riittää niitä kanniskella jalustoineen tähtitaivaan alle. Omat peruskiikarit jotka lukeutuvat kyllä enemmän lintu kuin tähtitaivasluokkaan eli 8X32 tarkentuu 1,5m-ääretön, laadukkaat pinnoitukset sekä erikoislasit takaavat todella kirkkaan kuvan kaikissa olosuhteissa ja etenkin valaistusolosuhteissa.

Periaatteessa kiikarit ostokset kuuluvat luokkaan: kokeile ensin, paitsi jos on olemassa käyttäjä dokumentaatiota ja testejä joista varmistua esim. Netti ostokseen, jos hinta on alle 300 ja selosteessa taataan huurtumattomuutta ja huippukuvaa, kannattaa harkita kaksi kertaa. Villenkello tuntuu olevan täällä se ainoa oikea tähtivarustekauppa, josta voi tehdä erittäin hyvän sika säkissä ostoksen. Ostoksia kannatta tehdä avarakatseisesti ja sen oikean voi löytää vaikka lintuvarustekaupasta.

Lainaus käyttäjältä: pappa - 15.01.2009, 11:18:09Oli miten oli, itse kannatan alkuvaiheessa olevalle laadukkaita ja etenkin moniköyttöisiä kiikareita, erikoiskiikarit sitten kun varmasti into riittää niitä kanniskella jalustoineen tähtitaivaan alle.

Mitkä luokittelet erikoiskiikareiksi?

No esimerkiksi isosuurenteiset näköala-tähtikiikarit joita ei voi käyttää mielekkäästi muuhun kuin näihin tarkoituksiin. Monipuolisuudella tarkoitan kiikareita joilla voi katsella muutakin kuin kaukaisia maisemia tai kohteita, esim. Tarkentaa lähemmäs kun 50-100 metriä.

Käyvätkö kaikki kiikari>kolmijalka-adaptorit käytännössä kaikkiin kiikareihin ja kolmijalkoihin... Olipas tuossa k:ta kerrakseen... =)

Kiikarin keskiöruuvi on standardi, ja sovittimien ruuvit käyvät jalustojen päiden kierteisiin myös standardin ansiosta.

Mun ensikiikarit on 28x110 Garrett Opticalin signature seriesit. http://www.garrettoptical.com/biggest-binocular-p/s110hd-wp.htm

On aika isot, painavat ja vaatii jalustalta paljon, mutta valovoimaa on sitten kunnolla. Oon tykännyt vaikka joskus niskat on koetuksella, kun katselee tarpeeks korkeelle.

Äsken juuri havainnoin/piirsin M33 galaksin ja näkyi helposti taajaman mag 5.5 taivaan alta :)

Kumpaako suosittelisitte aloittevalle taivaan tutkijalle??

Celestron 15x70 SKYMASTER http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1363&show=all
Konus 20x80 GIANT  http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2644&show=all

Vai jokin muu kiikari, hinta sais olla siinä 100e pintaan.

Tarkoitus ois ekana katella kuuta ja sit samalla vähän noita muita planeettoja. Myöskin alku tutkailu tapahtuu käsin, myöhemmmin olisi tarkoitus hankkia jalusta.

Kiitos.

Celestronia on käsitelty tälläkin foorumilla ja täyttänee toiveesi. Tosin ilman jalustaa katselu ei anna sinulle mahdollisuuksia kunnon havaintoihin koska kiikareiden paino on sen verran suuri. Vaikka voimaakin olisi sydämmen syke ja muut pienetkin tärähdykset moninkertaistuvat. Jalustakin saisi olla tähti kiikareilla aika jämäkkä joten lueskele täältä jalusta ja kiikari osiota katsellaksesi kokemuksia.

Joo mun ekat kiikarit oli noi Celestronit ja ehdottomasti on täyttänyt odotukset. Hieman värivirhettä ja vinjetointia kun kirkkaisiin kohteisiin katsoo, mutta ehdottomasti hintansa arvoiset. Minäkin suosittelen jalustaa ja kyllähän noita löytyy tuolta Villeltäkin ihan hyviä, nyt näin aloittelijalle. Minulla ei ole kokemusta Konuksen kiikareista, mutta täältäkin olen lukenut, että vaikka linssillä onkin enemmän kokoa ei se tuossa luokassa tuota mitään merkittävää eroa. Ainoat erot, mitkä nyt tulevat mieleen liittyvätkin sitten tuohon optiikan laatuun ja suurennokseen.
Jalustaa kuitenkin suosittelen.

Ääni Celestronille täältäkin. Mielestäni hyvä hinta-laatu suhde. Eilen tuli viimeksi katseltua Kuuta ko. värkillä.  Myös monet ds -kohteet näkyvät hyvin. Jalustaksi käy vaikkapa riittävän tukeva kameranjalusta. Mutta tuo mukana tuleva muovirimpula jalustasovitin on kyllä mielestäni hieman liian hutera noin painavalle kiikarille.

Anteeksi nyt että tökin tähän väliin, mutta kun kehutaan yhtä tuotetta, ei riitä että on koettu se kehuttu, vertailua pitää olla takana toisestakin.

Onko joku päässyt kokeilemaan molempia?

Itsellä tuli taas eteen hinku myös kiikareihin. 10*50 ja 15*70 löytyvät, jälkimmäinen on Anttilan muutamanvuoden takaisia hankintoja. Sinänsä olen niihin tyytyväinen, koska molemmat puoliskot katsovat samaan pisteeseen. Nyt anttilassa jo jonkin aikaa halvennettuna myytävät "jättiläiset" 20*80 ovat järjestään olleet karua katsottavaa, päänsärky tulee muutamassa sekunnissa kun aivot yrittävät epätoivoisesti raksuttaa kuvia päällekkäin.

Pienemmillä kiikareille on ollut käyttöä ihan mukavasti, isommat olivat vähän toista vuotta lainassa ja palautuivat juuri kotiin. Taivas on kiikareiden läpi kaunista katsottavaa, pykälän verran haluaisin kuitenkin lisää laatua ja valovoimaa, maksamatta itseäni kipeäksi.

Siis, onko jollakulla kokemuksia erilaisista kiikareirsta niin paljon että voi hyvällä omallatunnolla kehua yhtä toisen kustannuksella?

Keskustelua on käyty muuallakin, mutta aiheen herätessä jälleen henkiin, miksen sitten samalla tässä paasaisi?
:wink:

Kari

Kyllä 15-20x suurentaville kiikareille jalusta on ihan "must" hankinta.
Yksi varteenotettava vaihtoehto on mielestäni tämä;
http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productId=373842&storeId=1444&catalogId=1444&shopId=19652&compartmentId=20161&categoryId=20692#
Manfrottoista ja Giottoseista en tiedä  mutta pidän tuota helv....n hyvänä hintaisekseen, johan sen kertoo jalustan nimessä oleva numerosarjakin..
No ehkä saisi ylettyä vähän korkeammalle mutta tällaiselle 175cm onnistuu vielä 60astetta ilman kyykistelyä.

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4846.0 löytyy tarinaa lisää eritoten Optica merkkistä. Ko. merkillä on omat heikkoutensa mutta esim. tuota Garyp:n mainitsemaa päänsäryä en ole omissani havainnut tunninkaan sessioissa. Sattui ehkä heti kohtuuyksilö matkaan. Ainakin edukkaita kiikareita ostaessa olisi sii hyvä päästä testaamaan ostettavaa yksilöä.

Sait taas pahan mielen minulle kun huomasin tuon Kaizun mainitseman 23 x 135 kiikarit... Olin jo unohtanut että jollakulla on sellaisiakin. Lottovoiton jälkeen sitten...
:undecided:

Kari

Nettianttilasta en tuota jalustaa ostaisi. Ehkä oikeasta Anttilasta kun ensin olisin päässyt toteamaan sen tukevuuden. Olen nähnyt monta "tukevaa" muovista kinopäätä. Nettianttilan kuvasta ei näy valmistusmateriaali, eikä sitä kerrota muuallakaan.

Omat isot kiikarini olivat todella "lottovoitto". Linssit olivat väistymässä digitaalitekniikan tieltä Ämmässuon kaatopaikalle mutta satuin pääsemään väliin pitkine kynsineni.
Kiikaritarina (http://www.kaiforssen.fi/Leitz%20Wetzlar%20binocular%2023x135.htm)
Niitä ei saanut kaupasta, ne piti tehdä itse. Netistä löysin tarinan jossa joku Saksalainen oli värkännyt kaukoputksen samaisesta linssistä. Sillä poloisella oli vain yksi linssi, minullapa oli kaksi.

Kaizu

Kiitoksia vastauksista, joten taidan pistää noi Celestron 15x70 SKYMASTER sitten pistää tilaukseen.

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 06.09.2009, 22:24:28
Nettianttilasta en tuota jalustaa ostaisi. Ehkä oikeasta Anttilasta kun ensin olisin päässyt toteamaan sen tukevuuden. Olen nähnyt monta "tukevaa" muovista kinopäätä. Nettianttilan kuvasta ei näy valmistusmateriaali, eikä sitä kerrota muuallakaan.

Juu, ei tarvi ostaa netanttilasta, saa ainakin Kodin ykkösistä. Eipä tullut tuo mieleen. Kinopää on metallia, muutenkin jalusta on rautaa, terästä ja alumiinia.  Säätöjä vähän joka suuntaan, pari vesivaakaa. Painaa 4,3kg, ei rimpula.

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 06.09.2009, 22:24:28

Kiikaritarina (http://www.kaiforssen.fi/Leitz%20Wetzlar%20binocular%2023x135.htm)

Kaizu

Respektiä!!!

Kari

Kaverilla meni vuoden päästä ostosta anttilan optica jättikiikarit roskiin, ne hajosi. Noin halpoja en ostaisi (99) itsekkään, vaikka olenkin köyhä opiskelija.

Miten kiikari hajosi?

Oliko normaalikäytössä? Putosivatko?
Hajosiko tarkennuslaite? Irtosiko okulaari? Löystyikö linssi?
Vaurioituiko jalustakiinnike?

Saiko jämistä tehtyä kaukoputken etsimen?

jk

Lainaus käyttäjältä: GaryP - 06.09.2009, 21:59:15
Sait taas pahan mielen minulle kun huomasin tuon Kaizun mainitseman 23 x 135 kiikarit... Olin jo unohtanut että jollakulla on sellaisiakin. Lottovoiton jälkeen sitten...
:undecided:

Kari

Nuo on jo sellaset härpäkkeet mitä olisi ilo päästä testaamaan.

MOI

Minulla on aloittelijan kiikarina n. 20v. sitten ostettu aito Neuvostoliittolainen 12 x 45... merkki tuntematon.ilmeisesti sotilaskäyttöön tehty.
Siinä on yllättävän hyvä optiikka ja muutenkin sillä näkee hyvin. Sillä on kaikki näkyneet komeetat seurattu ja muutkin mielenkiintoiset ilmiöt
Kun tässä pääsee hommaan sisälle niin hommata jalustat ja hyvä kiikari. Tuosta venäläisestä en luovu kuitenkaan, jo tunnearvosyistä.

petejope

Ensin voisi hankkia jalustan tuolle Neuvostokiikarille. Neuvostoaikainen militaarioptiikka on ollut enimmäkseen hyvälaatuista.

Kaizu

Kiitokset vinkistä Kaizu, tyytyväinen olen ollut neuvosto-optiikan laatuun.

Olen ajatellut ostaa kiikarit. Olen miettinyt sitä, että kannattaako ostaa 15x70 vai 25x100. Onko 25x100 kiikarit niin paljon paremmat, että niistä kannattaa maksaa noinkin paljon enemmän? Ne on kuitenkin 100-200 euroa kalliimmat, riippuen hieman valmistajasta ja mistä ostaa.

Valinta riippunee havaintotarpeista, käyttöön tulevasta jalustasta ja rahatilanteesta. Isompi 25x100 on tietysti parempi valinta (näkymien kannalta), jollei kiikareita tarvitse kuljetella pidempää matkaa ja niille löytyy riittävän tukeva/mukava jalustaratkaisu.

Oman kokemukseni mukaan 15x70 kiikareille välttää vielä muutaman kympin kamerajalusta, pysyy vielä ominaan pystyssäkin sellaisilla,
jätikiikarit vaativat sitten jykevän jalustan joka maksaakin enemmän.

Ekoiksi kiikareiksi mielestäni sopii parhaiten sellaiset mitä voi käyttää helposti muuhunkin kuin taivaan tarkkailuun. Niille on käyttöä vielä sittenkin kun on tullut hommattua kaukoputki tai suuret erikoiskäyttöön valitut kiikarit.

Sopivia yleiskiikareita, jotka toimivat hyvin myös yöllä, ovat sellaiset minkä lähtöpupilli on luokkaa 5mm - 7mm. Viiden millin pupilli saadaan vaikkapa 10x50 tai 8x40 kiikarilla. Seitsemän millin pupillin saa aikaiseksi 7x50 kiikarilla.

Nämäkin antavat parhaan kuvan tuettuina. Ne sopivat esimerkiksi Kuun, Jupiterin ja sen kuiden sijainnin sekä tähtijoukkojen katseluun. Aurinkokalvolla suojattuna myös suuret auringon pilkut ovat nähtävissä.

Kun selailet hieman tämän viestialueen muita ketjuja, huomaat että mielipiteet tässäkin asiassa menevät jonkin verran ristiin.

jk

Lainaus käyttäjältä: Piiska - 31.12.2009, 14:48:48
Olen ajatellut ostaa kiikarit. Olen miettinyt sitä, että kannattaako ostaa 15x70 vai 25x100. Onko 25x100 kiikarit niin paljon paremmat, että niistä kannattaa maksaa noinkin paljon enemmän? Ne on kuitenkin 100-200 euroa kalliimmat, riippuen hieman valmistajasta ja mistä ostaa.

Miten niin 25x100 kiikarit olisivat paremmat kuin 15x70? Tuosta voi laskea että vähemmän suurentava antaa lähtöpupilliksi 4,7 mm, kun isompi antaa tietysti tasan 4 mm. Pienempi on siis valovoimaisempi, isompi suurentaa enemmän mutta näkökulma on vastaavasti pienempi.

Yleensä ottaen valovoimaisuus on aina parempi - toisaalta myös ikä vaikuttaa siihen hyötyykö isommasta lähtöpupillista. Meikäläisen lähes kuusikymppisen omat pupillit eivät varmaan laajene enää niin paljon kuin nuorena.

ML

Lainaus käyttäjältä: avanti - 03.01.2010, 23:30:46
Miten niin 25x100 kiikarit olisivat paremmat kuin 15x70? Tuosta voi laskea että vähemmän suurentava antaa lähtöpupilliksi 4,7 mm, kun isompi antaa tietysti tasan 4 mm. Pienempi on siis valovoimaisempi, isompi suurentaa enemmän mutta näkökulma on vastaavasti pienempi.

Lähtöpupillista hyötyminenkin on vähän kaksipiippuinen juttu, jos joudutaan havaitsemaan valosaasteisista olosuhteista. Tällaisessa tilanteessa 4 mm lähtöpupilli on käytännössä hyvin lähellä 4.7 mm lähtöpupillin näkymää, koska kohdetta valosaasteen keskeltä kaivettaessa paremmasta suurennuksesta on enemmän hyötyä kuin suuremmasta lähtöpupillista (=taustataivas on jo muutenkin liian vaalea valosaasteen takia ja suurennuksen kasvattaminen parantaa tässä tapauksessa kohteen kontrastia).

Jalustavaatimukset noissa kahdessa ovat niin eri tasolla, että sieltä se valintaperuste varmaankin loppujen lopuksi löytyy. Kysyjä ei maininnut, ovatko nuo suuret kiikarit kysyjän ensimmäiset kiikarit. Itse oletan, että hankinta tulee 8x...10x pikkukiikareiden rinnalle, joten neuvon sen mukaan ostamaan laitetta juurikin tähtitaivaan havainnointia varten, en yleiskäyttöön. Kaikesta huolimatta kannattaa muistaa etteivät (suuretkaan) kiikarit ole kaukoputken veroiset havaintovälineet, vaan ne täydentävät hyvin olemassa olevaa havaintovälinearsenaalia tarpeen mukaan.

Edit: Ei prkl... tuossahan se seisoo otsikossa, että ekat ovat... toteaa "yksi puusilmä"  :grin:

En viitsi uutta aihetta aloittaa, joten kysytään täällä.

Mieltäni on jo pidemmän aikaa askarruttanut seuraavanlainen ongelma.

Oletetaan, että havaitsijalla olisi käytössään linssikaukoputki, jonka objektiivin halkaisija on 60 mm. Hänellä on myös käytössään kiikari jonka objektiivin halkaisija on myös 60 mm.

Olenkin ihmetellyt, että olisiko kiikari kaksi kertaa kaukoputkea valovoimaisempi? Kiikarissahan olisi kaksi 60 mm "putkea". Asia tuskin on ihan näin yksinkertainen. Missä suhteessa nämä havaintolaitteet oikein ovat toisiinsa nähden ja kuinka niiden valovoimaa oikein pitäisi määritellä?

Toivottavasti ymmärsitte mitä tarkoitan.

Lainaus käyttäjältä: Antti - 19.09.2010, 00:13:26
En viitsi uutta aihetta aloittaa, joten kysytään täällä.

Mieltäni on jo pidemmän aikaa askarruttanut seuraavanlainen ongelma.

Oletetaan, että havaitsijalla olisi käytössään linssikaukoputki, jonka objektiivin halkaisija on 60 mm. Hänellä on myös käytössään kiikari jonka objektiivin halkaisija on myös 60 mm.

Olenkin ihmetellyt, että olisiko kiikari kaksi kertaa kaukoputkea valovoimaisempi? Kiikarissahan olisi kaksi 60 mm "putkea". Asia tuskin on ihan näin yksinkertainen. Missä suhteessa nämä havaintolaitteet oikein ovat toisiinsa nähden ja kuinka niiden valovoimaa oikein pitäisi määritellä?

Toivottavasti ymmärsitte mitä tarkoitan.

Valovoima ei sinällään kasva, sillä toisen toisen röörin valo ohjautuu eri silmään kuin toisen. Toki käyttömukavuus kasvaa kun kuva tulee molempiin silmiin, enkä takaa etteikö kyky nähdä himmeitä kohteitakin paranisi hieman, riippuen siitä miten aivot yhdistävät silmiin saapuvan informaation. Mielenkiintoinen kysymys, kieltämättä.

Sinähän katselet molemmilla silmillä erikseen. Siinä ei valovoima paljon kasva. Ehkä valovoima 60mm kiikarilla voi olla sangen hyvä, mutta ei se kuiten kaukoputkea voita. Polttovälikin ratkaisee. Niin ja laatuasiat sit erikseen.

Muistan jostakin lukeneeni, että kiikarin etu on merkittävä. Jo se, että binovievereitä valmistetaan, kertoo siitä että molemmilla silmillä näkeminen auttaa. Binovieverissähän kaukoputkesta tuleva fotonimäärä puolitetaan molempiin okulaareihin, jolloin luulisi ettei sellaisia kukaan hankkisi, mutta kyllä kauppa käy. Toki selityksenä voi olla myös se, että jos on 16" Cassegrain, riittää siitä fotoneita yllinkyllin pienemmillä suurennoksilla.

Löytyipäs tämmöinen kiikareita käsittelevä linkki: http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/kiikari.htm

Linkin takaa lainattua: "Tutkimusten mukaan havainnointi molemmilla silmillä parantaa himmeitten kohteiden näkemistä 25...40 %. Tällöin kiikari, jonka objektiivin halkaisija on 50 mm vastaa kaukoputkea, jonka aukko on 60 mm." Aukolla ilmeisesti tarkoitetaan putken objektiivin halkaisijaa.

Mitenköhän tuo nyt tulkitaan? Oletetaan, että havaintovälineet ovat edelleen 60 mm kiikari ja 60 mm putki. Saako siis 60 mm kiikarilla himmeämpiä kohteita esiin kuin 60 mm putkella? Linkin tekstissä on kaiken lisäksi 50 mm kiikari. Voisi siis luulla, että 60 mm kiikari näyttäisi himmeämpiä kohteita kuin 60 mm putki.

Lainaus käyttäjältä: pepa - 19.09.2010, 00:35:00
Ehkä valovoima 60mm kiikarilla voi olla sangen hyvä, mutta ei se kuiten kaukoputkea voita.

Miksi kaukoputki olisi parempi?

Lainaus käyttäjältä: mistral - 19.09.2010, 01:24:40
Muistan jostakin lukeneeni, että kiikarin etu on merkittävä. Jo se, että binovievereitä valmistetaan, kertoo siitä että molemmilla silmillä näkeminen auttaa. Binovieverissähän kaukoputkesta tuleva fotonimäärä puolitetaan molempiin okulaareihin, jolloin luulisi ettei sellaisia kukaan hankkisi, mutta kyllä kauppa käy. Toki selityksenä voi olla myös se, että jos on 16" Cassegrain, riittää siitä fotoneita yllinkyllin pienemmillä suurennoksilla.

Minkähänlainen ero olisi sitten 60 mm kiikareilla ja 60 mm kaukoputkella+binoviewerillä? Luulisi, että kiikarit voittavat, koska binoviewer puolittaa tulevan valon kahdelle eri okulaarille.

Olen myös jostain lukenut että kiikarin vastaisi valonkeruukyvyltään linssikaukoputkea jossa objektiivin halkaisija olisi 1.412 kertainen. Luku tullee objektiivien pinta-aloista. 1.4142 x 135mm = 190mm, eli 135mm:n kiikari vastaa 190mm:n linssiputkea ja 200mm:n newtonia. Oman kokemukseni mukaan tuo on hieman yläkantissa mutta ei paljoa. Katselu on paljon mukavampaa kiikarilla eivätkä silmät väsy pidemmässäkään sessiossa.

Binoviewer vaatii eteensä isoa pitkäpolttovälistä linssiputkea. Binoviewer syö putken optista pituutta aika paljon ja rajoittaa läpimenevän valokartion kokoa. Joissain viewereissä on etupäässä barlow näitä puutteita korjaamassa.
Kokelin binovieweriä 60 mm:n linssiputkeen mutta sille ei tähtitaivaalta löytynyt muita kohteita kuin Aurinko, Kuu, Venus ja Jupiter.

Kaizu

Kiitos Kaizu. Tuo selvensi asiaa paljon.

Onko joku käyttänyt TASCOn kiikareita?, arvosteluja otetaan vastaan!
Minulla on TASCOn kiikarit, jossa on 10x50mm suurennos, pääseekö näillä alkuun hyvinkin?

Tascoa en ole käyttänyt, mutta Bresseriä ja Celestronia kylläkin. Kyllä noilla ihan hyvin alkuun pääsee, jos vain optiikka on hyvänlaatuista. Sillä näkee avoimia tähtijoukkoja, kirkkaimpia galakseja, Uranuksen ja Neptunuksen (ja tietenkin muut, paljain silminkin näkyvät planeetat) ja tietenkin Kuun. Tosin nälkä kasvaa syödessä ja voit joutua ostamaan kaukoputken...  :grin:

Tämä on hassusti asetettu kysymys. Jos sinulla on jo kiikari ja ulkona hyvä sää taivaan katseluun niin miksi et kokeilisi niitä ja kirjoita tänne milta TASCO tuntui käytössä!

* oliko kuva molemmissa kiikarin puolikkaissa samanlainen?
* oliko putket yhdensuuntaisia niin että tähdet näkyivät yhtenä eikä kahtena pisteenä?
* oliko kuva terävä?
* oliko kuva kontrastikas?
* miltä mekaaninen laatu vaikutti?
* oliko helppo tarkentaa ja säätää okulaarit kohdalleen?
* voiko laitetta käyttää myös silmälaseilla?
* tarvitseeko laite jalustan

Tuollaisen pikkukatsauksen voi tehdä kuka tahansa ja se opastaa mahdollisesti myös muita käyttäjiä laitehankinnassa.

jk

Uranuksen ja neptunuksen ... :grin:

No joo, näkeehän ne ja kaikki tähdet mitä paljaalla silmällä + paaljon enemmän. Se on sitten eri asia mitä niistä näkee.

Vakavasti ottaen itsekkin katselen joskus 7x35 Zuikoilla Zuiholla taivasta lähinnä seuratakseni missä mikäkin tähtikuvio milloinkin sijaitsee ja olisiko niissä jotain mielenkiintoa herättävää. Mutta kuten Tomi.K mainitsi, kaukoputkella näkee paremmin. Eli kyllä pieni on pieni mutta ajaa tarpeen mukaan asiansa. Ja näemmä Meade-mad kiteytti miten kiikarin kelpoisuus todennetaan.
Yhteenveto:Jos omistaa Tascon ja ne tuntuu hyvältä niin niillä sitten alkuun.

_{edit; kielioppia osittain tarkistettu ja yksi asiavirhekin korjattu, heh}

10x50 on hyvin käyttökelpoinen kiikari tähtiharrastukseen ja paranee vielä, jos sen laittaa jalustalle. Tuollaisella näkee varsin hyvin erilaisia kohteita taivaalta (esim. avonaiset tähtijoukot, kirkkaat galaksit, komeetat) ja käytän itsekin tuollaista kiikaria ajoittain kaukoputkeni rinnalla. Tätä kookkaammat 15x70 ja 20x80 kiikarimallit ovatkin jo pelkkiä jalustakiikareita, mutta tarjoavat 10x50 mallia pykälää-paria paremman näkyvyyden taivaalle.

Unohdin kertoa arvostelut kiikarista kuten meade-mad kehotti.

*Kontrasti on hyvä, arvosana  (4-10) 9
*Tarkentaminen on helppoa arvosana 10
*Jalusta olisi hieno apuväline...
*teräviä kuvia saa... arvosana 9½
*Itselläni on silmälasit, mutta ei sovi kiikariin, pitää ottaa aina pois päästä...
*Kiirarissa on tietysti myös hienosäätö.
*Putket yhdensuuntaiset 10
*Kiikarin koko runko on kestävä 10
  ** kokonais arvosana olisi 10-Tuosta jalustasta olisi hyötyä, mutta kiikarissa ei ole mitään jalustan kiinnitys kohtaa...
Voisiko jalustan tähän saada jotenkin kiinni?

Pitää katsoa jos löydän netistä kuvan tästä kiikarista.

Tässä linkki millainen kiikari minulla on

http://ecx.images-amazon.com/images/I/514WusnXzHL.jpg (http://ecx.images-amazon.com/images/I/514WusnXzHL.jpg)

löysin kuvan googlekuvahaulla.

Jospa nyt linkin lisääminen onnistuisi...

Hyvä,
nyt olet tuonut arvokasta tietoa yhteisön käyttöön!

Tuohon TASCO malliin jalustan saa kiinni vaikkapa toiseen objektiiviputken ympärille varovasti kiristettävään pantaan. Pannan voi virittää vaikka autotarvike- tai rautakaupan LVI osastolta löytyvistä tarvikkeista.

10*50 kiikari on aika kiva myös auringonpilkkujen pikakatseluun kun molemmat objektiivit peittää hyvillä suotimilla.

jk

Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 30.10.2010, 17:01:04
Hyvä,
nyt olet tuonut arvokasta tietoa yhteisön käyttöön!

Tuohon TASCO malliin jalustan saa kiinni vaikkapa toiseen objektiiviputken ympärille varovasti kiristettävään pantaan. Pannan voi virittää vaikka autotarvike- tai rautakaupan LVI osastolta löytyvistä tarvikkeista.

10*50 kiikari on aika kiva myös auringonpilkkujen pikakatseluun kun molemmat objektiivit peittää hyvillä suotimilla.

jk

Kiitos vinkistä!! :smiley:

Tarkistappa löytyykö keskikorkin alta mahdollisesti jalustakierre, UNC1/4".
Meadesta löytyi.
http://www.kaiforssen.fi/Kiikarinpidike.htm (http://www.kaiforssen.fi/Kiikarinpidike.htm)

Kaizu

Joop, ei löydy.
Pitää kokeilla Meade-madin kiinnitystekniikkaa tai tuota linkin esimmäistä kiinnitystekniikkaa.

Tuo Kaizun ensimmäinen kiinnike sopii sellaisille kiikareille minkä tarkennuspyöräon kapea eika peitä koko keskisaranaa.

Yksinkertainen apu kiikarin tukemiseksi on myös lintuharrastajien "luudanvarsi". Varren kiikarin puoleiseen päähän laitetaan jääkiekon puolikas kupera puoli ylöspäin. Kiikari makaa sitten vapaasti tuon limpun päällä (hihna kaulaan että kiikari ei putoa). Kumikiekon kitka on suurehko ja kiikari pysyy aika kivasti paikallaan ilman varsinaista kiinnitystä. Tuolla menetelmällä voi katsella vain aika matalalla olevia kohteita.

jk

Yllätys,yllätys!
Jalustatuen kierre oli muovisen korkin alla. :afro:
Pitää nyt kokeilla kuinka kiiikari istuu jalustassa.

Tuli mieleen muutama vinkki koskien kiikareilla katselua, kun itse omistan 12x50 kiikarit. Minkäänlaista jalustakierrettä ei ole enkä ole erillistä jalustaa noille edes kaivannut. Ovathan nuo toki suurennoksen puolesta jo isohkot joten tutina näkyy selvästi ilman mitään tukea. Kiikarit kulkevat hyvin usein mukana, kun ovat niin kätevät ottaa mukaan ja niillä näkee paljon. Tässä siis muutama vinkki vähentämään kiikarin heilumista ja parantamaan katselunautintoa.

Jos katselen zeniitin alueelle, käyn usein maahan selinmakuulle ja tuen kiikareita silmäkuoppiin, jolloin katselu on todella miellyttävää eikä kiikarin tutinaa edes huomaa. Horisontin alueelle ja matalalle taivaalle katsellessa voi mennä istumaan maahan polvet koukussa, jolloin kädet saa tuettua polviin eikä kiikari heilu. Keskitaivaalle katsellessa kiikarit voi esimerkiksi painaa puuta vasten, jolloin heiluminen vähentyy huomattavasti. Ja tietysti kiikarit voi tukea laittamalla ne jonkin tason päälle. Edellä mainittuja keinoja olen siis itse käyttänyt paljon.

Hyviä vinkkejjä!
Tuosta selälleenmakaamisesta niin jos kiikarit painaa silmäkuoppiin niin minulle tulee siitä päänsärkyä ja juoksu buranapurkille
Kyllää muuten...

Itse ostin halpis (15€) kiikarit sateliittien katseluun. Päiväsaikaan kiikarit pelaavat itseasssa ihan hyvin. Illalla ulos mentäessä ei pimeässä meinaa saada heti hyvää kuvaa millään taivaalta. Hetken odottelun jälkeen kiikarin jäähtyessä sisältä kuuluu pari *klik* ääntä ja wola, ilmeisesti apupeilit asettuvat pakkasen johdosta paikoilleen. :cheesy:

Tuonkin hintaluokan kiikarilla erottaa ihan kivasti otavan kaksois tähdetja uusia taivaankohteita, joita ei silmä himmeyden takia erota.

Jep, halvallakin saa hyvää :) kiikari on oiva peli tähtiharrastuksen parissa. Halvallakin havaitsee hienoja tähtijoukkoja ja himmeäitä tähtiä. Kiikari muodostaa suuren kuvakentän niin hävainnointi on helppoa ja hauskaa! :)   

Itse ainakin pidän näinkin halvoiksi kiikareiksi ihan hyvinä. Tässä on tullut jokaisena kirkkaana iltana käytettyä näitä ja kyllä niillä tähtikuvioita tarkkailee, vaikkei paljoa enempiä nääkkään, kuin ilman kiikaria.. Kunnon pimeydessä kuitenkin tähtitaivas avautuu huomattavasti tiheämpänä, kuin ilman kiikaria.

Mikä olisi aloittelijalle hyvät kiikarit tällä hetkellä?
Hintaluokassa 50e-100e, saako sillä edes mitään?
Mietin, että voisi itselle joululahjaksi tilailla.

Sen tiedän, että kuvia näkyy kyllä ihan jo 20e teatterikiikareilla, mutta haussa olisi semmoiset joilla tekisi muutakin. Lähinnä että optiikka olisi laadukasta eikä mitään kiina kamaa. Kahtelin tuossa Villeä. Semmonen 100e kustantais Celestronit. Onko ne hyvät? Mihinkä merkkiin voi luottaa?

Muoks: Tarkennetaan sen verran, että tarkoituksena on opetella tähtikarttaa ja äimäillä kuuta ja muita planeettoja jotka voisi näkyä kuten Jupiter.

Tuossa esim. hyviä kiikareita.

http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTERYHMA=12&JARJESTYS=25

Optiikka lienee kaikissa siedettävän hintaisissa nykyään Kiinassa tehty, parempien merkkien laaduntarkkailu vain seuloo kiinankaman tiukemmalla seulalla kuin halpismerkit.
Kiinassa tehdään hyvää optiikkaa.

Tuolla Ursan sivuilla ei ole kuin Helioksia. Onko se sitten ainut oikea merkki?
Vai onko sillä mitään väliä tässä hintaluokassa?

Kirppareilta olen yrittänyt bongailla käytettyjä, mutta kun ei oikein tiedä mihin merkkiin luottaa. Oma silmä ei osaa sanoa mitään muuta kuin onko linssit naarmuilla, mikä yleiskunto (kirppari käytetty). Nekin kun monesti saattaa olla kalliimpia kuin kaupasta uusi.

Lidlissähän on kait joskus ollut hyviä ja laadukkaita kaukoputkitarjouksia (hintalaatusuhteeltaan), onko kiikareihin mitään vastaavaa?

Villen ja Ursan tavaraan voi varmaan luottaa? Ettei ihan silmään pissasta?

Itse ostin anttilasta 20*80 kiikarit vuosi sitten ja olen ollut ihan tyytyväinen. Jalustan kyllä tarvitsee katseluun.

Ok.

Katselin noita villen tarjouksia. Siinä 100e hintaluokassahan saa vaikka mitä. Optican 20x80 Giant:it tulen varmaan tilaamaan, jos kellään ei ole sanomista Opticoiden laadusta. Mihinkähän Jyväskylässä pääsisi kokeilemaan kiikareita?
Mietin vain onko tuo 20x80 liian härski, onko suurennos liian iso. Pitääpä virkistää muistiin nuo FAQit

Lainaus käyttäjältä: Galakseilla - 01.12.2011, 07:26:16
Ok.

Katselin noita villen tarjouksia. Siinä 100e hintaluokassahan saa vaikka mitä. Optican 20x80 Giant:it tulen varmaan tilaamaan, jos kellään ei ole sanomista Opticoiden laadusta. Mihinkähän Jyväskylässä pääsisi kokeilemaan kiikareita?
Mietin vain onko tuo 20x80 liian härski, onko suurennos liian iso. Pitääpä virkistää muistiin nuo FAQit

Itsellä on nuo Opticat ja ihan ok laatu niissä on ollut erityisesti hintaansa nähden. Näissäkin niitä "maanantai" kappaleita on (ehkä enemmän kuin muissa) mutta jos hyvän yksilön saat niin hyvä hinta/laatu suhde on. Suurennos ei mielestäni ole liiallinen. Seulaset on hyvän näköiset, ja kuuta on oikein kiva katsoa.

Itselläni on Celestron 15x70 -kiikarit. Hintaansa nähden mielestäni ihan ookoo peli, niillä on mm. mukava katsella monia syvän taivaan kohteita, mutta jotta katselusta saa enemmän irti niin jo tämänkin kokoisilla kiikareilla jalusta on käytännössä välttämätön. Kiikarin mukana tuleva jalusta-adapteri onkin sitten aika kehno muovirimpula...

Kyllä mun pitää päästä kokeilemaan isoja kiikareita johonkin, ennenkuin menen tilaamaan. Jalustaa en hommaa, muutenhan se on jo sama ostaa dobsoni tai putki. Anttilassa näyttäisi olevan myös samainen Optican 20x80 giant. Pitääpä tehdä yllätyshyökkäys sinne testailemaan.

Lainaus käyttäjältä: Galakseilla - 01.12.2011, 15:21:00
Kyllä mun pitää päästä kokeilemaan isoja kiikareita johonkin, ennenkuin menen tilaamaan. Jalustaa en hommaa, muutenhan se on jo sama ostaa dobsoni tai putki. Anttilassa näyttäisi olevan myös samainen Optican 20x80 giant. Pitääpä tehdä yllätyshyökkäys sinne testailemaan.

Ehdottomasti kannattaa kokeilla ennen ostopäätöstä, jos vain on mahdollisuus. Saattaa siinä testaillessa myös mieli jalustan tarpeellisuudesta muuttua. Yritäpä pitää tuollainen jättikiikari vakaana johonkin kaukaiseen kohteeseen suunnattuna vaikkapa parin minuutin ajan. Itse olen suhteellisen isokokoinen karju, mutta silti tekee tiukkaa vähäkään pidemmät havaintosessiot edes tuolla 15x70 kiikarilla ilman jalustan tai jonkin muun tuen apua. Kyllä siinä alkaa vähitellen habassa tuntumaan, kun yrittää pidellä näkymää vakaana...  Paljon enemmän saisit irti 20x80 kiikarista ja havaitseminen olisi mukavampaa, jos sille olis myös jotain tukea laitteelle.

Tähtien katseluun en hankkisi 20x80 kiikaria. Siinä ei suurennus riitä planeetoille eikä valovoima DS-kohteille. Hankkisin kiikarin jonka lähtöpupilli olisi 5-6 mm. Jos olisin nuorempi niin lähtöpupilli saisi olla 7 mm. 80x15 kiikari olisi mielestäni sopivampi DS-kohteille tai sitten jos haluaa välttämättä 20x suurennuksen, niin sitten saisi objektiivi olla 120-140mm. Suurennuksen kasvaessa näkökenttä kapenee. 60 asteen okulaareilla näkökenttä on 8,5 astetta jos suurennus on 7x ja 3 astetta kun suurennus on 20x.
Oman kokemukseni mukaan kaikilla kiikareilla näkymä paranee merkittävästi kun ne tuetaan jalustalle. 7-8x suurentavaa kiikaria voi vielä käyttää käsivaralla mutta isommalla suurennuksella näkyy pääasiassa vain liikettä.

カイズ

Minulla on kokemusta 20x90 -kiikareista. Niiden kanssa jalusta on mielestäni välttämättömyys; käsivaralta katsellessa kuvan heiluminen tärvelee katselunautinnon totaalisesti. En jaksa uskoa 20x80 -kiikarien olevan tässä suhteessa olennaisesti erilaiset. Kuvan heilumisen lisäksi toinen vaikeus käsivaralta katselemisessa on vaivalla löydetyn kohteen hukkaaminen heti, kun haluaa lepuuttaa silmiä tai käsiä.

20x -suurennus on täysin riittämätön planeettojen katseluun. 20x90 -kiikareissa valovoima mielestäni riittää syvän taivaan kohteisiin, kunhan ei aseta odotuksia kovin korkealle. Avoimet tähtijpoukot ovat jopa visuaalisesti näyttäviä. Ainakin monet Messierin luettelon galaksit näkyvät himmeinä utupläntteinä - suurta visuaalista nautintoa niistä ei saa, mutta löytämisen riemun kylläkin.

Kiikareiden hankinnassa ehkä harkinnan arvoinen mahdollisuus olisi ostaa suhteellisen pienet kiikarit, vaikkapa 10x50. Tähtijoukkoja niilläkin pääsisi katselemaan ja ehkä kirkkaimmista galakseistakin näkisi vilahduksen. Ne olisivat helpot kuljettaa, eikä jalustaakaan välttämättä tarvitsisi. Jos alkaa tekemään mieli valovoimaa ja suurennuksia, kannattanee harkita samantien kaukoputken hankkimista.

Kiikareissa keskeiset edut kaukoputkeen nähden lienevät kohteen etsimisen helppous (laaja sekä oikein päin oleva näkökenttä), molemmilla silmillä katselemisen miellyttävyys,  ja mahdollisuus käyttää niitä myös maisemien katseluun, naapurin vakoilemiseen yms.

Pitää tutustua lisää noihin arvoihin. En jotenkin vain tajua tuota pupillihommaa, miten se lasketaan vai onko villellä vaan huonot tiedot nettisivuillaan. 26 olen joten varmaan se 5mm on hyvä (kiikarithan kestää isältä pojalle hyvällä käytöllä). Veikkailen, että jotkin retkikiikarit olisi parhaat (laaja näkökenttä, kevyet ja pienet, halvat).

Hyvä tietää noita käyttökokemuksia. Näitä löytyy varmasti enemmänkin kuhan kerkiän lukemaan. Olenkin nyt ottanut tehtäväkseni ängetä jonnekin tapahtumaan missä pääsen hypistelemään ja testailemaan. Jyväskylässä huonosti alan kauppoja (0kpl) ja jokin prisman kesätyöntekijän ammattitaito ei niin innostaisi. Siriushan on kait aika elinvoimainen jyväskyläläinen kerho.

Lainaus käyttäjältä: Galakseilla - 01.12.2011, 23:39:53
Pitää tutustua lisää noihin arvoihin. En jotenkin vain tajua tuota pupillihommaa, miten se lasketaan vai onko villellä vaan huonot tiedot nettisivuillaan. 26 olen joten varmaan se 5mm on hyvä (kiikarithan kestää isältä pojalle hyvällä käytöllä). Veikkailen, että jotkin retkikiikarit olisi parhaat (laaja näkökenttä, kevyet ja pienet, halvat).

Hyvä tietää noita käyttökokemuksia. Näitä löytyy varmasti enemmänkin kuhan kerkiän lukemaan. Olenkin nyt ottanut tehtäväkseni ängetä jonnekin tapahtumaan missä pääsen hypistelemään ja testailemaan. Jyväskylässä huonosti alan kauppoja (0kpl) ja jokin prisman kesätyöntekijän ammattitaito ei niin innostaisi. Siriushan on kait aika elinvoimainen jyväskyläläinen kerho.

Lähtöpupilli lasketaan jakamalla objektiivin halkaisija suurennuksella, siis vaikka oman 15x80 kiikarini lähtöpupilliksi saa (80/15)=5,3 mm. Tämäkin on iso ja painava kiikari, ja tukeva jalusta on ehdottomasti paikallaan.

Tällä kun katselee kuuta, niin on niinkuin ei olisi koskaan ennen nähnytkään sitä! Kraatereista ja vuorista johtuva reunan rosoisuuskin jotenkin vaikuttavaa. Jupiterin kuut erottuvat jo 7x50 kiikarillakin. DS-kohteet ovat usein laajoja, mutta himmeitä. Sopivat valovoimaiselle kiikarille.

Mutta laadun kanssa en lähtisi leikkimään, mieluummin maksan lisää. Halpojen isojen kiikareiden laatu vaihtelee. Voi saada hyvänkin, mutta voi saada surkean samasta mallista.

ML

Lainaus käyttäjältä: Galakseilla - 30.11.2011, 23:27:11
Villen ja Ursan tavaraan voi varmaan luottaa? Ettei ihan silmään pissasta?

Ursaan voi kyllä luottaa. Villenkellosta on tällä foorumilla pitkä ketju (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1400.0), jossa hyvin hyvin harvalla on hyvää sanottavaa ko. liikkeestä. Oma suositukseni: älä koskaan edes harkitse ostavasi sieltä mitään.

Samat sanat Ursasta, asiantuntemus on huippuluokkaa ja tavara toimitetaan kohtuuajassa.

Villeltä jos tilaa, pitää tietää mitä haluaa.
Ja varmistaa, että tuotetta todella on varastossa kun tilaa.
Halpa hinta näkyy väistämättä palvelutasossa.

Itselläni asiointi Villenkellon kanssa on sujunut hyvin.

Ursaan voi luottaa ja kannattaa tukea muutenkin.

Villellä voi olla samaa tavaraa halvemmalla kuin Ursallakin, erona on se, että Ursan tavara on tarkistettu ennen myyntiä, Villellä on bulkkia.

Ei tosiaan kannata harkitakaan isoja kiikareita eikä suuria suurennoksia jos ei aio jalustaa hankkia.

Pikkukiikaritkin hyötyvät jalustasta.

Halpiskiikareita pitäisi päästä kokeilemaan ennen ostopäätöstä, mutta aina se ei ole mahdollista.
Esim. Lidl:issä kun on erä kiikareita myytävänä, hylly/laari on varustettu plakaatilla jossa sanotaan: "Avattu pakkaus on ostopäätös!".

Mitenhän kauan kestää, että Villenkello maksaa rahat palautetusta tuotteesta takaisin? Vai onko se kokonaan turha toivo kun kauppa on mitä on.. Vein 21.12 matkahuoltoon paketin (Helios Quantum-4 10x60 kiikarit) täysin ohjeiden mukaan ja hyvin pakattuna, laitoin sähköpostia kun sitä suosittelevat laitettavan ennen palautusta. Eivät ole maksaneet rahoja takaisin eivätkä vastanneet mitään. Ihan uskomaton kauppa.

Ja sitten näistä nykyisistä kiikareista, tilasin tilalle telescope-servicestä nämä 11x70 kiikarit. Tahtoin vähän pienemmän suurennoksen, että olis mahdollista käyttää myös käsivaralta ja silti kiva valovoima on näissä. Rakenteeltaan nämä ei kyllä pärjää noille Helioksille, mitä niitä sisällä kokeilin, mutten silti takaisin vaihtais. Yhtenä iltana olen vasta päässyt näitä käyttämään kun aina näyttäis olevan pilvessä, mutta onhan nämä ihan toista kuin vanhat rikkinäiset 8-20x50 kiikarit. Silloin oli kyllä puolikuu korkealla, mutta sumuisia kohteita näkyi vähän joka paikassa.

Jalustan tarpeesta, ehdottomasti olis tarpeen, eli vähän harmittaa. Jos näiden kanssa joutuu sitten jalustaa käyttämään niin olis ollut sama ostaa 15x70 tai 20x80 kiikarit. Kyhäsin nopeasti itse näille huonon kiinnikkeen kamerajalustaan (teippasin kiinni puulevyyn, johon poralla reikä jalustaa varten). Kuitenkin, lyhyen aikaa ja eritoten kyykyssä ollessaan, voi näitä ihan hyvin käyttää myös käsivaralta. Ihan mukava niin voi ottaa ne pimeään metsään mukaan.

Mutta tuohan kuulostais olevan melko yksilöllistä, että millä suurennoksella on jalusta välttämätön. Jotkut sanoo että yli 7x suurennoksella on pakko olla, ja toiset käyttää hyvin 15x suurennosta käsivaralta. Vai liekö sitten erilainen näkemys siitä, miten paljon saa kuva väpättää? Onkohan mahdollista "oppia" käyttämään suurempaa suurennosta käsivaralta?

Pistä uusi sähköposti ja sano että jos ei viikossa kuulu rahoja niin teet rikosilmoituksen. Pehmeämmän laskun voi tehdä myös viemällä asian kuluttajariitalautakunnalle tai vain kysymällä neuvoja kuluttaja-asiamieheltä, miten edetä.

Postaa ihmeessä kokemuksiasi tuonne varsinaiseen VK-ketjuun ettei jää unholaan tässä ketjussa. Olen aina ihmetellyt montako tällaista keissiä firma voi vielä synnyttää ja silti jatkaa toimintaansa ihan normaalisti.

Sitten kun saat rahasi takaisin niin osta niillä se jalusta. Oman kokemukseni mukaan 7x50 kiikari on suurin jolla käsivaralta katsottuna näkyy paremmin kuin paljain silmin. Isompi suurennus suurentaa käsien tärinän häiritseväksi ja suurempi paino aloittaa tärinän nopeammin.

カイズ

Laitoin niille viestiä. Mutta eipä ne niitä näytä juuri lukevan edellistenkään kokemusten perusteella. Laitoin myös VK-ketjuun viestin. Mulla on käytettävissä ihan tukeva kamerajalusta, että varmaan riittää ostaa adapteri.

Käsivaralta katsellessa kannattaa käyttää tätä lintumiesten kikkaa: Seipiötä, se tukevoittaa uskomattoman paljon. Kokeilkaa ihmeessä. 

Lainaus käyttäjältä: Eero Rinta - 06.01.2012, 10:36:53
Käsivaralta katsellessa kannattaa käyttää tätä lintumiesten kikkaa: Seipiötä, se tukevoittaa uskomattoman paljon. Kokeilkaa ihmeessä. 

Ja sama suomeksi: seipiö on keppi, jossa kiikarit ovat kiinni. Tällöin kiikareita ei tarvitse kannatella kädet ylhäällä, vaan kädet voi tukea kepin kanssa rintaan, jolloin kädet eivät väsy kannattelusta.

Siis monopodi?

Kari

Lainaus käyttäjältä: GaryP - 06.01.2012, 15:06:18
Siis monopodi?

Kari

Seipiö on kuin monopodi, mutta ei yllä maahan asti.

Aha, valkeni, kiitos!

Kari

Onkos kellään kokemusta noista vaellussauva-monopodeista kiikareiden kanssa?
..kuten esim. Gitzon Monotrek (http://www.monopod.org.uk/gitzo-monpods/gitzo-gm1130mt-monotrek-monopod-walking-stick-with-belt-clip) tms...

Pituutta noilla on aika vähän, joten joutuu joko istumaan tai kyyristelemään.

Pituutta vähän?  http://www.telefoto.fi/?open=6979&selected=66930 . Tuollaisessa on hyvä olla tilttipää, yläviistoon katselu on muuten tuskaa. Samoin monopodin alapäässä pieni "kolmijalka", muuten katselulaite pyrkii
pyörimään vaakatasossa holtittomasti.

     HTö 

Lainaus käyttäjältä: HTö - 10.01.2012, 21:02:11
Pituutta vähän?  http://www.telefoto.fi/?open=6979&selected=66930 . Tuollaisessa on hyvä olla tilttipää, yläviistoon katselu on muuten tuskaa. Samoin monopodin alapäässä pieni "kolmijalka", muuten katselulaite pyrkii
pyörimään vaakatasossa holtittomasti.

     HTö 

Viittasin tuohon linkattuun Gitzon monopodiin, jolla pituutta on 164 cm.

Lainaus käyttäjältä: naavis - 10.01.2012, 21:34:13
Viittasin tuohon linkattuun Gitzon monopodiin, jolla pituutta on 164 cm.

Ehkä tuo Gitzo oli huono esimerkki. Merkki on muutekin hankkinut maineensa ja suuruutensa aikana jolloin kamerat ja jalustat olivat täyttä patarautaa.

Nämä kepit soveltuvat paremmin lähellä horisonttia olevien kohteiden katseluun ja  sitä huonommin mitä lähempänä zeniittiä kohde on. Sama vika on suorissa kiikareissa. Tähtikiikareissa saisi olla taitettu okulaaripää mieluummin 90 mutta vähintään 45 astetta.

カイズ

En jaksa lukea koko ketjua läpi joten jos joku jaksais vastata...

Eli, viimekausi meni 6" newtonin kanssa, harvoin tuli nostettua ulos ja ihmeteltyä
Mietin että kiikarit voisi olla järkevämpi vaihtoehto

Eli, budjetti ~500€ kiikareille JA jalustalle + tarvikkeille
Kattelin noita ursassa myynnissä olevia jalustoja, esim juuri Manfrottoa Cullmannin videopäällä, vaikuttaisi suht pätevältä laitteelta?
Hinta tosin melko suolainen, eli 300€
Onko 150-200 eurolla mahdollista saada käyttökelpoisia tähtikiikareita?
Onko kenelläkään kokemusta Helioksen 10x50WA -kiikareista?
En niinkään tarvitse älytöntä suurennosta, vaan laatua, onko k.o. kiikareista mihinkään?

Vaihtoehtoisia tuotteita saa (ja pitää) ehdotella jos jaksaa.
Jalustalta sellainen kriteeri, olen 191cm pitkä, joten jalustalla saisi olla pituutta ettei tarvitse kyykkiä epämukavissa asennoissa kovinkaan paljoa...
Ja pitäisi olla helposti liikuteltava(eli siis ei mitään itserakenneltuja kiinteitä 50kg jalustoja)

Kiitos jo etukäteen vastauksista

-V.K.

Tervehdys,

Minulla on upottaa n. 150€ ensimmäisiin kiikareihin. Pari kysymystä.

- Ursan Helios Naturesport 10x50 näyttää kumipäällysteen kuvioita vaille identtiseltä Telescope-Expressin 10x50 LE:n kanssa. Samalta tehtaaltahan ne tietenkin ovat, mutta ovatko ne laadullisesti/sisuskaluiltaan tasan sama malli?

- Telefoton valikoimissa tuota hintahaarukkaa edustavat Olympus DPS-1 ja Pentax XCF; onko teillä mitään havaintoja näiden (ja yllämainittujen) välisistä paremmuuksista?

Eivät vaikuttaneet Ursan Naturesportit samalta TS:n LE:n kanssa. Jos on mahdollista koekatsoa Naturesportit, erityisesti onko niissä pahaa tynnyrivääristymää, voisi sen perusteella päätyä niihin. Luulisin että ovat hintalaatusuhteeltaan oikein hyvät.

Nepä ostin ja olen kyllä tyytyväinen. Läpäisevät Binocular Skyn testin (http://binocularsky.com/binoc_eval.php) melkein puhtaasti, sikäli kun osaan arvioida.

Aloitteleva tähtiintuijottelija tervehtii ja kysyy heti neuvoa.

Paljain silmin on jo tarkkailtu, joten ajattelin kiikarien olevan ajankohtainen hankinta, kun kaukoputken kuljetukseen ei oikein ole mahdollisuutta. Lähinnä kiinnostavat syvän taivaan kohteet ja ihan muuten vain tähtitaivaan tuijottelu, oma aurinkokuntamme on aika toissijainen.

Pienen tutkimisen jälkeen omaan silmään parhaalta näyttää Helios Quantum-4 15x70 -kiikari. Ilmeisesti tällä on toivoa nähdä jotain kirkkaampia ds-kohteita? Surullisen vähän internetin ihmemaailmasta löytyy kokemuksia, mutta ehkä osaatte heittää arviota.

Ko. kiikarille käsittääkseni tarvitsee jalustan. Kotoa löytyy Manfrotton tripodi (http://www.manfrotto.com/394-photo-kit-qr) valokuvaustarkoituksiin, mahtaako siitä olla mihinkään kiikaroidessa? Matalahan se on, mutta enpä minäkään koollani huimaa, ja nuoret polvet jaksavat kyykkiäkin vähän. Lähinnä huolettaa se, onko tuo ollenkaan riittävän tukeva.

Toki jos on suosituksia muista kiikareista tarpeisiini suunnilleen samassa hintaluokassa niin mielelläni otan niitä vastaan!

Kiikari tarvitsee jalustan, tukevan ja riittävän korkean. Katselu nautinto menee pilalle jos joko kiikari tai havaitsija tärisee. Linkin takaa löytynyt jalusta näyttäisi sopivalta kevyelle pokkarikameralle. Kiikarin jalustassa pitää olla huomattavan suuri korkeussäätömahdollisuus. Suorat kiikarit ovat silmän korkeudella katsottaessa horisonttiin ja reilusti pään yläpuolella kun kohteet ovat zeniitissä. Hyvissä tähtikiikareissa on takapää taitettu vähintään 45 astetta.
Sillä on oleellinen vaikutus käyttömukavuuteen ja jalustan korkeuteen.

Kiikarilla tehdään visuaalihavaintoja. Ei jää hienoa, helposti julkaistavaa valokuvaa vaan hienon havaintoelämyksen joutuu joko piirtämällä tai selostamalla välittämään yleisölle. Siinä saattaa olla syy julkaistujen havaintojen vähäisyyteen.

Kaizu

Tuo jalusta on pelannut aivan hyvin järjestelmäkamera+teleobjektiivi-kombolla, painon puolesta siis uskoisin kyllä kestävän kiikariakin, lähinnä huolettaa että onko noin isoilla suurennuksilla pienikin tärinä hyvin häiritsevää, eli pitäisikö siksi olla järeämpi jalusta. Enpä tullut edes ajatelleeksi taitettua takaosaa kiikareissa, kun katselin lähinnä Ursan valikoimaa ajatellen että sieltä on ainakin helppo hankkia apua ja palautella jos kiikarissa onkin jotain vikaa, ulkomaanpostituksissa on aina oma kikkailunsa.

Jatkanen etsintää (jalustan tai kiikarin)!

Edit. Onko monopodeista mihinkään kiikaritouhuissa? Vähän budjettilinjalla kun on pakko mennä, niin korkean monopodin löytää paljon halvemmalla kuin yhtä korkean kolmijalan.

Monopodeja pitää koko ajan tukea, ja silloin tulee sama ongelma, kun käsivaralta, eli kädet väsyvät. Varmasti tukee ihan hyvin, ja ainakin on helpompi liikutella.

Mitkä olisivat suositeltavat 15x70 kokoiset kiikarit? Hintaluokka alle 300€

Oletan että "aloittelija" haluaa vain vahvistuksen hankinnoilleen välttääkseen suurimmat sudenkuopat eli:

Onko Helios Quantum 4 15x70 hyvä kiikari: On
Riittääkö kamerajalusta kiikarikäyttöön: Riittää
Näkeekö kiikarilla DS kohteita: Näkee

Siinähän ne vastaukset yksinkertaisimmillaan, lopuista voidaan väitellä maailman tappiin.

Esim.
Kiikari on monipuolinen ja kompakti katseluväline moneen muuhunkin käyttöön mutta mm. kiinteä pienehkö suurennos ei taivaskatselussa kaikkia tyydytä.

Kamerajalustat ovat suhteellisen edullisia ja kuin myös monikäyttöisiä. Kiikari ei kummoista vaadi verraten kaukoputki/valokuvauskäyttöön. Suurin haaste lienee katsominen zeniittiin. Korkea jalusta = parempi.

Kirkkaimmat tähtijoukot ja -sumut näkyvät jo 15x70 kiikareilla mutta toki miten ne näkyvät ovat taas yksilöllisiä. Esimerkiksi itse en näe paljaalla silmällä vaikkapa M13:sta mutta 15x70 kiikareilla löytyy vaivatta. Se mitä näkyy on melko vaatimatonta mutta kaikenkaikkiaan yksi etappi on saavutettu: Löysin M13:n!

Jos haluaa kiikarin eikä ole mahdollisuutta sellaisia ostamatta testata niin kiikarikauppoille marsmars, ei se muuten etene...

No joo, suunnilleen näin, vahvistuksenpa hyvinkin, vaikka ei tässä mitään lopullista ole ihan vielä lukkoon lyöty. Eiköhän tuo lähipäivinä kuitenkin lähde tilaukseen. Tsekkailen sitten tilannetta olemassaolevalla jalustalla ja jos alkaa niskoja liikaa pakottaa ja polvet naksua niin sijoitan sitten parempaan jalustaan (kunhan ensin toinnun kiikarin aiheuttamasta lovesta pankkitilillä).

Se on ymmärretty ettei tässä saada mitään hubble-kuvia suoraan kiikareilla silmiin, mutta paljaalla silmällä ja jollain pikkukiikareilla (7x21 näemmä) tarkkailu alkaa olla jo liian tuttua, joten tuollainen askelta isompi värkki olisi kiva. Kovin paljon järeämpää kiikaria, saati kaukoputkea ei tässä vaiheessa nappaa hankkia, kun autottomana ihmisenä kuljettaminen tuottaa omat haasteensa. Jäisivät luultavasti kaappiin lojumaan. Ihan jo se kohteen löytämisen ja ehkä himpan tarkemmin näkemisen ilo riittää toistaiseksi.

Kiitos näistä! Sitä tuntee välillä olevansa vähän tolvana kysymyksineen.

Vaihtamalla 50 x jotakin kiikarit 70 x jotakin kiikareihin saa näkyviin melkein suuruusluokan verran himmeämpiä kohteita. Tältä osin nälkä kasvaa syödessä, ehkä nopeastikkin.

Kaizu

Suosittelen hankintaa ursasta , sieltä saa soittamalla tietoa suomenkielellä , ja vissiin paremmat takuut kuin muissa .
Itse sijoitin muutama vuosi sitten veronpalautukset 15x70 kiikariin ja jalustaan ursasta .
Eikös siellä nykyään ole tarjolla isompikin malli muistaakseni 20x80 , mielestäni kannattaa ostaa niin isot kun on varaa
sijoittaa .

Nyt taitaa tulla sarja tyhmiä kysymyksiä, pahoittelut jo etukäteen :D En tiedä oikein mitään aiheesta. Olen harkinnut kiikareiden ostoa. Asutaan kaupungissa ison mäen päällä, 6. kerroksessa ja täältä on aika kiva näköala, tietty rajallinen. Isoimmat ikkunat on etelään ja pohjoiseen. Valosaastetta toki löytyy paljon, toisella puolella taloa näkyy kauppakeskus ja juna-asema. Olen yksin kahden pienen lapsen kanssa, joten mihinkään ulos en pääse pimeään aikaan, korkeintaan parvekkeelle. Haaveilen, että yöllä avaisin ikkunan tai menisin sinne partsille kiikaroimaan, no, sitä mitä näissä puitteissa nyt on mahdollista nähdä. Odotukset ei ole kovin ihmeelliset, haluaisin nyt alkuun yrittää tunnistaa taivaalta jotain muutakin kuin kuun ja auringon... Planisfäärin olen laittanut tilaukseen. Toki päivälläkin olisi hauskaa kokeilla, mitä kaikkea kiikareilla näkee, kun muutakin katseltavaa riittäisi taivaan lisäksi. Onko järkeä ostaa jotkut vähän paremmat kuin markettikiikarit näillä spekseillä? Noin satasen voisin niihin sijoittaa. Mitkä kiikarit hankkisitte tällaiseen käyttöön?

Isommat kiikarit tarvitsevat jalustan tuekseen ja sanoisin, että jo 10x50 kokokin hyötyisi jonkin verran kunnollisesta tuennasta. Hyppivästä kuvasta on huono tehdä mitään kelvollisia havaintoja ja hommaan kyllästyy turhan nopeasti. Tuo huomioiden 15x70 kiikarit jalustan kera olisi sangen hyvä yötaivaspaketti aktiivikäyttöön, mutta päiväkäytössä nämä ovat melko järeät ja rajoittuneet käyttää. Sitten katsahdus kysyjän lompakon suuntaan, niin kenties tällainen (http://www.lintuvaruste.fi/hinnasto/info/o-olympus10x50dpsi.shtml) 10x50 malli (105€ (http://www.lintuvaruste.fi/hinnasto/optiikka.shtml)) olisi kumminkin sopivampi aloittelijan kiikarikoko. Tuntuvat tykkäävän tuollaisista Olympuksista Saksan Amazonissa (http://www.amazon.de/Olympus-118760-Binocular-10x50-DPS-1/dp/B0000AKGX3), joten malli lienee kelvollinen (=parempi kuin "no-name kiinalainen" jostain marketista). Tuollaisten käyttö menettelee ilman jalustaakin, jos pääsee tukemaan esim. kyynärpäitä johonkin ja on mukavassa havaintoasennossa esim. lepotuolissa.

Valosaaste nousee pahimmaksi esteeksi parvekehavainnoissa, sillä harvemmin ne kerrostalot sijaitsevat pimeässä paikassa kuten kerroitkin. Tuosta huolimatta 10x50 kiikareilla voi löytää taivaalta lukuisia avonaisia tähtijoukkoja (Linnunradan tasosta, näkyvät parhaiten syksyllä) ja ainakin muutaman kirkkaimman Messier galaksin (M31, M81), Orionin suuren kaasusumun (M41) ja kirkkaimpia komettojakin. Pimeästä paikasta taivaalta löytyisi himmeitä galakseja tyyliin M33 syrjäsilmällä katsoen juuri ja juuri erottuvaksi ututäpäläksi, mutta kaupungista tuollainen jää valosaasteen alle. Hyvä havaintokirja auttaa alkuun näiden kanssa eli tilaukseen myös tällainen opas sen planisfäärin kaveriksi: www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=38 (http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=38)  :wink:

Kiitos! Tässähän tuli paljon asiaa, täytyy laittaa muistiin. Mulla onkin se tilaus planisfääristä ja muusta vielä vähän auki tuolla, kun odottelen jäsenmaksulaskua, että saan tilauksen sitten vähän halvemmalla. Laitoin jo sähköpostia sinne, että saisko vielä tuon suosittelemasi kirjan... Ai miten niin innostunut  :cheesy: Mutta olipa kiva kuulla, että jotain voisin ihan täältä kotoa käsin nähdä! Kotiäiteily käy tylsäksi ilman harrastuksia. Taidan hankkia siis tuommoisen 10x50 kiikarin, ja katsellaan sitten myöhemmin järeämpää settiä, jos sellaista alan kaipailla. Kunhan tässä vähän alkuun pääsisi, ja oppisi alkeita :)

Ja ei pienetkään kiikarit huono valinta ole, itse 7*50 kiikarilla aloitin, meni parivuotta. Se vähän harjaannuttaa tähtitaivaan tuntemukseen. Ja se opetti myös sitä miltä kohteet todellisuudessa näyttävät. Harmailta ja tylsiltä, mutta kun ne omin silmin näki niin olihan se hienoa. Eikä loppupeleissä ollutkaan tylsää, 30v menny ja vieläkin taivaalle kurkottelen.

Juu mä vähän luulen, että nuo Olympukset riittää mulle pitkäksi aikaa :) Mä opettelen pikkuhiljaa, kun ehdin ja silloin kun täällä ylipäätään näkyy jotain. Sitä jalustaa sitten kuitenkin rupesin vähän pohtimaan. Olisko suosituksia? NetAnttilassa oli ainakin nuo Olympukset myynnissä, löytäisköhän sieltä sopivaa jalustaa?

Katsoisin ensin sen jalustan tarpeen niitä 10x50 kiikareita ilman jalustaa ulkoiluttamalla. Jos tuntuu, että näkökenttä pomppii liikaa havaittaessa, niin sitten kenties yksijalka pienellä kuulapäällä olisi näppärä tuki tuollaisille kiikareille. Tietääkö joku käykö URSA:n kauppaama jalustasovite (http://www.ursa.fi/kirjakauppa/kaukoputkikauppa.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=9) noille Olympuksille? Vai oliko tuo kierresysteemi vain Helioksissa? Netanttilassa olisi yksijalkakin (http://www.netanttila.com/shop/fi/netanttila/kameralaukut--jalustat-ja-tarvikkeet/rup-l40-monopod-9398470--malli) tarjolla, mutta noiden osien yhteensovittaminen on nyt arvoitus. Mietin tuossa lähinnä normaalin kamerajalustan käyttökelpoisuutta parvekeoloissa ja oma tuntuma on että kompastelisit vain pimeässä kamerajalustan jalkoihin, eikä se muutoinkaan ole kovin näppärä tuenta riittävän ylös taivaalle katsoessa (ilman pitkälle ylösnousevaa keskiputkea). Mukavat kiikarijalustat ovat usein varta vasten niille tehtyjä erikoisjalustoja (https://www.google.fi/search?q=binocular+mount) tai muita vastaavia ratkaisuja. Ks. http://binocularsky.com/binoc_mount.php (http://binocularsky.com/binoc_mount.php)

Ainakin tuo Ursan kauppaama jalustasovite käy myös minun Baader Planetarium kiikariini. Kuva aiotusta 10 x 50 kiikarista ei vaan kerro miten sen saisi kiinni jalustaan. Kuitenkin jalusta auttaa todella merkittävästi. Ja mitä raskaampi kiikari, sitä raskaampi pitää jalustankin olla.

ML

No minäpä näppäränä naisena laitoin Olympukselle kyselyä. Sieltä tuli tällainen vastaus:

LainaaVoit kiinnittää kiikarit jalustaan Tripod adapter II for EXWP I, EXPS I and DPS-R -sovittimella, jonka Olympuksen osanumero on 18635. Huomaa, että tätä tuotetta kuitenkaan ei ole enää saatavana uutena. Jos löydät sellaisen käytettynä, voit käyttää kiikareita jalustan kanssa.

Vaihtoehtoisesti voit olla yhteydessä esimerkiksi Lintuvarusteeseen (http://www.birdlife.fi/lintuvaruste/) ja kysyä, löytyykö heiltä muun valmistajan sovitin.

Mitähän tämä sitten käytännössä tarkoittaa?

Sain tänään rahaa, kohta voisi laittaa kiikaria tilaukseen   :azn:

Googlailin hetken verkosta tuota adapterin kuvaa ja se näyttäisi olevan tällainen: http://www.euronics.hu/OLYMPUS-Tripod-p28353 (http://www.euronics.hu/OLYMPUS-Tripod-p28353)
URSA:n myymä jalustasovite on lähes samanlainen ts. se on suurella todennäköisyydellä yhteensopiva myös tuon Olympuksen kanssakin. Käytännössä saat varmistuksen tuosta vasta, jos/kun tilaat nuo 10x50 kiikarit ja otat sen suojatulpan pois kiikarien objektiivilinssien välistä. Siellä on varmaan kierre tuolle jalusta-adapterin ruuville. (Tuollaisen jalusta-adapterin pystyisi rakentamaan melko helposti itsekin, jos olisi sopivat ruuvit, kierretyökalut ja riittävän jäykkää alumiinilattaa valmiina työkalupakissa.)

Varmasti yhteensopiva kiikari tuohon Ursan adapteriin olisi Ursan myymä Helios Naturesport-Plus 10x50WA (http://www.ursa.fi/kirjakauppa/kaukoputkikauppa.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=306), mikä näyttäisi saavan myös hyvät käyttäjäarviot Amazonissa (http://www.amazon.co.uk/Helios-Naturesport-10x50-Porro-Binoculars/dp/B0039ZM7XQ).
Minusta jonkinlainen jalusta on "mukava olla" 10x50 kokoluokan kiikareille, muttei mitenkään "välttämätön". Isommat 12x50, 16x50, 15x70 jne. ovat kaikki jalustan vaativia kiikareita, mutta 10x50 on siinä rajoilla hiukan riippuen havaitsijan käyttötavoista. Mukava havaintoasento lepotuolissa kyynäräitä sopivasti tukien on näet selvästi parempi tähtitaivaan suhteen kuin seisaalla oleva heiluva havaintoasento :wink:

Hmm, täytyypä miettiä vähän. Eihän tässä kiirus ole, ja se jäsenmaksulasku on edelleen saamatta  :cheesy:  Tuntuisi kyllä simppelimmältä ostaa nuo Helioksen kiikarit, ei tarvitsisi miettiä sen kummemmin ja voisin vaikka noutaa ne sieltä toimistolta. Vähän epäilen, että sen jalustan myöhemmin haluan. Nälkä tahtoo kasvaa syödessä, kun/jos oikein kunnolla hurahtaa. Näen itteni jo rahtaamassa nojatuolia parvekkeelle  :cheesy:

Vähän kyllä kutkuttaisi itse rakennella noita jalustaa ja adapteria itse, olis mieleistä puuhaa. Pitää laittaa korvan taakse. Luultavasti kyllä nämä vauva-arjen kutistamat aivot osaa paremmin napsutella verkkokaupasta, kuin näperrellä...

Ursalaisena saisit alennustakin Helios kiikarista. No sittenhän on hyvä jo ennen kiikaria viedä nojatuoli partsille, ja opetella tuntemaan tähtikuvioita.

Tuo Ursan adapteri on rautapalikka, jos sellaisen haluaa itse tehdä. Vaikea kuvitella yhtään heikompaa materiaa.

ML

Tuommoisen värkkäsin joskus aikaa sitten.
http://www.kaiforssen.fi/Kiikarinpidike.htm (http://www.kaiforssen.fi/Kiikarinpidike.htm)

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 16.04.2015, 19:50:29
Googlailin hetken verkosta tuota adapterin kuvaa ja se näyttäisi olevan tällainen: http://www.euronics.hu/OLYMPUS-Tripod-p28353 (http://www.euronics.hu/OLYMPUS-Tripod-p28353)
URSA:n myymä jalustasovite on lähes samanlainen ts. se on suurella todennäköisyydellä yhteensopiva myös tuon Olympuksen kanssakin. Käytännössä saat varmistuksen tuosta vasta, jos/kun tilaat nuo 10x50 kiikarit ja otat sen suojatulpan pois kiikarien objektiivilinssien välistä. Siellä on varmaan kierre tuolle jalusta-adapterin ruuville. (Tuollaisen jalusta-adapterin pystyisi rakentamaan melko helposti itsekin, jos olisi sopivat ruuvit, kierretyökalut ja riittävän jäykkää alumiinilattaa valmiina työkalupakissa.)

Varmasti yhteensopiva kiikari tuohon Ursan adapteriin olisi Ursan myymä Helios Naturesport-Plus 10x50WA (http://www.ursa.fi/kirjakauppa/kaukoputkikauppa.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=306), mikä näyttäisi saavan myös hyvät käyttäjäarviot Amazonissa (http://www.amazon.co.uk/Helios-Naturesport-10x50-Porro-Binoculars/dp/B0039ZM7XQ).
Minusta jonkinlainen jalusta on "mukava olla" 10x50 kokoluokan kiikareille, muttei mitenkään "välttämätön". Isommat 12x50, 16x50, 15x70 jne. ovat kaikki jalustan vaativia kiikareita, mutta 10x50 on siinä rajoilla hiukan riippuen havaitsijan käyttötavoista. Mukava havaintoasento lepotuolissa kyynäräitä sopivasti tukien on näet selvästi parempi tähtitaivaan suhteen kuin seisaalla oleva heiluva havaintoasento :wink:

Tämän Timpen viestin innoittamana rupesin tutkailemaan omaa "halpiskiikaria" Panora 7×50. Yllätys, yllätys, kovan vääntämisen jälkeen etuosan muovitulppa lähti aukeamaan kierteeltään ja alta löytyi ao. kuvan mukainen kierre jalustasovitteelle,ko.kiikari ei kylläkään jalustaa tarvitse.Sivulauseena mainittakoon että komeetta lovejoy löytyi viime yönä valosaasteettomalla paikalla ao. kiikareilla vallan mainiosti.Jaha,lisätäänpä vielä,komppaan täysin Timpeä tuosta  havaintoasennosta,esim.boden nebula,omat niskat ei kestä muuten kuin selällään lepotuolissa :sad:.

Itse ajattelin ostaa Nikon merkkiset kiikarit. Joko 7x50 tai 10x50. Nikonin kameroita ja obiskoja ollu koko elämän niin jotenkin luotan ko. merkkiin kuin muuriin. Ja kaupassa katselin noilla niin olipas kirkas kuva verrattuna joihinkin 40e halpiskiikareihin mitä oli hyllyssä...

Lainaus käyttäjältä: Slaya83 - 30.12.2015, 19:34:49
Itse ajattelin ostaa Nikon merkkiset kiikarit.

Täällä on kiikari reviewejä, myös Nikoneista:

http://www.allbinos.com/153-binoculars_review-Nikon_HG_10x42_L_DCF.html

HG 10x42 on Nikonin vanhempi lippulaiva kattoprismakiikari, meinasin joskus hankkia sellaisen mutta 1000e on niin iso raha ettei raaskinut.

Mutta noissa revieweissä on eritelty optiset virheet mikä auttaa valinnassa.

En sitten tiedä kuinka puolueettomia ovat, kuitenkin speksejä ovat mitanneet.

Itse ostin muutama viikko sitten tähtitaivaan innoittamana kiikarit. Käytin noin vuorokauden kiikarien tutkiskeluun, ja päädyin paikallisen liikkeen mainostamiin Kowa 8x42 BD XD kiikareihin ja ollut erittäin tyytyväinen! Hintaa tuli 350e, joka on maailmanlaajuisen hintatason huomioiden erittäin edullisesti. Liikkeessä minulle kerrottiin, että oikeastaan enää Monarch sarjaa Nikon tekee itse, ja muut ovat alihankintakiikareita, sama tosin pätee tähän Kowaan, sillä BD sarja tehdään Kiinaassa alihankintana.

Kiikarin kanssa kannattaa myös huomioida miten kiikaria meinaa kuljettaa ja meinaako? Ostamani kiikarit ovat 660g, ja ne voi laittaa kaulasta roikkumaan kun kävelee tarkkailupaikalle, niiden myöss käsissä pitäminen ei ole mikään ongelma 8 kertainen suurennos tosin on turhan pieni, tällä hetkellä tuntuu, että kymppi ois varmaan ollut se, mihin ois kannattanut tähdätä.

Tilasin kiinasta kolmijalkakiinnityksen 3e hintaa. Nuohan ovat ihan standardikamaa. Kiinnitys on yhtä hyvä/huono kuin liikkeessä kokeilemani 25e kiinnitysadapteri. Luulen, että adapteria saa huomattavasti paremmaksi, jos hommaa jonkinlaisen kumiprikan adapterin ja kiikarin väliin. Käytännössä kaikissa kiikareissa etupuolella olevan "tulpan" jaa kierrettyä pois, vaikka se ensin näyttäisi, ettei se ole irroitettava osa.

Kaiken kaikkiaan olen hankintaani tyytyväinen. Nämä ovat kiikarit, jotka palvelevat hyvin myös muussa tilanteessa kuin tähtien katselussa.

Mikä olisi aloittelijalle hyvä kiikari n.250€ hintaluokassa? Kaksi vaihtoehtoa on nyt mietinnässä. TS Optics Fernglas 20x80 Triplett ja Celestron SkyMaster 20x80 Mitä kaikkea tuommoisella 20x80 kiikarilla ylipäätänsä näkee? Tähtitaivasta on tullut valokuvattua muutaman vuoden ajan että siinä mielessä tähtitaivas on jo jollaintavalla tuttu. Linkit kyseisiin kiikareihin
http://www.astroshop.de/ts-optics-fernglas-20x80-triplett/p,4587
https://www.celestron.com/products/skymaster-20x80-binocular

Paremmin noilla näkee syväntaivaan kohteet kuin normi 7x50 kiikareilla. Melko pieninä läntteinä kohteet näkyy noillakin. Hyvä noilla on harjoitella löytämään syväntaivaan kohteita.

Kokemuksesta sanon että tarvitset jalustan noille. Joka nousee vähintään silmiesi korkeudelle. Mieluiten 2 metrin korkeuteen pitäisi saada. Muuten hajoaa niskat noilla taivasta katsoessa ja ei ole niin mukavaa.

Mitkä ois hyvät 20x80 kiikarit tai vastaavat. Myin teleskoopin, ja nyt ajattelin että hommaisin hyvät tähtikiikarit tilalle. Mut enpä millään osaa päättää mitkä.

Lainaus käyttäjältä: AIF - 08.09.2018, 22:46:40
Mitkä ois hyvät 20x80 kiikarit tai vastaavat. Myin teleskoopin, ja nyt ajattelin että hommaisin hyvät tähtikiikarit tilalle. Mut enpä millään osaa päättää mitkä.

Ehdottaisin Ursan myymää Helios-kiikaria. Ursan jäsenet saavat alennustakin. Minulla ei ole suoraa omaa kokemusta juuri siitä kiikarista, mutta mitä Tähdet ja Avaruus -lehdessä on testattu, Helios vaikuttaa aivan kelpo merkiltä.

ML

Tuolla olisi uudenveroiset käytetyt 15x70 kiikarit:
http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?f=10&t=12755503 (http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?f=10&t=12755503)  :wink:

Tervehys kaikille, ensimmäistä viestiä tänne pukkaa. Oen itseollut aina kiinnostunut avaruudesta jonkin verran. Lapsena maattiin syksylllä ja talvella seläällään pihalla ja etittiin "sputnikkeja" taivaalta, ja löytyhän niitä välillä. Ite olen nyt 39v ja vanhempi poika 7v joka on nyt koulusa kiinnostunuut avaruudesta. Itse en ole kuitenkaan sen enempää perehtynyt asiaan, kuin että tunnistan Otavan ja Etelän ristin, sekä osaan etsiä sateliittejä.

Ajatuksena on jo pitkään ollut ostaa kaukoputki tai kiikari ja kiikari tuntuu järkevämmältä joku kirpparin kaukoputkikin löytyy, mutta en osaa käyttää sitä, sain ilmaiseksi 3 v sitten.

No, sitten itse kiikariin: Olen jotakuinkin perillä kiikareiden valovoimaisuudesta metsästysharrastuksen kautta, mutta tähtikiikareissa lienee myös suurennoksella oma merkityksensä. En vaan oikein ole perillä, onko kiikareilla yleensäkkään ottaen mahdollisuus nähdä yksityiskohtia mistään muusta kuin kuun kraatereista? Kaikki muu taitaa olla niin paljon kauempana, vai onko? Kuun yksityiskohtiin riittää helposti 10×50, koska jopa vähemmän suurennosta/pienempi linssi riittää. 

Eilen makailin terassilla selällään ja katselin vanhoilla mutta laadukkailla 8x32 kiikareilla taivasta. Niilläkin erotti tähtien värieroja, mutta sateliitteja löytyikin todella paljon, mitä ei olisi paljaalla silmällä nähnyt.

No, innostus heräsi ihan uuteen ulottuvuuteen, kun yritin puhelimen Skymap sovelluksen avulla sen kellertävän tähden nimeä selvittää. Nyt sitten pyöriikin mielessä, hankkisiko 10x50 kiikarit ja miten paljon näden eri merkkien/mallien välillä on laatueroja vääristymissä ja valovoimassa/miten paljon niillä on merkitystä tässä käyttötarkoituksessa. 

Myös 15x?? kiinnostaa, mutta niille tarvitsee jalustan, tosin todennäköisesti jalustaa vaatii myös 10×50, koska käsissä on aina heilahtelua/tärinää. Ja mikä sen suuremman suurennuksen etu edes olisi tässä käyttötarkoituksessa.

Mitään kuraa en kuitenkaan halua ostaa, hyvällä optiikalla on mielekkäämpi harrastaa, ainakin ampumaharrastusta, uskon että sama pätee kaikkeen optiikkaan.

Tässäpä ajatuksia, olisiko jotain ehdotuksia jota ei ole aiemmin manittu? Onko esim Helioksella kilpailijjoita samassa/pykälää kalliimmassa hintaluokassa kuin vaikkapa Ursan aloituspaketin kiikarit?

Lainaus käyttäjältä: Janifin - 27.10.2018, 13:28:58
Ite olen nyt 39v ja vanhempi poika 7v joka on nyt koulusa kiinnostunuut avaruudesta. Itse en ole kuitenkaan sen enempää perehtynyt asiaan, kuin että tunnistan Otavan ja Etelän ristin, sekä osaan etsiä sateliittejä.
...clip...
Eilen makailin terassilla selällään ja katselin vanhoilla mutta laadukkailla 8x32 kiikareilla taivasta. Niilläkin erotti tähtien värieroja, mutta sateliitteja löytyikin todella paljon, mitä ei olisi paljaalla silmällä nähnyt. No, innostus heräsi ihan uuteen ulottuvuuteen...
Myös 15x?? kiinnostaa, mutta niille tarvitsee jalustan, tosin todennäköisesti jalustaa vaatii myös 10×50, koska käsissä on aina heilahtelua/tärinää. Ja mikä sen suuremman suurennuksen etu edes olisi tässä käyttötarkoituksessa.

Tervetuloa mielenkiintoisen harrastuksen pariin!
Oma ajatukseni tuossa tilanteessa olisi, että paras ratkaisu on hankkia hiukan lisää tietoa siitä, mitä noilla tulevilla kiikareilla (myöhemmin kenties kaukoputkella?) tehdään.
Tähän harrastustiedon puuttumiseen voisi auttaa esim. näiden opusten lukeminen kirjastosta (miksei hankinta omaksikin):
https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/tahtitaivas-paljain-silmin/ (https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/tahtitaivas-paljain-silmin/)
https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/ursan-tahtikartasto/ (https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/ursan-tahtikartasto/)
https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/messierin-kohteet/ (https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/messierin-kohteet/)

Sitten kun on tiedossa mitä esim. tavallisilla kiikareilla voidaan havaita yötaivaalta, on aika ottaa nuo 8x32 pikkukiikarit paremmin hallintaan. Huomaatte tuolloin, että noilla pikkukiikareillakin löytää taivaalta paljon muutakin katsottavaa kuin "vain" erilaisia tähtien värejä ja satelliitteja. Esim. tuo Messierin luettelo havaintokohteista on alansa klassikko. Kohteiden etsimisessä on näet oma työnsä ja mitä suurempia suurennuksia haluatte käyttää, sen vaativammaksi tuo havaintotouhu samalla käy ja tietyt perustiedot on kaikkien tähtiharrastajien opittava (kuten tähdistöjen löytäminen taivaalta). Tuollaisen 8x32 kiikarin noin 7 asteen näkökenttä on vielä helposti hallittavissa ja sen käyttämisen avulla oppii samalla monen suuremman havaintovälineen vaatimat havaintotekniikat (tähtihyppelyt yms.).

Tähän sopinee alkuun vaikka tämä linkki URSA:n sivuille: https://www.ursa.fi/wiki/DS-opas/DS-opas (https://www.ursa.fi/wiki/DS-opas/DS-opas)
Ja miksei myös tämän kirjan lukeminen, kun mietitään millaista havaintovälinettä perheeseen tarvitaan: https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/kaukoputket-kayttajan-opas/ (https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/kaukoputket-kayttajan-opas/)

Juttu on nät niin, että kannattaa ensin katsoa läpi olemassa olevat havaintovälineet ennen kuin menee sijoittamaan rahaa uuteen kiikariin. On siis tärkeää selvittää itselleen, mitä ominaisuuksia haetaan esim. suuremmilla 10x50 (tai 15x70 kiikareilla) ja mitä niillä saavutetaan suhteessa jo omistamiisi 8x32 pikkukiikareihin. Uudet havaintolaitteet eivät näet tuo mukanaan automaattisesti parempia havaintoja, sillä tähtitaivaan havaitseminenkin on taito, mikä pitää vähitellen oppia (siinä sivussa oppii hyödyntämään hyvin jo noita 8x32 kiikareitakin) :wink:

Kiitos. Ihan hyvä idea ottaa teoria ensin haltuun.

Itseasiassa oli tarkoitus/lupasin pojalle, että jos oppii lukemaan Jouluun mennessä, niin tilataan Aku Ankka ja maksan liittymismaksun URSA:n jäseneksi, jolloin saa myös  Tähdet ja avaruuslehden jota voi lukea.

Ja se on tosiaankin totta, että kohteiden hakemin suurella suurennoksella on työlästä ja hankalaa jopa maaston mukaan, saati ilman selkeitä kiintopisteitä taivaalla. Toki se auttaa, että on muuten touhunnut optiikan kanssa jolloin ymmärtää periaatteen. Ja taivaaltakin tietty löytyy selkeät kiintopisteet kunhan ne ensin oppii tunnistamaan. Näin aloittelijalle tuostakin sky map sovelluksesta oli hieman apua.

Olen jonkin verran käyttänyt myös sotilaspuolen optiikkaa ja täytyy sanoa, että valonvahvistimella taivaalle katsottuna tähtien määrän voi oikeasti ymmärtää rajattomaksi. Tosin tähtien kiikarointi valonvahvistimella haittaa "hieman" tähystys tai/ja vartiointi tehtäviä.  :police:

Kiikarissa on melko eri käyttötarkoitus kaukoputkeen verrattuna. Ainakin itse näen kiikarin tähtitarhojen katseluun kun kaukoputkella näkee yksittäisiä tähtiä tai planeettoja. Tämä nyt on yksinkertaistus mutta kuitenkin kertoo karkean jaon. Välimaastoon kyllä pääsee jollain isommalla astrokiikarilla mutta sen ostaminen on ongelmallista kun kiinalaisissa voi olla laatuongelmia ja japanilaiset Vixen, Kowa tai Fujinon on kalliita.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 28.10.2018, 16:19:21
Kiikarissa on melko eri käyttötarkoitus kaukoputkeen verrattuna. Ainakin itse näen kiikarin tähtitarhojen katseluun kun kaukoputkella näkee yksittäisiä tähtiä tai planeettoja. Tämä nyt on yksinkertaistus mutta kuitenkin kertoo karkean jaon. Välimaastoon kyllä pääsee jollain isommalla astrokiikarilla mutta sen ostaminen on ongelmallista kun kiinalaisissa voi olla laatuongelmia ja japanilaiset Vixen, Kowa tai Fujinon on kalliita.

Kiikarit ovat hyviä myös komeettojen ja usein laajojen mutta hyvin himmeiden DS-kohteiden kanssa. Uranuskin tuli nähtyä kerran 15x80 kiikarillani kun sain tietää tähtipolun sille. Oikeastaan vain pöllönsilmäkiikarit on tarkoitettu juuri tähtitarhojen katseluun.
ML

Niin joo tuon kokoiset kiikarit näyttää jo vaikka mitä, jalusta vaan alkaa olla investointi. Itselläkin 80mm kiikari ja rakensin sille painavan teräsjalustan ja siinä on Bilteman venevinssi korkeussäätimenä. Mutta hyppäys käsikiikareista on iso, pelkkä jalusta maksaa monta sataa.

Mulla on 8*56 kiikareissa monojalka, ja se on havaittu käteväksi. Sen pystyy tukemaan minne vaan, missä on sopiva kolo/pinta. Monojalan päässä on kuulapää ja siinä kiikarijalka. Säätövaroja on sekä korkeuden että asennon ja suunnan puolesta. Ja olen nähnyt näillä sekä Uranuksen että Neptunuksen. Hyvien tähtikarttojen (Stellarium kännyssä) ja kärsivällisyyden avulla nekin löytyivät.

Uranuksen löysin kerran Newtonilla mutta kiikarilla en ole yrittänytkään, jos monopodilla löytää Neptunuksen, se on jo saavutus.

Kyllä hyvän optiikan X*56 kiikareilla jo erottaa täplän tähdistä, jos on vaan pimeä paikka. Monta kertaa kyllä piti katsella ja gerrata tähtikarttaan, että uskalsi uskoa sen itsekin.

Minä kyllä vähän haastaisin tuota, Uranus on alle 4" ja Neptunus noin 2" halkaisijaltaan.  Itse asiassa juuri nyt minulla on Uranus ED80:n näkökentässä ja diagonaalissa Baaderin zoomi, ja se vaatii suurennusta 50-75x jotta alkaa koon puolesta erottumaan viereisistä tähdistä.  Tämä tämäniltaisella kehnolla kelillä ja Helsingin keskustasta.

Paremmalla kelillä Uranus ja Neptunus löytyvät täältäkin helposti 10x50 kiikarilla, ja 16x70 kiikarilla erityisesti Neptunus erottuu tähtikentästä sinisen värinsä ansiosta.  Uranuksen väri ei omaan silmääni ole niin voimakas.

Ainahan on myös kirkkaita asteroideja (Juno, Vesta, Ceres ym.) joita on kiva etsiä kiikareilla.  Niiden erottumisesta kiekkoina ei ole toivoa millään kaukoputkella, joten siihen puuhaan kiikari on paras.

-Mikko

Lainaus käyttäjältä: mistral - 29.10.2018, 18:01:14
Niin joo tuon kokoiset kiikarit näyttää jo vaikka mitä, jalusta vaan alkaa olla investointi. Itselläkin 80mm kiikari ja rakensin sille painavan teräsjalustan ja siinä on Bilteman venevinssi korkeussäätimenä. Mutta hyppäys käsikiikareista on iso, pelkkä jalusta maksaa monta sataa.

Tuo 15x80 kiikarini onkin jo iso ja raskas, joten jalustan on oltava vähintään samaa kaliiberia. Rahan menot pomppaavat kummasti yleiskiikareihin verrattuna. Kauhea ajatuskin pitää 15 kertaa suurentavaa kiikaria vain käsissä.

ML