Paras planeettaokulaari?

[Timpe]

No nyt Baader 7mm ortho sai ensivalonsa. Täytyy sanoa, että ainakin Jupiterin kanssa visuaalinen kuva on huonompi (pehmeämpi) kuin Hyperion zoomin 8mm:llä. Joten kyse taitaa olla siitä että suurennuskertoimet ovat lian kovat (290x) seeingiin nähden. Tai sitten on SCT:n kollimointi pielessä? Täytyy vielä kokeilla kuun kanssa ensi yönä. Käyttömukavuus ortholla on huomattavasti alempi kuin hyperionilla, silmä pitää viedä niin lähelle linssiä että ripset ärsyttävästi raapii okulaarin pintaa...

7mm okulaarin seeing-rajoitteisuudesta putkessasi ehdinkin jo varoitella tuossa yllä, joten eipä siitä sen enempää (harvemmassa ovat yöt, jolloin 300x antaa terävämmän kuvan kuin 250x suurennus). Katseluetäisyys lienee tuolle okulaarityypille normaalia tasoa. Tuolla aiemmin linkitetyssä Cloudy Nightsin artikkelissa ("Eyepiece Review Pitfalls") oli maininta myös tästä "eye relief" arvosta Plössl ja ortoskooppiokulaareissa:

"Orthographic (Orth) [45] the perfect eyepiece but a bit narrow on FOV and perhaps short on eye relief for some people. Four elements, four air to glass surfaces. This is the design that all the other modern designs try to improve on while keeping as good a prime result. Few succeed. Orthos made today are excellent while those made in the 1980s are probably the best eyepieces available as far as image quality.
Plössl [50] eyepieces give a wider view than an Ortho at the expense of eye relief only. While an Ortho will have eye relief the same as its focal length or a bit more, a Plössl gives only 80 percent of its. Therefore some folks use Orthos below about 15mm and Plössls above. I have found this to be a good idea."

7mm ortoskooppi antaa siis noin 7mm katseluetäisyyden (eye relief) ja vastaava Plössl vain 80% tästä (=5.6 mm). Jos halutaan enemmän katseluetäisyyttä, niin sitten okulaarityyppi on jokin muu kuin Plössl tai Ortho. Tätä puutetta korjaamaan on syntynyt näitä monilinssisiä okulaarimalleja kuten Baader Hyperionit, Televue Radianit ja Vixen LV:t... Sen SCT:n kollimoinnin näkee sitten tuolla ortoskoopilla tehdyllä tähtitestillä, kun seeing on oikeasti hyvä

[Kaukinen]

>Sen SCT:n kollimoinnin näkee sitten tuolla ortoskoopilla tehdyllä tähtitestillä, kun seeing on oikeasti hyvä

Tähtitesti tehty, ja kollimointi oli vähän pielessä. Kollimoinnin jälkeen kuva parani siedettäväksi ainakin kuun osalta, seeing ei ole Jupiterin suunnassa juuri nyt parhaimmillaan... Ja eiköhän tuohon orthon katseluetäisyyteen totu.

[mistral]

Tähtitesti tehty, ja kollimointi oli vähän pielessä. Kollimoinnin jälkeen kuva parani siedettäväksi ainakin kuun osalta, seeing ei ole Jupiterin suunnassa juuri nyt parhaimmillaan... Ja eiköhän tuohon orthon katseluetäisyyteen totu.

Jos edelleen 8mm hyperion piirtää paremmin kuin 7mm ortho, ehkä selitys voi olla siinä että orthon lyhyt silmävara tekee tuon. Tämä on vain minun ajatus mutta saattaa olla että 7mm silmävaralla silmämuna painuu hiukan soikeaksi (silmäluomet painavat) ja silmän oma optiikka muuttuu---> hajataitteisuus tekee epätarkan kuvan. Ei luulisi orthon häviävän tarkkuudessa zoomille. Jos testaat katsomalla orthoa 15mm päästä ja kuva tarkentuu, tämä teoria voi pitää paikkansa

[Timpe]

Tämä naaviksen juttu jäi sen verran kaivelemaan hampaanväliin, että piti tehdä oikein pitkän kaavan mukaan okulaaritestiä auringosta, kun siihen oli mahdollisuus vapaapäivän muodossa. Putkena oli 300/1500mm Newton, jossa oli Thousand Oaks Optical:in 127mm/5" aurinkosuodin off-axis asennuksessa. Käytetyt okulaarit olivat Televue Radian 8mm (187.5x - 0.68mm), Televue Radian 6mm (250x - 0.51mm), University Optics HD Abbe Ortho 9mm (167x - 0.76mm) ja University Optics HD Abbe Ortho 6mm (250x). Lähtöpupillit olivat testissä 0.5mm - 0.76mm välillä, joten liikuttiin kaukoputken 127mm suodin-apertuurin suorituskyvyn ylärajoilla. Kohteena oli auringonpilkku 1109 tämän 30.9.2010 päivän asennossaan ja putki oli ennen kohteen etsimistä tip-top kollimoitu Howie Glatterin laserkollimaatorilla.

Aloitin testit mahdollisimman varhain aamulla, kun vain aurinko nousi havaintopaikalta taloni katon päälle ja sen yleensäkään näki taivaalta (n. klo 9:00). Lämpötila oli havainnon alussa noin 10 astetta plussalla ja nousi siitä kolmella-neljällä asteella havaintojeni kuluessa (lopetin noin klo 11:45). Seeing heikentyi koko ajan, mutta oli hetkellisesti (alkuvaiheessa) varsin hyvä. Käytännön maksimisuurennus tälle kelille oli kuitenkin jossakin 200-250x välillä, joten kummatkin 6 milliset kärsivät testissä tästä hiukan, muttei mitenkään ratkaisevasti kuten alta selviää.

Kunnollinen havaintotekniikka ja muut havaintovaikeudet nousivat myös esiin testin aikana. Silmiä piti lepuuttaa aina välillä ja suuren suurennuksen antaviin okulaareihin katsottaessa silmän mykiön verihiukkaset yms. (floaters) häiritsivät jonkin verran. Käytin havaitessa myös koko pään ja okulaaripitimen ympäristön peittävää mustaa huppua, jotta saatoin katsoa okulaariin molemmat silmät auki. Tällä oli erittäin suuri merkitys, koska silmän fysiikka on sellainen ettei ole mitenkään helppoa pitää okulaarin kapeaa valokimppua ja pääkohdetta keskittyneesti fokuksessa. Aivoni pyrkivät helposti hakemaan toisen silmän kautta näkyvää putken kylkeä fokukseen, eikä suinkaan okulaarissa näkyvää auringonpilkkua. Samoin itse okulaarinäkymän keskellä pienenä näkyvää pilkkuryhmää oli vaikea hetkittäin saada fokukseen, jos silmän "autofokus" erehtyi harhailemaan jonnekin kaukaisuuteen tai noiden floaters hiukkasten perään. Kaikki enemmän visuaalihavaintoja tehneet tietävät mistä puhun tässä ja tietävät myös syyn, miksi kannattaa sulkea ulkopuolinen maailma ulos huputtamalla itsensä pelkän okulaarinäkymän vangiksi

Sitten testin kokemuksiin. Ryhmittelen nämä Radianeihin ja ortoskooppeihin, koska en löytänyt selvää eroa 6/8mm Radianien väliltä tai 6/9mm UO HD Orthojen väliltä (suurennusta lukuunottamatta):
* Televue okulaarien käyttömukavuus oli hyvä ja näihin oli helppo katsoa riippumatta suurennuksesta.
* Radianien pitkä katseluetäisyys (20mm) mahdollisti silmälasien käytön ja havaintopiirroksen tekemisen (muutoin olisin joutunut laskemaan silmälasit pois aina kun katson okulaariin ja nostamaan takaisin kun piirsin yksityiskohtaa paperille).
* pienen pienten yksityiskohtien erottuminen oli enemmän seeingistä kiinni kuin okulaarin laadusta.
* auringonpilkun kontrasti muuhun auringon pintaan nähden (silloin kuin seeing salli ja näkymä terävöityi pariksi sekunniksi) oli Radianilla hiukan parempi kuin ortoskoopeilla
* näennäisen kuva-alan laajuudella (45° vs. 60°) ei ollut käytännön merkitystä auringonpilkkujen katsomisessa, koska kohde näkyi suhteellisen pienenä keskellä kuva-alaa. Radianin laajempi kuva-ala tuotti kuitenkin pienen edun sillä fokusta hakiessa (okulaarityyppiä vaihtaessa) auringon reuna ja kohde löytyivät tarkennusvaraksi nopeammin (ts. Radianin sai nopeammin fokukseen kuin ortoskoopin).
* verrattaessa 6-millisiä keskenään jouduin toteamaan, ettei ortoskoopista ollut päivätaivaalla vastusta Radianille. Kaiken minkä näin Radianilla, näin myös ortoskoopilla ja päinvastoin. Radianin parempi käyttömukavuus oli havantohetkellä suurempi etu kuin mahdolliset erot näkymän terävyydessä (kun näkymä oli nyt kuitenkin seeing-rajoitteinen)
* hinnoissa on suuri ero: yhden Radianin hinnalla (218€) saa kaksi Baader / University Opticsin okulaaria (95€)
* yötaivaalla tehty vertailu antaisi erilaisen lopputuloksen, koska olen nähnyt molempien okulaarien antaman kuvalaadun esim. Saturnuksella ja todennut sen toisiaan vastaaviksi. Tämän vuoksi hinta/laatu -asioita miettiessä vaaka saattaisi kääntyä ortoskooppien eduksi. Tämän alla näkyvän havaintopiirroksen tein kuitenkin 8mm Radianilla 187.5x suurennuksella, vaikka varmistelin heikompien yksityiskohtien näkymistä 6-millisillä.

Absoluuttinen totuus jäi tälläkin kerralla löytymättä, mutta toivottavasti yllä oleva kirjoitus (2k) antaa ajateltavaa okulaarihankintoja miettiville. Itse pidän mielelläni nuo ortoskoopit vaihto-okulaareina laukussani, sillä yöllä näiden marginaaliset edut nousevat paremmin esiin  
Alla olevissa kuvissa on ensin visuaalihavaintoni kohteesta, sitten EOS 7D:n HD videosta tehty Registax kaappaus (3000mm polttovälillä) ja viimeisessä yksittäisruutu 7D:n täydellä resoluutiolla kuvattuna (en saa jostain syystä pinottua Registaxilla 7D:n RAW-kuvia, kun Registax avaa ne jotenkin väärin).

Edit: Korjasin lähtöpupillit vastaamaan 127mm Thousand Oaks suotimen apertuuria.

[Tane]

 Aloin tutkimaan eri okulaarien ominaisuuksia APO 160F/8 putkella.Tähän asti oli vain Baader Hyperionin 17 ja 8 milliset,sinänsä hyvät okulaarit.Näiden edelle näyttää menevän TMB Planetary II 5mm jolla näkökenttää 60 astetta,viisi optista elementtiä ja mukava katseluetäisyys.Mutta terävimmän näkymän toistaiseksi on tuottanut University Abbe Orthoscopies 6mm (47astetta kenttää).Siinä on neljä lasia,mutta orthoscooppiselle tyypillinen lyhyt silmäetäisyys.On kuitenkin paljon edullisempi hinnaltaan kuin jotkut Pentax tai TMB monocentric huippuokulaarit.(Ja joihin nähden se ero  näkemisessä ei niin iso ole..?)

[Tane]

 Tilasin kesällä TS:ltä Kasai 4mm orthoskooppisen okulaarin ja se luvattiin lähettää myöhemmin. Kohta poistivat koko sarjan valikoimistaan. Niin aloin seuraamaan taas UK Astronomy Buy&Selliä ja silmään osui 4 mm orthoskooppinen jossa lukee pelkkä T Japan. Olen tutkinut näitä ja jo aiemminkin ketjussa on sanottu että ovat samoja japanilaisia kaikki niin University Optics, Kasai ja Kokusai Kohki. Jossai epäiltiin pinnoituksen mahdollista eroavaisuutta. Osti tuon käytetyn T Japan okun siis Englannista hintaan 41 euroa. Sillä saan 320x suurennuksen ( APO-160) ja hieman se on jo pehmeämpi Jupiterille näillä keleillä kuin 6 millinen Orthoskooppinen. Kuitenkin hyvän seeingin sattuessa oikein sopiva. Kokeilin aiemmin 6 millisen kanssa 2xbarlowia ilman havaittavaa hyötyä.
Kun ostin aikanaan ensimmäisen peiliputken Skyliner 10", niin harmittelin sen huonoa planeettanäkyvyyttä. Nyt kun laitan kaksitoista tuumaiseen (SW 300/1500) 6 millin orthoskooppisen on Jupiter 250x suurennuksella todella näyttävä ja pinnan yksityiskohdat erottuu. Sitten otan vanhan Skylinerin mukana tulleen 10 millisen, ei näy kuin epämääräistä suttua jossa pari epäselvää poikkiraitaa. Ihan sama 6 millisellä Celestron Omnilla. Nuo olivat osviittana kun muuan vuosi sitten haukuin peiliputket kelvottomiksi planeettahavaintoihin...Kohdalleen kollimoituna ja asiallisilla okulaareilla varustettuna ne ovat kelpolaitteita.

Onhan orthoskooppisella huonot puolensa, pieni näkökenttä ja lyhyt silmäetäisyys mikä ei kaikkia miellytä. Näin saadaan kuitenkin linssien määrää vähennettyä ja kuvaa terävemmäksi tarkkuutta vaativissa kohteissa.

[JuhaK71]

Mielenkiinto alkaa kasvaa tätä lukiessa.
Jupiteria havaittu Skymax 127:lla.
Hieman olen testaillut Baaderin 6mm ortoskooppia jota Villenkello myi kohtuuhintaan, taisi olla 60 euroa.
Toistaisesi keli ei ole antanut myöten noin suurelle suurennokselle vaan parhaat näkymät olen saanut 15mm Celestron Omnilla.
Ei tosin erotu kuin muutama raita...

[Tane]

 Käytin muuan vuosi sitten Santel-180/1800 Maksutovissa (1/6-1/7 lambda) 8 millin Baaderhyperionia (ei ollut vielä silloin orthoskooppisia) ja sen 225 suurennus oli oikein sopiva planeetoille. Ja nyt tällä APO-160:llä myös tuon luokan suurennus on terävin. Siitä ylöspäin suurennuksien mielekkyydestä voi olla montaa mieltä...Saturnukselle viime keväänä kyllä 320 (Baaderhyperion 8mm ja 2x barlow)oli selvästi enemmän yksityiskohtia tuova kuin 160 (pelkkä 8mm).

[Tane]

 Aika vaikeaa oli vieläkin mutta juuri sen verran pilvien väliä että laittelin okulaareja SW 300/1500 newtoniin vuorotellen.Pääsenkin ottamaan takaisin moitteet Celestron 6mm Omnista. Kun sai aika rauhassa verrata niin ei ero UO 6mm orthoskooppiseen suuri ole. Kuitenkin hieman viimemainitun eduksi. Samat erot myös 4 millisillä. Omni on sen verran heikompi että mieluummin käytän UO 4mm. Mutta näiden suurennus 375x oli liikaa. 250 näissä keleissä sopiva. Ilmeisesti onkin palattava visuaali havaitsijaksi että ehtii jotain näkemään.

[MarttiM]

Hankin muutama viikko sitten Teknofokuksesta 10 mm:n ortoskooppiokulaarin (Baader Classic Ortho) ja sen kaveriksi Baader Q-Turret (2,25X ja 1,3X) Barlowin planeettojen tarkkailua varten. Olen erittäin tyytyväinen näihin, sillä Jupiter piirtyy silmään hienosti. Ne ovat kerrassaan parhaita okulaareja planeettojen yksityiskohtien havaitsemiseksi.

[MarttiM]

Onkohan kenelläkään kokemusta monosentrisistä okulaareista planeettahavainnoinnissa? Näkökenttä niissä on tietysti pieni, mutta ovatko ne selvästi muita planeettaokulaareja tarkempia, vai onko ero vain hyvin pieni - etten sanoisi hiuksen hieno? Tarkoitan ennen kaikkea havainnointia hyvissä olosuhteissa. Olen jostakin lukenut, että niillä esimerkiksi Jupiterin yksityiskohdat näkyvät hienosti suuren kontrastin vuoksi.

[spuge]

Ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta TMB:n supermonot ainakin saivat aikanaan hyvät arvostelut:

http://www.cloudynights.com/documents/tmb.pdf

Ei taida monosentrisiä vaan olla markkinoilla - paitsi käytettyjä. Jos hommaat sellaisen / sellaisia, nii jaa kokemuksesi sitten foorumilla, niin ollaan taas piirun verran viisaampia.

[MarttiM]

Kiitos spugelle linkistä - sain mielenkiintoista luettavaa. Tilasin nyt sitten APM-telescopesta 7 mm:n TMB:n monosentrisen, jonka pitäisi tulla elokuussa. Visuaalihavaitsijana odotan kyseiseltä okulaarilta paljon. Kerron sitten kokemuksistani.

[Tane]

 Minulla on olleet japanilaiset 4 ja 6 millin (UO) orthot. Välistä puuttuvaa viitosta joka ehkä antaisi sopivimman suurennoksen 1280 millin polttovälille olen jahdannut vuoden. Vanhoja kunnon orthoja ei taideta enää paljon valmistaa näissä pienemmissä polttoväleissä. Lopulta löytyi käytetty Baaderin BGO 5mm Englannista. Siinä ei ole kartiomaista päätä joka olisi lyhyelle  silmäetäisyydelle parempi. On aika samaa luokkaa kuvan terävyydessä noiden japanilaisten tai University Opticsien kanssa. Jupiter sen myöhemmin syksyllä paljastaa...

[MarttiM]

Minulla on olleet japanilaiset 4 ja 6 millin (UO) orthot. Välistä puuttuvaa viitosta joka ehkä antaisi sopivimman suurennoksen 1280 millin polttovälille olen jahdannut vuoden. Vanhoja kunnon orthoja ei taideta enää paljon valmistaa näissä pienemmissä polttoväleissä. Lopulta löytyi käytetty Baaderin BGO 5mm Englannista. Siinä ei ole kartiomaista päätä joka olisi lyhyelle  silmäetäisyydelle parempi. On aika samaa luokkaa kuvan terävyydessä noiden japanilaisten tai University Opticsien kanssa. Jupiter sen myöhemmin syksyllä paljastaa...

Minustakin planeettahavaitsijalle sopivat hyvin usean eri polttovälin ortoskoopit ja niiden ohella jokunen muukin ison suurennoksen antava okulaarityyppi. Minä menin tilaamaan toisenkin (7-millisen lisäksi) monosentrisen, eli 9-millisen, lähinnä Jupiteria varten. Sillä saan 133-kertaisen suurennoksen ja Baaderin Zeiss Abbe Barlowin kanssa huiman 267-kertaisen näkymän. Tosin viime mainittu suurennos on meikäläisen laitteille lähes aina liikaa. Kuun katselussa käytän usein kyseistä Barlowia ja Brandonin ortoskooppista okulaaria, jolloin kerroin on 200. Se yhdistelmä toimii nimenomaan Kuun katselussa hienosti akromaattisissa linssiputkissani, väheksymättä yhtään Baaderin Classic Orthoa, joka on työhevoseni.