Avaruus.fi - keskustelualue

Otetaan vastaan mielipiteitä/pohdiskelua siitä, mikä olisi se PARAS planeettaokulaari  8)
Yksi mielipide löytyy täältä: (PDF-doku)
http://www.cloudynights.com/documents/planetaryeyepieces.pdf (http://www.cloudynights.com/documents/planetaryeyepieces.pdf)
Toinen laajempi näkökanta täältä (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2330673/page/5/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1/vc/1): (CN:n "Best Planetary Eyepieces?" -ketju)

Itse omistan Televue Radianit 14, 10 ja 8mm + Tele 2x Barlowin, joihin olen suurin piirtein tyytyväinen. Noiden lisäksi sarjaan olisi vielä kaavailuissa yksi okulaari joko 12mm tai 6mm polttovälille, joka saisi olla vielä parempi kuin Televue Radianit. Toisin sanoen tässä "viilataan ja puunataan pilkkua", mutta samalla voisi herätellä keskustelua "parhaasta" visuaalikäyttöön sopivasta planeettaokulaarista ja kenties objektiivista vertailua eri okulaarityyppien/merkkien suhteen. (Harvalla on kokemusta n+1 kappaleesta eri valmistajien okulaareja, mutta nyt olisi tilaisuus kertoa perusteltuja mielipiteitä oman suosikki-planeettaokulaarin puolesta.)

Lopuksi vielä kevennys tuosta yllä linkitetystä CN:n ketjusta:
"What the major planetary eyepiece religions have to say:
Agnosticism: There may or may not be a best planetary eyepiece. We simply cannot know whether or which.
Atheism: There is no best planetary eyepiece. Your question is meaningless.
Monotheism: There is only one best planetary eyepiece, and it is ....
Moral Relativism: The best planetary eyepiece for me isn't necessarily the best one for you.
Polytheism: There are many best planetary eyepieces.
Zen: The best planetary eyepiece is the one you are using right now. Let go of judgmental thoughts."  :D

Areena on vapaa... (jatkan aihetta myöhemmin omien käyttökokemuksieni ja valintojeni taholta, jos tämä aihe herättää mielenkiintoa).

Zeiss supermono, Zeiss Abbe Ortho tai Ethos :)

Muista ei ole suuremmin kokemuksia mutta Zeissin pikkuiset ortot ovat teräväpiirtoisia. Näkökenttä ei ole kovin laaja mutta planeettamaisia kohteita katsoessa se ei haittaa. Käy myös planetaarisille sumuille ja tiukoille kaksoistähdille. Toimivat parhaiten hitaassa linssiputkessa (F>10).

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 28.06.2008, 00:54:07
Muista ei ole suuremmin kokemuksia mutta Zeissin pikkuiset ortot ovat teräväpiirtoisia. Näkökenttä ei ole kovin laaja mutta planeettamaisia kohteita katsoessa se ei haittaa. Käy myös planetaarisille sumuille ja tiukoille kaksoistähdille. Toimivat parhaiten hitaassa linssiputkessa (F>10).

Ortoskooppeja olen miettinyt myöskin, mutta kun tuo oku tulee F5 putken kaveriksi... Tämä taitaa asettaa omat vaatimuksensa okulaarille kuvakentän korjaamiseen, vaikka näkökenttä olisikin kapeat 40-50 astetta. Toisaalta olen varsin perso kohtuulliselle katseluetäisyydelle (eye relief), joka saisi olla 10mm paremmalla puolella. Toiset kehuvat sitten Plössl-tyyppisiä rakenteita (esim. TeleVue Plossl) ja kolmannet taas näitä kalliita Nagler/Ethos/yms. hi-tech laajakulmaversioita (ei vain TV, vaan myös Pentax yms. valmistajien vastaavat WideField okut).

CN:n foorumeilta löytyi taas yksi ketju aiheen liepeiltä:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2479479/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2479479/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1)Tak LE vs 'High End' Planetary eyepieces.
"Tom, Daniel, and many others have several forum post stating the TeleVue Plossl is one of the best, if not the best, planetary eyepiece. I agree it is probably the 'best' price for the performance eyepiece. The 'lowly' TV Plossl does about 97% of what the high-enders will do roughly 95% of the time. That includes Star Splitting. If you prefer the 'warn tone' TeleVue eyepieces provide, I'd suggest that starting out with a TeleVue Plossl or Radian would be an ideal way to begin. If you can't handle the short eye relief of the plossl, try a Radian. With average seeing it's hard to tell a lot of difference between a TMB-Supermono, A-P SPL, Clave, Pentax SMC, CZJ, Brandon and a TV Plossl or Radian in my A-P 152 or NP-127 besides the obvious AFOV and tone differences. It's only when the condition become very good or better that you begin to discern the minor differences in Detail and Contrast (Sharpness), etc."

Lopuksi lienee aihetta paljastaa omat kokemukseni TeleVue Radianeista, kun tuon jo lupasinkin. Yllä olevan CN lainauksen mukaan Radianit voisivat olla lähelle täydellisiä planeettaokulaareja, koska ne yhdistävät keskilaajan (60^o) näkökentän ja pitkän (20mm) katseluetäisyyden hyvälaatuiseen (samalla lämminsävyiseen) kuvaan. Itse allekirjoitan nuo kaikki ja näiden mallien InstAdjust okulaarin silmäsuppilo on tosi näppärä käyttää. Esim. kuuta katsoessa nämä antavat niin hyvän kuvalaadun näkökentän laidasta laitaan, kuin vain voin kuvitella ("seeing-rajoitteinen" kuva kaiken kaikkiaan :)).

"No, mikä mättää?" voisi kysyä seuraavaksi. Planeettoja (esim. Mars ja Saturnus) pitkään katsoessa löydän näistä kuitenkin jotain outoa, jota en osaa täysin selittää (kenties joku muu osaisi). Planeetan saa tarkennettua teräväksi ihan ok (sikäli kun se SW 150 Mak:lla onnistuu) ja planeetan kuva näyttää kentässä terävältä ja kontrastikkaalta (tulee hyvä ensivaikutelma). Nyt kun syvennyn kuvaan tarkemmin kuvaan ilmestyy hetken päästä eräänlainen heijastus, joka ei ole minusta kuitenkaan optinen heijastus. Vaikutelma on aivan kuin okulaarin silmälinssi olisi hiukan huurtunut tai samentunut, joka tekee okulaarin näkökenttään planeetan ympärille noin 30^o levyisen (=noin puolet okulaarin näkökentästä) taustataivasta kirkkaamman valokiekon. Tämä kiekko ei ole kovin kirkas, mutta se näkyy keskisesti planeetan kuvan ympärillä ja tekee katsomisesta lievästi hankalaa. Voin siirtää planeetan kuvaa okulaarin kentässä laidasta laitaan, mutta tämä valokiekko pysyy näkökentässä (ei vaikuta optiselta heijastukselta). Samaan aikaan voin tarkistaa, että okulaarin etulinssi ei ole huurussa/likainen, mikä voisi aiheuttaa tämän ilmiön. Olen kokeillut katsomista silmälaseilla ja ilman laseja, läheltä/kauempaa katsomista, mutta tuloksetta. Jos lepuutan silmiä katsomalla muualle esim. minuutin ajan, saatan saada taas hetken hyvää kuvaa ilman tätä heijastusta, mutta normaalisti tämä ilmiö tulee näkyviin jonkin ajan kuluttua katselun aloittamisesta.

Mistä tämä voisi johtua? "Radian + reflections" googlaus tuottaa kohtuullisesti osumia, muttei mitään yksiselitteistä. Uskottavin selitys, mitä olen netistä löytänyt, on käyttäjän silmän pupillin kaareutumisen + Radianin etulinssin kaareutumisen + kirkkaan planeettakuvan aiheuttama valokimpun muodostama heijastusvaikutelma, joka esiintyy joillakin, muttei kaikilla havaitsijoilla. Toinen selitys voisi olla pienehkön 0,8...0,6mm lähtöpupillin aiheuttamat ongelmat silmän fysiikassa. Näköni on tosin tarkistettu optikon toimesta pari kuukautta sitten, ei ongelmia. Niin tai näin, tämä kiusaa sen verran, ettei tee mieli ostaa puuttuvaa 12mm Radiania muuten hyvään 8-10-14 sarjaan :( Keksiikö joku mistä tässä on kyse?

Uudet Zeiss Abbe Orthot pitäs olla korjattu F4 asti. Ne maksaa kyl varmaan 300-500€ kappale.

Pentaxilla on kans hyvä tu XO sarja kuulemma. Sitä ei ole kuin kahdella polttovälillä.

Tuo kirkkaan kohteen ympärillä oleva "halo" tai heijastus on häirinnyt minuakin välillä, mutta ei aina. Kerran oli okulaari hieman huurussa ja kerran näkyi ihan muuten vaan. Vaikea selittää. Saattaa olla heijastus silmästä tai sitten okulaarin sisäisiä juttuja. On ollut myös kertoja jolloi mitään heijastusta ei ole ollut..

TMB monocentric eyepiece voi olla ihan asiallinen, niitä ei vain luultavasti enään valmisteta?

Yhtenä näkökulmana voisi korostaa kunnollisen barlowin ja filtterin merkitystä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2476.0).

Kohtuullisella panostuksella voi saada uskomattoman suuren parannuksen jo kohtuuhintaisen perushyvän / (ylemmän) keskitason okulaarin (esim. Hyperionin) piirtokykyyn.

Itselläni Hyperionin zoomin ja Cellun barlowin jälkeen muiden okulaarien käyttö on ollut puhdas nolla :) - olisi pitänyt heti harrastuksen alussa uskoa kokeneempia ja hankkia vähintään ylemmän keskitason okulaari.

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 01.07.2008, 14:12:36
Yhtenä näkökulmana voisi korostaa kunnollisen barlowin ja filtterin merkitystä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2476.0).

Juu, tuossa pakan päällä on vielä se kunnollinen barlowkin (TV 2x, 1 1/4"), minkä vuoksi olenkin suosinut noita pidemmän polttovälin ratkaisuja (14, 10, 8mm). Noista saa 2x barlowilla vielä sopivat jatkot 1500mm F5 putkeen (375x on nyt maksimi ja tuo kaipaani 12mm toisi tuplattuna näppärän 250x suurennoksen). Turhaa hifistelyä varmaan monille tuon aukon täyttäminen, mutta kokemus on osoittanut, että ilmakehä rajoittaa maksimisuurennoksen usein 250-300x tienoille, jolloin tuo 250x olisi se optimi.

Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 01.07.2008, 10:28:06
Tuo kirkkaan kohteen ympärillä oleva "halo" tai heijastus on häirinnyt minuakin välillä, mutta ei aina. Kerran oli okulaari hieman huurussa ja kerran näkyi ihan muuten vaan. Vaikea selittää. Saattaa olla heijastus silmästä tai sitten okulaarin sisäisiä juttuja. On ollut myös kertoja jolloi mitään heijastusta ei ole ollut..

Mukava kuulla, että vastaavaa esiintyy muillakin (niin ikävää kuin se onkin  :-\). Helpottaa näet "angstia" oman okulaarivalinnan suhteen...

Zeiss Abbe Orthosta(kin) puuttuu se kaipaamani 12mm polttoväli http://www.company7.com/zeiss/products/czabbeoclr.html (http://www.company7.com/zeiss/products/czabbeoclr.html).
Yksi mahdollinen voisi olla Televue Plössl 11mm, kun noita TV Plossleja on kehuttu, mutta se on vain niin lähellä nykyistä 10mm okulaaria (273x vs. 300x tuplattuna). Se 12mm Nagler T4 olisi kolmas vaihdokas. Pentax XO:n millit ovat 5 ja 2.5mm, joten ne eivät oikein sovi tähän 6/12mm tarpeeseen, samoin Pentax XW:t ovat vain 10 ja 14mm jaolla tällä alueella. TMB Monocentricin (http://www.houseofopticsltd.co.uk/TMB-eyepieces.html) 30 asteen näkökenttä on koviin kapea, mutta tästä löytyisi 12 millinen. On tämä yllättävän vaikeaa...  :D

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 01.07.2008, 23:17:37
Zeiss Abbe Orthosta(kin) puuttuu se kaipaamani 12mm polttoväli

University Opticsilta löytyy muuten 12,5mm Ortho. http://www.universityoptics.com/125inch.html#HD (http://www.universityoptics.com/125inch.html#HD)

UO:llahan on kaksi sarjaa noita Orthoja. "Tulivuorimallinen" vanhempi ja edukkaampi, sekä uusittu sarja. Kumpaakaan ei ole kyllä hinnalla pilattu.

Lyhyt kysymys: onko kellään noita ym. okulaareja käytössä vai tukeudutteko nettitietämykseen kuten minäkin (pl. nuo Radianit)? Pekalla on Ethos, sen tiedänkin jo, mutta onko kellään Zeissin, TMB:n, University Opticsin okuja käytössä? Tai edes noita TeleVuen lyhytpolttovälisiä Plössl-malleja? Olisi mukava lukea noista kokemuksia :)

Laskeskelin vielä tuota 12mm okulaaria omassa 300/1500 Newtonissa ja totesin sillä vakiona saatavan 125x suurennoksen + 2,4mm lähtöpupillin olevan melko monikäyttöinen yhdistelmä visuaalitarkasteluun. Taidan siis kuitenkin laittaa tuon TeleVue 12mm T4 Naglerin tilaukseen ja jos se pettää planeettapuolella Barlowin kera, niin otan rinnalle abbe ortoskoopin/TV plösslin tuolta 5-7mm polttovälialueelta. Tämä siitä huolimatta, että näin lyhyet ortot (yms. vähä-lasiset okulaarit) ovat kohtuullisen hankalia käyttää lyhyen eye relief -lukeman ja pienen kenttälinssin vuoksi (huoh... kaikkea vain ei voi saada samassa paketissa). Luulisin vastaavasti tuon Naglerin kuitenkin pelittävän hyvin pallomaisiin tähtijoukkoihin yms. muihin 100+ suurennoksen kohteisiin. Ketjuun tuli nyt useita hyviä vaihtoehtoja tuolle planettapuolelle, joten kiitos osallistujille!

Minulla pelkästään nettihavaintoja. Elokuuksi olisi kuitenkin tarkoitus hankkia 2 kpl nimenomaan Ortho tyyppistä okua planeettakäyttöön. Noiden ja laajakulmaisen zoomin kanssa pärjää varmaan ensi kesään.

Baaderilla on muuten kanssa Ortho-sarja, jota saa myös Euroopan/Suomen nettikaupoista helpommin. Hieman tyyriimpi, mutta toisaalta Baaderin pinnoitteet pitäisi olla huippuluokkaa.

Okulaarien valinta ei ole kyllä helppoa. Jotenkin tuntuu, että vaikka rajaisi käyttökohteet tarkasti planeettoihin niin silti vaihtoehtoja on enemmän kuin tarpeeksi. Onneksi illat pimenee ja netissä surffailun aika vähenee. :)

Baaderin 9mm ortho on minulla. Ollut vasta sen verran vähän aikaa (viikko) että ei juuri kokemuksia voi kertoa. Kunhan C8 kollimaation saa kohdalleen, sitten...

Timpe osta mieluummin T6 sarjaa jos aiot Naglereilla planeettoja katsella. Mulla on T4 ja T6 srjaa ja T6 on tähän tarkoitukseen parempi. T4:ssa on kyllä iso linssi, isompi silmäväli ja muutenkin tämä "space walk" fiilis parempi, mutta T6 on terävämpi ja kirkkaampi ja korjattu reunoilta paremmaksi. Ainoana miinuksena päiväpuolen katselu ja pienempi silmäväli.

T6 sarjaahan on 13, 11, 9, 7mm.... eikä juuri tuolla toivomallasi 12mm polttovälillä

Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 03.07.2008, 11:29:44
Timpe osta mieluummin T6 sarjaa jos aiot Naglereilla planeettoja katsella. Mulla on T4 ja T6 srjaa ja T6 on tähän tarkoitukseen parempi....

Argh....  vielä viime hetken U-käännös siis (ei tämä tosiaan ole helppoa, vaikka leikkimielellä tätä valintaa teenkin)! Tsekkasin tänään Excelsiksen sivuja näiden ketjussa esiintyneiden okulaarien suhteen ja palasin eräällä tavalla juurilleni. Minulla oli näet muinoin 100/850 mm pikku-Newton ja siinä Coulter Opticalin 12,5mm ortoskooppi, josta lopputuloksena jäi nuoren pojanklopin mieleen nättejä planeettanäkymiä Jupiterista ja Saturnuksesta huimalla 68x kertoimella...  :)

Paljon on vettä virrannut Vantaassa tämän jälkeen, jotta tuli tuuletettua päästä "suurempi on parempi" ajatuksia ja tilattua loppujen lopuksi nämä kaksi planeettaokulaaria:
http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=22&entryid=90 (http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=22&entryid=90) University Optics Abbe Orthoscopic 9mm
http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=22&entryid=166 (http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=22&entryid=166) University Optics Abbe Orthoscopic 6mm
Näistä on tilauksessa HD mallit (jos suostuvat tänne Suomeen ne toimittamaan) ja joilla irtoaa suoraan tuo kaipaamani 250x (6mm) ja 167x (9mm) + 333x (barlowilla).
Unohdan toistaiseksi 12 millisen Barlowilla tai ilman ja tyydyn näihin Radianeihin muussa käytössä. Nuo UO:n kapeakulmaiset Abbe Orthot saavat luvan olla Excelsiksen kehujen arvoisia  eli palaan sitten asiaan syksyllä vertailujen muodossa, jos nämä osoittautuvat Radianin-tappajiksi...  ;D

Ai niin, 12mm T4 Naglerista (http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=22&entryid=123) löytyi myös negatiivisia "pthui" lausuntoja Excelsiksestä...

Entas vaikka http://www.astromart.com/classifieds/details.asp?classified_id=572290 (http://www.astromart.com/classifieds/details.asp?classified_id=572290) ? Kun Astromartista taisivat TMB:n ortoskoopit jo menna.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.07.2008, 22:15:55
...tilattua loppujen lopuksi nämä kaksi planeettaokulaaria:
http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=22&entryid=90 (http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=22&entryid=90) University Optics Abbe Orthoscopic 9mm
http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=22&entryid=166 (http://excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=22&entryid=166) University Optics Abbe Orthoscopic 6mm

Eipä ole täälläkään palvelu paremmasta päästä, sillä sen verran nihkeästi käsittelevät tilaukseni (suluissa päivämäärät tilaustapahtumille):  >:(
Tilauskäytäntöhän (http://www.universityoptics.com/order.html) on sellainen, että otat ensin yhteyttä sähköpostilla ja ilmaiset, mitä olet ostamassa (3. heinäkuuta 2008 20:52). Tämän jälkeen myyjän pitäisi vastausviestissä kertoa postikulut tälle tilaukselle. Paino sanalla "pitäisi", koska myyjäliike kaipasi uusintatiedustelun samasta asiasta (10. heinäkuuta 2008 19:33), jotta viitsivät lähettää postikulut allekirjoittaneelle. Vastaus tuli tämän "Did you receive my email?" tiedustelun jälkeen yllättäen samana päivänä (Thursday, July 10, 2008 9:55 PM) ja kerrottiin toimituksen UPS:lla tulevan "very expensive, estimated $50" -lisähintaan. Ilmoitin samana iltana sähköpostilla (10. heinäkuuta 2008 22:49) hyväksyväni UPS-hinnan ja lupasin faksata seuraavana päivänä Overseas order form (http://www.universityoptics.com/overseas.pdf) -tilauskaavakkeen luottokorttinumeroineen sähköpostissa saamaani UO:n fax-numeroon (FAX us @ 735-665-1815). Noh, tein työtä käskettyä ja faksasin tilaukseni seuraavana päivänä annettuun fax-numeroon, joka osoittautui kaiken kukkuraksi vääräksi! Oikea numero (734-665-1815) löytyi UO:n www-webbisivuilta ja siihen faksaus onnistui ensiyrittämällä (11. heinäkuuta 2008 10:17 tulostettu fax-kuitti osoittaa tämän). Lähetin sitten (11. heinäkuuta 2008 16:58) faksini perään vielä erillisen sähköposti-ilmoituksen faksauksen suorittamisesta ja huomautuksen siitä, että olin käyttänyt webbisivuilta otettua fax-numeroa, koska sähköpostissa saatu fax-numero oli antanut "virheellinen numerovalinta" tyyppisen virheilmoituksen. Lisäksi pyysin kuittausta tilaukseni hyväksymisestä ja faksin saapumisesta perille. Odottelen tätä kirjoitettaessa edelleen vastausta tiedusteluuni UO:n J.seyfried:ltä, joten lienee aika lähettää firmaan jo toinen kysely tilaukseni huonosta edistymisestä ja puuttuvasta yhteydenpidosta myyjän taholta. Minimivaatimukseni hyväksyttävästä palvelusta olisi tilausvahvistus tavaroille ja UPS:n seurantanumero, jos tämä on kerran valittu toimitustavaksi, mutta kun näitä perusasioitakin saa opettaa jenkeille... >:(

Vertailun vuoksi mainitsen, että esim. Adorama Camera (http://www.adorama.com/ (http://www.adorama.com/)) toimittaa esimerkillisellä tavalla roippeet tänne Suomeenkin. Tästä minulla on kolmen eri toimituskerran tiedot ylhäällä ja lopputuloksena 100% asiakastyytyväisyys USA:sta tilaamiseen. En siis suosittele University Opticsista tilaamista muille foorumilaisille.

"We have been shipping to all parts of the world for over 40 years and we welcome your orders!"

Luulisi, että tuossa ajassa ovat jotain oppineet.  >:D

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 14.07.2008, 22:48:18
...sähköposti-ilmoituksen faksauksen suorittamisesta ja huomautuksen siitä, että olin käyttänyt webbisivuilta otettua fax-numeroa, koska sähköpostissa saatu fax-numero oli antanut "virheellinen numerovalinta" tyyppisen virheilmoituksen. Lisäksi pyysin kuittausta tilaukseni hyväksymisestä ja faksin saapumisesta perille. Odottelen tätä kirjoitettaessa edelleen vastausta tiedusteluuni UO:n J.seyfried:ltä, joten lienee aika lähettää firmaan jo toinen kysely tilaukseni huonosta edistymisestä ja puuttuvasta yhteydenpidosta myyjän taholta.

Hu-huh... tuolla eletään ihan toista todellisuutta kuin täällä koto-Suomessa  ??? Tänään (16. heinäkuuta 2008 20:20) tuli näet lyhyt viesti, jossa tuli ilmoitus, että olivat tarkastaneet (nyt vasta!) tuon UPS-paketin hinnan. Paketin toimitus UPS:lla maksaisi $105 ja Express mail (jenkkien snail-mail) kustantaisi vastaavasti "$40.00 to $45.00". Katsoin viisaammaksi suostua UO:n suosittelemaan vaihtoehtoon ("voit valita vapaasti, kun valitset kahdesta vaihtoehdosta Express mailin..." -suostuttelun jälkeen  >:D), jotta tuo paketti lähtisi viimeinkin matkaan millä tahansa kuljetuksella. Tässä viimeimmässä viestissä ei ollut muuta sisältöä (kuin tuo Express mailin käyttöpyyntö), mutta luulisin tilaukseni menneen perille faxilla, koska kyselevät tuolta toimitustapaa paketille. Fiilikset ovat pikku hiljaa sellaiset, että tästä puuttuu enää myyjän pyyntö lähettää luottokortti liikkeeseen paikan päälle "mankeloitavaksi".

Nykyään käytän pääasiassa 80mm linssiputkea havainnoissani. Viimetalven ja -kevään aikana tein rinnakkais vertailuja Tele Vuen 8mm Plossl (75x), 6mm Baader Ortho (100x) ja 5mm TS-Planetary (120x) välillä. Käytössäni oli myös Orion 2x Shorty Plus Barlow joilla vastaavat suurennukset olivat 150x, 200x ja 240x joista viimeiset kaksi ovat tosi rajuja 80mm putkelle. Suurennuksissa oli muutenkin aika paljonkin eroa, joten vertailu ei ole täysin oikeudenmukainen. Kuitenkin lyhyesti päättelin seuravaa:
- TV 8mm Plossl + 2x Barlow (=150x) antaa maksimaalisen erotuskyvyn kaksoistähdille. Esim. Epsilon Ari, 1.4" kaksosonen aukenee tällä ja fokusointi on vielä helppoa ja kuva terävä
- kommeetta Holmesille 6mm Orthon 100x oli huonompi kuin 5mm TS-Planetaryn 120x. TV 8mm Plossl 75x oli selkeästi liian vähän
- 6mm Orthon ja 5mm TS-Planetaryn suurennukset 2x Barlowilla melko vaikeita fokusoida koska niitä ei enää täysin teräviksi edes voi saada
- Ainakin pienille putkille pitää kutinsa maksimisuurennusen kaava: ~60 x objektiivin halkaisija tuumissa

Unohtui mainita aiemmin, mutta UO:n 6mm ja 9mm HD ortoskooppi-okulaarit olivat perillä Suomen tullipostissa 21.7.2008 ja minulla käsissä 23.7.2008. Toimitus lähti siis liikkeelle, kun suostuin UO:n vahvasti suosittelemaan USPS (United States Postal Service) pakettiin ja luovuin UPS:n käytöstä. Toimitusaika pyöreät kolme viikkoa tilauksesta.

Timpe:

Oletko päässyt testaamaan noita UO:n HD ortoja? Suositteletko?

T:AP

EDIT: Vai tilaisiko tuolta suoraan ilman välikäsiä (University optics yms kasataan ja tehdään kai täällä:
             http://www.kkohki.com/English/kkohkiparts.html  , hinnat noin 40 egee per okulaari (ortot)--
         Täytyy ottaa vielä tulliasioista selvää. (tullit 150 euroa asti pelkkä alv lisäksi (tuotteen JA postin hinta
         siis alle 150egee ) ja jos menee yli sen 150 euron niin 4,7% päälle ja siihen vielä alvit, näin väittivät just tullissa)

EDIT EDIT: Kokusain suoraan myymissä optiikoissa ei ole ilmeisesti niin hyviä kalvopäällysteitä kuin "tehtaille" toimitettaessa:
                 Eli UO:n HD Orto taitaa olla pakko tilata tuolta ( ja hintakin taitaa olla liki sama kuin Japanista suoraan)  :cry:

Lainaus käyttäjältä: AP - 02.12.2008, 22:22:20
Timpe: Oletko päässyt testaamaan noita UO:n HD ortoja? Suositteletko?

Ovat ne parempia kuin Edit: Radianit (jotka nekin ovat varsin hyviä/erinomaisia!). Tämän huomaa näkökentän himmeiden tähtien parempana läpinäkyvyytenä ts. HD orthon kuvakenttä on aavistuksen valoisampi kuin monilinssisen Radianin vastaavia suurennoksia käytettäessä. Näkökulma on tietysti varsin aneemiset 45 astetta, joten ortoskoopit löytävät tiensä okulaarinpitimeen lähinnä kaksoistähdille, kuulle ja planeetoille (paria pallomaista joukkoa olen katsonut näillä, jotta tuo läpinäkyvyys-tekijä varmistui). Planeettoja en ole sattuneesta syystä vielä katsonut tänä syksynä. Tavallinen "vulcano top" ortho on kuulemma mukavampi käyttää, muttei tuo 6mm tai 9mm UO HD Orthokaan mikään paha ole 300/1500 putkessa (en ole huomannut etulinssin likaantumisongelmaa). Hintaisekseen varsin hyvät okulaarit, en kadu hankintaani!

Sori kun viilaan pilkkua, tarkoittanet TV:n Radian- okuja? Transmission luulisi olevan parempi ortossa kuin varsin monilinssisessä ratkaisussa (kuten ainakin monet CN:n arvostelijat ovat huomanneet/väittävät) 45 astetta kyllä riittää minulle-- Kunhan sekin on veitsenterävää. Kuulle ja planeetoille/kaksoistähdille  nämä on kai varsinaisesti tehtykin ( ja taitaa threadikin olla siten oikea).

T:AP

Lainaus käyttäjältä: AP - 04.12.2008, 12:28:09

Transmission luulisi olevan parempi ortossa kuin varsin monilinssisessä ratkaisussa (kuten ainakin monet CN:n arvostelijat ovat huomanneet/väittävät) 45 astetta kyllä riittää minulle-- Kunhan sekin on veitsenterävää.

Se kannattaa myös pitää mielessä, että millaisen putken kanssa näitä käyttää. 45 astetta ei ole terävä orthoissa, kuin keskeltä, jos on vaikka F4 putki, mutta Radianeissa on(ainakin jos on paracorr tai vastaava käytössä(Orthoissa ei ole edes paracorrin kanssa)).

Joo mulla tulee f7.5 ja hitaampiin... Eiköhän pelitä.

T:AP

Lainaus käyttäjältä: AP - 04.12.2008, 12:28:09
Sori kun viilaan pilkkua, tarkoittanet TV:n Radian- okuja?

Aiheesta viilasit, ei siinä mitään.... Missä lienee ajatukset eilisiltana olleet, kun tuota kirjoittelin iltamyöhällä  :huh:

Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 04.12.2008, 16:30:29
Se kannattaa myös pitää mielessä, että millaisen putken kanssa näitä käyttää. 45 astetta ei ole terävä orthoissa, kuin keskeltä, jos on vaikka F4 putki, mutta Radianeissa on

Keskustan terävyys riittää hyvin, kun on kyse otsikon planeettaokulaarista. Itse asiassa en ole vielä tuota reunaterävyyttä kovin tarkasti tsekannut orthoilla, mutta TV Radianit ovat tosiaan tässä suhteessa esimerkillisiä (ainakin Saturnus pysyi noilla terävänä sitä ympäri näkökenttää liikuteltaessa).

Jos seuranta on niin sitten ei ole hätää. Itse dobsonmiehenä suosin laajakulmia jalustan ja muiden juttujen takia.

Melkein on jo PayPalin kautta hyväksyminen menossa (saakohan tällä "manattua" seuraavankin kuukauden sateet?) ihan vaan perinteisiin ortoihin TS:stä.
(6,9,12.5 ja 18).

Tämä keskustelu reunaterävyydestä on mielenkiintoista: lukekaapa Ed Tingin testi Univ.Opticsin ortoista (wanhanmallisista, Kasai/UO samalta sylttytehtaalta) (omaa kokemusta ei ole(vielä))

http://www.scopereviews.com/page3b.html#2

T:AP

Mielenkiintoinen linkki, AP. Tuossa huomio kiinnittyi UO okulaarin baflaukseen eli hajavalon estoon. Siis tähän:
---clip---
There is a more serious issue with the UO orthos, however.  As the night drew on, I began to notice some annoying glare through the UO eyepieces on Jupiter at certain angles.  This was also true, looking at the moon. Examining the eyepieces in daylight reveals why.  Turn your eyepieces over. On more expensive units, there is a field stop, or a baffle around the lens area. The Panoptics, Naglers, and Plossls (25 mm and under) all have these baffles to shield stray light.  The UO orthos, while they do have blackened edges and threads, do not. This allows some stray light to enter the lens, and can cause some glare.

Vilkasin omien University Opticsin HD Orthojen pohjalle ja noissa on tuollainen kavennus (baffle) ennen okulaarin linssipintoja. 9mm:ssä se on leveämpi kuin 6mm mallissa ja kuvatun kaltaisiin heijastuksiin en ole vielä toistaiseksi törmännyt.

Joo mutta sinulla onkin tuo v2.0 eli HD flattop-- Ed Ting puhuu näistä kartionmallisista v1.0 --ortoista..

T:AP

PS. Just painoin PayPal:in hyväksyntää-- UO:n HD Abbet tulossa eli v2.0 (kun sitten kerran menee niin menköön)

Cloudy Nightsin palstalta löytyi tämä "high-grade" tason okulaaritesti, jossa on kosolti yritystä löytää paras mahdollinen 7-8 mm okulaari kaksoistähtien, planeettojen yms. havaitsemiseen. Pitkä juttu, mutta kannattaa lukea jos aihe kiinnostaa:
http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=1934 (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=1934) The Extremely Official, O.F.L.I.-Certified, Eyepiece resolution™ World Cup!  :wink:

Tuo oma (ja AP:n) valinta University Optics HD Ortho pärjäsi mukavasti päästen mukaan suosituslistalle. (=Testin lopputuloksena oli nippu hyviä okulaareja, joista jokainen voi huoletta valita oman maun mukaan parhaan yksilön omaan käyttöönsä: "...we would recommend any of the high cumulative scorers in this test without hesitation or reservation...")

Kylläpäs näitä riittää..

http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=1935

Erittäin yksityiskohtainen ja kattava arviointi. Jos ei jaksa lukea kokonaan niin lopussa tilastot ja tiivistelmä.

Thanks! Tuosta rinnakkaistestistä olikin maininta jossakin tuo edellisen testin nostamissa CN keskusteluissa. Yrittävät tosissaan tislata absoluuttista totuutta tähän aiheeseen, jota pääsee testaamaan käytännössä yhtenä yönä vuodesta  :laugh:

Lisää hypeä ja jälkipolemiikkia näistä CN:n keskusteluista, jotka liittyvät testeihin: (talletan linkit tähän myöhempää käyttöä varten, kun nuo keskustelut painuvat foorumeissa vähitellen alemmas piiloon)
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2761076/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2761076/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1)
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2897689/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2897689/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1)
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2849027/page/1/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2849027/page/1/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1)

Eilen tuli tihrustelua kuuta, kun ei oikein parvekkeelta muuta vielä alkuillasta näkynyt. Hyperion zoomilla maksimisuurennoksella  (8 mm = 250x) kuva näyttää turhan pehmeältä.  On muuten aina näyttänyt siltä, eri seeingeillä. Onko kyse zoom-okulaarin huonoudesta ääripäässään, vai onko kyse vain siitä että maksimisuurennuskertoimet ilmakehän rauhattomuden suhteen tuli vain ylitettyä? Silloinhan ei ole mitään hyötyä hommata tämän parempaa okulaaria, ainakaan noin lyhyttä?  Joku pikkuisen pitempi 10 mm (200x) kiinteä planeettaoku voisi olla järkevä?

Sinänsä houkuttelisi vieläkin suuremmat kertoimet, mutta esim. 6 mm okulaarilla kertoimeksi tulee jo 333x - taitaa olla harvinaista että kelit olisi niin siedettävät että visuaalikäytössäkään siitä olisi iloa.  Joku nettilaskuri antoi mun putkelle suurimmaksi käyttökelpoiseksi kertoimeksi 406x. Mutta mitäpä tuosta, jos kerran ilmakehän rajoitus tulee jo aikaisemmin vastaan...

Lainaus käyttäjältä: Kaukinen - 21.09.2010, 16:03:11
Eilen tuli tihrustelua kuuta, kun ei oikein parvekkeelta muuta vielä alkuillasta näkynyt. Hyperion zoomilla maksimisuurennoksella  (8 mm = 250x) kuva näyttää turhan pehmeältä.  On muuten aina näyttänyt siltä, eri seeingeillä. Onko kyse zoom-okulaarin huonoudesta ääripäässään, vai onko kyse vain siitä että maksimisuurennuskertoimet ilmakehän rauhattomuden suhteen tuli vain ylitettyä?

Epäilisin kyseessä olevan tuon zoomin "huonouden" ääripäässään eli maksimisuurennuksella/lyhyimmällä polttovälillä. Olin itsekin katselemassa Jupiteria eilen 300/1500mm Newtonilla ja 10mm okulaari (300x) ei tuntunut vielä liian rauhattomalta seeingin puolesta vaikka kuva väreilikin kohtuullisen selvästi. Tuolle Celestron NexStar 8i:lle järkevin planeettaokulaari voisi olla noin 0.8 mm lähtöpupillin antava ortoskooppi tai hyvä Plössl, jossa on mahdollisimman vähän lasia havaitsijan ja planeetan/Kuun välissä. Syötin putkesi lukemat Televuen okulaarilaskimeen (http://www.televue.com/engine/TV3_page.asp?NoBack=True&id=89&plain=TRUE&focal_length=2032&fl_unit=mm&aperture=203.2&a_unit=mm&fratio=&_2in=yes&Ethos=TRUE&Nagler=TRUE&Panoptic=TRUE&Radian=TRUE&Pl%F6ssl=TRUE&sortby=SortTrueField&title=&SUBMIT1=CALCULATE#results) ja tuolta nousi esiin samainen 8mm polttoväli ja 254x suurennus. Tuo suurennus olisi muutenkin järkevä Suomen keskiverto maksimiseeingille, joten miten olisi 8mm (254x) (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p855_.html) Plössl vaihtoehto tai 9mm (226x) (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p461_Genuine-Ortho-9mm---1-25----FMC---Baader.html) / 7mm (290x) (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p462_Genuine-Ortho-7mm---1-25----FMC---Baader.html) HD ortoskoopit? Noista 7-millinen saattaa olla jo kovin usein seeing-rajoitteinen okulaari...

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 21.09.2010, 18:13:04
ortoskooppi tai hyvä Plössl, jossa on mahdollisimman vähän lasia havaitsijan ja planeetan/Kuun välissä.

Kuinkakohan paljon yksi linssi syö valovoimaa? Oma veikkaukseni olisi n. 2% jos pinnotteena on fmc broadband. Näilläkin taitaa olla eroja, Hyperionin phantom-pinnoitetta on kehuttu, en tiedä sitten onko muita parempi.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 21.09.2010, 18:13:047mm (290x) (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p462_Genuine-Ortho-7mm---1-25----FMC---Baader.html) HD ortoskoopit? Noista 7-millinen saattaa olla jo kovin usein seeing-rajoitteinen okulaari...

Tilattu 7 mm Baader Ortho  ja opetellaan tihrustelemaan  ja uhmataan seeingejä... :grin:

Tulet varmaan olemaan tyytyväinen hankintaasi ("seeing permitted..." :wink:), sillä itselläni on pari tuollaisen Baaderin okulaarin rinnakkaismallia eli University Opticsin (http://www.universityoptics.com/125inch.html#HD) HD Abbe ortoskoopit 6mm ja 9mm polttoväleillä. Ovat hyviä tihrustelumalleja...
Hankinnan jälkilämpöjä voi hakea itselleen vaikka lukemalla Cloudy Nightsin artikkelin "Eyepiece Review Pitfalls" täältä (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=366), missä pohditaan tarkasti näitä erilaisia vaihto("lehmän")kauppoja, joita jokainen joutuu tekemään valitessaan okulaaria itselleen :laugh: (ks. esim. tuon jutun kappale "Give and Take")

Lainaus käyttäjältä: mistral - 21.09.2010, 19:16:44
Kuinkakohan paljon yksi linssi syö valovoimaa?

Linssien määrästäkin löytyi ohimennen juttua tuosta (hiukan iäkkäästä) CN:n artikkelista:
"Glass is not really transparent; a thick enough piece of glass would be as transparent as a brick wall. This is true of all types of glass. So the more glass in an eyepiece the less light gets through."
Omat käyttökokemukset tästä kertovat, että Televuen Radian on hiukan pimeämpi okulaari kuin vastaavan polttovälin University Opticsin HD ortoskooppi. Nelilinssinen design voittaa tässä suhteessa kuusi- tai seitsemänelementtisen mallin, mutta sekin on vain näitä okularisuunnittelun vaihtokauppoja. Myös tämä kannattaa muistaa, kun etsii parasta okulaaria itselleen:
"The best sky conditions are needed when evaluating the best eyepieces. I have found that the difference between a good and an excellent eyepiece don't show up unless the seeing is very good. Very careful focus will be needed as well."

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 22.09.2010, 18:19:46
"Eyepiece Review Pitfalls" täältä (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=366), missä pohditaan tarkasti näitä erilaisia vaihto("lehmän")kauppoja, joita jokainen joutuu tekemään valitessaan okulaaria itselleen :laugh: (ks. esim. tuon jutun kappale "Give and Take")

  Erittäin mielenkiintoinen artikkeli Timpe  :undecided: Kaverilla on kokemuspohjaa okulaareista. Voisin lukemani/ymmärtämäni perusteella
väittää artikkelia vähä-linssisten Plössl, Super Plössl, Kellner ja Ortoskooppien ylistyspuheeksi. Varmasti sillä on valohäviön kannalta
merkitystä, eikä valontaipumat häiritse. Silmälasia välissä käyttäville myös hyvä valinta  pitkän silmäetäisyyden vuoksi.

Artikkeli on kirjoitettu vuonna 2001 ja ainakin Ethos-sarja on tullut markkinoille myöhemmin (2007 tietääkseni). Lisäksi myös Nagler-sarja on
kohdannut evoluutiota sitten 70-luvun lopun. Olisipa mielenkiintoista saada vertailua myös uudesta Ethos-sarjasta.. Tietoa
muutenkin kun edes linssien ja ryhmien määrästä ei ole julkista tietoa (Ethos).

Nämä vertailut hämmentävät ja voisinkin kysyä, että onko se Ethos-sarja parasta tämänpäivän mittapuulla testattuna?
Ainakin Mr. Moisio ylisti tuota Ethos-sarjaa vertaamalla sitä esim. Naglereihin. Otsikkokin kysyy tuota parasta okua pintakohteille ja
käsitykseni mukaan Televuen sarjoilla on hyvä kontrasti ja terävä kuva. Voittaako siis 2-4 linssiset okut kalliit 6-8 linssiset planeetta/Kuu katselussa?

Kiitos jo etukäteen. Aihe ja vertaaminen kiinnostaa myös allekirjoittanutta.

t.Jyrki

Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 22.09.2010, 22:54:04
Nämä vertailut hämmentävät ja voisinkin kysyä, että onko se Ethos-sarja parasta tämänpäivän mittapuulla testattuna?
Ainakin Mr. Moisio ylisti tuota Ethos-sarjaa vertaamalla sitä esim. Naglereihin. Otsikkokin kysyy tuota parasta okua pintakohteille ja
käsitykseni mukaan Televuen sarjoilla on hyvä kontrasti ja terävä kuva. Voittaako siis 2-4 linssiset okut kalliit 6-8 linssiset planeetta/Kuu katselussa?

Jokainen tulee uskollaan autuaaksi näissä okulaariasioissa, kun päästään tietyn laatutason päälle. Kyllä minäkin katselen Kuuta mieluummin Televue Radian sarjan okuilla kuin noilla UO:n ortoskoopeilla. Tämä ihan niiden käyttömukavuuden ja laajemman näennäisen kuvakulman vuoksi (Radianeissa se on 60 astetta vs. ortoskoopin 45 astetta). Radianit piirtävät myös reunoja myöten hyvin, kun taas nuo UO:n ortoskoopit ovat keskellä kuva-alaa aivan pikkuisen parempia (tämän näkee (jos näkee ;) erityisesti planeetoilla). Kannattaa myös muistaa, että f5 putki tarvitsee hyvin korjatut okulaarit parikseen, joten ihan mikä tahansa halpismalli ei käy kun valokimppu tulee okulaarille jyrkemmässä kulmassa kuin hitaammilla putkilla.

Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 22.09.2010, 22:54:04
Nämä vertailut hämmentävät ja voisinkin kysyä, että onko se Ethos-sarja parasta tämänpäivän mittapuulla testattuna?
Ainakin Mr. Moisio ylisti tuota Ethos-sarjaa vertaamalla sitä esim. Naglereihin. Otsikkokin kysyy tuota parasta okua pintakohteille ja
käsitykseni mukaan Televuen sarjoilla on hyvä kontrasti ja terävä kuva. Voittaako siis 2-4 linssiset okut kalliit 6-8 linssiset planeetta/Kuu katselussa?

Kiitos jo etukäteen. Aihe ja vertaaminen kiinnostaa myös allekirjoittanutta.

t.Jyrki

Ethoksessa on parasta laaja näkökenttä, joka on käytännössä virheetön ainakin tähtitaivaan kohteita ajatellen. Ainoa vääristymä mitä itse tiedän että Ethos pitää sisällään on suorien viivojen pieni taipuminen kuvakentän reunoilla. Tämä siis ei haittaa eikä tätä huomaa kun katselee yöllä ns. tähtiä.

Täällä on käsitelty aihetta paremmin http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=1792

Ethoksessa on lasia (tai muovia) luultavasti paljon, joten hyvin tehty supermono tai ortoskooppi esim. Zeiss Abbe Ortho on varmasti hitusen terävämpi ja sillä näkee hiukan himmeämpiä kohteita täysin kuvakentän keskellä. Ethos on jotakuinkin tasalaatuinen koko 100 asteen ( ja 3.7mm Ethos 110 asteen) näkökentässään.

Kun itselläni on käytössä F4.5 putki ilman seurantaa, niin halusin okulaarin, jossa on laaja näkökenttä joka olisi hyvä ja tasalaatuinen kauttaaltaan.
Jos taas on käytössä putki joka on varustettuna seurannalla, niin kohteen voi keskittää näkökentän keskelle. Tällöin se pysyy siinä huomattavasti pidempään eikä laajalle ja virheettömälle näkökentälle ole niin suurta tarvetta.

Planeettoja ja kuuta katsellessa ja pientä vertailua tehneenä 7mm Naglerin 8mm Ethoksen ja 9mm Naglerin kesken, on Ethos ollut kaikin(paitsi hinnan) puolesta ylivertainen.

Ok, Ok..  Kiitokset molemmille okulaariprofeetoille selvennyksestä  :grin:

Paljon tuli asiaa ja tietoa. Mr. Moision laittamasta linkistä löytyi lisää vastauksia mm. barlowin käytöstä Ethoksen kanssa.
Planeetat ja Kuu tarvitsevat myös ISOJA suurennoksia, joten barlowin käytöstä ei vielä ollutkaan puhetta. Toimivalta
yhdistelmältä artikkelin perusteella vaikutti.

Täytyykin harkita okulaarikaupan oven avaamista (taas menee miljoona)  :cry:

t.Jyrki

Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 23.09.2010, 23:18:10
Planeetat ja Kuu tarvitsevat myös ISOJA suurennoksia, joten barlowin käytöstä ei vielä ollutkaan puhetta.

Hyvällä barlowilla on kuin olisi ilman sitä... (siis kuvalaadun heikkenemisen suhteen). Sanoisin näin Televuen 1.25" 2x Barlowin omistajana, vaikken mikään okulaariprofeetta olekaan. Enemmän mulla on vikaa omissa silmissäni kuin okulaareissa...  :rotfl:

Tällainen lisäys tähän vielä, koska ketju on Paras planeettaokulaari.

Paras Barlow johon olen tärmännyt on Baader Zeiss barlow. Tämä maksaa sen 300-350€ mutta taitaa olla parasta mitä rahalla saa.

Ominaisuuksia lyhyesti:

Vain 1.25" okulaareille, mutta okulaarikiinnitys Baaderin oma Clicklock- kiinnitys, joka on paras ratkaisu mihin olen okulaarien kiinnittämisissä törmännyt.
Optisesti täydellinen.
Kevyt, pieni, mutta erittäin kestävä.
Baaderin lottorenkailla voi suurennusta säädellä välillä 2x-4x ettei kuvaan tule näkyviä virheitä, mutta 4x moodi on varsin huvittavan näköinen ja samalla Okulaari-Barlow yhdistelmää joutuu säätään tarkennettaessa lähemmäs peilejä.

No nyt Baader 7mm ortho sai ensivalonsa. Täytyy sanoa, että ainakin Jupiterin kanssa visuaalinen kuva on huonompi (pehmeämpi) kuin Hyperion zoomin 8mm:llä. Joten kyse taitaa olla siitä että suurennuskertoimet ovat lian kovat (290x) seeingiin nähden. Tai sitten on SCT:n kollimointi pielessä? Täytyy vielä kokeilla kuun kanssa ensi yönä. Käyttömukavuus ortholla on huomattavasti alempi kuin hyperionilla, silmä pitää viedä niin lähelle linssiä että ripset ärsyttävästi raapii okulaarin pintaa... :azn:

Lainaus käyttäjältä: Kaukinen - 27.09.2010, 08:28:52
No nyt Baader 7mm ortho sai ensivalonsa. Täytyy sanoa, että ainakin Jupiterin kanssa visuaalinen kuva on huonompi (pehmeämpi) kuin Hyperion zoomin 8mm:llä. Joten kyse taitaa olla siitä että suurennuskertoimet ovat lian kovat (290x) seeingiin nähden. Tai sitten on SCT:n kollimointi pielessä? Täytyy vielä kokeilla kuun kanssa ensi yönä. Käyttömukavuus ortholla on huomattavasti alempi kuin hyperionilla, silmä pitää viedä niin lähelle linssiä että ripset ärsyttävästi raapii okulaarin pintaa... :azn:

7mm okulaarin seeing-rajoitteisuudesta putkessasi ehdinkin jo varoitella tuossa yllä, joten eipä siitä sen enempää (harvemmassa ovat yöt, jolloin 300x antaa terävämmän kuvan kuin 250x suurennus). Katseluetäisyys lienee tuolle okulaarityypille normaalia tasoa. Tuolla aiemmin linkitetyssä Cloudy Nightsin artikkelissa ("Eyepiece Review Pitfalls") oli maininta myös tästä "eye relief" arvosta Plössl ja ortoskooppiokulaareissa:

"Orthographic (Orth) [45] the perfect eyepiece but a bit narrow on FOV and perhaps short on eye relief for some people. Four elements, four air to glass surfaces. This is the design that all the other modern designs try to improve on while keeping as good a prime result. Few succeed. Orthos made today are excellent while those made in the 1980s are probably the best eyepieces available as far as image quality.
Plössl [50] eyepieces give a wider view than an Ortho at the expense of eye relief only. While an Ortho will have eye relief the same as its focal length or a bit more, a Plössl gives only 80 percent of its. Therefore some folks use Orthos below about 15mm and Plössls above. I have found this to be a good idea."

7mm ortoskooppi antaa siis noin 7mm katseluetäisyyden (eye relief) ja vastaava Plössl vain 80% tästä (=5.6 mm). Jos halutaan enemmän katseluetäisyyttä, niin sitten okulaarityyppi on jokin muu kuin Plössl tai Ortho. Tätä puutetta korjaamaan on syntynyt näitä monilinssisiä okulaarimalleja kuten Baader Hyperionit, Televue Radianit ja Vixen LV:t... Sen SCT:n kollimoinnin näkee sitten tuolla ortoskoopilla tehdyllä tähtitestillä, kun seeing on oikeasti hyvä :angel:

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.09.2010, 18:42:20>Sen SCT:n kollimoinnin näkee sitten tuolla ortoskoopilla tehdyllä tähtitestillä, kun seeing on oikeasti hyvä :angel:

Tähtitesti tehty, ja kollimointi oli vähän pielessä. Kollimoinnin jälkeen kuva parani siedettäväksi ainakin kuun osalta, seeing ei ole Jupiterin suunnassa juuri nyt parhaimmillaan... Ja eiköhän tuohon orthon katseluetäisyyteen totu.

Lainaus käyttäjältä: Kaukinen - 27.09.2010, 23:36:49
Tähtitesti tehty, ja kollimointi oli vähän pielessä. Kollimoinnin jälkeen kuva parani siedettäväksi ainakin kuun osalta, seeing ei ole Jupiterin suunnassa juuri nyt parhaimmillaan... Ja eiköhän tuohon orthon katseluetäisyyteen totu.

Jos edelleen 8mm hyperion piirtää paremmin kuin 7mm ortho, ehkä selitys voi olla siinä että orthon lyhyt silmävara tekee tuon. Tämä on vain minun ajatus mutta saattaa olla että 7mm silmävaralla silmämuna painuu hiukan soikeaksi (silmäluomet painavat) ja silmän oma optiikka muuttuu---> hajataitteisuus tekee epätarkan kuvan. Ei luulisi orthon häviävän tarkkuudessa zoomille. Jos testaat katsomalla orthoa 15mm päästä ja kuva tarkentuu, tämä teoria voi pitää paikkansa :undecided:

Tämä naaviksen juttu jäi sen verran kaivelemaan hampaanväliin, että piti tehdä oikein pitkän kaavan mukaan okulaaritestiä auringosta, kun siihen oli mahdollisuus vapaapäivän muodossa. Putkena oli 300/1500mm Newton, jossa oli Thousand Oaks Optical:in 127mm/5" aurinkosuodin off-axis asennuksessa. Käytetyt okulaarit olivat Televue Radian 8mm (187.5x - 0.68mm), Televue Radian 6mm (250x - 0.51mm), University Optics HD Abbe Ortho 9mm (167x - 0.76mm) ja University Optics HD Abbe Ortho 6mm (250x). Lähtöpupillit olivat testissä 0.5mm - 0.76mm välillä, joten liikuttiin kaukoputken 127mm suodin-apertuurin suorituskyvyn ylärajoilla. Kohteena oli auringonpilkku 1109 tämän 30.9.2010 päivän asennossaan ja putki oli ennen kohteen etsimistä tip-top kollimoitu Howie Glatterin laserkollimaatorilla.

Aloitin testit mahdollisimman varhain aamulla, kun vain aurinko nousi havaintopaikalta taloni katon päälle ja sen yleensäkään näki taivaalta (n. klo 9:00). Lämpötila oli havainnon alussa noin 10 astetta plussalla ja nousi siitä kolmella-neljällä asteella havaintojeni kuluessa (lopetin noin klo 11:45). Seeing heikentyi koko ajan, mutta oli hetkellisesti (alkuvaiheessa) varsin hyvä. Käytännön maksimisuurennus tälle kelille oli kuitenkin jossakin 200-250x välillä, joten kummatkin 6 milliset kärsivät testissä tästä hiukan, muttei mitenkään ratkaisevasti kuten alta selviää.

Kunnollinen havaintotekniikka ja muut havaintovaikeudet nousivat myös esiin testin aikana. Silmiä piti lepuuttaa aina välillä ja suuren suurennuksen antaviin okulaareihin katsottaessa silmän mykiön verihiukkaset yms. (floaters (http://en.wikipedia.org/wiki/Floater)) häiritsivät jonkin verran. Käytin havaitessa myös koko pään ja okulaaripitimen ympäristön peittävää mustaa huppua, jotta saatoin katsoa okulaariin molemmat silmät auki. Tällä oli erittäin suuri merkitys, koska silmän fysiikka on sellainen ettei ole mitenkään helppoa pitää okulaarin kapeaa valokimppua ja pääkohdetta keskittyneesti fokuksessa. Aivoni pyrkivät helposti hakemaan toisen silmän kautta näkyvää putken kylkeä fokukseen, eikä suinkaan okulaarissa näkyvää auringonpilkkua. Samoin itse okulaarinäkymän keskellä pienenä näkyvää pilkkuryhmää oli vaikea hetkittäin saada fokukseen, jos silmän "autofokus" erehtyi harhailemaan jonnekin kaukaisuuteen tai noiden floaters hiukkasten perään. Kaikki enemmän visuaalihavaintoja tehneet tietävät mistä puhun tässä ja tietävät myös syyn, miksi kannattaa sulkea ulkopuolinen maailma ulos huputtamalla itsensä pelkän okulaarinäkymän vangiksi :cool:

Sitten testin kokemuksiin. Ryhmittelen nämä Radianeihin ja ortoskooppeihin, koska en löytänyt selvää eroa 6/8mm Radianien väliltä tai 6/9mm UO HD Orthojen väliltä (suurennusta lukuunottamatta):
* Televue okulaarien käyttömukavuus oli hyvä ja näihin oli helppo katsoa riippumatta suurennuksesta.
* Radianien pitkä katseluetäisyys (20mm) mahdollisti silmälasien käytön ja havaintopiirroksen tekemisen (muutoin olisin joutunut laskemaan silmälasit pois aina kun katson okulaariin ja nostamaan takaisin kun piirsin yksityiskohtaa paperille).
* pienen pienten yksityiskohtien erottuminen oli enemmän seeingistä kiinni kuin okulaarin laadusta.
* auringonpilkun kontrasti muuhun auringon pintaan nähden (silloin kuin seeing salli ja näkymä terävöityi pariksi sekunniksi) oli Radianilla hiukan parempi kuin ortoskoopeilla
* näennäisen kuva-alan laajuudella (45° vs. 60°) ei ollut käytännön merkitystä auringonpilkkujen katsomisessa, koska kohde näkyi suhteellisen pienenä keskellä kuva-alaa. Radianin laajempi kuva-ala tuotti kuitenkin pienen edun sillä fokusta hakiessa (okulaarityyppiä vaihtaessa) auringon reuna ja kohde löytyivät tarkennusvaraksi nopeammin (ts. Radianin sai nopeammin fokukseen kuin ortoskoopin).
* verrattaessa 6-millisiä keskenään jouduin toteamaan, ettei ortoskoopista ollut päivätaivaalla vastusta Radianille. Kaiken minkä näin Radianilla, näin myös ortoskoopilla ja päinvastoin. Radianin parempi käyttömukavuus oli havantohetkellä suurempi etu kuin mahdolliset erot näkymän terävyydessä (kun näkymä oli nyt kuitenkin seeing-rajoitteinen)
* hinnoissa on suuri ero: yhden Radianin hinnalla (218€) saa kaksi Baader / University Opticsin okulaaria (95€)
* yötaivaalla tehty vertailu antaisi erilaisen lopputuloksen, koska olen nähnyt molempien okulaarien antaman kuvalaadun esim. Saturnuksella ja todennut sen toisiaan vastaaviksi. Tämän vuoksi hinta/laatu -asioita miettiessä vaaka saattaisi kääntyä ortoskooppien eduksi. Tämän alla näkyvän havaintopiirroksen tein kuitenkin 8mm Radianilla 187.5x suurennuksella, vaikka varmistelin heikompien yksityiskohtien näkymistä 6-millisillä.

Absoluuttinen totuus jäi tälläkin kerralla löytymättä, mutta toivottavasti yllä oleva kirjoitus (2k) antaa ajateltavaa okulaarihankintoja miettiville. Itse pidän mielelläni nuo ortoskoopit vaihto-okulaareina laukussani, sillä yöllä näiden marginaaliset edut nousevat paremmin esiin  :smiley:
Alla olevissa kuvissa on ensin visuaalihavaintoni kohteesta, sitten EOS 7D:n HD videosta tehty Registax kaappaus (3000mm polttovälillä) ja viimeisessä yksittäisruutu 7D:n täydellä resoluutiolla kuvattuna (en saa jostain syystä pinottua Registaxilla 7D:n RAW-kuvia, kun Registax avaa ne jotenkin väärin).

Edit: Korjasin lähtöpupillit vastaamaan 127mm Thousand Oaks suotimen apertuuria.

 Aloin tutkimaan eri okulaarien ominaisuuksia APO 160F/8 putkella.Tähän asti oli vain Baader Hyperionin 17 ja 8 milliset,sinänsä hyvät okulaarit.Näiden edelle näyttää menevän TMB Planetary II 5mm jolla näkökenttää 60 astetta,viisi optista elementtiä ja mukava katseluetäisyys.Mutta terävimmän näkymän toistaiseksi on tuottanut University Abbe Orthoscopies 6mm (47astetta kenttää).Siinä on neljä lasia,mutta orthoscooppiselle tyypillinen lyhyt silmäetäisyys.On kuitenkin paljon edullisempi hinnaltaan kuin jotkut Pentax tai TMB monocentric huippuokulaarit.(Ja joihin nähden se ero  näkemisessä ei niin iso ole..?)

 Tilasin kesällä TS:ltä Kasai 4mm orthoskooppisen okulaarin ja se luvattiin lähettää myöhemmin. Kohta poistivat koko sarjan valikoimistaan. Niin aloin seuraamaan taas UK Astronomy Buy&Selliä ja silmään osui 4 mm orthoskooppinen jossa lukee pelkkä T Japan. Olen tutkinut näitä ja jo aiemminkin ketjussa on sanottu että ovat samoja japanilaisia kaikki niin University Optics, Kasai ja Kokusai Kohki. Jossai epäiltiin pinnoituksen mahdollista eroavaisuutta. Osti tuon käytetyn T Japan okun siis Englannista hintaan 41 euroa. Sillä saan 320x suurennuksen ( APO-160) ja hieman se on jo pehmeämpi Jupiterille näillä keleillä kuin 6 millinen Orthoskooppinen. Kuitenkin hyvän seeingin sattuessa oikein sopiva. Kokeilin aiemmin 6 millisen kanssa 2xbarlowia ilman havaittavaa hyötyä.
Kun ostin aikanaan ensimmäisen peiliputken Skyliner 10", niin harmittelin sen huonoa planeettanäkyvyyttä. Nyt kun laitan kaksitoista tuumaiseen (SW 300/1500) 6 millin orthoskooppisen on Jupiter 250x suurennuksella todella näyttävä ja pinnan yksityiskohdat erottuu. Sitten otan vanhan Skylinerin mukana tulleen 10 millisen, ei näy kuin epämääräistä suttua jossa pari epäselvää poikkiraitaa. Ihan sama 6 millisellä Celestron Omnilla. Nuo olivat osviittana kun muuan vuosi sitten haukuin peiliputket kelvottomiksi planeettahavaintoihin...Kohdalleen kollimoituna ja asiallisilla okulaareilla varustettuna ne ovat kelpolaitteita.

Onhan orthoskooppisella huonot puolensa, pieni näkökenttä ja lyhyt silmäetäisyys mikä ei kaikkia miellytä. Näin saadaan kuitenkin linssien määrää vähennettyä ja kuvaa terävemmäksi tarkkuutta vaativissa kohteissa.

Mielenkiinto alkaa kasvaa tätä lukiessa.
Jupiteria havaittu Skymax 127:lla.
Hieman olen testaillut Baaderin 6mm ortoskooppia jota Villenkello myi kohtuuhintaan, taisi olla 60 euroa.
Toistaisesi keli ei ole antanut myöten noin suurelle suurennokselle vaan parhaat näkymät olen saanut 15mm Celestron Omnilla.
Ei tosin erotu kuin muutama raita...

 Käytin muuan vuosi sitten Santel-180/1800 Maksutovissa (1/6-1/7 lambda) 8 millin Baaderhyperionia (ei ollut vielä silloin orthoskooppisia) ja sen 225 suurennus oli oikein sopiva planeetoille. Ja nyt tällä APO-160:llä myös tuon luokan suurennus on terävin. Siitä ylöspäin suurennuksien mielekkyydestä voi olla montaa mieltä...Saturnukselle viime keväänä kyllä 320 (Baaderhyperion 8mm ja 2x barlow)oli selvästi enemmän yksityiskohtia tuova kuin 160 (pelkkä 8mm).

 Aika vaikeaa oli vieläkin mutta juuri sen verran pilvien väliä että laittelin okulaareja SW 300/1500 newtoniin vuorotellen.Pääsenkin ottamaan takaisin moitteet Celestron 6mm Omnista. Kun sai aika rauhassa verrata niin ei ero UO 6mm orthoskooppiseen suuri ole. Kuitenkin hieman viimemainitun eduksi. Samat erot myös 4 millisillä. Omni on sen verran heikompi että mieluummin käytän UO 4mm. Mutta näiden suurennus 375x oli liikaa. 250 näissä keleissä sopiva. Ilmeisesti onkin palattava visuaali havaitsijaksi että ehtii jotain näkemään.

Hankin muutama viikko sitten Teknofokuksesta 10 mm:n ortoskooppiokulaarin (Baader Classic Ortho) ja sen kaveriksi Baader Q-Turret (2,25X ja 1,3X) Barlowin planeettojen tarkkailua varten. Olen erittäin tyytyväinen näihin, sillä Jupiter piirtyy silmään hienosti. Ne ovat kerrassaan parhaita okulaareja planeettojen yksityiskohtien havaitsemiseksi.

Onkohan kenelläkään kokemusta monosentrisistä okulaareista planeettahavainnoinnissa? Näkökenttä niissä on tietysti pieni, mutta ovatko ne selvästi muita planeettaokulaareja tarkempia, vai onko ero vain hyvin pieni - etten sanoisi hiuksen hieno? Tarkoitan ennen kaikkea havainnointia hyvissä olosuhteissa. Olen jostakin lukenut, että niillä esimerkiksi Jupiterin yksityiskohdat näkyvät hienosti suuren kontrastin vuoksi.

Ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta TMB:n supermonot ainakin saivat aikanaan hyvät arvostelut:

http://www.cloudynights.com/documents/tmb.pdf (http://www.cloudynights.com/documents/tmb.pdf)

Ei taida monosentrisiä vaan olla markkinoilla - paitsi käytettyjä. Jos hommaat sellaisen / sellaisia, nii jaa kokemuksesi sitten foorumilla, niin ollaan taas piirun verran viisaampia.

Kiitos spugelle linkistä - sain mielenkiintoista luettavaa. Tilasin nyt sitten APM-telescopesta 7 mm:n TMB:n monosentrisen, jonka pitäisi tulla elokuussa. Visuaalihavaitsijana odotan kyseiseltä okulaarilta paljon. Kerron sitten kokemuksistani.

 Minulla on olleet japanilaiset 4 ja 6 millin (UO) orthot. Välistä puuttuvaa viitosta joka ehkä antaisi sopivimman suurennoksen 1280 millin polttovälille olen jahdannut vuoden. Vanhoja kunnon orthoja ei taideta enää paljon valmistaa näissä pienemmissä polttoväleissä. Lopulta löytyi käytetty Baaderin BGO 5mm Englannista. Siinä ei ole kartiomaista päätä joka olisi lyhyelle  silmäetäisyydelle parempi. On aika samaa luokkaa kuvan terävyydessä noiden japanilaisten tai University Opticsien kanssa. Jupiter sen myöhemmin syksyllä paljastaa...

Lainaus käyttäjältä: Tane - 16.07.2013, 21:13:57
Minulla on olleet japanilaiset 4 ja 6 millin (UO) orthot. Välistä puuttuvaa viitosta joka ehkä antaisi sopivimman suurennoksen 1280 millin polttovälille olen jahdannut vuoden. Vanhoja kunnon orthoja ei taideta enää paljon valmistaa näissä pienemmissä polttoväleissä. Lopulta löytyi käytetty Baaderin BGO 5mm Englannista. Siinä ei ole kartiomaista päätä joka olisi lyhyelle  silmäetäisyydelle parempi. On aika samaa luokkaa kuvan terävyydessä noiden japanilaisten tai University Opticsien kanssa. Jupiter sen myöhemmin syksyllä paljastaa...

Minustakin planeettahavaitsijalle sopivat hyvin usean eri polttovälin ortoskoopit ja niiden ohella jokunen muukin ison suurennoksen antava okulaarityyppi. Minä menin tilaamaan toisenkin (7-millisen lisäksi) monosentrisen, eli 9-millisen, lähinnä Jupiteria varten. Sillä saan 133-kertaisen suurennoksen ja Baaderin Zeiss Abbe Barlowin kanssa huiman 267-kertaisen näkymän. Tosin viime mainittu suurennos on meikäläisen laitteille lähes aina liikaa. Kuun katselussa käytän usein kyseistä Barlowia ja Brandonin ortoskooppista okulaaria, jolloin kerroin on 200. Se yhdistelmä toimii nimenomaan Kuun katselussa hienosti akromaattisissa linssiputkissani, väheksymättä yhtään Baaderin Classic Orthoa, joka on työhevoseni.

Tuon ensi viikolla Cygnukselle sarjan okulaareja, joita halukkaat voivat kokeilla. Kaukoputkia lienee perinteisesti jonkin verran paikalla. Mukana mm. Baader Eudiascopic 10 mm, Baader Classic Ortho 10 mm, Baader Hyperion 10 mm, halpisplössl 10 mm, Clavé 8 ja 12 mm... Isot planeetat ovat päivätavaraa, Uranus ja Neptunus näkyvät matalalla aamuyön tunteina, Kuu itäisellä taivaalla.

Hannu Määttänen / Teknofokus

Lainaus käyttäjältä: hm - 17.07.2013, 12:46:09
Tuon ensi viikolla Cygnukselle sarjan okulaareja, joita halukkaat voivat kokeilla. Kaukoputkia lienee perinteisesti jonkin verran paikalla. Mukana mm. Baader Eudiascopic 10 mm, Baader Classic Ortho 10 mm, Baader Hyperion 10 mm, halpisplössl 10 mm, Clavé 8 ja 12 mm... Isot planeetat ovat päivätavaraa, Uranus ja Neptunus näkyvät matalalla aamuyön tunteina, Kuu itäisellä taivaalla.

Hannu Määttänen / Teknofokus

Omien havaintojeni mukaan ortoskooppisten (esimerkiksi Brandonin tai Baader Classic Orthon) muodostama kuva planeetoista ja Kuusta on väritön, kuulakas ja tarkka, kun taas Baader Hyperion on käytännöllinen laajan näkökenttänsä ja ortoskooppeja lähentelevän tarkkuutensa ansiosta. Lyhytpolttovälinen plösslini on hyvän seeingin sattuessa kelpo kapine, vaikka pieni katseluetäisyys pudottaakin havaintomukavuutta. Baader Eudiascopicin tiedän, mutta en ole sillä koskaan katsellut. Clavén nimen olen joskus netissä nähnyt. Onkohan se ortoskoppinen vai plösslin okulaari?

Clavé oli ranskalainen yritys, joka valmisti optisia laitteita teollisuudelle ja  astrotarvikkeita. Okulaarit ovat perinteisiä plösslejä, joilla oli erinomaisen laadun maine ja sen mukainen hinta. Vuonna 1985 Kinoptik osti Clavén ja okulaarien saatavuus loppui muutamaa vuotta myöhemmin.

Hannu M

Vuosiluku korjattu oikealle vuosisadalle.

Lainaus käyttäjältä: hm - 17.07.2013, 13:50:51
Clavé oli ranskalainen yritys, joka valmisti optisia laitteita teollisuudelle ja  astrotarvikkeita. Okulaarit ovat perinteisiä plösslejä, joilla oli erinomaisen laadun maine ja sen mukainen hinta. Vuonna 1885 Kinoptik osti Clavén ja okulaarien saatavuus loppui muutamaa vuotta myöhemmin.

Hannu M

Kiitos mielenkiintoisista tiedoista! Luulenpa, että moni olisi valmis maksamaan aika paljon Clavèn okulaareista...

Kokoelmissani on takavuosikymmeniltä kaksi pienen holkkikoon, 24,5 mm:n, ortoskooppista okulaaria. Ensinnäkin 7 mm:n Carton, jota olen käyttänyt paljon planeettahavainnoissa 80 mm:n linssiputken kanssa, sekä toiseksi 1980-luvun puolivälissä Teknofokuksesta ostettu 18 mm:n okulaari. Siinä on valkoisella fontilla kolmio, jonka sisällä ovat päällekkäin kirjaimet T ja S. Mikähän merkki on kyseessä? Kyseinen okulaari toimii hyvin planeettojen katselussa mainitussa refraktorissa varsinkin Barlowin putken myötä, jolloin suurennos on 133-kertainen.

TS voisi viitata Telescope Serviceen, mutta ainakaan nykyisin ei logossa ole kolmiota.

http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5293_TS-1-25--Ortho-planetary-eyepiece---16-8mm---fully-multi-coated.html

Minäkin olen yhdistänyt kyseisen kolmiomerkin, jossa ovat kirjaimet T ja S, Telescope-Serviceen, mutta juuri kun pääsin kysymästä asiaa, niin löysin itse netistä Takahashin hi-ortho -okulaarien kuvan, joissa näkyy olevan täsmälleen sama merkki kuin minulla olevassa kapineessa. Kyseessä on siis mitä ilmeisimmin Takahashin 1980-luvun puolivälissä valmistama okulaari.

Laitoin kesäloman kunniaksi viime viikolla Baaderin 6 mm classic orthon tilaukseen (parin pidemmän hyperionin lisäksi). Harmi, että menee loppuvuoteen, että sitä pääsee Jupiterin kanssa kokeilemaan. Saturnus periaatteessa näkyisi tälläkin hetkellä tuohon "observatooriolleni", mutta on vain niin turkasen matalalla ja kirkasta yötaivasta vasten, ettei sillä kummoistakaan testiä voi tehdä.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 17.07.2013, 16:19:31
Laitoin kesäloman kunniaksi viime viikolla Baaderin 6 mm classic orthon tilaukseen (parin pidemmän hyperionin lisäksi). Harmi, että menee loppuvuoteen, että sitä pääsee Jupiterin kanssa kokeilemaan. Saturnus periaatteessa näkyisi tälläkin hetkellä tuohon "observatooriolleni", mutta on vain niin turkasen matalalla ja kirkasta yötaivasta vasten, ettei sillä kummoistakaan testiä voi tehdä.

Kun Jupiter loppuvuodesta alkaa näkyä tarpeeksi korkealla taivaalla, niin johan alkaa yksityiskohtia näkyä, kun on esimerkiksi BCO (eli Baader Classic Ortho) putkessa ja keskittyy rennosti, mutta huolellisesti. Minusta BCO on aavistuksen Brandonin ortoskooppia tarkempi Jupiteria havaittaessa, kun taas jälkimmäinen on hiukan tarkempi Kuuta katsottaessa. Uskallan näin väittää, vaikka ne antavat hieman eri suurennoksenkin. Kuun kraattereissa ja muissa pinnanmuodoissahan - lähellä terminaattoria - kontrasti on suurempi kuin Jupiterin näkymässä, mikä selittänee kyseisten okulaarien suorituskyvyn erilaisuutta ainakin minun näkemänä.

 Sain tuon  Baader Genuine Orthon 5mm käytettynä, kun niitä ei enää tehdä. Baader Classic orthoja saa uusina ja ovat hieman halvempia kuin BGO:t aikanaan, mutta käyttäjäkokemuksia maailmalta lukiessa ihan saman veroisia. Classic sarjassa näyttäisi pienin olevan 6mm. Hain noita vanhoja neljä ja viisi millisiä jotka siis löysin, koska siten vältän barlowin käytön. Eikös orthoskooppisen tarkoitus ole mahdollisimman vähällä lasimäärällä saada eristetyksi terävä näkökenttä? Meikäläisen barlow on vaatimaton ED lasinen kaksituumainen. Onhan noitakin laadukkaampia että käyttö orthoskooppisen kanssa on perusteltua. Silmäetäisyyskin tulee siedettävämmäksi...

Lainaus käyttäjältä: Tane - 18.07.2013, 01:44:08
Sain tuon  Baader Genuine Orthon 5mm käytettynä, kun niitä ei enää tehdä. Baader Classic orthoja saa uusina ja ovat hieman halvempia kuin BGO:t aikanaan, mutta käyttäjäkokemuksia maailmalta lukiessa ihan saman veroisia. Classic sarjassa näyttäisi pienin olevan 6mm. Hain noita vanhoja neljä ja viisi millisiä jotka siis löysin, koska siten vältän barlowin käytön. Eikös orthoskooppisen tarkoitus ole mahdollisimman vähällä lasimäärällä saada eristetyksi terävä näkökenttä? Meikäläisen barlow on vaatimaton ED lasinen kaksituumainen. Onhan noitakin laadukkaampia että käyttö orthoskooppisen kanssa on perusteltua. Silmäetäisyyskin tulee siedettävämmäksi...

Baader Genuine Ortho on tosiaan melkein legendaarinen planeettaokulaari. Ostin Teknofokuksesta Baaderin Zeiss Abbe Barlowin lisäksi Baaderin Q-Turret 2,25x - Barlowin, jonka saa kätevästi myös 1,3 x - Barlowiksi. Viime kevättalvella havainnoin Jupiteria juuri viime mainitun ja 10 mm:n BCO:n avulla, jolloin kaukoputkeni suurennoskerroin oli 156. Se toimi hienosti ja suuremmilla suurennoksilla kuningasplaneetan yksityiskohdat vähenivät - tai eivät ainakaan lisääntyneet. Kahdeksan millimetrin polttovälinen TS HR Planetary - jolla saan suurennuskertoimen 150 - olisi ollut hyvä haastaja Jupiteria tiirattaessa edellä mainitulle Baaderin yhdistelmälle, mutta niiden välinen vertailu jäi tekemättä. No, ensi talvena on uusi mahdollisuus. Minulla on myös kahdeksan linssiä sisältävä 7,2mm:n Antares Speers Waler, jonka antama kuva planeetoista kärsii hiukan liian monesta linssistä - Jupiter ja Kuu näyttävät huomattavasti kellertävimmiltä kuin ortoskooppisilla okulaareilla katsottuna. Hyvänä puolena kanadalaisessa on huikea 82 asteen näkökenttä ja toisaalta sen rinnalla ortoskooppien ulkonäkö on miltei mitätön. :rotfl: Painopiste okulaarituotannossa näyttää olevan monilinssiseen suuntaan, jota Antares Speers Walerkin edustaa.

 Sain tehtyä vertailua TS HR Planetary 5mm vastaan University Optics 6mm ja Kokusai Kohki T Japan 4mm (vastaa UO okua) kanssa. TS HR:ssä on 60 asteen näkökenttä, 16 millin silmäetäisyys ja viisi elementtiä. On mukavampi katsella mutta minulla APO 160 jota nykyisin käytän tuotti terävimmän kuvan noilla aidoilla orthoilla. Toistaiseksi ilman silmälaseja katselu lyhyellä etäisyydellä onnistuu enkä kaipaa planeetta näkymiin isompaa kenttää. Mutta totuuden nimissä kun ensimmäinen "planeettaokulaarini" oli Baader Hyperion 8mm ja käytin sitä 2x kahdentuuman ED-barlowin kanssa niin ei se paljoa jää noista orthoista. Se menee aika samoihin TS HR planetaryn kanssa. Saturnukselle kun sattuu huippu seeing kuten ehkä kerran viime keväänä (4-5. Huhtikuuta), niin silloin tarkka pieni ortho, minulla 4mm (antaa reilun kolmensadan suurennuksen), pääsi oikeuksiinsa. Kuusi millinen antaa parisataa ja  "huonommallakin kelillä" vakaamman kuvan, ehkä viitonen on se paras ..Kunhan nyt pääsee katsomaan.

Olet suorittanut mielenkiintoisia vertailuja. Mainittuasi ison 160 mm:n refraktorisi tuli mieleeni, että mitähän okulaareja käytettiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuoliskolla, kun avaruusluotaimia ei ollut, vaan kiertotähtiä havaitiiin optisilla teleskoopeilla - tarkoitan siis esimerkiksi Yerkesin jättimäistä 102 cm:n linssikaukoputkea. Löytyisiköhän tähän kysymykseen netistä tai kirjoista vastausta?

 Äkkiseltään löydän että Saksalainen Ernst Abbe kehitti ja patentoi orthoskooppisen okulaarin 1880.
APO 160:sta sanoisin; ei kummempi kuin SW 300/1500 newton jolla viime talvena myös katselin planeettoja (lähinnä Jupiteria sain testata) ja voin näillä subjektiivisilla silmilläni vertailla...Kuitenkin ne on sen verran erilaisia laitteita ja tuovat omilta kanteiltaan esiin hyvät ja huonot puolet.Iso peili antaa enemmän luonnollisia värejä mutta on epävakaampi, herkkä seeingille. Linssi taas on värittömämpi ja vakaampi, ehkä pienemmän apertuurinsa vuoksi...Millainen olisi 160 peili tosipitkällä polttovälillä (F/10-15)? Apupeilin peittoa ei nimeksikään mutta avonaisessa putkessa siinäkin sotkisi putkivirtaukset ja jos putki suljetaan ollaan jo Masutov-Newtonissa. Mene ja tiedä.
Saturnus nyt on ainakin hyvä APO:lla. Olisi vaan ylempänä että saisi tosiaan sanoa nähneensä Encken jaon eikä vain arvailla nähneensä. Pallomaisissa tähtijoukoissa erotuskyky saa oikeuksiaan, mutta galaksit ja sumut on ison peilin heiniä, apertuuri jyllää. Planeettakuvaukseen jos poikkean niin keskinkertaisilla taidoillani sain selvästi paremmat kuvat lissiputkea käyttäen. Ei oikein kehdannut edes verrata. Kuitenkin olen sitämieltä että osaavissa käsissä 300/1500 newton olisi selvästi parempi planeettakuvauksessa. Siinä pätee yksinkertaisuus; apertuuri tuo erotuskyvyn.
Täällä missä valosaaste sekoittuu antaa linssi vielä tumman taustan mutta kaukana kaupungeista ja vilkkuvien mastojen ulottumattomissa rakentelisin varmaankin planeettaputken kunnollisen peilin varaan...
Ps. Ehkä meni ohi aiheen mutta vähän valaisua että millä noita okuja on tullut vertailtua...

Abbe ortoskoopissa on neljä lasielementtiä, joista kolme muodostaa yhden ryhmän ja yksi elementti toisen. Lasin ja ilman kohtauspintoja on siis neljä. Brandonin ortoskoopissa on plösslin tapaan kaksi kahden linssin ryhmää. Sen on suunnitellut Chester Brandon, joka toimi mm. Toisen maailmansodan aikaisten amerikkalaisten pommikoneiden tähtäinoptiikan parissa. Muistan hämärästi jostakin lukeneeni, että 1800-luvun lopussa valmistetuissa Yerkesin ja Lickin isoissa refraktoreissa käytettiin suurennoskertoimia 300...500  Marsiin (oppositioiden aikana) ja Saturnukseen. Eivät 160 mm:n apon suurennokset kovin paljon pienempiä ole.  :smiley:Eipä silti, olen minäkin katsellut Saturnusta kertoimella 200 - taisi olla parhaimmillaan hiukan ylikin menemättä sekametelipuuroksi. Löysin netistä Lickin 90 cm:n refraktorin noin 120 vuotta sitten käytössä olleita okulaareja. Ovatkohan ne Ramsdeneja, vai kenties Huygenseja - ehkä ovat useampaa eri tyyppiä, koska näyttävät niin erilaisilta. http://collections.ucolick.org/archives_on_line/about.html

Nimenomaan aukkosuhteisiin f/4:stä alkaen hitaampiin teleskooppeihin suunniteltu planeettaokulaari on Astro Physicsin SPL. Tässä Super Planetary -okulaarissa on tietääkseni vain kolme linssielementtiä. Näitä okulaareja valmistettiin joitakin vuosia sitten Yhdysvalloissa, mutta ei kai enää nykyään.

Olen muutamalta nettisivulta lukenut Baaderin Hyperion Zoomista ylistäviä arvioita. Itselläni ei sitä ole. Niinpä herätänkin kysymyksen kyseisen okulaarin kelpoisuudesta planeettahavainnoissa ortoskooppisiin ja miksei muihinkin okulaareihin verrattuna.

 Pidin Baader Hyperion Zoomia jonkunaikaa. En tiennyt siitä mitään kun ostin, vain että samassa kulkee mukana monta suurennosta. Jää monen okulaarin vaihtaminen ja vekslaaminen pois. Siinä on kuitenkin pienimmässä polttovälissä suurin 68 asteen kenttä ja kapenee niin että 24 milliä antaa enää 50 astetta. Planeetta tai syvätaivas havaitsijalle saisi olla toisinpäin...Muuten ei valittamista. Vertailin pelkkää kahdeksan millistä Hyperionia ja tämän zoomin kahdeksaa milliä enkä minä ainakaan saanut eroa. Taattua Baader Hyperion laatua se on, seitsemän lasia. Enemmän viittaa yleisokulaariin...Mitä ovat zoom okulaarit? Tämä on varmaan parhaasta päästä.

Lainaus käyttäjältä: Tane - 24.07.2013, 22:26:11
Pidin Baader Hyperion Zoomia jonkunaikaa. En tiennyt siitä mitään kun ostin, vain että samassa kulkee mukana monta suurennosta. Jää monen okulaarin vaihtaminen ja vekslaaminen pois. Siinä on kuitenkin pienimmässä polttovälissä suurin 68 asteen kenttä ja kapenee niin että 24 milliä antaa enää 50 astetta. Planeetta tai syvätaivas havaitsijalle saisi olla toisinpäin...Muuten ei valittamista. Vertailin pelkkää kahdeksan millistä Hyperionia ja tämän zoomin kahdeksaa milliä enkä minä ainakaan saanut eroa. Taattua Baader Hyperion laatua se on, seitsemän lasia. Enemmän viittaa yleisokulaariin...Mitä ovat zoom okulaarit? Tämä on varmaan parhaasta päästä.

Kiitos näkemyksestäsi! Onhan zoom-okulaari hyvä silloin, kun etsii suurinta käyttökelpoista suurennusta ja ainakin myös silloin, kun joku tuttava tulee paikalle ja kysyy, mitä kaukoputkella näkyy. Silloin on kätevä muuttaa suurennosta helposti ja näyttää, miksi suurin suurennos ei välttämättä ole paras planeetoillekaan. Saapa nähdä, hankinko joskus vielä zoom-okulaarin. Viime aikoina on tullut osteltua niin paljon, ettei vielä tällä erää ole varaa.  :huh:

Baaderin zoomista löytyy lyhyt vertailu Vixen LV 8-24mm zoomiin Cloudy Nightsin sivuilta: http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2146 (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2146)
Tuolla se raakataan keskikertaisten laitteiden joukkoon arvosanalla 7. Tämä huomioiden, ettei kumpikaan noista zoomeista pärjää vastaaville kiinteille okulaaripolttoväleille, mihin niitä on verrattu.
Hintaisekseen hyvä ja vastiketta antava zoomihan tuo on, muttei minusta ansaitse "ylistäviä arvioita" kuten tuolla aiemmin viitattiin (vrt. neutraali arvio täällä (http://stargazerslounge.com/topic/167120-baader-hyperion-zoom-mkiii/)). Planeettahavainnoissa zoomin etuna on kullekin seeingille sopivan ("oikean") suurennuksen löytyminen helposti, mutta jos zoomia vertaa kriittisesti saman polttovälin kiinteään laatuokulaariin, niin zoomin kuvalaatu jää tässä vertailussa toiseksi. Lisäksi kannattaa huomioida muiden osatekijöiden vaikutus havainnon loppukuvalaatuun kuten esim. seeingin vaikutukset havaintohetkellä, putken kollimoinnin vaikutus ja yleiset optiikan/okulaarin yhteensopivuustekijät (ts. tuo Baader zoom voi toimia hyvin vaikkapa f10 SCT-putkessa, mutta vain välttävästi f4.5 Newton putkessa).

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 26.07.2013, 22:18:18
Baaderin zoomista löytyy lyhyt vertailu Vixen LV 8-24mm zoomiin Cloudy Nightsin sivuilta: http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2146 (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2146)
Tuolla se raakataan keskikertaisten laitteiden joukkoon arvosanalla 7. Tämä huomioiden, ettei kumpikaan noista zoomeista pärjää vastaaville kiinteille okulaaripolttoväleille, mihin niitä on verrattu.
Hintaisekseen hyvä ja vastiketta antava zoomihan tuo on, muttei minusta ansaitse "ylistäviä arvioita" kuten tuolla aiemmin viitattiin (vrt. neutraali arvio täällä (http://stargazerslounge.com/topic/167120-baader-hyperion-zoom-mkiii/)). Planeettahavainnoissa zoomin etuna on kullekin seeingille sopivan ("oikean") suurennuksen löytyminen helposti, mutta jos zoomia vertaa kriittisesti saman polttovälin kiinteään laatuokulaariin, niin zoomin kuvalaatu jää tässä vertailussa toiseksi. Lisäksi kannattaa huomioida muiden osatekijöiden vaikutus havainnon loppukuvalaatuun kuten esim. seeingin vaikutukset havaintohetkellä, putken kollimoinnin vaikutus ja yleiset optiikan/okulaarin yhteensopivuustekijät (ts. tuo Baader zoom voi toimia hyvin vaikkapa f10 SCT-putkessa, mutta vain välttävästi f4.5 Newton putkessa).

Baaderin zoomin ylistävistä arvioista mainittakoon esimerkiksi kommentit Astroshopin saksan kielisellä sivulla. Olen ollut huomaavinani, että psykologisillakin tekijöillä on merkitystä heikoiten näkyviä yksityiskohtia havaitsessa. Saattaa olla, että zoom-okulaarin helppokäyttöisyydellä suurennuksia vaihdettaessa - verrattuna kiinteäpolttovälisiin okulaareihin - on jossakin määrin vaikutusta sen tarkkuudesta saamiin erinomaisiin arvioihin. Minulla on kahdeksan lasielementtiä sisältävä (7,2 mm:n) Antares Speers Waler -okulaari. Mielestäni sen antamassa kuvassa runsaiden linssien määrä himmentää kuvaa ja samalla saa planeetan näyttämään ikään kuin lämminsävyiseltä verrattuna esimerkiksi ortoskooppisten okulaarien kelmeisiin näkymiin. Toisaalta tietysti esimerkiksi Kuuta katsottaessa ison näkökentän ansioista havaitsija tuntee olevansa kuin avaruusaluksessa Kuun kiertoradalla. Vielä pitää tarkentaa, että onhan kyseinen okulaari käyttökelpoinen planeettojakin katseltaessa. Silmän etäisyys on 13 mm, mikä tietysti on omiaan helpottamaan havainnnointia.

Planeettaokulaarieni ykkösketju on Bresser Plössl 5,5 mm, Vernonscope Brandon 12 mm sekä Baader Classic Ortho 10 mm.

Planeettaokulaareista parhaimpienkin tukena ovat Baader Q-Turret 2,25X Barlow ja Baader Carl Zeiss Abbe 2X Barlow.

Havaitsin viime tiistaina aamuyöstä Jupiteria vanhalla 80 mm:n putkellani. Matalalla vaalenevassa aamussa olleesta kuningasplaneetasta pohjoinen ja eteläinen ekvaattorivyö sekä niiden välinen hyvin vaalea alue erottuivat selvästi parhaiten Brandonilla. Jo ensi vilkaisu osoitti, että nyt on oikea okulaari käytössä. Taidankin jatkossa investoida kyseiseen merkkiin. :rolleyes:

 Olen saanut katsoa Baader Genuine 5mm ortholla Jupiteria ja vastaan otsikon kysymykseen että se on paras planeettaokulaari. Tietenkin minulla on lyhyen parin vuoden havaintoaikani ollut käytettävissä varsin pieni kattaus eri tyypin laseja. Mutta vastaankin vain noiden puolesta joiden läpi tuijottelin...Lähimmäs pääseen UO 6mm ja 4mm jossa lukee japan on jo heikompi kumpaakin. Taitaa nuo olla kaikki tekojaan Japanista, mutta pientä eroa löytyy. Aiemmin arvelinkin minulle sopivan muutenkin suurennuksen puolesta paremmin viisimillisen. Sillä saa 250x jolla näkymä vielä on terävä.
Todellinen testaushan olisi katsoa kaikilla eri merkeillä ja eri polttovälisillä. Joten varaa jää jossitteluun että mitenkäs  vaikka UO viisimilliä niin...Mutta uskon nytkin planeettaokulaarin metsästyksessä oltavan ihan jäljillä.

Minä olen viime aikoina pilvisyyden ja työkiireiden välissä silloin tällöin lueskellut Cloudy Nights- palstan vertailuja parhaista planeettaokulareista. En valitettavasti omista Baaderin Genuine ortoskooppeja, mutta ne ovat monien ulkomaalaistenkin havaitsijoiden suosikkeja planeettojen katselussa. Monosentrisiäni en ole vielä ehtinyt käyttää kunnolliseen havainnointiin, mutta tilanne korjaantuu tulevina tähtikirkkaina talvi-iltoina. Parhaat planeettanäkymät ovat minulle tarjonneet toistaiseksi (10 mm:n) Baader Classic Ortho ja (12 mm:n) Vernonscope Brandon. Baader näyttää soveltuvan 120-kertaisine suurennuksineen Jupiterin tarkasteluun hienosti, kun taas Brandon antaa Baaderin Zeiss Abbe Barlowin  kanssa 200-kertaisen suurennuksen Kuusta veitsenterävänä täynnä sen pinnan piirteitä. Varmaankin liikutaan ihan kaukoputkieni erotuskyvyn rajoilla; tarkempaa kuvaa en usko saavani millään linssillä. (Onhan kyseisen okulaarin näkymä Jupiteristakin aina terävä ja kumma kyllä, olen ihmetellyt sen vähäistä riippuvuutta näkyvyysolosuhteista - siis ilman läpinäkyvyydestä ja rauhallisuudesta.) Toinen Brandonin okulaarini on 32-millimetrinen, jonka olen aikoinaan ostanut syvän taivaan havainnointiin. Kun sen kanssa käytän Baaderin 2,25 kertoimista Q-Turret Barlowia, saan noin 84-kertaisen suurennuksen. Tämä yhdistelmä toimii ainakin Jupiteria havaittaessa. Yleensäkin suosin planettojen katselussa vain noin 70...220 -kertaisia suurennuksia. 

TMB Supermonocentric 9 mm antoi kovan haasteen ortoskooppisille (Baader Classic Ortholle ja Vernonscope Brandonille) tarkkaillessani Jupiteria tänään varhain aamulla 127 mm:n linssiputkella. Korkealla ollut kuningasplaneetta näkyi kerrassaan upeasti 133-kertaisella suurennuksella neljine vöineen ja vaaleine vyöhykkeineen. Eteläisessä ekvaattorivyössä näkyi paljon yksityiskohtia, varsinkin, kun jaksoi tuijottaa ja odottaa parin sekunnin mittaisia läpinäkyvyyden huippukohtia. Monosentrisen näkökenttä on hyvin suppea, joten planeetta näkyy ikään kuin isompana kuin suurennuskertoimen perusteella voisi olettaa. Lisäksi havainnoitavan kohteen näkymiseen keskittyy vaistomaisesti erittäin hyvin, koska se peittää näkökentästä suuremman alan kuin jollakin toisella okulaarilla vastaavaa suurennusta käytettäessä. Kokeilin myös Bresserin 26 mm:n Plössliä Baaderin Zeiss Barlowin kanssa. Suurennus oli noin 92-kertainen. Taas kerran tuli todistetuksi Barlowin toimintakyky, eikä kyseinen linssiyhditelmä paljonkaan monosentriselle hävinnyt. Suora vertailu on vaikeaa, koska surrennuskertoimet ovat erilaisia. Suosittelen lämpimästi Barlowin käyttöä planeettahavainnoissa. Näyttää siltä, että harrastukseni on saanut uuden ulottuvuuden  :laugh:; tarkoitan planettaokulaarien välistä vertailua, joka varmaankin jatkuu vielä pitkään.

Jäädään odottamaan mielenkiinnolla lisätestejä. Erityisen kiinnostavaa on kuulla kommenttisi siitä, kuinka hyviä pitää olosuhteiden mielestäsi olla jotta huippuokulaarien keskitason okulaareihin nähden antama ero tulee selväksi. Näillä paikkeilla ruvetaan puhumaan hiuksenhienoista eroista suorituskyvyssä, mikä voi olla juuri se, mitä tarvitaan hienovaraisimpien yksityiskohtien erottumiseen, mutta toisaalta tavanomaisemmissa olosuhteissa tapaa peittyä ilmakehän myllerryksen alle. Jos joskus sattuu samoihin maisemiin, olisi näitä kiva päästä testaamaan.

Itse olen joskus kuolannut näiden huippuokulaarien perään, mutta sitten kuitenkin tyytynyt pariin Baaderin Genuine Ortoja ja luullakseni samasta japanilaisesta linssipajasta tulleeseen Celestronin Ultima barlowiin. En ole päässyt kumpaakaan mihinkään kalliimpaan vastineeseen vertaamaan, mutta tyytyväinen olen näihinkin ollut. Jupiterin lisäksi ovat ortoskoopit olleet mieluisassa käytössä monen tiiviimmän syväntaivaan kohteen havainnoissa kontrastikkaan kuvansa ansiosta.

Lainaus käyttäjältä: Jyri Lehtinen - 20.10.2013, 15:55:17
Jäädään odottamaan mielenkiinnolla lisätestejä. Erityisen kiinnostavaa on kuulla kommenttisi siitä, kuinka hyviä pitää olosuhteiden mielestäsi olla jotta huippuokulaarien keskitason okulaareihin nähden antama ero tulee selväksi. Näillä paikkeilla ruvetaan puhumaan hiuksenhienoista eroista suorituskyvyssä, mikä voi olla juuri se, mitä tarvitaan hienovaraisimpien yksityiskohtien erottumiseen, mutta toisaalta tavanomaisemmissa olosuhteissa tapaa peittyä ilmakehän myllerryksen alle. Jos joskus sattuu samoihin maisemiin, olisi näitä kiva päästä testaamaan.

Itse olen joskus kuolannut näiden huippuokulaarien perään, mutta sitten kuitenkin tyytynyt pariin Baaderin Genuine Ortoja ja luullakseni samasta japanilaisesta linssipajasta tulleeseen Celestronin Ultima barlowiin. En ole päässyt kumpaakaan mihinkään kalliimpaan vastineeseen vertaamaan, mutta tyytyväinen olen näihinkin ollut. Jupiterin lisäksi ovat ortoskoopit olleet mieluisassa käytössä monen tiiviimmän syväntaivaan kohteen havainnoissa kontrastikkaan kuvansa ansiosta.

Hienoa, että muutkin ovat kiinnostuneita parhaan planeettaokulaarin löytämisestä. Baader Geinuine Ortoskooppista ei pidä yhtään vähätellä tässä kilpailussa. Onko siitä, Brandonista, monosentrisestä, tai kenties Baaderin Classic Orthosta tämän shakkipelin kuningattareksi, onkin sitten eri asia. Cloudy Nights -palstan testien mukaan BGO on joka tapauksessa valioluokan ortoskooppi. (Samoin Celestronin Ultimaa pidetään mainitulla palstalla hienona Barlow-putkena.) Itse en omista BGO:ta, mutta luulisin, että Baader Classic Orthoni on hyvin lähellä BGO:n tasoa. Erot näiden, monosentristen ja hyvien Plossl-okulaarien välillä ovat ilmeisesti pieniä ja - niin kuin kirjoitit - tulevat esille erittäin rauhallisen ja läpinäkyvyydeltään erinomaisten olosuhteiden aikana. Aamulla, jolloin näkyvyys oli oman viisiportaisen asteikkoni mukaan 3, ero Plossl-okulaarin ja monosentrisen välillä oli nimenomaan Jupiterin eteläisen ekvaattorivyön kohdalla. Monosentrisellä  okulaarilla näkyi siinä enemmän yksityiskohtia. Tosin, olihan siinä isompi suurennuskin.

 Lähellä ollaan jos sanotaan TMB monosetristen ja vielä "super" siihen väliin, olevan parhaita kaupallisesti saatavia planeettaokulaareja. Ne ja Zeiss Abbe ...ehkä Pentaxilta löytyy.
Sattui muuan aamu näkymään Saturnus taivaan rannassa ja tuskin sen kovin siitä ylemmä yltää näinä vuosina. Hain esiin omat vähän huokeammat orthoskooppisen versiot UO 6mm, Baader Genuine 5mm ja 4 millisen jossa lukee pelkkä japan. Nyt toimi Cassinin jako erotuskyvyn mittarina sopivasti. Vain Baaderilla se näkyi miltei kokoajan, välistä ihan terävänäkin. Mutta noilla toisilla meni arvailuksi, ehkä jotain jakoa siellä saattoi erottua...Suurennusta 5mm Baader Genuinille APO 160 putkella tulee kaksi ja puolisataa. Vuosi sitten sain parhaan erotuksen 4mm japan okulaarilla ja 320 suurennuksella, keli oli silloin loistava.
Ensi kertaa pääsi nyt  katsomaan Saturnusta 5mm Baader Genuinilla. Luulisi UO 6 millisellä näkyvän terävämmin pienemmällä kahdensadan suurennuksella. Huonommin sillä cassinin jako kuitenkin erottui. Oli tuosta Genuinen paremmuudesta jo aiemmin talvella Jupiterin suhteen huomioita.
Kerronpa nämä silläkin uhalla että yhden katselijan testi on aina epäluotettava. Tarvitaan useampi tarkkailija tekemään havainnot toisistaan riippumatta. Mutta mitäs ihminen muuta jos ei luota silmiinsä...Tietysti voisi olla varmistuksen maksimoimiseksi kaikista testattavista okuista samat polttovälit.

Luin suurella mielenkiinnolla Tanen suorittaman vertailun, kiitos! Myin jokin aika sitten  10 mm:n Baader Classic Orthon, vaikka se on erinomainen planeettaokulaari ja toimi hienosti akromaattisissa putkissani. Korvasin BCO:n saman polttovälin TMB Supermonocentric -okulaarilla, jonka hankin käytettynä Saksasta. Ensimmäisen TMB:n monosentrisen sarjan (vuoden 2003 puolivälin) edustajana se ei ole parfokaalinen toisin kuin viimeisimmät (vuoden 2013) monosentriset okulaarit. Olen päättänyt keskittyä kolmeen 1,25 tuuman okulaarien merkkiin: Bresseriin (Plösslit), Vernonscope Brandoniin (ortoskooppiset) ja TMB:n monosentrisiin. Ennen joulua ja tammikuussa havaitsin joitakin kertoja Kuuta ja Jupiteria vanhalla sotaratsullani, 80 mm:n f/15 kaukoputkella, ja pidin aavistuksen verran enemmän Brandonin okulaarilla saadusta näkymästä verrattuna monosentrisen vastaavaan. Yritin parhaani mukaan eliminoida suurennuseron vaikutuksen. Isommalla akromaattisella, 127 mm:n f/9,4 linssiputkellani, taas monosentrisen kuvassa on mielestäni hyvissä olosuhteissa hiukan enemmän kontrastia kuin Brandonin vastaavassa. Tarkkuudessa en ole havainnut eroja. Hankintalistallani oli 6 mm:n monosentrinen okulaari, mutta koska sitä ei ole ollut kuukausiin enää mistään saatavissa, taidan ostaa 6 mm:n Brandonin. Sen myötä vertailuni helpottuisivat.

Tilasin villen kellosta 32 mm plöss olkulaarin ,kun laitoin sen kaukoputkeen okulaarin keskellä näkyi musta piste, kun kuvasin kuuta piste oli kuvassa kuun keskellä .olisiko kenelläkään selvennystä asiaan mistä tämä johtuu.

Lainaus käyttäjältä: Reijo Teränen - 07.03.2014, 14:35:32
Tilasin villen kellosta 32 mm plöss olkulaarin ,kun laitoin sen kaukoputkeen okulaarin keskellä näkyi musta piste, kun kuvasin kuuta piste oli kuvassa kuun keskellä .olisiko kenelläkään selvennystä asiaan mistä tämä johtuu.

Kyseessä taitaa olla apupeilin varjo. En kyllä nyt muista mistä ilmiö johtuu kun en ole omistanut kaukoputkea enää vähään aikaan.

Okulaarissa näkyy Newtonin pääpeilin kuva, jossa näkyy siis putken keskellä oleva apupeili mustana varjona valoisaa Kuuta vasten. Digipokkarin (?) objektiivin pituusakseli on sattunut juuri tuon varjon kohdalle eli kamerasi on nähnyt juuri tuon apupeilin varjokohdan pääpeilistä tulevasta kuvasta. Ongelmasta pääsee eroon kun siirtää aavistuksen kameraa sivummalle, zoomaa objektiivia hiukan tai käyttää digipokkarilla kuvatessa suurempaa kuvausaukkoa, jolloin sen varjon osuus "kuvadatassa" pienenee.

Kiitos Timpe ,ajattelin että okulaarissa on jokin vika,OK yritän korjata tilanteen .

Keskusteluun parhaasta planeettaokulaarista on epäilemättä tarjottava myös Cartonin ortoskooppia. Ostin sen keväällä vuonna 1985 (j.a.a.) Instrumentariumista. Tarkoitus oli saada laatuluokan okulaari silloin puolen vuoden ikäisen Towan valmistaman Instru-Scopen kaveriksi. Havaintopiväkirjanikin mukaan yhdistelmä on ollut täysosuma. Eilen verestelin kymmenien vuosien takaisia muistoja ja suuntasin vanhan sotaratsuni kohti Jupiteria. Ensin 22 millimetrin Kellner putkeen ja kuningasplaneetan kuiden aseman tarkistus ja sitten oli Cartonin vuoro. Jupiterin ekvaattorivöissä näkyi runsaasti yksityiskohtia ja kuva oli rauhallinen - etten sanoisi majesteetillinen. Siinä jakkaralla istuskellessa ja okulaariin tiiraillessa pysähdyin välillä ihmettelemään, miten loistava planeettarefraktori Towan valmistama 80 mm:n f/15 onkaan. Samalla on taas myönnettävä, että ilmeisesti "Carton Or. 7 mm" ja kyseinen linssikaukoputki ovat erinomainen yhdistelmä. Ihmettelen vain, miten voi olla mahdollista, että runsaan kolmen tuuman kaukoputkella 171-kertainen suurennus Jupiterista voikaan näkyä niin puhtaasti ja terävästi. :shocked:

Suoritin tänään klo 22.10... 23.15 pienen planeettaokulaaritestin. Kohteena oli Jupiter ja lähinnä sen punainen pilkku. Kaukoputkena oli Bresser Messier AR 127L. Ensin suuntasin putken kohti Jupiteria etsimen avulla ja sitten vielä tarkempi suuntaus Bresserin 26 mm:n Super Plössl -okulaaria (eli 46-kertaista suurennusta) käyttäen. Seuraavaksi putkeen TMB Supermonocentric 9 mm:n okulaari. Jupiter lipuu kuvakentän halki ja näen selvästi niin sanotun punaisen pilkun, joka näyttää kyllä tumman harmaalta pallukalta. Näkyypä selvästi, sää suosii, ajattelen. Seuraavaksi kokeilen 7 mm:n TMB:n monosentristä okulaaria. Suurennuksen ollessa 171-kertainen en mielestäni hukkaa ainoatakaan yksityiskohtaa verrattuna 9 mm:n monosentrisen antamaan kuvaan. Periaatteeni mukaisesti pitäydyn 133-kertaisessa suurennuksessa. Jonkin ajan kuluttua kiinnitän okulaaripäähän 12 mm:n Brandonin ortoskooppisen okulaarin, joka ei kylläkään ole ole perinteinen Ernst Abben ortoskooppi, vaan mm. Toisen maailmansodan aikaisiin amerikkalaisiin pommikoneisiin  tähtäinoptiikkaa suunnitelleen Chester Brandonin kehittelemä linssi. Sillä Jupiter näkyy terävästi, mutta punaisen pilkun havaitseminen on vaikeampaa kuin monosentrisillä. Ero ei ole suuri, mutta kuitenkin kiistaton. Aiemmatkin vertailut Jupiterin yksityiskohdista ovat tuottaneet saman suuntaisen tuloksen. Kuuta katsottaessa melkeinpä suosikkini on mainittu Brandon TMB:n 1,8x Barlowin kanssa, jolloin suurennus on 180-kertainen. Mutta Jupiterin kontrastipa on laimeampi kuin Kuun vastaava ja mitä ilmeisimmin siitä syystä monosentrinen on parempi Jupiter-okulaari kuin Brandon. Bresserin viisilinssinen Plössl 5,5 mm on myös tarkka ja kohtalainen Kuu-okulaari, mutta sen suurennus Jupiteriin on hiukan liian korkea vertailuun. Yksi musta hevonen minulla vielä planeettanäkymisen kilvoitteluun on, nimittäin 12,5 mm:n Docter. Olen sillä kerran Jupiterin punaisen pilkun nähnytkin ja oikeastaan ällistyin, miten hyvä sen kontrasti on. Niinhän se on, että aluksi halutaan suuria suurennuksia, sitten haetaan lisää apertuuria - tai sitten minun kaltaiseni tahtovat lisää kontrastia. :wink:

Kiitos MarttiM mielenkiintoisista havainnoista. Itsekin olen pitkään pohtinut okulaarien eroja planeettaobsersoinnissa. Kokeilen eilen toista kertaa uutta Explore Scientificin 5.5mm (100 deg.) okulaaria. Okulaari tuottaa erittäin tarkan ja vahvakontrastisen kuvan, mutta 14":lla dobsonillani Jupiter on kuitenkin liian kirkas, joten sinisellä filtterillä sain sekä kontrastia lisää että kuvan tummemmaksi. Mikä tärkeintä tässä okulaarissa kuitenkin on se, että 100-asteen näkökentällä Jupiteria ehtii tarkastella huomattavan pitkän ajan plössleihin verrattuna. Tätä ominaisuuttaa hehkutan kyllä kaikille tätä ketjua lukeville.

Lainaus käyttäjältä: AaJii - 10.04.2014, 10:51:43
Kiitos MarttiM mielenkiintoisista havainnoista. Itsekin olen pitkään pohtinut okulaarien eroja planeettaobsersoinnissa. Kokeilen eilen toista kertaa uutta Explore Scientificin 5.5mm (100 deg.) okulaaria. Okulaari tuottaa erittäin tarkan ja vahvakontrastisen kuvan, mutta 14":lla dobsonillani Jupiter on kuitenkin liian kirkas, joten sinisellä filtterillä sain sekä kontrastia lisää että kuvan tummemmaksi. Mikä tärkeintä tässä okulaarissa kuitenkin on se, että 100-asteen näkökentällä Jupiteria ehtii tarkastella huomattavan pitkän ajan plössleihin verrattuna. Tätä ominaisuuttaa hehkutan kyllä kaikille tätä ketjua lukeville.

No, taatusti hyvä okulaari on kyseessä - ja vielä hienon näköinen; ilmeisen painava myös. Ehkä hankit samaa sarjaa useammankin... Minun 5,5 millimetrin Bresser (modifioidun) Plösslin laajasta näkökentästä (nimellisesti 60 astetta, mikä käytännössä tarkoittaa noin 218-kertaisella suurennuksella hiukan yli neljännesastetta, eli noin 16 kaariminuuttia) on hyötyä ja voin hyvin kuvitella, miten paljon enemmän taivasta Explore Scientificin 5,5 millimetrin okulaari tarjoaa. Kuun näet kuin Apollo-aluksen ikkunasta.

Sain pari päivää sitten Vixenin NLV 5mm okun ja koekatsoin eilen Jupiteria ja Marsia. Katsoin Jupiteria myös 2x barlowilla (480X suurennos). Ihmettelin että se tuottaa Jupiterin ympärille vaaleaa hohdetta joka ei ole värivirhettä tai mitään optista virhettä vaan pelkkää valon hohdetta. Onko niin että voimakkailla suurennoksilla se on normaalia? Hohde on planeetasta tasaisesti himmenevä, muistaakseni parin halkaisijan verran sivulle mentäessä se laimenee olemattomiin. Planeetan kyljessä se on ehkä 10-20% sen kirkkaudesta. Onko kyseessä normaali ilmiö?

Tähän väliin täytyy sanoa että nuo bresserin plösslit ovat aika hyvälaatuista tavaraa. Olen ollut erittäin tyytyväinen niiden kuvaan, ja ainoa modifikaatio mitä tein oli linssien reunojen mustaaminen. Oman bresser kaukoputkeni mukana tuli 25 15 ja 10 milliset, metrin polttovälillä kuun ja auringon koko kiekon ihailu 15 millisellä toimii juuri sopivasti, ja barlwin kanssa se on myös erinomainen planeettoihin hyvällä kelillä. Omalla haavelistallani on ollut sarja televuen plösslejä, mutta toisaalta samalla rahalla voisi saada myös baaderin classic orthot joita on kehuttu kovasti.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 16.05.2014, 13:08:42
Sain pari päivää sitten Vixenin NLV 5mm okun ja koekatsoin eilen Jupiteria ja Marsia. Katsoin Jupiteria myös 2x barlowilla (480X suurennos). Ihmettelin että se tuottaa Jupiterin ympärille vaaleaa hohdetta joka ei ole värivirhettä tai mitään optista virhettä vaan pelkkää valon hohdetta. Onko niin että voimakkailla suurennoksilla se on normaalia? Hohde on planeetasta tasaisesti himmenevä, muistaakseni parin halkaisijan verran sivulle mentäessä se laimenee olemattomiin. Planeetan kyljessä se on ehkä 10-20% sen kirkkaudesta. Onko kyseessä normaali ilmiö?

Ehkäpä kysymyksessä on Maan ilmakehän ilmiö.

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 16.05.2014, 13:53:04
Tähän väliin täytyy sanoa että nuo bresserin plösslit ovat aika hyvälaatuista tavaraa. Olen ollut erittäin tyytyväinen niiden kuvaan, ja ainoa modifikaatio mitä tein oli linssien reunojen mustaaminen. Oman bresser kaukoputkeni mukana tuli 25 15 ja 10 milliset, metrin polttovälillä kuun ja auringon koko kiekon ihailu 15 millisellä toimii juuri sopivasti, ja barlwin kanssa se on myös erinomainen planeettoihin hyvällä kelillä. Omalla haavelistallani on ollut sarja televuen plösslejä, mutta toisaalta samalla rahalla voisi saada myös baaderin classic orthot joita on kehuttu kovasti.

Olen samaa mieltä Bresserin Plössleistä. Minulle tuli kaukoputken mukana (neljän linssielementin) 26 mm:n Bresser SuperPlössl, joka on kelpo okulaari. Sen hinta on (Astroshopissa) vain 39 euroa. Lisäksi olen hankkinut viiden linssielementin Plösslin, jonka polttoväli on 5,5 mm ja nimellinen näkökenttä 60 astetta. Sillä saan noin 218-kertaisen suurennuksen ja ainakin Kuun yksityiskohdat näkyvät hienosti. Minäkin aioin hankkia TeleVuen Plösslejä, koska niitä paljon kehutaan ainakin Jupiterin havainnoinnissa. Sitemmin aikomus ei ole realisoitunut ostoksi, koska omistan nyt 12 kappaletta holkkikooltaan 1,25- tai 2-tuumaisia okulaareja ja vielä yhden 1,8X Barlowin. Vanhaan kaukoputkeen minulla on 10 kpl holkkikooltaan 0.965-tuumaisia okulaareja ja kaksi Barlowia. Sitten on vielä sovitin, jonka avulla voin käyttää vanhassa putkessa 1,25-tuuman okulaareja. Tosin kaikki eivät käy mainittuun sovitteesen, koska se on sorvattu hiukan liian tiukaksi.

Jo jonkin aikaa ulkomaisissa liikkeissä (ainakin APM-Telescopessa) on ollut myytävänä Takahashi Abbe Ortho -okulaareja. Ilmeisesti ne on valmistettu Japanissa eikä Kiinassa, joten kappalehinta menee reilusti yli 100 euron. Niitä olisi mielenkiintoista verrata vaikkapa Baaderin Classic Ortho -okulaareihin, tai sitten Takahashin LE-okulaareihin. (Omistin aiemmin mainitun Baaderin 10 mm:n ortoskooppisen, joka on erinomainen planeetalinssi. Olen jostakin lukenut mielipiteitä, että BCO-sarjan parhaita ovat juuri 10 mm:n ja 18 mm:n okulaarit.) Jo 1980-luvun (j.a.a.) puolivälistä alkaen minulla on ollut vanhaan refraktoriini sopiva Takahashin 18 mm ortoskooppi, joka ei käsittääkseni kuulu laadukkaimpiin linsseihin. Ilmeisesti Takahashin uudet planeettaokulaarit ovat erinomaisia.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 16.05.2014, 13:08:42
Sain pari päivää sitten Vixenin NLV 5mm okun ja koekatsoin eilen Jupiteria ja Marsia. Katsoin Jupiteria myös 2x barlowilla (480X suurennos). Ihmettelin että se tuottaa Jupiterin ympärille vaaleaa hohdetta joka ei ole värivirhettä tai mitään optista virhettä vaan pelkkää valon hohdetta. Onko niin että voimakkailla suurennoksilla se on normaalia? Hohde on planeetasta tasaisesti himmenevä, muistaakseni parin halkaisijan verran sivulle mentäessä se laimenee olemattomiin. Planeetan kyljessä se on ehkä 10-20% sen kirkkaudesta. Onko kyseessä normaali ilmiö?

Olen kuvailemaasi ilmiötä pitkään tuumaillut ja pidän hyvin mahdollisena, että kyseessä on sittenkin okulaarin ja/tai Barlowin putken aiheuttama valon hajonta. Se tulee huomattavaksi erittäin suurilla suurennuksilla.

Olen kanssa arvellut että jossain linssien välissä olisi ollut kosteampaa ilmaa ja se oli tehnyt pientä huurretta. Syksyllä se on helppo testata kun ottaa sen huoneenlämpöisenä käyttöön, silloinhan ei voi olla huurretta. Jos se sitten kylmetessään taas tekee valokehän, tietää että kosteus on syynä. 

Tiivistynyt kosteus pitäisi olla aika helppo kyllä huomatakin, kun kurkkii taskulampulla linssien sisään.

Planeettaokulaarien eturiviin ovat tulleet Takahashin ortoskooppiset. Niitä verrataan joihinkin muihin tarkkakuvaisiin linsseihin CN:n palstalla "Look what the snow brought - and they are named TAK". Jos oikein ymmärsin, niin kirjoittaja käyttää okulaareja testatessaan Celestronin kuuden tuuman akromaattista linssiputkea. Joka tapauksessa uudet Takahashi Abbe ortoskooppiset ovat vertailun mukaan lähes ylivertaisia.

 Baader Genuine Orthot on hyviä mutta niitä ei enää valmisteta. Käytetyn voi joskus löytää. Nykyisin saa uutena ainakin kahta ihan samanlaista kuin BGO. Tilasin Englannista First Light Opticsilta viisi millisen Astro Hutech okulaarin. Hinta 69 puntaa. Tämä on japanilainen samoin kuin Kokusai Kohki Fujiyama HD-OR ( 100 dollaria Agena astrolla). Noita kolmea maailmalla rinnan testanneet väittävät tuskin eroja havainneen.

Lainaus käyttäjältä: Tane - 12.12.2014, 21:59:47
Baader Genuine Orthot on hyviä mutta niitä ei enää valmisteta. Käytetyn voi joskus löytää. Nykyisin saa uutena ainakin kahta ihan samanlaista kuin BGO. Tilasin Englannista First Light Opticsilta viisi millisen Astro Hutech okulaarin. Hinta 69 puntaa. Tämä on japanilainen samoin kuin Kokusai Kohki Fujiyama HD-OR ( 100 dollaria Agena astrolla). Noita kolmea maailmalla rinnan testanneet väittävät tuskin eroja havainneen.

Teit hyvän ostoksen, Tane!  :cool:  Niin kuin itsekin kirjoitit, ulkomaisilla palstoilla kommentoidaan paljon mm. Astro Hutechin ortoskooppisia okulaareja. Stargazers lounge -palstalla eräs havaitsija vertaa niitä paljon kehuja saaneisiin BGO:hin. Ortoskoopin kuva on kelmeä ja minusta Brandonin okulaarilla Jupiter näkyy melkein kerman värisenä. Minkähän polttovälin Hutechin ostit?

 Tämä on 5mm. Saan 240x suurennuksen, mikä Jupiterille Suomen oloissa parin viime talven kokemuksen perusteella kuuden tuuman linssiputkelle on sopivin. On toki 4mm japanilainen perusortho mutta sen 300x ei seeing yleensä anna myöten. 6mm UO on myös ja noita kolmea kokoa vertailemalla olen päätynyt että viisi millinen on sopivin.

Onko William Opticsin SPL-okulaareista mihinkään näissä kisoissa? Ainakin testaajat näyttävät tykkäävän.

https://stargazerslounge.com/topic/62422-38mm-skywatcher-panaview-and-40mm-skywatcher-aero-comparison-review/ (https://stargazerslounge.com/topic/62422-38mm-skywatcher-panaview-and-40mm-skywatcher-aero-comparison-review/)

No SPL on vähän eri koulukuntaa kuin orthot, monocentricit jne., joissa kontrasti ym. on parhaimmillaan, mutta katseluetäisyys on tiukka ja näkökenttä kapea. SPL:n paras vertailukohde olisi ehkä TV:n radian. Näissä siis katselumukavuus on huomattavasti parempi, koska etulinssi on iso ja katseluetäisyys ruhtinaalliset 20mm. Lisäksi näkökenttä on isompi 55 - 60 astetta. Täytyy siis miettiä mikä ominaisuus on itselle tärkeintä. Ehkä parasta planeettaokulaaria haettaessa kuitenkin se kaikkein tärkein kriteeri on, että erottaa mahdollisimman paljon yksityiskohtia kohteesta. Radianit ja SPL:tkin ovat kuitenkin erittäin hyviä okulaareja - molempia olen käyttänyt ja SPL:n eduksi voin sanoa, että siinä ei tule kidney beaningia tms. joten sitä käyttäessä "silmä lepää".

Omassa okulaarisalkussa ne ovat lopulta korvautuneet parilla Delos -okulla sekä Fujiyaman ortho-setillä.

Orthojen katselumukavuus kasvaa niiden polttovälin pidentyessä.

Täältä ääni kyllä Baaderin Morpheukselle, tuskin on paras mutta on kyllä enemmän kuin hyvä.

-V

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 15.01.2017, 16:08:24
Täältä ääni kyllä Baaderin Morpheukselle, tuskin on paras mutta on kyllä enemmän kuin hyvä.

Onko omakohtaisia kokemuksia?

Lainaus käyttäjältä: spuge - 15.01.2017, 15:23:24
No SPL on vähän eri koulukuntaa kuin orthot, monocentricit jne., joissa kontrasti ym. on parhaimmillaan, mutta katseluetäisyys on tiukka ja näkökenttä kapea. SPL:n paras vertailukohde olisi ehkä TV:n radian. Näissä siis katselumukavuus on huomattavasti parempi, koska etulinssi on iso ja katseluetäisyys ruhtinaalliset 20mm. Lisäksi näkökenttä on isompi 55 - 60 astetta. Täytyy siis miettiä mikä ominaisuus on itselle tärkeintä. Ehkä parasta planeettaokulaaria haettaessa kuitenkin se kaikkein tärkein kriteeri on, että erottaa mahdollisimman paljon yksityiskohtia kohteesta. Radianit ja SPL:tkin ovat kuitenkin erittäin hyviä okulaareja - molempia olen käyttänyt ja SPL:n eduksi voin sanoa, että siinä ei tule kidney beaningia tms. joten sitä käyttäessä "silmä lepää".

Omassa okulaarisalkussa ne ovat lopulta korvautuneet parilla Delos -okulla sekä Fujiyaman ortho-setillä.

Orthojen katselumukavuus kasvaa niiden polttovälin pidentyessä.

Sulla on siis ollut SPL:iä, mitkä?

Joo, nämä Orthot yms. tuntuu olevan aika "uskonnollisen" vankan kannatusjoukon tukemia. Mulla on vaan silmälasit, joten niiden kanssa se 15-20 mm silmävara on aika ehdoton vaatimus. Toinen tulee nykyisestä putkesta (f = 750 mm), jonka kanssa suurennosta saa kunnolla vasta noin tai (selvästi) alle 10 mm okuilla.

Mulla on ollut ne kaikki, eli 3mm, 6mm ja 12.5mm. Itse kyllä tykkäsin näistä, mutta muita polttovälejä ei sarjassa ole. Optiikaltaan samoja, mutta ulkokuoreltaan erilaisia on myyty myös eri brändien alla (mm. Zhumell Z series planetary, Orion Edge-on Planetary ja ilmeisesti myös nuo Dracot, joita on Ylva-astronomialla myynnissä). Näissä on myös joitain muita polttovälejä tarjolla. Zhumellia on joskus myyty hyvinkin edullisesti, mutta en tiedä onko sitä enää saatavilla missään.

Pitkäpolttovälinen ortho + 5x barlow on myös varteenotettava vaihtoehto, varsinkin jos sellainen barlow löytyy omasta takaa. Orthot ovat kuitenkin melko edullisia.
18mm orthossa silmävara on n. 14,5mm ja vastaavasti 25mm orthossa n. 20mm. Barlowin kanssa tuo silmävara vielä käsittääkseni pitenee hieman.

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 15.01.2017, 17:17:25
Onko omakohtaisia kokemuksia?

O. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15064.msg140600#msg140600 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15064.msg140600#msg140600)

-V

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 16.01.2017, 18:47:33
O. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15064.msg140600#msg140600 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15064.msg140600#msg140600)

Tämä oli päässyt unohtumaan, kiitos!