Mitä kaukoputkella näkee?

[Mika Luostarinen]

Lopuksi provosoiva kysymys: Miksi kukaan haluaa nähdä tai kuvata avaruutta itse, kun ei kuitenkaan voi päästä lähellekään samaa tasoa, kuin suuret ja kalliit observatoriot? Ei saa ymmärtää väärin; kiehtoo se minuakin, mutta en osaa perustella edes itselleni, miksi pitäsi hankkia kallis putki. Turha verrata esim. avoautoon. Sitäkään en ostasi.

Minäkin hieman kommentoin tuohon, vaikka en itse kuvaakaan ns kauniita tähtikuvia.

Kauan kauan sitten suurinpiirtein niihin aikoihin kun Hubble nostettiin kiertoradalle ja Hubblen ottamia kuvia alkoi näkyä runsain mitoin alan lehdissä, ajattelin silloin itsekin, että miksi maksaisin paljon rahaa siitä, että saan 10 kertaa huonomman kuvan kuin mitä Hubble on jo ottanut.

En silloin pystynyt perustelemaan itselleni, että miksi näkisin sen vaivan ja maksaisin kovan hinnan ja käyttäisin satoja tunteja harrastukseen kun Hubble kerran kuvaa samat kohteet ja paremmin.

Hidas kun olen, niin minulta meni 8 vuotta ymmärtää, ettei tähtiharrastuksessa ole kyse siitä, että siinä pitäisi jotenkin pystyä kilpailemaan 500 miljoonaa dollaria maksaneen avaruuskaukoputken kanssa. Asia on vähän sama kuin jos golfin harrastaja luulisi, että hänen pitää päihittää Tiger Woods ... tai että autoharrastaja luulisi, että hänen pitää autollaan pystyä päihittämään Michael Schumacher... tai että kotivideoita ilokseen kuvaavan pitäisi tehdä parempia elokuvia kuin Steven Spielberg.

Yleensä ihmiset harrastavat erilaisia asioita, koska harrastuksilla on kyky tarjota ihmisille erilaisia onnistumisen tunteita, iloa erilaisten pulmien ja ongelmien selvittämisestä, uteliaisuuden tyydyttämistä, uusien ja joskus vaikeidenkin asioiden (hidasta) oppimista ja hahmottamista. Työkin voi näitä tietysti tarjota mutta harrastuksen etu on siinä, että siinä voi ihan itse säätää tahdin ja tavoitteet.

Tähtikuvaus on itseasiassa hyvin monipuolinen harrastus. Siinä yhdistyy juuri sopivassa sekoituksessa tähtitaivas ja sen moninaiset kohteet ja ilmiöt, elektroniikka, tietokoneet ja ohjelmistot, fysiikka, hienomekaniikka, optiikka, CCD-kamerat, tietoliikenne sekä tietysti taiteellinen estetiikka.  

Näiltä foorumeilta löytyy kymmeniä kuvia jotka ovat varsinaisia taideteoksia! Kun ymmärtää, miten paljon aikaa ja vaivaa kuluu tähtitaivaan alla pelkästään yhden tuollaisen onnistuneen kuvan tekemiseen  (joskus päiviä, viikkoja tai kuukausia) niin kuvia osaa arvostaa ihan eri tavalla kuin jos luulee, että kamera vaan kiinni putkeen, kohde näkökenttään ja sitten painetaan kameran nappia KLIK  ja hieno kuva on siinä. Ei toimi tähtikuvaaminen ihan noin ;)


Useimmat ovat varmaan jo nähneet tämän foorumin hienot kuvat ja siksi laitankin tähän loppuun pari linkkiä muualta maailmalta.



Hevosenpää sumu, M42 ja Orionin vyö:

http://deepskycolors.com/pics/astro/2009/09/2009-09-19_OrionMosaicNS.jpg

Perseuksen alaosaa:

http://deepskycolors.com/pics/astro/2011/09/mb_2011-09_Clouds_Of_Perseus.jpg

Seulaset ja Hyadit:

http://deepskycolors.com/pics/astro/2011/10/mb33_2011-10_Pleaiades_To_Hyades.jpg

Orionin tähdistö:

http://deepskycolors.com/pics/astro/2010/10/mb_2010-10_OrionWF.jpg

Seulaset ja Perseus:

http://deepskycolors.com/pics/astro/2009/10/md2_2009-10-XX_M45Ngc1499WF.jpg

M81 ja M82:

http://deepskycolors.com/pics/astro/2009/01/mm_01-04-2009_M81_M82_IFN2.jpg

Kuvauskamppeet:

http://blog.deepskycolors.com/gear.html

Tarinoita tähtikuvauksesta:

http://blog.deepskycolors.com/cat/25292

Koko saitti:

http://deepskycolors.com

Eivät nuo enää niin pahasti Hubblesta jälkeen jää :) mutta ovat toki kovin laajoja taivaan alueita joten ei voi noin suoraan verrata ...



Cheers,
-Mika Luostarinen

[Meade-mad]

Tsekkaa nyt ihmeessä myös suomessa otettuja kuvia:

http://astroanarchy.zenfolio.com/

http://www.kehusmaa-astro.com/

http://darkside.keski-jylha.com/

... ja monia muita, jotka ovat postittaneet tänne työnsä tuloksia.

jk

[Mika Luostarinen]

Tsekkaa nyt ihmeessä myös suomessa otettuja kuvia:

http://astroanarchy.zenfolio.com/

http://www.kehusmaa-astro.com/

http://darkside.keski-jylha.com/

... ja monia muita, jotka ovat postittaneet tänne työnsä tuloksia.

jk

Kyllä kyllä!

Nuo ovat kaikki aivan poskettoman upeita !

Itse en kyllä saisi noin komeita kuvia kasaan vaikka pakotettaisiin :)


-M

[Mika Luostarinen]

Siis mitä! Ovatko nuo valokuvia? Ensimmäinen kuva nosti karvat pystyyn - kirjaimellisesti. Onhan netti noita pullollaan, mutta luulin niitä taitelijan näkemyksiksi. Toinen epäuskon hetki koitti, kun näin vehkeet. Ei voi olla totta! Lopetan spämmin tähän, kun en selvästikään ole (tähti)kartalla.

Heh, itselläni oli vähän samanlaisia tunneolotiloja kun näin nuo netissä.

Pyhä epäusko valtasi aluksi minutkin, mutta kun luin kyseisen kaverin tarinat siitä, miten ja millä hän kuvaa sekä jälkiprosessoi niin kyllä usko taas ihmisolennon kosmisiin kykyihin palasi.


-ML

[LK]

Kannattaa myös muistaa että oikein näyttävien ja hienojen kuvien lisäksi hyvällä seurannalla varustetulla kaukoputkella ja tähtikameralla voi tehdä ihan oikeita tieteellisiä havaintojakin. Kaksoistähtien havainnointia, komeettojen havainnointia ja niin edelleen. Varmasti mielenkiintoista puuhaa ja siten voi osallistua ihan oikean tieteen tekemiseen.

[juha_k]

Luonnontieteet ovat kiinnostaneet pikkupojasta saakka, mutta tähtitaivaaseen tähtikartan ja kiikarin avulla aloin tutustumaan  vasta yli kolmekymppisenä.

Kaukoputkeksi hankin Skymax 127:n, jolla aluksi katselin hyvinkin ahkerasti jopa -30  asteen pakkasella.

Into putken käyttöön on hieman hiipunut, fiiliksiä saa paljain silmin taivaan katselustakin.
Mukava seurata tähtitaivaan muuttumista vuodenajan mukaan, planeettojen vaellusta, kuunsirpin ja kirkkaan planeetan kohtaamista ilta/aamuruskossa...

Putki on kuitenkin mukava olla olemassa kun tulee halu vilkaista jotai huimaava kaukaista kohdetta tai jos taivaalla tapahtuu jotain erityistä(komeetta tms.).
Satunnaisesti käytettävä putki on mukava olla helposti siirrettävä ja säilytettävä, ei saa täyttyä helposti roskasta jne, Skymax täyttää em. kriteerit.
Kun putkeen ei ole sijoittanut omaisuuksia, ei ole sitä tarvetta hävittää innostuksen hieman laantuessa, kyllä se uusi aallonharja harrastusaktiivisuudessa tulee.

[Timi]

Putki on kuitenkin mukava olla olemassa kun tulee halu vilkaista jotai huimaava kaukaista kohdetta tai jos taivaalla tapahtuu jotain erityistä(komeetta tms.).

Saman periaatteen olen itsekin nykyään ottanut että vaikka välillä tulee epäaktiivisia kausia eikä huvita lähteä kasaamaan pakkaseen kalustoa niin nykyisen valovoimaisen putken aion säilyttää valmiina käyttöön jos jotain erikoista havaittavaa ilmaantuu eikä laittaa esim. tähtibasaarille roikkumaan myyntiin.
Ennemmin tai myöhemmin kuitenkin alkaa taas tähtikuume "vaivata".  

[haapis]

Pahoittelut jos kirjoitan väärään topikkiin mutta pääsin juuri kurkistamaan ensimmäisen kerran oikean kaukoputken läpi Jupiteria ja sen
neljää suurinta kuuta. Putkikuume nousi välittömästi ja iho edelleen kananlihalla.

[ellu]

Hei. Heitän tänne nyt ehkä tyhmänkin kysymyksen, että millaisia okulaareja käyttämällä löytyy esim. galaksit M81 ja M82? Eli siis kuinka paljon pitää suurentaa että nuo näkyvät? Meinaa ihan usko jo loppua, kun en niin millään löydä näitä edellä mainittuja galakseja (saati muitakaan). Aloittelija olen siis ja tietysti ihan omaa noloutta ja osaamattomuutta on kyseessä, mutta pakko on kysyä kun ei vaan onnistu Andromedan galaksi (M31) on ainut galaksi jonka olen onnistunut löytämään 

Omistan siis sky-watcher 200/1200 kaukoputken ja kyllä sillä vissiin pitäisi nuo nyt ainakin näkyä.
Kiitos ja anteeksi jo etukäteen 

[Timo Kantola]

Sellanen 30...50x suurennus on hyvä, silloin kun niitä etsii. Kun kohde on löytynyt, niin sellanen 100x suurennus on hyvä.

Veikkaan että sinulla on nyt ongelmana oikean taivaankohdan löytäminen. Muistan aikoinaan kaupunkiolosuhteissa että tuo M81 ja M82 on hankala löytää, kun ovat sen verran himmeiden tähtien "varrella".

Tai sekin on mahdollista että olet kyllä saanut ko. galaksit näkökenttään, mutta et ole tunnistanut niitä  - ovat pieniä tuhnuja verrattuna Anromedaan.

Voit kokeilla enskerralla M109 tai M108 galakseja, ovat hieman helpommassa paikkaa ja tutun tähtikuvion suunnalla - Otavan kauhassa, varsinkin M109 saattaisi löytyä helposti, kun on ihan lähellä 2.4mag Phad tähteä.

[Timpe]

Messierin kohteet opaskirja olisi varmaan paikallaan tähän tarpeeseen, eikä maksa liikoja:
http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=38
Tuossa on hyvät opaskartat tämän suosikkikohdeluettelon läpikäymiseen

[RL]

⠀

[ellu]

Kiitoksia kovasti kaikille vastanneille avusta! Luulen kans itsekkin etten vaan osaa löytää oikee kohtaa taivaalta  Pitääpä kokeille noita helpompia kohteita ensiksi, että silmä harjaantuisi minkälaista tuhnua etsiä. Kärsivällisyys palkitaan....
Tuo kirja kuulosti aikas hyvältä. Pitää varmaankin kipaista kirjakauppaan 

Asun kyllä ihan keskellä ei mitään, että valosaasteesta ei pitäisi ola haittaa. Sää ei kylläkään ole ollut kovin hyvä tähtien katseluun aina, olisiko siinäkin sitten osa syytä..

[Umbra]

Lopuksi provosoiva kysymys: Miksi kukaan haluaa nähdä tai kuvata avaruutta itse, kun ei kuitenkaan voi päästä lähellekään samaa tasoa, kuin suuret ja kalliit observatoriot? Ei saa ymmärtää väärin; kiehtoo se minuakin, mutta en osaa perustella edes itselleni, miksi pitäsi hankkia kallis putki. Turha verrata esim. avoautoon. Sitäkään en ostasi.

Vaikka olen ollut tähdistä kiinnostunut lapsuudesta asti, minulla oli pitkään käsitys, että tähtien katselu itse on typerää puuhaa, edellämainitusta syystä. Sitten kun lähempänä neljääkymmentä ikävuotta päätin kokeeksi hommata tähtikiikarit, huomasin omin silmin näkemisen tuovan harrastukseen aivan uuden elämyksellisen puolen. Osasyy tähän lienee se, että silmä havaitsee kontrasteja paljon tehokkaammin kuin kamera - vaikka okulaarin läpi näkee paljon vähemmän yksityiskohtia kuin valokuvista, kokemuksessa on jokin valokuvan selkeästi ylittävä ominaislaatu. Ja vaikka galaksit näkee vain himmeinä utupläntteinä, on kiehtovaa tietää silmieni juuri nyt aistivan kymmenien miljoonien vuosien ajan avaruudessa matkanneita fotoneja. Pakkanen, lumi ja aution havaintopaikan öinen hiljaisuus tekevät havaitsemisesta voimakkaan emotionaalisen kokemuksen, jollaista ei vain saavuta Hubblen kuvia netistä selailemalla. Goto-systeemien hartaana vastustajana koen myös kohteen etsimisen ja sitä kautta kehittyvän tähtitaivaan tuntemuksen huomattavan palkitsevana.

[Umbra]

Hei. Heitän tänne nyt ehkä tyhmänkin kysymyksen, että millaisia okulaareja käyttämällä löytyy esim. galaksit M81 ja M82? Eli siis kuinka paljon pitää suurentaa että nuo näkyvät? Meinaa ihan usko jo loppua, kun en niin millään löydä näitä edellä mainittuja galakseja (saati muitakaan). Aloittelija olen siis ja tietysti ihan omaa noloutta ja osaamattomuutta on kyseessä, mutta pakko on kysyä kun ei vaan onnistu  Andromedan galaksi (M31) on ainut galaksi jonka olen onnistunut löytämään

Itse löydän nuo semmoisella jipolla, että vedän mielessäni viivan otavan kauhan vasemman alakulman tähdestä oikean yläkulman tähteen (jos siis otava kuvitellaan asennossa missä kauha aukeaa ylöspäin) ja jatkan viivaa pitkin suunnilleen saman verran kuin on mainittujen tähtien välimatka. M81 ja 82 löytyvät suhteellisen helposti haravoimalla tämän kohdan ympäristöä pienellä suurennuksella (esim 30x).

Kohteiden etsimisessä auttaa kun katsoo esimerkiksi stellariumista kohteen sijainnin ja merkitsee sen rastilla tähtikartasta otettuun valokopioon. Havaitessa karttaa voi sitten katsoa tihrustaa pienen taskulampun valossa. Häikäistymisen välttämiseksi lamppu kannattaa himmentää esim teippaamalla sen päälle punaista muovia. Kun kartan avulla hahmottaa kohteen likimääräisen sijainnin ja suuntaa putken siihen etsinputken tai punapistetähtäimen kanssa, kohde löytyy haravoimalla ympäristöä pienellä suurennuksella. Tämä taitaa olla aloittelijan menetelmä, kovin himmeitä kohteita tällä lailla ei kai helposti löydä, mutta itse olen löytänyt monia messierin kohteita tällä systeemillä.

M81 ja 82 näkyvät hyvin selvästi omalla 150/1200 sky watcherillani, joten varmasti ovat nähtävissä sinun isommalla putkellasi. Ne ovat samankaltaisia utuisia plänttejä kuin andromedan galaksi, mutta reilusti pienempiä. M109:ää en ole jostain syystä koskaan löytänyt, vaikka sen pitäisi olla periaatteessa helpolla paikalla. Messierin kohteet -kirjassa kyllä varoitellaan, että M109 on yllättävän vaikea nähdä, koska Phad-tähti häikäisee osuessaan samaan näkökenttään.