Kirjoittaja Aihe: Bresser Messier MC.t ja monta tyhmää aloittelijan kysymystä  (Luettu 4193 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa mipp

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 42
Huomenta.
35 vuoden jälkeen päätin aloittaa tähtiin tiirailun uudestaan. Tällä kertaa kuitenkin hieman "hybridiajatuksella" koska olen myös (muunmuassa...) ammattivalokuvaaja. Innokkaan googlaamisen ja harrastajasivustojen sekä myös ammattilaisarvioiden lukemisen perusteella on yhä jäänyt kiitettävän paljon asioita epäselväksi. Ohessa pieni lista joihinka olisin hyvin kiitollinen jos saisin mielipiteitä, faktoja ja neuvoja:
0. Merkeistä. Suomessa ja lähiypäristössä netti pursuaa etupäässä Star Watcherin sekä Celestronin tuotteita. Bressierillä on laaja valikoima mutta kovin harva tuntuu niitä käyttävän. Miksikähän? Laatu vai hintakysymys vai mikä?
1. Putkityypit. Tämän olen tajunnut että Dobsonit tarjoavan hyvän hinta-laatusuhteen mutta miksi Maksutoveja näkyy niin vähän? Mikä niissä on huonoa? Kysyn siksi että itse olen valokuvauspuolella tutustunut superteleissä vain pitkiin linnsiputkiin sekä Maksutoveihin peileissä, Linnssiputket ovat valok. käytössä nykyään todella hienosti korjattuja ja piirtävät tarkasti. Esim Sigman c tai s 150-600. Mikä näistä tekee huonon tähtiputken? Vai tekeekö mikään? Peiliputkista olen käyttänyt kolmea eri venäläistä mallia, viittä yhteensä, (näyttävää olevan yksi näistä, 1000mm mto englannissa rebrandatty joksikin muuksi) KAIKKI venäläiset ovat kontrastin ja piirtotarkkuuden suhteen verrattuna Canonin, Sonyn 500mm ja Sigman 600mm sekä minoltan 800mm aivan roskia. Piirto tonnisella mto.lla on epätarkempi kuin 500mm Canon FD 2x kertojalla. Tarkennuksena että olen itse testannut ne ISO testitauluilla. Jos johonkin alan olen perusteellinen :-) Mitä mieltä tästä, entä mikä estää kameran laatuoptiikan käyttöä tähtivalokuvauksessa? Mikä niissä on huonoa?
2. Tavoitteenani on siis hankkia hybridi peli sekä kaukaa maakohteitten kuvaukseen että taivaan tiirailuun. Nyt ihan opettelukäyttöön minulle saapuu Bresser MC 100/1400, lähinnä testatakseni tarkkuutta- verratakseni em. kamerapuolen peleihin ja tutustuakseni alaan näin yleensä.
3. Seuraavaksi olen tilannut Bresser Messier MC – 152 Hexafoc Optical Tuben jonka ajattelin testata tositoimissa sekä taivaalle että hieman kauemmalla oleviin staattisiin maakohteisiin (Joutsenien pesät, ketun pesä ja petojen ruokintapaikka jne.) Kameroina on Sonyn a7r2 ja 3, a6300 sekä Pentax K-1. Tuota 100/1400 Bresseriä en luultavasti vie edes ulos, istutan vain testipenkkiin...onkohan tuollaisella millainen jälleenmyyntiarvo täydellä takuulla ja lähes käyttämättömänä eli mitä siitä kannattaa pyytää? Ja missä sitä voi myydä...
4. Focal reducerit (speed boosterit) ja 1.4/2x extenderit. Olen lukenut että ovat kamerapuolella laadukkaampia kuin barlowit ja teleskooppiin liitettävät polttovälin alentajat (mikäs näitten nimi oli tähtimaailmassa?)  Mielipiteitä? Tämän osion aion itse testata kokonaisuudessaan.
5. Jalustat. koska omistan jo kaksi Manfroton Manfrotto Super Pro 161Mk2B jalustaa FOBAn BALLA päällä ( https://www.verkkokauppa.com/fi/product/4611/jjsq/Manfrotto-Super-Pro-161Mk2B-jalusta ), riittänevät  noiden em. putkien kanssa valokuvaukseen mutta mitä suosittelette tähtikuvaukseen? Itse olen katsellut BRESSER Messier EXOS 2/EQ-5 Mount GoTo- versiona, onko millainen vaihtoehto? entä saisiko tuohon em. Manfrottoon (goto) seurantapäitä? Jalusta itsehän on tukeva, käytetään lähinnä raskaissa studio/elokuvatuotantolaitteissa. Tarve siis helposti löytää kuvattavat kohteet ja seurantamoottori pelittää riittävän tarkasti n. 10-15min seurantaan.
Olen melko varma että tämä harrastukseni keskittyy vahvasti valokuvauksen puolelle, siksi en suuremmin ole silmillä havainnoidessa tarvittavista vermeistä kiinnostunut. Sitäpaitsi tuntuvat olevan melko halpoja, näin ammattikuvaajan silmissä.

-Etukäteen kiitollisena jään odottelemaan kommenteja, ehdotuksia mielipiteitä ja vastauksia-

t. Mika

Poissa tomppa

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 242
    • Porin Karhunvartijat
Morjesta!

Yritän nyt omien kokemusten mukaan vastailla noihin kysymyksiisi.

0. Veikkaanpa, että Sky-Watcher ja Celestron ovat vain tunnetumpia valmistajia. Bresserissä ei ole mitään vikaa, eikä se sinänsä ole yhtään huonompi merkki kuin kaksi aikaisempaa. Täällä foorumilla monella on kyllä Bresserin kaukoputkia. Kannattaa huomioida, että esimerkiksi Celestron ja Sky-Watcher tulevat samalta tehtaalta ja samassa paikassa hyvin todennäköisesti valmistetaan myös Bresserin putkia.

1. Maksutoveja on harrastajilla itseasiassa yllättävän paljon. Maksutov on kooltaan hyvin kompakti ja pitkän polttovälin ansiosta erittäin hyvä esimerkiksi planeettojen katseluun ja kuvaukseen. Toisaalta juuri pitkän polttovälin ja hitaan aukkosuhteen (yleensä f/12 tai enemmän) vuoksi Maksutoveja ei yleensä suositella syvän taivaan kohteiden (galaksien, tähtisumujen, tähtijoukkojen) kuvaamiseen. Nämä kohteet ovat hyvin himmeitä ja laaja-alaisia, jolloin kuvakenttä jää kapeaksi Maksutovilla ja seurantajalustan vaatimukset ovat aika kovat, jotta esimerkiksi ~2000mm polttovälillä kohde pysyy kuvattaessa täysin paikoillaan pitkiä aikoja. Peilitelet ovat yleensä "nopeita" Maksutoveja n. f/5.6 aukkosuhteella, jolloin optisen rakenteen vuoksi apupeili on huomattavan iso pääpeiliin nähden ja näin kontrasti on heikko. Tähtiputkissa kontrasti on parempi, kun apupeili on paljon pienempi pääpeiliin suhteutettuna eikä ns. ole valon tiellä. Yleisenä sääntönä voidaan sanoa, että linssiputkissa on aina parempi kontrasti, kuin saman halkaisijan peilikaukoputkessa.

(Kaukoputkista puhuttaessa puhutaan yleensä pääpeilin tai linssin halkaisijasta, ei polttovälistä. Visuaalihavainnoissa kun tärkeintä on valonkeräyskyky, ei suurennos, eikä aukkosuhde. Suurennosta pystytään visuaalihavaittaessa muuttamaan vaihtamalla okulaaria.)

Sitten noista teleobjektiiveista ja kuvauksesta. Teleobjektiiveja käytetään itseasiassa aika laajasti tähtikuvaukseen, etenkin esimerkiksi Canonin L-sarjan laseja. Mikään ei siis estä niiden käyttöä tähtikuvauksessa. Kaukoputket ovat siinä mielessä parempia, että niissä on tähtikäyttöön paljon paremmat tarkennuslaitteet ja ne ovat paljon laadukkaita teleobjektiiveja halvempia. Kaukoputket ovat myös halvempia, kun niissä on kiinteä aukko, eikä tarvetta automaattitarkennus- ja kuvanvakausmekanismeille.

Linssiputkia ne tähtikuvaajatkin tuuppaavat käyttämään. Voisin tästä heittämällä sanoa, että yksi yleisimmistä kuvausputkista on 80mm halkaisijaltaan (yleensä n. 600mm polttoväliltään) oleva ED tai APO linssikaukoputki. Nämä tarjoavat laajan kuvakentän, jolloin esimerkiksi sumuja on helppo kuvata, eikä jalustan seurantatarkkuudelta vaadita ihan hirveitä.


2. Tuo 100/1400 Maksutovi vaikuttaa ihan pätevältä peliltä. Itselläni oli vastaavanlainen vuosia ja katselin sillä paljon planeettoja ja tähtijoukkoja. Kuvata tuommoisella voi lähinnä Kuuta ja planeettoja.

3. Kyllä sitä kaukoputkea nyt kannattaa ulkona käyttää ja katsella taivaan kohteita.  :sad: Myyntipalstoja Suomessa ainakin tämä foorumi ja tori.fi. Tuommoisesta putkesta voi varmaan 100-150€ saada käytettynä, hyvällä tuurilla hiukan enemmän. Toi tilaamasi 150mm Maksutov on jo sen luokan instrumentti, että sillä tähtitaivaalta riittää vuosiksi katseltavaa. Varsinkin Kuun katseluun ja kuvaukseen varmasti mahtava peli.

4. Minulla itselläni on Celestron C8 -putki, jossa kuvatessa käytän tuollaista polttovälin lyhennintä, se toimii aivan hyvin. Maksoin lyhentimestä n. 70 euroa ja se on ihan  tähtiputkeen tarkoitettu. Putki on optiselta rakenteeltaan Schmidt-Cassegrain, joka on hyvin Maksutovin kaltainen. Linssikaukoputkiin myydään myös näitä lyhentäjiä (Focal reducer) ja kuvakentän tasoittajia (Field Flattener).

5. Jalustoista Sky-Watcher HEQ-5 (https://www.firstlightoptics.com/skywatcher-mounts/skywatcher-heq5-pro-synscan.html) tulee nyt ensimmäisenä mieleen, se on ainakin harrastajien toimesta moneen kertaan testattu ja todettu hyväksi. Tuo Bresserkin on varmasti myös toimiva peli, monet käyttävät tuota EQ-5 jalustaa kuvaukseen. Tuota sinun 150mm Bresseriäsi ajatellen olisi tuo HEQ-5 kuitenkin järeämpi jalusta.

10-15min seuranta on helposti saavutettavissa, mutta 10-15min valotusajat eivät ole. Yleensä jalustalla pystyy ottamaan maksimissaan muutaman minuutin valotuksia kerrallaan, ilman autoguidausta. Lisäksi, mitä pidempi polttoväli, sitä hankalampia ovat pitkät valotukset ja sitä enemmän jalustalta vaaditaan. Pitkä polttoväli ei siis todellakaan ole avain onneen tähtikuvauksessa, pikemminkin päinvastoin.

Tämän vuoksi tähtikuvauskäytössä suositaan lyhytpolttovälisiä ja teräviä ED-kaukoputkia, sekä myös peilikaukoputkia. Esimerkiksi Sky-Watcher 130PDS (https://www.firstlightoptics.com/reflectors/skywatcher-explorer-130p-ds-ota.html) on kovin suosittu peilikaukoputki kuvauksen aloittamiseen.

Kuten sanottu, Maksutov on hyvä, terävä ja kompakti yleiskaukoputki visuaalihavainnointiin, sekä oiva laite Kuun ja planeettojen kuvaamiseen. Tuollainen mainitsemasi kaukaisten maakohteiden kuvaus onnistunee myös. Syvän taivaan kohteiden kuvaamiseen on sittten huomattavasti helpommat välineet. Polttovälin lyhentäjän kanssa tuollakin voisi syvän taivaan kohteiden kuvaus onnistua, mutta vaatii paljon kärsivällisyyttä ja tarkkuutta seurantajalustalta. (Käsittääkseni esim. Celestronin f/6.8 -lyhentäjä toimii noissa Maksutoveissakin.)

Vielä selvennykseksi; Kuun (yksityiskohtien) ja planeettojen kuvaamiseen käytetään pitkää polttoväliä ja hyvin lyhyitä valotusaikoja seurantatarkkuus ei siis ole kovin kriittistä. Syvän taivaan kohteet ovat hyvin laaja-alaisia ja niiden kuvaukseen riittää yleensä 400-600mm polttoväli.

Jos olisin sinä, niin lähtisin alkuun katselemalla ihan omalla silmällä sen putken kanssa tähtitaivaan kohteita ja opettelemaan tähtitaivasta. Kuvaamista kannattaa kokeilla sitten noilla teleobjektiiveilla, joita sinulta löytyy jo. Linnunrataa voi kuvailla ihan ilman seurantaakin, kunhan käyttää mahdollisimman laajakulmaista objektiivia ja pysyttelee n.20-30sek valotusajoissa.

Toivottavasti tästä oli edes vähän apua!  :azn:
Terv. Tomi



Celestron CPC 800
Evostar 72ED
Canon 10x30 IS II
 
Porin Karhunvartijat:
http://www.karhunvartijat.fi/

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2133
Ihan yleisesti menemättä yksityiskohtiin, hienoa kun testailet erilaisia optiikoita. Näin moni voi saada vinkkejä hyvistä tuotteista, auttaa välttämään vääriä hankintoja :)

Poissa mipp

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 42
Kiitokset Tomi todella hienosta selostuksesta ja neuvoista! Tuli tosi mukava fiilis että Suomessa tähtiharrastajafoorumi on näin aktiivinen.
Muutamia kommentteja:

Morjesta!

Yritän nyt omien kokemusten mukaan vastailla noihin kysymyksiisi.

0. Veikkaanpa, että Sky-Watcher ja Celestron ovat vain tunnetumpia valmistajia. Bresserissä ei ole mitään vikaa, eikä se sinänsä ole yhtään huonompi merkki kuin kaksi aikaisempaa. Täällä foorumilla monella on kyllä Bresserin kaukoputkia. Kannattaa huomioida, että esimerkiksi Celestron ja Sky-Watcher tulevat samalta tehtaalta ja samassa paikassa hyvin todennäköisesti valmistetaan myös Bresserin putkia.


     Jotain tällaista olin epäillytkin että jäljet johtaa samalle sylttytehtaalle kun speksit oli niin monella samoja ja kosmeettiset muutoksetkin melko pieniä. Esim tuo mainitsemani veli venäläisen MTO oli helppo tunnistaa :-)

1. Maksutoveja on harrastajilla itseasiassa yllättävän paljon. Maksutov on kooltaan hyvin kompakti ja pitkän polttovälin ansiosta erittäin hyvä esimerkiksi planeettojen katseluun ja kuvaukseen. Toisaalta juuri pitkän polttovälin ja hitaan aukkosuhteen (yleensä f/12 tai enemmän) vuoksi Maksutoveja ei yleensä suositella syvän taivaan kohteiden (galaksien, tähtisumujen, tähtijoukkojen) kuvaamiseen. Nämä kohteet ovat hyvin himmeitä ja laaja-alaisia, jolloin kuvakenttä jää kapeaksi Maksutovilla ja seurantajalustan vaatimukset ovat aika kovat, jotta esimerkiksi ~2000mm polttovälillä kohde pysyy kuvattaessa täysin paikoillaan pitkiä aikoja. Peilitelet ovat yleensä "nopeita" Maksutoveja n. f/5.6 aukkosuhteella, jolloin optisen rakenteen vuoksi apupeili on huomattavan iso pääpeiliin nähden ja näin kontrasti on heikko. Tähtiputkissa kontrasti on parempi, kun apupeili on paljon pienempi pääpeiliin suhteutettuna eikä ns. ole valon tiellä. Yleisenä sääntönä voidaan sanoa, että linssiputkissa on aina parempi kontrasti, kuin saman halkaisijan peilikaukoputkessa.

     Myös kamerapuolella on hyvin tiedossa linssiputkien parempi kontrasti- tämän ja "donitsibokehin" vuoksi ne ovat lähes kadonneet uusilta markkinoilta. Itse asiassa omissa silmissäni tuo tilaamani 100/1400 f-arvo ei ole edes kovin hidas, nykyaikaiset kamerat pystyvät todella vakuuttaviin suorituksiin ISO 3200-12800 välillä. Siksi uskalsin tuon tilata :-) oletan että on maaoptiikkana ihan ok. Tähtikäytössä asia udelluttaa, tänään illalla sen näen :-)

(Kaukoputkista puhuttaessa puhutaan yleensä pääpeilin tai linssin halkaisijasta, ei polttovälistä. Visuaalihavainnoissa kun tärkeintä on valonkeräyskyky, ei suurennos, eikä aukkosuhde. Suurennosta pystytään visuaalihavaittaessa muuttamaan vaihtamalla okulaaria.)

     Tämän olin ymmärtänyt oikein. Minulla on useita okulaareja jäänyt MTO.lta 1.25" liitännällä sekä jokunen vanha saksalainen. Tuon mukanahan tulee yksi, tässä taas testin paikka.

Sitten noista teleobjektiiveista ja kuvauksesta. Teleobjektiiveja käytetään itseasiassa aika laajasti tähtikuvaukseen, etenkin esimerkiksi Canonin L-sarjan laseja. Mikään ei siis estä niiden käyttöä tähtikuvauksessa. Kaukoputket ovat siinä mielessä parempia, että niissä on tähtikäyttöön paljon paremmat tarkennuslaitteet ja ne ovat paljon laadukkaita teleobjektiiveja halvempia. Kaukoputket ovat myös halvempia, kun niissä on kiinteä aukko, eikä tarvetta automaattitarkennus- ja kuvanvakausmekanismeille.

     Juuri tuolla kiinteällä aukolla ja elektroniikan puutteella olen yrittänit itselleni selittä miksi nuo putket ovat niin halpoja. Minulle tämä tuntuu mm. tämän suhteen tosi kivalta uudelta harrastukselta :-) Tosin nuo kunnon seurantajalustat kyllä tasoittaa hintaerot aika täydellisesti :-( Voisi sanoa että se kallis elektroniikka putkista on valahtanut sinne alas :-))

     Hyvä kun kommentoit tätä. Minulta näin ensiarvuuttelun mukaan kävisi ehkä parhaiten tähtikuvaukseen (kunnon seurantalaitteen oston jälkeen?) 15-30 f.2.8 tamron (olenkin revontulia jo tällä kuvannut)
70-200 f4 L- sarjan Canon sekä Sigman 50mm f1.4 art,ja 150-600 C sigma, mitä olet/olette mieltä?

Linssiputkia ne tähtikuvaajatkin tuuppaavat käyttämään. Voisin tästä heittämällä sanoa, että yksi yleisimmistä kuvausputkista on 80mm halkaisijaltaan (yleensä n. 600mm polttoväliltään) oleva ED tai APO linssikaukoputki. Nämä tarjoavat laajan kuvakentän, jolloin esimerkiksi sumuja on helppo kuvata, eikä jalustan seurantatarkkuudelta vaadita ihan hirveitä.

     Nuo minulla olevat kaikki linssit ovat apoja erikoislinsseillä (aspherical et cetera) ja multicoatingeilla, käytännössä kaikki nykyaikaiset merkkivalmistajien putket ovat. Paljon testanneena vanhaa m42 ja pentax K- optiikkaa eron piirrossa ja iq.ssa näkee ihan silmämääräisesti, monitorilta katsottuna, puhumattakaan testitaulujen ja softien tuloksista. Kehitys tässä on ollut viime vuosina valtavaa.


2. Tuo 100/1400 Maksutovi vaikuttaa ihan pätevältä peliltä. Itselläni oli vastaavanlainen vuosia ja katselin sillä paljon planeettoja ja tähtijoukkoja. Kuvata tuommoisella voi lähinnä Kuuta ja planeettoja.
     
     Hep! Arvioin siis oikein..passeli entry level putki :-) Nähdäkseni ainakin Meadella (eikös se ostanut Bresserin?) ja Sky Watcherilla on kovasti samoilla spekseillä oleva samannäköinen putki?

3. Kyllä sitä kaukoputkea nyt kannattaa ulkona käyttää ja katsella taivaan kohteita.  :sad: Myyntipalstoja Suomessa ainakin tämä foorumi ja tori.fi. Tuommoisesta putkesta voi varmaan 100-150€ saada käytettynä, hyvällä tuurilla hiukan enemmän. Toi tilaamasi 150mm Maksutov on jo sen luokan instrumentti, että sillä tähtitaivaalta riittää vuosiksi katseltavaa. Varsinkin Kuun katseluun ja kuvaukseen varmasti mahtava peli.

     Tuokon kuun tiiraamiseen sitä ajattelinkin mutta tuo uusi tulossa oleva kattaa senkin joten tällä tarkoitin etten välttämäti ulos vie, testipenkissä pidän kyllä kauan ja hartaasti ennen kuin myyn, mutta ymmärtääkseni tuo tuleva 152/1900 menee siinä suhteessa päällekkäin kun on noita kertojia ja lyhentäjiä on useampikin, pääsen samoihin lukuihin tuolla pidemmällä ja "paksummalla"
TOISAALTA ei tuo kummonen hinta ollut vaikka pitäisinkin sen, paljon riippuu testituloksista versus oma tämänhetkinen optiikka.

4. Minulla itselläni on Celestron C8 -putki, jossa kuvatessa käytän tuollaista polttovälin lyhennintä, se toimii aivan hyvin. Maksoin lyhentimestä n. 70 euroa ja se on ihan  tähtiputkeen tarkoitettu. Putki on optiselta rakenteeltaan Schmidt-Cassegrain, joka on hyvin Maksutovin kaltainen. Linssikaukoputkiin myydään myös näitä lyhentäjiä (Focal reducer) ja kuvakentän tasoittajia (Field Flattener).

     Jees, tuohon legendaariseen C8.siin ei voi olla törmäämättä googlatessa! Hieno peli ja olisin ostanutkin sen mutta kun en löytänyt OTAna niin päädyin tuohon 152 Bresseriin, sitäpaitsi tuo hexafoc kiinnostaa näin valokuvaajana.

5. Jalustoista Sky-Watcher HEQ-5 (https://www.firstlightoptics.com/skywatcher-mounts/skywatcher-heq5-pro-synscan.html) tulee nyt ensimmäisenä mieleen, se on ainakin harrastajien toimesta moneen kertaan testattu ja todettu hyväksi. Tuo Bresserkin on varmasti myös toimiva peli, monet käyttävät tuota EQ-5 jalustaa kuvaukseen. Tuota sinun 150mm Bresseriäsi ajatellen olisi tuo HEQ-5 kuitenkin järeämpi jalusta.

     Tämä hyvää tietoa. Kiitokset, tutustun asiaan.

10-15min seuranta on helposti saavutettavissa, mutta 10-15min valotusajat eivät ole. Yleensä jalustalla pystyy ottamaan maksimissaan muutaman minuutin valotuksia kerrallaan, ilman autoguidausta. Lisäksi, mitä pidempi polttoväli, sitä hankalampia ovat pitkät valotukset ja sitä enemmän jalustalta vaaditaan. Pitkä polttoväli ei siis todellakaan ole avain onneen tähtikuvauksessa, pikemminkin päinvastoin.

     Tätä juuri olen tarkoittanut sillä että en ole suinpäin mennyt ostamaan ensimmäistä halpis goto-seurantajärjestelmää. Onko suosituksia?

Tämän vuoksi tähtikuvauskäytössä suositaan lyhytpolttovälisiä ja teräviä ED-kaukoputkia, sekä myös peilikaukoputkia. Esimerkiksi Sky-Watcher 130PDS (https://www.firstlightoptics.com/reflectors/skywatcher-explorer-130p-ds-ota.html) on kovin suosittu peilikaukoputki kuvauksen aloittamiseen.

     Tutkintaan, tutkintaan.

Kuten sanottu, Maksutov on hyvä, terävä ja kompakti yleiskaukoputki visuaalihavainnointiin, sekä oiva laite Kuun ja planeettojen kuvaamiseen. Tuollainen mainitsemasi kaukaisten maakohteiden kuvaus onnistunee myös. Syvän taivaan kohteiden kuvaamiseen on sittten huomattavasti helpommat välineet. Polttovälin lyhentäjän kanssa tuollakin voisi syvän taivaan kohteiden kuvaus onnistua, mutta vaatii paljon kärsivällisyyttä ja tarkkuutta seurantajalustalta. (Käsittääkseni esim. Celestronin f/6.8 -lyhentäjä toimii noissa Maksutoveissakin.)

     Olen epäillyt samaa että nuo Celestronin (ja muidenkin) useimmat  oheisvermeet pelaa Bresserissäkin, itse asiassa tilasin jo Celestronin barlowin, ihan uteliaisuuttani, oli kyllä epäilyttävän halpa :-) Kamerapuolella näet jos kertoja on halpa uutena on se lähes poikkeuksetta...öh...roska. Mutta Nuo Barlowit on kaikki halpoja, siksi tilasin suositun merkin halpiksen verkkokauppa.com.sta testiyksilöksi.

Vielä selvennykseksi; Kuun (yksityiskohtien) ja planeettojen kuvaamiseen käytetään pitkää polttoväliä ja hyvin lyhyitä valotusaikoja seurantatarkkuus ei siis ole kovin kriittistä. Syvän taivaan kohteet ovat hyvin laaja-alaisia ja niiden kuvaukseen riittää yleensä 400-600mm polttoväli.

     Tämä on ymmärretty. Olen itse saanut (verrattuna eri tähtifoorumeilla postattuihin) aika tarkkoja kuvia tuolla 150-600 c sigmalla ja kertojalla kuvattuna, samoin kuin canonin fd 500mm ssc+2x kertojalla.
Tarkkuus on 43" 4k monitorilla katsottuna keskitasoa muihin verrattuna, oikeastaan vain todella kokeneet tähtiharrastajat ovat saaneet selvästi tarkempaa jälkeä :-) (omakehu haisee) MUTTA tätä olenkin tehnyt vuosia, kuu on nimittäin oiva testikohde tosi pitkillä valokuvaputkia testaillessa. Mutta ei se helppoa ole ollut. Ehkä 500 kuvasta kolme-neljä olen tulostanut tai hyväksynyt "hyvien näyttökuvien" galleriaan :-)

Jos olisin sinä, niin lähtisin alkuun katselemalla ihan omalla silmällä sen putken kanssa tähtitaivaan kohteita ja opettelemaan tähtitaivasta. Kuvaamista kannattaa kokeilla sitten noilla teleobjektiiveilla, joita sinulta löytyy jo. Linnunrataa voi kuvailla ihan ilman seurantaakin, kunhan käyttää mahdollisimman laajakulmaista objektiivia ja pysyttelee n.20-30sek valotusajoissa.

   Tätä kokeilin tuolla 15-30 f.2.8 tammukalla. Totta puhut, 30 sek. 15mm on (meikäläisen standardivaatimuksella) ehdoton ääriraja, 100% suurennoksella tähdet on jo selvästi soikioita. Siis suurimmalla monitorilla katsottuna (43") Läppärissä ja ipadissa täysin ok.

     Näin teen. Vielä kerran suuri kiitos kommenteistasi ja neuvoistasi!

Toivottavasti tästä oli edes vähän apua!  :azn:
Terv. Tomi

Terv. Mika

Poissa mipp

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 42
Ihan yleisesti menemättä yksityiskohtiin, hienoa kun testailet erilaisia optiikoita. Näin moni voi saada vinkkejä hyvistä tuotteista, auttaa välttämään vääriä hankintoja :)

Jep. Kamerapuolella olen laitteita testaillut vuosia, ammattitason testivälineillä ja studiossa. Tämä on kauan harkittu laajennus tähtipuolelle :-)

t. MIka

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 919
Kameran ja kaukoputkioptiikan välillä on aika isoja eroja, jotka saavat alkunsa varsin erilaisista lähtökohdista suunnittelun osalta.

Ehkä tärkein ero on kuvatason suoruudessa, koska sillä on selkeimmät seuraukset optiikan perusrakenteeseen: Kun kameran objektiivit suunnitellaan väri-, yms. korjauksineen suoralle kuvatasolle, niin linssimääräkin kasvaa moderneilla laatuversioilla helposti 10-15 tuolle puolen. Taitaa olla jo joissain objektiiveissa jo 25-30 linssiä. Kaukoputkilla kuvatason suoruus ei yleensä ole lähtökohtaisesti mikään perusoletus, koska osa havaitsijoista ei sitä koskaan tarvitse. Akromaatti-linssiputkessa riittää sen takia vain 2 linssiä halutun polttovälin/suurennoksen aikaansaamiseen. ED-linssiputkissa on yleensä 3 linssiä, ja APO-putkissakin vielä vain 4-6 linssiä. Tosin 4-linssinen Petzval-rakenne (Esim. Takahashi FSQ-sarja) on kuvatasoltaan jo aika suora, mutta kyllä niillekin vielä tasoittajia (muutaman linssin konstruktio) löytyy.

Toinen iso tekijä on oletus kohteen etäisyydestä. Kun oletus on, että kaukoputken kohde on "äärettömyydessä", moni asia yksikertaistuu optisen suunnittelun osalta, eikä esim. värikorjausta tarvitse sovittaa kohteen etäisyydestä (valon tulokulmista linssistön eri osissa) riippuvaksi.

Kolmas iso tekijä objektiivin/kaukoputken rakenteen ja hinnan osalta on tarkennus. Kameran objektiiveilla se liikuttelee tyypillisesti linssejä tai jopa linssiryhmiä. Kaukoputken tarkennin ei tyypillisesti liikuttele mitään linssiä, vaan vain kameran kennoa optisella akselilla.  Korjauslasien (lyhentäjät, tasoittajat yms.) käytöllä on tosin aika usein se seuraus, että tasaisin kuvakenttä on optimoitu tietylle etäisyydelle.

Em. syistä linssikaukoputki on kameran objektiiviin verrattuna niin optisesti kuin mekaanisestikin hurjan yksinkertainen vekotin. Yksinkertaisuus tarkoittaa taas hintaan hurjaa "alennusta". Toki laatutelet maksavat, mutta niin maksavat laatu-APO:tkin, varsinkin yli 10 cm etulinssin halkaisijaiset!

Poissa mipp

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 42
Kiitos Jarkko, tuo selventi paljon. Olen aina luullut että tähtiputkissa tuo linssien (ja tietysti aukonsäädön) karsiminen on ollut vain kustannuskysymys koska niitä ei tarvita niin paljoa jos kohteen on oltava tarkka vain äärettömässä. Ja tämän vuoksi sitten myydään vaativimmille harrastajille field flattereita/ coma correctoreita koska tällä tehdään kätsysti lisää rahaa :-) . Vain tuo tarkennusjuttu jäi mietityttämään, Ilmeisesti tarkoitit isompia putkia koska ainakin tuossa Maksutov- Cassegrain Bressierissäni kamerani kenno ei liiku mihinkään vaan putken sisälle johtava tarkennusruuvi liikuttaa mitä? Peiliä vai tarkennuslinssiä/linssiryhmää? itse asiassa kamerapuolellakin löytyy adapteri jolla saadaan kennon etäisyyttä muuttamalla manuaalitarkennusputkista automaattitarkenuksisia (https://kameratori.fi/tuotearkisto/?product_id=57550) joten periaate on tuttu ja olen käyttänytkin. Pentaxilta löytyy jopa 1.7x konvertteri (eli siis linssiryhmä) joka tekee itsessään manuaaliputkista automaattitarkenteisia. Eto peli muuten.

t. Mika

Poissa Javs86

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 338
    • Astrojaws
Vain tuo tarkennusjuttu jäi mietityttämään, Ilmeisesti tarkoitit isompia putkia koska ainakin tuossa Maksutov- Cassegrain Bressierissäni kamerani kenno ei liiku mihinkään vaan putken sisälle johtava tarkennusruuvi liikuttaa mitä? Peiliä vai tarkennuslinssiä/linssiryhmää?
t. Mika

Esimerkiksi Newtoneissa ja linssiputkissa monesti on putken ulkoinen Crayford tyylinen focuseri. Tämä tosiaan liikuttelee okulaaria/kameraa, kuten Jarkko jo esittikin. Maksutov Cassegrainissa putken takaosassa oleva sisäinen tarkennusruuvi liikuttelee itsessään pääpeiliä. Maksutov Cassegraineihin on myös hankittavissa Crayford tyylinen tarkennin, tarkennuksen hienosäätöön.
Jarkko Suominen

--------------------
TS-Optics ED Apo 80mm f/7,
HEQ5 Pro Syntrek,
Canon eos 1000d (ir-mod), ZWO ASI120 MC, Atik 16ic

Poissa mipp

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 42
 Maksutov Cassegraineihin on myös hankittavissa Crayford tyylinen tarkennin, tarkennuksen hienosäätöön.
[/quote]

Tarkoitatko esim. tässä putkessa olevaa hexafoc.ia? https://www.bresser.de/en/Brand/Bresser/BRESSER-Messier-MC-152-Hexafoc-Optical-Tube-Assembly-bresser.html

Nostaa paljon hintaa mutta mitkä edut tuolla hexafocilla on? Paitsi itselleni tärkeä isompi putken halkaisija tarkennuksen hienosäädön lisäksi (siis tuossa hexafocissa).

-Mika

Poissa tomppa

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 242
    • Porin Karhunvartijat
Juurikin tuota Jarkko tarkoitti. Tuollainen tarkennin on ehdottomasti parempi ratkaisu, kuin perinteinen Maksutovin tarkennus, joka tapahtuu pääpeiliä liikuttamalla. Kun pääpeili liikkuu, ilmenee ”image shift” eli kuva liikkuu sivusuunnassa hieman edestakaisin. Tuollaisella tarkentimella, joka tuossa Bresserissä on, ei ole tätä ongelmaa. Hyvä valinta siis.  :azn:
Celestron CPC 800
Evostar 72ED
Canon 10x30 IS II
 
Porin Karhunvartijat:
http://www.karhunvartijat.fi/

Poissa mipp

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 42
Juurikin tuota Jarkko tarkoitti. Tuollainen tarkennin on ehdottomasti parempi ratkaisu, kuin perinteinen Maksutovin tarkennus, joka tapahtuu pääpeiliä liikuttamalla. Kun pääpeili liikkuu, ilmenee ”image shift” eli kuva liikkuu sivusuunnassa hieman edestakaisin. Tuollaisella tarkentimella, joka tuossa Bresserissä on, ei ole tätä ongelmaa. Hyvä valinta siis.  :azn:

Olin siis vaistonnut  (sic!) asian oikein  :grin:

Putki tuli eilen taloon (bresser 100/1400 OTA) ja olen perehtynyt siihen ja ottanut muutaman testikuvankin, putki on kevyt mutta hintaisekseen ok.
Kontrasti on normaalia peiliputkitasoa, piirto todella hyvä, paras omistamistani peiliputkista, tämän voi jossain määrin laittaa uutuuden piikkiin, kamerapeilioptiikka kun tuppaa olemaan kymmeniä vuosia vanhaa.

Okulaari (Plössl) on ulkoisesti ok. mutta samaa tasoa jo omistamieni ikivanhojen venäjän armeijan optiikoiden kanssa ( olin todella ostanut ne 80-luvulla venäjän armeijalta, itse siellä käyden)
tosin tuo mielipide ei ole kovin tarkka, maakohteisiin talvipäivänä katsottuna. Reunat ovat venäläisissä rosoisempia kuin Plösslissä, pistän sen venäläisen suurpiirteisyyden piikkiin.

Ainoastaan mukaan tullut kääntöpeili ja punapistetähtäin on luokkaa surkuteltava lelu, molemmat heppoisia, ei vakuuttavia vempaimia. Onneksi hyllystä löytyi laadukkaamat vehkeet kiitos moninaisten asiaa sivuavien harrastuksieni (valokuvaus, ammunta :-) )

Eniten jäi huolettamaan pääpeilissä jököttävä iso pölypallero. Miten tuon saisi poistettua purkamatta putkea? Yritin hieman pölypumpulla, siirtyi vähän ja jumittui. Uskaltaako käyttää paineilmaa? Taas kiitos toisen ammattini (sukeope) sitäkin löytyy 80 litraa/300 bar  :laugh:


Poissa tomppa

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 242
    • Porin Karhunvartijat
Hyvä kuulla, että olet putkeen tyytyväinen! Älä käytä paineilmaa, se voi vahingoittaa peilin aluminointikerrosta. Näkyykö pölypallo mitenkään kuvassa? Kuvanlaatuun tuommoinen ei välttämättä vaikuta ollenkaan, joten harkitsisin tarkkaan ennen kuin ryhdyt järeämpiin puhdistustoimenpiteisiin :grin:
Celestron CPC 800
Evostar 72ED
Canon 10x30 IS II
 
Porin Karhunvartijat:
http://www.karhunvartijat.fi/

Poissa mipp

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 42
Kiitos tiedosta. Pelkäsinkin että voi jotain vahingoittaa. Ei se kuvissa näy niin kuin ei pölypallukat yleensäkään, aika iso saa virhe olla linssin tai peilioptiikan pinnassa jotta näkyy. Mutta jotenkin haluaisin tuon pinnan siistiksi, pienempääkin hiukkasta on oudon paljon uudeksi tuotteeksi. Kuinkahan monimutkainen operaatio tuon avaus on ja kuinka herkästi tilanne voi mennä huonommaksi jos avaa esim. kohdistusten suhteen? En ole yhtäkään peiliä koskaan putsannut.

Poissa W1lleM

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 919
  • IRCnet: VM @ #sirius
Pienimuotoisen katastrofin ainekset purkuoperaatiossa on, putken kollimointi ainakin menee uusiksi jos sen avaat. Pääpeilillä oleva pöly ei haittaa kuvaamista eikä katselua, sitä pitäisi olla todella runsaasti ennen kuin huomaisit mitään.

-V

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6721
    • Valoa ja varjoja
Mitä mieltä tästä, entä mikä estää kameran laatuoptiikan käyttöä tähtivalokuvauksessa? Mikä niissä on huonoa?

Käytännössä ei ole mitään estettä.
Yksi seikka mikä erottaa laatuoptiikan päiväkäytössä ja yökäytössä on täyden (tai liki täyden) aukon suorituskyky.
Tähtikuvaus on hyvin raadollinen laji valokuvauksen suhteen ja se nostaa hyvin helposti esille laatuobjektiivin huonot puolet esim. kuva-alan tasaisuuden ja nurkkapiirron suhteen. Tuossa vaikka vertailukuvat Sigma Art 24/1.4 objektiivin piirrosta kolmella suurimmalla aukolla:
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/SigmaArt_24_F14_test.jpg
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/SigmaArt_24_F20_test.jpg
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/SigmaArt_24_F28_test.jpg
Tuo Sigma käyttäytyy itse asiassa ihan mallikkaasti piirroltaan, kun vertaa sitä Canonin Ef24-70/2.8 L objektiiviin aukolla F3.2 (tuossa tarkennus oli hivenen pielessä, kun Sigmalla kuvaten se oli kohdallaan).

Teleobjektiivit ovat helpompia tähtikuvauksen suhteen kuin tuollainen laajakulmaobjektiivi täyskennoisella kamerarungolla. Zoomeja kannattaa karttaa yleisesti ottaen, koska niiden liikkuvat linssiryhmät on mahdotonta pitää ojennuksessa täydellisesti ja toistettavasti tähtikuvauksessa. Lisäksi noissa saattaa esiintyä "zoom-creep" ilmiötä ylöspäin tähtäillessä pitkillä valotusajoilla. Hyvänä puolena kaikki kameraobjektiivit on suunniteltu piirtämään valmiiksi tietyn kokoiselle kamerakennolle.
Mutta lyhyesti; yleensä päiväkäytössä täydellisen hyvä objektiivi ei olekaan enää niin täydellinen suorituskyvyltään, kun tähtäät sillä tähtitaivasta. Et vai ole huomannut päiväkäytössä objektiivin mahdollisia heikkouksia :wink:

4. Focal reducerit (speed boosterit) ja 1.4/2x extenderit. Olen lukenut että ovat kamerapuolella laadukkaampia kuin barlowit ja teleskooppiin liitettävät polttovälin alentajat (mikäs näitten nimi oli tähtimaailmassa?)  Mielipiteitä? Tämän osion aion itse testata kokonaisuudessaan.

Omat kokemukset Canonin EF1.4x L II ja EF2x L I jatkeista Canonin omien L objektiivien kanssa tähtikuvauksessa eivät puolla jatkeiden käyttöä. Lähinnä nuo kertovat kaikki objektiivin virheet omilla kertoimillaan X-kertaiseksi. Lisäksi tuossa on yksi lisäliitos objektiivin/kamerarungon väliin aiheuttamaan ongelmia. Paljon helpompaa olisi käyttää suoraan oikean pituista objektiivia tähtitaivaan kuvaamiseen tai sitten cropata järjestelmärungon kymmenistä megapikseleistä sama suurennus loppukuvaan, kuin mitä tulisi jatkeella kuvaten.

1. Putkityypit. Tämän olen tajunnut että Dobsonit tarjoavan hyvän hinta-laatusuhteen mutta miksi Maksutoveja näkyy niin vähän? Mikä niissä on huonoa? Kysyn siksi että itse olen valokuvauspuolella tutustunut superteleissä vain pitkiin linnsiputkiin sekä Maksutoveihin peileissä, Linssiputket ovat valok. käytössä nykyään todella hienosti korjattuja ja piirtävät tarkasti.

Maksutoveja näkyy vähän kuvauskäytössä niiden heikon valovoiman takia. Tyypillinen F10 valovoimainen MCT-putki kun kerää puolet heikommin fotoneita laaja-alaisista pintakohteista kuin esim. F5 valovoimainen Newton kaukoputki (joita käytetään yleisesti kuvausputkena). Linssiputkista olen samaa mieltä eli tuolta löytyy testikuvia TS:n halvasta linssiputkesta vertailuna Canonin EF 500/4.0 L ykkösversion superteleen (analyysiä aiheesta löydät foorumilta täältä: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=14433.msg).

5. Jalustat. koska omistan jo kaksi Manfroton Manfrotto Super Pro 161Mk2B jalustaa FOBAn BALLA päällä ( https://www.verkkokauppa.com/fi/product/4611/jjsq/Manfrotto-Super-Pro-161Mk2B-jalusta ), riittänevät  noiden em. putkien kanssa valokuvaukseen mutta mitä suosittelette tähtikuvaukseen? Itse olen katsellut BRESSER Messier EXOS 2/EQ-5 Mount GoTo- versiona, onko millainen vaihtoehto? entä saisiko tuohon em. Manfrottoon (goto) seurantapäitä? Jalusta itsehän on tukeva, käytetään lähinnä raskaissa studio/elokuvatuotantolaitteissa. Tarve siis helposti löytää kuvattavat kohteet ja seurantamoottori pelittää riittävän tarkasti n. 10-15min seurantaan.
Olen melko varma että tämä harrastukseni keskittyy vahvasti valokuvauksen puolelle, siksi en suuremmin ole silmillä havainnoidessa tarvittavista vermeistä kiinnostunut. Sitäpaitsi tuntuvat olevan melko halpoja, näin ammattikuvaajan silmissä.

Kameraoptiikalla kuvaamiseen helppo ratkaisu on SkyWatcher StarAdventurer: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=12904.msg123429#msg123429

Mutta tuollainen 10-15min yksittäisvalotuskyky on paljon monimutkaisempi ja laajempi kysymys, johon en haluaisi tässä vastauksessa paneutua. Tutustu käsitteeseen tähtikuvien pinoaminen, niin tiedät kuinka 15 x 1 min on parempi yhtälö tähtikuvauksessa kuin 1 x15 min (valotuksista puheen ollen). Mitä etua pinoamisessa saavutetaan jne.? Hyvin tarkasti napasuunnattu SW Star Adventurer -laite + kamera jollain laajakulmaobjektiivilla pystynee tuollaiseen 10..15min tarkkuusvaatimukseen noiden mainitsemiesi kamerajalustojen kanssa. Mutta kun halutaan sama suorituskyky esim. 400mm polttovälille, yhtälö onkin huomattavasti vaikeampi ja kalliimpi toteuttaa :huh:

Eniten jäi huolettamaan pääpeilissä jököttävä iso pölypallero. Miten tuon saisi poistettua purkamatta putkea? Yritin hieman pölypumpulla, siirtyi vähän ja jumittui. Uskaltaako käyttää paineilmaa? Taas kiitos toisen ammattini (sukeope) sitäkin löytyy 80 litraa/300 bar  :laugh:

Putkea ei kannata purkaa, koska optisen osien kohdistus on tarkasti asemoitu tehtaalla paikalleen. Ja kuten yllä todettiin, niin pienet pölyt eivat näy loppukuvassa mihinkään.
Mutta kuinka pääsit käyttämään pölypumppua MCT-putken sisälle/pääpeilille? Paineilmaa voi käyttää varovaisella otteella, kun huolehdit ettei paineilman mukana tule kosteutta peilin pinnalle. Mieluiten kevyellä paineella puhallus sivuttain peilin pintaa vasten, niin pölyt lentävät kyllä tiehensä. (Et varmaankaan ajatellut laskea järjestelmän täyttä painetta kahvasta pohjaan runttaamalla tuolaiselle optiselle pinnalle, joten tuo varoitus aluminoinnin vikaantumisesta kuulostaa tänne oudolta.)
- Timo Inkinen