Bresser Messier MC.t ja monta tyhmää aloittelijan kysymystä

[mipp]

Kiitos Timpe, tuo selventi paljon.

Sain pölypalleron pois takaapäin puhaltamalla suoraan sisällä olevaan putkeen joka osoitti suoraan siihen PIKKUPEILISSÄ olevaan pölypalleroon. Näin paikan eilen väärin.
MUTTA ennen kuin aloittelin puhallusoperaatiota tiirailin valon ja taustavalon kanssa sisällä olevan putken sisälle ja ympärille. Huomasin että putken kohdistus ei ole aivan kohdallaan, putki näyttää täysin kohtisuoraan n. klo 12 kohdalla puolivälissä ylöspäin keskipisteestä aukkoa josta havannoin. Toisin sanoen putki näytti täydelliseltä ympyrältä tuossa kohden, ei keskeltä katsoessa kuten olisin olettanut.
Mitähän tämä tarkoittaa? Pitäisikö asialle tehdä jotain? Putken perässä on kumituttien alla kolme säätöruuvia putken uloimman ympyrän kehällä. Vaikuttavatko nämä sen sisäputken suoruuteen?

Toivottavasti ymmärsitte. Suomen kieli on aika ruosteessa :-(

t. Mika

[Timpe]

Huomasin että putken kohdistus ei ole aivan kohdallaan, putki näyttää täysin kohtisuoraan n. klo 12 kohdalla puolivälissä ylöspäin keskipisteestä aukkoa josta havannoin. Toisin sanoen putki näytti täydelliseltä ympyrältä tuossa kohden, ei keskeltä katsoessa kuten olisin olettanut.

Heijastusten tulisi olla keskitettyjä, kun katsotaan putkeen keskeltä tarkenninta tai keskeltä korjauslinssiä edestä päin.
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_4.jpg
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_1.jpg

Noista kuvista (RCT-tyyppinen putki kuvassa) selvinnee kuinka silmä asetetaan oikeaan paikkaan.
Niissä putkissa joissa on apupeilin ristikko, edestä tai takaa näkyvä ristikon varjo ja itse ristikkoheijastus peilin pinnalla pitäisi asemoida päällekkäin, niin ollaan oikeassa katselukohdassa. Samalla tavoin voit katsoa MCT-putkeesi ja unohtaa nuo ristikot. Kun liikuttelet MCT-putkesi edessä silmää ja katsot peileistä tulevia heijastuksia, huomaat kyllä helposti juuri tuon keskitetyn heijastusympyrän sijainnin suhteessa putken mekaanisiin osiin (mm. tarkennin). Mihin se osoittaa? Tuollaisessa peiliheijastuksessa pitäisi olla "keskittynyt linjaus" katselureikään (esim. tarkennin) nähden, joten olet pohdiskellut tuota asiaa juurikin oikein.

Mutta ennen kuin menet koskemaan mihinkään pääpeilin tai apupeilin säätöruuviin, pitää olla 100% varma mitä olet tekemässä. Onhan kyse juuri optisista heijastuksista peilien pinnoissa? Nuo olisivat siis keskenään vinossa kuten tässä kuvassa: https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Heijastus_edesta_vinossa.jpg
Eikä kyse ole siitä, kuinka tuo heijastusten muodostama optinen linjaus näkyy keskellä putken mekaanisia osia (kuten keskellä sitä putkea, mikä toimii hajavalosuojana putken sisässä)? Nuo ovat hiukan eri asioita, joskin hyvin lähellä toisiaan säätömielessä. Kun toinen on poissa suuntauksessa, ei se "keskittynyt katselulinjakaan" pysy enää tarkentimen keskellä (missä sen pitäisi olla). Hiukan vaikea selittää noita asioita. 

Kannattaisin siis suuresti kaukoputken antaman kuvan perusteella tehtäviä lisätutkimuksia tähtitaivaan alla ennen kuin tekisin mitään muutoksia optisten osien asentoon.
Tässä on kuva millaisia tähtiä voit olettaa saavasi okulaarinäkymään, kun tarkennat putken näkymää hiukan epäteräväksi ja tarkastelet näkymän keskellä (!) olevan tähden Airy-kiekkoa: https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Airy_disks_2.jpg
Tuonne ilmestyy näet seeingin vääristämiä Airy-renkaita, joiden tulisi olla keskimäärin keskittyneitä keskenään ja tuon keskipisteenä toimivan tähden suhteen. Sanon "keskimäärin" juuri tuon ilmakehän seeing-hyppelyn takia.

[mipp]

Kiitokset Timo, odottelen siis parempia säitä. Havainnolliset kuvat laitoit. Lähetin myös Bresserille noottia vinosta putkesta (on se) ja runsaasta pölystä, näkyy selvästi testikuvissa eli on häiritsevää.

t. Mika

[mipp]

Paremmat säät saapuivat. Sitä ennen olin katsonut juutuubista videoita kuinka putsata itse pölyt pois MC putkesta, oli hyvä että katsoin. Sain monia hyödyllisiä vinkkejä esim. teipinpalan laittamiseksi että putken etulinssin saa täsmälleen takaisin paikoilleen. Putsasin kumipumpulla pohjassa olevan peilin (eli siis taaimmaisen edestä katsottuna) pölyt pois ja etulinssin sekä pienen peilin putsasin myös kennonputsausfluidilla. VOILA. Johan kirkastui. Pölyt oli 98 prosenttisesti tiessään ja kontrasti parantui valtavasti, aiemmin kuvat olivat kuin katsoisi 80-luvun vga- monitorilla, nyt kuten pitikin eli nykyaikaisella 4k näyttiksellä. Johan oli ero. Mutta kuten pitikin, piirto ei juurikaan parantunut, tämä on tyypillistä lialle ja pölylle linsseissä. Kontrasti kärsii eniten. Niin ja se vino putki...ei se ollut. Näin väärin (olipa vaikea tunnustaa).
Siiispä ryntäsin (12.02.2019)kuutamon tultua pilvettömälle taivaalle pihalle peleineni ja 10kg jalustan kanssa.Aika operaatio umpihangessa. Otin kuvia focal reducerilla (viltrox m.42-sony e), 1.4x teleconvertterilla (Canon FD) ja kamerat suoraan putkessa kiinni. Tulokset olivat odotetut. Hyviä kuvia kuusta, eri kokoisena sekä monta kuvaa kuun vieressä olevasta punaisesta tuhnusta, tosin tästä sain tuhnutasoisia vain 1.4x kertojalla, muuten olivat punaisia pisteitä. Myöhemmin kun käsittelin kuvia totesin Stellariumilla ottaneeni kuvia Marsista. WOW olen tähti( okeiokei, planeetta-)kuvaaja. Eka planeettani oli siis Mars, enkä sitä edes kuvatessa tunnistanut, olipa vain kirkkain kohde joka oli epäilyttävän punainen ja samalla suunnalla kuin kuu. Ihmeellistä että järjettömän pieni punainen tuhnu innostaa noin paljon. En malta odottaa viikonloppua että pääsen kokeilemaan 152/1900 hexafoc bressieriä. Jospa tuhnusta saisi isomman tuhnun?
Tuo stellarium on mielestäni sikahieno ohjelma- ainakin aloittelijalle. Sillä kun voi katsoa miltä tuhnun PITÄISI näyttää osaavissa käsissä :-), Lisäksi kokonaisuutena varsin helppo oppia ja melkoisen toimivakin, monipuolinen liitännäisineen.

Conclusion: Kuvat olivat hyviä mutta eivät erinomaisia, tekisi mieli valittaa seeingistä mutta kun joku oli ottanut _ihan_käsittämättömän_hyvän_kuvan_kuusta_kännykkäkameralla okulaarin lävitse. MITEN ihmeessä tuollaisia saa (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/81137)? Onko ihan oikeasti käsittelemätön kuva kännyllä? Ei helskuutteri, saisko neuvoja ettei harrastus lopu tähän.

terveisin tosi pieneksi itsensä tunteva mika

[mistral]

Eka planeettani oli siis Mars, enkä sitä edes kuvatessa tunnistanut, olipa vain kirkkain kohde joka oli epäilyttävän punainen ja samalla suunnalla kuin kuu. Ihmeellistä että järjettömän pieni punainen tuhnu innostaa noin paljon. En malta odottaa viikonloppua että pääsen kokeilemaan 152/1900 hexafoc bressieriä. Jospa tuhnusta saisi isomman tuhnun?

Jos vertaa Marsia ja Kuuta, niissä huomaa painotuseron, mikä niissä kiinnostaa. Kuu näkyy hyvin yksityiskohtaisena, sen kiinnostus on upeissa kuvissa. Mars taas on kaukainen kohde josta näkyy aika vähän mutta tietopuoli kiinnostaa. Mitä kaukaisempi kohde, sitä enemmän tietämys painaa valokuvassa, eli jos kukaan ei tiedä mitä kuvassa on, se on vaan kuva. Mutta kun saa tietoa avaruuden rakenteesta, tulee kuvaan "lisäulottuvuus". Toisaalta tähtitarhat on myös kauniita kun kontrasti on voimakas mustan avaruuden ja tähtien välillä, kauneus on aina mukana.

[mipp]

Jos vertaa Marsia ja Kuuta, niissä huomaa painotuseron, mikä niissä kiinnostaa. Kuu näkyy hyvin yksityiskohtaisena, sen kiinnostus on upeissa kuvissa. Mars taas on kaukainen kohde josta näkyy aika vähän mutta tietopuoli kiinnostaa. Mitä kaukaisempi kohde, sitä enemmän tietämys painaa valokuvassa, eli jos kukaan ei tiedä mitä kuvassa on, se on vaan kuva. Mutta kun saa tietoa avaruuden rakenteesta, tulee kuvaan "lisäulottuvuus". Toisaalta tähtitarhat on myös kauniita kun kontrasti on voimakas mustan avaruuden ja tähtien välillä, kauneus on aina mukana.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Illat menevät nopeasti Stellariumia tutkiessa ja sitten googlatessa jos sää ei salli ulkona tiirailua. Olen ollut melkoisen yllättynyt kuinka 3-40 vuotta sitten opitut asiat ovat palautuneet.

[mipp]

Opin tänään jotain uutta mitä kaikkien aloittelijoiden mielestäni kannattaisi tietää. Samalla kun Bresser MC152/1900 hexafoc saapui, tuli myös alle satasen hintainen (tarjouksessa, esittelykappale)AR-90 90/900 linssikaukoputki. Bresserin sivuilla putkea markkinoidaan aloittelijoille ja hinta oli todella edullinen. Yllätys oli suuri kun purin laatikosta pitkän ja hyvin kevyen linssihärpäkkeen ja kannoin sen ulos yöhön. Kuvanlaatu (kuusta siis) oli todella, todella hyvä, jo ihan plösslin 25mm vakio- okulaarilla.  15mm venäläisellä okulaarilla näki jo hyvin yksityiskohtia ja kuu oli oikeastaan jo vähän liian iso. 13v- tyttäreni ihmetteli aikansa samaa asiaa ja kaivoi kännykkänsä esille ottaakseen kuusta kuvan (kavereille someen tietty). Virnistelin asialle, eihän nyt kännykällä käsivaralta kokematon tenava mitään saa aikaiseksi...kyllä sai. Todella tarkan kuvan. Ilmeisesti okulaarilla kuvatessa kännykän kennokoko on melkoisen passeli, kuvan laatu oli täysin verrannollinen järkkärillä kuvattuun kuuhun. Toivon että joku muukin aloittelija lukee tämän- noin satasen sijoituksella pääsee todella hienosti alkuun. En ala mainostaa enempää putken merkkiä koska (kuten joku muukin totesi) hyvin todennäköisesti tulevat samoilta linjoilta. Jossakin luki että tähtiputkimarkkinoita hallitsevat kiinalaiset ja venäläiset (sic!), tietääkö kukaan tarkemmin? Ainakin kaikissa minun Bressereissäni lukee rehellisesti isossa kyltissä kyljessä että made in China. Näyttäisi siltä että tälläkin tekniikan alueella kiinanpojat ovat ottaneet opiksi. Mitä mieltä kokeneemmat?

[Octopus]

Muut maat ovat siirtäneet tuotantoa (liikaakin) Kiinaan, niin kai ne nyt vähemmästäkin oppii.

Olen sitä mieltä, että jos ovat siirtäneet tuotantoa Kiinaan, niin siitä on turha mussuttaa jos porukka tilaa saman tavaran halvemmalla ebaysta "ilman välikäsiä".

[tomppa]

Kuusta saa tosiaan kännykälläkin hyviä kuvia! Ottamalla videon ja pinoamalla sen kuvankäsittelyohjelmalla voi saada vieläkin parempia tuloksia.

Suuri osa optiikan tuotannosta on tosiaan vuosituhannen alussa siirretty Kiinaan (mm. Celestron), mutta yleisesti voi sanoa että kiinalaiset tekevät kyllä hyvää optiikkaa. Euroopassa putkia valmistaa ainakin Orion Optics UK. Jenkeissä tietääkseni Tele-Vue valmistaa putkensa paikallisesti. Japanilaisia valmistajia ovat mm. Takahashi ja Vixen, tosin Vixenin tuotannosta vain osa on Japanissa.

Oma Celestron C8 -putkeni on tehty Kiinassa, eikä mielestäni ole laadultaan yhtään huonompi, kuin yhdistyksemme Made in U.S.A Celestron C11.

[mipp]

Tomppa, tuo video ja pinoaminen oli hyvä idea! Kiitokset.

[tomppa]

Suosittelen kokeilemaan! Itsekin olen tällä tavalla saanut yllättävänkin hyviä kännykkäkuvia! Minkälaiset ensivaikutelmat sinulla on tuosta isommasta Bresseristä?

[mipp]

Minkälaiset ensivaikutelmat sinulla on tuosta isommasta Bresseristä?

Ehdin kokeilemaan ainoastaan maakuvauksessa ja kokemukset eivät olleet rohkaisevia. Vaatii noin 40 sentin loittojatkeen mukana tulleiden (2*4cm) lisäksi, silloinkin tarkennusetäisyys oli minimissään noin 35-40 metriä. Oli niin järkyttävä loittorivi että en ole ennen nähnyt. Valtavan pitkästä loittojatkeesta johtuen putken tehollinen millimääräkin kasvoi- en edes tiedä mihin- ja kuva ei ollut enää kovin kontrastikas saati tarkka. En todellakaan ehtinyt taivaalle vielä katselemaan mutta työn laatu ja puhtaus (täysin pölytön) oli ihan eri tasoa kuin siinä pienemmässä (1400mm) mikä ensin tuli. Painoerokin on valtava, pienempi on muutaman kilon, tämä on kymmenkiloinen järkäle. Odotukset ovat korkealla kunhan taivas selkiintyy. Tilasin palkeet fokuserin lisäksi (siis kamerapalkeet) joten uutta yritystä kehiin kunhan vain ehdin. Nyt olis katsonnassa järeä alusta GoTo- moottoreilla ja tietokoneliitännällä, tuolle 152/1900 MC hexafocille se on aika tärkeä. Taidan jättää maaliset kamerahommat tuolle pienemmälle, sillä nimittäin toimii hyvin ja jatkeetkin on ihan kohtuulliset.

Tietääköhän kukaan mistä löytäisi suoran adapterin 2" tai 2.5" liitännälle (eli esim. 2" to Sony fe,Canon ef tai Canon fd), tuossa hexafocissa on molemmat, nyt käytän 1.25" t2- liitännällä mikä jättää reunoihin varjot fullframella (siis kinokoko vinjetoi) kuvattaessa?