Stargate 600S REBEL synscan goto

Aloittaja Ari Haavisto, 22.12.2018, 21:25:56

« edellinen - seuraava »

mistral

Ne 400:lla otetut kuvat oli erityisen hyvällä seeingillä, siinä selitys.

mistral

Mites testit etenee, onko päässyt hyvällä seeingillä kuvaamaan?

Ari Haavisto

Eipä ole vielä hyvää keliä osunut, eikä viime aikoina oikein kelejä ollenkaan. Vaan jotain tuntumaa kuitenkin pikku hiljaa kertyy.

Su-Ma yönä oli melkein pilvetöntä, mutta joku hötö taivaalle jäi ja läpinäkyvyys ja seeing surkea, turha haaveillakaan tähtitestaamisesta. Putki oli kuitenkin hyvin jäähtynyt ja jalustan suuntauksen yhteydessä hiukan 8mm ortoskooppi-okulaarilla sihtailin visuaalisesti. Suurennosta oli turhan vähän, mutta mukavan symmetrisiltä näytti kuviot siinä skaalassa. Ei ainakaan edellisten peilien suuruusluokan kaltaisia ongelmia. Katsoin myös ronchi-okulaarilla. Siitähän sanotaan, että se on liian epäherkkä F4 systeemille, mutta koitin bongata mahdollista astigmatismia enkä löytänyt. Raitojen suunta ei muuttunut fokuksen yli mentäessä. Raidat myös näyttivät mukavan suorilta. Päätelmiä olisi voinut paremmin tehdä 1-2 viivalla lähellä fokusta, mutta seeing teki sen mahdottomaksi.

Sitten Kuun kimppuun. Haave on, että hyvän kelin tullen optiikka näyttää laatunsa, mutta nyt se keli ei ollut. Täältä: https://www.youtube.com/watch?v=R7FuLsFnMis löytyy videokiertue tuolta yöltä Kuun pinnalta, josta saa käsityksen kuinka venkuilevaa ja sameaa näkymä oli. Ja tuo on kuitenkin skaalattu alas alle puoleen todellisesta. Kuitenkin nuo videot tuottivat pinotessa aivan kelvollisen loppukuvan ja sain mosaiikinkin aikaan. Tarkentaminen edestakaisin pumppaavaan näkymään oli tuskaista, mutta kun sen teki huolellisesti, heti tuon y.o. videon jälkeen tallennetusta videosta sain irti mm. tämän kuvan: Fracastorius ympäristöineen
Tuo Fracastorius ei ole mikään huippukuva, mutta keliin nähden poskettoman hyvä. Ja taas näkyy, kuinka huonossa läpinäkyvyydessä kontrastiset kohdat puskevast silti läpi. Fracastoriuksen reunavallilla näkyy kirkas piste, joka on karvan yli kilometrin kokoinen kraatteri ja kun kuvaa suurentaa, sen sisäreunalla erottuu erikseen vieläpä varjo.

Olen nyt kolme eri kertaa kuvannut Kuuta oikeasti huonossa kelissä ja on alkanut vahvistua semmoinen tuntuma, että tämä optiikka tuntuisi käyttäytyvän eri tavalla kuin mikään aikaisempi optiikkani tai miten odotin ison optiikan käyttäytyvän: Ensinnäkin tämä tuntuu purevan huonon seeingin läpi, kunhan tarkennuksen saa kohdalleen. Pinoaminen saa kiinni kontrastikkaista kohdista, jotka tuntuvat olevan siellä tallessa kuohuvan videon uumenissa osassa ruutuja. Haluan ajatella, että tämä kertoisi optiikan hyvästä piirrosta, se ei hajauta lisää seeingin jo runtelemia detaljeja. Liveruudun näkymä, jonka perusteella yleensä lopettaisin kuvaamisen, tuottaakin nyt videon josta saa detaljeja irti. Toisekseen, ison optiikanhan piti olla kauhean herkkä huonolle seeingille, mutta nythän jonkinlainen kuvaaminen tuntuu onnistuvan aiempaa huonommilla keleillä. Nyt vain pitää odottaa sitä hyvää seeingiä, jotta nähdään miten optiikka silloin käyttäytyy. Kaiken järjen mukaan verrattuna tämän session keli vs kuvatuotokseen mahdollisuuksia on.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

mistral

Hyvältä näyttää kunhan tulisi paremmat kelit.

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.11.2021, 19:58:21
Hyvältä näyttää kunhan tulisi paremmat kelit.

Olen koittanut kovasti miettiä että näyttääkö hyvältä. Enkä oikein tiedä. Jotenkin epäsuhtaisia. Yleensä huono keli piilottaa detaljeja samaa tahtia kuin kuva käy huonommaksi ja kuva on tavallaan sumea ja siinä on vähän detaljeja, mutta sellaisenaan kuitenkin yleisilmeeltään skarppi, tasaisen huono. Ikäänkuin tarkka sumu. Mutta nyt tuolla onkin detaljeja ihan liikaa kuvan muuhun tarkkuuteen nähden. Tarkan sumukuvan sijaan onkin sumea detaljikuva. Keli ei todellakaan ollut hyvä, mutta tuossa voisi olla myös vielä jotain optiikan ongelmaa takana myös.

Tuskastuttaa nämä Suomen kelit, mutta ei auta kuin odottaa hiukan parempaa keliä ja jatkaa testejä. Jos seuraavalla kirkkaalla on Kuuta tarjolla, niin side by side taas 400P:n kanssa ja jos ei Kuuta, niin sitten tähtitestiä.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Mare Nectaris

Uskaltaisin ajatella, että isompi peili yksinkertaisesti tuottaessaan lähtökohtaisesti enemmän dataa (pinta-alansa vuoksi), ja signaali-kohina -suhteeltaan laadukkaampaa dataa (resoluutionsa vuoksi) kykenee tilastollisesti tarjoamaan pinoamisohjelmalle laadukkaampaa rouskuteltavaa.

Tilastollisesti seeing ei kuitenkaan "kohtele" valoämpärin pinta-alaa muutoin kuin sporadisesti (ml. peilin omat lämpenemisominaisuudet yms.). Näin kysymys "detaljeja sumussa" vai "sumuisia detaljeja" ratkennee nyt ihan myönteisesti: kysymys lienee peilin, seeingin ja pinoamisohjelman aivan uudesta yhteistoiminnasta (koska noin iso peili).

Optimismia!

Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Ari Haavisto

Schrödingerin peili, yhtä aikaa hyvä ja huono, kunnes hyvä seeing romahduttaa kvanttitilan.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

mistral

En tiedä voisiko keli olla syynä, tarkoitan että tietystä osasta kenttää saa rauhallisen kuvan kun toisesta osasta ei. Peilistä tuollainen ei voi johtua koska astigmaattisuus näkyisi tasaisesti koko alalla.

Ari Haavisto

16.12 oli jonkinlaista pilviaukkoa ja ennen Kuun kuvaamista päätin hiukan tähtitestata. Putki oli viety sisältä ulos n. 2 tuntia aiemmin ja kaikki puhaltimet päällä sen ajan. Lämpötilaeroa oli tasattavaksi ehkä 15 astetta tai ylikin ja ympäristön lämpötila laski hitaasti edelleen. Eli putken jäähtyminen oli vielä todennäköisesti kesken. Edellisellä testikerrallahan minulla oli päällä vain peilin takana keskellä olevat puhaltimet ja silloinkin peilin jäähtyminen oli kesken ja tähtitestikuvio näytti hiukan alikorjausta sekä fokuksen sisäpuolella apupeilivarjon kuvio näytti mukailevan puhallinaukotuksen muotoa. Tämän päättelin johtuvan epätasaisesta keskeisestä jäähtymisestä ja lisäsin taakse puhaltimia. Nyt tällä kertaa siis peilin koko takapinta sai tasaisemmin jäähdytystä sekä myös etupuhaltimet olivat päällä.

Otin kohteeksi vielä aika matalalla olevan Aldebaranin ettei tarvitsisi kiikkua tikkailla okulaariin katsottaessa. Käytin 6mm ortoskooppia ja Televuen 4x powermatea, joten suurennusta taisi olla n. 1600x. Keli oli aika kauhea, mutta kun defokusoin n. 0,6mm puolin ja toisin, kuvio näytti niin symmetriseltä, kuin kelin läpi saattoi nähdä. Ja fokuksen sisäpuolella kuvion sisin rengas oli hieman kirkkaampi ja fokuksen ulkopuolella vastaavasti uloin rengas oli hiukan kirkkaampi. Nyt testi siis näytti hieman ylikorjausta, joka on tyypillistä jäähtyvälle peilille. Sitten toistin testin defokusoimalla hiukan lisää, jotta erotin apupeilin varjon kunnolla. Se näytti samankokoiselta molemmin puolin ja kuvio muutenkin symmetriseltä. Keli oli niin turbulenttinen, että en voinut tehdä oikein mitään johtopäätöksiä astigmaattisuudesta. Ainakaan sitä ei ollut paljoa. Tässä vaiheessa olin hyvin tyytyväinen, sillä selvästikin jäähdytyksen muutos oli nyt tuottanut muutoksen kuvioon.

Seuraavaksi otin käyttöön kuvauskaluston, eli APM komakorjaava 1,5x barlow, ir-pass suodin ja ASI183MM. Liveruudussa ja videolla poissonin piste ja renkulat näkyvät selvästi, mutta kelin turbulenttisuudesta johtuen pinotussa kuvassa ne häviävät ja muutenkin pinoaminen tuntui hiukan vääristävän kuviota. Mutta sama ylikorjaus siellä näkyy aika kivasti ja sitten vasta pinotussa kuvassa erottuu hieman astigmaattisuutta ja kuvion venymistä.

Olisiko tämä kuvio n. 1mm defokuksella, vasen ruutu on fokuksen sisäpuolelta:


Tuossa näkyy hieman ylikorjausta ja astigmaattisuutta kuvion epäsymmetrisyyden muodossa. Suunta korreloi melko hyvin sekä pääpeilin ylös-alas-suunnan kanssa, että apupeilin akselin kanssa.

Ja sitten sama näkymä, kun ollaan n. 0,5mm defokuksella:


Sanotaan, että Barlow tuottaa ylikorjausta, ja visuaalisestihan minulla oli powermate 4x ja kuvattaessa APM barlow, joten teoriassa kait tuo ylikorjaus voisi tulla niistäkin, mutta uskon sen ennemmin olevan normaalia jäähtyvän peilin ylikorjausta. Tätä en päässyt todentamaan, sillä Kuun kuvaamisen jälkeen en ehtinyt tehdä uutta tähtitestiä paremmin jäähtyneellä peilillä. Se jää seuraavaan kertaan. Tuo astigmaattisuus (jos se nyt sitä on, keli oli niin surkea) voi tulla apupeilin kiinnityksestä tai pääpeilin reunatuennasta, johon tuollainen tietty pisaramaisuus kenties sopisi. Toisaalta se voi olla myös jäähtyvän peilin vääntyilyä; ulommat takapuhaltimet ovat ristin muodossa, kun taas etupuhaltimet ovat neliömuodossa, jolloin jäähtyvä peili voisi hakea tällaisia kuvioita.

Seuraavaan kertaan pyöräytän pääpeiliä pitimessään 45 astetta. Minulla on kameran asento tiedossa, joten voin sitten poissulkea itse pääpeilin. Pääpeilin tuennan taas saa poissuljettua tekemällä testin matalalla olevaan ja sitten zeniitissä olevaan tähteen. Jos tämä ei tuota eroa, aiheuttaja on joko apupeili tai jäähdytys. Ja kun pääsen tekemään testiä hyvässä kelissä jäähtyneellä optiikalla, sitten näen katoaako ylikorjaus ja mahdollinen astigmaattisuuskin sen myötä. Tulisi vaan järjellistä keliä.

Joka tapauksessa nyt näyttää aika mukavalta, kun pääsee metsästämään viimeisiä tuennasta ja jäähdytyksestä (ja kenties barloweista) aiheutuvia lieviä jäännösvirheitä ilman että jokin iso pääpeilin virhe peittää kaiken alleen. Tulisi vaan keliä. En täysin luota noihin pinottuihin kuviin, kun yksittäiset ruudut ovat niin tolkuttoman vääristyneitä milloin mitenkin. Esim tuo mahdollinen astigmaattisuus noissa pinotuissa kuvissa ei näyttäisi olevan aivan 90 asteen kulmassa.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

mistral

Hyvältä näyttää. Tuli mieleen jos tuolla voisi ottaa deepfield kuvan hyvin pimeästä alueesta, saisiko näkyviin kaukaiset galaksit? Hubblen deepfield kuva on huikea, mutta en tiedä onko tällä puolella taivaankantta, kuitenkin jokin vastaava jos löytyisi meidän puolelta.

einari

Se Hubblen kuvahan oli näennäisesti tyhjästä alueesta.
Sellaisen voi periaatteessa ottaa mistä tahansa taivaalta ja kun tarpeeksi valottaa niin kaukaisia galakseja voi näkyä.
En tosin usko että onnistuu Suomen oloissa Arin putkellakaan.
Pitäisi valottaa julmetun pitkään ja kelinkin olisi syytä olla hyvä.

Antaa Arin vaan keskittyä näihin hienoihin kuu ja planeettakuviin, mihin on erikoistunut.
___
Tapio

AstroIle

Kyllä se Joulu putkelle ja omistajalle koittaa kun kaikki menee kohdalleen.

Olen pohtinut yleisesti tuota apupeilin offsettiä. Eli kuvakentän valonjakauma saadaan offsetillä hyväksi, mutta tähden muoto ei ole paras tällöin. Joku on jenkki guru kirjoitellut että suuremmalla apupeilillä keskellä saadaan sama vaikutus, kun offsetillä samalla tähtikuva paremmaksi. Palaneettakuvissa ainakin pienellä kennolla ei ehkä offsettiä tarvita ja nykyapupeilillä pärjäisi.

Muistelen lukeneeni jostain, että Hublen ensimmäinen syväkuva on Otavan Pöllösumusta vähän oikealle. Tietysti dobson aihettaa omat ongelmat seurannan suhteen, mutta joku voisi tehdä haasteen vaikka Artjärven Astrofoxilla.

T.Astroile

Mare Nectaris

Voisiko ratkaisu olla havaintosuojan rakentaminen? Saisi jäähtyä rauhassa, ja havaintoikkunat pitenisivät sitä kautta kamppailussa oikukkaita säitä vastaan?
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 14.02.2022, 05:56:01
Voisiko ratkaisu olla havaintosuojan rakentaminen? Saisi jäähtyä rauhassa, ja havaintoikkunat pitenisivät sitä kautta kamppailussa oikukkaita säitä vastaan?

Kyllä ja ei; Kirkkaina öinä lämpötila joka tapauksessa putoaa sellaista vauhtia, että puhaltimia tarvitaan. Se viileän sisävaraston ja ambientin isompi ero joka tapauksessa putoaa puhaltimilla aika äkkiä samaan, mitä havaintosuojan jäljiltä olisi tasattavaa. Sitten taas havaintovalmiina paikallaan oleva putki helpottaisi kyllä havaintojen aloittamista, mutta toisaalta sisäverstaassa on mukavampi tehdä väliropaamista ja putki pysyy paremmassa kunnossa vakaassa viileässä kuivassa sisätilassa. Ehkä kuitenkin jossain välissä teen isohkon puolilämpimän suojan. Tai sähköajon, jolla voi koottuna huristella ulos ja sisälle.

Huomasin muuten, että putki pitää kollimoinnin erinomaisesti. Viimeksi ulkona kollimoin kovassa pakkasessa ja havaintojen jälkeen putki tukipyörillään apupeilikehikon kehyksestä retuuttaen sisälle epätasaisen kentän ja yhden kynnyksen ja betonirampin yli. Ja nyt nollakelissä samalla tavalla ulos ja kas kollimointi oli täysin kohdillaan edelleen. Suorastaan yllättävää.

Jäähtyneen putken tähtitesti edelleen tekemättä. Joka kerta kuvaussession lopuksi pilvisyys, kylmä, kiire tai väsy yllättää tai keli on vaan niin surkea. Ehkä ensi kerralla sitten. Kiinnostaa etenkin apupeilin kiinnitys. Sinänsä toistaiseksi tulokset keleihin nähden lupaavia, tulisi vaan lopultakin ihan oikea korkeapaine, keväällä niitä yleensä tulee.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Mare Nectaris

Sitä vaan mietin, että jos havaintoikkuna on vaikka tunnin... luukut auki, tuulettimet... aika nopeasti pääsisi kuvaamaan verrattuna kärräysversioon?
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera