Stargate 600S REBEL synscan goto

[Ari Haavisto]

Tarkoitus ei ollut lähteä mitään rakentelemaan, mutta tässä sitä nyt sitten ollaan 

Optiikka on tilattu, apupeilin lopullinen koko odottaa vielä vahvistusta, samoin toimitusaika. Todennäköisesti kuitenkin Brexit ehtii siihen väliin, ja kun optiikka tulee Englannista, saapahan nähdä millaisen tullimuurin läpi tuo sitten aikanaan tulee... Joka tapauksessa homma alkaa peilinpitimen suunnittelulla. Pyöräytin PLOPilla lukemat 27-pisteiselle tuennalle, näyttäisi aika hyvälle? RMS-virheeksi jäisi 1,25nm. Tuolle sitten kaveriksi reunatuennaksi 4 muovipinnoitteista laakeria 45 asteen välein, kahden kiikkuvarren päissä n.s. whiffletree-tuennalla, joka antaisi sitten virhettä 2,1nm. Tämä peilinpidin olisi rakennettu putkiprofiilista tehdyn kolmiorungon päälle, joka sitten on kolmella kollimointipisteellä kiinni itse peili"laatikossa". Sitä en ole vielä miettinyt, miten tuo kollimointi kannattaisi tarkalleen toteuttaa. Ehkä erilliset liukutapit ohjureiksi ja moottoroitu ruuvi säätöä varten. Kiinnityspiste vietynä peilin painopisteen etupuolelle, jolloin peilipidike peileineen pyrkii aina "kaatumaan" säätöruuvia vasten taaksepäin heikkojen jousien avustamana välysten pitämiseksi samalla puolella? Eli tavallaan käänteinen rakenne perinteiselle kollimoinnille.






SW500P:stä teurastan alustan moottoreineen. Väliadapterilla korotan ja levitän altitudikoneistoa, jotta isompi peiliboxi, jonka kylkeen SW500P:n alumiiniset altitudijalakset pultataan nykyistä leveämmälle, mahtuu kiikkumaan siinä. OTA ollee rakenteeltaan 8-putkinen "truss-tube" nykyisen kuuden sijaan. Putkista tulee myös hieman pidempiä. Putken yläkehikko menee myös uusiksi, mutta tarkennin ja apupeilinpidin (pidemmillä spidereilla ja uudella apupeilillä) kelpaa vanhasta.

Ensivalolle tavoite ensi kesänä.

[vehnae]

Jopas, nyt mopo keulii oikein kunnolla, jäämme mielenkiinnolla seuraamaan edistymistä!

[Ari Haavisto]

Joo, päädyin lopulta Nichol Opticalin 600mm F4 peilisettiin. Hinta jää siedettävälle tasolle ja toinen ratkaiseva seikka on peilin "ohuus", eli 46mm. Mirrospherellä olisi ollut 58mm. Auttaa hiukan lämmönhallinnassa. Apupeiliksi olisi tulossa 125mm, eli pienenee nykyisestä 134mm:sta, mikä on hyvä se.

Peilin materiaalia ei missään mainitse, enkä tullut kysyneeksi, pitäähän sitä jotain jännitystä olla... Ainakin Lukehurstille tekemänsä ovat Supraxia, eiköhän se sitä ole. Täytyykin kysyä. Pinnoituksen tekee Orion optics, Hilux.

[Pappis]

Peilin tarkkuus?

[Ari Haavisto]

Peilin tarkkuus?

1/8 PV wavefront  1/27 wave RMS. Strehl .95

[Timo Kantola]

päädyin lopulta Nichol Opticalin 600mm F4 peilisettiin

Kuulostaapa kivalta Kuu/planeetta putkelta.  Onnea yritykseen!

[Timpe]

No niin, nyt puhutaan asiaa!
Tuolta sitten mallia, kuinka tuollainen järkäle-putki saadaan siirtymään havaintopaikalle 

[mistral]

Joo, päädyin lopulta Nichol Opticalin 600mm F4 peilisettiin. Hinta jää siedettävälle tasolle ja toinen ratkaiseva seikka on peilin "ohuus", eli 46mm. Mirrospherellä olisi ollut 58mm. Auttaa hiukan lämmönhallinnassa. Apupeiliksi olisi tulossa 125mm, eli pienenee nykyisestä 134mm:sta, mikä on hyvä se.

Peilin materiaalia ei missään mainitse, enkä tullut kysyneeksi, pitäähän sitä jotain jännitystä olla... Ainakin Lukehurstille tekemänsä ovat Supraxia, eiköhän se sitä ole. Täytyykin kysyä. Pinnoituksen tekee Orion optics, Hilux.

Joudutko tekemään uuden luurankokehikon?

[Ari Haavisto]

Joudutko tekemään uuden luurankokehikon?

Joo, uusiksi menee. Vanhassa on 6 tankoa, uuteen tulee 8. Tilasin jo 38x2mm alumiiniputkea (Finnsat antennimastoa itseasiassa) ja siihen sopivat alumiiniset päätyinsertit M10 sisäkierteillä, M10 rosterisia vaarnapulttteja sekä niiden päihin vielä D25 rosteripalloja M10 sisäkierteellä. Eiköhän noista tukevat tangot synny. Ajattelin tehdä alumiinisuorakaideprofiilista OTA:n alapäähän ihan kunnon 700x700x350mm "peililaatikon", jonka kylkeen sitten vanhat keinujalakset kiinni ja tangot lähtemään yläreunasta. Peilinpitimeen löytyi pohjakolmioihin 10mm alumiinilevyä, mutta ylemmät kolmiot voisivat olla varmaan 5mm:aa. Peilin reunatuennan varsien niveliin ja kollimointiin tilailin kasan erilaisia pieniä rosterilaakereita y.m. mekaniikkaa jo. Aikalailla alkaa jo yksityiskohdatkin olla päänupissa valmiina. Seuraavaksi sitten rautakauppaan hakemaan alumiinilevyä eri paksuuksilla, -lattaa, -profiileja sekä laikkoja ja hitsauspuikkoja ja näpertelemään. Pitänee tehdä vanerista dummy-peili myös osien sovittamiseksi.

[mmu]

Vielä siitä vanhasta peilistä. Kannattaisiko konsultoida Tapio Korhosen kanssa - ja ehkä tuosta uudestakin peilistä. Tapio on joskus käynyt laitepäivilläkin. Joulujen jatkoja!

[Ari Haavisto]

Alustava toimitusaika asettuu Huhti-Toukokuun taitteeseen, siihen asti on aikaa etsiä omaa sisäistä alumiinihitsariaan (arvaan, että muutama teknisesti orientoitunut palstalainen jo hymyilee vinosti), muu saa nyt jäädä. Pahuksen Brexit ehtii väliin myös. Jos kaiken jälkeen on tuloksena vielä villimpiä tähtitestejä, sitten on jäärän aika astua lakki kourassa viisaampien eteen.

Jos ja kun taas lopultakin putkessa on ensimmäistä kertaa (yksi) fokuspiste ensi kesänä, sitten alkaakin uudenlainen myytinmurtaminen:
Myytti 1: Seeing tekee sen, että isommalla putkella saa vähemmän detaljeja esiin kuin pienemmällä (testataan fokusmaskilla, tähän asti lucky-imaging- metodissa on ollut havaittavissa enemmänkin korrelaatio polttoväliin, kuin apertuuriin)

Myytti 2: Suomen seeingissä ei saa hyötyä yli 200mm apertuurista, eikä missään päin yli 400 mm:sta (mutta infrapuna-alueella asia voi olla toisin, seeing on erilainen ja samaan resoluutioon tarvitaan muutenkin isompi apertuuri kuin näkyvässä valossa)

Myytti 3: Apertuurin isontuessa, hyvän seeingin esiintyvyys erotuskyvyn ulosmittaamiseen putoaa exponentiaalisesti (Mutta parempi signaali ja saavutettava näytetaajuuden kasvu saattaa tekniikan kehittymisen myötä kompensoida tätä)

Ja sitten kelvollinen 0,6m optiikka voi tulevaisuudessa olla hyvä alusta adaptiiviselle optiikalle...

Olen mielessäni varautunut siihen, että kaikki yllämainitut myytit ovat totta, ja lopputuloksena olisin ihan hyvin voinut jatkaa tuolla 400P:llä. Mutta on se tieto sitten kaiken arvoinenkin, eikö totta?

Tuon nykyisen peilisetin lopullinen kohtalo ratkaistaan sitten, kun uusi optiikka on näyttänyt luontonsa. Voileipätarjottimeksi?

[mistral]

Jos ja kun taas lopultakin putkessa on ensimmäistä kertaa (yksi) fokuspiste ensi kesänä, sitten alkaakin uudenlainen myytinmurtaminen:
Myytti 1: Seeing tekee sen, että isommalla putkella saa vähemmän detaljeja esiin kuin pienemmällä (testataan fokusmaskilla, tähän asti lucky-imaging- metodissa on ollut havaittavissa enemmänkin korrelaatio polttoväliin, kuin apertuuriin)

Voisiko myytti johtua siitä kun lyhyellä ajalla otetussa kuvassa (luontokuvassa) on vain yksi pieni hetki joka on sellainen vääristymä minkä ilmakehä tekee. Eli siinä on vaan yksi "ruutu" oli sen yksityiskohtien vääristynyt muoto mikä tahansa. Siis vääristymät on teräviä. Kun sitten otetaan useampi ruutu eli tarkoittaa että valotusaikaa pidennetään, yksityiskohdat hakee oikeaa muota. Kun samasta hyttysestä ottaa 5 ruutua, sen todellinen muoto alkaa hahmottua. Tässä olisi ajan vaikutus piirtoon. Mutta mikä olisi apertuurin vaikutus? Itse ajattelen että kun on leveä apertuuri, läpäisee fotonit ilmakehän eri reittejä. Jos ottaa hyttysestä kuvan kilometrin päästä 60cm apertuurilla, sen fotonit matkustaa erilaisten ilmamassojen läpi ja tämä omalta osaltaan lisää hahmottumista. Siis jos 1,0 miljoonaa fotonia tulee kennolle, niistä muodostuu todennäköisyyden mukaan aina terävämpi kuva kuin esim 0,1 miljoonasta fotonista.
Eli jospa apertuuri lisääkin tarkkuutta? Vai kumoaako lyhyempi valotusaika sen lisääntyneen tarkkuuden ja lopputulos on plusmiinusnolla?

[Pappis]

Eli jospa apertuuri lisääkin tarkkuutta? Vai kumoaako lyhyempi valotusaika sen lisääntyneen tarkkuuden ja lopputulos on plusmiinusnolla?

Apertuuri lisää tarkkuutta, jos unohdamme ilmakehän ja sen liikkeet.

[mistral]

Apertuuri lisää tarkkuutta, jos unohdamme ilmakehän ja sen liikkeet.

Olen ennenkin kuullut tuon mutta mistä se tarkkuus tulee? Esim kolmen teleskoopin yhdistäminen kuulemma tekee efektiivisen peilin halkaisijaksi saman kuin peilien etäisyys toisiinsa nähden, mikäköhän selitys siihen on?

[GEM]

https://en.wikipedia.org/wiki/Angular_resolution on hyvä esitys aiheesta. Siinä on mielenkiintoinen (liite) kuva, jossa näkyy hyvin Hubblen maksimaalinen (0,1 arcsec näkyvän valon aallonpituudella) erotuskyky, mutta myös aallonpituuksien sekä aukon vaikutus interferometria mukaanlukien, Jos tästä oli puhetta?