Kiitos. Lupaavalta näyttää, mutta lopullista sinettiä vielä uupuu. Tarvitaan vielä se hyvä keli ja SW400P:n detaljitason ylitys ja/tai puhdas tähtitestitulos. Nyt pitää odotella taas keliä, seuraavaksi varmaan taas vuorossa tähtitestaus.
Vaikka en nyt tähtitestiä tehnytkään, en voinut vastustaa kiusausta alustan kohdistusproceduurin yhteydessä hiukan vilkuilla Aldebarania 8mm Hyperionin läpi. Skannasin hätäisesti fokusta käsivaralta fokuksen molemmin puolin ja katselin miltä näyttää. Vaikka suurennusta olikin vain 300X, näytti kuvio nätiltä molemmin puolin, mutta sitten siellä oli jotain uutta; Toisella puolella fokusta "reikäleivän" ulkopuolella näkyi pienen raon erottamana hyvin kapea, kirkas ja erittäin terävä ohut valorengas. Se ei näyttänyt diffraktiorenkaalta ollenkaan, vaan oli siis täysin terävä ja erittäin ohut. Eikä sitä tuntunut seeingkään haittaavan. Lisäksi tuli vaikutelma kuin se olisi hiukan eri värinen kuin muu kuvio, ikään kuin pykälän kullankeltaisempi. Toisella puolella fokusta vastaava rengas oli sitten apupeilin varjon sisällä! Todella outo. Ensin ajattelin että tuo oli edelliskerralla näkyneen, kenties keskiöjohtoisesta jäähtymisestä johtuneen, alikorjauksen jäännös. Tai kenties nyt oltiin tasaisemmasta ja voimakkaammasta jäähdytyksestä huolimatta hiukan normaalin jäähtymisylikorjauksen puolella. Mutta ei sen kyllä pitäisi tuollainen täysin terävä rengas olla apupeilin varjon sisällä. Hiukan mietin, että kun nyt oli käytössä 8mm Hyperion, olisiko tuo jotain siitä johtuvaa? Siinähän on myös sisäänrakennettu barlow. Jokin kromaattinen aberraatio tms? Aldebaran oli toki myös aika alhaalla. Tietenkin jäi taas katsomatta kummalla puolella fokusta oltiin milloinkin... No, seuraavan tähtitestin ajattelin tehdä ihan tuolla kuvauskalustolla, eli powermate 2x + paracorr + kamera. On hiukan sellainen epäilys, että nuo mikälie okulaarit tuo testeihin milloin mitäkin virhettä.
Sitten hiukan epätieteellistä vertailua huvitukseksi sekä lisää pohdintaa:
Aikoinaanhan vertailin Sinus Iridumiin rinta rinnan SW400P:tä ja 500P:tä ja tein kuvista gif-animaation. Nyt skaalasin tämänkertaisen Iridumin samaan vertailuun. Vaikka valaistus ja varmaan kelikin on ihan eri, antaa se jotain ajatusta kumminkin. Eli Iridum kolmella eri optiikalla random kohtuu kelissä:
Kyllä tuosta se ajatus tulee, että ei optiikka ainakaan kelvoton ole ja nojaa aika kivasti keliä vasten. Lisäksi huomattava, että tämänkertainen Iridum kuvattu älyttömällä polttoväli/pikselikoko - suhteella. Temppu mikä tällaisella kelillä ei 500P:llä tuottanut minkäänlaista kuvaa ja 400P:llä suttuisen kuvan. Eli data ei hajoaisi suurennuksen kasvaessa, mikä on erittäin hyvä merkki.
No, Iridumistahan en ole koskaan saanut mieleistäni kuvaa, niin otetaan kumminkin yksi parhaita kuvia mitä 400P:llä olen saanut, eli hyvällä kelillä otettu, ja verrataan sitä taas tämänkertaiseen kuvaan. Valaistusolosuhde ja kontrasti jälleen aivan eri, mutta kertoo kumminkin jotain:
Ja lopuksi huippujen huippu - seeingillä 2011 400P:llä kuvattu Arzachel vs. tällä kertaa kuvattu. Ja tämä uudempi on kuvattu 1,6x barlowilla, eli aika lailla pienempänä kuin tuo Iridum:
Nyt nähdään, että tilanne on toisin päin. Huippukeli antaa eväät huippukuvaan. Mutta: 600P saa kyllä monessa kohtaa nuo kaikki samat pikkudetaljit näkyviin, vain hiukan rupuisempina. Ja häviää enemmänkin vaaleampien alueiden detaljien kanssa ja yleisessä terävyydessä. Seeing on kuningas.
Sitten vielä yksi pohdinta, joka ei niinkään liity optiikan laatuasioihin, vaan erääseen myttiin? Yksi tyypillinen väitehän on, että iso kaukoputki kärsii niin paljon enemmän huonosta seeingistä, että sen tuottama kuva olisi huonompi kuin pienemmän putken samasta kohteesta samalla kelillä. Ja nyt keli oli aika keskinkertainen. Ihan paljain silminkin tähdet tuikkivat ylös asti, Kuun ympärillä oli hehkuhuntua kielien kehnosta läpinäkyvyydestä ja fokus pumppasi tosi paljon. Juurikin sellainen tyypillinen keli siis, jolloin ison putken tulisi olla huonompi kuin pienempi putki ja siis käyttökelvoton. No, siitä huolimatta kuvaus jopa erittäin suurella polttovälillä onnistui.
Lisäksi jos tehdään sellainen rohkea oletus, että seeing oli Etelä-Suomen alueella laajemminkin samantasoinen, voidaan tehdä eräs toinenkin tätä tukeva havainto: Sekä minä, että Ekblomin Lasse oltiin samoihin aikoihin kuvailemassa samaa Kuun eteläistä seutua Claviuksen tienoilla. Kun katson Taivaanvahdista Lassen kuvaa ja laitan oman kuvani samaan kokoon skaalattuna rinnalle, mielestäni voi päätellä, että en kärsi laatusakkoa isommasta putkesta. Joskaan en ehkä saanut myöskään hyötyä tuolla kelillä. Eli näyttäisi, että 400mm:n ja 600mm:n välissä ei ole Suomessa seeingin asettamaa pudotusrajaa
