Stargate 600S REBEL synscan goto

Aloittaja Ari Haavisto, 22.12.2018, 21:25:56

« edellinen - seuraava »

Timo Kantola

Kannattanee testata puhaltimien vaikutus. Ensin antaa jäähtyä passiivisesti tunnin pari - ottaa testikuvat ja laittaa puhaltimet päälle ja ottaa uudet testikuvat puolentunnin.. tunnin päästä.
Timo Kantola

Pappis

Puhaltaako vai vetääkö nuo puhaltimet?

Ari Haavisto

Nuo puhaltaa peiliin päin. Osa ilmasta varmaan törmää noihin rakenteisiin ja päätyy kulkemaan peilinpitimen ja takalevyn väliä sivullepäin ja sieltä ulos ja vain osa päätyy itse peiliä päin.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

mistral

Puhalletulla ilmalla on iso jäähdytysvaikutus kun paineilmapistoolilla puhaltaa vaikka hitsattua rautaa. Tässä tapauksessa lämpöero on vain muutamia asteita joten vaikutus on sen mukainen. Joka tapauksessa puhallus lisää konvektiota yllättävän paljon.

AstroIle

Hei,

Jenkeissä on tehty paljon näitä peilin päälle viritettyjä tuulettimia pienetämään peilin pinnan virtauksia.
esim. https://www.cloudynights.com/topic/485564-boundary-layer-fans-vs-open-structure/

t.Astroile

Aksu

Jos tuo astigmaattisuus tähtitestissä ei häviä vaikka peili olisi täysin jäähtynyt/lämpötasapainossa, kannattaa yrittää tsekata vielä ettei se johdu apupeilistä/apupeilin kiinnityksestä, ennen kuin alkaa isompaa vikaa pääpeilin tuennasta (tai itse pääpeilistä - Griere on ainakin todella hyvämaineinen peilintekijä) etsimään. Tuo apupeilikin taitaa olla jo melkoinen järkäle, eikä sen tarvitse paljon taipua kun tekee hiukan astigmaattisuutta lopulliseen kuvaan. Apupeilihän oli vissiin silikonilla liimattu, ja huonolla tuurilla se on voinut kuivuessaan hiukan vääntää tasopeiliä, semminkin kun on perusharrastajaputken apupeiliä aika paljon isompi kapistus kyseessä?
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
C9.25 XLT, Tak FC-100DF, APM 80/500 CNC

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: AstroIle - 11.08.2021, 09:13:40
Hei,

Jenkeissä on tehty paljon näitä peilin päälle viritettyjä tuulettimia pienetämään peilin pinnan virtauksia.
esim. https://www.cloudynights.com/topic/485564-boundary-layer-fans-vs-open-structure/

t.Astroile

Mielenkiintoinen ketju tuo, kiitos. Minullahan on peilin etupinnan tuuletus neljällä fanilla, se ei vain ollut päällä tuota ensimmäistä vilkaisua varten. Kliksautin sen päälle sitten kun aloin kuvaamaan planeettoja. Se kyllä auttaa jäähtymistä ja jäähdyttää tasaisesti. Peililaatikon etukulmissa neljä puhallinta, jotka puhaltavat vinosti peilin etupinnalle:


Edellisessä peilissä peilin virheet olivat niin isoja, että mekaniikan ongelmat jäivät piiloon sinne taakse. Ja toisaalta aika isotkaan vemputukset ja kokeilut eivät saaneet peilin itsensä takia pielessä olleeseen kuvioon näkyviä muutoksia aikaan. Siinä mielessä olen aika luottavainen, että mekaniikan jäännösvirheet ovat vielä nyt nähtyjä ilmiöitäkin pienempiä ja syy tähän jäännös-astigmaattisuuteen ja - korjausvirheeseen ja tuohon kuvioon on yksi ja sama ja se lienee pistemäinen jäähdytys peilin keskelle ja vain takapintaan koetilanteessa, jossa ulkoilman lämpötila putosi kymmenen astetta kuvaussession aikana.

Astigmaattisuutta ja kuviovääristymiä saa aikaan myös reunatuennan ja apupeilin kiinnityksen virheillä, mutta alikorjausta ei. Ja edellisen peilin kanssa reunatuennan ja apupeilin kiinnityksen kanssa puljaaminen ei tuottanut nähtävissä olevia muutoksia, joten tuskinpa nytkään. Ja jos spekuloidaan peilin hionnalla, niin sillähän toki saa astigmaattisuutta ja alikorjausta aikaan ja kolmiomaista pinnekuviota kuten nähty on, mutta tuollainen nelikulmainen lienee aika harvinainen ja hankala tuottaa. En siihen usko ollenkaan. Sitten se kummallisuus, että tuo kuvio ei terävöitynyt fokusta kohti mentäessä, kuten edellisen peilin kolmio teki. Eikä oikein tuo astigmaattisuuskaan. Viittaisiko se osittain putkivirtausten suuntaan?

Laitetaan siis jäähdytys kuntoon ja katsotaan päästäänkö pykälä eteenpäin. Tilasin kopallisen 120mm puhaltimia lisää ja laitan peilin taakse neljä puhallinta lisää peilin ulkokehää jäähdyttämään ja kenties jonkun viistopuhaltimen sivulle. Tämä on kyllä mielenkintoista testattavaa. Niin monta asiaa oltava oikein, jotta hyvää kuvaa syntyy. Aina on jokin rajoittava tekijä ja jos niitä ei tutki ja eliminoi, kuvantaso jää jollekin random tasolle, josta ei vaan koskaan pääse eteenpäin. Ja tosi monessa tapauksessa kuvaaja luulee, että se on seeing.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Ari Haavisto

Tänään sadeillan ratoksi lisäsin taustalevyyn neljä puhallinta lisää levyn ulkoreunalle kunkin sivun keskelle jäähdyttämään peilin ulkosegmenttejä. Nyt tulee ihan selvä virtaus jo peilin ohikin ja etupuolelta ulos. Toisaalta kun ovat noin sivujen keskellä, niin pelaavat mukavasti yhteen etupuhaltimien kanssa, jotka taas ovat kulmissa puhaltamassa ilmaa takaisinpäin peilin etupinnalle. Jos ei muuta, niin nyt pitäisi saada entistä jännempiä jäähtymisajan kuvioita näkyville. Askartelin kytkinboxiin yhden liittimen lisää, niin nyt voin ajaa näitä uusiakin puhaltimia erikseen edellisistä riippumatta.

 

Puhaltimia jäi vielä 4kpl yli jos haluan laittaa vielä kulmiinkin, mutta siellä kyllä on jo niin paljon peilinpitimen rakenteita tiellä, että ei sieltä oikein ilmaa peilin takapinnalle saa. Jääköön siis varaosiksi tai jos haluan vielä jotain sivusuuntaista viritellä joskus.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

A.t.o.m.i

Ari Haaviston Kuu- ja planeettakuvausvälineet esitelmä 2021 Laitepäiviltä https://youtu.be/3r2_bsT0-OA

Ari Haavisto

Nyt tuli tosiaan ensimmäiset Kuu-testit tehtyä. 27.9 aamuyöllä. En jaksanut touhuta tähtitestiä kun kelikin näytti aika tuikkivalta, vaan annoin putken jäähtyä kunnolla 7 takapuhaltimen voimin ja syöksyin sitten Kuun kimppuun sen ollessa vielä alle 30 asteen korkeudella.

Ensin kuvailin APM 1,6x komakorjaavalla barlowilla, joka antoi suunnilleen saman skaalan kuin mitä koskaan maksimissaan käytin 400:lla putkella. Ensimmäinen havainto oli, että takapuhaltimet aiheuttivat käydessään selkeää aaltoilua kuvaan. Ilmeisesti jonkin sortin resonanssi, joka rolling shutter kamerassa aiheutti mielenkiintoista aaltoilua. Kun vaihdoin pelkkiin etupuhaltimiin, ei aaltoilua esiintynyt. En kokeillut pudottaa puolta takapuhaltimista pois selvittääkseni, olisiko se poistanut aaltoilun. Otin koevideon takapuhaltimin ja etupuhaltimin ja sitten lopun session kuvasin kaikki puhaltimet päällä. Kun pinosin koevideot, näytti että AS sai kumminkin aaltoilusta kiinni, eikä loppukuvaan ainakaan kovin merkittävää huononnusta tullut. Jatkossa täytyy kuitenkin etsiä ja poistaa tuo resonanssi, koska ei se ainakaan hyötyä tee.

Keli oli semmoinen pumppaava seeing ja läpinäkyvyys huonohko. Tyypillisesti tällaisella kelillä ei oikein hyvää kuvaa saa, tummat kontrastiset kohdat saattavat olla teräviä ja taas kirkkaammat/loivemmat kontrastit tuppaavat jäädä suhjuisiksi. Ja juuri sellaista jälkeä tuli, pieniä detaljeja, mutta silti isommalla skaalalla epäskarppia. Mutta: Jotain on silti erilaista kuin vanhalla 400-putkella. Kun tutkin loppukuvia, niin minulle tulee vaikutelma että keliin nähden mentiin ikään kuin väkisin ja voimalla epäskarpiksi jäävien keskiskaalan yksityiskohtien läpi sinne ihan pieniin detaljeihin ja ne ikään kuin tulivat korostetusti esiin tuonne hiukan epäskarppiin kuvaan. Kun vertaan tuota Ptolemaius-kuvaa aiempaan, parhaaseen 400:lla ottamaani vastaavaan kuvaan (poikkeuksellisella seeingillä vuodelta 2011), niin nyt uusi kuva on yleisilmeeltään epäskarpimman oloinen ja dynamiikka kuraa, mutta ne samat pikkudetaljit sieltä löytyvät kuin ovat 2011 kuvan pienimmät yksityiskohdat. Myös datan käsittely on nyt erilaista. Pinosta voi käyttää vain 5-10% ja jotenkin tulee olo kuin nyt saisin tarkempaa kuvaa huonosta seeingistä kuin ennen?

Tuo Sinus Iridum-kuva on sitten otettu jo powermate 2x + paracorr - kombolla, eli 0,09"/pikseli. Ja vaikutelma vain vahvistuu.

Oletus isolle putkelle alkujaan oli, että se olisi paljon herkempi seeingille, vaatisi ylipäänsä parempaa seeingiä että ylipäänsä mitään kuvaa syntyy, ja että sellaista seeingiä pitää odottaa piiitkään. Ja silloinkin vain pieni osa ruuduista olisi käyttökelpoisia. Viimeinen toteutui, mutta muuten kävikin niin, että heti ensimmäisellä yrittämällä sai kuvaa aikaiseksi ja vieläpä heittelevässä seeingissä, johon putki tuntui vieläpä pystyvän puremaan melko hyvin. Toki yhden kerran perusteella ei voi mitään johtopäätöksiä vetää, mutta  mielenkiintoiselta näyttää.

Tähänkin vielä linkiksi tuo ptolemaius-kuva: https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202021/Ptole_27092021_0202_ff.jpg?img=full

Ja tuo Sinus Iridum: https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202021/Iridum1_27092021_0408.jpg?img=full
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

mistral

No helpotus, nyt on kunnon peili!

Timo Kantola

Kuulostaa lupaavalta! Jännä nähdä millaista jälkeä syntyy huippukelillä.
Nyt varmaan jo uskaltaa toivottaa onnea uuden, suomen suurimman, kuu/planeetta kaukoputken omistajalle!
Timo Kantola

Ari Haavisto

Kiitos. Lupaavalta näyttää, mutta lopullista sinettiä vielä uupuu. Tarvitaan vielä se hyvä keli ja SW400P:n detaljitason ylitys ja/tai puhdas tähtitestitulos. Nyt pitää odotella taas keliä, seuraavaksi varmaan taas vuorossa tähtitestaus.

Vaikka en nyt tähtitestiä tehnytkään, en voinut vastustaa kiusausta alustan kohdistusproceduurin yhteydessä hiukan vilkuilla Aldebarania 8mm Hyperionin läpi. Skannasin hätäisesti fokusta käsivaralta fokuksen molemmin puolin ja katselin miltä näyttää. Vaikka suurennusta olikin vain 300X, näytti kuvio nätiltä molemmin puolin, mutta sitten siellä oli jotain uutta; Toisella puolella fokusta "reikäleivän" ulkopuolella näkyi pienen raon erottamana hyvin kapea, kirkas ja erittäin terävä ohut valorengas. Se ei näyttänyt diffraktiorenkaalta ollenkaan, vaan oli siis täysin terävä ja erittäin ohut. Eikä sitä tuntunut seeingkään haittaavan. Lisäksi tuli vaikutelma kuin se olisi hiukan eri värinen kuin muu kuvio, ikään kuin pykälän kullankeltaisempi. Toisella puolella fokusta vastaava rengas oli sitten apupeilin varjon sisällä! Todella outo. Ensin ajattelin että tuo oli edelliskerralla näkyneen, kenties keskiöjohtoisesta jäähtymisestä johtuneen, alikorjauksen jäännös. Tai kenties nyt oltiin tasaisemmasta ja voimakkaammasta jäähdytyksestä huolimatta hiukan normaalin jäähtymisylikorjauksen puolella. Mutta ei sen kyllä pitäisi tuollainen täysin terävä rengas olla apupeilin varjon sisällä. Hiukan mietin, että kun nyt oli käytössä 8mm Hyperion, olisiko tuo jotain siitä johtuvaa? Siinähän on myös sisäänrakennettu barlow. Jokin kromaattinen aberraatio tms? Aldebaran oli toki myös aika alhaalla. Tietenkin jäi taas katsomatta kummalla puolella fokusta oltiin milloinkin... No, seuraavan tähtitestin ajattelin tehdä ihan tuolla kuvauskalustolla, eli powermate 2x + paracorr + kamera. On hiukan sellainen epäilys, että nuo mikälie okulaarit tuo testeihin milloin mitäkin virhettä.

Sitten hiukan epätieteellistä vertailua huvitukseksi sekä lisää pohdintaa:

Aikoinaanhan vertailin Sinus Iridumiin rinta rinnan SW400P:tä ja 500P:tä ja tein kuvista gif-animaation. Nyt skaalasin tämänkertaisen Iridumin samaan vertailuun. Vaikka valaistus ja varmaan kelikin on ihan eri, antaa se jotain ajatusta kumminkin. Eli Iridum kolmella eri optiikalla random kohtuu kelissä:



Kyllä tuosta se ajatus tulee, että ei optiikka ainakaan kelvoton ole ja nojaa aika kivasti keliä vasten. Lisäksi huomattava, että tämänkertainen Iridum kuvattu älyttömällä polttoväli/pikselikoko - suhteella. Temppu mikä tällaisella kelillä ei 500P:llä tuottanut minkäänlaista kuvaa ja 400P:llä suttuisen kuvan. Eli data ei hajoaisi suurennuksen kasvaessa, mikä on erittäin hyvä merkki.

No, Iridumistahan en ole koskaan saanut mieleistäni kuvaa, niin otetaan kumminkin yksi parhaita kuvia mitä 400P:llä olen saanut, eli hyvällä kelillä otettu, ja verrataan sitä taas tämänkertaiseen kuvaan. Valaistusolosuhde ja kontrasti jälleen aivan eri, mutta kertoo kumminkin jotain:



Ja lopuksi huippujen huippu - seeingillä 2011 400P:llä kuvattu Arzachel vs. tällä kertaa kuvattu. Ja tämä uudempi on kuvattu 1,6x barlowilla, eli aika lailla pienempänä kuin tuo Iridum:



Nyt nähdään, että tilanne on toisin päin. Huippukeli antaa eväät huippukuvaan. Mutta: 600P saa kyllä monessa kohtaa nuo kaikki samat pikkudetaljit näkyviin, vain hiukan rupuisempina. Ja häviää enemmänkin vaaleampien alueiden detaljien kanssa ja yleisessä terävyydessä. Seeing on kuningas.


Sitten vielä yksi pohdinta, joka ei niinkään liity optiikan laatuasioihin, vaan erääseen myttiin? Yksi tyypillinen väitehän on, että iso kaukoputki kärsii niin paljon enemmän huonosta seeingistä, että sen tuottama kuva olisi huonompi kuin pienemmän putken samasta kohteesta samalla kelillä. Ja nyt keli oli aika keskinkertainen. Ihan paljain silminkin tähdet tuikkivat ylös asti, Kuun ympärillä oli hehkuhuntua kielien kehnosta läpinäkyvyydestä ja fokus pumppasi tosi paljon. Juurikin sellainen tyypillinen keli siis, jolloin ison putken tulisi olla huonompi kuin pienempi putki ja siis käyttökelvoton. No, siitä huolimatta kuvaus jopa erittäin suurella polttovälillä onnistui.
Lisäksi jos tehdään sellainen rohkea oletus, että seeing oli Etelä-Suomen alueella laajemminkin samantasoinen, voidaan tehdä eräs toinenkin tätä tukeva havainto: Sekä minä, että Ekblomin Lasse oltiin samoihin aikoihin kuvailemassa samaa Kuun eteläistä seutua Claviuksen tienoilla. Kun katson Taivaanvahdista Lassen kuvaa ja laitan oman kuvani samaan kokoon skaalattuna rinnalle, mielestäni voi päätellä, että en kärsi laatusakkoa isommasta putkesta. Joskaan en ehkä saanut myöskään hyötyä tuolla kelillä. Eli näyttäisi, että 400mm:n ja 600mm:n välissä ei ole Suomessa seeingin asettamaa pudotusrajaa  :azn:
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Pappis

Riippunee seeingin laadusta. Onko pumppaava, lepattava, röpelöä, vai mitä. Erilaiset seeingit vaikuttaa eri kokoisiin detaljeihin.

DarkSide

Katselin kuvia. :shocked:  Osittain 600mm toi lisäarvoa kuviin, mutta 400mm kuvat huippuhyviä. Tämä vaatii lisätutkimuksia ja lisää kuvia meille, suomen kriittisimmälle yleisölle (edes lintukuvaajat eivät arvosta näin höyhenentarkasti).
Tämä peili on hyvä ja vaatinee lisäkuvia (ennenkun lähetät takasin hiottavaksi). On vain melkoista vuoristorataa kuvata ja arvostella näillä keleillä. Oletko jo neuvoitellut hra Muskin kanssa jos vaikka kiertoradalle?