Stargate 600S REBEL synscan goto

[mistral]

Newtoni on siitä hyvä että on vain 2 optista pintaa ja kun ne on hyvät niin optiikka on hyvä. Kun vertaa apoihin niin pintoja on yli 10 eikä sekään riitä, monet etäisyydet on kriittisen tarkkoja. Eli vastaava apo maksaisi enemmän kuin RollsRoyce :)

[Ari Haavisto]

Nyt näyttää apupeilin kiinnitys hiukan tasapainoisemmalta. Lasi-silikonit kuivamassa ja tulitikut huolehtii sopivasta välyksestä.

Newtoni on siitä hyvä että on vain 2 optista pintaa ja kun ne on hyvät niin optiikka on hyvä. Kun vertaa apoihin niin pintoja on yli 10 eikä sekään riitä, monet etäisyydet on kriittisen tarkkoja. Eli vastaava apo maksaisi enemmän kuin RollsRoyce :)

Joo, tässä ei etäisyydet onneksi ole kriittisen tarkkoja, paitsi että nyt polttoväli on 2366mm ja alkuperäisellä Nichollin 2396mm polttovälilläkin säädöt lyhyempään päin riittivät vain kun vaihdoin fokuseriin lyhyemmän okulaarinpitimen. Tämä peili on 14-15mm paksumpi, joka auttaa hiukan, mutta toisaalta haluan käyttää paksumpaa Baaderin clicklock-adapteria joka syö saman verran pituutta takaisinpäin. Minulta siis puuttuu nyt säätöjä n.30mm ja pitäisihän hiukan varojakin olla tiettyjä kuvausroippeita ajatellen. Eipä siis auttanut, kuin seuraavaksi runkoputket yksi kerrallaan pois, kierretulppa toisesta päästä irti, sahaus lyhyemmäksi ja tulppa takaisin. Päätin ottaa saman tien 60mm pois, kun pidempään päin kyllä säätöjä riittää vaikka kuinka. Pari putkea ehdin jo lyhentää ja huomenna jatkuu.

[Ari Haavisto]

No niin. Säätelin runkoputket oikealle pituudelle ja peilinripustukset vastaamaan uutta paksumpaa peiliä. Sattumalta aputyökaluna käyttämäni pöytälevystä sahattu dummy-peili oli 27mm paksu, mikä on 58mm paksun oikean peilin painopistetason etäisyys peilin takapinnasta. Niinpä säädöt oli helppo tehdä sen avulla. Itse peili oli tuntumaltaan ihan eri maata kuin aiempi ohut peili. Tämä tuntui käsissä siltä, että tämä ei pienestä ripustusvirheestä ropellille mene.










Viime yönä sitten ensivaloa ottamaan:







Kaikki tuntui toimivan mukavasti. Ensikohteeksi valikoitui matalalla oleva Saturnus:



Nyt sitten odottelemaan Kuun kipuamista korkeammalle, tosin taitaa tulla hervoton pilvisakko nyt...

[einari]

No vihdoinkin.
Tänään ja huomenna lienee vielä keliä, mutta sitten alkaa pilvisakko vaikuttaa.

[DarkSide]

Hienoa Ari. Koko sydämestäni toivon tästä peilistä sydämenmurskaajaa pikkupeilien omistajille. Melkoisen tien on Ari
kulkenut Newtonien kanssa. Vielä odotan tuon Kuun kuvia kun korkeus on hyvä. Saturnus ja Jupiter ovat todella alhaalla.
Laitan aika paljon taaloja tähän, katsotaan kortit Kuussa (ompa omituisesti sanottu).
Onnea Ari 

[Ville Puoskari]

Komea on - ja toivottavasti nyt toimii niinkuin pitää kaiken tuon vaivan jälkeen. Tätä ketjua on ollut mielenkiintoista seurata.

-V

[Ari Haavisto]

katsotaan kortit Kuussa

Juurikin näin. Johan minulla alkaakin olla värisuora esittää, sillä tämähän on nyt viides optinen iteraatio tälle putkelle kun se yksi peili hiottiin kahdesti.

Olen nyt aika optimistinen tämän suhteen. Ohessa liitteenä peilin mukana tulleet raportit. Testihän kertoo yleensä enemmän tekijästään kuin kohteesta, mutta kait tuokin jotain indikoi. Peilin tuenta näyttäisi nyt hyvältä ja putki menee hyvin kollimaatioon sekä pitää kollimointinsa eri korkeuksille osoitettaessa. Tänään vertasin vielä laser & barlowed laser kollimointia autokollimaattoriin ja nappiin oli. Autokollimaattori näyttää myös sen, että fokuserin clicklock-clampin sulkeminen on tehtävä juuri sopivasti ja aina samalla tavalla, jotta kiinnitys toistaa itseään.

Nyt sitten vain keliä odottamaan.

[Pappis]

"Tehtävä juuri sopivasti ja aina samalla tavalla"? Halua avata enemmän?

[Ari Haavisto]

"Tehtävä juuri sopivasti ja aina samalla tavalla"? Halua avata enemmän?

Vaatii lisätutkimuksia. Autokollimaattori on niin herkkä, että se näyttää heti jos kiinnitys ei toista kunnolla fokuseriin. Kun tuota clamppasi fokuseriin useita kertoja peräjälkeen, välillä pois ottaen, ehkä joka kolmas tai neljäs kerta tuo kiristyikin johonkin random asentoon hiukan pieleen, joka kerta eri, muilla kerroilla kiristyi oikeaan asentoon ja näytti oikeaa kohdallaan olevaa kollimointia. Epäilisin, että jos tuo ei ole valmiiksi tarpeeksi lähellä oikeaa asentoa clampissa sitä kiristettäessä, se alkaakin ottaa kitkaa, eikä clamppi jaksa vetää sitä lopulliseen oikeaan asentoon, vaan se kiristyy hiukan pieleen. Joko pitää siis opetella asettamaan kiristettävä holkki valmiiksi riittävän lähelle oikeaa asentoa tai jotenkin hiukan ravistella sitä kiristyksen aikana. Ehkä hiukan jotain liukastetta voisi myös laittaa.

Autokollimaattori on myös melko kevyt ja lyhyt vs. kuvaussysteemit. Eli pitää laittaa tuo autokollimaattori johonkin raskaampaan ja pidempään holkkiin kiinni ja tehdä sillä sitten kiristystestejä, niin vastaa paremmin tilannetta barlowin ja kameran kanssa. Ehkä tuohon fokuseriin pitää virittää joku sähköväristin 

[Ari Haavisto]

Vaatii lisätutkimuksia.

Ja niitä tein tänään. Tuo Baaderin Clicklock okulaariclamppi on toistaiseksi paras kokeilemistani 2" pidikkeistä ja paras saatavilla olevista suoraan SW:n fokuseriputken kierteisiin sopivista. Esim Farpointin laserin kanssa tuo kiristyy joka kerta samalla tavalla, myöskin riippumatta oliko laser pohjassa olakkeestaan clamppia vasten vaiko "matkalta kiristettynä" eli hiukan ulos vedettynä. Laserin säde ei silmin havaittavasti vaella kiristettäessä tai kiristysten välillä. Tuo kiristyksen toistavuus laser hiukan ulos vedettynä on tärkeä ominaisuus, koska komakorjauksella varustetut kuvauslaitteistoni kiristän pitkistä holkeistaan jostain keskivaiheilta, ei olakkeestaan pohjaan painettuna.

No, autokollimaattori näyttää kollimointivirheen moninkertaisena, jopa 8x, jolloin Clicklockin laserilla näkymätön pieni kiristysvirhe tulee näkyväksi. Ja tuo tosiaan näyttää johtuvan kitkasta aivan kiristyksen viimeisissä vaiheissa. Tänään sitten hiukan liukastin tuota clamppia silikonisprayllä, joka auttoi hiukan, mutta edelleen kiristys täytyy tehdä juuri sopivasti, jotta kollimaattorin/kameran holkki ei kiristy väärään asentoon. Kokeilin kiristystä moneen kertaan niin kauan, että löysin mielestäni toimivimman tavan. Ensinnäkään tuota ei saa kiristää liian nopeaan, koska silloin virhettä tulee enmmän. Myöskään kovin hidas tai asteittainen kiristys ei toimi, koska silloin mennään holkin ja clampin välillä pahimmillaan lepokitkan puolelle. Parhaiten toimi tasainen, rauhallinen kiristysliike, liikkeen loppuvaiheessa samalla toisella kädellä kollimaattorin/kameran holkkia toisella kädellä edestakaisin nytkyttäen. Paras tulos tuli, kun holkkia nytkytti melko suurella voimalla vielä aivan kiristyksen lopussa, kun mitään varsinaista liikettä tai klappia ei enää tuntunut. Laitoin autokollimaattorin kokeeksi myös pitkään ja painavaan 2" jatkoholkkiin ja kokeilin vastaavasti kiristää sitä, samoin tuloksin. Eli nyt luulisin osaavani oikean twist and turn-tekniikan, jolla pääsen ulosmittaamaan ainakin osan autokollimaattorin tuomasta lisätarkkuudesta kollimointiin.

Alla autokollimaattori clicklock-clampissa. Huomaa, että autokollimaattori ei ole pohjassa olake olaketta vasten.

[Timpe]

Juurikin näin. Johan minulla alkaakin olla värisuora esittää, sillä tämähän on nyt viides optinen iteraatio tälle putkelle kun se yksi peili hiottiin kahdesti.
Olen nyt aika optimistinen tämän suhteen. Ohessa liitteenä peilin mukana tulleet raportit.

Taitaa olla tulossa makealle maistuva työvoitto Arille, minkä suon oikein mielelläni tuonne suunnalle. On näet ollut niin paljon epäonnea ja vastoinkäymistä tälläisen järkäleputkiprojektin kanssa, että harrastajan kärsivällisyys on tullut mitattua monen monta kertaa. Mittaukset yms. kollimointitulokset näyttävät nyt niin lupaavilta, että voidaan vähitellen odottaa huippuhyvää loppukuvaa tuosta kokoonpanosta. Onnittelut projektin tähän astisesta edistymisestä ja lisäonnea vielä siihen potentiaaliseen lopputaistoon, mikä tulee kumminkin vielä eteen jossain vaiheessa. 
Uskon kumminkin, että pahin on jo takana ja tuollaisen huippulaitteen todellinen potentiaali saadaan viimeinkin harrastajakäyttöön myös Suomessa (pilvisakosta huolimatta).
Seuraan siis tätä vuosikausia jatkunutta megaprojektia erittäin suurella mielenkiinnolla jatkossakin!   

[Ari Haavisto]

Kiitos Timpe. Uskon että nyt potentiaalia on, kunhan vaan saan sen ulosmitattua käyttöön. Jokunen vääntö voi vielä jäähdytyksen ja rakenteiden kanssa olla, kuten seuraavasta kenties ilmenee:

5-6.8 yöllä ennen Saturnuksen kuvaamista hain Altairin kenttään ja aloitin alustavan tähtitestaamisen. Ensin pikainen visuaalinen katsaus 8mm Hyperionin läpi. Tyytyväisenä totesin, että hurjasta turbulenssista huolimatta saatoin nähdä, että kuvio on suunnilleen saman kokoinen ja pyöreä molemmin puolin fokusta, eikä mitään kummallisuuksia, kulmikkuuksia yms. näkynyt. Ei myöskään silmin havaittavaa astigmaattisuutta. Siitä rohkaistuneena virittelin tällä kertaa okulaariprojektion SW:n perusokulaarin läpi ASI183MM:n kennolle. Välissä ir-pass-suodin. Hiukan eri setuppi siis kuin millä testasin aiemmin. Keli oli tosi turbulenttinen ja lämpötila oli melko nopeassa laskussa, joten odotin että paksu peili tuskin olisi tasapainossa, vaan todennäköisesti näyttäisi ylikorjausta testissä. Peilin takapuhaltimet olivat olleet päällä, mutta etupuhaltimet ei.

Yhden hienotarkenninnupin kierroksen defokus, eli n. 1,2mm, näytti seuraavalta. Runsaasta turbulenssista johtuen valitsin mahdollisimman hyvät yksittäisrudut:


Tuohan on hiukan turhan paljon kait defokusta, mutta tuolla määrällä edellinen peili näytti ihan perunoita. Nyt kuviot näyttivät huomattavasti paremmilta ja kohtuullisen symmetrisiltä. Yllättäen jäähtyvän peilin ylikorjauksen sijaan tuo näyttikin hiukan alikorjausta. Apupeilin varjo aukeaa hitaammin fokuksen ulkopuolella ja/tai siinä on kirkkaampi rengas varjon sisäreunassa. Tätä lähdin sitten kuvaamaan tarkemmin hiukan pienemmällä defokuksella (0,9mm). Nyt tuo apupeilin varjon epäsuhta näkyy paremmin. Tosin tässä kohtaa turbulenssi ja kenties putken sisäiset lämpövirtaukset tekivät kuvioista, varsinkin ulkopuolella fokusta, aikas suttua. Oikein hyviä ruutuja ei tullut, joten poimin muutaman kummaltakin puolen:



Tuossa näkyy nyt selvemmin tuo apupeilin varjon epäsuhta. Tosin kuvion muoto tanssii ja hytkyy joka suuntaan. Kun koitin pinota videoita, niistä tuli aika oudon muotoisia. Tässä kohtaa jäi ottamatta ylös mitä fyysisiä suuntia putkessa nuo kuvion ajoittaiset venymiset kenties vastaavat. Fokukseen tähti meni kivasti, eikä fokuksen lähellä näkynyt mitään muotoja.



Eli kyllä tuossa vielä säädettävää riittää. Seuraavaan testiin täytyy heti ensimmäiseksi varmistaa ettei minulla vain mennyt fokuksen sisä- ja ulkopuoli sekaisin. Kun jotain tuollaista, mutta vastakkaista tuolla pitäisikin näkyä paksun peilin jäähtyessä. Mutta mielestäni käänsin nuppia oikeaan suuntaan. Ne takapuhaltimet on kyllä nipussa peilin takana keskellä, eli voihan olla että minulla peili jäähtyykin niillä keskeltä nopeammin ja siksi näyttää alikorjausta, kun ilman puhaltimia peili jäähtyisi reunoilta nopeammin ja siksi näyttäisi ylikorjausta. Tämä on teoriani ja helppo todentaa testaamalla jäähtyneellä peilillä.

Tuo hassu muoto pinotussa kuvassa voi olla jäähtyvän peilin vääntelyä tai joku ongelma kaapelikeinussa. Tai peililaatikon virtauksia. Pitää tutkia lisää. Ja kun vaihdoin planeettakuvaussetin paikalleen ja pari kertaa ajoin fokusta sillä Altairiin, siinä näkyikin sitten astigmaattisuutta, jota ehkä tuossa pinotussa kuvaparissakin on. Sekin jää tutkittavaksi seuraavaan kertaan.

Tämä oli nyt tällainen ensimmäinen raapaisu, mutta tästä on mukava jatkaa kun lähtökohta on jo paljon lähempänä maalia. Olisi pitänyt testata uudestaan Saturnus-Jupiter - session lopuksi kun peili oli oletettavasti jäähtynyt, mutta uni alkoi painaa liikaa...

[Timpe]

Jep, nuo pikatestikuvat lupaavat kyllä varsin hyvää kuvalaatua tuosta pääpeilistä, kun sen vain saa jäähtymään ambientiksi ulkoilman kanssa. Toivotaan, ettei tarvitse tehdä aktiivijäähdytystä pääpeilille, kuten se aussi-kuvaaja Anthony Wesley "Bird" aikoinaan teki.

[Pappis]

Joka kuvassa, missä jotain epämuotoa näkyy, ne näyttävät pääakseleidensa puolesta olevan 90 astetta toisiinsa nähden fokuksen etu- ja takapuolella. Onko tämä astigmaattisuutta?

Kyllä nuo omiinkin silmiin niin hyviltä näyttävät, että noiden perusteella en mitään varmaa sanoisi. Paremmilla keleillä ja kunnolla jäähtyneellä peilillä uusiksi...

[Ari Haavisto]

Joka kuvassa, missä jotain epämuotoa näkyy, ne näyttävät pääakseleidensa puolesta olevan 90 astetta toisiinsa nähden fokuksen etu- ja takapuolella. Onko tämä astigmaattisuutta?

Kyllä se kai on. Tosin kun mietin tuota valon polkua, aloin miettiä että vaikka itse äärettömyydestä tulevan tähden kuva ei fokuksen yli mennessä kiepsahdakaan ylösalaisin tai peilikuvaksi, niin eikös putken sisällä valopolkuun aiheutetut häiriöt kuitenkin tee niin? Eli jos apupeili ja siis sen varjo olisi kolmion muotoinen, tuo kolmio olisi fokuksen ulkopuolisessa tähtitestikuvassa ylösalaisin suhteessa sisäpuoliseen kuvaan? Ja sama pätee peilin aiheuttamiin vääristymiin?

Tänään nappasin putken takalevyn puhaltimineen pois, jotta pääsen peilinpitimeen käsiksi takaa päin ja tarkistin vielä, että kaikki tukikolmiot yms. on oikein paikallaan. Nyt kun tämän peilin tausta on hiottu sileäksi, tukinatsat eivät yhtään takertele peiliin kiinni, vaan liukuvat iloisesti. Samoin tuo kolmioiden vastapainotus toimii hyvin, eikä kolmioit pyri kippaamaan peiliä. Ja kaapelikeinukin tuntui oikein hyvältä. Kaiken kaikkiaan peilin tuenta tuntui oikein hyvältä ja peili asettuu paljon paremmin ja kitkattomammin kuin edellinen. Erittäin hyvä.

Sitten noihin takapuhaltimiin: Ne ovat aika lailla keskellä peiliä yhdessä klimpissä ja samalla kohtaa peilin pitimet ja kolmioiden vastapainot vielä blokkaavat peilin takapintaa. Alla kuva peilin takalevystä puhaltimineen ja sitten peililaatikko takalevy poistettuna. Itse asiassa puhallus ohjaantuu tuollaisen kuvaan merkitsemäni puolisuunnikkaan muotoisen aukon kautta peilin takapinnan keskelle ja tuo puolisuunnikas muistuttaa muodoltaan kovin tuota pinotun tähtitestikuvan epämuotoa...