Kirjoittaja Aihe: Lapimmiehen seikkailut astrokuvakusessa. Laitehankinnat, kokemukset ja virheet.  (Luettu 15023 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa lapimmies

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 139
, mutta jos se kamera on tyyliin järkkäri niin komakorjain on aikalailla pakollinen jos haluaa että koko kuvan alueella tähdet on pöyreitä.

Joo, kyllä se korjain täytyy laittaa. Hirvitti vain hinta aluksi, sen hinnalahan saa jo kaukoputken  :azn:
Kamerana toimiii aluksi Olympuksen OMD. Se on niitä Micro four thirds kameroita. 16MP Live CMOS kenno. Koko 17,3 mm x 13 mm. Tiedä sitten mitä kennon spekseissä tarkoittaa polttovälikerroin, joka on 2,0. Esim Canon EOS M5ssä sama arvo on 1,5.

Poissa henkkac

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 214
Joo, kyllä se korjain täytyy laittaa. Hirvitti vain hinta aluksi, sen hinnalahan saa jo kaukoputken  :azn:
Kamerana toimiii aluksi Olympuksen OMD. Se on niitä Micro four thirds kameroita. 16MP Live CMOS kenno. Koko 17,3 mm x 13 mm. Tiedä sitten mitä kennon spekseissä tarkoittaa polttovälikerroin, joka on 2,0. Esim Canon EOS M5ssä sama arvo on 1,5.

Se kerroin tarkoittaa sitä että jos vaikkapa kuvaat 50mm polttovälin objektiivillä se vastaa samaa kuin jos täysikoko kennoisella kameralla olisi kuvattu 100mm objektiivilla (kerroin 2) eli se on kinovastaavuudeltaan 100-millinen. Joissain paikoissa puhutaan rajauskertoimesta, se on eri nimitys asialle. Eli tuo kerroin helpottaa eri kameroiden vertailua keskenään että minkä kokoisen kuvan se tuottaa milläkin objektiivilla verrattuna toiseen kameraan tai täysikokoisella kameralla otettuun kuvaan. Tuota on selitetty täällä ja täälläkin, myös muualtakin netistä löytyy tietoa. :smiley:

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 518
Tuo "täysikokoinen" on siis 35 mm kinofilmi-ruudun koko, eli 36*24 mm.
t. Jarkko

AstroBin: http://www.astrobin.com/users/JKLaukkanen/
Flickr: https://www.flickr.com/photos/152540518@N08/

Celestron C6N & CG5, ES 2x FE, Baader Scopos & Eudiascopic, Baader & Astronomik suotimia

Poissa lapimmies

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 139
Tuo "täysikokoinen" on siis 35 mm kinofilmi-ruudun koko, eli 36*24 mm.

Tämä menee kyllä täysin Offtopiciksi minun seikkailuista, mutta mistä kummasta tuo 35mm tulee jos kennon koko on 36 x 24mm? Varmaan joku "historiallinen" juttu? Dian koko ehkä? Oikeasti aktiivisine alueen leveys on 35mm?
On paljon ihmeellisyyksiä yksiköiden ja termien kanssa. mm. renkaissa/vanteissa käytetään tuumakokoja ja lentämisessä/merenkulussa käytetään solmuja, jalkoja, merimaileja jne. Nopeuden mittaamiseksi käytetään maileja per tunti tai m per sekunti. Vaikka SI-järjestelmä on ollut olemassa jo 1700-luvulla, toki nimensä se sai kait 1950.
Näiden järjestelmien sekasotku on ainakin aiheuttanut yhden luotaimen törmäyksen Marsiin 1999. Luotain oli tehty yhteistyönä Eurooppalaisten ja Ameriikkalaisten tieteilijöiden kanssa. On varmasti ollut muitakin tilanteita, joissa järjestelmien erot ovat aiheuttaneet onnettomuuksia ja/tai läheltäpititilanteita.

Esimerkiksi lentämisessä, en tiedä onko jalka jotenkin parempi mitta kuin metri. Onhan jalka "kolme kertaa" tarkempi.

Tämmöistä ajatusten virtaa tällä kertaa.

PS:Tiedän, maailma ei ole täydellinen paikka :)

Poissa Lauri Kangas

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 4365
  • Vostok @ #sirius (IRCNet)
Tämä menee kyllä täysin Offtopiciksi minun seikkailuista, mutta mistä kummasta tuo 35mm tulee jos kennon koko on 36 x 24mm? Varmaan joku "historiallinen" juttu? Dian koko ehkä? Oikeasti aktiivisine alueen leveys on 35mm?

Se 35mm on tuon formaatin filmirullan nauhan leveys, siis mukaanlukien ne reiät jotka on nauhan sivuilla, joista filmiä nyhdetään eteenpäin.

Kun 35mm filmille kuvataan stillejä, kuvat menevät pitkittäin ja niiden reikien väliselle alueelle mahtuu 36x24mm kokoinen ruutu.

Elokuvia kuvatessa framet ovat poikittain, jolloin ruudun leveys onkin 24mm. Tai taitaa olla vähän vähemmän, kun filmin sivuun pitää vielä mahtua ääniraita.

Juuri elokuvakontekstissa on ehkä tuttuja myös 8mm tai 16mm formaatin filmit, nämäkin tarkoittaa juuri sitä rullasta tulevan nauhan leveyttä, ei kuvan kokoa.

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 518
Tämä menee kyllä täysin Offtopiciksi minun seikkailuista, mutta mistä kummasta tuo 35mm tulee jos kennon koko on 36 x 24mm? Varmaan joku "historiallinen" juttu? Dian koko ehkä? Oikeasti aktiivisine alueen leveys on 35mm?
Jos sulla on pätkä kinofilmiä kädessäsi vaakasuoraan, niin filmin korkeus on 35 mm, ja kuvakoko on 36 mm (vaakaan) * 24 mm (pystyyn).
t. Jarkko

AstroBin: http://www.astrobin.com/users/JKLaukkanen/
Flickr: https://www.flickr.com/photos/152540518@N08/

Celestron C6N & CG5, ES 2x FE, Baader Scopos & Eudiascopic, Baader & Astronomik suotimia

Poissa lapimmies

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 139
Se 35mm on tuon formaatin filmirullan nauhan leveys, siis mukaanlukien ne reiät jotka on nauhan sivuilla, joista filmiä nyhdetään eteenpäin.

Kiitos Lauri, tämä selvensikin asiaa. Mutta ei tämä silti tee asioista yhtään helpompaa. Kennojen koot ilmoitetaan minusta silti tyhmästi. Jos maailma olisi täydellinen, kaikkien kennojen koot ilmoitettaisiin suoraan Leveys x Korkeus plus pikselimäärä. Siis ainoastaan digitaalivehkeissä. Paljonkohan muuten on "pikselin" koko esim. ISO400 filmirullassa?

Alampa googlettelemaan. Tämä on vaarallista, yleensä teknisten dokumenttien lukeminen netistä, kestää aiottua kauemmin. Aina löytyy uusi dokumentti, jossa asioista puhutaan erilaila, tai dokumentit ovat tunteella kirjoitettuja ilman fyysisiä faktoja. Se taas aiheuttaa lähdekriittisyyden kasvun, ja joutuu itse pähkäämään, että mikä "dokumentaatio" on lähimpänä totuutta. :)

Fakta on ainakin se, että meillä on nykyään enemmän informaatiota saatavilla, kuin koskaan aiemmin. Tässä se ongelma tulee vastaan toiselta suunnalta.  Pitää osata ja ymmärtää poimia ne "järkevät" dokumentit valtavan tietomäärän seasta.

EDIT:Lisäsin semihuumorikuvan
« Viimeksi muokattu: 21-04-2017, 18:50:44 kirjoittanut lapimmies »

Poissa henkkac

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 214
Wikipedia Resoluutio tuolla lukee "Kinofilmin (36×24 mm) tarkkuus on noin 4000 ppi" siitä laskeskelin että "pikselin" koko olisi 6.35um (mikrometriä), varmaankin optiikan laatu vaikuttaa miten suuri erottelukyky sillä voidaan saavuttaa filmille. Ja tuolla lukee "Ihmisen silmän tarkkuus on arvioiden mukaan 1800 dpi. Tätä pienempiä yksityiskohtia on vaikea nähdä tulostetusta kuvasta ilman suurennuslasia. Silmän erottelukyky on noin 30 cm etäisyydellä noin 300 dpi."

Poissa lapimmies

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 139
Uhhautsi,

Viikolla oli  tarjouskaukoputki pelmahtanut taloon.  Tanelle kiitokset, että pongasi tämän tuolta TS:ltä.
Miehen kokoiseen pakettiin oli pakattu kilometri solumuovia. Vartti meni että sai solumuovit kuorittua pois, joiden kätköistä löytyi itse putki sekä laatikko jossa oli 10 metriä solumuovia ja erittäin hyvin paketoitu peili.  Solumuoveista löytyi vielä yksi paketti jossa oli etsinputki, sekä joku holkki (jatkopala?) joka mahtui fokuseriin. Testaamaanhan tätä ei pääse, kun okulaarit ja jalka on Muoniossa...niin ja se Losmandykisko puuttuu ja kameran liittämiseksi tarvittavat hilppeet ja ja ja ja...

Paketti jonka tilasin oli tämä http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p644_Orion-UK-VX8-Newton-Teleskop---200mm-f-4-5---1-8-Lambda---optischer-Tubus.html

Liitteenä palaset jotka paketissa oli sekä mittausraportti, ilmeisesti pikku kohmelossa hiotusta peilistä  :cheesy:
Peili lienee kohtuu kohdillaan, vaikka punaista ja sinistä vähän onkin.
Jos tarkkoja ollaan, peili ei ole 1/8PV vaan 1/7.94.... pitäisikö kokeilla kysyä toista peiliä?
« Viimeksi muokattu: 01-05-2017, 11:33:09 kirjoittanut lapimmies »

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6170
    • Valoa ja varjoja
Hyvältä näyttää ja onpahan ihan kelpo löytö tuohon alennushintaan!  :cool:
Noista mittaustuloksista sen verran että aina ne näyttävät visuaalisesti katsoen juosten k****lta, mutta kiinnitä huomio vain lukuarvoihin, niin peilin tarkkuus selviää. Itseäni kiusaa hitusen etteivät mittaa noita peilejä kahdelta tai kolmelta linjalta ristiin ja anna mittaustuloksista sitten erittelyä + kokonaiskeskiarvoa. Nyt jää aina epäilys, että peilin mittalinja on valittu tieten tahtoen juuri parhaan lopputuloksen mukaan... 
Mutta tämä nyt on vain sellaista oman ajoittain perfektionismiin kallistuvan ajatteluni sivutuotetta :grin:
- Timo Inkinen

Poissa W1lleM

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 795
  • IRCnet: VM @ #sirius
En stressaisi peilin laadusta. Ilmakehä on se resoluution rajoittaja, ei peilin optinen laatu (etenkään näillä keleillä). Kollimointi vaan kuntoon ja fotoneja imuroimaan.

-V
Boren-Simon 6" f/2.8, 12" f/5 Dobson, Helios 102mm f/5
ASI1600MM-C, ASI174MM-C, ASI120MM, ASI120MC
HEQ5, Star Adventurer, NexStar SLT

https://taivaanpallo.wordpress.com/

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6170
    • Valoa ja varjoja
Täsmennän vielä siis että olen samaa mieltä Villen kanssa tuolla "mittaustuloksista sen verran että aina ne näyttävät visuaalisesti katsoen juosten k****lta, mutta kiinnitä huomio vain lukuarvoihin, niin peilin tarkkuus selviää" lauseellani, mikä tuli selitettyä hiukan heikosti. Noissa mittauksissa on ilmeisesti aina käytössä koko spektrin värit punaisesta violettiin ja matalin mitattu "kuoppa" saa toisen ääripään värin ja korkein huippu vastaavasti toisen ääripään värin (vrt. ketjun toinen mittaus). Ja kun nuo poikkeamat levitetään sivulta katsottavaksi 3D kuvaksi, niin jopas on ensivaikutelmana todella "kuoppainen" peilin pinta, kun tuossa 3D kuvassa nuo mittaustulokset nostetaan kuitenkin vain havainnollisemmin katsojan silmiin selvästi näkyvälle tasolle :shocked:
Sitten kun saa silmänsä irti tuosta vuoristomaisemasta, päästään viimein katsomaan niitä Strehl-arvoja ja PV Wavefront lukemia, mitkä palauttavat katsojansa takaisin maan pinnalle. Toisin sanoen peilisi pinnanmuodot ovat juuri sen tarkkuusluokan sisällä mitä luvataankin. Ja tuollainen 1/8 valoaallon tarkkuus jää hyvin selvästi ilmakehän rajoitusten sisään, etkä "mittaa peilisi tarkkuutta oikeasti ulos" juuri koskaan näillä Suomen keleillä :smiley:
(Tuollainen 300/F5 (1/10PV) peili maksoi muuten aikoinaan v.2008 reilut 1200 euroa...)
- Timo Inkinen

Poissa lapimmies

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 139
Joo Timpe, kyllä tuo selvä oli että siihen 3D kuvaan ylikorostetaan ne muodot, jotta helpommin hahomttaa. Jos ne olisi 1:1 niin peilihän näyttäisi täydelliseltä. :)

Poissa lapimmies

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 139
Uhhautsi,

Tiesin tämän, tenkkapoota tyrkkää.  Putken kiinnitys Lsomandykiskoon.
Putken mukana tuli kiinnityspannat. Niiden konstruktio vähän ihmetyttää (kuva 1). Ne on taivutettu tuollaisesta "lattaraudasta" ja niihin on porattu reijät kuvan osoittamalla tavalla.

Miten tämä rakenne on tarkoitettu kiinnitettäväksi losmandykiskoon?
Minun pitänee työstää "tukipalat" (kuva 2). OK.

Miten kummassa tuo panta kiinnitetään tuohon tukipalaan, kun noissa reijissiä ei ole kierteitä? Jos sinne pultin laittaa, niin ei se pultin kanta mahdu pannan ja putken väliin? (kuva 3)

Miten muut on putkensa kiinnttäneet kiskoihin?

Olisi mukava tietää, että onko minulla nyt jäänyt joku ilmiselvä asia huomaamatta.

Kiitos ja anteeksi. :)

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6170
    • Valoa ja varjoja
Miten kummassa tuo panta kiinnitetään tuohon tukipalaan, kun noissa reijissiä ei ole kierteitä? Jos sinne pultin laittaa, niin ei se pultin kanta mahdu pannan ja putken väliin? (kuva 3)

Pannat näyttävät niin paksuilta, että sinne mahtuu ongelmitta uppokantaruuvin kanta. Poraisin siis alkuperäisiin reikiin pannan sisäpuolelle viisteet, mihin tuo uppokantaruuvin kanta menee muun rakenteen kanssa tasaan. Tarvittaessa vielä huopaa ohuelti pannan ja putken väliin, niin mahdollisesti hiukan koholle jäävä ruuvin kanta ei hierrä putken pintaa (ks. liitekuvaa vuodelta 2008, jossa näkyy joku beta-revisio ison Newtonin ATM-pannoista). Ei tuollaisesta kannata turhaa lisähuolta ottaa; sen kuin teet mahdollisimman  tukevan pantarakenteen, minkä kiinnitys ei tee putkeen kovin näkyviä vaurioita :grin:  (Tässä linkkikuvassa nuo pannat lopullisine lisävahvistuksineen ovat jo käytössä vuonna 2010.)
Noita tukipaloja #2 ei siis tullut putken mukana, kun puhuit työstämisestä?
- Timo Inkinen