Syvän taivaan kohteita aloittelijoille

Aloittaja Robin L, 14.02.2017, 17:39:12

« edellinen - seuraava »

Robin L

Suurin kysymys on vain se että kannattaako minun ostaa 200mm putkea, olen varma että sillä löydän kyseiset kohteet missä kiikareilla epäonnistuin.

Robin L

Näemmä kiikarit vaativat mahdollisimman valosaasteettoman havaintopaikan, mutta jos nyt ostan tuon 200mm putken ja katselisin sillä syvää taivasta ja lähin hajavalo olisi vaikkapa 100m päässä tai vaikka takapihalla näkisinkö sillä silti moninkertaisesti enemmän ja paremmin kuin 10x50 kiikarit todella pimeällä taivaalla?

arik

Lainaus käyttäjältä: Robin L - 15.02.2017, 20:22:45
Äskettäin oli kyllä kaunis tähtitaivas ja päätin mennä pellolle  noin 100-150m pois kaikesta hajavalosta ja yritin löytää muutaman syvän taivaan kohteen mukanani oli 10x50 kiikarit.
Nämä onnistuin löytämään m45, m31, m42, ja perseuksen kaksoistähtijoukon.
Olin suunnitellut etsiväni ja löytäväni ensimmäistä kertaa: Iris sumun, m78, m81 ja m82.
Reissu kesti noin 45 min ja oli pettymys koska mitään näistä kohteista mitä en ole ennen nähnyt en löytänyt nyttenkään ):
Mitään neuvoja kyseisten kohteiden löytämiseen tai saman tasosien ?

M81 ja M82 ovat suhteellisen helposti nähtävissä, kiikarissa tosin vain melko pieninä utuläikkinä (huomattavasti M31 pienempinä). Sumujen (poislukien M42) kanssa tarvitsee kokemusta että edes hoksaa näkevänsä ne, sen verran himmeitä tuppaavat olemaan. Katselin M78 juuri pari päivää sitten takapihalla (jonkin verran valosaastetta), eikä se isollakaan kaukoputkella katsoen mitenkään hypännyt selvästi esiin, havaitsin varsin himmeän pienehkön laikun. Iirissumua koetin syksyllä etsiä (jälleen takapihalla) kaukoputkella, mutta en onnistunut jallittamaan sitä esiin, vaikka katsoin kyllä oikeaan kohtaan. Eli nuo eivät ole ihan helpompia kohteita varsinkaan kiikarille...

Kannattaa keskittyä noihin M81 ja M82, ne löytyvät kiikarilla myös pienen valosaasteenkin keskeltä. Leijonan alapuolella on myös M65 ja M66, jotka näkyvät aika kirkkaina (sen sijaan tripletin kolmatta galaksia ei kannata ihan heti yrittää). Kiikarilla näkynee myös M51, tosin mitään yksityiskohtia ei niin pienellä suurennoksella erotu. Hieman myöhemmin keväällä Neitsyen suunnalta löytyy koko joukko galakseja, jotka varmaankin pimeässä paikassa löytää kiikareillakin, mutta niistä tuskin erottuu kiikareilla muuta kuin pieni tuhnu.

200mm putkesta olisi se hyöty, että sillä kohteet saa yhtä kirkkaina mutta isompina (esim. 100x suurennus) näkyviin, jolloin ne löytää paremmin. Sekään ei silti tee niistä varsinaisesti kirkkaita, kuten toisessa topicissa oli puhetta. Kiikareilla (10-20x) useimmat galaksit, sumut ja pallomaiset joukot jäävät valitettavasti pieniksi utuisiksi täpliksi.

Timpe

Sanotaan näin, että kiikareilla taivaan kehno läpinäkyvyys tulee aikaisemmin eteen kuin kaukoputkella. Olen katsellut 10x50 kiikareilla aamuyön taivaalle ja bongaillut sieltä useita 8-9 mag. galakseja, mutta tuolloin oli hyvä läpinäkyvyys. Ja lisäksi olin nähnyt nuo kaikki kohteet kaukoputkellakin, joten tiesin ennakkoon miten himmää utua jokaisesta katsomastani kohteesta pitäisi näkyä, kun olen katsomassa juuri oikeaan kohtaan taivasta. Tähtihyppelyn osaamista, kohteen sijainnin hallitsemista ja syrjäsilmällä katsomista ei pidä väheksyä kohteiden "näkymisessä"...

Tuolta ds-oppaasta lainaus:
"Kohteen etsiminen

Kohde löytyy paljain silmin paljon helpommin kuin kaukoputkella. Tai paremminkin paikka, jossa kohteen pitäisi olla. Kartalta katsotaan ensiksi jonkin kuvion tähti josta lähdetään liikkeelle. Siis lähellä kohdetta oleva. Sitten etsitään tähti taivaalta. Seuraavaksi katsotaan kartalta polku jota pitkin kohteeseen pääsee. Siirrytään silmällä polkua pitkin tai siirretään putkea. Polku päättyy paljain silmin näkyvään tähteen jonka lähellä kohde on. Tutkitaan missä puolella kohdetta tähti on ja katsotaan näkyykö kohde. Jos kohde näkyi, ei ole ongelmia. Senkuin nautitaan ja sitten piirretään kohde. Jos taas kohde ei näkynyt, tarvitaan hieman pohdintaa. Onko paikka oikea? Tarkistetaan polku ja olemmeko seuranneet sitä oikein. Usein virhe voi löytyä tästä kohtaa. Jos paikka on kuitenkin oikea, voi olla että olemme etsineet vääränlaista kohdetta. Tarkista kohteen koko ja kirkkaus. Katso onko kohde paljon pienempi tai isompi kuin mitä etsit taivaalta. Ota jotkin kaksi tähteä joiden väliksi näet kartalta jonkin tasa-asteluvun. Vertaa sitten kokoa kohteesi kokoon.

Jos tästä huolimatta kohde ei näy, on todennäköistä, että etsit liian himmeää kohdetta huonolla ilmalla. Jos etsimäsi kohde on sumu, on kyseisen ongelman aiheuttaja mahdollisesti pintakirkkaus. Se tarkoittaa, että vaikka kohteen kirkkaus luettelossa olisi 5.0m - siis helposti paljain silmin näkyvä - mutta kohde on halkaisijaltaan asteen kokoinen, ei se näykään. Kohteen kirkkaus on siis jakaantunut liian laajalle alalle. Luetteloissa kohteen kirkkaus kerrotaan aina olettaen kohde tähtimäiseksi pisteeksi. Tähtimäisissä kohteissa eli tähtijoukoissa voi tapahtua sama ilmiö jos joukko on erittäin rikas ja laaja. Jos kuitenkin luettelo näyttää että kohteen kirkkaimman tähden kirkkaus on alle 5.5, pitäisi ainakin tämän tähden olla näkyvissä. Voit yrittää aina havaintojen alussa toisaalla tässä oppaassa kerrotuilla tavoilla määrittää rajamagnitudia. Sitten voit raakata kaikki kohteet jotka ovat yli rajamagnitudin kirkkaudeltaan, tosin ei sekään ole mikään sääntö, havaintoalamme kun on niin ihmeellinen. Himmeistä kohteista voi sanoa, että aina kannattaa yrittää. Usein on nähty lähes mahdottomia kohteita. Ilmakehästä kun ei aina tiedä. "
- Timo Inkinen

Robin L

Kiitoksia paljon tiedoista!
Ajattelin mennä seuraavana tähtitaivas yönä pimeälle pellolle etsimään m1, m51, m81, m81, m65, ja m66 minulla löytyy kyllä 76/700 peiliputki olen vain ollut siinä käsityksessä ettei sillä näe galakseja tai sumuja.
Mitä tuumitte näkisikö kyseisellä putkella nämä kohteet pimeällä taivaalla? :huh:

Pappis

Lainaus käyttäjältä: Robin L - 15.02.2017, 23:42:38
Ajattelin mennä seuraavana tähtitaivas yönä pimeälle pellolle etsimään m1, m51, m81, m81, m65, ja m66 minulla löytyy kyllä 76/700 peiliputki olen vain ollut siinä käsityksessä ettei sillä näe galakseja tai sumuja.
Mitä tuumitte näkisikö kyseisellä putkella nämä kohteet pimeällä taivaalla? :huh:
Näkee varmaankin, mutta ei varmasti niin hyvin ja/tai erottelevasti kuin ehkä odotat. SIlmä on pimeään adaptoituneenakin varsin heikko optinen instrumentti. Ensivaikutelma useimpien ds-kohteiden kohdalla kiikareilla on "tuskin erottuva tuhnu". Kokemuksen myötä opit katselemaan sitä tuhnua eri tavalla, ja siitä saa enempi irti. Lisäksi, jos pitelet kiikareita käsissäsi, näet huonommin. Vaikka et subjektiivisesti tuntisi tai näkisi käsien vapinaa, niin vapisee ne kuitenkin. Ja eniten siitä kärsivät juuri heikoimman pintakirkkauden kohteet.

Mulla on kiikareissa yksijalka, kuulapää ja se kiikariadapteri (kiikarijalka). Tällä yhdistelmällä on se hyvä puoli, että sillä saan kiikarit tuettua missä suunnassa tahansa (lattia, maa, seinä, puu, jne.), kerran tuin ne jopa kattoon! Ja kun näkymä rauhoittuu tuen ansiosta, heikommatkin kohteet näkyvät paljon selkeämmin. Toinen vaihtoehto on käydä reilusti maate esim. pulkkaan ja etsiä siitä käsin.

Niin kuin muissakin harrastuksissa, iso osa iloa on oppia mitä tehdä ja miten, mutta kyllä se ikävämpikin puoli täytyy oppia, eli miten tai mitä ei kannata tehdä...

arik

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 16.02.2017, 15:54:39
Lisäksi, jos pitelet kiikareita käsissäsi, näet huonommin. Vaikka et subjektiivisesti tuntisi tai näkisi käsien vapinaa, niin vapisee ne kuitenkin. Ja eniten siitä kärsivät juuri heikoimman pintakirkkauden kohteet.

Tämä on erittäin tärkeä pointti, kiikareiden kanssa jalusta on aivan olennainen, parantaa näkymää hurjasti, kun pystyy keskittymään katselemiseen eikä kuvan pitämiseen paikallaan. 10x50 kiikareille kelvannee ihan tavallinen videopäällä varustettu kolmijalka + adapteri, korkeussäädön riittävyys kannattaa tosin varmistaa.

Timpe

Ja täälläkin ollaan samaa mieltä edellä kirjoittajien kanssa. Itsekin makasin lepotuolissa kyynärpäitä vartalooni tukien tuota galaksihavaintoa kiikareilla tehdessäni, mutta siltikin jo tavalliset 10x50 kiikarit kaipasivat lisätukea samaa aluetta pidempään katsoessa.
- Timo Inkinen

VeskuP

Lainaus käyttäjältä: Robin L - 15.02.2017, 22:45:50
Näemmä kiikarit vaativat mahdollisimman valosaasteettoman havaintopaikan, mutta jos nyt ostan tuon 200mm putken ja katselisin sillä syvää taivasta ja lähin hajavalo olisi vaikkapa 100m päässä tai vaikka takapihalla näkisinkö sillä silti moninkertaisesti enemmän ja paremmin kuin 10x50 kiikarit todella pimeällä taivaalla?

Itselläni takapiha on naapurien sammutettua pihavalot täysin pimeä, ilman havaintopaikkaan osuvaa hajavaloa. Kuitenkin taajamassa asuttaessa itse valosaasteen määrä on aivan järjetön. Riippuu siis myös miten korvessa ollaan, pelkästään havaintopaikan pimeys ei aina riitä. Sanoit tuossa, että havaintoreissu kesti 45 minuuttia. Oliko siinä mukana myös tuo ylimääräinen 20-25 minuuttia, että silmät ehtivät tottua pimeään? Veikkaan sillä olevan suuri merkitys.

Jos havaintopaikka on valosaasteinen, tällöin mielestäni juuri hyvän kelin vaikutus on todella suuri. Jos vähänkään on sellainen tuntu, että ilmassa on jotain höttöä, niin voi pienen pintakirkkauden omaavat kohteet kyllä unohtaa.. Joulun tienoilla oli kerran sellaista keliä, että esim. M101 ei näkynyt kunnolla tuolla minun Newtonilla(10"). Sitten taas hyvin pienikokoiset 8-9 magnitudin galaksit näkyivät loistavasti, ja niitähän on taivas täynnä...

Siis kaukoputken kanssahan kohteiden määrä lisääntyy huimasti. Kyllähän se kiikarin kiinteä ja verrattaen pieni suurennos rakkaa kohteita pois kun kaukoputkeen vertaa. Kaikki pienialaiset kohteet on kiikareiden näkymättömissä. Eli 200mm peilillä ja suurennosta sanotaan vaikka 100x(10mm oku) niin alkaa kyllä kohteita olemaan loputtomiin asti...

Jos on valosaasteeton paikka missä havaita, tuo sinun pikku peiliputki on kiikareiden lisäksi varmasti soiva peli. Syvä taivas aukeaa hitaasti(ainakin minulle) ja sinuna nyt havainnoisin noilla laitteilla mitä on ja katsot rauhassa mitä tuleman pitää, maltti on valttia.
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

Robin L

#24
Enpä oikein tällä hetkellä välitä millaseina näen kohteet haluan vain nähdä ne osaksi todisteeksi siihen että onnistun löytämään muitakin kuin helpoimman kohteen kertokaapa joku hyvä galaksi tai sumu mikä näkyisi ja olisi helppo löytää 76/700 peili putkella.

avanti

Lainaus käyttäjältä: Robin L - 18.02.2017, 23:08:20
Enpä oikein tällä hetkellä välitä millaseina näen kohteet haluan vain nähdä ne osaksi todisteeksi siihen että onnistun löytämään muitakin kuin helpoimman kohteen kertpkaapa joku hyvä galaksi tai sumu mikä näkyisi ja olisi helppo löytää 76/700 peili putkella.

Miten olisi M31, Andromedan galaksi? Sen löytää jo tavallisella kiikarillakin, kun vain tietää mistä etsiä.

ML
Lammisen Matti
Galileoscope
Baader Planetarium 15 x 80 kiikari
7 x 50 kiikari
Omegon 2,1x42 kiikari

Robin L

Lainaus käyttäjältä: avanti - 18.02.2017, 23:57:18
Miten olisi M31, Andromedan galaksi? Sen löytää jo tavallisella kiikarillakin, kun vain tietää mistä etsiä.



tämä on ainoa galaksi minkä olen jo nähnyt tällä putkella mitään muuta sumua tai galaksia?

arik

Lainaus käyttäjältä: Robin L - 19.02.2017, 10:19:35
tämä on ainoa galaksi minkä olen jo nähnyt tällä putkella mitään muuta sumua tai galaksia?

Jos M31 löytyy helposti, niin koetapa samalla havaita M32 ja M110. Ne ovat Andromedan galaksin kiertolaisgalakseja, mutta huomattavasti pienempiä. Samalla saat tuntumaa siihen, minkä kokoisilta galaksit yleensä näyttävät, jolloin esim. nuo aiemmin mainitut M81 ja M82 ehkä tarttuvat silmään helpommin. M32 näkyy usein samassa näkökentässä M31 ytimen kansa, M110 erottuu ehkä selkeämmin mutta ei välttämättä samassa näkökentässä ytimen kanssa. Ks. kuvaa esim. http://www.stargazing.net/david/qsi/M31.html, jossa siis nuo kirkkaat pienet tuhnut ovat M32 (vasemmalla) ja M110 (alaoikealla). Huomio toki miten päin galaksi näkyy juuri sinun kaukoputkessasi.



Pappis

Lähellä M31 on myös M33, jonka magnitudi on 5,8. Kuitenkin se on pienen pintakirkkauden takia melko haastava, mutta pitäisi näkyä kiikareillakin hyvissä olosuhteissa. Käy reilusti selälleen maahan tai pulkkaan etsimään sitä.

Robin L

Kiitoksia yritänpä löytää m32 ja m33 ja m110 sitten seuraavaksi suotuisalla säällä ja ehkäpä jos silmään osuisi myös m81 ja m82 tuolla 76mm putkella.