Sanotaan näin, että kiikareilla taivaan kehno läpinäkyvyys tulee aikaisemmin eteen kuin kaukoputkella. Olen katsellut 10x50 kiikareilla aamuyön taivaalle ja bongaillut sieltä useita 8-9 mag. galakseja, mutta tuolloin oli hyvä läpinäkyvyys. Ja lisäksi olin nähnyt nuo kaikki kohteet kaukoputkellakin, joten tiesin ennakkoon miten himmää utua jokaisesta katsomastani kohteesta pitäisi näkyä, kun olen katsomassa juuri oikeaan kohtaan taivasta. Tähtihyppelyn osaamista, kohteen sijainnin hallitsemista ja syrjäsilmällä katsomista ei pidä väheksyä kohteiden "näkymisessä"...
Tuolta ds-oppaasta lainaus:
"Kohteen etsiminen
Kohde löytyy paljain silmin paljon helpommin kuin kaukoputkella. Tai paremminkin paikka, jossa kohteen pitäisi olla. Kartalta katsotaan ensiksi jonkin kuvion tähti josta lähdetään liikkeelle. Siis lähellä kohdetta oleva. Sitten etsitään tähti taivaalta. Seuraavaksi katsotaan kartalta polku jota pitkin kohteeseen pääsee. Siirrytään silmällä polkua pitkin tai siirretään putkea. Polku päättyy paljain silmin näkyvään tähteen jonka lähellä kohde on. Tutkitaan missä puolella kohdetta tähti on ja katsotaan näkyykö kohde. Jos kohde näkyi, ei ole ongelmia. Senkuin nautitaan ja sitten piirretään kohde. Jos taas kohde ei näkynyt, tarvitaan hieman pohdintaa. Onko paikka oikea? Tarkistetaan polku ja olemmeko seuranneet sitä oikein. Usein virhe voi löytyä tästä kohtaa. Jos paikka on kuitenkin oikea, voi olla että olemme etsineet vääränlaista kohdetta. Tarkista kohteen koko ja kirkkaus. Katso onko kohde paljon pienempi tai isompi kuin mitä etsit taivaalta. Ota jotkin kaksi tähteä joiden väliksi näet kartalta jonkin tasa-asteluvun. Vertaa sitten kokoa kohteesi kokoon.
Jos tästä huolimatta kohde ei näy, on todennäköistä, että etsit liian himmeää kohdetta huonolla ilmalla. Jos etsimäsi kohde on sumu, on kyseisen ongelman aiheuttaja mahdollisesti pintakirkkaus. Se tarkoittaa, että vaikka kohteen kirkkaus luettelossa olisi 5.0m - siis helposti paljain silmin näkyvä - mutta kohde on halkaisijaltaan asteen kokoinen, ei se näykään. Kohteen kirkkaus on siis jakaantunut liian laajalle alalle. Luetteloissa kohteen kirkkaus kerrotaan aina olettaen kohde tähtimäiseksi pisteeksi. Tähtimäisissä kohteissa eli tähtijoukoissa voi tapahtua sama ilmiö jos joukko on erittäin rikas ja laaja. Jos kuitenkin luettelo näyttää että kohteen kirkkaimman tähden kirkkaus on alle 5.5, pitäisi ainakin tämän tähden olla näkyvissä. Voit yrittää aina havaintojen alussa toisaalla tässä oppaassa kerrotuilla tavoilla määrittää rajamagnitudia. Sitten voit raakata kaikki kohteet jotka ovat yli rajamagnitudin kirkkaudeltaan, tosin ei sekään ole mikään sääntö, havaintoalamme kun on niin ihmeellinen. Himmeistä kohteista voi sanoa, että aina kannattaa yrittää. Usein on nähty lähes mahdottomia kohteita. Ilmakehästä kun ei aina tiedä. "
