GSO RC-putket (10" ja 12")

Aloittaja Timpe, 05.01.2013, 20:32:34

« edellinen - seuraava »

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Jouko_Kettunen - 27.03.2013, 18:24:16
Nyt alkaa Timpellä olla putki havaintokunnossa. Kun olet tutkinut GSO 10 RC:n sisuskaluja, voitko kertoa, miten pääpeili on tuettu. Voisiko se päästä jotenkin liikkumaan tukiensa päällä? Onko siellä joku kimmoisa silikonikiinnitys?

Vielä tuota on tullut hierottua kollimoinnin suhteen :azn:
Pääpeili on pitimessään kolmelta sivulta kiinni. Pitimessä on sellaiset kolot reunassa, mitkä on täytetty mustalla silikonilla siten, että peili on kiinni sivuistaan tässä silikonissa. Tukeva kiinnitys, jota ei saa ilman väkivaltaa auki (olisin siirtänyt hiukan peiliä, koska se on noin millin-pari sivussa putken keskusakselista). Pitimelle ei myöskään ole mitään sivuttaissäätöjä ja ainoat säädöt ovat ne putken takanakin näkyvät kollimointiruuvit. En usko että se pääpeili liikkuu mihinkään pitimessään edes noiden silikonitippojensa varassa (luultavasti peilin pohjassakin on tällaiset tipat sen kiinnitykseen). Apupeilin rakennekin on enempikin liian tiukka kuin liian löysä, joten en nyt osaa sanoa mistä muualta tuollainen klappi tulisi kuin lämpötilamuutoksista. Olet kai silti pitänyt pääpeilin kollimointiruuveja tiukalla, sillä ne kannattelevat koko kuvauskaluston painoa koska tarkennin on suoraan kiinni tuossa peilinpitimessä?

Oma tulkintani fokuksen siirtymästä on siis edelleenkin se alumiinikiskoissa näkyvä lämpötilamuutos, josta oli puhetta aikaisemmin. Kysymyksesi sattui tulemaan sikäli sopivasti, että sain putken vaihteeksi taas lähes täyteen kollimaatioon tähtien suhteen ja kuvasin sillä parisen tuntia tarkentamatta välissä lainkaan. Ihan sekvenssin lopussa tein uusintatarkennuksen, mikä paransi fokusta FocusMaxin 4.4 HFD-lukemasta -> 3.5 HFD-lukemaan. Koostin tästä kuvavertailun käyttäen 100% croppeja kuva-alalta. Tässä kuvassa on noin -2...-3°C muutos tähdissä noin kahden tunnin ajalta.



Olen tulkinnut asiaa niin, että tekemäni teflon-prikat auttavat putken lämpötilamuutoksen hallinnassa ja nyt tämä alkaa käyttäytyä kuten hiilikuituputki (eikä niin kuin alumiiniputki päästä päähän menevien alumiinisten Losmandy-kiskojensa takia). Varoitan samalla sen verran, että jos nuo Losmandy-kiskot joutuu irroittamaan niin putken kollimointi voi muuttua samalla hiukan kun apupeilin- ja pääpeilinpidin "vapautuvat" lukituksestaan. Sama koskee sitten myös pääpeilin kollimointiruuvien kiristämistä täyteen tiukkuuteen :huh:

Otin samalla kuvan epäterävän tähden Airy-disk kiekosta, koska pääsin ensimmäistä kertaa näin lähelle oikeaa kollimointia (ilot pitää löytää pienistä asioista :grin:)



Ja tässä on vielä koko kuva-ala PhotoShopissa lievästi venyteltynä (5 minuutin 1x1 bin L-kanavan valotus M97:sta täys-kuutamolla). Tästä näkee venyttämällä (ks. liitekuva), että putken valojakautuma on edelleenkin lyhentimen kanssa liikaa sivussa vaikka tähtien muodot ovatkin jo hyviä lähes koko kuva-alalla. Jatkoin siis tänään kollimointiharjoituksia saadakseni tuota valojakautumaa nykyistä paremmaksi. Saa sitten nähdä kuinka paljon heikommaksi tähtien muoto tuli tällä kertaa... :undecided:

- Timo Inkinen

Lithos

Mitä väliä sillä varjostuman paikalla kuvan kannalta on jos kalibrointikuvat ovat hyvät?
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

Timpe

Periaatteessa kuva-alan kaareutuminen menee tuon mukaan, mutta Ritchey-Chretienissä taitaa olla niin tasainen kuva-ala ettei sillä ole väliä KAF-8300 kennolla.
Toisaalta näkisin mielelläni että "hot-Spot" olisi keskellä kuvaa, jolloin flat-kuvien kalibrointitarve olisi siinä kohtaa kuvaa vähäisin. Liitteessä on eilisillalta rankasti venytetty flat-kuva, joka sopisi yhteen tuon edellisen esimerkki M97-kuvani kanssa (pl. että tuo on G-kanavasta ja 2x2 bin). Saan yleensä tuollaiset jyrkät taustan kirkkauserot näkyviin myös loppukuvaa tehdessä ja tässä GSO RC10:ssä on todella hankalan oloinen valojakautuma lyhentimellä kuvatessa! Tuollainen ympyrän muotoinen tummentuma on sikälikin kummallinen, sillä ilmeisesti nuo reunan valostumat tulevat näkyviin sieltä baffle-putken ympäriltä, mistä "päivä paistaa putkeen". Pitäisi tutkia kuinka flat-kuva muuttuu, jos pidennän tuota baffle-putkea hajavalon estämiseksi. Toisaalta estääkö se samalla tarpeellisen valon kulkuakin, hmmm??? :huh:
Ilman lyhennintä flatissä näkyy vain tummat reunat ja keskustan "hot-Spot".
- Timo Inkinen

Timpe

Tässä tämän hetken tilanne, kun säädin vielä koko putken kollimointia (apu/pääpeili/tarkennin) ja otin tuon päälle testikuvia mm. tähtien Airy-diskeistä. Tähdet näyttävät nyt 95%:n hyviltä noiden renkaiden mukaan. Loput 5% näkyvät pienen pienenä soikeutena klo 16 suunnassa ts. renkaat pakkautuvat tiiviimmin tuonne Airy diskin oikeaan reunaan, kun vastaavaa heittoa ei esiinny missään kuvassa renkaiden vasemmassa reunassa (seeingin aiheuttamissa vääristymissä siis).



Ja tässä vertailukuva valojakautumasta (vrt. tuo edellinen liitekuva M97:sta).



Nyt varjostumarengas on siirtynyt keskemmälle kuvaa, muttei vielä riittävästi. Kokeilen seuraavaksi pelkän tarkentimen säätöä sillä TS:n tarkentimelle tarkoitetulla kollimointirenkaalla eli katson saako sen kautta siirrettyä putken valojakautumaa paremmaksi, kun tarkennin osoittaa hiukan eri suuntaan putken sisään. Samalla pitää toivoa, ettei tähtien muoto muutu radikaalisti heikompaan suuntaan. Tuon lisäksi olen utelias kuinka putken kollimointi muuttuu, kun tarkennin linjataan uudelleen keskelle apupeiliä, mutta apupeilin/pääpeilin keskinäinen linjaus ei muutu mihinkään.

Tässä alla on vielä 100% croppikuvat tuosta M97-kuvastani.
Olen ottanut samaan kuvaan vertailua tähtien muodoista eri puolilta kuva-alaa ja leikkaamani palojen sijainnin näette tuosta koko kuvasta. Näyttäisi siltä, että paras kollimointipiste on nyt kuvan oikeassa ylänurkassa. (Huomatkaa, että tämä M97 kuva on eri orientaatiossa kuin nuo Airy disk -kuvat (otin ne eri paikasta taivasta ja kuvien välillä on pari tuntia aikaa).) Tuosta vasemman reunan kirkkaasta tähdestä näkee diffraktiopiikeistä, kuinka toiseen suuntaan vinksottava kollimointi leventää vain toisen suunnan diffraktiopiikkejä (tässä on taas yksi uusi tapa tarkastella RC putken kollimointia :wink:).



Ei olla enää kovin kaukana täydestä kollimoinnista, mutta katsotaan ensiksi vielä tuo tarkentimen suuntauksen vaikutus kuvan valojakautumaan.
Kevätyöt ovat jo vähitellen tarpeeksi "lämpimiä", että kollimointia viitsii ryhtyä säätämään myös taivasalla testikuvia ottaen. Tähän mennessä nuo aiemmin esitellyt väliaikatulokset ovat tulleet Takahashin kollimointiskoopin ja peilien heijastuskuvien päiväsaikaisella tutkimisella, kun yöpakkasissa tapahtuva ruuvien säätely ei ole kovin mieluisaa puuhaa itselleni eikä kuvausläppärilleni... :grin:
- Timo Inkinen

Lauri Kangas

Paljonko tuossa epätasaisessa valonjakaumassa on vaihteluväli? En välttämättä lähtisi kollimointia säätelemään sen perusteella, jos tähdistäkin pystyy. Tuollainen valon jakautuminen voi johtua muustakin kuin kollimoinnista eikä varmastikaan ole kauhean paha ongelma, kunhan fokusoidut tähdet vain ovat hyvän näköisiä ympäri kenttää.

Timpe

#95
Tässä alla olevassa kuvassa on flat-kuvan ADU-arvot eilisillalta ja kuten kuvasta huomaa, niin liukuma keskustan valoisalta alueelta ympärillä kulkevaan varjorenkaaseen on melko jyrkkä. Tai ainakin tulkitsen sen näin, koska ADU-muutos 24000 -> 36600 on suuri, samoin myös nurkasta nurkkaan 25500 -> 39000. :undecided:

Edit: Kuvan ADU-arvoissa on jotain hämärää eli tuo flat kertoo vain valojakautuman sijainnin ja ADU mittaukset ovat antaneet vääriä tuloksia pöytäkoneen MaxIm:sta (=kuvausläppärin MaxIm DL antaa huomattavasti maltillisempia lukemia valo/varjoalueen kirkkauseroiksi!) Esim. keskustassa 21470 ADU:a ja varjorenkaassa 21200 ADU:a, nurkissa 20900 ADU:a. Samanlaisia tuloksia tulee myös eilisillan flat-kuvasta, kun avaan sen kuvausläppärissä. Olisikohan siirtoon tullut jollakin tavalla skaalattu flat-kuva? :embarrassed:



Valojakautuman ongelma tulee omasta mielestäni juuri kollimoinnista, mutta näytän ensin kuvan tähtien muodosta.
Tätä kuvaa varten on tehty ainoastaan pieni muutos tarkentimen suuntaukseen. Edellisessä tähtikuvassa tarkennin osoitti apupeilin keskusmerkin (halk. 5mm renkaan) kehälle eli niukasti juuri sen ulkoreunalle. Säädin nyt tarkentimen kallistusta sivusuuntaan "noin 3mm" eli nyt lasersäde osoitti siirron jälkeen tasan keskelle apupeiliä. Kulmamuutoksena tämä vastaa noin 0.4° (24'),  jos käytetään vaikka 500mm mittaa peilien välisenä etäisyytenä ja sen päälle vielä 200mm mittaa tarkentimen polttotasolle (laskin näin: sin-1(5/700)). Tämä muutos siirsi kollimointipisteen kuva-alan oikeasta ylänurkasta vasempaan alanurkkaan, minkä näkee katsomalla tähtien muotoja tästä ruudukkokuvasta (kuvassa on taas 100% cropit täyden kuva-alan keskeltä ja sen nurkista).



Samasta kuvasta huomaa myös tähtien muotojen muutokset: vasen ylänurkka ja oikea alanurkka menivät soikioiksi, kun vasen alanurkka (ja yllättäen!) oikea ylänurkka olivat pyöreitä. Tulkitsen tämän johtuneen "tilted/curved focal plane" ilmiöstä, mikä on kuvattu tällä sivulla: http://deepspaceplace.com/gso8rccollimate.php

Jos haluat tutkia tätä ilmiötä lisää, niin koko kuva-ala löytyy tästä:


Sitten takaisin valojakautumaongelmaan, minkä arvelen johtuvan puutteellisesta kollimoinnista ja tarkemmin sanoen juuri pääpeilin kallistuskulmasta suhteessa putken pituusakseliin/apupeilin sijaintiin. Jos vertaan kuva-alan valojakautumaa näissä kahdessa viimeisessä flat-kuvassa, niin se ei ole muuttunut mihinkään kuvien välillä. Kennolle saakka päätyvä valojakautuma ei siis muutu tarkentimen asennon mukaan, vaan se liittyy pääpeilin kallistuskulmaan eli siihen kuinka tarkasti pääpeili osoittaa keskelle apupeiliä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puran nykyistä kollimointia ja pyörittelen pääpeilin säädöillä valojakautumaa paremmin kohdalleen.
(Tähän samaan johtopäätökseen olin päätynyt jo aiemminkin tässä ketjussa, mutta olin unohtanut sen merkityksen muun säätämisen sekaan :laugh:)
- Timo Inkinen

mistral

Muistaakseni ketjun alkuvaiheilla sanoit että pääpeili on hivenen sivussa putken keskilinjasta. Ja sitä ei oikein pysty säätämään. Jos sen saisi keskelle olisi se hienoa mutta auki jäisi vielä, onko pääpeilin optinen akseli aihion keskellä. (Aihiolla tarkoitan peilin karkeaa reunapintaa)
Eli, jotta optisen akselin saisi keskelle putkea, pitäisi ensin tietää missä se sijaitsee aihioon nähden ja sitten vasta trimmata aihio kohdalleen.
Tämä oli vaan pähkäilyä, en tiedä onko edes mahdollista kotikonsteilla tehdä moisia hienosäätöjä.

Timpe

#97
Pääpeili on tosiaankin noin millin sivussa pitimen keskipisteestä. Sen tarkka sijainti määräytyy näet noista silikonipisteistä, joita on kolmella reunalla tukemassa peiliä, eikä tässä ole mitään säätöä jälkikäteen tehtävissä.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.03.2013, 22:45:53
... Tein samalla Losmandy-kiskon apupeilin puoleisten kiinnitysruuvien kannan alle Teflon-alusrenkaat (ks. liitekuva). Ajattelin pienentää liikekitkaa toisesta päästä kiskoa, jolloin se voisi liikkua lämpötilan muutosten mukaan tuosta kiinnitysruuvin kohdalta. Pääpeilin päähän kiskoa jätin tarkoituksella täyden lukituskireyden, jotta jalustakiinnitys pysyisi samaan aikaan tukevana. Testaillaan nyt seuraavaksi kuinka putki käyttäytyy noiden teflon-aluslevyjen kanssa (toivottavasti ei tullut liikaa luistoa ja siinä sivussa taipumia  :rolleyes:).

Teflon osoittautui myös tässä yhteydessä liian pehmeäksi aluslevy-materiaaliksi. Kuten liitekuvasta näkee, saan nyt ihan erilaisen flat-kuvan putkesta, kun mittaan sitä sisätiloissa ja putki makaa vaakasuunnassa lattialla Losmandy-kiskonsa varassa (flat-boxin edessä). Edelliset M97 testikuvat on kollimoitu putken ollessa valmiiksi jalustalla ja ne osoittivat, ettei tarkennus juurikaan muutu, kun Losmandy-kiskoissa on termistä liikevaraa. Vahinko vain, jos tämä liikevara sallii myös putken kollimoinnin muutoksia ts. nuo Losmandy-kiskot ovat osa putken kantavaa rakennetta ja teflon-liikevara toisessa päässä sallii tällaisen muutoksen apupeilinpitimeen. Pitää siis testata olisiko metallialuslevyllä parempi tukevuus tässä liitoksessa. En silti välittäisi mennä takaisin täyteen kiskon lukituskireyteen, koska siellä tulee vastaan Joukon kuvaamat fokus-ongelmat. Näinköhän tässä tulee kumminkin vielä sen putken päästä irti olevan putkipannan hankkiminen eteen, kuten aiemmin mietittiin? :huh:
- Timo Inkinen

Lauri Kangas

Voihan vitsiläinen mikä soppa. Taidan siirtyä itse neulanreikäkuvaajaksi.

Jouko_Kettunen

Minulla on GSO:n peruspakettiin kuuluva fokuseri. Se on kyllä varsin jämäkän oloista tekoa, mutta huomasin sen luistavan kun putki on pystyssä. Kamera, filtteripyörä ja OAG painavat sen verran, että fokuserin lukitusruuvin pitää olla tosi tiukalla. Pyörittelen fokuserin säätöpyörää RoboFocuksella eikä mikään liiku, jos filtterin lukitusruuvi on liian kireällä. Huomasin, että tästä kaikki tarkennusongelmani johtuivat. Nyt kun olen oppinut kiristämään lukitusruuvin heti fokusoinnin jälkeen, fokus on pysynyt hyvin.

Timpe

Kirjoittelinkin tuosta GSO:n perustarkentimesta ketjun alkusivuilla ja natisin silloin samasta aiheesta...

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 21.01.2013, 20:30:27
Tässä vaiheessa tuossa GSO10RC:ssä on kiinni vakiotarkennin, mistä muutama ensivaikutelma. Tuo on 3" kokoa ja vaikuttaa pintapuolisesti ulkoapäin katsoen ihan tukevalta tarkentimelta. Vahinko vain, että ensivaikutelma menee pieleen tältä osin, sillä tuo on käytettävyydeltään tyypillinen kiinalaistarkennin. Siitä löytyy erikseen lukitusasento, missä mikään ei liiku mihinkään (säätö pyörii tyhjää) ja sitten erikseen liikutteluasento, missä laitetta voi tarkentaa. Näiden kahden asennon välistä on vaikea löytää tukevaa ja liikuteltavaa säätöasentoa. Pikaisesti arvioiden GSO:n 3" tarkentimen tukevuus voisi riittää digijärkkäreille ja vähemmän vaativille käyttäjille, muttei enää CCD-kameroille ja itselleni. Tuosta fokkarista on hyviä (paljastavia) kuvia tässä aussi-ketjun alkuviestissä.

...mutta Joukon kokemuksien mukaan pitää ilmeisesti ottaa sen verran takaisin, että se jaksaa kantaa myös CCD-kameraa (Joukolla on SBIG:n malli kiinni tuossa fokkarissa).
GSO:n tehdasfokkarin tilalle vaihtamani Starlight Instrumentsin moottoritarkennin on sopinut mitoiltaan putkeeni todella hyvin, eikä sen kanssa ole ollut tarkennus/tukevuusongelmia.  :azn:

Laurille kerron sopankeitosta sen verran, että kokeilussa on nyt millin paksuisesta lasikuitulevystä tekemäni ruuvien aluslevyt. Pääpeilin pää Losmandy-kiskoista on juntattu suoraan kiinni ilman aluslevyjä ja apupeilin päässä kiskoa on nyt nuo lasikuituprikat (materiaalina toiselta puolelta kuparoitu lasikuitupiirilevy), joille yritän löytää sopivan kiristysmomentin, jotta kollimointi pysyy paikallaan mutta samaan aikaan pieni lämpöliike sallitaan ruuvinkannan alla. Käyttökokemuksia tulee sitten myöhemmin.
- Timo Inkinen

Juhanitee

On käynyt joskus mielessä että tuommosen GSO:n klikkaisin, vaan jos se tosissaan on näin hankala ja työläs säädettävä niin kannattaakohan jättää väliin?

JuhaK

Lainaus käyttäjältä: Jouko_Kettunen - 31.03.2013, 14:15:16
Minulla on GSO:n peruspakettiin kuuluva fokuseri. Se on kyllä varsin jämäkän oloista tekoa, mutta huomasin sen luistavan kun putki on pystyssä. Kamera, filtteripyörä ja OAG painavat sen verran, että fokuserin lukitusruuvin pitää olla tosi tiukalla. Pyörittelen fokuserin säätöpyörää RoboFocuksella eikä mikään liiku, jos filtterin lukitusruuvi on liian kireällä. Huomasin, että tästä kaikki tarkennusongelmani johtuivat. Nyt kun olen oppinut kiristämään lukitusruuvin heti fokusoinnin jälkeen, fokus on pysynyt hyvin.

Eikö siinä ole mahdollista säätää pyörittävän akselin kontaktia liikkuviin osiin? Luulisi että säätöruuvi löytyy myös GSO:lta. Omassa APM:ssä oli halpis-WO:n tarkennin, mikä kyllä piti luistamatta lähemmäs 4kg:n STL:n myös pystyasennossa kunhan kiristi riittävän tiukalle ja piti huolen että pinnat olivat puhtaat. (sivuttain tuo ei sitten painoa enää kantanutkaan taipumatta) Lukitusruuveista ei kyllä automaattifocusereiden kanssa ole muuta kuin haittaa, joten ne kannattaa poistaa...
Juha K

MesuMount#2
SBIG STL-11000XM
14" Newton
APM 80/500
Atik314e
http://kepastro.blogspot.com/

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Juhanitee - 31.03.2013, 19:09:27
On käynyt joskus mielessä että tuommosen GSO:n klikkaisin, vaan jos se tosissaan on näin hankala ja työläs säädettävä niin kannattaakohan jättää väliin?

En menisi suosittelemaan RC-putkea ensimmäiseksi putkeksi kenellekään, koska...
* se on täsmätyökalu tähtikuvaamiseen (putken ominaisuudet on ajateltu juuri tähtikuvauksen kannalta ja kaikki muu käyttö kärsii tämän takia)
* se on oikeasti työläs putki kollimoitavaksi, jotta tästä putkityypistä saadaan kaikki mahdollinen suorituskyky irti (jo pieni heitto kollimoinnissa tiputtaa RC:n kuvalaadun 10:stä jonnekin arvosanan 8 tienoille, ks. alta lisää tästä aiheesta *)
* on olemassa paljon muita putkia samassa kokoluokassa, jotka ovat halvempia hankkia/helpompia käyttää/yleiskäyttöisempiä/jne. (muissa putkissa on parempi hinta/laatusuhde yleiskäyttöön)

Lisäksi tätä ketjua lukiessa kannattaa huomata, että allekirjoittanut haluaa putkestaan kaiken suorituskyvyn irti ilman kompromisseja ja siksi näen tarpeettoman paljon vaivaa tämän RC-putken suhteen. Lisäksi haluan käyttää natiivisti F/8 valovoimaista putkea lyhentimellä varustettuna (noin F/5...F/5.6), mikä lisää vaativuusastetta huomattavasti esim. putken kollimoinnin suhteen. Edelleen voisin lisätä, että haluaisin tietää kuvausputkestani kaiken mahdollisen pienintä yksityiskohtaa myöten (tämä on perintöä omasta ATM-kaukoputkien rakentelustani :tongue:) ja myös hallita sen huoltoa. Kaikki tämä vie aikaa ja vaatii opiskelua, mikä paisuttaa tätä ketjua kenties tarpeettomankin paljon. Se toinen tämän putkityypin omistaja Suomessa (Jouko Kettunen) taitaa käyttää tyytyväisenä omaa putkeaan ilman mitään modauksia/tuunauksia/jne. eikä varmaankaan halua riskeerata putkeaan esim. sen omatoimisella purkamisella. :grin:  Itselleni tämä GSO on hyvä "koeputki" jonka kautta näen mihin "halvalla" kiinalais Ritchey Chretien -putkella päästään, koska vastaavat 10" laatuvalmistajien RC-putket maksavat kymppitonnin pintaan. Ehkä tämä GSO RC10 on siis hyvä putki hinta/laatusuhteeltaan juuri omaan erityiskäyttööni? :tongue:

*) link
"...a lot of the results posted from these RC's are mediocre. With a couple of notable exceptions (including JCrilly here on Cloudynights and Craig Stark--the king of achieving high resolution/high quality images on a moderate budget), I don't think the scopes are really living up to their potential. I can't prove it, but I believe that the issue is with the owners not with the scopes. Again, above 1,500mm--perhaps even above 1,200mm focal length--getting really good images is challenging even with fairly good equipment. Your tracking and guiding have got to be perfect. Differential flexure needs to be eliminated. Seeing conditions must be above average. There can't be any mirror flop (or you need to use an off axis guider). Everything in the optical train needs to be perfectly square. Focus needs to be exactly right and needs to be maintained as temperatures shift. Even your polar alignment needs to be Spot on in order to avoid field rotation. In other words, it's unlikely that the optical tube itself is going to be what's limiting your results. In order to show the capabilities of the scope--any larger scope, not just these budget RC's--you need to nail everything almost perfectly. I think that's probably what's behind the mediocre results you have been seeing. The same would likely be true of an 11" Edge scope or a 10" Meade ACF or anything else in this size range. You don't tend to see mediocre results out of the RC-Optical scopes or the PlaneWave scopes, but I think that's because only very experienced astrophotographers are willing to invest the 50,000+ USD required to get a system up and running. They are experienced enough and patient enough to know how to optimize their systems. It shows in their results
Would I encourage you to try it? Yes, absolutely. Even without a lot of technical skills. Just don't go into it thinking you will achieve exceptional results out of the box. If that's what you are looking for, then try something like an FSQ106 instead. "
- Timo Inkinen

Jouko_Kettunen

Kyllä GSO:n tarkentimessa on säätöruuvi, mutta sen olen jo vääntänyt niin kireäksi kuin saan. Siitä huolimatta se luistaa putken ollessa jyrkässä kulmassa. Joudun tarkentamaan kaukoputken 45 asteen kulmassa tai vähän loivemmassakin asennossa, jolloin RoboFocus pärjää oikein hyvin. Ei GSO minusta mikään huono kuvausputki ole, mutta ylläpito vaatii kyllä vähän kollimointitaitoja. Muuten Timpe kertoi oikeastaan kaiken. Minusta on hieno asia, että Timpe on jaksanut paneutua GSO:n rakenteisiin ja kollimointiin näin perusteellisesti ja viitsinyt vielä esitellä sitä foorumilla havainnollisesti. Ainakin minulle siitä on ollut paljon hyötyä.