GSO RC-putket (10" ja 12")

Aloittaja Timpe, 05.01.2013, 20:32:34

« edellinen - seuraava »

Ransu

Voisikos tuota kiskon lämmitystä kokeilla kun kollimointilaitteet on kiinni putkessa, luulisi paljastuvan nopeasti jos vaikuttaa kollimaatioon?
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Lithos

Tämä oli itselläkin mielessä... luulisi hiustenkuivaajan tai kuumailmapuhaltimen avulla selviävän varsin nopeasti onko vaikutusta.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 11.03.2013, 12:07:12
Tämä oli itselläkin mielessä... luulisi hiustenkuivaajan tai kuumailmapuhaltimen avulla selviävän varsin nopeasti onko vaikutusta.
Mieluummin hiustenkuivaajalla. Kuumailmapuhaltimella voi hiilikuidusta tulla hiilidioksidia.

Kaizu
Kai Forssen

prototype

Eikö niitä molempia kiskoja pitäisi saada lämpeneen tasan yhtä paljon. Olisiko helpompi pistää koko hoito pakkaseen ja katsella niinpäin vaikutuksia.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 11.03.2013, 06:33:56
Jos lämpökutistumisen aiheuttama liike pääsee tapahtumaan kiskon M8 kuusiokolojen ja välikappaleen välissä, ei ongelmaa pitäisi olla. Onko tuossa esim prikat välissä ja rei'issä liikkumavaraa, niin ettei M8 kuusiokolot nojaa päätyä vasten? Välikappaleen ja apupeilinpitimen välinen liitos pitää järjen mukaan tällöin olla kunnolla kiinni, ja losmandykiskon ja välikappaleen välinen liitos hieman löysemmin.

Tähän voisi oikeastaan vastata Jouko Kettunen, sillä hänellä on samanlainen putki tehdaskuntoisena. M8 kuusiokolot ovat lievästi sivuttain löysällä ruuvin rei'issään eli tarkoitan tällä sivuttaista liikkumisvaraa. Mitään prikkoja tuolla ei nyt ole, mutta sopivat voisi sinne varmaan lisätäkin. En nyt muista olivatko nuo Losmandy-kiskon kiinnitysruuvit tehtaalta tullessaan täysin tiukassa, vaiko hitusen löysällä (=liikkumavaran verran auki). Jouko, voisitko siis tarkistaa tämän Losmandy-kiskojen kiinnitysruuvien tiukkuuden? Onko niihin jätetty lämpöliikkeelle liikevaraa? Jos on niin sitten mahdollinen lämpölaajenemisongelma tulee eteen vain silloin, kun nuo kuusiokoloruuvit ovat tiukasti (lukittuen) kiinni. Täällä ne ovat nyt tiukasti kiinni oman asennukseni jäljiltä, mutta tuonne (tai johonkin kiskon/runkon väliin) voisi lisätä vaikka teflon-prikat liukastamaan kiskon sivuttaista lämpöliikettä. Kisko kelluisi hiukan peilinpitimistä irrallaan, mutta olisi silti riittävän hyvin paikallaan putken tukevuuta ajatellen. (OAG on käytössäni, joten seurantaputkiongelmaa ei olisi.) Toimisiko näin, jos huolehtisi että peilinpitimet pysyvät tiukasti kiinni hiilikuituputkessa?

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 11.03.2013, 11:10:39
Voisikos tuota kiskon lämmitystä kokeilla kun kollimointilaitteet on kiinni putkessa, luulisi paljastuvan nopeasti jos vaikuttaa kollimaatioon?

Tein testiä tänään -8°C pakkasessa. Asetin putken vaakaan pöydälle, laser kiinni tarkentimessa ja lämmitin putken päällä olevaa Losmandy-kiskoa hiustenkuivaimella. Lämmitystä sai jatkaa 10...15 minuuttia ennen kuin kisko lämpeni kädellä tunnustellen haaleaksi (alapuolen kisko tuntui jäisen kylmältä).  Lämpötilaerotus toisen puolen kiskoon oli kuitenkin +10...15°C välillä. Lasersäteen liike apupeilin pinnalla jäi kuitenkin tässä testissä säteen halkaisijan sisään ts. selvää liikettä ei näkynyt. Joko laserin erottelukyky ei siis riitä tähän mittaukseen tai sitten putki ei taivu rakenteensa puolesta kovinkaan merkittävästi.

Otin eilen myös testikuvia noin kahden tunnin ajalta ja näissä näkyy yksittäiskuvissa fokuksen lievä vaeltaminen heikompaan suuntaan. Ei paljoa, mutta kumminkin tämän erottaa reilun kahden tunnin valotussekvenssissä. Kuinka paljon alumiiniputken fokus vaeltaisi tuossa kahden tunnin ajassa, jos pakkanen kiristyisi -10°C -> -15°C? (En voi ilmoittaa absoluuttiarvoja fokuksen liikkeelle, koska kuvasin RRRRGGGGBBBB sarjaa ja verrokkiruudut olivat eri värikanavista.)
- Timo Inkinen

Jouko_Kettunen

#80
Losmandy-kiskojen kaikki kiinnitysruuvit on tehtaalla laitettu tiukasti kiinni. Myöskään kiinnitysrei'issä ei näyttäisi olevan mitään liikkumavaraa. Epäilemättä Losmandy-kiskojen ja hiilikuituputken välillä on pakkasessa melkoisia jännitteitä. Kumpikohan antaa periksi ja millä tavoin? On selvää, että tästä syystä putken molemmilla puolilla tarvitaan samanlaiset kiskot, vaikka toinen kisko onkin käytännössä pelkkänä painona. Lämpölaajenemisesta kannattaisi kyllä kysyä TS:ltä.

Jos kiskoissa käytetyn alumiinin lämpölaajenemiskerroin on 23*10e-6, niin putken pituus lyhenisi 10 C:n pudotuksella 0,12 mm. GSO 10" RC:n kriittinen fokusalue (critical focus zone) on n. 0,14 mm. Kun huomioidaan, että valonsäde kulkee putken matkan kahteen kertaan, näyttäisi siltä, että 5 C:n pudotus yön aikana ei haittaisi vielä mitään. Huonolla seeingillä lämpötilaero voisi olla vieläkin suurempi. Kun säilytän putkea jatkuvasti ulkolämpötilassa, yön aikainen lämpötilan muutos tulee harvoin merkittäväksi.

Timpe

OK, kiitos ruuvien kireystiedosta. Oma mielikuvani oli myös, että noita ruuveja sai kääntää auki voiman kanssa ja sieltä kuului pieni kirahdus, kun ruuvi lähti liikkeelle. Tässä mielessä tuon GSO putken lämpökäyttäytyminen olisi alumiiniputkeen verrattavissa, kun nuo ruuvit ovat tiukasti kiinni apu/pääpeilinpitimissä. Laskit saman laskun kuin minä tuolla aikaisemmin "...(laskin alustavasti, että lämpötilamuutos -10°C...-15°C kutistaisi 536 mm pituista alumiini-Losmandy-kiskoa noin -0.6 mm)". Jommalla kummalla on nyt suuruusluokkavirhe tuossa laskussa, kun tuo oma laskuni oli viiden asteen lämpötilamuutoksen lopputulos ja verrokkiluku 10 asteelle olisi siis -1.2 mm omalla laskullani (Joukolla 0,12 mm). En ehdi tuota nyt laskemaan uudelleen, joten jospa joku muu toimisi erotuomarina? Kiitos!

Kriittinen fokus vaihtuu tietysti valovoiman mukaan, joten F/8 putki ilman lyhennintä on armollisempi tälle ilmiölle kuin  F/5.6 putki (lyhentimellä). Niin tai näin, lisään viestiini verrokkikuvan kolmen tunnin ajalta (klo 20:50 - 23:52), jolloin pakkanen taisi (?) kiristyä -10°C...-14°C jos oikein muistan. En huomioinut näitä pakkaslukemia kuvatessani, joten pieni epävarmuustekijä tulee tässä kohtaa. Kun katson kriittisesti noita tähtiäni, niin mielestäni jälkimmäinen kuva on hiukan ulkona fokuksesta lämpötilamuutoksen takia. Väittäisin, että tämän huomaa diffraktiopiikkejä tarkastelemalla, joissa on lievää pehmeyttä tuossa jälkimmäisessä kuvassa. Olen merkinnyt kuvaan nuolella putkeni kollimointivirheen suunnan (saman näkee myös noista tupla-diffraktiopiikeistä yhdessä suunnassa, kun ne 90 asteen kulmassa olevat toiset piikit ovat vielä yksinkertaiset ulkonäöltään). Tässä mielessä olisin sitä mieltä, että yllä kuvattu lämpötilahaitta on olemassa näissä GSO-putkissa. :sad:

Löysäsin tänään hiukan Losmandy-kiskojen kiinnitysruuveja, jotta lämpöliike kompensoituisi sillä. Katsotaan seuraavaksi onko tämän illan testikuvissa samaa fokuksen vaeltamista kuin noissa parin illan takaisissa kuvissani.

PS. Takahashin kollimointiskooppi lähti tulemaan perjantaina Ian Kingiltä.
- Timo Inkinen

Jouko_Kettunen

Sen verran on syytä tarkistaa laskelmia, että jos oletetaan onnistutun fokusoinnissa niin hyvin, että ollaan keskellä kriittistä fokusta, niin todellista pelivaraa ei ole kuin +/- 0,07 mm. Tällöin riittää kolmen asteen lämpötilan muutos viemään fokuksen kriittisen fokuksen alueelta ulos - ja tällaistahan sattuu kyllä hyvin usein.

Pituuden lämpötilan muutoksen laskin dL = 0.000023*10*525 mm (Losmandy-kiskon kiinnityspisteiden väli 525 mm).

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 17.03.2013, 18:48:47
Löysäsin tänään hiukan Losmandy-kiskojen kiinnitysruuveja, jotta lämpöliike kompensoituisi sillä. Katsotaan seuraavaksi onko tämän illan testikuvissa samaa fokuksen vaeltamista kuin noissa parin illan takaisissa kuvissani.

Eilisiltana pakastumisen lämpötilamuutokset olivat maltillisempia (noin -2°C...-3°C), mutta myös fokuksen muutos oli lähes kadonnut putkesta. Tämä olisi hyvä uutinen, jos GSO:n saisi "termisesti kuntoon" tällä tavoin eli löysäämällä marginaalisesti kiskojen kiristysruuveja. Säädin samalla tuon kollimointivirheeni pois, joten tähdet ovat nyt tämän näköisiä (ylempi kuva, 5 min valotus, 2x2bin).

Joudun silti purkamaan vielä tuonkin kollimoinnin, kun apupeili taitaa olla karvan verran liian ahtaasti pitimessään, koska nyt tulee oudon muotoisia tähtiä esim. 5s valotuksella (alempi kuva). Tai sitten kollimointini vaatii vielä hienosäätöä ts. tutkitaan lisää :wink:
- Timo Inkinen

Timpe

Takahashin kollimointiskooppi tuli eilen ja tämä ilta kului mukavasti siihen tutustuessa. GSO:n tapauksessa tämän kollimointiohjeen näkymä jää sen verran vajaaksi, etten saanut vakiofokkarilla tuota valoympyrää näkyviin (ohjeen piirroksessa "I = the light annulus"). Tai näkyihän se jos pääpeilin kollimoinnin sääti riittävän paljon pieleen niin, että tuo valoheijastus kurkistaa jonkin reunan takaa. En tiedä tuleeko tuo pääpeilin säätöön tarkoitettu osuus näkyviin, jos lisäisin tarkentimen perään riittävän pitkän loittorenkaan. Myöskään kohtaa "H = A further reflection of the spider arm" en saanut näkymään, kun sekin jäi tuon tumman varjon taakse. Pääpeilin säätöön jää siis tietty katvealue tuon varjon alueella.

Takahashin kollimointiskooppi tuntuu kuitenkin olevan se puuttuva palanen tämän putken kollimointiin. Takahashi osaa näet kertoa tarkasti tarkentimen ja apupeilin asennot + linjata nämä kaksi hyvään kolllimaatioon. Tuo tarkennusputken edes-takainen liike kertoo näet todella hyvin milloin ollaan optisella akselilla ja milloin sen sivussa. Jos katsoo vain noita täpliä (=Takahashin ja apupeilin kollimointimerkkejä) ja tarkentaa  näkymää edes-takaisin, niin näkee eräänlaisen Airy-disk muunnelman. Toisin sanoen Takahashin keskustäplä toimii "negatiivi-tähtenä" ja tuon keskusvarjon ympärille keskittyneet valorenkaat liikkuvat kuten Airy-disk liikkuu normaalin tähden kuvaa tarkennettaessa.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.03.2013, 23:12:41
Tämä olisi hyvä uutinen, jos GSO:n saisi "termisesti kuntoon" tällä tavoin eli löysäämällä marginaalisesti kiskojen kiristysruuveja. (...clip...)
Joudun silti purkamaan vielä tuonkin kollimoinnin, kun apupeili taitaa olla karvan verran liian ahtaasti pitimessään, koska nyt tulee oudon muotoisia tähtiä esim. 5s valotuksella (alempi kuva).

Purin siis tänään putkesta apupeilin pitimestään pois ja tsekkasin sen kiinnityksen. Tein samalla Losmandy-kiskon apupeilin puoleisten kiinnitysruuvien kannan alle Teflon-alusrenkaat (ks. liitekuva). Ajattelin pienentää liikekitkaa toisesta päästä kiskoa, jolloin se voisi liikkua lämpötilan muutosten mukaan tuosta kiinnitysruuvin kohdalta. Pääpeilin päähän kiskoa jätin tarkoituksella täyden lukituskireyden, jotta jalustakiinnitys pysyisi samaan aikaan tukevana. Testaillaan nyt seuraavaksi kuinka putki käyttäytyy noiden teflon-aluslevyjen kanssa (toivottavasti ei tullut liikaa luistoa ja siinä sivussa taipumia  :rolleyes:). Onneksi nuo ruuvit ovat siinä tapauksessa helppoja vaihtaa alkuperäiseen kalustukseen.  (Näiden ruuvien koko on sitten M6, eikä M8 kuten aikaisemmin kerroin.)
- Timo Inkinen

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.03.2013, 22:45:53
Takahashin kollimointiskooppi tuntuu kuitenkin olevan se puuttuva palanen tämän putken kollimointiin. Takahashi osaa näet kertoa tarkasti tarkentimen ja apupeilin asennot + linjata nämä kaksi hyvään kolllimaatioon. Tuo tarkennusputken edes-takainen liike kertoo näet todella hyvin milloin ollaan optisella akselilla ja milloin sen sivussa. Jos katsoo vain noita täpliä (=Takahashin ja apupeilin kollimointimerkkejä) ja tarkentaa  näkymää edes-takaisin, niin näkee eräänlaisen Airy-disk muunnelman. Toisin sanoen Takahashin keskustäplä toimii "negatiivi-tähtenä" ja tuon keskusvarjon ympärille keskittyneet valorenkaat liikkuvat kuten Airy-disk liikkuu normaalin tähden kuvaa tarkennettaessa.

Nyt kolmeen kertaan putken liki täyteen kollimaatioon saaneena voisi kertoilla kuinka GSO:n RC-putken saa nolla-kollimoinnista lähes täyteen kollimointiin (loppusäädön joutuu tekemään tähtitestillä ulkona). Tässä siis tiivistelmä aiheeseen, kun aiemmin on tullut kokeiltua aika monenlaista tapaa säätää tällaista putkea.

Toimenpiteet tyhjästä täyteen kollimaatioon: (ei kannata purkaa omaa putkea tätä kollimointitestiä varten, mutta menettelytapa tiedoksi muillekin  :wink:)
0.) Säädetään tarkentimen säätökulma nollaan (tämä siinä tapauksessa, jos omistat TS:n kollimointirenkaan GSO:n tarkentimeen).

1a.) Säädetään pääpeilin kallistuskulma nollaan eli osoittamaan putken keskelle. GSO:ssa tämä on helpompi sanoa kuin tehdä, koska pääpeilin säätö keikuttaa samalla myös tarkentimen kulmaa. Itse tein tämän kohdan ottamalla ensin apupeilin/apupeilinpitimen pois putken etuosasta. Peitin putken suun paperilla, missä on keskusmerkkinä harpilla tehdyn ympyrän reikä. Tämän jälkeen säädetään tarkentimessa oleva yksisäteinen laser osoittamaan tuohon reikään ---> Nyt tarkennin osoittaa putken keskelle, mutta pääpeilin asennosta ei ole vielä tarkkaa tietoa (koska se on liimattu silikonilla pitimeensä kolmesta sivusta ja tarkka peilin kallistuskulma on "sinnepäin" suhteessa peilinpitimessä kiinni olevaan tarkentimeen/pitimen runkoon.

1b.) Lisää laserilla kikkailua eli tein putkelle holograafilaser-testin tämän mukaan: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1756.msg94875#msg94875. Tuossa heijastetaan holograafilaserin ristikko putkeen ja putken perällä olevaan pääpeiliin. Säteen lähettävä laserkollimaattori on oltava tarkentimen akselilla eli se osoittaa ristikon pääpeilin pintaan ja pääpeili heijastaa sen takaisin jossakin kulmassa (yleensä eri kulmaan kuin tarkentimen akselilla on). Säädetään pääpeilin säädöillä pääpeilin kallistus kohdalleen (kohdistetaan peilistä heijastunut ristikko takaisin laserin ympärille). Nyt pääpeili osoittaa putken keskelle, mutta tarkentimen asento on sivussa (koska pääpeilin kallistuksen säätö muuttaa samalla tarkentimen kallistusta). Palataan siis kohtaan 1a ja iteroidaan tarkentimen kallistussäätö taas keskelle putkea käyttäen tarkentimen kallistussäätöjä. Nyt pääpeili ja tarkennin ovat periaatteessa samalla pituusakselilla, mutta käytännössä palasin kohtaan 1b. tekemään taas pääpeilille hienosäätöä ja sitten takaisin tarkentimeen tekemään sen kallistussäätöä, kunnes nämä olivat samaa mieltä kollimoinnistaan. Todetaan, että nyt pääpeili ja tarkennin osoittavat kummatkin keskelle putkea.

2.) Kiinnitetään apupeilinpidin putkeen ja katsotaan taas yksisäteisellä laserilla kuinka tarkkaan säde osuu keskelle apupeilin kohdistusmerkkiä. Omassa putkessani säde osui halkaisjaltaan noin 5mm kokoisen kohdistusrenkaan ympyräkehälle eli tässä vaiheessa pääpeilin/tarkentimen säädössä on parin millin heitto keskuslinjalta. Apupeilin kiinnittämisen jälkeen voidaan tarkistaa alustavasti myös sen kallistuskulmaa. Tähän voi käyttää Takahashin kollimointiskooppia, Glatterin TuBlug-kollimointiapuvälinettä, yksisäteistä laseria tai peilien heijastuksia niitä putken edestä katsoen. Yleensä näiden välineiden keskinäinen tarkkuus on vielä ristiriitaista eli jokainen mittaväline antaa omaa lopputulostaan, mutta nuo kertovat keskimäärin samaa säätötarvetta apupeilille. Tehdään apupeilille kallistussäätö, jonka jälkeen apupeili osoittaa alustavasti keskelle tarkenninta (ja siis samalla myös pääpeilin/tarkentimen yhteiselle optiselle akselille).

3.) Tarkistetaan lopputulosta kaikilta osa-alueilta käyttäen apuna silmämääräistä peilien heijastuksien tarkastelua. Putken takaa tarkentimen läpi tulee näkyä tämän mukaisia heijastuksia: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg106483#msg106483
Samoin putken edestä tulee näkyä tämän mukaisia heijastuksia: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg106525#msg106525
Yleensä näin ei ole eli jokin heijastus on selvästi pielessä kun asiaa tarkastellaan esim. A4-paperissa olevan muutaman millin kokoisen katseluaukon kautta (pitää tietää kuinka asetutaan katsomaan peiliheijastuksia juuri putken optisen akselin kohdalle). Tehdään pieniä korjauksia pääpeilin kallistukseen ja vielä pienempiä säätöjä apupeilin kallistukseen, kunnes peiliheijastukset ovat linjassa edestä ja takaa katsoen. Tilannetta voidaan tarkastaa ja hienosäätää Takahashin kollimointiskoopilla, mikä on erinomainen väline juuri apupeilin kallistuskulman säätöön. Ja kertoo se myös pääpeilin kallistuskulmasta, joskin sen apu on tässä suhteessa suuripiirteisempää. Tämän vaiheen jälkeen peiliheijastukset ovat kunnossa edestä ja takaa eli putken optiikka on lähellä oikeaa säätöään ja tämä yhteinen optinen akseli osoittaa keskelle putkea ja sen perässä olevaa tarkenninta (joka osoittaa tälle optiselle akselille).

4.) Siirrytään testaamaan kollimointitulosta tähdillä. Murtsilla on kehitettynä tähän oma iteroiva menetelmänsä, mutta nämä putken perussäädöt ovat sellaisia pilvisen päivän touhuja ja näitä voi/pitää sitten jatkaa tarkemman tähtitestin avulla. Itselläni on ollut kiusaa juuri siitä, ettei tuota GSO:n pääpeilin/tarkentimen linjausta ole pystynyt tekemään muilla menetelmillä kovinkaan tarkasti. Lopputuloksena on yleensä ollut putki, jossa optinen akseli kulkee putkessa vinossa (eikä osu tarkentimen keskelle) TAI sitten tarkentimen linjaus apupeiliin on tehty ilman pääpeilin tarkempaa linjausta putken keskelle. (Jos pääpeiliä yrittää säätää kohdalleen, niin se keikuttaa samalla tarkentimen vinoon, kiitos GSO:n neronleimauksen integroida nämä samaan pakettiin  :undecided:)
Hiukan konstikas putki kollimoinnin kannalta siis...
- Timo Inkinen

DarkSide

Voi jösses, mitä asiaan perehtymistä Timpe  :evil: Kaiken materiaalien ym lämpötilamuutosten korjailujen jälkeen
vielä tämmöinen palo täydellisyyden hakuun pistää hattuni kouraan matalalle...
Hienoa, kertakaikkiaan!

Ransu

Olen katsellut noita viimeisimpiä Timpen testikuvia ja aina vaan tulee mieleen kolmion muotoisista tähdistä "pinched optics" eli puristuksissa olevan optiikan aiheuttama tähden muoto. Ensimmäisissä testikuvissa tähdet olivat hyvinkin pyöreän näköisiä. Voi toki olla että RC käyttäytyy eri tavalla, mutta tuo minulle tulee mieleen.
Onko sinulla vielä tämä aiempi muutos voimassa, voiko nuo muovinpalat puristaa peiliä, kun viet putken kylmään ja rakenteet kutistuu?

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.02.2013, 22:21:39
Tämä projekti on edistynyt tuskaisen hitaasti. :sad: Tänään GSO:sta löytyi hiukan turhankin löysällä oleva apupeili, jonka kiiinnityksessä oli parantamisen varaa. Apupeili oli näet pitimessään suhteellisen löysästi paikallaan ja sitä kiristi paikalleen metallinen kiinnitysrengas ilman mitään välikappaleita. Lasi oli siis suoraan tuon metallirenkaan varassa ja kun tuon löysästi kiinnitetyn rakenteen vei ulos pakkaseen, alkoi putken kollimointi vaeltamaan sinne tänne. Lisäsin nyt ohuet muovinpalat kiristysrenkaan ja apupeilin väliin kolmelle kulmalle, joiden tarkoitus on painaa peiliä kevyesti paikalleen (poistin siis suoran metallirengas/apupeili kontaktin). Jollei tuo rakenne pidä apupeiliä paikallaan ongelmitta, niin sitten pitää miettiä jotain muuta välimateriaalia tuohon kohtaan.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 24.03.2013, 21:17:35
Olen katsellut noita viimeisimpiä Timpen testikuvia ja aina vaan tulee mieleen kolmion muotoisista tähdistä "pinched optics" eli puristuksissa olevan optiikan aiheuttama tähden muoto. Ensimmäisissä testikuvissa tähdet olivat hyvinkin pyöreän näköisiä. Voi toki olla että RC käyttäytyy eri tavalla, mutta tuo minulle tulee mieleen.
Onko sinulla vielä tämä aiempi muutos voimassa, voiko nuo muovinpalat puristaa peiliä, kun viet putken kylmään ja rakenteet kutistuu?

Hyvä kysymys. Olen ottanut tuon virityksen pois käytöstä jo monta viikkoa sitten, mutten tainnut kertoa siitä foorumille. Niin tai näin, purin apupeilin rakenteen nähdäkseni kuinka se on kiinni pitimessään ja siirtääkseni sen keskelle pidintä. Peilin alta löytyi kuusi kappaletta hiukan elastisia tarranauhan palasia, jotka pitivät peilin lujasti kiinni paikallaan ilman tuota tukikaulusta, jonka löysyyttä ihmettelin alkuvaiheissa (ks. liitekuva). Nuo tarrapalat irtosivat "käyttökelvottomina" peilin poistossa, joten laitoin tilalle silikonitipat käyttäen sitä kirkasta "veden kestävää ja elastista" saniteetti(?)silikonia, mikä "kestää 25% liikkeen saumavarastaan". Tukirenkaan jätin sitten hyvin löysälle, jottei se puristaisi peiliä missään tilanteessa. -> Ei pitäisi puristaa apupeiliä mistään.

Tässä tuli mieleen samalla vielä se Astro-Physicsin CCDT67 lyhennin, jossa on linssirakenne metallikauluksien välissä. Pitää vielä katsoa tämän lyhentimen osuus asiaan, joten kiitos muistutuksesta :smiley:

PS. Niitä kolmion muotoisia tai koma-virheisiä nuolia tulee muillakin, kun RC-putki on huonosti kollimaatiossa (vrt. esim. http://www.davidcortner.com/slowblog/20110815c.php). Tässä tulee vielä toissaillan 1x1 bin L-kanavan kuva M65/66 parista, jossa ei näy suuren suurta kollimointivirhettä, mutta jossa valojakautuman "hotspot" on vielä vinossa kuvan keskeltä. 

- Timo Inkinen

Jouko_Kettunen

Nyt alkaa Timpellä olla putki havaintokunnossa. Kun olet tutkinut GSO 10 RC:n sisuskaluja, voitko kertoa, miten pääpeili on tuettu. Voisiko se päästä jotenkin liikkumaan tukiensa päällä? Onko siellä joku kimmoisa silikonikiinnitys? Säilytän putkea normaalisti vaaka-asennossa, mutta havaintokohteet ovat lähempänä zeniittiä. Ongelmaksi on tullut, kun tarkennan kaukoputken kohteeseen, niin puolen tunnin kuluttua se on siirtynyt reippaasti pois fokuksesta (n. 10 magnitudin tähdet näkyvät selvästi rinkuloina). Kun tarkennan kaukoputken uudestaan, niin nyt tarkennus pysyy eikä suurikaan lämpötilan muutos pehmennä kuvaa kuin vähän. Ongelma ei ole fokuserissa, sillä se pysyy kyllä paikoillaan.