Avaruus.fi - keskustelualue

Kaukoputket => Katadioptriset kaukoputket => Aiheen aloitti: Timpe - 05-01-2013, 20:32:34

Otsikko: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 05-01-2013, 20:32:34
Edit: meni vahingossa väärälle alueelle, kun R-Cassegrainit kuuluisivatkin toisaalle... (siirtäisikö ylläpito tämän, kiitos!)

Kun näitä pilvisiä päiviä ja öitä riittää, niin otetaanpa tällainen projekti pilvisen sään jatkumiseksi... :tongue:
Kaavailen ison 300/1500mm Newtonin korvikkeeksi tähtikuvaukseen jompaa kumpaa näistä GSO:n "budjettiputkista" (ovat halpoja putkia Ritchey-Chretien tyyppisten putkien seassa).
GSO f/8 Ritchey-Chrétien - Carbon tube
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4346_GSO-10--f-8-Ritchey-Chr-tien---254-2000mm-RC---Carbon-tube.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4346_GSO-10--f-8-Ritchey-Chr-tien---254-2000mm-RC---Carbon-tube.html) (10" f/8, 2000mm)
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5069_GSO-12--f-8-Ritchey-Chr-tien-RC-Quarz-Mirror---Carbon-Tube.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5069_GSO-12--f-8-Ritchey-Chr-tien-RC-Quarz-Mirror---Carbon-Tube.html) (12" f/8, 2432mm)

Lyhentimeksi kaavailen tätä Astro-Physicsin CCDT67 (0.67x) lyhennintä, mikä löytyy jo kotoa:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4955_Astro-Physics-CCDT67-0-67x-Reducer-2----e-g--for-GSO-RC.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4955_Astro-Physics-CCDT67-0-67x-Reducer-2----e-g--for-GSO-RC.html)
Lisäksi mukaan tulee tämä välipala tarkentimen kollimointiavuksi (kun se fokkari on kumminkin vinossa ilman tuota):
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4043_TS-focuser-collimation-for-10--RCs--and-bigger--by-GSO-and-Astro.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4043_TS-focuser-collimation-for-10--RCs--and-bigger--by-GSO-and-Astro.html)

Tuolla lyhentimellä kuvauspolttoväliksi tulisi 1340mm (10") tai 1629mm (12"), valovoimaksi tulisi tällöin f/5.3. Kuvauskamerana on QSI 583ws KAF-8300 kennolla, joten käyttökelpoinen kuva-ala lyhentimen kanssakin taitaa riittää hyvin, kun GSO lupaa n. 30mm piirtoympyrää näille putkilleen ja KAF-8300 kennon diagonaali on vain 22.5mm. TS:n AP CCDT67 lyhentimen sivulla on tämä teksti:
"The Astro Physics tele compressor has originally been designed for telescopes with f/9 and slower. But tests have proven a very good suitability for the GSO RC telescopes. Stars are depicted tack-sharp within a field diameter of 29 mm."
Lisäksi tuon lyhentimen kerrointa voi säätää muuttamalla sen loittoetäisyyttä kennosta (tietyn marginaalin sisällä), joten sopiva kuvauspolttoväli löytynee putkesta melko helposti.

Nuo antamani linkit vievät hiilikuitu-rakenteisiin putkiin, koska en halua alumiiniputkea lämpötermisistä ja painosyistä (mm. IceInSpace aussi-foorumilla on ollut juttua fokuksen siirtymisestä lämpötilan muutoksen mukaan). "Hiilikuitu-sakko" on 10" putkessa +800 euroa ja 12" putkessa +600 euroa. Kummassakin putkessa on kiinteät peilit eli tarkennus tehdään vain erillisen tarkentimen avulla (=hyvä juttu kollimoinnin pysyvyyden suhteen).
Hiilikuituisena noiden putkien mitat ovat tässä:
10" weight 14,6 kgs, length 735mm incl. 3" focuser, tube diameter 294mm.
12" weight 18,0 kgs, lengh 960mm with 3" focuser, tube diameter 356mm.
Vanhan 300/1500mm Newtonin paino on 25 kg, pituus 1550mm ja halkaisija 364mm, joten käytettävyys-helpotusta on tulossa valitsin kumman tahansa noista putkista.

Putken perästä pitäisi löytyä 110mm tilaa kuvaustarvikkeille, johon saattaisi mahtua myöhemmin myös "SXV-AO-LF" lisäkikkula nykyisen QSI 583ws + OAG-yhdistelmän lisäksi. QSI sisäisellä filtteripyörällään säästää tilaa "kuvausjunan" suhteen. Vaihdan luultavasti jo tilauksessa tuon GSO-vakiotarkentimen tähän "Focuser Upgrade to the Starlight 2,5" Feather Touch FTF2525HD" -kittiin, niin saan motofokuksen mukaan ongelmitta ja tiedän tarkentimen tukevuuden ns. riittäväksi. Jos AO:n jättää pois laskuista tässä vaiheessa, niin kasassa on kumminkin merkittävä summa euroja uuteen kuvauslaitteistoon, jota pääsee (?) käyttämään muutaman kuukauden välein nykyisissä säissä.  :huh:

Huomaatteko siis jotain huomioitavaa laitteistosta, mitä tuosta yltä puuttuu? Hyviä tai huonoja puolia suhteessa Newton-kuvaukseen?
Jalustani kantaa kummatkin putket ongelmitta, kun se tekee sen jo tuolle möhkäle-Newtonilleni. Kuvauspolttoväli asettuu nykyisen polttovälini tienoille.

Tässä on vielä kuvat molemmista erilaisilla jalustoilla:
10" mikä jalusta? http://stelledelcielo.blogspot.fi/2010/10/prima-luce-gso-rc-10.html (http://stelledelcielo.blogspot.fi/2010/10/prima-luce-gso-rc-10.html)
12" Paramount ME-jalustalla: http://www.iceinspace.com.au/forum/attachment.php?attachmentid=98912&d=1313020799 (http://www.iceinspace.com.au/forum/attachment.php?attachmentid=98912&d=1313020799)

Kertokaa myös mielipiteitä siitä, kumpi malli kannattaisi valita? Tuo 12" hiukan hirvittää kooltaan ja hinnaltaan, mutta kun vanha apertuuri on 12" niin tuntuisiko se 10" RC heti kättelyssä liian pieneltä? Huomasin myös, että 10" mallin apupeilin peitto on 44% ja 12" mallissa 50%, miksiköhän?

Lopuksi vielä kiinnostuneille pari p-i-t-k-ä-ä aussiketjua GSO 12" RC-mallista ja analyysiä putkesta kriittisen käyttäjän silmin (Paul Haese (http://paulhaese.net)):
http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=75483 (http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=75483) (Taking delivery of GSO RC12)
http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=92127 (http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=92127) (The thread many have waited for. GSO RC 12)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timo Kantola - 05-01-2013, 21:57:47
Melestäni tuo :
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5873_Boren-Simon-PowerNewt-2-8-12-CF---12--F-2-8-Astrograph.html
olisi ehdottomasti paras valinta - jos näistä pitäisi valita  :tongue:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 06-01-2013, 11:02:25
Kumpi koko noista pitäisi valita.. paha mutta miellyttävä ongelma :grin:
10" olisi varmasti helpompi hallittava, mutta sinulla on niin hyvä jalusta etten usko 12" mallinkaan olevan ongelma. Ehdottomasti kumpi koko sitten tuleekin niin hiilikuituputki kannattaa valita, C14 alumiiniputkella muuttaa fokusta melkoisesti jo 4 asteen lämpötilamuutoksessa, hiilikuidulla lämpölaajenemisen aiheuttama fokuksen siirtymä olisi vain 1/5.
Tuossa Italialaisen 10" putken alla taitaa olla Astro Physicsin Mach1 jalusta, on muuten kaverilla upeita kuvia, mutta taitaa kuvauspaikkakin olla hiukan parempi.
Kollimointi RC-putkissa on ilmeisen haasteellista ja kuva on herkkä pienillekin kollimointivirheille, tosin kokemusta minulla ei RC-putkista ole niin en tiedä kuinka rakettitiedettä tuo loppupeleissä on.

Kelien perusteellahan täällä Suomessa ei kannattaisi investoida mihinkään muuhun kuin etäkäytettävän observatorion maksuihin :realmad:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 06-01-2013, 14:48:38

Kertokaa myös mielipiteitä siitä, kumpi malli kannattaisi valita? Tuo 12" hiukan hirvittää kooltaan ja hinnaltaan, mutta kun vanha apertuuri on 12" niin tuntuisiko se 10" RC heti kättelyssä liian pieneltä? Huomasin myös, että 10" mallin apupeilin peitto on 44% ja 12" mallissa 50%, miksiköhän?

Yritin löytää specsiä 12" RC:n apupeilin halkaisijasta, muuta ei löytynyt kuin Expressin sivulta 112mm. Sillä arvolla laskin 37% apupeilin peiton.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 06-01-2013, 19:27:44
Yritin löytää specsiä 12" RC:n apupeilin halkaisijasta, muuta ei löytynyt kuin Expressin sivulta 112mm. Sillä arvolla laskin 37% apupeilin peiton.

Tuo 50% lukema löytyy alumiiniputkellisesta 12" GSO RC-mallista:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4713_GSO-12--f-8-Ritchey-Chr-tien---304-2432mm-RC---Quarz-Mirror.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4713_GSO-12--f-8-Ritchey-Chr-tien---304-2432mm-RC---Quarz-Mirror.html)
"Central obstruction: 150 mm (50%)"

Epäilen siis, että tuon hiilikuitu 12" GSO RC:n tuotesivulla on virhe, koska TS ilmoittaa siinä näin:
"Central obstruction: 112 mm (44%)" (Tuo on juuri sama lukema kuin siinä 10" mallissa eli 112 / 254 = 0.44 = 44%)

Melestäni tuo : http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5873_Boren-Simon-PowerNewt-2-8-12-CF---12--F-2-8-Astrograph.html
olisi ehdottomasti paras valinta - jos näistä pitäisi valita  :tongue:

Newton-rakkauteni on saanut siinä määrin kolhuja kylkeensä, ettei lyhyt hiilikuitu-Newtonkaan nyt oikein houkuttele. Siinä on sitä paitsi "vain"  854mm:n kuvauspolttoväli ja haen liki vastaavaa 1400...1600mm tehollista kuvauspolttoväliä kuin nyky-Newtonissa on. En näet ole niin hirmuisen innostunut näistä laajemmista sumukuvauskohteista ja 300/2.8 teleobjektiivi hoitelee tällaiset kuvat tarpeen niin vaatiessa.

Kollimointi RC-putkissa on ilmeisen haasteellista ja kuva on herkkä pienillekin kollimointivirheille, tosin kokemusta minulla ei RC-putkista ole niin en tiedä kuinka rakettitiedettä tuo loppupeleissä on...

Olen käsittänyt, että RCT:n suuret kollimointivaatimukset tulevat esiin suurilla kennoilla kuten STL-11000M. Oman kamerani KAF-8300 kennokoko ottaa keskeltä RCT:n piirtoympyrää kuva-alan kennolle ja lyhentimellä saadaan mukaan putken piirtoaluetta hiukan laajemmaltakin. Pyrin tietysti optimikollimointiin tälläkin kamera/putkiyhdistelmällä.

Kelien perusteellahan täällä Suomessa ei kannattaisi investoida mihinkään muuhun kuin etäkäytettävän observatorion maksuihin...

Kerran se vain kirpaisee tilillä ja kalusto on sen jälkeen odottamassa aukkoja täyspilvisyyteen. En näet aio ihan helpolla myydä sieluani ulkomaisille etäobservatorioille, sen verran löytyy vielä sisua omaan tekemiseen ja kuvaamiseen :azn:

Tuo linkittämäni Paul Haese kertoili jossakin aussifoorumilla näin:
"I spent over 12 months imaging with the RC8 and only produced 15 or so images. Then I got bored with that and went back to wide field. I have just sorted the issues with my PME and produced 12 images since last August with wide field. Not bad 27 images in 2 years."
Ei ne sielläkään niin hirmuisia määriä kuvaa, mutta toki enemmän kuin näissä Suomen rupukeleissä pääsee kuvaamaan :huh:
Samalla foorumilla Haese mainitsi myös harmittelevansa alumiinirakenteisen GSO 12" RC:n hankintaa ja mietti sen tuunaamista hiilkuituputkella. Joutuu kuulemma fokusoimaan 40 minuutin välein 12" RC:n uusiksi.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 06-01-2013, 19:40:23
Kollimoinnista kirjoittelinkin jo tuonne toiseen ketjuun, mutta se ansaitsee tulla tähänkin:

http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4346679/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/all/vc/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4346679/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/all/vc/1)
Alla asiaa RC:n kollimoinnista:
" I expect anyone could learn to collimate the scope well--it's not that difficult. The only trick is realizing how critical it is; you need to get it just right or you are going to have bloated or astigmatic stars. The tolerances are quite small."
...clip...
"You pointed out that a lot of the results posted from these RC's are mediocre. With a couple of notable exceptions (including JCrilly here on Cloudynights and Craig Stark--the king of achieving high resolution/high quality images on a moderate budget), I don't think the scopes are really living up to their potential. I can't prove it, but I believe that the issue is with the owners not with the scopes. Again, above 1,500mm--perhaps even above 1,200mm focal length--getting really good images is challenging even with fairly good equipment. Your tracking and guiding have got to be perfect. Differential flexure needs to be eliminated. Seeing conditions must be above average. There can't be any mirror flop (or you need to use an off axis guider). Everything in the optical train needs to be perfectly square. Focus needs to be exactly right and needs to be maintained as temperatures shift. Even your polar alignment needs to be Spot on in order to avoid field rotation. In other words, it's unlikely that the optical tube itself is going to be what's limiting your results. In order to show the capabilities of the scope--any larger scope, not just these budget RC's--you need to nail everything almost perfectly. I think that's probably what's behind the mediocre results you have been seeing."

Tämä puoltaisi tuon pienemmän 10" GSO RC-mallin hankintaa... :huh:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: pnuu - 07-01-2013, 00:23:12
Tuo 50% lukema löytyy alumiiniputkellisesta 12" GSO RC-mallista:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4713_GSO-12--f-8-Ritchey-Chr-tien---304-2432mm-RC---Quarz-Mirror.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4713_GSO-12--f-8-Ritchey-Chr-tien---304-2432mm-RC---Quarz-Mirror.html)
"Central obstruction: 150 mm (50%)"

Epäilen siis, että tuon hiilikuitu 12" GSO RC:n tuotesivulla on virhe, koska TS ilmoittaa siinä näin:
"Central obstruction: 112 mm (44%)" (Tuo on juuri sama lukema kuin siinä 10" mallissa eli 112 / 254 = 0.44 = 44%)

Peitto pitäisi laskea pinta-alojen suhteista, ei halkaisijoista:

112^2 / 254^2 = 0,194 = 19, 4 % ja vastaavasti isommalle 12"-röörille saadaan 24,3 % (olettaen 150 mm apupeili).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 07-01-2013, 20:45:44
Peitto pitäisi laskea pinta-alojen suhteista, ei halkaisijoista:

112^2 / 254^2 = 0,194 = 19, 4 % ja vastaavasti isommalle 12"-röörille saadaan 24,3 % (olettaen 150 mm apupeili).

Juu, on tosiaan kaksi eri tapaa ilmaista peittoa, pinta-ala kertoo ehkä enemmän. Läpimitta ehkä kertoo kontrastista havainnollisemmin, makuasioita.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 07-01-2013, 21:42:21
Tuollakin näyttäisi olevan jotain juttua ja syitä RC:n apupeilin peittävyydestä:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/1,2,3,4,5,8/Number/4270512/Main/4269132 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/1,2,3,4,5,8/Number/4270512/Main/4269132)

Kontrastin lisäksi apupeilin halkaisijalla on vaikutusta kuva-alan tasaisuuteen, kuten täältä voi lukea:
http://www.dreamscopes.com/pages/projects-04/ccvrc-07.htm (http://www.dreamscopes.com/pages/projects-04/ccvrc-07.htm)
"There are numerous mentions on the Web regarding Ritchey-Chretien telescopes having a flat field. This is simply not the case for every Ritchey-Chretien. In other words, the term Ritchey-Chretien does not inherently imply "flat field." A Ritchey-Chretien Cassegrain can be designed with its secondary and primary mirrors having the same radius of curvature, thus yielding a true flat field, but this is NOT how most commercially produced telescopes are designed and made. To do so increases the central obstruction (of the secondary mirror itself, not the baffles) typically 50% or higher."

Tuon mukaan 10" GSO RC:ssä tulisi olla hiukan kaarevampi kuva-ala kuin 12" GSO RC:ssä (44% peitto suhteessa 50% peittoon). Toisaalta tuo 50% ei enää kuulosta niin pahalta, jos laskee sen pinta-alojen suhteena kuten "pnuu" tuossa laski (=noin neljännes pääpeilistä jää pimentoon 12" mallissa ja 10" mallissa viidennes). Pienellä kennolla (KAF-8300:lla) tuo 10" malli riittänee hyvin. En nyt oikein tiedä, mutta tuo 12" GSO RC näyttää jotenkin tekaisten tehdyltä & venytetyltä mallilta pienemmästä versiostaan. Ts. tuo 12"-GSO näyttää minusta kiinnityspannoista jotenkin heiveröiseltä suhteessa pienempään 10" malliin ja lisäksi jotenkin jo "ylisuurelta" järkäleeltä tuon Paramount ME:n päällä (se kuva ykkösviestissäni). :huh:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 09-01-2013, 11:28:58
Tuon kymppituumaisen pitäisi kyllä olla tuon sinun jalustan järkäleesi niskassa tukeva kuin juna kiskoillaan. Jos apertuuri riittää niin olisi varmaan hyvä valinta, ja kun joudut putkea siirtelemään jokatapauksessa taitaa pienempi koko aina olla valttia. Säästyvän rahanhan voisi aina käyttää osiin tuolla kameran ja putken välissä (fokuseri, lämpötilakompensaatio, välikappaleet, OAG / AO) , ne taitaisivat olla muun välineistön laatuun nähden se heikoin lenkki.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 09-01-2013, 19:46:23
Jep, kyllä tämä valinta taitaa kääntyä tuon pienemmän GSO RC10:n suuntaan hiilikuituputkella...
Löysin verkosta tämän kuvan, jossa mies pitää sylissä tuota 10" GSO:ta: http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=77439 (http://www.iceinspace.com.au/forum/showthread.php?t=77439)
Lisäksi tuolla sivulla on vertailukuva C9.25:een rinnakkain ja kummassakin tapauksessa tuo 10" RC putki näyttää ihan "riittävän suurelta"! :tongue:
Lähetin siis äsken TS:lle nipun kysymyksiä siitä, kuinka Starlight Instrumentsin moottoritarkentimeni kävisi tuon putken yhteyteen joko kokonaisena tai osina.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 11-01-2013, 23:52:03
Starlight Instrumentsin 2" tarkentimet FTF2015BCR tai FTF2020BCR menevät GSO:n 10"/12" RC-putkiin tällaisella adapterilla (http://starlightinstruments.com/store/index.php?route=product/product&path=38_60&product_id=269), minkä kuva on nyt foorumin liitteenä (verkosta tuota kuvaa ei saa, joten piti pyytää SI:lta sähköpostilla ja merkitä mitat tuohon päälle). Adapterin backfokus-pituus riippuu siitä, lasketaanko tuohon mukaan M117x1 kierteen paksuus. GSO 10" RC:n backfokus mitta on 9.25" (235mm).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 21-01-2013, 20:30:27
UPS toi tänään paketin TS:ltä, missä oli tilaamani GSO 10" RC-putki. Tässä siis muutama kuva tästä härpäkkeestä ja tulevasta projektiputkestani (kai tällä pitäisi saada kuviakin aikaan  :wink:)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_a.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_a.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_b.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_b.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_c.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_c.jpg/_full.jpg)

Tässä vaiheessa tuossa GSO10RC:ssä on kiinni vakiotarkennin, mistä muutama ensivaikutelma. Tuo on 3" kokoa ja vaikuttaa pintapuolisesti ulkoapäin katsoen ihan tukevalta tarkentimelta. Vahinko vain, että ensivaikutelma menee pieleen tältä osin, sillä tuo on käytettävyydeltään tyypillinen kiinalaistarkennin. Siitä löytyy erikseen lukitusasento, missä mikään ei liiku mihinkään (säätö pyörii tyhjää) ja sitten erikseen liikutteluasento, missä laitetta voi tarkentaa. Näiden kahden asennon välistä on vaikea löytää tukevaa ja liikuteltavaa säätöasentoa. Pikaisesti arvioiden GSO:n 3" tarkentimen tukevuus voisi riittää digijärkkäreille ja vähemmän vaativille käyttäjille, muttei enää CCD-kameroille ja itselleni. Tuosta fokkarista on hyviä (paljastavia) kuvia tässä (http://stargazerslounge.com/topic/116463-gso-254mm-f8-ritchey-cretien-first-impressions/) aussi-ketjun alkuviestissä. Vaihdan seuraavaksi tuon tilalle 300/1500mm Newtonista Starlight Instrumentsin FTF2020BCR tarkentimeni (näkyy tässä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/300_1500mm_photo_Newton_scope_June_2012_4.jpg) kuvassa), mutta tuohon menee viikko-pari kunnes tuo edellisviestissä näkyvä A20-272 adapterikappale tulee postista/tullista.

Maailmalta ovat raportoineet GSO:n RC-putkien sisäisistä heijastuksista, joten näistä hiukan lisää. GSO8RC:tä varten löytyi tämä sivu (http://paulhaese.net/gsobaffleflocking.html (http://paulhaese.net/gsobaffleflocking.html)), missä kerrotaan että tuon mallin baffle-putken sisäpinta pitäisi modata heijastamattomaksi. Omassa GSO10RC:ssä tuossa näyttäisi olevan kierteistys, minkä pitäisi estää heijastukset joten epäilen ettei tässä mallissa ole sitä ongelmaa.
Sen sijaan tämän (http://stargazerslounge.com/topic/142282-gso-rc8-internal-reflections/) ketjun sisäiset heijastukset ovat pykälää hankalampia. Ongelmaan törmännyt käyttäjä on onneksi selvittänyt heijastuksien aiheuttajan ja se kerrotaan tämän (http://stargazerslounge.com/topic/116463-gso-254mm-f8-ritchey-cretien-first-impressions/) ketjun viimeisessä viestissä: (lainaan sen tähän alle kokonaisuudessaan, kun hyötytietoakin katoaa netistä silloin tällöin)

" I've finally solved the reflection problem for good on my GSO 8" RC. And as a matter of fact, it had to go all the way up back to GSO. After several testings I did with a friend of mine, painting the inside of the focuser, flokking the adapters and so on to no avail, they aknowledged that there was a design flaw with the primary mirror baffle tube, and they redesigned it on our request.
The existing RCs can benefit from this new design, because the baffle tube actually has a thread at its end. So you just need to screw the extension they made to the existing baffle tube and here you go, no need to take the thing apart, just find some small hands that can reach the baffle tube through the spider.
I did some testings using a CCDT67 reducer, a configuration that was completely unusable beforehand (I used to have these big hallows all over the place, shooting with a DSLR) and well, I must say it solved my problem.
From there on, I have no clue how one can get the extension. I dealt this problem with a reseller here in France, and since we were the ones to hit the nail on that one, we got our extensions fo free. Maybe just see with whoever sold you the RC. GSO knows about all this, so I guess any reseller should be able to get hold of this item."


Tässä on kuva GSO10RC-putken tarkentimen sisään (optisen akselin sivusta katsoen):

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_d.jpg/_small.jpg)

Tuosta näkee hyvin, kuinka taustataivas pilkottaa apupeilin sivusta, kun mennään tarpeeksi sivulle optiselta akselilta. Jos tuolta sattuu löytymään sopivan kirkkaita tähtiä, niin nämä voivat aiheuttaa putkeen sisäisiä heijastuksia erityisesti lyhentimiä ja suurikokoisia kennoja käytettäessä. En tiedä tuleeko tästä ongelmaa omassa putkessani ja KAF-8300 kennolla, mutta ainakin ongelman aiheuttaja on nyt tiedossa GSO:lla ja sieltä on saatavissa korjausosa (jatkopala) pääpeilin baffle-putkeen. Testikuvia tästä tulee sitten myöhemmin, kun saan putken kuvauskuntoon (CCDT67 lyhentimellä ja omalla FT-fokkarillani).

Putken kollimointi näyttäisi olevan lievästi pielessä silmämääräisesti asiaa tarkastellen, mutta tämäkin oli tiedossa jo hankintahetkellä. Verkosta löytyi mm. tämä RC:n kollimointia puhdiskeleva "Collimation chronicles" blogikirjoitus (http://www.davidcortner.com/slowblog/20110815c.php). Tuolla on hyvän näköinen visuaalitesti RC:n kollimoinnin tarkistamiseksi (ks. "Hall of Mirrors"). Tilasin kollimointia helpottaakseni verkosta GSO10RC:lle "Bob's knobs (http://www.bobsknobs.com/)" kollimointiruuvit, jotka nekin ovat vasta matkalla Suomeen. Ai niin, putken painoksi mittasin vajaat 15kg, joten kyllä tätä kantaa paljon mieluummin kuin aiempaa 12" Newton-kuvausputkeani. Pitää vain huolen, ettei ota kiinni tarkentimesta, koska se on "yhtä palaa" pääpeilin pitimen kanssa (voi vaikuttaa negatiivisesti timmiin säädetyn putken kollimointiin, jos kollimointiruuveissa on yhtään löysää). Lisäksi unohtui mainita, että noissa kuvissa näkyy myös tilaamani tarkentimen kollimointirengas (link (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4043_TS-focuser-collimation-for-10--RCs--and-bigger--by-GSO-and-Astro.html)), millä fokkari ja pääpeili saadaan keskenään tarkasti linjaan.

Tekemistä siis riittää ennen kuin tuosta tulee kelvollinen kuvaustyökalu, mutten mitään muuta olettanutkaan tässä kiinalais-RC:n alle 3000 euron hintaluokassa :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jyrki - 21-01-2013, 20:46:40
Mahtavan näköinen putki  :cool: ...ei muuta kuin mahtavia kuvia ottamaan.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 21-01-2013, 20:47:50
Ja pilvisakkoa keräämään sielläkin päin...

Taitanee olla helpoin putken käsittelyratkaisu jos tuohon ylempään dovetailiin pistää tukevan kahvan.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ari Haavisto - 21-01-2013, 20:58:21
Onnea uudelle putkelle!
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Murtsi - 21-01-2013, 21:13:21
Onneksi olkoon uuden lelun johdosta, todeennäköisesti seuraavat pari viikkoa on selkeää mutta kun saat kaiken viriteltyä kohdalleen niin taivas sitten onkin pilvien peitossa epämääräisen ajan  :grin:

Toivottavsti kuitenkin olen väärässä.

Ps. ostin muuten itsekin GSO:n RC putken, kylläkin hieman pienemmän 6" tuumaisen version jota nyt virittelen kuvauskuntoon  :smiley: sattui olemaan basaarissa tyrkyllä ja kun kalliisiin putkiin ei ole varaa niin harjoitellaan sitten halvemmilla.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 21-01-2013, 21:18:12
Ps. ostin muuten itsekin GSO:n RC putken...

Kiitos, on näemmä tarttuvaa tautia tällainen laitteistoketjujen lukeminen... :tongue:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 21-01-2013, 21:43:40
Onnittelut täältäkin, on se vaan hyvännäköinen hiilikuituisena :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Tane - 22-01-2013, 02:47:47
 Hyvä ja käytännöllinen kuvausputki etenkin kun siihen tekee nuo suunnitellut muutokset. Viimeaikojen selkeiden öiden saattelemana tuli jo kokemusta kaksitoista tuumaisesta newtonista kameran edessä. Joskus se onnistuu, mitään takeita ei kuitenkaan ole. Mieluusti asetan puolta kevyemmän linssiputken että saa jotain aikaiseksikin. Kyllä harmaita hiuksia pakkaa tulemaan raskaalla kuormalla. Sanoisin ihan omana mielipiteenäni että kun liikutaan alle puolessa jalustan kantokyvystä niin asiat helpottuu, jatkuva turhauttava säätäminen vähenee ja päästään keskittymään oleelliseen...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: rintape - 23-01-2013, 09:49:44
Nätiltä näyttää, toivottavasti saadaan pian nähdä mitä sillä saa aikaan. Mulla noissa kuvissa kyllä eniten pistää silmään kuinka uusi hieno putki keikkuu pienen jakkaran päällä. Laita nyt äkkiä se johonkin pöydälle turvaan :tongue:

Jos saat laittettua vielä kuvaa kun putki on vaikka sylissä tai muuten siten, että sen mitat on selvästi nähtävissä. Näkisi oikein millainen jötkäle kyseessä.

Petri
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 23-01-2013, 22:03:09
Sehän on siinä jakkaralla 15kg painonsa ansiosta ihan tukevasti oman painopisteensä varassa :grin:
Tässä on vertailukuva kolmesta putkesta varastossa:

12" (f/5) Newton vs. 10" (f/8) RCT vs. 7" (f/10) MCT
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_comparison.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_comparison.jpg/_full.jpg)
RC10 ei ole kovin paljon pienempi apertuuriltaan suhteessa 12" Newtoniin, mutta pituudessa/painossa ja käsiteltävyydessä eron huomaa selvästi! :smiley:

Kun tuossa oli aiemmin puhetta GSO RC10:n tarkentimen kiinnityksestä ja siitä kuinka tarkennin ja pääpeilinpidin ovat "samaa kappaletta", niin tässä on kuva tämän väitteen tueksi. Tarkennin tulee kierteillä tuon laipan jatkoksi ja siinä laipan/runkokappaleen välissä näkyvät kolme eristettä ovat korkkia. Outo ratkaisu, mutta toisaalta tämä pitää aina tarkentimen linjassa pääpeilin kanssa, kun pääpeilin kollimointiruuveja käännellään. Toisaalta kollimointiruuvien varassa on sitten roikkumassa koko kuvauslaitteisto eli kollimointia ei voi jättää "löysälle".

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_f.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_f.jpg/_full.jpg)


Apupeilissä on pieni keskusmerkintä, minkä mukaan tarkentimen voi kollimoida tarkasti keskelle apupeiliä tämän (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4043_TS-focuser-collimation-for-10--RCs--and-bigger--by-GSO-and-Astro.html) lisäkappaleen avulla. Alkuperäinen tehdaskollimointi oli sivussa jo tässä kohdin eli lasersäde meni tuon kohdistusrenkaan ulkoreunalle (nollasin GSRCJ117 säätörenkaan kallistuksen ennen laserin käyttöönottoa).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_e.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_e.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 24-01-2013, 20:01:21
Täällä oli tunti selkeää pimeän tullen, joten ennätin pystyttämään GSO RC10:n jalustan selkään ja nappaamaan pari testikuvaa taivaalta. AstroPhysicsin CCDT67 lyhentimen arvolla 0.64x vakiotarkentimen sisääntarkennusalue ei enää riittänyt, mutta tähdet näyttivät kohtuulllisen hyviltä munkkirinkilöiltä koko kentän alueella. Otin ensiavuksi yhden 10mm M48 loittorenkaan OAG:n edestä ja tämän jälkeen systeemi tarkentui äärettömään myös vakiotarkentimella. Nyt lyhentimen kerroin oli jossakin 0.69x tienoilla ja kuvaan ilmestyi vinjetointia nurkkiin (olisikohan jostakin OAG/T2 loittorengassysteemistä). Sitten 8/8 pilvet tulivatkin taas taivaalle ja estivät loput tähtitestailut.  :undecided:

Toisaalta sain tullattua tänään Starlight Instrumentsin tarkentimeen tilatun GSO-adapterin, joten se tulee huomenna perille ja pääsen eroon tuosta GSO:n vakiotarkentimesta. Jo tämän lyhyen kokeilun aikana huomasi, kuinka hankalaa tuon kiinalaishärpäkkeen käyttö on, kun lukitusruuveja sai olla jatkuvasti kiristämässä ja löysäämässä kuvaamista/tarkentamista varten (muutoin Crayford-kiskon kitkaveto pyöritti -15C pakkaskelillä vain tyhjää). Starlight Instrumentsin tarkennin on lisäksi GSO:n tarkenninta lyhyempi, joten saan CCDT67:n sopimaan paremmin tarkennusalueelle sen kanssa. Tälle päivälle kirjataan siis vain vähäistä edistymistä tähän projektiin.

Tässä vielä kuvat putkesta jalustan päällä...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_g.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_g.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_h.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_h.jpg/_full.jpg)

Putken huurresuojakin pitäisi ehtiä väsäämään, nyt tuossa on putken nokalla vain DewNotin lämmityspanta...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: prototype - 24-01-2013, 23:28:07
On kyllä komee setti. Ensikuvia mielenkiinnolla odottellessa :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 25-01-2013, 21:07:42
Ensikuvia saa vielä odottaa... :huh:

Tänään oli tunti-pari sumupilven sekaista yötaivasta saatavilla, joten tein nämä valmistelut:
* kiinnitin putkeen adapterikappaleen, millä sain Starlight Instrumentsin moottoroidun tarkentimeni kiinni. Huomasin, että tämä yhdistelmä on ihan yhtä pitkä kuin GSO:n vakiofokkari, joten CCDT67 lyhentimen loittoetäisyyttä piti säätää, jotta fokus löytyisi tarkentimen tarkennusalueelta. Askartelin siis lyhyiden T2 renkaiden kanssa ja kiroilin tiukkaan junttautuneiden 5mm ja 10mm loittojen kanssa, kunnes sain T2-palikat uudelleen sopivaan järjestykseen TSOAG27:n ja QSI583ws:n kanssa.
-> Edellisen lopputuloksena asetin noin 85mm loittoetäisyydeksi CCDT67 lyhentimen laipasta kennolle ja tällöin sen lyhennyskertoimeksi pitäisi tulla noin 0,67x ja putken loppupolttoväliksi 1344mm (f/5.3). Ks. oheinen liitetiedosto, johon olen sijoittanut CCDT67:n lyhennys-laskentakaavan ja muutamia muita arvoja, kuten lyhentimen piirtoympyrän koon tämän ohjeen mukaan: "To calculate the compression, take the focal length of the telecompressor subtract the distance from the center of the telecompressor’s optic to the focal plane and then divide the difference by the telecompressor’s focal length." (lyhentimen ohjekirjasta)

* tarkistin teorian sopimisen käytäntöön eli sain nyt putken fokukseen myös uudella tarkentimella ja tuolla lyhennin/OAG/CCD-kamera kombinaatiolla. Tämän jälkeen piti ajaa FocusMax:lle uudet V-käyrät (uudelle putkelle) ja etsiä tarkennetusta kuva-alasta putken sijainti AstroTortillalla, jotta Tortilla fakiirit saisivat lisää laskettavaa tuonne Tortilla ketjuun :grin: (Tuolta nähdään kuinka paljon pieleen tuo oma polttoväli-arvioni meni...)

* OAG-portissa oleva Lodestar seurantakamera piti myös saada fokukseen, joten hiukan T2-loittojen viritystä sinnekin. Tästä tuli myös uusi ihmettelyn aihe eli lisään jatkokysymyksen OAG:n kollimoinnista tuonne toiselle alueelle.

* otin yhden (!) 10s testikuvan tällä kokoonpanolla, jotta nähdään miltä lyhennetty GSO 10" RC:n kenttä näyttää. Tässä vaiheessa Newtonista siirretty moottoritarkennin on vielä kollimoimatta ja putken pääpeilin kollimointiinkaan en ole koskenut. Tarkennettu ruutu näytti silti pikaisella katselulla ihan kelvolliselta, mutta laitan sen näkyviin vasta kun kuvausläppäri on temperoitunut pakkasilmasta takaisin huoneenlämpöön.
<Tämä projekti jatkuu siis huomenna...>
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: DarkSide - 25-01-2013, 23:18:23
Onnittelut Timpelle uudesta tykistä  :grin: ...Ja samalla ikuisesta kollimointiprojektista,
Timpe kun lukeutuu näihin "perfektionisteihin"  :grin: :grin: Ei kuitenkaan paha asia!
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 25-01-2013, 23:57:44
... Ja perfektionismista puhuu mies jolla on FSQ, ODK ja paramount ME, taitaa pata kattilaa soimata ja molempien tulokset puhuvat kyllä puolestaan. Te tekisitte hienoa jälkeä millä tahansa laitteilla :P
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 26-01-2013, 21:04:20
Äläs nyt manaa, Jyrki! Santel MCT:n jälkeen tällaisen putken kollimointi tuntuu jo sangen helpolta tehtävältä.

Otin tänään kuvat "uudesta" tarkentimesta, joten tällainen fokkari siinä nyt on kameraa tukemassa... (jo helpotti eli tällaisen avulla putken tarkentelu sujuu ongelmitta ja kamera pysyy järkähtämättä paikallaan siinä mihin sen on asettanut  :smiley:).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_j.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_j.jpg/_full.jpg)


Ja sama lähtö nyt kameran kanssa. Tästä näkyy samalla TSOAG27:n kytkentä QSI 583ws:n eteen, se Astro Physicsin CCDT67 lyhennin menee kokonaan tarkentimen sisään eikä vaadi siksi fyysistä backfokusta yhtään, optisestihan se siirtää fokusta eteenpäin kohti pääpeiliä. Kameraa pystyy pyörittämään tarkentimessa 360 astetta  ympäri ilman että mikään ottaisi kiinni mihinkään (pois lukien nuo kaksi lukitusruuvia, mitkä ottavat kiinni OAG:n prisman kallistussäädön säätöruuviin ja estävät sen asennon käyttämisen). Kameran fokus asettuu siis ihan hyvään paikkaan tällä tarkentimella :smiley:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_i.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_i.jpg/_full.jpg)


Tässä on se eilinen 10 sekunnin testikuva, josta mainitsin lyhyesti (putken uusi tarkennin oli hiukan vinossa, joten oikeaan reunaan tuli tuo pieni muotovirhe). Kollimoin tänään laserilla  FeatherTouchin kohdalleen ja samoin apupeilin säädön.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_FirstLight_img.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_FirstLight_img.jpg/_full.jpg)


Sama kuva PhotoShopissa Curves-venyteltynä (ilman flat-kalibrointia), jotta putken ja lyhentimen valojakautuma näkyisi selvemmin. Hiukan oudon näköinen tumma rengas, mutta tuo kalibroituu varmaan nätisti flat-kuvilla. Tietääkö joku tämän aiheuttajan (itse veikkaisin tuota lyhentäjää, kun 2000mm polttoväli pilkotaan 1340mm tienoille)?

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_FirstLight_img_stretch.jpg/_full.jpg)

Latasin myös kuvausläppäriin CCD Inspectorin koeversion ja mittasin tuon testikuvani sillä.
Mitä tästä tuloksesta voi sanoa? Ollaan ilmeisesti aika lähellä oikeaa kollimointia, vai kuinka? Ainakin tämä on fiksumman näköinen kuin liitekuvaksi lataamani Newton-putken kenttä joltakin aiemmalta kuvauskerralta... :shocked:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_start_img.JPG/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 27-01-2013, 18:06:00
Vielä GSO:n laadusta sen verran, että ruuveja tarkistaessani löytyi Losmandy-kiskon kiinnityksestä putken etuosasta ruuvi, mikä oli "korkannut kierteensä" täysin. Toisin sanoen M5 kuusiokoloruuvi oli paikallaan, mutta pyöri vapaasti paikallaan. Korjasin tilanteen vaihtamalla tilalle 5mm pidemmän ruuvin (omasta miljoonalaatikostani), mikä yletti sitten alumiini-vastakappaleessa oleviin kierteisiin saakka ja kiristi Losmandy-kiskon nurkan paikalleen. Että tällaista kiinalaislaatua tässä putkessa... :undecided:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 27-01-2013, 19:29:57
Että tällaista kiinalaislaatua tässä putkessa... :undecided:

Jos epäilyttää kestääkö ehjäksi jääneet kierteet, voisi ehkä tehdä uudet m-8 kierteet ja pistää m-8 pultti tilalle. Tai jos haluat käyttää m-6 pulttia, niin tehdä ns. helicoil-kierteet, joka vaatii jousen laittamista ylikokokierteisiin.

edit tässä Finntoolsin hinnasto (jos ei lähempää löydy): http://www.finntools.fi/pdf/Hinnasto54screen.pdf
sivulla 59 on niitä sarjoja
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Kaizu - 27-01-2013, 19:47:50
M5:n tilalle voi tehdä M6 kierteen mutta ruuvin kannan koko on myös isompi eikä sovi upotukseen.
Jos korkanneen osan alta löytyy ehjää kierrettä n.1,5 x ruuvin halkaisija, lujuus riittää hyvin.
Työpaikallani on myös alettu käyttää kiinalaista laatutavaraa, tuo alkaa olla tuttua.

Kaizu
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 27-01-2013, 20:41:24
Ai niin, se olikin m-5 pultti, sitten m-5 korjaussarja olisi oikea. (jos on tarpeen)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 28-01-2013, 18:11:31
Jos korkanneen osan alta löytyy ehjää kierrettä n.1,5 x ruuvin halkaisija, lujuus riittää hyvin.

Ehjää kierrettä löytyy noin 10 mm matkalta ja nyt siitä tuli käyttöön noin 4 mm:n matka (oletan että noin millin matkalta ehjää kierrettä turmeltui kiinalaisten käsittelyssä ja tuo korvaava ruuvi on nyt noin 5 mm pidempi kuin alkuperäinen). Pitänee katsella täydet 10 mm pidempää M5 uusioruuvia tuohon, mikä antaisi paremman mielenrauhan. Kirjoittelin tästä myös TS:lle viestin, niin tietävät putken alkuperäisestä virheestä mahdollisesti myöhemmin esiintyvien ongelmien varalta (TS:n vastaus on vielä saamatta).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 29-01-2013, 21:46:22
TS:ltä tuli vastaus GSO:n ruuvivirheeseen, että antavat -5% alennusta putken hinnasta. Tällöin tuolle miljoonalaatikosta kaivetulle M5 ruuvilleni tulee hintaa noin 140 euroa! Kiitos ja kumarrus Saksan suuntaan, kun ymmärsivat asiakaspalvelun tärkeyden jo pikkuvihjeestä ("Problem solved, but it was unpleasant to find our a quality problem like this from my brand new scope. Maybe you want to compensate this for me somehow?")   :cheesy:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 03-02-2013, 21:32:52
Tuli mieleen katsoa, miltä putken tarkentimen/apupeilin kollimointi näyttäisi Howie Glatterin TuBlug kollimointilaitteen (http://www.collimator.com/) kautta. Tuo lähettää kohdistusmerkkiin lasersäteen Barlowin kautta ja näyttää takaisin tulleen kohdistusmerkin heijastuskuvan 45 asteen kulmassa olevalle tasolle. Kohdistusmerkki säädetään apupeilin säädöillä lasersäteen tuloaukon ympärille symmetrisesti (kuva täällä (http://www.collimator.com/img/products/2.jpg)).

Tuon mukaan apupeilin kollimointi oli eri tavalla pielessä kuin yksisäteisellä laserilla asiaa tarkastellen, joten säädin kokeeksi RC:n apupeilin tämän mukaan. Otin testikuvan puolipilviseltä tähtitaivaalta (siksi niukasti tähtiä) ja totesin, että nyt ollaan enemmän pielessä kuin aiemmin! :shocked:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_Collimation_tests_img1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_Collimation_tests_img1.jpg/_full.jpg)

Sama kuva CCD Inspectorin tulkitsemana:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_collimation_tests_CCDI_img1.jpg/_small.jpg)

Tämä Barlowilla tapahtuva kollimointisäätö on kertaluokkaa tarkempi säätö kuin yksisäteisen laserin kautta tehty säätö, sillä tuolla näkyivät myös laserin sekundääriheijastukset (laserkollimaattorin valkoinen pohja ja laserin tuloaukko). Nämä toissijaiset heijastukset jäivät tässä säädössä heijastustason reiän viereen, vaikka itse apupeilin keskimerkki olisi säädetty keskelle laserin tuloaukkoa. Tarkistan seuraavaksi saanko nuo kummatkin heijastukset samaan pisteeseen muuttamalla vain apupeilin ja tarkentimen kallistussäätöjä.

Lisään sitten kuvat tästä TuBlug-säädöstä, sillä tämä olisi todella näppärä/tarkka tapa tarkistaa apupeilin/tarkentimen linjaus. Tämän ja tähtitestikuvan kautta selvinnee myös se, onko tuo apupeiliin tehty kohdistusmerkki oikeasti keskellä apupeiliä vai onko se kiinalaiseen tapaan "keskitetty" :wink:
(Olisi sangen mukavaa, jos selkeää säätä tulisi edes tipoittain, niin saisi tätäkin asiaa edistettyä...)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 05-02-2013, 20:52:58
Lisään sitten kuvat tästä TuBlug-säädöstä, sillä tämä olisi todella näppärä/tarkka tapa tarkistaa apupeilin/tarkentimen linjaus.

Vaihteeksi taas RC:n kollimointiharjoituksia eli uusiksi opettelua, kun tuo aiempi tarkkuus ei riittänyt.

Linjasin ensin tarkentimen keskelle apupeilissä olevaa kollimointimerkkiä ja tarkistin samalla suuntausta laserkollimaattorin holograafisella lisukkeella. Tässä asemoidaan laserin ristikko näkymään tasaisesti tuossa heijastuksessa eli säädetään vain tarkentimen kollimointiruuveja.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Focuser_alignment.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Focuser_alignment.jpg/_full.jpg)

Merkitsin kuvaan nuolella epäjatkuvuuskohdan, minkä ulkopuolella näkyy laserin ristikko GSO:n puutteellisen baffle-tuben raosta. Kollimointi tuli tehtyä tuon sisällä olevan heijastuksen mukaan ja tämä ristikon käyttö on tarkempi tapa kuin yksisäteisellä laserilla katsominen (apupeilin heijastuksen palauttaminen lähtöpisteeseen).

Seuraavaksi Howie Glatterin TuBlug kollimointilaite tarkentimeen ja apupeilin säätöjen kimppuun. Tämän verran oltiin pielessä ennen TuBlug-säätöä...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/TuBlug_secondary_alignment.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/TuBlug_secondary_alignment.jpg/_full.jpg)

Ja tähän tarkkuuteen päästiin tuolla TuBlug-laitteella... :smiley:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/TuBlug_secondary_alignment_fixed.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/TuBlug_secondary_alignment_fixed.jpg/_full.jpg)

Lisäsin verkkoon myös Quicktime-videon TuBlug laitteessa olevan laserkollimaattorin liikuttamisesta ja tästä näkee hyvin kuinka "tunnoton" TuBlug on tuolle valolähteen (laserin) asennolle kollimointilaitteessa. Laseria saa heiluttaa okulaariholkissa oleva klapin verran ympäriinsä, mutta tämä ei muuta apupeilistä tulevan heijastuksen paikkaa yhtään mihinkään eli tämän tavan säätötarkkuus on todella hyvä (jos se keskusmerkki on tarkasti paikallaan)! :cheesy: (Jätin tuossa testissä laserin kiinnitysruuvin löysälle ja tuo heilutusliike tapahtuu siis löysästi holkissa kiinni olevassa laserkollimaattorin rungossa.)
Tässä videon latausosoite: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/TuBlug_collimation_laser_movement.mov (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/TuBlug_collimation_laser_movement.mov) (640x480 px, 8.23 MB)

Murtsi kyseli eilen sähköpostilla, kuinka RC:n kollimointini etenee ja vinkkasi ottaneensa itse testikuvia RC-kollimoinnista flat-kuvien muodossa. Näistä oli nähnyt hyvin valojakautumasta, mihin suuntaan kollimointi on vinksallaan. Jatkojalostin Murtsin kollimointi-ideaa (kiitos Murtsi!) hiukan eteenpäin ja asetin putken flat-boksin eteen, CCD-kameran kuvaamaan sitä (MaxIm DL:n Focus skripti, 4x4 bin ja jatkuva toistosilmukka). Nyt MaxIm:n ruudulla näkyi hidas (=kuvapäivitys kerran seitsemässä sekunnissa) "live-video" tuosta flatboksistani. Sopivasti kuvan näyttövenytystä säätämällä sain flat-kuvan "hotspotin" eli kuva-alan valoisan keskustan hyvin näkyviin. Nyt pääpeilin kollimointiruuveja oli helppo kääntää ja katsoa läppärin ruudulta mihin suuntaan mikin kollimointisäätö vaikuttaa. Keskitin näillä pääpeilin kollimointisäädöillä live-kuva-alalle mahdollisimman hyvän valojakautuman eli siirsin "hotspotin" keskelle kuvaa. Nämä pari kuvaa selventävät loput tästä kollimointitavasta...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Flat_Live_prime_mirror_collimation.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Flat_Live_prime_mirror_collimation.jpg/_full.jpg)

Lopputulos:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Flat_Live_prime_mirror_collimation_result.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Flat_Live_prime_mirror_collimation_result.jpg/_full.jpg)

Olipas helppo pääpeilin peruskollimointi, suosittelen kokeilemaan jos kollimointi on pahasti pielessä! :cheesy:  (Tätä kollimointitapaa pitänee kokeilla myös Santel MCT:n pääpeilin kollimoinnin viimeistelyyn.)  Nyt odotetaan taas uteliaana seuraavaa selkeää tähtitaivasta, jotta nähdään mihin tarkkuuteen tällä kollimointitavalla päästiin. GSO:n pääpeili oli nyt sivussa oikeasta kollimoinnista noin "1,5 pölypalleron mitan verran", mikä näkyi noissa aiemmissa testikuvissani reunatähtien muodon vääristymisenä. RC:n kollimointia voi verrata kahden pallon asettamiseen päällekkäin, sillä tässä putkityypissä on kaksi hyperboloidi-peiliä, joiden pinnat pitää saada suunnattua toisiinsa riittävällä tarkkuudella (vieritä täältä linkki (http://www.optics4kids.org/home/tutorials/lensesmirrors.aspx) esiin RC-putken rakenteesta).

Edit: Lue ketju loppuun ennen kuin uskot näitä juttuja... tieto on lisääntynyt matkan varrella :tongue:
Ai niin, puhuin aiemmin RC-putken "Hall of Mirrors" kollimoinnista. Tässä on periaatekuva siitä, mitä sieltä putkesta pitäisi näkyä, kun apupeilin kannatinvarsi ja sen heijastus linjataan päällekkäin: (vaikea ottaa kuvaa täsmälleen oikeasta kohtaa)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RC_Hall_Of_Mirrors.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RC_Hall_Of_Mirrors.jpg/_full.jpg)

Tuota "peilihallia" voi kiertää ympäri liikuttamalla päätä apupeilin ympäri sen reunalinjaa pitkin. Lähellä oikeaa kollimointia olevassa RC-putkessa tulee mukava spiraalikierre-efekti, jossa peilit jatkuvat symmetrisesti kaukaisuuteen :shocked:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: TuRe - 06-02-2013, 11:17:30
Timpe, olisiko tuo Howie Glatter 2" kollimaattori suositeltava ja tarkka myös Newtonin kollimointiin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 06-02-2013, 20:25:02
Newtonille se tuBlug kollimaattori on alunperin tarkoitettukin ja juuri umpinaisille putkille, missä peilin takaa ei pääse näkemään apupeiliä ja tarkentimessa olevan laserkollimaattorin pohjalevyä. TuBlug on helppokäyttöinen + laadukas apuväline ja minusta se oli hyvin hintansa arvoinen, sillä se nopeuttaa Newtonin pääpeilin kollimointia merkittävästi. Tuo löytyy nyt jo EU-alueeltakin, mutta omani tilasin USA:sta OPT Corp:n kautta (hinnaksi tuli 4/2011 yhteensä 144€ tulleineen), kun esim. Astroshop.eu myy tätä nyt 149€ + pk hintaan link (http://www.astroshop.eu/laser-pointers/howie-glatter-tublug-2--/p,21636). Tarkkuus riippuu fokuseriputkesta (ja siitä pääpeilin keskusmerkistä), mihin tämän työnnät. Kannattaa kiepaista teippi kertaalleen 2" holkin ympäri sen reunaan, jotta tuBlug asettuu putkeen luotettavasti/tyköistuvasti joka kerralla samaan asentoon. Voin tuoda tuon Hauholle näyttöön, mutten myy omaani pois :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 20-02-2013, 23:05:20
Nyt odotetaan taas uteliaana seuraavaa selkeää tähtitaivasta, jotta nähdään mihin tarkkuuteen tällä kollimointitavalla päästiin.

Tänään oli 45 minuuttia "selkeää" säätä, jonka pystyi hyödyntämään kun pystytti pilvisyyden aikana kuvauskaluston paikalleen ja jäi odottamaan satelliittikuvista näkyvää selkeän taivaan vuonoa zeniittiin. Sain siis muutaman testikuvan lisää (5min L + 3min RGB), joista selvisi että lisäsäätöä tarvitaan paremmalla ajalla tehtäväksi.

Tässä siis hitusen verran epämääräisen muotoisia tähtiä luminanssi-kanavasta (pitää ottaa uudet testikuvat maltillisemmalla valotuksella, tässä 5 min)...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Misam20022013-001L_300s_1x1_star_shapes.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Misam20022013-001L_300s_1x1_star_shapes.jpg/_full.jpg)

Ja tässä samasta kuvasta venyteltyä valojakaumaa (ilman flat-kalibrointia)... Näyttää samalta kuin tuo yllä oleva flat-kuva-testini ja kertoo samaa kieltä eli kollimointi ei ole vielä ihan 100% tikissä kun nuo lyhentimellä tulevat valolaikut menevät noin epätasaisesti tuohon kuva-alalle. Saattaa olla, että pienennän lyhennyskerrointa (pidennän putken polttoväliä/heikennän valovoimaa), jos tätä ei saa muutoin paremmaksi.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Misam20022013-001L_300s_1x1_luminosity.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Misam20022013-001L_300s_1x1_luminosity.jpg/_full.jpg)

Sitten 2x2 bin kuva, jossa tuli esiin KAF-8300:n bloomaus-taipumus kirkkaammissa tähdissä. Tässä siis 3 minuuttia Misamin tähtiä ja fotonien ylivuoto oikealle, vaikka kenno on ns. "anti-blooming" kenno :huh:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Misam20022013-001G_480s_2x2.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Misam20022013-001G_480s_2x2.jpg/_full.jpg)

Jatkoa seuraa, kun säät sallivat.

Edit: Murtsilta tuli hyvä muistutus tarkistaa vielä apupeilin kollimointiruuvien kireys, sillä liikakiristys saattaa vääristää *CT:n kuvaa (kuten Hauholla juteltiin).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 21-02-2013, 22:03:59
Muutin tänään AP CCDT67 lyhentimen etäisyyttä kennosta ja nyt siitä tuli "CCDT71" lyhennin :tongue:
Sen antama kerroin on nyt noin 0,71x ja kuvauspolttoväliksi tulee tällöin 1420mm (F/5.6). Tuo on hiukan armollisempi putken valojakautuman kannalta, jollei muuta. Löysäsin myös hiukan apupeilin kollimointiruuveja, jotteivat ne painaisi peilin aluslevyä mutkalle ja vääntäisi apupeiliä solmuun. Tein samalla lisää putken kollimointiharjoituksia ja tuossa kävi ilmi, että tarkentimen kollimointia joutuisi säätämään GSO RC:ssä aina kun pääpeilin säätöihin kosketaan (GSO RC:ssä nämä säädöt vaikuttavat toisiinsa, koska fokkari on kiinni samassa kappaleessa pääpeilin pitimen kanssa). Toisin sanoen jos pääpeilin suuntausta muuttaa, niin laserin piste seilaa apupeilissä olevaa keskitysmerkin ympärillä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 23-02-2013, 21:34:29
Täältä löytyy GSO10RC:n kollimoinnin "virallinen" tarkistusohje:  :wink:
https://www.astronomics.com/documents/astro%20tech/astro-tech%20at10rc%20collimation%20sheet.pdf (https://www.astronomics.com/documents/astro%20tech/astro-tech%20at10rc%20collimation%20sheet.pdf)

(Sama ohje GSO6RC:lle täällä: https://www.astronomics.com/documents/astro%20tech/astro-tech%20at6rc%20collimation%20sheet.pdf (https://www.astronomics.com/documents/astro%20tech/astro-tech%20at6rc%20collimation%20sheet.pdf) ja GSO8RC:lle täällä: https://www.astronomics.com/documents/astro%20tech/astro-tech%20at8rc%20manual.pdf (https://www.astronomics.com/documents/astro%20tech/astro-tech%20at8rc%20manual.pdf))
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 27-02-2013, 22:21:39
Tämä projekti on edistynyt tuskaisen hitaasti. :sad: Tänään GSO:sta löytyi hiukan turhankin löysällä oleva apupeili, jonka kiiinnityksessä oli parantamisen varaa. Apupeili oli näet pitimessään suhteellisen löysästi paikallaan ja sitä kiristi paikalleen metallinen kiinnitysrengas ilman mitään välikappaleita. Lasi oli siis suoraan tuon metallirenkaan varassa ja kun tuon löysästi kiinnitetyn rakenteen vei ulos pakkaseen, alkoi putken kollimointi vaeltamaan sinne tänne. Lisäsin nyt ohuet muovinpalat kiristysrenkaan ja apupeilin väliin kolmelle kulmalle, joiden tarkoitus on painaa peiliä kevyesti paikalleen (poistin siis suoran metallirengas/apupeili kontaktin). Jollei tuo rakenne pidä apupeiliä paikallaan ongelmitta, niin sitten pitää miettiä jotain muuta välimateriaalia tuohon kohtaan.

Palautin samalla apupeilin ne säätöön kuusiokoloruuvit, jotka olin korvannut Bob's Knobs ruuveilla. Bobin nupit alkoivat tuntumaan turhan karkeilta hehtaari-työkaluilta RC:n apupeilin kollimointiin (mitä on tullut tehtyä "muutamaan kertaan" tuon heiluvan apupeilin takia). Mitäköhan muuta vielä? :huh:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: DarkSide - 02-03-2013, 00:02:32
Tämä projekti on edistynyt tuskaisen hitaasti. :sad:
Näillä keleillä ymmärrän tuskasi  :evil:

Mitäköhan muuta vielä? :huh:
No äläpä manaa hyvä mies. Kaikkeahan voi sattua ja mihinkään ei ole lopulta tyytyväinen. Ei tuo viimeisin kuva pahalta näyttänyt.
Jospa tyytyisit "vain" 98% tikissä olevaan materiaaliin. Tiedän kyllä pyrkimyksesi täydelliseen 100% tulokseen, mutta pystyykö säätömahdollisuudet samaan kun on kyse sarjavalmisteisesta putkesta? Karkeahkot säätöruuvit ja välykset luovat ammottavan aukon itseluottamukseen lämpötilanmuutosten kera. Jospa sinustakin tuo kuva olisi jo siedettävä? Mielestäni jo on..
Kirjoitukset aiheesta ovat kuitenkin TODELLA hyvää luettavaa ja antavat ajattelemisen aihetta.
Kiitos Timo.   
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 02-03-2013, 23:06:47
Kirjoitukset aiheesta ovat kuitenkin TODELLA hyvää luettavaa ja antavat ajattelemisen aihetta.

Kiitos, mutta suhtautukaa näihin raapusteluihini vielä pienellä varauksella.  :azn:
Jahka saan putken täyteen kuntoon, niin kertaan tänne kuinka RC kollimoidaan "hyvin" kotiolosuhteissa.
Meillä on nyt menossa Murtsin kanssa sellainen kahden RC-putken kollimointisessio (Murtsilla GSO 6" RC) ja näitä RC-putken ominai(tui)suuksia on tullut tutkittua jo pidemmän aikaa ja vaihdettua samalla mielipiteitä eri kollimointimenetelmien (pääosin kehnoista!) lopputuloksista. Murtsilla näyttää tällä hetkellä jo hyvältä oman RC:n kanssa, mutta omalla kohdallani on vielä hakemista tuon peruskollimoinnin kanssa viimeisimmän purkuoperaation jäljiltä. Täällä sivulla (http://www.planewave.com/index.php?page=3) on kehuja CDK:n puolesta ja RC:tä vastaan, mutta omalta kannaltani tässä vaiheessa tärkein lauselma RC-putkista on tässä:
"Having an aberration free telescope design means nothing if the optics cannot be aligned properly.  Many Ritchey owners never get to take full advantage of their instrument’s performance because the Ritchey is very difficult to collimate.   Aligning the hyperbolic secondary mirror's optical axis to the optical axis of the primary mirror is critical in the Ritchey design, and the tolerances are unforgiving."

Olen tässä vaiheessa tarkistanut että putken apupeilin keskusmerkki on tarkasti keskellä peiliä ja pääpeilistä löytyy asennosta 0,8...1.0 mm sivuttaispoikkeama, minkä korjaaminen on hyvin työlästä (toivottavasti ei vaikuta liikaa loppukuvaan). Siinä sivussa olen hakenut eri tavoin 90% hyvää kollimointia, mutten ole vielä löytänyt lopullista viisastenkiveä tähän tavoitteeseen. Tässä malliksi edellisillan tähtikuvastani 100% siivu keskustasta oikealle päin, niin saatte käsityksen tuosta "...tolerances are unforgiving." lauseesta (seuranta ei aiheuta näitä tähdenmuotoja). Vastoin aiempia lausahduksiani RC:n kollimointi vastaa jyrkän harjakaton päällä kävelyä ja sieltä kapealta harjalta lipsahtaa kovin helposti alas (ja alkaa miettimään, että Oikeastaan tässä räystäässä roikkuminen on ihan siedettävää... NOT! :grin:)
Jatkamme siis harjoituksia Murtsin kanssa...

Tuossa on sitten ladattavaksi parit RC-putken kollimointiohjeet, jotka nojaavat Takahashi Collimating Scope:n käyttöön (yritän pärjätä ilman).
http://www.rcopticalsystems.com/support/images/rcos_alignment_collimation.pdf (http://www.rcopticalsystems.com/support/images/rcos_alignment_collimation.pdf)
http://www.dosborne-astroimages.co.uk/equip_image/collimation_article.htm (http://www.dosborne-astroimages.co.uk/equip_image/collimation_article.htm)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 02-03-2013, 23:29:01
Pääasia että säätövarat riittää, silloin optiikka saadaan kohdilleen. Vai puuttuuko siitä apupeilin sivuttaissäätö?

edit Tuli vaan mieleen voisiko teleskooppimittasarjasta olla hyötyä: http://issuu.com/schuchardt_maskin/docs/kestools_35?mode=window&viewMode=doublePage
(Sivulla 38 vas. alareuna)

Eli teleskooppimitalla pääsee vaikeaan paikkaan tallentamaan mitan, ja mauserilla eli työntömitalla lukee sen.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Murtsi - 03-03-2013, 12:42:58
Vastoin aiempia lausahduksiani RC:n kollimointi vastaa jyrkän harjakaton päällä kävelyä ja sieltä kapealta harjalta lipsahtaa kovin helposti alas (ja alkaa miettimään, että Oikeastaan tässä räystäässä roikkuminen on ihan siedettävää... NOT! :grin:)
Jatkamme siis harjoituksia Murtsin kanssa...

Nyt kun tätä RC putken kollimointia on tullut harjoiteltua jonkun verran niin tuo edellinen kuvaus on kyllä todella nappiin osunut vertaus aiheesta, toleranssit ovat todella pieniä. Sen verran on nyt valoa tunnelin päässä että eilen sain putken (GSO 6"RC) tosiaankin mielestäni hyvin kollimoitua, ainakin jos vertailukohdaksi ottaa aiempia yrityksiäni. Mikä parasta, voin toistaa saman operaation uudestaankin.

Aiempien yritysten kompastuskivenä on ollut pääpeilin keskipisteen poikkeama putken keskilinjasta, samoin kuin Timpelläkin, eikä tun siirtäminen ole kovin helppo homma. Käytännössä pääpeili pitäisi irroittaa pitimestään ja asetella uudestaan keskelle muutta tämä ei ole pakollista hyvään kollimointiin pääsemiseksi koska optisen akselin saa kyllä kollimoitua, tällöin se on kuitenkin eri linjassa itse putken kanssa.

Käytin apuna keinotähteä jolla saa kollimoitua putken todella tarkasti eikä oikeastaan juuri muuta tarvitakaan, sisällä voi tehdä karkean suuntaamisen pelkällä silmällä ja ulkona sitten jatketaan keinotähden avustuksella. Kollimointiväline ei maksa kovin paljoa, muistaakseni muutamalla eurolla saa teknofokuksesta alumiininpalaseen laserleikattuja reikiä joista sitten voi rakentaa keinotähden, itse käytin kynälediä valonlähteenä.

Homma menee siten että ensin säädetään pääpeili kohdalleen ja siinä sivussa säädetään apupeiliä tarpeen mukaan siten että tähdestä tuleva difraktio kuva on kaikin puolin symmetrinen ohessa liitteenä tähtitestikuva, siitä näkee että ihan pientä säätöä vaaditaan täydelliseen kollimointiin mutta on melko hyvä jo nyt.

Nurkissa tähdet muuttavat muotoaan jonkun verran mikä aiheuttaa tähtiin tuplasakarat, näyttää ikäänkuin korjaavan hieman sisään päin. Tämä näkyy selkeästi rinkulat kuvassa mihin koostin eripuolilta kenttää otetuista testikuvista. Sama ilmiö näkyy myös tähdet kuvassa johon liitin tähden kuvan keskellä kenttää sekä joka nurkasta.

Mielessä on jo seuraava testi jossa muutan pääpeilin ja apupeilin välistä etäisyyttä koska luulen että sillä on vaikutusta siihen miten kauas keskustasta tähdet piirtyvät pistemäisinä, tällä kollimoinnilla näyttää siltä että täydellinen piirto ei yllä aivan järkkärin kennon reunoille saakka. Säätö on nyt semmoinen että saan säädettyä pääpeiliä vielä lähemmäs apupeiliä, toiseen suuntaan ei varat riitä. Taidan kuitenkin testata oikeilla tähdillä ennen lisäsäätöjä.

Jos systeemissä on säätömahdollisuus myös tarkentimelle niin mielestäni tämän säätö tehdään sitten ihan viimeisenä jos huomataan että kenno on jostakin syystä vinossa optiseen akseliin nähden.

Vaikka on keksitty ties mitä lasereita ynnä muita kollimointivälineitä niin mikään ei vedä vertoja tähden avulla tehtävälle kollimoinnille, suosittelen muillekin oman keinotähden värkkäämistä.

Ps. pitäisiköhän tästä kollimoinnista tehdä oikeastaa oma ketju?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 03-03-2013, 22:43:03
Vai puuttuuko siitä apupeilin sivuttaissäätö?

Hei, tämä on GSO eli kiinalaisputki, josta puuttuvat tällaiset hienosäädöt ja pidemmälle mietityt yksityiskohdat. Niitä saa RC-putkiin maksamalla tuplaten tämän halpisputken hinnan verran. Sivuttaissäädön voisi rakentaa väljentämällä peilinpitimen varsien kiinnitysreikiä ja lukitsemalla ne sopivasti "vinoon". Lopputuloksena on silloin aidot tupladiffraktio-piikit, kun pitimen varret eivät enää ole linjassa keskenään. Toinen vaihtoehto olisi modata apupeilin ristikon kiinnityksiä tuohon kiinnitysrenkaaseen (ks. liitekuvaa), jotta sinne saisi säätövaraa. Mutta apupeili näyttäisi jo olevan kohtuullisen hyvin linjassa eli keskellä putkea ilman näitä lisäsäätöjä, joten en käy niitä tekemään.

Aiempien yritysten kompastuskivenä on ollut pääpeilin keskipisteen poikkeama putken keskilinjasta, samoin kuin Timpelläkin, eikä tun siirtäminen ole kovin helppo homma. Käytännössä pääpeili pitäisi irroittaa pitimestään ja asetella uudestaan keskelle muutta tämä ei ole pakollista hyvään kollimointiin pääsemiseksi koska optisen akselin saa kyllä kollimoitua, tällöin se on kuitenkin eri linjassa itse putken kanssa.

Selvennätkö ajatustasi hiukan? Ymmärrän vaikeudet pääpeilin siirrossa (tutkin putken rakenteen myös tältä osin), mutta tuo viimeinen lause jäi vajaaksi.
Kävin tänään illalla yrittämässä kollimointia aitojen tähtien kera huonolla menestyksellä. Säädin pääpeiliä korjatakseni munkkirinkilän epäkeskeisyyttä, jolloin myös tarkennin kääntyy samalla sivuun apupeilistä (näissä GSO-putkissa). Säädön jälkeen nuo tähtien epäterävät munkkirinkilät näyttivät hyviltä, mutta laserin säde osoitti jo selvästi sivuun apupeilin keskustasta. Fokuksessa oleva tähdenkuva oli myös kehnon näköinen epäterävä mollukka, eikä se parantunut apupeilin kallistusta muutamalla mihinkään. Liitteenä kuva tästäkin tähtirypäleestä (saan samanlaisia tähtiä off-axis guiderin aukosta jos seurantakameran tarkennus on pielessä).

Palautan putken huomenna mahdollisimman hyvin linjaansa heijastuksia katsomalla, mutta tässä on se puute ettei koskaan tiedä mihin asentoon apupeili/pääpeili optinen pari asettuu suhteessa tarkenninputkeen/okulaariaukkoon. Tai ainakaan en ole löytänyt putken edestä tai takaa katsomalla täyttä varmuutta tämän optisen peiliparin suunnasta (aina se on jäänyt jotenkin vinoon suhteessa tarkentimeen). Kun ollaan metsässä, niin ollaan sitten kunnolla siellä ja vie aikansa nollata putki perussäätöönsä ja aloittaa alusta :huh:

...sisällä voi tehdä karkean suuntaamisen pelkällä silmällä ja ulkona sitten jatketaan keinotähden avustuksella.

Mille etäisyydelle saat oman putkesi tarkentumaan? Yritin tänään latoa putkeni perään loittoja yhteensä noin 100mm lisää, mutten päässyt tarkentamaan niin lähelle, mitä okt:n sisämitat pisimmillään vaatisivat. Yritän saada seuraavaksi aikaan ulkokeinotähden, mutten haluaisi lähteä viemään sitä naapurin pihalle saakka :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Murtsi - 03-03-2013, 23:26:24
Selvennätkö ajatustasi hiukan? Ymmärrän vaikeudet pääpeilin siirrossa (tutkin putken rakenteen myös tältä osin), mutta tuo viimeinen lause jäi vajaaksi.

Tarkoitan sitä että vaikka optinen akseli olisikin linjassa niin baflerenkaat varjostavat sieltä suunnalta minne optinen akseli osoittaa, todennäköisessti tällä ei ole suurta merkitystä käytännössä koska flateilla tämän asian saa korjattua. Omassa putkessa pääpeili on aavistuksen oikeassa reunassa ja baflerengas varjostaa hieman vasemmalta. Toivottavasti sain asian ymärretyksi.


Mille etäisyydelle saat oman putkesi tarkentumaan? Yritin tänään latoa putkeni perään loittoja yhteensä noin 100mm lisää, mutten päässyt tarkentamaan niin lähelle, mitä okt:n sisämitat pisimmillään vaatisivat. Yritän saada seuraavaksi aikaan ulkokeinotähden, mutten haluaisi lähteä viemään sitä naapurin pihalle saakka :grin:

Mittailin tuota omaa loitttojen määrää ja niitä oli 120 mm, tarkentuu noin 25-30 metrin päähän. Jos sisällä meinaat niin kokeile joitakin peilejä lisäämään matkaa, oma kämppä on sen verran pieni että pitäisi mennä seinästä seinään monta kertaa että matka riittäisi, en ole aikonut siihen ryhtyä. Autotalliin voisi joskus peilihallin rakentaakin   :rolleyes:

Kokeile seuraavalla kollimointikerralla olla välittämättä tarkentimen suunnasta koska pääpeilin suuntaamisen jälkeen on suunnattava myös apupeiliä ja näin ne saa pysymään linjassaan operaation ajan eli kyse on iteroimisesta, uskon että tällä tavalla se onnistuu, tästä en ole 100 % varma mutta omassa putkessa ei edes ole säätöä tarkentimelle, eikä tuota välttämättä tunnu tarvitsevankaan.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 04-03-2013, 00:18:20
Hei, tämä on GSO eli kiinalaisputki, josta puuttuvat tällaiset hienosäädöt ja pidemmälle mietityt yksityiskohdat. Niitä saa RC-putkiin maksamalla tuplaten tämän halpisputken hinnan verran.

Sori, erehdyin peilistä, siis pääpeili oli sivussa:

""Olen tässä vaiheessa tarkistanut että putken apupeilin keskusmerkki on tarkasti keskellä peiliä ja pääpeilistä löytyy asennosta 0,8...1.0 mm sivuttaispoikkeama, minkä korjaaminen on hyvin työlästä (toivottavasti ei vaikuta liikaa loppukuvaan).""

Toivottavasti siihen löytyy joku keino   :undecided:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 04-03-2013, 18:20:34
Pyörittelin taas noita kollimointiruuveja ja jätin tässä vaiheessa tarkentimen asennon kokonaan huomiotta. Tällöin tarkentimesta lähtevä lasersäde osui apupeilin keskusmerkistä sivuun, suunnilleen tuon ympyräkehän ulkoreunalle (tarkoittaa noin 5-6 mm heittoa apupeilin pinnalla). Kiilasin siis tarkentimen oikeampaan asentoon 3" -> 2" okulaariadapterin väliin menevällä muovilevyllä, mutten tehnyt tuota mitenkään tarkasti ts. lasersäde tuli nyt apupeilin keskusmerkin sisälle (tämä oli se GSO:n alkuperäistarkennin ilman kallistussäätöjä).

Katsoin silmällä okulaariholkin läpi peilien heijastuksia ja mielestäni sain nämä aika hyvään kuntoon vain pääpeilin asentoa säätämällä. (Punainen värisävy tulee jalustalla olevan kameran edessä olevasta paperista, missä on noin 3 mm katseluaukko ja aukon ympärillä punainen rengas. Tuon viritelmän avulla saa silmän/kameran helposti juuri keskelle optista akselia, jolloin eri mittauskertojen heijastukset ovat keskenään vertailukelpoisia ja toistettavissa olevia. Nurkka-zoomauksessa näkyvä pikkupiste on katseluaukko ja punainen reunus näkyy sen ympärillä.)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Heijastus_takaa.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Heijastus_takaa.jpg/_full.jpg)

Sitten kun okulaariaukkoon katsotaan edellistä lähempää, nähdään myös heijastusten ympärillä oleva baffle-putki ja peiliheijastuksen sijainti baffleputken läpi. Tästä näkee, ettei tarkennin ole ihan linjassa optisen akselin kanssa (mm. tuo ulommainen kehä näkyy epäkeskeisenä eli alhaalta leveämpänä kuin klo 1:n suunnalta). Piirsin kuvaan myös punaisella/harmaalla viivalla apupeilinpitimen heijastuksien linjan suhteessa apupeilin suoraan (heijastumatta) näkyviin varsiin, mitkä pilkottavat tuolta baffle-putken raosta. Tästäkin näkee, ettei tarkennin ole ihan suorassa linjassa putken optisen akselin kanssa, mutta tähän voi paneutua sitten myöhemmin kun optiikka olisi kollimoitu.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Tarkennin_nakyma.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Tarkennin_nakyma.jpg/_full.jpg)

Kun sain pääpeilin tuolla tavoin säädettyä, siirryin putken eteen katsomaan peiliheijastuksia. Sijoittumalla pituussuunnassa sopivalle etäisyydelle putkesta, voi nähdä yhden tai useampia heijastusrenkaita apupeilin / sen varjon takaa. Siirsin kameran jalustoineen putken etupuolelle ja muutin kameran sijaintia kunnes peilinpitimen varret peittivät omat heijastuksensa (tällöin ollaan jälleen optisella akselilla). Kameran objektiivin edessä keskellä sen etulinssiä oli valkoinen paperi 3 mm:n tirkistysrei'ällä, jonka läpi nämäkin heijastukset tuli kuvattua. Tällä puolella on sitten enemmän tulkittavaa, koska apupeilin varsien heijastuksen heijastukset (tjsp.) eivät peittyneet enää tuonne apupeilin varsien taakse. Merkitsin nämä nuolilla kuvaan, mutta näitä ei saa kuvaan tarkentamatta kameraa uudelleen toiselle etäisyydelle. Myös valonjakautuma tuolla heijastuksissa on kummallisen epätasainen (kello 10 tienoilla hämärää ja vastakkaisella sivulla kirkasta). Säädin kumminkin tuon ainoan esiin tulleen heijastusrenkaan näkymään keskellä pääpeiliä, kuten tässä kuvassa näkyy.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Heijastus_edesta.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Heijastus_edesta.jpg/_full.jpg)

Vertailun vuoksi tässä tulee vielä "ennen säätöä" kuva, jossa tuo heijastusrengas näkyy hyvin epäkeskisesti. (Huomaa, että nyt nuo apupeilinvarsien sekundääriheijastukset tai mitkä sitten lienevätkään, näkyvät varsien toisella puolella ja valojakautuma on parempi.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Heijastus_edesta_vinossa.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Heijastus_edesta_vinossa.jpg/_full.jpg)

Tuon säätelyn jälkeen tarkistin okulaariputkesta tulevat heijastukset (ennallaan, ok) ja tarkistin mihin tarkennin nyt osoitti apupeilin pinnalla. Kas kummaa, se osoitti nyt aiempaa paremmin apupeilin keskusmerkkiin! Tämän jälkeen katsoin miltä apupeilistä palautuva lasersäde näyttäisi eli kytkin putkeen TuBlug-kollimointilisukkeen. Siellä näkyi pienehkö, mutta hyvin selvä apupeilin kohdistusvirhe. Tulkitsin tämän johtuvan puutteellisesta tarkentimen linjauksesta.

Nyt teki mieli päästä testaamaan keinotähdellä kuvaa, mutta pikainen testi osoitti ettei tällainen loittorengaspatteristo...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Loittorenkaat.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Loittorenkaat.jpg/_full.jpg)

... riittänyt tarkentamaan putkea terassilta kylmävarastoon. Ja sitten alkoi tulemaan taivaalta "sitä itseään" eli keinotähti-testaus jäi toiseen päivään. Toisaalta ihan hyvä niin, sillä olen tehnyt yllä kuvattua heijastuskollimointia tälle putkelle n+1 kertaa ja aina olen pettynyt tähtitaivaan alla tähtien kuvalaatuun  :sad:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Murtsi - 04-03-2013, 21:45:25
Hyvältähän tuo nyt näyttää, toivottavasti testit menevät hyvin ja alat lähestyä täydellistä kollimointia.

Täälläkin oli pilvistä, niinpä ryhdyin hieman hienosäätämään putkea, tiedän että ei aina välttämättä kannattaisi mutta eihän sitä mitään luonnolleen mahda. Lopetan säätämisen siinä vaiheessa kun totean että en voi enää parantaa säätöjä, aika näyttää milloin tämä tapahtuu.

Eilen tutkiskelin sen hetkistä säätötilannetta ja katselin miltä säädöt näyttävät catseye kollimaattorin läpi katsottuna, tutkiskelin näkymiä jonkun aikaa mutta en ryhtynyt säätötoimenpiteisiin vielä siinä vaiheessa. Kun olin nukkunut yön yli ajattelin että tämä saattaisi soveltua myös tämän tyyppisen putken kollimointiin. Eipä sitten muuta kuin tuumasta toimeen ja kollimaattori paikoilleen ja säätämään.

Sen verran hyvässä säädössä putki oli jo valmiiksi että kovin paljoa ei ruuveja tarvinnut pyöritellä kunnes saavutin liitteenä olevien kuvien näyttämään tulokseen. Jälkeenpäin photarissa tein kuvaan apupeilien kannattimien mukaiset viivat eri heijastuksiin josta on helppo päätellä että täydellistä kollimointia en ainakaan vielä saanut aikaiseksi. Kunhan nuo heijastukset osuvat täydellisesti päällekkäin niin uskon että silloin kollimointi on täydellinen, toivottavasti olen oikeassa koska näyttää siltä että tämä tavoite ei olisi kaukana.

Vertailukuvana on lähtötilanne tämän päivän säöätöihin ja ainakin näyttää siltä että nyt olisi parempi.

eilen oli ajatus ennen aivoja koska täydellisen kollimoinnin osuessa kohdalle ei baflerengas voi olla valon kulkureitin edessä millään lailla koska optinen akseli menee periaatteessa ja myöskin käytännössä keskeltä apupeiliä, aiemmin näytti siltä koska omassa kollimoinnissa oli puutteita.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 05-03-2013, 22:50:34
Tarkkaa puuhaa näkyy olevan Murtsillakin ja jos tuo Catseye osoittautuu hyväksi apuvälineeksi RC:n viimeistelyyn, niin sellainen pitää vielä hankkia!

Oman putken kanssa tuli myös edistystä (ja takapakkia) tämän päivän painissa. Ensiksi huonot uutiset eli keinotähti-kollimointi jää tällä putkella tekemättä ainakin kotipihalta käsin, sillä lähin tarkennusetäisyys löytyi tuon aiemman viestini loittohässäkän kanssa vasta noin 150...200m päästä (pari naapuria liian kaukana :undecided:).
Oli siis pakko palata sisätiloihin lomapäivää kuluttamaan ja putken heijastuksia tutkimaan.

Tein tällä kertaa kollimoinnin ihan alusta alkaen eli otin apupeilinpitimen pois putkesta. Sitten mittasin putken keskipisteen putken eteen kiinnitettyyn paperiin, lopputuloksena oli seinälle piirtynyt nätti laser-säteen diffraktio vai onko tuo nyt sitten Airy-disk, kun mentiin valolla neulansilmän läpi?

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Laser_diffraction.jpg/_full.jpg)

Tämän kohdistussäädön tein pääpeilin kollimointisäädöillä. Samalla siirtyi mukana GSO:n nollasäädöissä oleva tarkenninkin, mutta tiesin pääpeilin perusasennon osoittavan melko tarkasti putken suuntaan. Sitten apupeili paikalleen ja tarkentimen/apupeilin asennon tarkistus laserilla. Tämän jälkeen tarkentimen läpi heijastuksista katsomalla pääpeilin kollimointi kuntoon eli tuloksena syntyi nyt tällainen heijastuskuva... (vieläkin jäi säädettävää hiukan, kun silmämääräinen tarkastelu kameran live view -näytöltä ei ole niin tarkkaa puuhaa :tongue:)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_collimation_error_05032013.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_collimation_error_05032013.jpg/_full.jpg)

Tuon jälkeen putken eteen säätämään apupeilin ruuveja, kunnes kaikki heijastukset olisivat keskittyneet toisiinsa nähden. Lopputulos oli aiempaa parempi, sillä nyt tuossa ei ollut enää valonjakautumassa puutteita ja heijastusrengaskin näytti hyvältä. Nuo apupeilin varsien heijastukset eivät edelleenkään osaa pysyä yhdessä pinossa, kuten kuvasta näkyy... Muutoin olen lopputulokseen toistaiseksi tyytyväinen, sillä nämä ovat parhaat peiliheijastukset mitä olen tästä putkesta saanut. :smiley:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_collimation_error_front_05032013.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_collimation_error_front_05032013.jpg/_full.jpg)

Tässä on vielä lopuksi GSO:n "peilihallia" eli mitä putkesta näkyy kun kiertää apupeilin ympärillä sopivalla sivuttaisetäisyydellä (tuo punainen piste heijastuksen ulkoreunassa on paperissa ollut katselureikäni).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_mirror_hall.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_mirror_hall.jpg/_full.jpg)

Yhteenvetona voisi sanoa, että sain nyt käteni sen kuvaannollisen "RC-kollimointi-harjakaton" päälle ja nyt olisi toiveita päästä tasapainoon harjan päälle. :grin:
Saa silti nähdä mitä aito tähtitesti tuo tullessaan. Ja pitäähän tuo pieni pääpeilin asentovirhe vielä saada pois (näkyy ylemmässä kuvassa).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lauri Kangas - 05-03-2013, 23:26:04
Sitten mittasin putken keskipisteen putken eteen kiinnitettyyn paperiin, lopputuloksena oli seinälle piirtynyt nätti laser-säteen diffraktio vai onko tuo nyt sitten Airy-disk, kun mentiin valolla neulansilmän läpi?

Airyn kiekolla viitataan joko pyöreän apertuurin tekemään diffraktiokuvioon kokonaisuudessaan, tai sitten joskus sen diffraktiokuvan keskimmäiseen osaan (eli kuvio = airyn kiekko + renkaat).

Fokusoimalla pistelähteen (esim. tähden) kuva pyöräreunaisella aberraatiovapaalla linssillä pisteeksi saadaan samanlainen diffraktiokuvio kuin työntämällä lasersädettä täydellisen pyöreän neulanreiän läpi. Tuossa kuvatusta kuviosta näkee että reikä on ollut vähän neliömäinen, renkaat ovat rikkoutuneet suuntautuneiksi pistejonoiksi. :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 06-03-2013, 22:43:14
Yritin säätää tuota tarkentimesta näkyvää pientä epäkeskeisyyttä pois, mutta heikoin tuloksin. Nyt tarkentimen näkymä on hitusen parempi kuin ennen, mutta vastaavasti edestä päin heijastusrenkaat eivät ole enää yhtä siistit kuin tuossa edellisessä kuvassa. Ihmettelen siis edelleenkin kahden hypeboloidi-pinnan keskenään linjaamisen vaikeutta, sillä putki suorastaan tuntuu hylkivän oikeaa kollimointia!

SW:n Maksutov-Cassegrainissa oikea kollimointi ikään kuin loksahti paikalleen, mutta GSO:n RC:ssä oikean kollimoinnin pistettä kierretään ympäri ja ympäri yhä uudelleen. Aivan samoin kuin yrittäisi asettaa vastakkain kahden sauvamagneetin N/N päät, mitkä hylkivät (http://gamma.nic.fi/~otaina/teoria1.htm) toisiaan vahvasti. Oikean kollimoinnin pisteen tietää olevan lähellä, kun heijastuksen varjot hyppäävät reunalta toiselle yhdellä säätöruuvin olemattomalla liikkeellä (oikea määrä säätöruuvissa olisi esim. 1/3 tuosta ensimmäisestä ruuvista hiukan kääntäen ja 2/3 toisesta ruuvista toiseen suuntaan kääntäen. Näiden yhteisvektorina saadaan sitten oikea säätö, jolla kollimointi napsahtaisi kohdalleen näiden kahden ruuvin todellisen säätövaran väliin. :shocked:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 07-03-2013, 08:47:20
Sain lopultakin riittävän pitkän (50mm) jatkopalan GSO 10" RC:n fokuseriin, jotta kamera ylipäätään oli mahdollista tarkentaa tähtiin. TS:n kotisivulla backfocus on 110mm tarkentimen takaa mitattuna - minulla se oli 139mm!
GSO 10" RC oli TS:n mukaan kollimoitu ennen lähetystä, mutta kuten TS:n kotisivulta voi ymmärtää, tarvitsee putken kollimointi tarkistaa postimatkan jälkeen. Olin varautunut tähän hankkimalla Takahashin kollimointiputken. Se oli vähän hintava ratkaisu, mutta hyvin helppo käyttää. GSO 10" RC:n sekundääripeili olikin hiukan liikkunut, mutta näin noviisillekin korjaukseen meni vain muutama minuutti.
Ohessa CCDInspectorilla analysoitu kuva eilisillalta (kohteena M35). Tilt-lukemat, kuten FWHM-lukematkin vaihtelivat jonkin verran kuvasta toiseen, joten ainakaan tällä seeingillä (tuikkivat tähdet, kovia tuulenpuuskia, pilviä) en nähnyt mitään syytä tarttua ruuvimeisseliin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 07-03-2013, 18:21:43
...kuten TS:n kotisivulta voi ymmärtää, tarvitsee putken kollimointi tarkistaa postimatkan jälkeen. Olin varautunut tähän hankkimalla Takahashin kollimointiputken. Se oli vähän hintava ratkaisu, mutta hyvin helppo käyttää.

Tuosta Takahashin kollimointiputkesta kysymys: mistä hankit tuon ja mihin hintaan?
Katselin tuon hintaa Astronomicsilta ja OPT Corp:lta, joissa kummassakin perusosan hinta oli $270 - $280 tienoilla (en nyt löytänyt tuolle putkelle Euro-alueen vertailuhintaa). Lisäksi tarvitaan TCN0050 adapteri-kappale ($160), jolla tuon saa kiinni 2" tarkentimeen. Näiden yhteishinnaksi tulisi siis jotain $470 (=360€) posteineen ja tuohon päälle vielä tullit/verot, niin loppuhinnaksi rapakon takaa tilaten tulee suunnilleen sama luku euroina kuin taaloina (=470€). Ei siis ihan halpa kollimointiratkaisu, mutta jos se toimii hyvällä tarkkuudella niin... :undecided:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 07-03-2013, 20:11:44
Tässä vielä tämän illan kollimointikuva: (10s valotus ja 3326px × 2504px / 1.37 MB)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD+Image+51.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD+Image+51.jpg/_full.jpg)

Nyt tulee pientä hiukan kolmion muotoista tähteä, joten aika lähellä oikeaa kollimointia ollaan. En tiedä tuleeko osa nurkkien virheistä CCDT67 lyhentimestä, sillä tuo on tosiaankin koko lyhentimen antama kenttä (mitta 43.04' x 32,41' Tortillan mukaan  :wink:). Polttovälistä ei ole tarkkaa tietoa eli noin 1420mm lienee likimääräinen arvio.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 07-03-2013, 21:33:49
"Tuosta Takahashin kollimointiputkesta kysymys: mistä hankit tuon ja mihin hintaan?"

Ostin sen Englannista Ian King imaging nimisestä yrityksestä. Heillä on toimiva verkkokauppa nettisivuillansa. Hinta oli 279,98 puntaa (sis. alv) + postikulut. Takahashin kollimointiputki oli heillä varastossa ja lähetys oli kahden päivän päästä noudettavissa täällä postista. Hintaan sisältyi sovite 2":n holkkiin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 07-03-2013, 22:14:15
Ostin sen Englannista Ian King imaging nimisestä yrityksestä. Heillä on toimiva verkkokauppa nettisivuillansa. Hinta oli 279,98 puntaa (sis. alv) + postikulut. Takahashin kollimointiputki oli heillä varastossa ja lähetys oli kahden päivän päästä noudettavissa täällä postista. Hintaan sisältyi sovite 2":n holkkiin.

Kiitos tiedosta, laitoin tuon tilaukseen eli jenkit jäivät nuolemaan näppejään tässä tapauksessa!  :wink:
Outo juttu tuon hinnan suhteen, sillä yleensä USA:sta löytyy kilpailukykyinen hinta Eurooppalaisille verkkokaupoille.
Ja vaikka tuon RC:n saa kollimoitua myös ilman apuvälinettä (suurella vaivalla), niin halusin tähän käyttöön sopivan verrokki-työkalun mihin voin luottaa enemmän kuin putken peiliheijastusten (tai tähden Airy-kiekon) tarkasteluuni silmämääräisesti. Olemme näet jutelleet Murtsin kanssa siitä, ettei koskaan "ole paluuta" täysin samaan kollimointitulokseen, kun kollimointia tekee silmämääräisesti.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 08-03-2013, 11:54:53
GSO:n hiilikuituputkeen ja alumiinisiin kiinnityskiskoihin liittyen kysymys:
Miten tuossa putkessa on ratkaistu hiilikuidun ja alumiinin erilaisten lämpölaajenemiskertoimien aiheuttama erilainen pituuden muutos?
Alumiinin ja hiilikuidun välillä tuo ero lienee kertaluokkaa viisinkertainen, jos kiristetään kiinnityskiskot kiinni +20C lämpötilassa ja viedään puolimetrinen putki -20C lämpöön niin alumiini kutistuu suunnilleen 0.4mm enemmän kuin hiilikuitu.
Miksi kyselen, liittyy tuon oman C14:n tuubin kutistumiseen ja fokuksen muuttumiseen lämpötilan mukaan, viime yönäkin lämpötila tippui muutaman asteen ja fokus vaeltaa jo paljon muutaman asteen muutoksessa. Vaihtoehtoina olisi hiilikuituputki ja pienempi muutos, ongelmaksi voi tulla AL kiinnityskiskon ja putken erilainen kutistuma, putkipannoilla tietysti tuota ongelmaa ei tulis. Jalusta ei vaan enää kestä lisäkuormaa, ja uuden hankinta ei ole ajankohtaista. Tai sitten joku robottifokus, lisää kaapelia, ohjelmia ja ongelmia sitä kautta.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 08-03-2013, 21:20:31
Miten tuossa putkessa on ratkaistu hiilikuidun ja alumiinin erilaisten lämpölaajenemiskertoimien aiheuttama erilainen pituuden muutos?
Alumiinin ja hiilikuidun välillä tuo ero lienee kertaluokkaa viisinkertainen, jos kiristetään kiinnityskiskot kiinni +20C lämpötilassa ja viedään puolimetrinen putki -20C lämpöön niin alumiini kutistuu suunnilleen 0.4mm enemmän kuin hiilikuitu.

Jaahas, ei oikeastaan ole mitään tietoa tuosta. Toisaalta putken Losmandy-kiskot ovat kiinni putken etupäässä apupeilin kiinnitysrenkaassa (link (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_Apupeilinpidin1.jpg)) ja takapäässä vastaavasti pääpeilin pitimessä (link (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_Paapeilinpidin.jpg)). Tässä mielessä hiilikuituputki on "irti" kiskoista. Toisaalta kaikki ruuvit menevät tuon hiilikuituputken läpi ja kun ne kiristää tiukalle, niin putki ja pannat ovat yhtä taas kappaletta.

Oma putkeni on säilössä kylmävarastossa ja nyt kuvaamassa vaihteeksi ilman lyhennintä (2000mm polttovälillä). Näkyy tekevän hiukan soikeita tähtiä, mikä johtunee puoliksi kollimoinnista ja puoliksi seurannasta (2000mm guide-parametrit vielä hukassa). Pysäytin kuvaussarjan ja tarkensin putken ja kyllähän tuo fokus oli muuttunut tässä reilun puolentoista tunnin aikana, minkä putki oli kuvannut. (Toisaalta tässä vaiheessa projektiani fokuksen lämpötilamuutos on se pienin murhe systeemissä  :grin:)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Kaizu - 09-03-2013, 09:36:51
Jaahas, ei oikeastaan ole mitään tietoa tuosta. Toisaalta putken Losmandy-kiskot ovat kiinni putken etupäässä apupeilin kiinnitysrenkaassa (link (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_Apupeilinpidin1.jpg)) ja takapäässä vastaavasti pääpeilin pitimessä (link (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_Paapeilinpidin.jpg)). Tässä mielessä hiilikuituputki on "irti" kiskoista. Toisaalta kaikki ruuvit menevät tuon hiilikuituputken läpi ja kun ne kiristää tiukalle, niin putki ja pannat ovat yhtä taas kappaletta.
Tässä tapauksessa hiilikuituputki on pelkästään koriste. Jos etu- takapäätä yhdistävä kisko on vain toisella puolella saattaa siitä olla haittaa koska se vääntää etu- ja takapään toisiinsa nähden vinoon ja tuhoaa kollimoinnin. Lämpöliikkeen voimille ei ruuviliitos ole este, ei edes hidaste. Teräksellä voima on n. 500 kertainen verrattuna vetomurolujuuteen. Jos yhdistävät alumiiniprofiilit ovat symmetrisesti ja hiilikuituputki välissä löysästi, vastaa rakenne alumiiniputkea.  Hiilikuituputken päissä olevia osia ei saisi kytkeä toisiinsa jos haluaa hyödyntää hiilikuidun pientä lämpölaajenemista.
Onko kaukoputkissa käytettyjen hiilikuituputkien ominaisuuksista saatavissa tietoa? Komposiittitelojen lämpökäyttäytymisetä olen joskus kysellyt valmistajilta ja he ovat kertoneet pystyvänsä vaikuttamaan siihen kuituorientaatiolla ja hartseilla, myöskin niin että lämpölaajeneminen on erilainen pituus ja poikkisuuntaan. Yleisesti kerroin on paljon pienempi kuin metalleilla.

Kaizu
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timo Kantola - 09-03-2013, 10:22:48
Eli Kaizun jutusta päätellen putkesta kiskot irti ja putki pannoilla kiinni jalustaan, jos haluaa hiilikuituputken pientä lämpölaajenemista hyödyntää? Ja jos tuo RC on noin tarkka kollimoinnista, niin melkeen kannattaisi?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 09-03-2013, 17:10:54
Eli Kaizun jutusta päätellen putkesta kiskot irti ja putki pannoilla kiinni jalustaan, jos haluaa hiilikuituputken pientä lämpölaajenemista hyödyntää? Ja jos tuo RC on noin tarkka kollimoinnista, niin melkeen kannattaisi?

Tai sitten laminoida Losmandykisko hiilikuidusta? Olisiko mahdollista kiinnittää jalustakiinnitys jos korvaisi Losmandykiskon järeällä hiilikuitulatalla?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 09-03-2013, 17:49:11
Tässä tapauksessa hiilikuituputki on pelkästään koriste. Jos etu- takapäätä yhdistävä kisko on vain toisella puolella saattaa siitä olla haittaa koska se vääntää etu- ja takapään toisiinsa nähden vinoon ja tuhoaa kollimoinnin.

Jep, koriste, joka tuo samalla niukan 1,1 kg painonsäästön. Ei siis hirvittävän paljon etua tuossakaan suhteessa...  :huh:
Kiinalainen on sentään laittanut kiskot kummallekin puolelle putkea symmetrisesti eli joku on miettinyt tätä asiaa hitusen verran GSO:n suunnittelupuolella. Hiilikuituputken seinävahvuus on kolmisen milliä, joten pitää miettiä tuota Losmandy-kiskojen irrottamista peilirakenteista myös tukevuuden kannalta. Tällaisten tarvikepantojen (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1717_Multiplex-tube-ring-pair---customized---for-263---330-mm-tube-di.html) kanssa tämä kiskojen irroitus peilirakenteista onnistuisi suhteellisen helposti (jollei ATM-askartelu esim. paksusta filmivanerista houkuttele).

GSO:n hiilikuituputkirakenne on siis oikeastaan "hiilikuituvalmius" ja tämän takia TS:n lupaukset tuotesivulla (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4346_GSO-10--f-8-Ritchey-Chr-tien---254-2000mm-RC---Carbon-tube.html) eivät täyty muutoin kuin tuon painon osalta:
Advantages of the de luxe carbon fibre version:
- less weight (14,6 kgs)
- nearly no change of the tube length after temperature changes (no focus drift)


Mitä mieltä olette? Pitäisiköhän ärähtää TS:n suuntaan ja huomauttaa virheellisestä mainonnasta ja tinkiä samalla nuo tarvikepannat samaan pakettiin? :angry:
(Pitäisi varmaan dokumentoida testikuvia lämpötilakäyrän kera, jos tähän ryhtyy...)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Kaizu - 09-03-2013, 21:43:32
Jos päät saa tukevasti kiinni hiilikuituputkeen niin 3mm:n seinämävahvuus tuntuisi riittävältä pantakiinnitykselle. Varsinkin jos pannat ovat oikean mittaiset niin että ottavat kiinni putkeen koko pinnaltaan. Metallipannat saa tukevasti kiinni Losmandy kiskoon, vanerisilla voi tässä kohtaa tulla vaikeuksia.

Kaizu
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 09-03-2013, 21:44:00
Taisi tulla siinä sivussa pienoinen läpimurto tähän kollimointiongelmaani... :shocked:
Kaizun "...Jos etu- takapäätä yhdistävä kisko on vain toisella puolella saattaa siitä olla haittaa koska se vääntää etu- ja takapään toisiinsa nähden vinoon ja tuhoaa kollimoinnin...." lause nimittäin pisti ajattelemaan yhtä pikkumodaustani, minkä tein putkeeni tuolla "ruuvikeskustelun" aikoihin. Nuo Losmandy-kiskot ovat jänneväliltään melkoisen pitkät tässä putkimallissa ja varsinkin tuo jalustanpuoleinen kisko tuntui hiukan heppoiselta kaiken kuorman alla. Niinpä siihen kiskoon tuli tehtyä tällainen pikkumodaus eli putken/kiskon väliin sopivasti kiilautuva tukipala keskelle kiskoa...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_Losmandy_tukipala.jpg/_bigthumb.jpg)

Ajattelin, että tuo jämäköittäisi pitkää Losmandy-kiskoa, kun sen keskelle tulisi uusi tukipiste. En tuolloin ajatellut näitä lämpötermisiä juttuja yhtään, koska olin mielestäni ostanut täyden hiilikuituputken, jossa ei olisi lämpölaajenemista/kutistumista. <Tässä välissä kävelyä peilin eteen ja ... :veryangry:> Mutta nyt, uuden tiedon valossa (kiitos Kaizu!), tässä taitaakin olla yksi suuri syy putkeni kollimoinnin vaikeuteen! Jos näet kollimoin putken huoneenlämmössä peiliheijastuksien mukaan, niin vietyäni sen ulos pakkaseen kollimointi olikin jo pielessä, kun nuo alumiinikiskot kutistuivat tukipalan takia hiukan eri tahtiin putken kummassakin kyljessä ja väänsivät samalla putkea hiukan vinoon pilaten sen hyvän päiväkollimoinnin. Ongelma ei tullut esiin ennen kuin siitä ryhdyttiin keskustelemaan tässä ketjussa, joten olipas myös hyvä kysymys Ransulta mikä nosti tämän ongelman esiin.
Ehkäpä nyt (viimeinkin) putken levoton kollimointi alkaa rauhoittumaan ja saan päivän kollimointitulokset linjaan yöllisten tähtikuvien kanssa :smiley:

Jos päät saa tukevasti kiinni hiilikuituputkeen niin 3mm:n seinämävahvuus tuntuisi riittävältä pantakiinnitykselle. Varsinkin jos pannat ovat oikean mittaiset niin että ottavat kiinni putkeen koko pinnaltaan. Metallipannat saa tukevasti kiinni Losmandy kiskoon, vanerisilla voi tässä kohtaa tulla vaikeuksia.

Päiden kiinnityksessä ei ole ongelmaa, kun putkessa on jo valmiiksi reiät ja noiden Losmandy-kiskojen päiden alla olevat alumiiniset välipalat voi jättää paikalleen eräänlaisiksi peilinpitimen kiinnityspannoiksi, putken ulkopuolelle siis. Pitää miettiä kuinka tässä asiassa nyt edetään eli tarvitsenko tällaisen putkimodauksen tähän päälle? Olisi varmaan hyödyksi fokusoinnin pysyvyyden kannalta :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 10-03-2013, 16:37:45
Otin putken vielä tänään osiksi ja kuvasin putken etupään, mihin apupeilinpidin (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_Apupeilinpidin1.jpg/_small.jpg) kiinnitetään. Tässä kuva tarkempaa pohdiskelua varten...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Losmandy_kiskojen_modaus.jpg/_full.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Losmandy_kiskojen_modaus.jpg/_small.jpg)

Kuten kuvasta näkee, putken rakennevahvuus onkin 2.3mm (ohuempi kuin arvelin). Uskaltaako tuollaisen hiilikuituputken varaan laskea putkipantojen kiinnitystä?
Tässä on nyt käsittääkseni kolme vaihtoehtoa:

1.) Tyydytään tilanteeseen eli hyväksytään putken lämpökäyttäytyminen alumiinin mukaan (laskin alustavasti, että lämpötilamuutos -10°C...-15°C kutistaisi 536 mm pituista alumiini-Losmandy-kiskoa noin -0.6 mm). Jos pituusmuutos tapahtuu kummassakin kiskossa tasaisesti, myös kollimointi säilyisi lämpötilan muutoksista huolimatta ennallaan (riippunee myös käytetystä alumiinilaadusta). Hiukan epävarma tasapainotilanne ja hiilikuituputken edut jäävät saavuttamatta.

2.) Ostetaan uudet putkipannat ja kiinnitetään ne tuohon 2.3 mm paksun hiilikuituputken ympärille. Nyt putken hyvät hiilikuituominaisuudet toimivat kuten kuuluukin ja fokus pysyy merkittävästi paremmin paikallaan verrattuna alumiiniputkeen. Kysymys kuuluukin kestääkö tuollainen 2.3 mm hiilikuituputki pantakiinnitystä ja kestävätkö putken apupeilinpidin ja pääpeilinpidin tukevasti kiinni hiiikuituputkessa kymmenellä kiinnityspisteellä? Nuo kiskojen päällä olevat alumiiniosat voisi jättää putkeen, joten ulkonäkö kärsisi, mutta putken rakenne pysyisi ennallaan (pl. Losmandy-kiskojen mukanaan tuoma pituusjäykiste-ominaisuus). Toisaalta tuon pääpeilin puoleisen putkipannan voisi kiinnittää pysyvästi pääpeilin pitimeen kiinni, koska putken painopiste CCD-kameran kanssa on noin takapainotteinen (vain 10 cm kiskon päästä). Saman voisi tehdä myös keskelle putkea tulevaan pantaankin käyttämällä putken sisäpintaan tulevia vahvikkeita (ks. vaihtoehto 3.).

3.) Pidetään pääpeilin puoleinen Losmandy-kiskon kiinnitys ennallaan, mutta katkaistaan kisko noin 10 cm pituudelta toisesta päästään (ks. kuva). Hyödynnetään nykyinen kiskonkiinnityskappale ja siirretään se uuden lyhyemmän kiskon kiinnityspisteeksi (siirtyy siis 10 cm kohti pääpeiliä). Porataan putkeen uudet reiät ja näiden kohdalle putken sisäpuolelle asennetaan jäykisterengas baffle-renkaiden väliin. Mistä materiaalista tämä jäykisterengas tulisi tehdä, riittääkö alumiini? Apupeilinpitimelle tulisi ehkä myös tehdä putken ulkopinnalle jokin jäykiste, jos pitimen halutaan pysyvän hyvin paikallaan paljaassa hiilikuituputkessa?

Tähän vaiheeseen sopinee lyhyt pätkä tästä samasta ketjusta...
Tekemistä siis riittää ennen kuin tuosta tulee kelvollinen kuvaustyökalu, mutten mitään muuta olettanutkaan tässä kiinalais-RC:n alle 3000 euron hintaluokassa :grin:

Yllättävää kyllä, mutta kuinkahan Officina Stellare Pro RC (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3983_Officina-Stellare-Pro-RC-250-2000mm-f-8---with-all-UPGRADES.html) (250/2000mm f/8) putkessa on ratkaistu tämä sama ongelma? Ulkonäöltään tuo 10.784,00 EUR putki on aika lähellä tätä halpis-kiinalaista, joten ei kai siinä ole samaa ongelmaa... :shocked: Vai onko tämä lämpölaajeneminen todellakin niin suuri ongelma kuin se nyt tässä yhteydessä näyttäisi olevan? (Vajaan kolmen tonnin kiiinalaista on kyllä huomattavasti mukavampi tuunata kuin tuollaista reilun kymppitonnin putkea.)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 10-03-2013, 17:26:24
lisäideoita..

4) Jätät takapään kiinnityksen ennalleen, hommaat (teet) yhden sopivan kokoisen putkipannan jonka saa kiinni tuohon losmandykiskoon, putken ja kiskon välissähän on tilaa johon mahtuisi panta. Panta kiinni jonnekin tuonne  losmandykiskon ensimmäiseen kolmannekseen
Losmandykisko pitää tässä tapauksessa jättää kiinnittämättä etupäästä apupeilinpidin/kehykseen. Apupeilinpidin/kehys varmaankin on syytä kiinnittää, voinet käyttää alkuperäisiä paloja pulttaus tapahtuisi noista korokepalojen ja kiskon välistä (vaatisi varmaan jotain upotuksia noihin korokepaloihin)
Näin losmandykisko olisi vapaana ja saisi kutistella rauhassa, kiskoa ei tarvitsisi lyhentää.
Tuon hiilikuituputken uskoisin kyllä kestävän, siinähän on jo jäykkärit sisäpuolella, baffleputkien muodossa.

5) Hiilikuituiset losmandykiskot.. ei taida olla tarjolla valmiita, joten tee se itse :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 10-03-2013, 17:58:47
4) Jätät takapään kiinnityksen ennalleen, hommaat (teet) yhden sopivan kokoisen putkipannan jonka saa kiinni tuohon losmandykiskoon, putken ja kiskon välissähän on tilaa johon mahtuisi panta. Panta kiinni jonnekin tuonne  losmandykiskon ensimmäiseen kolmannekseen
Losmandykisko pitää tässä tapauksessa jättää kiinnittämättä etupäästä apupeilinpidin/kehykseen. Apupeilinpidin/kehys varmaankin on syytä kiinnittää, voinet käyttää alkuperäisiä paloja pulttaus tapahtuisi noista korokepalojen ja kiskon välistä (vaatisi varmaan jotain upotuksia noihin korokepaloihin)

Tuollaisen yksikköpannan saisi mittojen mukaan TS:ltä, kun ne ovat paikallisen puusepän tekoa:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1717_Multiplex-tube-ring-pair---customized---for-263---330-mm-tube-di.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1717_Multiplex-tube-ring-pair---customized---for-263---330-mm-tube-di.html)
Pitäisi vain miettiä Losmandy-kiskon kiinnitys tuohon pantaan, mutta sen voisi tehdä L-paloilla kahdelta sivulta. Epäilen näet suoran ruuvikiinnityksen tukevuutta kiskoon, kuten Kaizu tuossa yllä jo totesi vanerista tehdyn pannan suhteen. Kiinnitykseen käytetyt L-palat saisi jätettyä kiskon alle piiloon, niin päällepäin tulevia lisäruuveja ei tulisi juurikaan näkyviin.

Nuo alkuperäiset välikappaleet saa kiinni kiskon alle ongelmitta, sillä tuo välikappale on kiinni apupeilinpitimessä kolmella erillisellä ruuvilla. Tässä tapauksessa vain kiskon omat kaksi M8 kuusiokoloruuvia jäisivät kiinnittämättä (niille on omat kierteet tuossa välikappaleessa). Hyvä idea tämä numero nelonenkin, kiitos Ransu!
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 10-03-2013, 18:10:28
Olisiko etupanta sitten niin löysällä että se saisi naksahdella lämpölaajenemisen mukana? En siis tiedä kuvauksesta mitään, näkyykö naksahdus kuvassa heilahduksena?

edit. Jos putken ja pannan väliin laittaisi teflon liuskan, liukuisi se tasaisesti...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Kaizu - 10-03-2013, 21:38:51
Yllättävää kyllä, mutta kuinkahan Officina Stellare Pro RC (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3983_Officina-Stellare-Pro-RC-250-2000mm-f-8---with-all-UPGRADES.html) (250/2000mm f/8) putkessa on ratkaistu tämä sama ongelma? Ulkonäöltään tuo 10.784,00 EUR putki on aika lähellä tätä halpis-kiinalaista, joten ei kai siinä ole samaa ongelmaa... :shocked:
Siinä näyttää asia ratkaistun käyttämällä CNC-alumiinia = Computer numerical controlled aluminium. Sille ehkä tietokoneella kerrotaan sovelias lämpölaajanemiskerroin.
Edellä mainituissa komposiittiteloissa on eri lämpölaajenemiskerroin kuin rungoissa johon ne kiinnitetään.
Toisen pään laakerointi on uiva niin että se sallii telan ja alustan laajeta eri tahtiin. Samaa periaatetta voisi ehkä soveltaa kiinnityskiskoihin. Kiskon takapäässä voisi olla vähän tiukempi kiinnityspanta ja etupäässä sellainen joka sallii putken liukua sisällään. Lämpölaajeneminen ei ole ongelma jos lämpötila ei havaintojen aikana muutu. Juuri nyt ovat vuorokautiset lämpötilavaihtelut suurimmillaan joten pientä riesaa voi tulla jos aloittaa valotukset heti alkuillasta. Viime yönä näytti lämpötila muuttuneen -15...-20,7 tosin valotusten aikana vain -15...-18.

Kaizu
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 10-03-2013, 23:18:41
Olisiko etupanta sitten niin löysällä että se saisi naksahdella lämpölaajenemisen mukana? En siis tiedä kuvauksesta mitään, näkyykö naksahdus kuvassa heilahduksena?
edit. Jos putken ja pannan väliin laittaisi teflon liuskan, liukuisi se tasaisesti...

Nämä termiset liikkeet ovat niin hitaita, etteivät ne suoraan naksauta mitään kuvatessa. Jollei sitten jokin jumi purkaudu nopeasti vähän samaan tapaan kuin jäät paukkuvat kovilla pakkasilla. Putkessa näyttää olevan ruuvinrei'issä sen verran löysää, että sillä viimeistään kompensoidaan tuollainen liike.

Siinä näyttää asia ratkaistun käyttämällä CNC-alumiinia = Computer numerical controlled aluminium. Sille ehkä tietokoneella kerrotaan sovelias lämpölaajanemiskerroin.

Juuripa näin...  :rotfl:
(Rauhoittaa Officinan omistajaa kummasti, kun tietää tuon "Zero expansion carbon fiber closed tube body trimmed with CNC aluminum".)
trimmed = viritetty
trimmed size = täsmäkoko
trimmed splice = täsmäjatkos
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 11-03-2013, 06:33:56
Ajammekohan kuitenkin takaa olematonta ongelmaa, Kiinalainen saattaa olla ottanut laajenemisen huomioon?

....välikappale on kiinni apupeilinpitimessä kolmella erillisellä ruuvilla. Tässä tapauksessa vain kiskon omat kaksi M8 kuusiokoloruuvia jäisivät kiinnittämättä (niille on omat kierteet tuossa välikappaleessa).

 Jos lämpökutistumisen aiheuttama liike pääsee tapahtumaan kiskon M8 kuusiokolojen ja välikappaleen välissä, ei ongelmaa pitäisi olla. Onko tuossa esim prikat välissä ja rei'issä liikkumavaraa, niin ettei M8 kuusiokolot nojaa päätyä vasten? Välikappaleen ja apupeilinpitimen välinen liitos pitää järjen mukaan tällöin olla kunnolla kiinni, ja losmandykiskon ja välikappaleen välinen liitos hieman löysemmin.

Kokeellisen mittauksen rakenteen toimivuudesta voisi tehdä mittakellon ja terästangon avulla.
Mittakellon kärki pitäisi saada nojaamaan apupeilin kehyksen reunaan ja kellon kiinnityspiste pitäisi olla takaosassa, pääpeilin kehyksen päällä, lähellä hiilikuituputken reunaa. Välissä terästanko. Teräksen lämpölaajenemiskerroin on puolet alumiinista ja noin tupla verrattuna hiilikuituun. Kun asettaa mittakellon näyttämän nollaa sisälämmössä ja vie pakkaseen, lähtee viisari liikkumaan. Jos rakenne toimii alumiinin ehdoilla, apupeilin pidin siityy enemmän kuin terästanko kutistuu ja mittakellon viisari liikkuu plus suuntaan.
Jos rakenne toimii niinkuin pitäisi, kellon viisari siirtyy miinus suuntaan teräksen kutistuessa hiilikuitua enemmän.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Kaizu - 11-03-2013, 09:11:16
Testin voi tehdä myös mukavasti sisätiloissa. Mittakellolla mitataan apupeilin pidintä kun samaan aikaan lämmitetään losmandy-kiskoa. Jos pidin liikkuu, on kisko kytketty kiinteästi apupeilin peilin pitimeen. Uivan kiinnityksen pitää toimia kumpaankin suuntaan, kesällä putki saattaa olla hyvinkin lämpimässä, jos ei suomessa niin Arizonassa.

Kaizu
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 11-03-2013, 11:10:39
Voisikos tuota kiskon lämmitystä kokeilla kun kollimointilaitteet on kiinni putkessa, luulisi paljastuvan nopeasti jos vaikuttaa kollimaatioon?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 11-03-2013, 12:07:12
Tämä oli itselläkin mielessä... luulisi hiustenkuivaajan tai kuumailmapuhaltimen avulla selviävän varsin nopeasti onko vaikutusta.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Kaizu - 11-03-2013, 14:14:01
Tämä oli itselläkin mielessä... luulisi hiustenkuivaajan tai kuumailmapuhaltimen avulla selviävän varsin nopeasti onko vaikutusta.
Mieluummin hiustenkuivaajalla. Kuumailmapuhaltimella voi hiilikuidusta tulla hiilidioksidia.

Kaizu
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: prototype - 11-03-2013, 14:31:09
Eikö niitä molempia kiskoja pitäisi saada lämpeneen tasan yhtä paljon. Olisiko helpompi pistää koko hoito pakkaseen ja katsella niinpäin vaikutuksia.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 11-03-2013, 22:38:52
Jos lämpökutistumisen aiheuttama liike pääsee tapahtumaan kiskon M8 kuusiokolojen ja välikappaleen välissä, ei ongelmaa pitäisi olla. Onko tuossa esim prikat välissä ja rei'issä liikkumavaraa, niin ettei M8 kuusiokolot nojaa päätyä vasten? Välikappaleen ja apupeilinpitimen välinen liitos pitää järjen mukaan tällöin olla kunnolla kiinni, ja losmandykiskon ja välikappaleen välinen liitos hieman löysemmin.

Tähän voisi oikeastaan vastata Jouko Kettunen, sillä hänellä on samanlainen putki tehdaskuntoisena. M8 kuusiokolot ovat lievästi sivuttain löysällä ruuvin rei'issään eli tarkoitan tällä sivuttaista liikkumisvaraa. Mitään prikkoja tuolla ei nyt ole, mutta sopivat voisi sinne varmaan lisätäkin. En nyt muista olivatko nuo Losmandy-kiskon kiinnitysruuvit tehtaalta tullessaan täysin tiukassa, vaiko hitusen löysällä (=liikkumavaran verran auki). Jouko, voisitko siis tarkistaa tämän Losmandy-kiskojen kiinnitysruuvien tiukkuuden? Onko niihin jätetty lämpöliikkeelle liikevaraa? Jos on niin sitten mahdollinen lämpölaajenemisongelma tulee eteen vain silloin, kun nuo kuusiokoloruuvit ovat tiukasti (lukittuen) kiinni. Täällä ne ovat nyt tiukasti kiinni oman asennukseni jäljiltä, mutta tuonne (tai johonkin kiskon/runkon väliin) voisi lisätä vaikka teflon-prikat liukastamaan kiskon sivuttaista lämpöliikettä. Kisko kelluisi hiukan peilinpitimistä irrallaan, mutta olisi silti riittävän hyvin paikallaan putken tukevuuta ajatellen. (OAG on käytössäni, joten seurantaputkiongelmaa ei olisi.) Toimisiko näin, jos huolehtisi että peilinpitimet pysyvät tiukasti kiinni hiilikuituputkessa?

Voisikos tuota kiskon lämmitystä kokeilla kun kollimointilaitteet on kiinni putkessa, luulisi paljastuvan nopeasti jos vaikuttaa kollimaatioon?

Tein testiä tänään -8°C pakkasessa. Asetin putken vaakaan pöydälle, laser kiinni tarkentimessa ja lämmitin putken päällä olevaa Losmandy-kiskoa hiustenkuivaimella. Lämmitystä sai jatkaa 10...15 minuuttia ennen kuin kisko lämpeni kädellä tunnustellen haaleaksi (alapuolen kisko tuntui jäisen kylmältä).  Lämpötilaerotus toisen puolen kiskoon oli kuitenkin +10...15°C välillä. Lasersäteen liike apupeilin pinnalla jäi kuitenkin tässä testissä säteen halkaisijan sisään ts. selvää liikettä ei näkynyt. Joko laserin erottelukyky ei siis riitä tähän mittaukseen tai sitten putki ei taivu rakenteensa puolesta kovinkaan merkittävästi.

Otin eilen myös testikuvia noin kahden tunnin ajalta ja näissä näkyy yksittäiskuvissa fokuksen lievä vaeltaminen heikompaan suuntaan. Ei paljoa, mutta kumminkin tämän erottaa reilun kahden tunnin valotussekvenssissä. Kuinka paljon alumiiniputken fokus vaeltaisi tuossa kahden tunnin ajassa, jos pakkanen kiristyisi -10°C -> -15°C? (En voi ilmoittaa absoluuttiarvoja fokuksen liikkeelle, koska kuvasin RRRRGGGGBBBB sarjaa ja verrokkiruudut olivat eri värikanavista.)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 17-03-2013, 14:15:46
Losmandy-kiskojen kaikki kiinnitysruuvit on tehtaalla laitettu tiukasti kiinni. Myöskään kiinnitysrei'issä ei näyttäisi olevan mitään liikkumavaraa. Epäilemättä Losmandy-kiskojen ja hiilikuituputken välillä on pakkasessa melkoisia jännitteitä. Kumpikohan antaa periksi ja millä tavoin? On selvää, että tästä syystä putken molemmilla puolilla tarvitaan samanlaiset kiskot, vaikka toinen kisko onkin käytännössä pelkkänä painona. Lämpölaajenemisesta kannattaisi kyllä kysyä TS:ltä.

Jos kiskoissa käytetyn alumiinin lämpölaajenemiskerroin on 23*10e-6, niin putken pituus lyhenisi 10 C:n pudotuksella 0,12 mm. GSO 10" RC:n kriittinen fokusalue (critical focus zone) on n. 0,14 mm. Kun huomioidaan, että valonsäde kulkee putken matkan kahteen kertaan, näyttäisi siltä, että 5 C:n pudotus yön aikana ei haittaisi vielä mitään. Huonolla seeingillä lämpötilaero voisi olla vieläkin suurempi. Kun säilytän putkea jatkuvasti ulkolämpötilassa, yön aikainen lämpötilan muutos tulee harvoin merkittäväksi.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 17-03-2013, 18:48:47
OK, kiitos ruuvien kireystiedosta. Oma mielikuvani oli myös, että noita ruuveja sai kääntää auki voiman kanssa ja sieltä kuului pieni kirahdus, kun ruuvi lähti liikkeelle. Tässä mielessä tuon GSO putken lämpökäyttäytyminen olisi alumiiniputkeen verrattavissa, kun nuo ruuvit ovat tiukasti kiinni apu/pääpeilinpitimissä. Laskit saman laskun kuin minä tuolla aikaisemmin "...(laskin alustavasti, että lämpötilamuutos -10°C...-15°C kutistaisi 536 mm pituista alumiini-Losmandy-kiskoa noin -0.6 mm)". Jommalla kummalla on nyt suuruusluokkavirhe tuossa laskussa, kun tuo oma laskuni oli viiden asteen lämpötilamuutoksen lopputulos ja verrokkiluku 10 asteelle olisi siis -1.2 mm omalla laskullani (Joukolla 0,12 mm). En ehdi tuota nyt laskemaan uudelleen, joten jospa joku muu toimisi erotuomarina? Kiitos!

Kriittinen fokus vaihtuu tietysti valovoiman mukaan, joten F/8 putki ilman lyhennintä on armollisempi tälle ilmiölle kuin  F/5.6 putki (lyhentimellä). Niin tai näin, lisään viestiini verrokkikuvan kolmen tunnin ajalta (klo 20:50 - 23:52), jolloin pakkanen taisi (?) kiristyä -10°C...-14°C jos oikein muistan. En huomioinut näitä pakkaslukemia kuvatessani, joten pieni epävarmuustekijä tulee tässä kohtaa. Kun katson kriittisesti noita tähtiäni, niin mielestäni jälkimmäinen kuva on hiukan ulkona fokuksesta lämpötilamuutoksen takia. Väittäisin, että tämän huomaa diffraktiopiikkejä tarkastelemalla, joissa on lievää pehmeyttä tuossa jälkimmäisessä kuvassa. Olen merkinnyt kuvaan nuolella putkeni kollimointivirheen suunnan (saman näkee myös noista tupla-diffraktiopiikeistä yhdessä suunnassa, kun ne 90 asteen kulmassa olevat toiset piikit ovat vielä yksinkertaiset ulkonäöltään). Tässä mielessä olisin sitä mieltä, että yllä kuvattu lämpötilahaitta on olemassa näissä GSO-putkissa. :sad:

Löysäsin tänään hiukan Losmandy-kiskojen kiinnitysruuveja, jotta lämpöliike kompensoituisi sillä. Katsotaan seuraavaksi onko tämän illan testikuvissa samaa fokuksen vaeltamista kuin noissa parin illan takaisissa kuvissani.

PS. Takahashin kollimointiskooppi lähti tulemaan perjantaina Ian Kingiltä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 17-03-2013, 19:28:45
Sen verran on syytä tarkistaa laskelmia, että jos oletetaan onnistutun fokusoinnissa niin hyvin, että ollaan keskellä kriittistä fokusta, niin todellista pelivaraa ei ole kuin +/- 0,07 mm. Tällöin riittää kolmen asteen lämpötilan muutos viemään fokuksen kriittisen fokuksen alueelta ulos - ja tällaistahan sattuu kyllä hyvin usein.

Pituuden lämpötilan muutoksen laskin dL = 0.000023*10*525 mm (Losmandy-kiskon kiinnityspisteiden väli 525 mm).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 18-03-2013, 23:12:41
Löysäsin tänään hiukan Losmandy-kiskojen kiinnitysruuveja, jotta lämpöliike kompensoituisi sillä. Katsotaan seuraavaksi onko tämän illan testikuvissa samaa fokuksen vaeltamista kuin noissa parin illan takaisissa kuvissani.

Eilisiltana pakastumisen lämpötilamuutokset olivat maltillisempia (noin -2°C...-3°C), mutta myös fokuksen muutos oli lähes kadonnut putkesta. Tämä olisi hyvä uutinen, jos GSO:n saisi "termisesti kuntoon" tällä tavoin eli löysäämällä marginaalisesti kiskojen kiristysruuveja. Säädin samalla tuon kollimointivirheeni pois, joten tähdet ovat nyt tämän näköisiä (ylempi kuva, 5 min valotus, 2x2bin).

Joudun silti purkamaan vielä tuonkin kollimoinnin, kun apupeili taitaa olla karvan verran liian ahtaasti pitimessään, koska nyt tulee oudon muotoisia tähtiä esim. 5s valotuksella (alempi kuva). Tai sitten kollimointini vaatii vielä hienosäätöä ts. tutkitaan lisää :wink:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 20-03-2013, 22:45:53
Takahashin kollimointiskooppi tuli eilen ja tämä ilta kului mukavasti siihen tutustuessa. GSO:n tapauksessa tämän kollimointiohjeen (http://www.dosborne-astroimages.co.uk/equip_image/collimation_article.htm) näkymä jää sen verran vajaaksi, etten saanut vakiofokkarilla tuota valoympyrää näkyviin (ohjeen piirroksessa "I = the light annulus"). Tai näkyihän se jos pääpeilin kollimoinnin sääti riittävän paljon pieleen niin, että tuo valoheijastus kurkistaa jonkin reunan takaa. En tiedä tuleeko tuo pääpeilin säätöön tarkoitettu osuus näkyviin, jos lisäisin tarkentimen perään riittävän pitkän loittorenkaan. Myöskään kohtaa "H = A further reflection of the spider arm" en saanut näkymään, kun sekin jäi tuon tumman varjon taakse. Pääpeilin säätöön jää siis tietty katvealue tuon varjon alueella.

Takahashin kollimointiskooppi tuntuu kuitenkin olevan se puuttuva palanen tämän putken kollimointiin. Takahashi osaa näet kertoa tarkasti tarkentimen ja apupeilin asennot + linjata nämä kaksi hyvään kolllimaatioon. Tuo tarkennusputken edes-takainen liike kertoo näet todella hyvin milloin ollaan optisella akselilla ja milloin sen sivussa. Jos katsoo vain noita täpliä (=Takahashin ja apupeilin kollimointimerkkejä) ja tarkentaa  näkymää edes-takaisin, niin näkee eräänlaisen Airy-disk muunnelman. Toisin sanoen Takahashin keskustäplä toimii "negatiivi-tähtenä" ja tuon keskusvarjon ympärille keskittyneet valorenkaat liikkuvat kuten Airy-disk liikkuu normaalin tähden kuvaa tarkennettaessa.

Tämä olisi hyvä uutinen, jos GSO:n saisi "termisesti kuntoon" tällä tavoin eli löysäämällä marginaalisesti kiskojen kiristysruuveja. (...clip...)
Joudun silti purkamaan vielä tuonkin kollimoinnin, kun apupeili taitaa olla karvan verran liian ahtaasti pitimessään, koska nyt tulee oudon muotoisia tähtiä esim. 5s valotuksella (alempi kuva).

Purin siis tänään putkesta apupeilin pitimestään pois ja tsekkasin sen kiinnityksen. Tein samalla Losmandy-kiskon apupeilin puoleisten kiinnitysruuvien kannan alle Teflon-alusrenkaat (ks. liitekuva). Ajattelin pienentää liikekitkaa toisesta päästä kiskoa, jolloin se voisi liikkua lämpötilan muutosten mukaan tuosta kiinnitysruuvin kohdalta. Pääpeilin päähän kiskoa jätin tarkoituksella täyden lukituskireyden, jotta jalustakiinnitys pysyisi samaan aikaan tukevana. Testaillaan nyt seuraavaksi kuinka putki käyttäytyy noiden teflon-aluslevyjen kanssa (toivottavasti ei tullut liikaa luistoa ja siinä sivussa taipumia  :rolleyes:). Onneksi nuo ruuvit ovat siinä tapauksessa helppoja vaihtaa alkuperäiseen kalustukseen.  (Näiden ruuvien koko on sitten M6, eikä M8 kuten aikaisemmin kerroin.)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 22-03-2013, 23:14:58
Takahashin kollimointiskooppi tuntuu kuitenkin olevan se puuttuva palanen tämän putken kollimointiin. Takahashi osaa näet kertoa tarkasti tarkentimen ja apupeilin asennot + linjata nämä kaksi hyvään kolllimaatioon. Tuo tarkennusputken edes-takainen liike kertoo näet todella hyvin milloin ollaan optisella akselilla ja milloin sen sivussa. Jos katsoo vain noita täpliä (=Takahashin ja apupeilin kollimointimerkkejä) ja tarkentaa  näkymää edes-takaisin, niin näkee eräänlaisen Airy-disk muunnelman. Toisin sanoen Takahashin keskustäplä toimii "negatiivi-tähtenä" ja tuon keskusvarjon ympärille keskittyneet valorenkaat liikkuvat kuten Airy-disk liikkuu normaalin tähden kuvaa tarkennettaessa.

Nyt kolmeen kertaan putken liki täyteen kollimaatioon saaneena voisi kertoilla kuinka GSO:n RC-putken saa nolla-kollimoinnista lähes täyteen kollimointiin (loppusäädön joutuu tekemään tähtitestillä ulkona). Tässä siis tiivistelmä aiheeseen, kun aiemmin on tullut kokeiltua aika monenlaista tapaa säätää tällaista putkea.

Toimenpiteet tyhjästä täyteen kollimaatioon: (ei kannata purkaa omaa putkea tätä kollimointitestiä varten, mutta menettelytapa tiedoksi muillekin  :wink:)
0.) Säädetään tarkentimen säätökulma nollaan (tämä siinä tapauksessa, jos omistat TS:n kollimointirenkaan GSO:n tarkentimeen).

1a.) Säädetään pääpeilin kallistuskulma nollaan eli osoittamaan putken keskelle. GSO:ssa tämä on helpompi sanoa kuin tehdä, koska pääpeilin säätö keikuttaa samalla myös tarkentimen kulmaa. Itse tein tämän kohdan ottamalla ensin apupeilin/apupeilinpitimen pois putken etuosasta. Peitin putken suun paperilla, missä on keskusmerkkinä harpilla tehdyn ympyrän reikä. Tämän jälkeen säädetään tarkentimessa oleva yksisäteinen laser osoittamaan tuohon reikään ---> Nyt tarkennin osoittaa putken keskelle, mutta pääpeilin asennosta ei ole vielä tarkkaa tietoa (koska se on liimattu silikonilla pitimeensä kolmesta sivusta ja tarkka peilin kallistuskulma on "sinnepäin" suhteessa peilinpitimessä kiinni olevaan tarkentimeen/pitimen runkoon.

1b.) Lisää laserilla kikkailua eli tein putkelle holograafilaser-testin tämän mukaan: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1756.msg94875#msg94875 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1756.msg94875#msg94875). Tuossa heijastetaan holograafilaserin ristikko putkeen ja putken perällä olevaan pääpeiliin. Säteen lähettävä laserkollimaattori on oltava tarkentimen akselilla eli se osoittaa ristikon pääpeilin pintaan ja pääpeili heijastaa sen takaisin jossakin kulmassa (yleensä eri kulmaan kuin tarkentimen akselilla on). Säädetään pääpeilin säädöillä pääpeilin kallistus kohdalleen (kohdistetaan peilistä heijastunut ristikko takaisin laserin ympärille). Nyt pääpeili osoittaa putken keskelle, mutta tarkentimen asento on sivussa (koska pääpeilin kallistuksen säätö muuttaa samalla tarkentimen kallistusta). Palataan siis kohtaan 1a ja iteroidaan tarkentimen kallistussäätö taas keskelle putkea käyttäen tarkentimen kallistussäätöjä. Nyt pääpeili ja tarkennin ovat periaatteessa samalla pituusakselilla, mutta käytännössä palasin kohtaan 1b. tekemään taas pääpeilille hienosäätöä ja sitten takaisin tarkentimeen tekemään sen kallistussäätöä, kunnes nämä olivat samaa mieltä kollimoinnistaan. Todetaan, että nyt pääpeili ja tarkennin osoittavat kummatkin keskelle putkea.

2.) Kiinnitetään apupeilinpidin putkeen ja katsotaan taas yksisäteisellä laserilla kuinka tarkkaan säde osuu keskelle apupeilin kohdistusmerkkiä. Omassa putkessani säde osui halkaisjaltaan noin 5mm kokoisen kohdistusrenkaan ympyräkehälle eli tässä vaiheessa pääpeilin/tarkentimen säädössä on parin millin heitto keskuslinjalta. Apupeilin kiinnittämisen jälkeen voidaan tarkistaa alustavasti myös sen kallistuskulmaa. Tähän voi käyttää Takahashin kollimointiskooppia, Glatterin TuBlug-kollimointiapuvälinettä, yksisäteistä laseria tai peilien heijastuksia niitä putken edestä katsoen. Yleensä näiden välineiden keskinäinen tarkkuus on vielä ristiriitaista eli jokainen mittaväline antaa omaa lopputulostaan, mutta nuo kertovat keskimäärin samaa säätötarvetta apupeilille. Tehdään apupeilille kallistussäätö, jonka jälkeen apupeili osoittaa alustavasti keskelle tarkenninta (ja siis samalla myös pääpeilin/tarkentimen yhteiselle optiselle akselille).

3.) Tarkistetaan lopputulosta kaikilta osa-alueilta käyttäen apuna silmämääräistä peilien heijastuksien tarkastelua. Putken takaa tarkentimen läpi tulee näkyä tämän mukaisia heijastuksia: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg106483#msg106483 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg106483#msg106483)
Samoin putken edestä tulee näkyä tämän mukaisia heijastuksia: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg106525#msg106525 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg106525#msg106525)
Yleensä näin ei ole eli jokin heijastus on selvästi pielessä kun asiaa tarkastellaan esim. A4-paperissa olevan muutaman millin kokoisen katseluaukon kautta (pitää tietää kuinka asetutaan katsomaan peiliheijastuksia juuri putken optisen akselin kohdalle). Tehdään pieniä korjauksia pääpeilin kallistukseen ja vielä pienempiä säätöjä apupeilin kallistukseen, kunnes peiliheijastukset ovat linjassa edestä ja takaa katsoen. Tilannetta voidaan tarkastaa ja hienosäätää Takahashin kollimointiskoopilla, mikä on erinomainen väline juuri apupeilin kallistuskulman säätöön. Ja kertoo se myös pääpeilin kallistuskulmasta, joskin sen apu on tässä suhteessa suuripiirteisempää. Tämän vaiheen jälkeen peiliheijastukset ovat kunnossa edestä ja takaa eli putken optiikka on lähellä oikeaa säätöään ja tämä yhteinen optinen akseli osoittaa keskelle putkea ja sen perässä olevaa tarkenninta (joka osoittaa tälle optiselle akselille).

4.) Siirrytään testaamaan kollimointitulosta tähdillä. Murtsilla on kehitettynä tähän oma iteroiva menetelmänsä, mutta nämä putken perussäädöt ovat sellaisia pilvisen päivän touhuja ja näitä voi/pitää sitten jatkaa tarkemman tähtitestin avulla. Itselläni on ollut kiusaa juuri siitä, ettei tuota GSO:n pääpeilin/tarkentimen linjausta ole pystynyt tekemään muilla menetelmillä kovinkaan tarkasti. Lopputuloksena on yleensä ollut putki, jossa optinen akseli kulkee putkessa vinossa (eikä osu tarkentimen keskelle) TAI sitten tarkentimen linjaus apupeiliin on tehty ilman pääpeilin tarkempaa linjausta putken keskelle. (Jos pääpeiliä yrittää säätää kohdalleen, niin se keikuttaa samalla tarkentimen vinoon, kiitos GSO:n neronleimauksen integroida nämä samaan pakettiin  :undecided:)
Hiukan konstikas putki kollimoinnin kannalta siis...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: DarkSide - 23-03-2013, 00:34:12
Voi jösses, mitä asiaan perehtymistä Timpe  :evil: Kaiken materiaalien ym lämpötilamuutosten korjailujen jälkeen
vielä tämmöinen palo täydellisyyden hakuun pistää hattuni kouraan matalalle...
Hienoa, kertakaikkiaan!
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 24-03-2013, 21:17:35
Olen katsellut noita viimeisimpiä Timpen testikuvia ja aina vaan tulee mieleen kolmion muotoisista tähdistä "pinched optics" eli puristuksissa olevan optiikan aiheuttama tähden muoto. Ensimmäisissä testikuvissa tähdet olivat hyvinkin pyöreän näköisiä. Voi toki olla että RC käyttäytyy eri tavalla, mutta tuo minulle tulee mieleen.
Onko sinulla vielä tämä aiempi muutos voimassa, voiko nuo muovinpalat puristaa peiliä, kun viet putken kylmään ja rakenteet kutistuu?

Tämä projekti on edistynyt tuskaisen hitaasti. :sad: Tänään GSO:sta löytyi hiukan turhankin löysällä oleva apupeili, jonka kiiinnityksessä oli parantamisen varaa. Apupeili oli näet pitimessään suhteellisen löysästi paikallaan ja sitä kiristi paikalleen metallinen kiinnitysrengas ilman mitään välikappaleita. Lasi oli siis suoraan tuon metallirenkaan varassa ja kun tuon löysästi kiinnitetyn rakenteen vei ulos pakkaseen, alkoi putken kollimointi vaeltamaan sinne tänne. Lisäsin nyt ohuet muovinpalat kiristysrenkaan ja apupeilin väliin kolmelle kulmalle, joiden tarkoitus on painaa peiliä kevyesti paikalleen (poistin siis suoran metallirengas/apupeili kontaktin). Jollei tuo rakenne pidä apupeiliä paikallaan ongelmitta, niin sitten pitää miettiä jotain muuta välimateriaalia tuohon kohtaan.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 25-03-2013, 07:28:19
Olen katsellut noita viimeisimpiä Timpen testikuvia ja aina vaan tulee mieleen kolmion muotoisista tähdistä "pinched optics" eli puristuksissa olevan optiikan aiheuttama tähden muoto. Ensimmäisissä testikuvissa tähdet olivat hyvinkin pyöreän näköisiä. Voi toki olla että RC käyttäytyy eri tavalla, mutta tuo minulle tulee mieleen.
Onko sinulla vielä tämä aiempi muutos voimassa, voiko nuo muovinpalat puristaa peiliä, kun viet putken kylmään ja rakenteet kutistuu?

Hyvä kysymys. Olen ottanut tuon virityksen pois käytöstä jo monta viikkoa sitten, mutten tainnut kertoa siitä foorumille. Niin tai näin, purin apupeilin rakenteen nähdäkseni kuinka se on kiinni pitimessään ja siirtääkseni sen keskelle pidintä. Peilin alta löytyi kuusi kappaletta hiukan elastisia tarranauhan palasia, jotka pitivät peilin lujasti kiinni paikallaan ilman tuota tukikaulusta, jonka löysyyttä ihmettelin alkuvaiheissa (ks. liitekuva). Nuo tarrapalat irtosivat "käyttökelvottomina" peilin poistossa, joten laitoin tilalle silikonitipat käyttäen sitä kirkasta "veden kestävää ja elastista" saniteetti(?)silikonia, mikä "kestää 25% liikkeen saumavarastaan". Tukirenkaan jätin sitten hyvin löysälle, jottei se puristaisi peiliä missään tilanteessa. -> Ei pitäisi puristaa apupeiliä mistään.

Tässä tuli mieleen samalla vielä se Astro-Physicsin CCDT67 lyhennin, jossa on linssirakenne metallikauluksien välissä. Pitää vielä katsoa tämän lyhentimen osuus asiaan, joten kiitos muistutuksesta :smiley:

PS. Niitä kolmion muotoisia tai koma-virheisiä nuolia tulee muillakin, kun RC-putki on huonosti kollimaatiossa (vrt. esim. http://www.davidcortner.com/slowblog/20110815c.php (http://www.davidcortner.com/slowblog/20110815c.php)). Tässä tulee vielä toissaillan 1x1 bin L-kanavan kuva M65/66 parista, jossa ei näy suuren suurta kollimointivirhettä, mutta jossa valojakautuman "hotspot" on vielä vinossa kuvan keskeltä. 

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M65_23032013-003L_600s_1x1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M65_23032013-003L_600s_1x1.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 27-03-2013, 18:24:16
Nyt alkaa Timpellä olla putki havaintokunnossa. Kun olet tutkinut GSO 10 RC:n sisuskaluja, voitko kertoa, miten pääpeili on tuettu. Voisiko se päästä jotenkin liikkumaan tukiensa päällä? Onko siellä joku kimmoisa silikonikiinnitys? Säilytän putkea normaalisti vaaka-asennossa, mutta havaintokohteet ovat lähempänä zeniittiä. Ongelmaksi on tullut, kun tarkennan kaukoputken kohteeseen, niin puolen tunnin kuluttua se on siirtynyt reippaasti pois fokuksesta (n. 10 magnitudin tähdet näkyvät selvästi rinkuloina). Kun tarkennan kaukoputken uudestaan, niin nyt tarkennus pysyy eikä suurikaan lämpötilan muutos pehmennä kuvaa kuin vähän. Ongelma ei ole fokuserissa, sillä se pysyy kyllä paikoillaan.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 27-03-2013, 20:08:55
Nyt alkaa Timpellä olla putki havaintokunnossa. Kun olet tutkinut GSO 10 RC:n sisuskaluja, voitko kertoa, miten pääpeili on tuettu. Voisiko se päästä jotenkin liikkumaan tukiensa päällä? Onko siellä joku kimmoisa silikonikiinnitys?

Vielä tuota on tullut hierottua kollimoinnin suhteen :azn:
Pääpeili on pitimessään kolmelta sivulta kiinni. Pitimessä on sellaiset kolot reunassa, mitkä on täytetty mustalla silikonilla siten, että peili on kiinni sivuistaan tässä silikonissa. Tukeva kiinnitys, jota ei saa ilman väkivaltaa auki (olisin siirtänyt hiukan peiliä, koska se on noin millin-pari sivussa putken keskusakselista). Pitimelle ei myöskään ole mitään sivuttaissäätöjä ja ainoat säädöt ovat ne putken takanakin näkyvät kollimointiruuvit. En usko että se pääpeili liikkuu mihinkään pitimessään edes noiden silikonitippojensa varassa (luultavasti peilin pohjassakin on tällaiset tipat sen kiinnitykseen). Apupeilin rakennekin on enempikin liian tiukka kuin liian löysä, joten en nyt osaa sanoa mistä muualta tuollainen klappi tulisi kuin lämpötilamuutoksista. Olet kai silti pitänyt pääpeilin kollimointiruuveja tiukalla, sillä ne kannattelevat koko kuvauskaluston painoa koska tarkennin on suoraan kiinni tuossa peilinpitimessä?

Oma tulkintani fokuksen siirtymästä on siis edelleenkin se alumiinikiskoissa näkyvä lämpötilamuutos, josta oli puhetta aikaisemmin. Kysymyksesi sattui tulemaan sikäli sopivasti, että sain putken vaihteeksi taas lähes täyteen kollimaatioon tähtien suhteen ja kuvasin sillä parisen tuntia tarkentamatta välissä lainkaan. Ihan sekvenssin lopussa tein uusintatarkennuksen, mikä paransi fokusta FocusMaxin 4.4 HFD-lukemasta -> 3.5 HFD-lukemaan. Koostin tästä kuvavertailun käyttäen 100% croppeja kuva-alalta. Tässä kuvassa on noin -2...-3°C muutos tähdissä noin kahden tunnin ajalta.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Temp_change_-2C_degrees.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Temp_change_-2C_degrees.jpg/_full.jpg)

Olen tulkinnut asiaa niin, että tekemäni teflon-prikat auttavat putken lämpötilamuutoksen hallinnassa ja nyt tämä alkaa käyttäytyä kuten hiilikuituputki (eikä niin kuin alumiiniputki päästä päähän menevien alumiinisten Losmandy-kiskojensa takia). Varoitan samalla sen verran, että jos nuo Losmandy-kiskot joutuu irroittamaan niin putken kollimointi voi muuttua samalla hiukan kun apupeilin- ja pääpeilinpidin "vapautuvat" lukituksestaan. Sama koskee sitten myös pääpeilin kollimointiruuvien kiristämistä täyteen tiukkuuteen :huh:

Otin samalla kuvan epäterävän tähden Airy-disk kiekosta, koska pääsin ensimmäistä kertaa näin lähelle oikeaa kollimointia (ilot pitää löytää pienistä asioista :grin:)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Airy_disks.jpg/_full.jpg)

Ja tässä on vielä koko kuva-ala PhotoShopissa lievästi venyteltynä (5 minuutin 1x1 bin L-kanavan valotus M97:sta täys-kuutamolla). Tästä näkee venyttämällä (ks. liitekuva), että putken valojakautuma on edelleenkin lyhentimen kanssa liikaa sivussa vaikka tähtien muodot ovatkin jo hyviä lähes koko kuva-alalla. Jatkoin siis tänään kollimointiharjoituksia saadakseni tuota valojakautumaa nykyistä paremmaksi. Saa sitten nähdä kuinka paljon heikommaksi tähtien muoto tuli tällä kertaa... :undecided:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M97_26032013-010L_300s_1x1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M97_26032013-010L_300s_1x1.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 27-03-2013, 20:30:24
Mitä väliä sillä varjostuman paikalla kuvan kannalta on jos kalibrointikuvat ovat hyvät?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 27-03-2013, 21:08:18
Periaatteessa kuva-alan kaareutuminen menee tuon mukaan, mutta Ritchey-Chretienissä taitaa olla niin tasainen kuva-ala ettei sillä ole väliä KAF-8300 kennolla.
Toisaalta näkisin mielelläni että "hot-Spot" olisi keskellä kuvaa, jolloin flat-kuvien kalibrointitarve olisi siinä kohtaa kuvaa vähäisin. Liitteessä on eilisillalta rankasti venytetty flat-kuva, joka sopisi yhteen tuon edellisen esimerkki M97-kuvani kanssa (pl. että tuo on G-kanavasta ja 2x2 bin). Saan yleensä tuollaiset jyrkät taustan kirkkauserot näkyviin myös loppukuvaa tehdessä ja tässä GSO RC10:ssä on todella hankalan oloinen valojakautuma lyhentimellä kuvatessa! Tuollainen ympyrän muotoinen tummentuma on sikälikin kummallinen, sillä ilmeisesti nuo reunan valostumat tulevat näkyviin sieltä baffle-putken ympäriltä, mistä "päivä paistaa putkeen". Pitäisi tutkia kuinka flat-kuva muuttuu, jos pidennän tuota baffle-putkea hajavalon estämiseksi. Toisaalta estääkö se samalla tarpeellisen valon kulkuakin, hmmm??? :huh:
Ilman lyhennintä flatissä näkyy vain tummat reunat ja keskustan "hot-Spot".
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 29-03-2013, 14:54:03
Tässä tämän hetken tilanne, kun säädin vielä koko putken kollimointia (apu/pääpeili/tarkennin) ja otin tuon päälle testikuvia mm. tähtien Airy-diskeistä. Tähdet näyttävät nyt 95%:n hyviltä noiden renkaiden mukaan. Loput 5% näkyvät pienen pienenä soikeutena klo 16 suunnassa ts. renkaat pakkautuvat tiiviimmin tuonne Airy diskin oikeaan reunaan, kun vastaavaa heittoa ei esiinny missään kuvassa renkaiden vasemmassa reunassa (seeingin aiheuttamissa vääristymissä siis).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Airy_disks_2.jpg/_full.jpg)

Ja tässä vertailukuva valojakautumasta (vrt. tuo edellinen liitekuva M97:sta).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M97_28032013-L_300s_small.jpg/_full.jpg)

Nyt varjostumarengas on siirtynyt keskemmälle kuvaa, muttei vielä riittävästi. Kokeilen seuraavaksi pelkän tarkentimen säätöä sillä TS:n tarkentimelle tarkoitetulla kollimointirenkaalla eli katson saako sen kautta siirrettyä putken valojakautumaa paremmaksi, kun tarkennin osoittaa hiukan eri suuntaan putken sisään. Samalla pitää toivoa, ettei tähtien muoto muutu radikaalisti heikompaan suuntaan. Tuon lisäksi olen utelias kuinka putken kollimointi muuttuu, kun tarkennin linjataan uudelleen keskelle apupeiliä, mutta apupeilin/pääpeilin keskinäinen linjaus ei muutu mihinkään.

Tässä alla on vielä 100% croppikuvat tuosta M97-kuvastani.
Olen ottanut samaan kuvaan vertailua tähtien muodoista eri puolilta kuva-alaa ja leikkaamani palojen sijainnin näette tuosta koko kuvasta. Näyttäisi siltä, että paras kollimointipiste on nyt kuvan oikeassa ylänurkassa. (Huomatkaa, että tämä M97 kuva on eri orientaatiossa kuin nuo Airy disk -kuvat (otin ne eri paikasta taivasta ja kuvien välillä on pari tuntia aikaa).) Tuosta vasemman reunan kirkkaasta tähdestä näkee diffraktiopiikeistä, kuinka toiseen suuntaan vinksottava kollimointi leventää vain toisen suunnan diffraktiopiikkejä (tässä on taas yksi uusi tapa tarkastella RC putken kollimointia :wink:).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_crops_M97_28032013_300s.jpg/_full.jpg)

Ei olla enää kovin kaukana täydestä kollimoinnista, mutta katsotaan ensiksi vielä tuo tarkentimen suuntauksen vaikutus kuvan valojakautumaan.
Kevätyöt ovat jo vähitellen tarpeeksi "lämpimiä", että kollimointia viitsii ryhtyä säätämään myös taivasalla testikuvia ottaen. Tähän mennessä nuo aiemmin esitellyt väliaikatulokset ovat tulleet Takahashin kollimointiskoopin ja peilien heijastuskuvien päiväsaikaisella tutkimisella, kun yöpakkasissa tapahtuva ruuvien säätely ei ole kovin mieluisaa puuhaa itselleni eikä kuvausläppärilleni... :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lauri Kangas - 29-03-2013, 15:49:01
Paljonko tuossa epätasaisessa valonjakaumassa on vaihteluväli? En välttämättä lähtisi kollimointia säätelemään sen perusteella, jos tähdistäkin pystyy. Tuollainen valon jakautuminen voi johtua muustakin kuin kollimoinnista eikä varmastikaan ole kauhean paha ongelma, kunhan fokusoidut tähdet vain ovat hyvän näköisiä ympäri kenttää.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 30-03-2013, 10:35:39
Tässä alla olevassa kuvassa on flat-kuvan ADU-arvot eilisillalta ja kuten kuvasta huomaa, niin liukuma keskustan valoisalta alueelta ympärillä kulkevaan varjorenkaaseen on melko jyrkkä. Tai ainakin tulkitsen sen näin, koska ADU-muutos 24000 -> 36600 on suuri, samoin myös nurkasta nurkkaan 25500 -> 39000. :undecided:

Edit: Kuvan ADU-arvoissa on jotain hämärää eli tuo flat kertoo vain valojakautuman sijainnin ja ADU mittaukset ovat antaneet vääriä tuloksia pöytäkoneen MaxIm:sta (=kuvausläppärin MaxIm DL antaa huomattavasti maltillisempia lukemia valo/varjoalueen kirkkauseroiksi!) Esim. keskustassa 21470 ADU:a ja varjorenkaassa 21200 ADU:a, nurkissa 20900 ADU:a. Samanlaisia tuloksia tulee myös eilisillan flat-kuvasta, kun avaan sen kuvausläppärissä. Olisikohan siirtoon tullut jollakin tavalla skaalattu flat-kuva? :embarrassed:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M97_29032013_-001Flat_L_1x1_ADUs.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M97_29032013_-001Flat_L_1x1_ADUs.jpg/_full.jpg)

Valojakautuman ongelma tulee omasta mielestäni juuri kollimoinnista, mutta näytän ensin kuvan tähtien muodosta.
Tätä kuvaa varten on tehty ainoastaan pieni muutos tarkentimen suuntaukseen. Edellisessä tähtikuvassa tarkennin osoitti apupeilin keskusmerkin (halk. 5mm renkaan) kehälle eli niukasti juuri sen ulkoreunalle. Säädin nyt tarkentimen kallistusta sivusuuntaan "noin 3mm" eli nyt lasersäde osoitti siirron jälkeen tasan keskelle apupeiliä. Kulmamuutoksena tämä vastaa noin 0.4° (24'),  jos käytetään vaikka 500mm mittaa peilien välisenä etäisyytenä ja sen päälle vielä 200mm mittaa tarkentimen polttotasolle (laskin näin: sin-1(5/700)). Tämä muutos siirsi kollimointipisteen kuva-alan oikeasta ylänurkasta vasempaan alanurkkaan, minkä näkee katsomalla tähtien muotoja tästä ruudukkokuvasta (kuvassa on taas 100% cropit täyden kuva-alan keskeltä ja sen nurkista).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_crops_M97_29032013_300s.jpg/_full.jpg)

Samasta kuvasta huomaa myös tähtien muotojen muutokset: vasen ylänurkka ja oikea alanurkka menivät soikioiksi, kun vasen alanurkka (ja yllättäen!) oikea ylänurkka olivat pyöreitä. Tulkitsen tämän johtuneen "tilted/curved focal plane" ilmiöstä, mikä on kuvattu tällä sivulla: http://deepspaceplace.com/gso8rccollimate.php (http://deepspaceplace.com/gso8rccollimate.php)

Jos haluat tutkia tätä ilmiötä lisää, niin koko kuva-ala löytyy tästä:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M97_29032013-001L_300s_1x1.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M97_29032013-001L_300s_1x1.jpg/_full.jpg)

Sitten takaisin valojakautumaongelmaan, minkä arvelen johtuvan puutteellisesta kollimoinnista ja tarkemmin sanoen juuri pääpeilin kallistuskulmasta suhteessa putken pituusakseliin/apupeilin sijaintiin. Jos vertaan kuva-alan valojakautumaa näissä kahdessa viimeisessä flat-kuvassa, niin se ei ole muuttunut mihinkään kuvien välillä. Kennolle saakka päätyvä valojakautuma ei siis muutu tarkentimen asennon mukaan, vaan se liittyy pääpeilin kallistuskulmaan eli siihen kuinka tarkasti pääpeili osoittaa keskelle apupeiliä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puran nykyistä kollimointia ja pyörittelen pääpeilin säädöillä valojakautumaa paremmin kohdalleen.
(Tähän samaan johtopäätökseen olin päätynyt jo aiemminkin (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg105447#msg105447) tässä ketjussa, mutta olin unohtanut sen merkityksen muun säätämisen sekaan :laugh:)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 30-03-2013, 15:01:19
Muistaakseni ketjun alkuvaiheilla sanoit että pääpeili on hivenen sivussa putken keskilinjasta. Ja sitä ei oikein pysty säätämään. Jos sen saisi keskelle olisi se hienoa mutta auki jäisi vielä, onko pääpeilin optinen akseli aihion keskellä. (Aihiolla tarkoitan peilin karkeaa reunapintaa)
Eli, jotta optisen akselin saisi keskelle putkea, pitäisi ensin tietää missä se sijaitsee aihioon nähden ja sitten vasta trimmata aihio kohdalleen.
Tämä oli vaan pähkäilyä, en tiedä onko edes mahdollista kotikonsteilla tehdä moisia hienosäätöjä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 30-03-2013, 16:10:32
Pääpeili on tosiaankin noin millin sivussa pitimen keskipisteestä. Sen tarkka sijainti määräytyy näet noista silikonipisteistä, joita on kolmella reunalla tukemassa peiliä, eikä tässä ole mitään säätöä jälkikäteen tehtävissä.

... Tein samalla Losmandy-kiskon apupeilin puoleisten kiinnitysruuvien kannan alle Teflon-alusrenkaat (ks. liitekuva). Ajattelin pienentää liikekitkaa toisesta päästä kiskoa, jolloin se voisi liikkua lämpötilan muutosten mukaan tuosta kiinnitysruuvin kohdalta. Pääpeilin päähän kiskoa jätin tarkoituksella täyden lukituskireyden, jotta jalustakiinnitys pysyisi samaan aikaan tukevana. Testaillaan nyt seuraavaksi kuinka putki käyttäytyy noiden teflon-aluslevyjen kanssa (toivottavasti ei tullut liikaa luistoa ja siinä sivussa taipumia  :rolleyes:).

Teflon osoittautui myös tässä yhteydessä liian pehmeäksi aluslevy-materiaaliksi. Kuten liitekuvasta näkee, saan nyt ihan erilaisen flat-kuvan putkesta, kun mittaan sitä sisätiloissa ja putki makaa vaakasuunnassa lattialla Losmandy-kiskonsa varassa (flat-boxin edessä). Edelliset M97 testikuvat on kollimoitu putken ollessa valmiiksi jalustalla ja ne osoittivat, ettei tarkennus juurikaan muutu, kun Losmandy-kiskoissa on termistä liikevaraa. Vahinko vain, jos tämä liikevara sallii myös putken kollimoinnin muutoksia ts. nuo Losmandy-kiskot ovat osa putken kantavaa rakennetta ja teflon-liikevara toisessa päässä sallii tällaisen muutoksen apupeilinpitimeen. Pitää siis testata olisiko metallialuslevyllä parempi tukevuus tässä liitoksessa. En silti välittäisi mennä takaisin täyteen kiskon lukituskireyteen, koska siellä tulee vastaan Joukon kuvaamat fokus-ongelmat. Näinköhän tässä tulee kumminkin vielä sen putken päästä irti olevan putkipannan hankkiminen eteen, kuten aiemmin mietittiin? :huh:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lauri Kangas - 30-03-2013, 22:03:25
Voihan vitsiläinen mikä soppa. Taidan siirtyä itse neulanreikäkuvaajaksi.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 31-03-2013, 14:15:16
Minulla on GSO:n peruspakettiin kuuluva fokuseri. Se on kyllä varsin jämäkän oloista tekoa, mutta huomasin sen luistavan kun putki on pystyssä. Kamera, filtteripyörä ja OAG painavat sen verran, että fokuserin lukitusruuvin pitää olla tosi tiukalla. Pyörittelen fokuserin säätöpyörää RoboFocuksella eikä mikään liiku, jos filtterin lukitusruuvi on liian kireällä. Huomasin, että tästä kaikki tarkennusongelmani johtuivat. Nyt kun olen oppinut kiristämään lukitusruuvin heti fokusoinnin jälkeen, fokus on pysynyt hyvin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 31-03-2013, 18:31:53
Kirjoittelinkin tuosta GSO:n perustarkentimesta ketjun alkusivuilla ja natisin silloin samasta aiheesta...

Tässä vaiheessa tuossa GSO10RC:ssä on kiinni vakiotarkennin, mistä muutama ensivaikutelma. Tuo on 3" kokoa ja vaikuttaa pintapuolisesti ulkoapäin katsoen ihan tukevalta tarkentimelta. Vahinko vain, että ensivaikutelma menee pieleen tältä osin, sillä tuo on käytettävyydeltään tyypillinen kiinalaistarkennin. Siitä löytyy erikseen lukitusasento, missä mikään ei liiku mihinkään (säätö pyörii tyhjää) ja sitten erikseen liikutteluasento, missä laitetta voi tarkentaa. Näiden kahden asennon välistä on vaikea löytää tukevaa ja liikuteltavaa säätöasentoa. Pikaisesti arvioiden GSO:n 3" tarkentimen tukevuus voisi riittää digijärkkäreille ja vähemmän vaativille käyttäjille, muttei enää CCD-kameroille ja itselleni. Tuosta fokkarista on hyviä (paljastavia) kuvia tässä (http://stargazerslounge.com/topic/116463-gso-254mm-f8-ritchey-cretien-first-impressions/) aussi-ketjun alkuviestissä.

...mutta Joukon kokemuksien mukaan pitää ilmeisesti ottaa sen verran takaisin, että se jaksaa kantaa myös CCD-kameraa (Joukolla on SBIG:n malli kiinni tuossa fokkarissa).
GSO:n tehdasfokkarin tilalle vaihtamani Starlight Instrumentsin moottoritarkennin on sopinut mitoiltaan putkeeni todella hyvin, eikä sen kanssa ole ollut tarkennus/tukevuusongelmia.  :azn:

Laurille kerron sopankeitosta sen verran, että kokeilussa on nyt millin paksuisesta lasikuitulevystä tekemäni ruuvien aluslevyt. Pääpeilin pää Losmandy-kiskoista on juntattu suoraan kiinni ilman aluslevyjä ja apupeilin päässä kiskoa on nyt nuo lasikuituprikat (materiaalina toiselta puolelta kuparoitu lasikuitupiirilevy), joille yritän löytää sopivan kiristysmomentin, jotta kollimointi pysyy paikallaan mutta samaan aikaan pieni lämpöliike sallitaan ruuvinkannan alla. Käyttökokemuksia tulee sitten myöhemmin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Juhanitee - 31-03-2013, 19:09:27
On käynyt joskus mielessä että tuommosen GSO:n klikkaisin, vaan jos se tosissaan on näin hankala ja työläs säädettävä niin kannattaakohan jättää väliin?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: JuhaK - 31-03-2013, 20:01:20
Minulla on GSO:n peruspakettiin kuuluva fokuseri. Se on kyllä varsin jämäkän oloista tekoa, mutta huomasin sen luistavan kun putki on pystyssä. Kamera, filtteripyörä ja OAG painavat sen verran, että fokuserin lukitusruuvin pitää olla tosi tiukalla. Pyörittelen fokuserin säätöpyörää RoboFocuksella eikä mikään liiku, jos filtterin lukitusruuvi on liian kireällä. Huomasin, että tästä kaikki tarkennusongelmani johtuivat. Nyt kun olen oppinut kiristämään lukitusruuvin heti fokusoinnin jälkeen, fokus on pysynyt hyvin.

Eikö siinä ole mahdollista säätää pyörittävän akselin kontaktia liikkuviin osiin? Luulisi että säätöruuvi löytyy myös GSO:lta. Omassa APM:ssä oli halpis-WO:n tarkennin, mikä kyllä piti luistamatta lähemmäs 4kg:n STL:n myös pystyasennossa kunhan kiristi riittävän tiukalle ja piti huolen että pinnat olivat puhtaat. (sivuttain tuo ei sitten painoa enää kantanutkaan taipumatta) Lukitusruuveista ei kyllä automaattifocusereiden kanssa ole muuta kuin haittaa, joten ne kannattaa poistaa...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 31-03-2013, 20:19:23
On käynyt joskus mielessä että tuommosen GSO:n klikkaisin, vaan jos se tosissaan on näin hankala ja työläs säädettävä niin kannattaakohan jättää väliin?

En menisi suosittelemaan RC-putkea ensimmäiseksi putkeksi kenellekään, koska...
* se on täsmätyökalu tähtikuvaamiseen (putken ominaisuudet on ajateltu juuri tähtikuvauksen kannalta ja kaikki muu käyttö kärsii tämän takia)
* se on oikeasti työläs putki kollimoitavaksi, jotta tästä putkityypistä saadaan kaikki mahdollinen suorituskyky irti (jo pieni heitto kollimoinnissa tiputtaa RC:n kuvalaadun 10:stä jonnekin arvosanan 8 tienoille, ks. alta lisää tästä aiheesta *)
* on olemassa paljon muita putkia samassa kokoluokassa, jotka ovat halvempia hankkia/helpompia käyttää/yleiskäyttöisempiä/jne. (muissa putkissa on parempi hinta/laatusuhde yleiskäyttöön)

Lisäksi tätä ketjua lukiessa kannattaa huomata, että allekirjoittanut haluaa putkestaan kaiken suorituskyvyn irti ilman kompromisseja ja siksi näen tarpeettoman paljon vaivaa tämän RC-putken suhteen. Lisäksi haluan käyttää natiivisti F/8 valovoimaista putkea lyhentimellä varustettuna (noin F/5...F/5.6), mikä lisää vaativuusastetta huomattavasti esim. putken kollimoinnin suhteen. Edelleen voisin lisätä, että haluaisin tietää kuvausputkestani kaiken mahdollisen pienintä yksityiskohtaa myöten (tämä on perintöä omasta ATM-kaukoputkien rakentelustani :tongue:) ja myös hallita sen huoltoa. Kaikki tämä vie aikaa ja vaatii opiskelua, mikä paisuttaa tätä ketjua kenties tarpeettomankin paljon. Se toinen tämän putkityypin omistaja Suomessa (Jouko Kettunen) taitaa käyttää tyytyväisenä omaa putkeaan ilman mitään modauksia/tuunauksia/jne. eikä varmaankaan halua riskeerata putkeaan esim. sen omatoimisella purkamisella. :grin:  Itselleni tämä GSO on hyvä "koeputki" jonka kautta näen mihin "halvalla" kiinalais Ritchey Chretien -putkella päästään, koska vastaavat 10" laatuvalmistajien RC-putket maksavat kymppitonnin pintaan. Ehkä tämä GSO RC10 on siis hyvä putki hinta/laatusuhteeltaan juuri omaan erityiskäyttööni? :tongue:

*) link (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Board/cat/Number/4346679/page/0/view/collapsed/sb/5/o/o/fpart/all)
"...a lot of the results posted from these RC's are mediocre. With a couple of notable exceptions (including JCrilly here on Cloudynights and Craig Stark--the king of achieving high resolution/high quality images on a moderate budget), I don't think the scopes are really living up to their potential. I can't prove it, but I believe that the issue is with the owners not with the scopes. Again, above 1,500mm--perhaps even above 1,200mm focal length--getting really good images is challenging even with fairly good equipment. Your tracking and guiding have got to be perfect. Differential flexure needs to be eliminated. Seeing conditions must be above average. There can't be any mirror flop (or you need to use an off axis guider). Everything in the optical train needs to be perfectly square. Focus needs to be exactly right and needs to be maintained as temperatures shift. Even your polar alignment needs to be Spot on in order to avoid field rotation. In other words, it's unlikely that the optical tube itself is going to be what's limiting your results. In order to show the capabilities of the scope--any larger scope, not just these budget RC's--you need to nail everything almost perfectly. I think that's probably what's behind the mediocre results you have been seeing. The same would likely be true of an 11" Edge scope or a 10" Meade ACF or anything else in this size range. You don't tend to see mediocre results out of the RC-Optical scopes or the PlaneWave scopes, but I think that's because only very experienced astrophotographers are willing to invest the 50,000+ USD required to get a system up and running. They are experienced enough and patient enough to know how to optimize their systems. It shows in their results
Would I encourage you to try it? Yes, absolutely. Even without a lot of technical skills. Just don't go into it thinking you will achieve exceptional results out of the box. If that's what you are looking for, then try something like an FSQ106 instead. "
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 31-03-2013, 22:48:57
Kyllä GSO:n tarkentimessa on säätöruuvi, mutta sen olen jo vääntänyt niin kireäksi kuin saan. Siitä huolimatta se luistaa putken ollessa jyrkässä kulmassa. Joudun tarkentamaan kaukoputken 45 asteen kulmassa tai vähän loivemmassakin asennossa, jolloin RoboFocus pärjää oikein hyvin. Ei GSO minusta mikään huono kuvausputki ole, mutta ylläpito vaatii kyllä vähän kollimointitaitoja. Muuten Timpe kertoi oikeastaan kaiken. Minusta on hieno asia, että Timpe on jaksanut paneutua GSO:n rakenteisiin ja kollimointiin näin perusteellisesti ja viitsinyt vielä esitellä sitä foorumilla havainnollisesti. Ainakin minulle siitä on ollut paljon hyötyä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 01-04-2013, 19:01:09
Kyllä GSO:n tarkentimessa on säätöruuvi, mutta sen olen jo vääntänyt niin kireäksi kuin saan. Siitä huolimatta se luistaa putken ollessa jyrkässä kulmassa. Joudun tarkentamaan kaukoputken 45 asteen kulmassa tai vähän loivemmassakin asennossa, jolloin RoboFocus pärjää oikein hyvin.

GSO:n tarkentimesta sen verran, että siinä tarkenninta liikuttava poikittaisakseli on kiinni sellaisella muovista valetulla osalla. Jos tarkentimen alapuolella olevaa kitkan säätöä kiristää liikaa, niin tämän tarkentimen akselin kiinnitykseen käytetty muovirunko halkeaa! Kertomus tällaisesta tapahtumasta löytyy täältä (http://stargazerslounge.com/topic/116463-gso-254mm-f8-ritchey-cretien-first-impressions/) ja kuva haljenneesta tarkentimen rungosta täältä (http://img153.imageshack.us/img153/6641/focusercrack.jpg) ja täältä (http://img193.imageshack.us/img193/4751/focuseraxle.jpg). Jos haluaa tehdastarkentimen liikkeeseen jäykkyyttä, niin olisi kenties viisaampaa yrittää kiristää niitä neljää ruuvia mitkä pitävät tuota runkoa paikallaan. (Sain aikaan pienen rusahduksen/murtuman myös omaan GSO-tarkentimeeni, kun kokeilin sen kireyssäätöjä pelkällä ala-säätöruuvilla.) Toisaalta tuon akselirungon (=muovikappaleen) rakenteellinen kestävyys tulee vastaan hyvin nopeasti, koska tuota tarkenninta ei ole oikeasti tehty kestämään kuormaa. :undecided:

Joukolle lisäkysymys Takahashin kollimointiskoopista; kun liikutat sen tarkennusputkea laidasta laitaan, niin tuleeko koko säätömatkalla esiin tämän tapainen kuvajatkumo siinä okulaarinäkymässä? (Joku vaihe saattoi jäädä kuvaamatta, mutta suunnilleen näin se menee ääriasennosta toiseen.)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Takahashi_focus_range.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Takahashi_focus_range.jpg/_full.jpg)

Tarkoitan kysymyksellä sitä, kasvaako sinulla tehdaskollimoidussa putkessa tuo keskusvarjotäplä ja sen ympärillä olevat varjorenkaat sen mukaisesti kun liikutat Takahashin tarkennusta? Varjo pysyy siis koko matkalla keskellä noita varjorenkaita? Jos näin tapahtuu, niin silloin tiedät että tarkentimen pituusakseli on linjassa putken apupeilin/pääpeilin muodostaman optisen akselin kanssa. Tein omassa putkessani töitä kohtuullisen paljon, kunnes sain tuon näkymän kohdalleen Takahashiin ja samaan aikaan myös peilien heijastukset edestä ja takaa piti näyttää hyviltä. Omassa putkessani piti säätää tätä tehdessä tarkentimen kallistusta aina kun apu/pääpeilin säätöihin koskettiin, jotta tämä ehto Takahashin keskittäisistä varjorenkaista toteutui. Nyt kiinnostaisi tietää toteutuuko tämä kolmas kollimointiehto suoraan tehdaskuntoisessa GSO:ssa? (Oivallus tämän asian testaamiseen syntyi vahingossa, kun kokeilin tarkentimen asennon merkitystä putken kokonaiskollimaatioon, ks. lainaus alla.)

Tätä kuvaa varten on tehty ainoastaan pieni muutos tarkentimen suuntaukseen. Edellisessä tähtikuvassa tarkennin osoitti apupeilin keskusmerkin (halk. 5mm renkaan) kehälle eli niukasti juuri sen ulkoreunalle. Säädin nyt tarkentimen kallistusta sivusuuntaan "noin 3mm" eli nyt lasersäde osoitti siirron jälkeen tasan keskelle apupeiliä. Kulmamuutoksena tämä vastaa noin 0.4° (24'),  jos käytetään vaikka 500mm mittaa peilien välisenä etäisyytenä ja sen päälle vielä 200mm mittaa tarkentimen polttotasolle (laskin näin: sin-1(5/700)). Tämä muutos siirsi kollimointipisteen kuva-alan oikeasta ylänurkasta vasempaan alanurkkaan...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 03-04-2013, 22:40:22
Nyt risoo... ja raskaasti! :cry:
Kun luulin kaiken mahdollisen jo löytyneen tästä kiinalaisputkesta, niin vielä piti tulla eteen yhdestä kulmasta pitimestään irronnut pääpeili. Menin näet eilen ulos kuvaamaan ja sillä kerralla odotukset putken kollimoinnin suhteen olivat korkealla (ks. esim. tuo edellinen viestini tarkentimen linjaamisesta). Mutta kun ei, niin ei... putkesta tullut kuva oli ihan kuralla. Ei edes vähän, vaan ihan kunnolla, -kele--tana--ttu :realmad:

Tuosta tuli pakollinen johtopäätös, että putken peileissä tai mekaniikassa on pakko olla jotain pielessä, irti, löysällä, keturallaan (jne.) mutta mitä? Tsekkasin ensiksi nuo Losmady-kiskon kiinnitykset, kun olin niihin yrittänyt järjestää lämpöliikevaraa aluslevyt lisäämällä. Ei mitään, kaikki ruuvit olivat riittävän kireällä. Apupeilin kiinnityksen olin purkanut ja kiinnittänyt silikonilla uudelleen, joten sieltä ei tällaista vikaa löytyisi. Vian olisi pakko olla pääpeilin suunnalla, mikä selittäisi todella paljon putken kollimointikäyttäytymistä. Esim. jos putken kollimointi tehtiin valmiiksi jalustalla, niin sillä pääsi kuvaamaan melko hyvällä suorituskyvyllä. Tai jos putken kollimoi sisällä, niin se ei ollut enää täydessä kollimaatiossa ulkona jalustalla. Tai jos putkella otti testikuvaa esim. tarkennusta varten, niin ensimmäiset testikuvat saattoivat olla heikompia kuin kolmannet/viidennet kuvat samasta paikasta. Ihmeellistä seeingin/kollimoinnin vaeltelua siis... :shocked:

Tuon johtopäätöksen jälkeen päätin käyttää iltayön tunteja yleiseen kollimointiharjoitteluun mm. uuden kollimointimaskin kanssa (tästä lisää myöhemmin toiseen ketjuun) ja sainkin esim. pääpeilin ja apupeilin linjaukset taas lähemmäksi oikeaa, mutten kumminkaan ihan tarkalleen oikeiksi. Yritin myös ottaa testikuvia ympäri taivasta, mutten saanut niistä oikein mitään selvyyttä. Puolen yön jälkeen otin putken "takaisin telakalle" eli päätin purkaa sen tänään atomeiksi sisätiloissa, joten tässä tulee parit kuvat aiheesta.

Ensin yleiskuva pitimestä parilla lisämerkinnällä:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_kiinnitys.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_kiinnitys.jpg/_full.jpg)

Sitten kuva pääpeilin kiinnityksestä pitimeen kiinalaisella "silikonilla":
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_kiinnitys_silikonipiste.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_kiinnitys_silikonipiste.jpg/_full.jpg)

Sitten kuva osittain murtuneesta silikonitassusta. Otin pitimen käsiiini ja ravistelin sitä hiukan normaalia voimakkaammin. Ahaa, putkesta kuuluu lonksuntaa, kun pääpeili liikkuu pitimen reunaa vasten tai nousee hiukan irti pitimen pohjasta. Tässä kuva murtuneesta silikonikiinnityksestä, kun sitä sormella venyttää (ei kokonaan irti, mutta tuo näytti murtuneelta, kun sitä venytti):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_silkonikiinnitys.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_silkonikiinnitys.jpg/_full.jpg)

Ja tässä tekemäni korjaus Casco silikonilla: "Erittäin elastinen tiivistysmassa kotikäyttöön, autoihin ja veneisiiin... Kestää saumanliikettä 25% sauman leveydestä... Lämmönkesto -40°C ... +150°C."
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_silikonikiinnitys_korjaus.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_silikonikiinnitys_korjaus.jpg/_full.jpg)

Täytin kolmen alkuperäisen silikonitaskun yläreunat tuolla uudella silikonilla ja hetken mietittyäni täytin myös niiden kolmen muun silikonipaikan yläreunat tuolla joustavalla silikonilla. Tästä olen hiukan epävarma eli pitää katsoa meneeko kuva kuralle, jos pääpeili on kuudelta reunalta kiinni silikonilla. Käyttämäni kirkas silikoni on kumminkin joustavaa ja periksi antavaa, joten en jaksaisi uskoa tuon vääristävän peilin kuvaa, mutta yleistuntuma on tällä hetkellä sellainen, että mikä tahansa on mahdollista pieleenmenon suhteen. :undecided:

Baffle-putken kiinnitys ja pääpeilin lukitus tapahtuu tällaisella välikappaleella:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_lukitusrengas_paalta.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_lukitusrengas_paalta.jpg/_full.jpg)

Sama laippa alta päin:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_lukitusrengas_alta.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_lukitusrengas_alta.jpg/_full.jpg)

Tuo asennetaan peilin läpi tulevaan kierteeseen ja kumirengas painaa peiliä vasten keskeltä (muttei estänyt sitä liikkumasta):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_lukitusrenkaan_paikka_peilin_keskella.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_lukitusrenkaan_paikka_peilin_keskella.jpg/_full.jpg)

Putken korjaus jäi vaiheeseen, koska mittani tuli täyteen tältä illalta kesken kollimoinnin. Ja pitäähän sen uuden silikonin antaa kuivua ennen käyttöä... (suomeksi: ei ollut enää motivaatiota jatkaa tätä sumo-painia putken kuntoon saamiseksi tänä iltana :sad:)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 04-04-2013, 23:01:29
Sekalaisilla kollimointivärkeillä näyttää pääsevän tähän alustavaan kohdistustasoon, kun GSO ei potki ja vikuroi enää kovin pahasti vastaan joka ikisenä kuvausiltana.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M99_04042013-001L_600s_1x1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M99_04042013-001L_600s_1x1.jpg/_full.jpg)

Pääpeili ei näyttäisi kärsivän tuosta lisäämästäni silikonikiinnityksestä, mutta kollimointivirhettä on vielä noin ruudun verran ylös oikealle. Pitää viimein paneutua tämän putken kollimointitarkkuuden hieromiseen tähtitaivaan alla, jos tämä nykyinen peilien asento pysyisi jotenkin stabiilina eikä aina tarvitsisi aloittaa uutta iltaa nollatilanteesta :tongue:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 05-04-2013, 08:15:09
Tuohan alkaa näyttää jo hyvältä!
On ollut erittäin mielenkiintoista seurata painiasi RC:n kanssa, ja arvokasta tietoa olet laittanut tänne, kiitos siitä.
Peilin kiinnitysratkaisu näkyy olevan jonkinlainen SC:n ja Newtonin peilien kiinnitysten yhdistelmä. Tuo O-rengas joka painaa peilin kiinni alustaansa täytyy olla varmaankin sopivassa tiukkuudessa, ilmeisesti noilla kiinnitysmassatipoilla on hoidettu peilin tuenta ja kiinnitys reunoilta ja peili ei tukeudu enää alapuolelta reunaosistaan peilin kehykseen.
Mitenköhän huippuluokan (siis kalliissa) RC:ssä on ratkaistu tuo peilin kiinnitys? Onkohan niissä pelkkä keskituenta, vai myös reunoilta tuettu peili?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: PetriKe - 05-04-2013, 11:00:49
Löysin vasta tänään omalle RC-putkelle räätälöidyn seikkaperäisen kollimointiohjeen (käy muillekin). Vaikuttaa erittäin selkeältä ja aion vielä käydä ennen kesää putken kollimoinnin tämän ohjeen mukaan läpi.

http://www.deepskyinstruments.com/docs/DSI_Collimation_Procedure_Ver_1.0.pdf (http://www.deepskyinstruments.com/docs/DSI_Collimation_Procedure_Ver_1.0.pdf)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 05-04-2013, 11:38:25
Ja tässähän kerrotaan tässä Petrin löytämässä ohjeessa myös erittäin hyvin se miksi nuo kollimointi skoopit yms. ovat aina vain se karkean säädön metodi. Paljon kiteytyy tähän lauseeseen:

"The mechanical center of a mirror is not necessarily its optical center."

Selittänee paljon sitä miksi tähdet mekaanisten välineiden sijasta tuppaavat tarjoamaan parhaan kollimointityökalun.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: DarkSide - 05-04-2013, 23:02:18
Nyt risoo... ja raskaasti! :cry:
Kun luulin kaiken mahdollisen jo löytyneen tästä kiinalaisputkesta, niin vielä piti tulla eteen yhdestä kulmasta pitimestään irronnut pääpeili. Menin näet eilen ulos kuvaamaan ja sillä kerralla odotukset putken kollimoinnin suhteen olivat korkealla (ks. esim. tuo edellinen viestini tarkentimen linjaamisesta). Mutta kun ei, niin ei... putkesta tullut kuva oli ihan kuralla. Ei edes vähän, vaan ihan kunnolla, -kele--tana--ttu :realmad:

Putken korjaus jäi vaiheeseen, koska mittani tuli täyteen tältä illalta kesken kollimoinnin. Ja pitäähän sen uuden silikonin antaa kuivua ennen käyttöä... (suomeksi: ei ollut enää motivaatiota jatkaa tätä sumo-painia putken kuntoon saamiseksi tänä iltana :sad:)

...Tämä projekti alkaa saada jo uhkaavia ja vaarallisia piirteitä  :evil: Onneksemme tulee kesä vastaan ja Timpekin saa toivottavasti aikaa rauhoitella tuntemuksiaan ja kollimointi vaatimusten palauttamista tavallisten kuolevaisten tasoa ajatellen.
Tätä rataa tötteröstä tullee ruukku kukille naapurien iloksi ja kallis sellainen  :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 07-04-2013, 21:07:57
Takahashin kollimaattorin täplä ja sekundääripeilin rinkula kasvavat kuvaamallasi tavalla kollimaatorin putkea liikutettaessa. Ne pysyvät koko ajan hyvin keskeisinä. Tarkistin tämän vielä erikseen uudelleen. Kollimointi on pysynyt myös erittäin hyvin. Uutena paketista otettaessa kollimointi ei ollut aivan kohdallaan, mutta sen jälkeen ei ole tarvinnut säätää uudelleen.

Fokuserin säätöpyörän muovikotelo oli kyllä ikävä yllätys. Se ei ole onneksi vielä rikkoontunut, mutta sitä täytyy varmaan vahvistaa ja kokeilla kiristää runkoa pitäviä ruuveja.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 07-04-2013, 23:25:10
Kiitokset kommenteista kaikille ja myös Petrille erikseen mainiten tuosta kollimointiohjeesta. Pitänee perehtyä tuohon myöhemmin paremmalla ajalla, sillä en ole tainnut lukea juuri tuota kollimointiohjetta aiemmin.

"The mechanical center of a mirror is not necessarily its optical center."
Selittänee paljon sitä miksi tähdet mekaanisten välineiden sijasta tuppaavat tarjoamaan parhaan kollimointityökalun.

Lithos on tässä hyvin jäljillä, sillä tällä putkella päädytään helposti kollimointitulokseen, missä paras tulos löytyy oikeasta ylänurkasta...

Tässä alla on vielä 100% croppikuvat tuosta M97-kuvastani. Olen ottanut samaan kuvaan vertailua tähtien muodoista eri puolilta kuva-alaa ja leikkaamani palojen sijainnin näette tuosta koko kuvasta. Näyttäisi siltä, että paras kollimointipiste on nyt kuvan oikeassa ylänurkassa.
Pääpeili ei näyttäisi kärsivän tuosta lisäämästäni silikonikiinnityksestä, mutta kollimointivirhettä on vielä noin ruudun verran ylös oikealle.

Tuollainen kertoisi siitä, että tämä oma kollimointimenettelynikin tuottaa systemaattisia tuloksia ja vieläpä kerta kerralta toistettavasti. Palaan asiaan, kun saan vietyä asiaa eteenpäin tavalla tai toisella. (Viikonlopun poissaolo auttoi viimeistään unohtamaan nuo ajatukset putken käytöstä kukkaruukkuna, kuten Jyrki tuossa kuvaili, joten eiköhän tämä tästä taas etene parempaan suuntaan. :azn:)

Takahashin kollimaattorin täplä ja sekundääripeilin rinkula kasvavat kuvaamallasi tavalla kollimaatorin putkea liikutettaessa. Ne pysyvät koko ajan hyvin keskeisinä.

Hyvä tietää tämäkin. Opin tämän tempun muutaman Takahashi-käyttökerran jälkeen ja se toimii hyvänä referenssinä putken kollimointia tarkistettessa. Noita varjoja saa näe keskitettyä Takahashin näkymässä sekä tarkentimen että apupeilin liikuttamisella ja ilmeisesti jos GSO:n optiikka on hyvin linjassa keskenään, niin tarkentimelle ei tarvita juurikaan lisäsäätöjä (olisikohan tämä syy sen GSO-putkien peilinpidin/tarkennin-integraation syvin tarkoitus?).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lauri Kangas - 07-04-2013, 23:54:15
On muuten hyvä että täällä on harjoiteltu etukäteen kiinarööreillä. Artjärvellä olisi nyt yksi sellainen pienehkö RC jonka kollimoinnista en ainakaan itse ymmärrä hölkäsen pöläystä. Koska mennään? :wink:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: einari - 08-04-2013, 00:39:58
No sehän pitää viedä Hauhon kollimointipajalle tuunattavaksi  :grin:.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 08-04-2013, 20:16:06
On muuten hyvä että täällä on harjoiteltu etukäteen kiinarööreillä. Artjärvellä olisi nyt yksi sellainen pienehkö RC jonka kollimoinnista en ainakaan itse ymmärrä hölkäsen pöläystä. Koska mennään? :wink:

Jokos se Alluna RC16 (http://www.alluna-optics.com/rc-telescopes-16-inch.html) nököttää siellä kakkostornissa, kuten pienistä vihjeistä (http://www.ursa.fi/~koski/artjarvi/20110709/index.html) täällä foorumillakin voisi päätellä? Mielenkiintoisen näköinen putki on ainakin kyseessä, joten mikä ettei jos/kun sopivaa aikaa liikenee (nyt keväällä pitää vielä kiireitä, mutta jos aavistuksen myöhemmin...). :grin:

Edit: Olikin jo foorumilla, kun luin eteenpäin: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11575 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11575)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 09-04-2013, 16:18:09
Pääsin eilen illalla taas kääntelemään kollimointiruuveja pimeässä tähtien muotoja tarkastellen ja niitä parantamaan pyrkien.
Oma fiilis illasta oli, ettei tämä muuttunut ainakaan yhtään aiempaa (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M99_04042013-001L_600s_1x1.jpg/_full.jpg) paremmaksi. (Kohteena M3 ja kyseessä 300s luminanssiruutu.)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M3_08042013-002L_300s_1x1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M3_08042013-002L_300s_1x1.jpg/_full.jpg)

Nyt tähtiin tuli vaihteeksi rypäle-vaikutelmaa eli ikään kuin saman tähden ympärille olisi ammuttu kasaan kymmenen muuta tähteä, joiden keskinäiseen sijaintiin tuli pikselin murto-osien sivuttaissiirtymiä :huh: (Kyseessä ei ole seurantaongelmasta johtuva virhe, koska tarkentaessa näkyi tähden puolikuun muotoista muotovirhettä lievästi epäterävässä munkkirinkilässä ja sama virhe näkyi tarkennusmaskia käytettäessä.) Tässä alla on sitten tuon kuvan Levels-venytys, mistä näkyy edelleenkin sivussa oleva valaistusympyrä.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M3_08042013-002L_300s_1x1_levels_small.jpg/_full.jpg)

Lisään kuvista syntyneen kokonaispinon tuonne M3 ketjuun (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=802.msg108658#msg108658), koska näilläkin kollimointitarkkuuksilla pääsisi kuvaamaan kohteita loppukuvaksi saakka, jollei haluaisi hieroa tähtien muotoa oikeasti kuntoon. Nyt HFD-lukemaksi tuli  hitusen alle viiden lukemia.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: einari - 09-04-2013, 17:39:54
Tulipahan mieleen että onko tämmöinen härpätin ollut mukana kuvioissa/harkinnassa:
http://www.altairastro.com/product.php?productid=16548
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 09-04-2013, 20:53:49
Tuossahan se istuu Starlight Instrumentsin tarkentimen alla... :cheesy:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_j.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_j.jpg/_medium.jpg)

Säätörengas on käytännössä hiukan hankala käyttää, kunnes tuunasin sitä(kin) lisäämällä ylimääräiset M4 (työntö)kuusiokoloruuvit tuonne nykyisen kolmen säätöpisteen väliin. Niillä lisäruuveilla saa aikaan tasaisen tarkkuussäädön tarkentimen kallistukseen ja lisää tukevuutta rakenteeseen, kun nuo alkuperäiset push/pull -ruuvit hoitavat kallistuksen karkeasäädön. (TS myy myös tuota säätörengasta ja tilasin sen putken mukana.)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 22-04-2013, 21:52:24
Lukaisin CN:n foorumilta juttua AT 8" RC:n kollimointiongelmista ja kumman tutulta sielläkin näytti: (tämä oli CCD-kuvaaminen -alueelta)
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5814491/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5814491/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1)
Tuolla nimimerkki Blueman kertoo tämän:

I fought with one of the AT8RC scopes for two seasons. Never got rid of the elongations.
I finally decided that it was several things and all involved flexure.
1) The tube is not strong enough and neither was the dovetail plate that came with it. You can take one of the plates and twist it with your hands and see flex. But even with two 1/2" solid plates it still had flexure, probably due to the front and rear housings.
2) The rear of the scope is not strong enough for the long extensions required for imaging. I believe that the rear actually flexes.
3) The focuser is not up to handling the heavy weight
4) The mirror is held in place with a conical plastic thrust washer. It is constantly changing due to temperature changes and does not hold the mirror still, mirror flop.

Tuossa on vielä liitekuva aiheesta ts. mitä AT8RC putkelle on tehty tuon ongelman korjaamiseksi: http://www.cloudynights.com/ubbthreads/attachments/5815302-3rd_Support_Close_up.jpg (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/attachments/5815302-3rd_Support_Close_up.jpg)

Samaan aikaan samaisen CN foorumin *CT-putkien alueelta löytyy toinen ketju tuon pienemmän GSO 6" RC:n ongelmista:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5812375/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5812375/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1)
Olisikohan niin, että tämän tyyppiset kiinalaisputket eivät yksinkertaisesti kestä kriittistä tarkastelua kollimoinnin suhteen, kun muitakin saman ongelman ihmettelijöitä löytyy... hmmm? :huh:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: TuRe - 23-04-2013, 06:19:11
TS mainostaa, että kun tilaa kollimoinnin säätörenkaan RC-putken yhteydessä, niin he suorittavat tarkemman kollimoinnin veloituksetta omassa pöydässään ennen toimitusta. Oliko tuosta kokemusta. 
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 23-04-2013, 08:08:20
Timpe,oletko kokeillut kokeillut säätää kollimointia Petrin laittaman ohjeen mukaan?
Jos jossain on joustoa, niin luulisi sen paljastuvan kun kollimoi tähtien avulla toisella puolella taivasta ja kääntää toiselle puolelle ja testikuvista vertaa tuloksia.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 23-04-2013, 11:32:42
Oletko harkinnut Losmandy-kiskon vaihtamista hiilikuitulattaan? Jos jostain saisi metritavarana oikein paksua lattaa, olisi se varmaan selvästi jäykempää kuin originaali kisko. Ja kiinnityksen voisi (?) tehdä pulttaamalla jalustaan niin ei tarvitsisi välttämättä jyrsiä niitä viisteitä kiskoon . Samalla häviäisi lämpölaajenemisongelma?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Kaizu - 23-04-2013, 14:32:22
Lattaa tuskin saa, se pitää ostaa. Exelilla on luettelossaan 84x14 sekä 100x15 lattaa. Viimeksi kun olen yrittänyt ostaa pientä pätkää neliöprofiilia, eivät halunneet tehdä yhtä 10m:n pätkää. 50m olisi saanut mutta kun hinta oli yli 200 Eur/m en halunnut ottaa 40 m hyllyyn seisomaan. Halvemmalla voi päästä kun keksii jonkun joka käyttää ko. lattoja ja jolta voisi ostaa vajaan metrin pätkän.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: taotao - 23-04-2013, 18:42:57
Minneköhän Exel myy noita....jollain on varmaan muutama hukka pätkä!
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 23-04-2013, 20:37:16
TS mainostaa, että kun tilaa kollimoinnin säätörenkaan RC-putken yhteydessä, niin he suorittavat tarkemman kollimoinnin veloituksetta omassa pöydässään ennen toimitusta. Oliko tuosta kokemusta.

Ainakin minulla tuo tarkentimen säätörengas tuli erikseen pakattuna ja epäilenpä suuresti jos olivat mitään putkelle tehneet sen kanssa. Putkessa oli tuolloin GSO:n tehdastarkennin.

Timpe,oletko kokeillut kokeillut säätää kollimointia Petrin laittaman ohjeen mukaan? Jos jossain on joustoa, niin luulisi sen paljastuvan kun kollimoi tähtien avulla toisella puolella taivasta ja kääntää toiselle puolelle ja testikuvista vertaa tuloksia.


Petrin linkittämä ohje (ja muut ohjeet joissa käytetään tähtiä apuna) toimivat kollimoinnissa, mutta ovat työläitä. Käytin yhden illan tuohon DSI:n "Adjusting the Primary Mirror to Remove On‐Axis Coma" kappaleeseen ja huomasin sen toimivan oikein hyvin pääpeilin säätöön. Vahinko vain, että GSO:ssa pääpeilin säätäminen liikuttaa myös tarkentimen kallistusta eli tarkennin ei enää osoitakaan apupeilin keskelle kun pääpeili on säädetty tällä tavoin kohdalleen. Säädön jälkeen päästiin tilanteeseen, jossa tarkennin/apupeili/pääpeili olivat linjassa keskenään jotenkin "vinksin-vonksin" eli putken läpi kulkeva optinen akseli teki siksakkia edestakaisin (Jos ymmärrätte mitä tarkoitan, kun oikeasti noiden pitäisi kaikkien olla samassa linjassa keskenään). Oikaisin tuona säätöyönä apupeilin säädössä ja tein sen tuohon pääpeilin säädön päälle laserilla, mikä kertoi tilanteen yksiselitteisen selvästi. "Adjusting the Secondary Mirror to Remove Off‐Axis Astigmatism" kohta DSI:n ohjeessa jäi tuolloin kokeilematta, koska pilvet tulivat tuolloin taivaalle ja säätöön tarvittavat riittävän kirkkaat tähdet ovat harvassa keväisellä galaksitaivaalla. Pitää siis jatkaa harjoituksia tähtien kanssa, kun tulee sopiva tilaisuus ja kun ne täyspimeät yöt ovat muutenkin takana tältä keväältä.

Se mitä halusin tuoda esiin tuolla viestilläni oli, etteivät tavanomaiset kollimointisäätöapuvälineet selvästikään toimi oikein kiinalaisputkessa. Tästä on hyvin juttua DSI:n ohjeen "Problems with the Traditional Method" kohdassa, missä kerrotaan GSO:n kaltaisten halpisputkien ongelmista putken mekaniikan suhteen:
"• Secondary mirror center Spot does not represent the optical center of the mirror.
- Secondary mirror mis‐collimation will result.
• Primary mirror optical center not in center of scope.
- Optical and mechanical axis can’t be collinear.
• Secondary mirror center Spot is not in the center of the secondary mirror cell.
- Second step will fail or result in mis‐collimation.
• Primary or secondary baffles not precisely centered.
- Second step will fail or result in mis‐collimation."

Samoja ongelmakohtia on esitelty tuolla Allunan RC-kollimointiohjeessa, mihin oli linkki aiemmin mm. tuolla Tähtikallion kaukoputkiketjussa (http://www.alluna-optics.com/rc-collimation.html (http://www.alluna-optics.com/rc-collimation.html)).

Jos nämä summaa yhteen, niin GSO pitää kollimoida puhtaasti tähtien avulla ja silloinkin, kun putki osoittaa suoraan kohti zeniittiä ja sivuttaistaipumien mahdollisuutta ei ole. Jos kollimointia yrittää tehdä erilaisten kollimointivälineiden avulla, päädytään aina hiukan puutteelliseen lopputulokseen johtuen putken mekaniikan puutteista. Virhe ei ole suuren suuri, mutta kumminkin ilmeisesti riittävän suuri aiheuttamaan tuollaisia hitusen soikeita tähtiä.

Oman lisänsä keskusteluun tuovat nuo CN:n foorumilla esitellyt putkitaipumiin viittaavat syyt, koska tuolla CN:n ketjussa on päädytty juuri niiden aiheuttamaan virheeseen. Tässä kuvassa (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/attachments/5816207-3rd_Support_Full.jpg (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/attachments/5816207-3rd_Support_Full.jpg)) on Bluemanin tekemä kiskotuunaus 8" hiilikuitu-RC:lle ja heti perään hän kirjoittaa, ettei ole vieläkään tyytyväinen: "Even with all this extra support I did not get rid of the elongated stars. They were better but still not acceptable to me...". (Tässä (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/attachments/5815882-IMG_1122.JPG) on vielä kolmas RC:n perä, johon on tehty erilaisia tuunauksia tukevuuden parantamiseksi... näkyy olevan monelle tarpeen ;)

Enpäs arvannut tämän olevan näin työlästä hommaa, mutta toisaalta tässä on oppinut n+1 tapaa saada RC-putki lähelle oikeaa kollimointia. Pitää nyt ensin saada putki hyvään kollimaatioon kohti zeniittiä suunnattuna ja sitten lähteä metsästämään noita mahdollisia putkitaipumia. Ehkäpä se GSORC10:n Zen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Zen) löytyy ajan kanssa tuolta suunnalta... ommmm! :azn:

PS. Se CN:n ketjussa mainittu "method presented by R Simons at AIC2011" on juuri tuo Petrin linkittämä DSI:n kollimointiohje.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jussi Koponen - 25-04-2013, 15:18:00
Olin haaveilemassa tämän putken perään seuraavaksi kuvausputkekseni. Sky Watcherin f4 Newton alkoi kyrsimään jatkuvan kollimointitarpeensa kanssa kohdetta vaihdettaessa.  Ilmeisesti f8 aukolla tämä olisi hieman kesympi kollimointia ajatellen?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 26-04-2013, 21:25:39
Ritchey-Chretien putki ei ole koskaan "kesympi" kollimoinnin suhteen, jos vertaat sitä Newtoniin. Newton on todella helppo ja ongelmaton kollimoitava ja hyvä näin, koska siinä on paljon "liikkuvia" osia jotka muuttavat kollimointia jatkuvasti. Tällaiset kiinteäpeiliset putket toisaalta pysyvät siinä, mihin ne on säädetty, mutta itse säätäminen on vaativaa ja tarkkaa puuhaa. Ja lyhentimen kanssa kollimoinnin vaatimustaso nousee, kun kuva-alalle tulevat mukaan ne reuna-alueen tähdet, joissa pienikin virhe näkyy jo kuvassa.

Poikkesin eilisiltana pihalle ja kokeilin putken säätämistä ensin pääpeilin antaman valojakautuman perusteella ja sitten heti perään tuon DSI:n ohjeen mukaan pääpeilin säätöjä käyttäen. Otin tätä varten ensin kaikki tarkentimen kallistussäädöt kokonaan pois eli se käyttäytyi nyt kuten GSO:n kiinteä tehdastarkennin käyttäytyisi. Apupeilin säätöä tein out-of-focus munkkirinkilän avulla, kunnes apupeilin varjo näkyi keskittyneenä. Ajatuksena on katsoa miltä tämä säätö näyttää nyt päiväsvalossa muilla kollimointivärkeillä katsoen. Sitten voisi kokeilla kuinka tuo tarkentimen kallistus vaikuttaisi asiaan ts. jos kallistaisi tarkenninta siten, että se katsoo apupeilin keskustaan. Vai pitäisiköhän tsekata kuinka Takahashin kollimointiskooppiin saisi parhaat heijastuskuvat vain tarkenninta kallistamalla?

Niin tai näin, joka tapauksessa pitänee hiukan löysätä tuon AP CCD67 lyhentimen linssiryhmän kiristystä, kun tuonne näyttäisi nyt tulevan aavistuksen rypäleisiä tähtiä. Vai osaisiko joku diagnostisoida noista tähdenmuodoista jotain muuta? (En uskoisi noita tulevan pääpeilin parannetusta silikonikiinnityksestä, mutta parempi olla hiukan epäileväinen tämänkin suhteen.)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD+Image+88.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD+Image+88.jpg/_full.jpg)

Tässä vielä toinen kuva rankemmin Levels/Curves venyteltynä, jolloin tuo tähtien muotovirhe hukkuu kirkkaan halon alle.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD+Image+89.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD+Image+89.jpg/_full.jpg)

Paras kollimointi löytyi nyt oikeasta ylänurkasta ja sen saattoi nähdä suoraan tähden kuvistakin "livenä", jos oikein tarkasti katsoi tähdenkiekon/apupeilin varjon heilumista. Iltayön tunteina näin/kuulin myös lehtokurpan (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/lehtokurppa) lentävän keväistä reviirilentoaan pihani yli. (Sehän on sangen hauska tapaus kurnuttaessaan kuin sammakko ja äyskiessään piiskan sivalluksilla! :laugh:)
Ai niin, kuvat ovat viiden ja kahdeksan sekunnin valotuksia.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: fsol77m - 28-04-2013, 21:55:02
Lattaa tuskin saa, se pitää ostaa. Exelilla on luettelossaan 84x14 sekä 100x15 lattaa. Viimeksi kun olen yrittänyt ostaa pientä pätkää neliöprofiilia, eivät halunneet tehdä yhtä 10m:n pätkää. 50m olisi saanut mutta kun hinta oli yli 200 Eur/m en halunnut ottaa 40 m hyllyyn seisomaan. Halvemmalla voi päästä kun keksii jonkun joka käyttää ko. lattoja ja jolta voisi ostaa vajaan metrin pätkän.
Jos joku pelkkää neliöprofiili putkea tarvitsee (myös jotain tasaista lattaa löytyy) rosterisena(/alumiinisena jotain haja kokoja uralla)  niin voin toimittaa kaffepakettimaksulla :)
(viestiä vaan tulemaan niin sahaan määrämittaisiksi)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Kaizu - 28-04-2013, 22:44:21
Jos joku pelkkää neliöprofiili putkea tarvitsee (myös jotain tasaista lattaa löytyy) rosterisena(/alumiinisena jotain haja kokoja uralla)  niin voin toimittaa kaffepakettimaksulla :)
(viestiä vaan tulemaan niin sahaan määrämittaisiksi)
Kyse oli hiilikuidusta tehdystä profiilista.

Kaizu
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: fsol77m - 28-04-2013, 23:16:45
Kyse oli hiilikuidusta tehdystä profiilista.

Kaizu
Aaa...  no hiilari osia pystyy tämä liike/kaveri tekemään/myymään jämäosia halvalla http://www.signature.fi/muuta/kuitukorjaukset (liike perustettu alunperin hiilikuitu fillarien tekemiseen/korjaamiseen)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 29-04-2013, 19:50:25
Kiitos tiedosta, fsol77m! Lähetin tiedustelun tuonne Signatureen ja kerron sitten mitä tulisi hiilikuituisen lattaparin hinnaksi.  :wink:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 01-05-2013, 23:04:40
Signaturen suunnalta ei ole tullut toistaiseksi mitään vastausta hiilikuitu-kyselyyni...
Mutta tulin lukeneeksi taas yhden ketjun GSO:n kollimointimurheista Cloudy Nightsin foorumilta:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5510913/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/all/vc/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5510913/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/all/vc/1) (AT6RC collimation under different loads)

Tuollakin valiteltiin, että GSO:n kollimointi muuttuu kuorman mukaan ja manattiin GSO:n tarkentimen kiinnitystä pääpeilin pitimeen mm. näillä sanoilla:
"* Having the focuser coupled with the baffle and primary mirror cell does make collimation a royal pain. "
"* Collimating the scope would probably be really easy if it weren't for the fact that you have a third complication--focuser tilt. If the focuser is not perpendicular to the optical axis, the amount of curvature will vary from one corner to another. It can be hard to determine whether there is a problem with the primary, or whether the focuser is slightly out of whack."
"* I have owned two RCOS scopes and an OGS and have a AT10RCF on order (my 14.5 RCOS is too heavy for my bad back). I have to wonder what imbecile decided to mount the focuser the way AT did?! It really could not have saved that much money." :tongue:

Juttuhan on niin, että on ihan sama miten tähtien kanssa saa GSO:ta kollimoitua, koska tämä lopputulos näyttää kumminkin riippuvan hyvin paljon tarkentimen kallistuksesta suhteessa pääpeiliin. Jos olen säätänyt tähtikuvien mukaan putkea kuntoon, niin "päivänvalo näyttää nauravan yön töille" kuten joku Hauholla niin osuvasti yöllistä ODK:n kollimointia kommentoi. Kollimointi on siis pielessä päiväsaikaan samaa lopputulosta katsoen. Kollimointia voi tarkastella putken takaa Takahashilla tai laserilla ja yhtä lailla se on sitten vinossa myös putken edestä peilien heijastuksia katsoen. Tuntuu siis uskomattomalta että yölliset testikuvat antoivat edes kohtuullisia tähden muotoja kuva-alalle, kun niiden avulla säädin putkea.

Mietin siis tuollaisia juttuja vappupäivän kirkkaassa auringonpaisteessa, kun tuli oivallus: jos kerran GSO:n peräpää on rakenteeltaan pers.....tä, niin sitten sitä pitää modata ja korjata CN:n foorumilla haukutun kiinalais-imbesillin suunnittelutulos eli tuo kollimoinnin mukaan heiluva tarkentimen kiinnitys. Onneksi olin tilannut TS:ltä sen tarkentimen kallistusadapterin, koska siitä olisi nyt hyötyä. Oheiset kuvat kertovat mitä putkelle tuli nyt tehtyä...  :grin:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_focuser_tuneup.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_focuser_tuneup.jpg/_full.jpg)

Tuo GSRCJ117 adapterin alempi rengas on nyt pultattu kuudella ruuvilla pysyvästi kiinni GSO:n perään. Siitä on viilattu pois putkeen kiristettävä kiinnityskierre ja avarrettu samalla tuota kulkuaukkoa niin paljon, että pääpeilin pidin pääsee liikkumaan vapaasti kollimoinnin mukaan. Putkeen itseensä ei tarvinnut tehdä muita modauksia kuin porata 6 kpl M4 kierteellä varustettuja reikiä tuota laippaa varten. Lisäksi laipan ja GSO:n väliin piti laittaa korotuksen takia mutterit, koska tuo peilinpitimen laippa työntyy muutoin tuon adapterikappaleen sisälle/ulkopuolelle. Lyhyesti: tarkennin on nyt kiinteästi kiinni GSO:n perässä, eikä se enää heilu kollimoinnin mukana mihinkään, jiihaaaa!!!

Tässä vielä toinen kuva, kun tarkennin on ruuvattu paikalleen tuohon kollimointirenkaaseen (ei tullut paljon muutoksia ulkonäköön, mutta putken toiminnallisuuteen ja käytettävyyteen tuli sitäkin enemmän parannusta)  :cheesy:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_focuser_tuneup_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_focuser_tuneup_2.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Murtsi - 02-05-2013, 17:44:01
Hyvältä näyttää, toivottavasti saat nyt putken viimeinkin kollimoitua haluttuun tarkkuuteen. Tuon modauksen voisi kyllä toteuttaa jo tehtaalla koska tuosta tuskin tosiaankaan tulee merkittävää säästöä valmistukseen mutta olisi suuri parannus kollimointia ajatellen.

Hyvin mietitty ratkaisu kollimointiongelmaan ja tästä oivalluksesta hyötyy moni muukin vastaavanlaisen putken omistaja.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 02-05-2013, 20:15:44
Hyvin mietitty ratkaisu kollimointiongelmaan ja tästä oivalluksesta hyötyy moni muukin vastaavanlaisen putken omistaja.

Pääpeilistä irti olevassa (kiinteässä) tarkentimessa on se etu, että sen voi kollimoida erikseen osoittamaan tarkasti keskelle apupeiliä. Tuon jälkeen pääpeilin voi kollimoida esim. tuon DSI RCT:n ohjeen mukaan katsomalla epäterävän tähden kiekkoa ja selvittämällä koma-virheen suunnan (ilman, että tämä pääpeilin säätö siirtäisi tarkentimen suuntausta pois apupeilin keskustasta, kuten GSO:ssa aina tapahtuu). Sitten, kun tarkennin ja pääpeili ovat suunnattuina, löytyy apupeilille monta eri tapaa säätää sen suuntausta. Ehkä paras olisi tehdä tämäkin tähden avulla, koska GSO:n valmistustoleranssit tietäen se apupeilin keskusmerkki on kumminkin jossain muualla kuin apupeilin keskellä. Tämä jättää sitten virhemahdollisuuden vielä tuohon tarkentimen asentoon, sillä jos sen asentoa ei voi tarkistaa apupeilin keskimerkin sijainnilla, päädytään vieläkin väärään lopputulokseen. Uskon kumminkin, että tarkentimen kallistus on sitten se pienin virhe kollimoinnissa, kun nuo muut kohdat on saatu kuntoon.

Oma näkemykseni on, että tässä GSO RC:ssä on pääpeili ollut koko ajan vinossa tai kallellaan peilin pitimessä. GSO valmistaa RC-putket massatuotteena ja tehtaan hihnalla joku kiinnittää pääpeilin paikalleen pitimen "kuppiin" ja lisää reunoille kiinalaista silikonia eli sitä mustaa tököttiä (näkyy tässä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_kiinnitys_silikonipiste.jpg) kuvassa). Mikään ei takaa sitä, että pääpeili asettuisi peilinpitimen pohjalle korkeussuunnassa tasaisesti. Tästä menettelytavasta syntyy helposti kollimointiongelma, missä optiikan (pääpeili/apupeili) ollessa linjassa keskenään, putken tarkennin ei enää ole samalla linjalla. (Omassa tapauksessani paras kollimointi on aina löytynyt kuva-alan nurkasta, kun olen säätänyt optiikan kohdalleen välittämättä tarkentimen suuntauksesta.) Nyt tämä yhteys on katkaistu ja kollimointi on mahdollista tehdä oikealla tavalla loppuun saakka. Tai ainakin näin luulen nykytiedon mukaan...  :azn:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 02-05-2013, 23:16:49
Tämä on oivallinen ratkaisu tuohon tilanteeseen, pioneerityötä Kiinalaisen insinööritaidonnäytteen parissa, tuosta on varmasti hyötyä vielä muillekin. Toivottavasti nyt jo nuo kollimointihommat helpottaa ja saat tähdet oikean muotoisiksi :azn:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 03-05-2013, 20:41:50
Exelilla on luettelossaan 84x14 sekä 100x15 lattaa. Viimeksi kun olen yrittänyt ostaa pientä pätkää neliöprofiilia, eivät halunneet tehdä yhtä 10m:n pätkää. 50m olisi saanut mutta kun hinta oli yli 200 Eur/m

Onpa kallista, 1m maksaa enemmän kuin Helioksen 10x50 kiikari.

Mitä jos laminoisi hiilikuidusta itse 1,5x leveän ja 3x paksun raakakappaleen ja oikosahaisi sen tarkalla sirkkelillä. Ja viimeiseksi sahaisi sen halki niin tulisi 2 lattaa. Ehkä jossain puusepänverstaassa on päteviä koneita jotta tulee suoraa jälkeä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 03-05-2013, 21:26:06
Testailin eilen taas putken kollimointia ja pääsin mielestäni kohtuullisen hyvään lopputulokseen. Tein päivällä tarkentimen linjauksen laserilla keskelle apupeiliä ja sitten illalla DSI:n kollimointimenetelmällä pääpeilin säädön oikeaan suuntaan (DSI:n tapa tuntuu loogiselta menetelmältä tarkistaa tämä asia kuntoon). Sitten "luotin" apupeilin keskusmerkintään ja tein sen (ja Glatterin TuBlug-lisukkeen) avulla apupeilin säädön. Lopputulos jäi vielä hiukan soikeiksi tähdiksi, kun katsoin epäteräviä tähden munkkirinkilä-kuvia + olen kyllä nähnyt terävämpiäkin tähtiä tuolla putkella. -> Pitää siis tarkentaa tätä lopputulosta jollakin tavalla, mutta ihan lupaavalta tuo nyt näyttäísi. Kuvassa on taas 100% crop kuva-alan nurkista ja keskeltä (5s valotus, 1x1 bin).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage173_02052013.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage173_02052013.jpg/_full.jpg)

Edelliskerran oudot tähti-rypäleet taisivat johtua Astro Physics CCDT67 lyhentimen linssiryhmän löysyydestä eikä liiasta kiristyksestä kuten silloin arvelin. Lyhentimen linssit klonksuivat sitä ravistettaessa, joten otin löysät pois tuolta. En ole ennättänyt testaamaan viimeyön kollimointia muilla laitteilla, koska väsymys painaa päälle (ulkona meni aamuyön tunneille ja kiireinen työpäivä rasittaa). Harrastus harrastuksena eli teen lisää kun tuntuu siltä! :wink:

Hiilikuitu-platan kyselyä joutuisi ilmeisesti soittamaan perään, kun Signaturen info-sähköpostista ei tule mitään vastausta. :huh:
Tuossa ratkaisussa on varmaankin haittana turhan kallis hinta, jos siitä hiilikuituprofiilista saisi maksaa 200 euroa metriltä eli yhteensä nelisen sataa.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Kaizu - 03-05-2013, 21:52:25
Onpa kallista, 1m maksaa enemmän kuin Helioksen 10x50 kiikari.

Mitä jos laminoisi hiilikuidusta itse 1,5x leveän ja 3x paksun raakakappaleen ja oikosahaisi sen tarkalla sirkkelillä. Ja viimeiseksi sahaisi sen halki niin tulisi 2 lattaa. Ehkä jossain puusepänverstaassa on päteviä koneita jotta tulee suoraa jälkeä.
Kokeilin sahata 6mm:n hiilikuitulevyä rautasahalla. Sain aikaan n.5mm syvän sahausjäljen levyn reunaan ennen kuin rautasahasta olivat hampaat kuluneet pois. Ei mahda puuseppä antaa koneitaan moiseen hommaan. Lisäksi irtoavat hiilikuidun pätkät eivät ole terveellistä hengittää tai saada suoraan ihon läpi elimistöönsä.

Kaizu
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 05-05-2013, 13:35:23
Kokeilin sahata 6mm:n hiilikuitulevyä rautasahalla. Sain aikaan n.5mm syvän sahausjäljen levyn reunaan ennen kuin rautasahasta olivat hampaat kuluneet pois.

Kaizu

Biltemassa myydään hiilikuitumattoa:
 http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Kemikaalit/Lasi--ja-hiilikuitu/Hiilikuitukangas-30514/

Heräsi kysymys, pystyykö sakset hiilikuitumattoon vai pitääkö sitä leikata laikkakoneella?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: fsol77m - 05-05-2013, 16:22:20
Hiilikuitu-platan kyselyä joutuisi ilmeisesti soittamaan perään, kun Signaturen info-sähköpostista ei tule mitään vastausta. :huh:
Joskus tuolta signaturesta tulee aika heikosti spostia kun tuo kaveri on todella kiireinen niin aika ei riitä kaikkeen... Soittaminen voisi olla parempi kyllä.

Biltemassa myydään hiilikuitumattoa:
 http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Kemikaalit/Lasi--ja-hiilikuitu/Hiilikuitukangas-30514/

Heräsi kysymys, pystyykö sakset hiilikuitumattoon vai pitääkö sitä leikata laikkakoneella?
Pystyy leikkaamaan saksilla (toki ei kannata parhaita fiskarsseja tuohon käyttää).
Vasta kovettumisen jälkeen hartsi ja hiilikuitu muodostavat lujan sidoksen jolloin tarvitaan järeämpiä työkaluja.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 05-05-2013, 19:35:46
Testailin eilen taas putken kollimointia ja pääsin mielestäni kohtuullisen hyvään lopputulokseen.
Kuvailin itsekin samana yönä. Seeing ei ollut kovin hyvä täällä Hämeenlinnassa. Ainakin minulla oli suuria vaikeuksia löytää hyvä fokus.
Näyttää siltä, että Timpe on lopultakin saamassa kollimointiprojektinsa valmiiksi. Onneksi olkoon!
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 06-07-2013, 23:18:39
Lisään ketjuun taas uuden linkin, jossa ropaillaan/manaillaan uusiksi GSO 12" RC:n mekaniikkaa ja hierotaan putken kollimointia kuntoon (ketjussa on juttua myös pinteessä olevasta pääpeilistä). Tutun näköistä touhua tuollakin ja kiitos Ransulle, joka välitti linkin käyttööni :smiley:
http://stargazerslounge.com/topic/187671-gso-12-rc-dissambly/ (http://stargazerslounge.com/topic/187671-gso-12-rc-dissambly/)
"Maybe they <GSO RCs> should come with a warning label "this scope may require time, intelligence & re-engineering to get working properly". If you have none of these skills be prepared to spend 4x as much...."

Omana ajatuksenani on lisätä vielä Howie Glatterin "Concentric Circle Holographic" kiekko oman HG-laserkollimaattorin jatkoksi ja katsoa kuinka tuon avulla tehty säätö vertautuu aiempiin kokemuksiini.
http://www.firstlightoptics.com/collimation/howie-glatter-holographic-laser-attachments.html (http://www.firstlightoptics.com/collimation/howie-glatter-holographic-laser-attachments.html) (FLO:lla ei ole varastosaldoa vielä kirjoitushetkellä)
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5840295/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/all/vc/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5840295/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/all/vc/1) (ketjusta löytyvät Howie Glatterin ohjeet tuon lisukkeen käyttöön RC:ssä)

Parin viikon kuluttua (eli heinäkuun puolivälin jälkeen) voinee sitten hakea kollimointitähtiä jo yötaivaaltakin, jos niitä täysselkeitä öitä uskaltaisi toivoa... :lipsrsealed:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 03-08-2013, 22:47:58
Ja tässä on vielä koko kuva-ala PhotoShopissa lievästi venyteltynä (5 minuutin 1x1 bin L-kanavan valotus M97:sta täys-kuutamolla). Tästä näkee venyttämällä (ks. liitekuva), että putken valojakautuma on edelleenkin lyhentimen kanssa liikaa sivussa vaikka tähtien muodot ovatkin jo hyviä lähes koko kuva-alalla. Jatkoin siis tänään kollimointiharjoituksia saadakseni tuota valojakautumaa nykyistä paremmaksi. Saa sitten nähdä kuinka paljon heikommaksi tähtien muoto tuli tällä kertaa... :undecided:

Otan uuden viestin pohjaksi vanha ihmettelyni viime keväältä, sillä paneuduin pitkästä aikaa perusteellisemmin tämän RC-putken valonjakautumisongelmaan. (Tästä mallikuva täällä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M97_28032013-L_300s_small.jpg).) Vaikka putken saisi kollimoitua siedettävään kuntoon, niin sen valojakautumaa ei saa tuota mallikuvaa parempaan kuntoon hukkaamatta samalla putken muuta kollimointia. Oli siis tullut aika purkaa putki taas kerran osiksi, jotta vielä löytämätön virhemahdollisuus tulisi päivänvaloon. Tuloksena syntyi pari kuvaa GSO RC10:n pääpeilin pitimestä (nyt ilman peiliä) ja yksi lisätuunaus pääpeilin asemoinnin parantamiseksi.

Pääpeili oli silikonitipoilla kiinni pitimessä ja raaputtelin silikonit pois, jotta sain peilin irti ja pitimen rakenteen selväksi itselleni.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_1.jpg/_full.jpg)

Ja sama tarkemmin... (tästä kuvasta näkyvät myös ne edellisen tuunauksen ruuvinpäät, joilla tarkennin erotettiin tästä pääpeilin pitimestä omaksi kappaleekseen).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_2.jpg/_full.jpg)

Tutkin tuota pitimen rakennetta tarkkaan ja totesin, että se mahdollistaa peilinpitimen sivuttaisliikkeen noin 1...1,5 mm matkalla. Putken pääpeili voi siis olla sivussa putken keskilinjalta tuon mitan verran, koska pidin tukeutuu vain sitä altapäin puskeviin/vetäviin kollimointiruuveihin. Ei hyvä ollenkaan, koska RC-putken täysi kollimointi on samalla riippuvainen myös putken mekaanisesta tarkkuudesta. Lisäsin nyt putken päätyrunkoon kolme M6 kiristysruuvia , jotka puristavat peilinpidintä kolmelta sivulta teflon-palojen avustuksella. Näillä ruuveilla saan lukittua sivuttaissuunnassa pääpeilin pitimen juuri oikeaan kohtaan putken pituusakselia. 20x20x5mm kokoinen teflon-pala ruuvin alla antanee sopivasti liikevaraa, jotta pystysuunnassa tapahtuva kollimointiliike on vielä toivottavasti mahdollista.

Tässä on kuva pääpeilistä kuivumassa pitimessään (tein peilille samat silikonikiinnitykset kuin aiemminkin). Jollei muuta, niin tuon jälkeen tiedän että pääpeili on sivuttaissuunnassa keskellä putkea, eikä aiheuta yllä kuvattua ongelmaa putken valonjakautumaan. :rolleyes:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_lock.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_lock.jpg/_full.jpg)

Ai niin, Glatterin pyöreän hejastuksen antavaa holograafi-lisuketta ei ole vieläkään tullut FLO:n varastoihin, mutta odotellaan rauhassa, kun tällaista pikkusälää ei kannata tilata rapakon takaa tulli/lähetyskulujen takia.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 04-08-2013, 12:25:53
Noin maalaisjärjellä uskoisi että teflonpalat tekee putkestasi melkein kollimointivapaan. Ei ainakaan luulisi peilin siirtyvän eri asennoissa painovoiman takia.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 04-08-2013, 17:50:28
Tuo viimeinen peilinpitimen sivutuenta saattaa olla se ratkaiseva pala tässä palapelissä. Tämän ketjun sisältö on arvokasta tietoa kaikille RC:tä harkitseville, toivottavasti kaikki napsahtaakin nyt kohdalleen ja saat keskittyä kuvaamiseen.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 04-08-2013, 22:17:02
Jep, sitä toivon itsekin... :azn:
Pääpeilinpitimen sivuttaistuennasta on varmaankin suurin hyöty siinä, mistä tuo nimikin kertoo (=sivuttaistuennassa). Mittailin näet aikani tuota peilin sijaintia omassa pitimessä + pidinrungon suhteen ja totesin että mittaaminen on tehty tavattoman hankalaksi GSO:n suunnitteluosastolla. Pitimen rungon sisäpinta on tehty epätasaiseksi hyvin monesta kohtaa sen ulkoseinää. Tällöin peilin ulkoreunan ja pitimen sisäreunan välinen etäisyysmitta vaihtelee koko ajan noin millin suuntaan tai toiseen. Lisäksi tuon tarkenninputken ulostuloreiän ympärillä olevat korkkilevyt tiivistävät ulostuloreiän siten ettei pidintä voi juurikaan siirtää sivuttaissuunnassa ennen kuin nuo ottavat vastaan. Pitimen suunnittelu estää siis sivuttaissiirtymän, mutta luulen saaneeni peilin keskityksen nyt millin sisään oikeasta.

Sitten kun pidintä kiinnittää kokonaisena GSO:n ohueen hiilikuituputkeen, niin tuollakin on noin puolen millin/millin sivuttaisklappi, jonka takia pidin pitää kiristää tavallaan "väljään" putkeen kiinni. Teippailin nyt tuotakin klappia hiukan pienemmäksi ja kiristin ruuveja tasaisesti joka puolelta. Kolmas sivuttaissiirtymän mahdollisuus tulee TS:n tarkentimen kollimointirengasparista, jossa on myöskin vajaan millin sivuttaissiirtymämahdollisuus kappaleiden välissä. Tämä viimeisin sallii nyt tarkentimen siirtämisen sivuttaissuunnassa tuon verran, joten tutkin lähiaikoina tarkentimen sivuttaissiirtoa lisää (flat-boksia/CCD-kameraa apuna käyttäen ja flat kuvia ottaen). Selvitän ainakin sen kuinka paljon tarkentimen sivuttaissijainnilla on tekoa valonjakautuman kanssa ennen  kuin ryhdyn varsinaiseen kollimointiin ja tyydyn siihen lopputulokseen mitä sieltä sitten tuleekin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 11-08-2013, 22:17:48
Palasin vielä putken hiilikuituongelmaan eli siihen, että putken päät yhdistävät alumiiniset Losmandy-kiskot mitätöivät tehokkaasti hiilikuidun lämpötermiset hyödyt. Puolen vuoden mietintätauon jälkeen päätin modata putkea siten, että muutan Losmandy-kiskojen kiinnitystä kuten tässä ketjussa (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg106669#msg106669) viime keväänä porukalla mietittiin. Mittasin ensin putken baffle-renkaiden välisen etäisyyden ja totesin, että sinne väliin mahtuisi noin 25mm leveä alumiinilatta. Taivutin riittävän pitkän 25x2 mm alumiini-latan putken sisäpuolelle, jotta se kiertäisi kokonaan putken sisäreunan ympäri ja kiinnitin sen ruuveilla paikalleen. Tämä toimii nyt riittävän tukevana vastakappaleena Losmandy-kiskojen kiinnitykseen, mihin tuli nyt yhteensä kahdeksan ruuvia ja latan kiinnitykseen putken sivuille vielä kaksi lisäruuvia. Rakenne hyödynsi vanhat kiskon kiinnityspalat uuteen rakenteeseen, mutta muokkasin samalla niitä siten, ettei paloja voi enää asentaa alkuperäisille paikoilleen. Nämä kuvat selventavät tämän modauksen periaatteen varmaan ilman lisäselityksiä.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification2.jpg/_full.jpg)

Syntynyt rakenne vaikuttaa nyt yhtä tukevalta kuin alkuperäisten Losmandy-kiskojen kiinnitys putken apupeilin- ja pääpeilinpitimeen ts. olen tyytyväinen tähän kiskomuutokseen, mikä tekee lopultakin GSO:sta täyden hiilikuituputken myös lämpötermisiltä ominaisuuksiltaan!

Nyt kun apupeilin pidin oli kerran irti, niin sen kiinnitys piti myös tarkastaa aiempaa tarkemmin. Linjasin tätä varten apupeilin pitimen siten, että apupeili on nyt tasan keskellä putkea (ts. apupeili on keskitetty myös sivuttaissuunnassa keskelle putkea). Poistin ensin apupeilinpitimen putkesta ja teippasin sen tilalle paperiarkin, jossa on putken tarkka keskipiste merkittynä. Sitten säädin Howie Glatterin laseria apuna käyttäen tarkentimen linjauksen osoittamaan tarkasti tuohon putken keskipisteeseen paperilla. Tämän jälkeen otin paperin pois ja kiinnitin apupeilinpitimen takaisin putkeen, mutta pidin laserin koko ajan paikallaan tarkentimessa osoittamassa putken keskipisteen sijantia. Nyt laser osoitti, että apupeili ei ole ollut täysin keskellä putkea ja virheen suuruus on ollut noin 2 mm (putken keskipisteen osoittava laser osoitti nyt keskusmerkin reunalle).

GSO:ssa ei ole mitään kunnollisia säätöjä apupeilin sivuittaissäädölle, joten sellainen piti kehittää alkuperäisen rakenteen ympärille. Purin aluksi apupeilinpitimen varret irti ja porasin niiden apupeiliä lähempänä olevia kiinnitysreikiä millin suuremmaksi. Tämän jälkeen apupeilin asentoa saattoi säätää aavistuksen sivuttaissuunnassa noista pidinvarsista. Kokeilin ja totesin, ettei tekemäni säätövara vielä riittänyt. Hetken miettimisen jälkeen väljensin myös apupeilin paikalleen kiristävän keskusruuvin reikää, josta sain sen toisen tarvitsemani millin sivuttaissäätöön (=apupeilin kollimointisäädöt tapahtuvat GSO:ssa perinteisellä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_Apupeilinpidin2.jpg) 3+1 ruuvin yhdistelmällä, missä apupeili keikkuu kolmen työntöruuvin ja yhden lukitusruuvin varassa). Näiden tuunausten jälkeen saatoin todeta saaneeni apupeilin keskustan (tai ainakin sen keskusmerkin) keskelle putken pituusakselia, kuten sen kuuluisikin olla. Perusteet aiempaa parempaan kollimointitulokseen ovat nyt olemassa ja putkikin alkaa vähitellen tuntumaan omalta, kun sen on purkanut tarpeeksi atomeiksi. :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 19-08-2013, 22:37:50
Apupeilin keskittäminen putken keskelle näyttää ratkaisseen monta aiempaa ongelmaani, joten lienee paikallaan heittää ensin tilannekatsaus putken nykytilasta:
* apupeilin pidin on nyt tuunattu ja se on keskellä putken pituusakselia (apupeilin keskusmerkki osuu tarkentimessa olevan laserin säteeseen, joka osoittaa keskelle putkea, kenties oma virhe aiemman kasauksen aikana ts. tätä tarkkuutta ei aiemmin ole ollut)
* tarkennin on tuunattu ja se on irti pääpeilin pitimestä (pääpeilin kollimointisäädöt eivät liikuta tarkentimen linjausta, korjattu tehtaan suunnitteluvirhe rakenteessa)
* pääpeilin sijainti on keskitetty keskelle omaa pidintään (aiempi vajaan millin heitto on nyt ainakin puoliintunut, tehtaan toleranssiheitto)
* putken mekaniikka toimii pantojen osalta kuten sen tuleekin (hiilikuidun hyvät lämpötermiset ominaisuudet saadaan käyttöön, toisin kuin tehdasputken suunnittelusta)
* putken kollimointi sujuu eli tähän on tullut toimiva logiikka ja putki "tottelee" sille tehtäviä säätöjä (aiemmin mahdoton yhtälö johtuen putken mekaanisista puutteista ja rakenteesta; nykyäänkin kollimointiin jää vielä jotain pientä logiikan puutetta eri kollimointivälineiden toiminnan/lopputulosten välille, mutta sen kanssa voi elää rauhassa kun loppukuvalaatu alkaa riittämään)
* kaiken hintana on putken uutuudenkarhean ulkonäön menetys (putki on kasattu ATM-hengessä toimivaksi kokoonpanoksi, jolle osaan tehdä pura-ja-kasaa operaation mennen tullen => jotain uutta oppiakin on tullut tekijälleen kantapään kautta)

Kollimoin putken viime viikon torstaina apupeilin/tarkentimen/putken osalta kuntoon ja jätin pääpeilin kallistuksen yötaivaalla tehtäväksi. Lopputulos puolen yön jälkeen oli tässä, kun en jaksanut hieroa tuota tuon enempää sinä yönä. (60s, 1x1bin L-kanavan kuva KAF8300 kennolle)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage478_15082013.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage478_15082013.jpg/_full.jpg)

Vielä jäi parantamisen varaa, mutta tuo on jo melko lähellä oikeaa kollimointia ts. enää apu/pääpeilin pikkusäätöjen varassa, jotta oikean laidan pieni soikeus saadaan pois kuvasta. Kannataa huomioida, että tuo on CCDT67 lyhentimellä otettu kuva, jossa putken tehollinen F/8 aukkosuhde on nyt F5.6 tienoilla (2000 mm polttoväli on lyhennetty 1420 mm:ksi 0,7x kertoimella). Tällöin kuva-alan laidoilla oleva heikompi kuvalaatu tulee jo vähitellen näkyviin. Tätä voinee hieroa paremmin kohdalleen pienentämällä lyhentimen kerrointa vaikka 0,5...0,6 tienoille ja katsoa kuinka parhaan kuva-alan saa keskitettyä keskelle kuvaa ja pienentää sitten lyhentimen kerrointa putkeen paremmin soveltuvaksi. :rolleyes:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 19-08-2013, 22:39:31
<tuli tuplat, sorry>
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 19-08-2013, 23:44:10
Hieno testikuva, nyt peilin tarkkuus pääsee vasta "vääntämään", aiemmin hukkui kollimaatio ongelmiin.   :cheesy:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Murtsi - 20-08-2013, 19:55:21
No niin, nyt alkaa näyttämään jo todella hyvältä, ei tuosta enää tarvitse juurikaan parantaa sehän on jo melkein täydellinen :cool: tosin jos tietää että on vielä aavistuksen pielessä niin miksi sitä ei sitten parantaisi  :tongue:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 07-09-2013, 19:55:01
Jatkoin leikkimistä putken kollimoinnilla ja otin tuon taas osiksi + kasasin uudelleen + säädin peilien asennot kuntoon. Tuolla kerralla taisi jäädä väärä etäisyys pääpeilin ja apupeilin välille (?), mikä näkyy nyt sitten fokuksessa ja sen molemmin puolin koulukirjaesimerkin mukaisena astigmatismina. Kaikkeen sitä törmää asioita ihmetellessään... :rolleyes:

http://starizona.com/acb/basics/equip_optics101_astigmatism.aspx (http://starizona.com/acb/basics/equip_optics101_astigmatism.aspx)
Very few telescope designs have significant astigmatism.  The most popular telescope with this aberration is the Ritchey-Chrétien (RC).  RCs trade coma for astigmatism for the purpose of positional measurements.
Ja tällä sivulla on hyvä animaatio aiheesta: http://www.oldham-optical.co.uk/Testing3.htm (http://www.oldham-optical.co.uk/Testing3.htm)

Kuvalinkissä originaaliruutu (3326px × 2504px, 350kB) 100% fokuksessa ja tyydyttävässä >80% kollimaatiossa:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/06092013_in_focus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/06092013_in_focus.jpg/_full.jpg)

Ja saman tähtinäkymän keskiosat hiukan fokuksen sisä- ja ulkopuolelta nähtynä (kuva jaettu kahteen):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/06092013_both_sides_focus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/06092013_both_sides_focus.jpg/_full.jpg)

Kasvatin tänään apupeilin etäisyyttä pääpeilistä (puolen kollimointiruuvin kierroksen verran) ja kollimoin putken huolellisesti uudelleen. Jos tulos parani aiemmasta, niin laitan vertailukuvat tämän ketjun jatkoksi. Mutta tässä välissä voisi kysyä hyviä vinkkejä oikean apu/pääpeili-etäisyyden hakuun. Entä onko joku muu törmännyt vastaavaan ilmiöön oman (RCT) putkensa kanssa? Seeing ja kuvien pinoaminen suttaavat tuota varmaan jonkin verran, mutta pitänee yrittää säätää tuokin aberraatio pois...

Ai niin, putken pantojen modaus (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg111404#msg111404) on osoittautunut toimivaksi keinoksi estää fokuksen ryömiminen lämpötilamuutosten mukaan. Putki tuntuu pitävän nyt fokuksen todella hyvin usean tunnin ajan iltayöstä, eikä uudelleenfokusoinnille ole ollut mitään tarvetta :smiley:

Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 07-09-2013, 21:00:34
Verkosta löytyi mielenkiintoinen sivu, jossa vastaava GSO on myöskin purettu optisia testejä varten:
http://interferometer-tests.blogspot.fi/2013/06/2542000-10-ritchey-chretien-gso.html (http://interferometer-tests.blogspot.fi/2013/06/2542000-10-ritchey-chretien-gso.html)

Tuolta löytyi tietoa apupeilinpitimen pohjan ja apupeilin ristikon keskinäisestä etäisyydestä:
"Ritchey-Chrétien ist the spherical aberration is dependent on the distance primary to secondary, there is only one optimal distance. At the same time the backfocus (distance focal plane to tube) also changes with that distance. If the secondary is brought nearer to the primary, for each 1mm the backfocus increases 10mm. "

Huomasin tuon backfokuksen muuttumisen edellisellä kuvauskerrallani ja yhdistin sen apupeilin etäisyyden muuttumiseen, mutta tuo 1:10 suhde yllätti allekirjoittaneen!

"Here are the resulting Strehl values, distances given are from secondary holder to spider (means I changed the secondary only, inverse to mirror distances):
6mm - 99%
8mm - 99%
9,5mm - 98%
12mm - 93%
14mm - 79%"


Omassa putkessani tuo spiderin ja ristikon etäisyys on nyt 7,5mm tienoilla pikaisesti mitattuna. Turvallisella alueella siis "spherical aberration" suhteen.  Sitten luin myös tämän:
" I also remember that I rotated the secondary to get rid af some astigmatism when collimation was otherwise perfect."

Hmm... tämä on jo mielenkiintoista GSO:ssa eli tutkitaan tilaisuuden tullen! :shocked:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 08-09-2013, 13:44:37
Kasvatin tänään apupeilin etäisyyttä pääpeilistä (puolen kollimointiruuvin kierroksen verran) ja kollimoin putken huolellisesti uudelleen. Jos tulos parani aiemmasta, niin laitan vertailukuvat tämän ketjun jatkoksi.

Aiempi astigmaattisuus katosi taivaan tuuliin ts. tässä 100% crop testikuva fokuksessa..

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/07092013_in_focus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/07092013_in_focus.jpg/_full.jpg)

Ja sama fokuksen molemmin puolin...
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/07092013_both_sides_focus.jpg/_small.jpg)

Otin tällä setupilla parisen tuntia valotuksia NGC6781:sta ja kun nämä olivat valmistuneet, tutkin lisää putken valojakautumaa.
Tässä putkessa flat-kuvien valojakautuman eli ns. "hotspotin" keskitys kuva-alalla on aina "vaeltanut" ympäri kuvaa, eikä tällä asialla ole itse asiassa ollut vaikutusta tähtikollimoinnin tarkkuuteen. Toisin sanoen putken piirtämät tähtien kuvat voivat olla suhteellisen hyviä (ks. kollimointihistoriaa), mutta tästä huolimatta flat-kuvissa näkyvä valontasaisuus on ollut "kaukana" kuvan keskustasta. Outoa putkikäytöstä, johon en ole toistaiseksi löytänyt hyvää selitystä... :huh:
Tässä alla on malliksi eilisillan venytelty flat-kuva, missä näkyy tämä valon epäkeskeisyys selvästi.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/07092013-Flat.jpg/_small.jpg)

Tein sitten putken pääpeilille uuden kollimointikierroksen, jossa tuo flat-kuvan valokautuman hotspot säädettiin keskelle kuva-alaa pääpeilin säädöillä + otin tästä tähtikentästä epäterävää kuvaa. Nyt tähtien epäterävät munkkirinkilät olivat soikeita ja kaikki vinossa samaan suuntaan! Kuva tästä vaiheesta löytyy alta (ts. silloin kun pääpeili on keskitetty valojakautuman mukaan ja tähdet tarkennettu epäteräviksi). Venytin vielä kuvaa PhotoShopissa, jotta keskellä kuva-alaa sijaitseva hotspot tulisi näkyviin (ei silti taida näkyä kunnolla).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/07092013-Unfocus_Flat.jpg/_small.jpg)

Sitten pyörittelin vielä apupeilin säätöjä löytääkseni säädön, jossa nuo tähtien epäterävät munkkirinkilät olisivat pyöreitä. Lopputuloksena tästä kaikesta fokukseen tuli nyt tähtiä, joiden muoto oli lähinnä soikea viivan pätkä. Tässä matkan varrella tästä RC-putkesta löytyi myös http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1075.msg112347#msg112347 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1075.msg112347#msg112347) viestin mukaiset "euron tähdet" eli arvaukseni Meaden kehnosta kollimoinnista taisi pitää paikkaansa.

Opettavainen sessio kaiken kaikkiaan, koska tuon perusteella tarkentimen ja baffle-putken välinen sivuttaiskeskitys on ilmeisen merkitsevä asia tässä valonjakautumisasiassa. Ei taida auttaa, jos tarkentimen näkymän linjaa keskelle putken pituusakselia (osoittamaan apupeilin keskusmerkkiä), vaan samalla sen tulisi olla fyysisesti hyvin tarkasti keskellä pääpeiliä (=lähtökohtaisesti putken pituusakselilla). Tähän saakka olen vain mitannut tarkentimen sijaintia työntömitalla suhteessa putken pääpeilinpitimeen, mutta nyt tuota sijaintia pitäisi varmaan vielä säätää laserilla ensin keskelle baffleputkea ja sitten vasta säätää TS:n kollimointirenkaan kallistussäädöillä tarkennin osoittamaan keskelle apupeiliä.

En tiedä onko näistä jorinoista hyötyä muille, mutta tuleepa dokumentoitua tätäkin projektia homman edistyessä. Putkella pääsee nykyään kuvaamaan ongelmitta melko hyvälaatuisia tähtikuvia, mutta sen valojakautuman kanssa on näemmä vielä "pientä säätämistä"... :grin:

Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lauri Kangas - 09-09-2013, 00:00:05
En tiedä onko näistä jorinoista hyötyä muille, mutta tuleepa dokumentoitua tätäkin projektia homman edistyessä. Putkella pääsee nykyään kuvaamaan ongelmitta melko hyvälaatuisia tähtikuvia, mutta sen valojakautuman kanssa on näemmä vielä "pientä säätämistä"... :grin:

On niistä! Näin kattava analyysi GSO:n kollimoinnista on kertakaikkiaan korvaamatonta tietoa siitä huolimatta, ettei kellään juuri tällä hetkellä sattuisikaan olemaan juuri tuollaista GSO RC:tä ja pakonomaista tarvetta parhaalle mahdolliselle kollimoinnille.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jussi Koponen - 09-09-2013, 13:18:49
Kyllä tätä aihetta on tullut seurattua tiiviistä, monesti harmistuneena kun ei ole tullut uutta tietoa jatkuvalla syötöllä.

Olen haaveillut tästä putkesta jo jonkun aikaa, mutta alkaa tuntua siltä että näinköhän tuollaista uskaltaa ostaa.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 09-09-2013, 15:24:43
Purin eilen putken vielä kerran atomeiksi tarkistaakseni kaiken pääpeilinpitimen suunnalta. Tuolta löytyi sellainen 0,5...1,0mm heitto tarkentimen sivuittais-asennuksesta, kun tein kevättalvella sitä tarkentimen  modausta (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg109272#msg109272 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg109272#msg109272)). Voin siis katsoa peiliin, jos haluan tietää viimeaikaisten flat-ongelmien osasyyn :undecided: Kiinnitin nyt huomiota kaikkiin mahdollisiin mekaanisiin mitoituksiin, kun kasasin putkea uudelleen. Keskitin pääpeiliä/pidintä, keskitin TS:n kollimointirengasta, keskitin apupeilin asentoa jne. ja tein putkelle täyden päiväkollimoinnin. Huomasin nyt sen erona aiempaan, että fokkarin alla olevia TS:n säätörenkaita ei tarvinnut kallistaa juuri lainkaan, jotta tarkennin osoittaisi putken keskilinjalle. Apupeilin asettelu vaati vielä hieromista, jotta se asettui myös tälle samalle keskilinjalle (ilman tarkentimen kallistussäätöihin koskemista), mutta sain viimein laser-säteen osumaan apupeilin keskimerkin sisälle  :smiley:

Kollimointi asettui myös melko helposti samaan linjaan eli Takahashin näkymä (putken takaa) oli lähes yhtenevä putken peilien heijastusnäkymiin (putken edestä). GSO:ssa näitä kahta ei ole koskaan saanut yhteneviksi, mutta jossakin laatuputkessa tämäkin onnistunee hyvin. Uskon näet että peilien heijastukset olisivat täysin linjassa Takahashin tarkenninnäkymän kanssa, kun kaikki mekaaniset linjaukset ja peilien kollimointi ovat kohdallaan. GSO:ssa tähän ei ilmeisesti koskaan päästä, mutta nyt olen siinä tarkkuudessa että peilien heijastuskollimoinnin lopputulos mahtuu Takahashin pääpeilin kollimointinäkymän toleranssin sisään. (Takahashin apupeilin kollimointinäkymän saan aina täysin kohdalleen eli siinä ei ole ongelmaa, mutta pääpeilin asento ei tuota kautta enää ole ihan 100% kohdallaan.) Tämä menetelmä jättää yötaivaalle käyttööni pääpeilin säätömahdollisuuden ts. en koske yöaikaan apupeilin/tarkentimen hyvään linjaukseen lainkaan, jos säätötarvetta tulee tähtikuvien perusteella.

Tässä vielä pääpeilin pitimen purkukuvat, joita ei vielä ole tässä ketjussa näkynyt. Käänsin nuo tuulettimet imemään ilmaa pois putkesta, niin ne eivät käydessään aiheuttaisi peilin eteen tarpeetonta turbulenssia. Pääpeili on sopivan kireästi silikoneilla kiinni ja itse pidin on kiilattu paikalleen (keskelle putkea) niillä pitimen sivuttaistukeen  lisäämilläni teflonpaloilla.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_main_mirror_cell1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_main_mirror_cell1.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_main_mirror_cell2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_main_mirror_cell2.jpg/_full.jpg)

Liitteenä tulee vielä flat-kuva tältä päivältä eli tuokin parantui aiemmasta...

Olen haaveillut tästä putkesta jo jonkun aikaa, mutta alkaa tuntua siltä että näinköhän tuollaista uskaltaa ostaa.

Kai sen uskaltaa ostaa, jollei mene purkamaan liikaa!  Purkaminen vaatii näet melko työlään RCT-kollimoinnin opettelun, koska uskoakseni GSO:ta ei saa ihan 100% kollimaatioon tuolla Takahashin kollimointiskoopilla tai muilla kollimointivärkeillä (johtuen putken mekaniikan puutteista), mutta Jouko Kettunen voi olla tästä hyvinkin eri mieltä :rolleyes: Omasta mielestäni olen nyt parantanut tätä GSO RCT:tä muutamalla merkittävällä tavalla tehdaskuntoisesta putkesta, mutta tämän kaiken hinnaksi on tullut edellä kerrottu "kollimointipiina pitkän kaavan" mukaan.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 10-09-2013, 22:04:05

"Here are the resulting Strehl values, distances given are from secondary holder to spider (means I changed the secondary only, inverse to mirror distances):
6mm - 99%
8mm - 99%
9,5mm - 98%
12mm - 93%
14mm - 79%"


Omassa putkessani tuo spiderin ja ristikon etäisyys on nyt 7,5mm tienoilla pikaisesti mitattuna. Turvallisella alueella siis "spherical aberration" suhteen.

Tämä on vissiin sitten se viimenen tekijä joka voi olla pielessä ja hyvä että löysit tämän linkin, siitä saa käsityksen kuinka paljon 1 milli voi syödä strehliä. Eli 1 milli voi syödä 10000 putkesta helposti 5000 euroa pois!
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 11-09-2013, 13:46:58
Joo, oma näppituntuma tästä putkesta on sellainen, että aika moni pikkuseikka pystyy syömään sen suorituskyvystä leijonanosan pois.
Lisään tähän linkin, jonka olen aiemminkin jo linkittänyt ketjuun: http://stargazerslounge.com/topic/187671-gso-12-rc-dissambly/page__st__60 (http://stargazerslounge.com/topic/187671-gso-12-rc-dissambly/page__st__60) (linkistä mukaan tuon ketjun heinäkuuhun 2013).
Nyt aussifoorumillakin RCT:n tuunaukset ovat edistyneet siihen malliin, että sieltä on alkanut tulla kelvollista jälkeä (mutta monessa tapauksessa vähintään yhtä työläästi kuin itselläni). Tuosta ketjusta löytyy monia hyviä syitä RCT-tähtien muotovirheisiin, viimeisimpänä kolmion muotoiset tähdet ja pääpeilin tuennan ongelmat 12" mallissa. Sieltä löytyy myös samantapainen  fokkarin tuunaus, kuin mitä olen tehnyt omaan putkeeni (tehty tosin ammattilaistyökaluilla). Kannattaa siis tutkia tuonkin keskustelun viimeiset käänteet...  :wink:

Tässä nyt ensiksi oman putkeni tähtien muotoja eilisillan jäljiltä:
 (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10092013_StarShapes.jpg/_small.jpg)

Ja tässä koko ruutu, johon olen merkinnyt FWHM lukemia nurkkiin ja keskustaan. Kuvalinkistä aukeaa 3326px × 2504px / 552 kB ruutu.
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Today10092013_1420mm.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Today10092013_1420mm.jpg/_full.jpg)

Tuo eilisillan kuva oli kuvattu CCDT67 lyhentimellä (@1420mm) ja sille vertailuksi tulee putken ensivalokuva tammikuulta 2013 nyt FWHM-lukemineen (sen tiedostokoko on jostain syystä 2275 kB):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Start25012013_2000mm.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Start25012013_2000mm.jpg/_full.jpg)

Putki on viimein siinä määrin kollimoitu, että saan lyhentimellä yhtä hyvää (tai hiukan parempaa) kuvalaatua kuin tehdassäätöisellä putkella ilman lyhennintä (2000mm polttovälillä)! Jostain syystä tuo seikka pyrkii hymyilyttämään, vaikka putken säätö jäi vieläkin keskeräiseksi... :grin:

Pilvet vyöryivät päälle tuon kuvattuani, mutta nyt oltiin niin lähellä oikeaa kollimointia, että myös niillä tähtien muotoja käsittelevillä kollimointiohjeilla pääsi kartalle. Tein näet eilisillan aikana tähtikollimointia ensin pääpeilille ja sitten myös hiukan apupeilille (kunnes pilvet tulivat). Tässä pari kuvaa tähtikollimoinnin vaiheista. Ensin pääpeilin säätö, jossa tähti keskitetään keskelle kuva-alaa ja säädetään tähden Airy disk kiekosta komavirhe pois. Lopputuloksena pitäisi tulla tasaisesti valaistu tähden Airy kiekko (jota tosin seeing runtelee aika ajoin).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_star_collimation_1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_star_collimation_1.jpg/_full.jpg)

Sitten kun pääpeili on linjassa, siirrytään apupeilin säätöjen kimppuun. Nyt katsotaan epäteräväksi tarkennetun tähtikentän nurkkia, joissa on RCT-putkissa astigmaattisuutta (näkyy tähden kiekon soikeutena, vrt. amerikkalainen jalkapallo). Tavoitteena on, että nurkkakiekkojen soikeus kohdistuu tarkasti kuva-alan keskustaan (tai 90 astetta siitä pois, tarkennettuna toiselle puolen fokusta). Tässä parin kuvan säätöero, kun käänsin apupeilin yhtä säätöruuvia jnd (http://en.wikipedia.org/wiki/Just-noticeable_difference):n (just-noticeable difference) verran. Oikean säätöruuvin saa selville, kuin peittää kolmanneksen putken suusta ja katso mihin kohtaan tähdenkiekkoa pimennyskohta tulee (tässä kuva-alan siirtosuunta oli "alas").

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_star_collimation_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_star_collimation_2.jpg/_full.jpg)

Pilvet tulivat siis tässä vaiheessa ja säätö jäi kesken :sad:  Kyse on kumminkin peilin mikrosäädöistä eli kutakin säätöruuvia tarvitsee kääntää vain hyvin pienin jnd-liikkein ja katsoa testikuvasta minne kuva-alan nurkkien tähdenkiekot kääntyivät osoittamaan. Tätä on vaikea nähdä, jos putken kollimointipoikkeama on liian suuri ja koko kuva-alan tähdet ovat soikioina ts. kohtuullisen hyvään peruskollimaatioon tulee päätyä jotain muuta kautta (esim. http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5804518/Main/5544974 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5804518/Main/5544974) Jaredin ohjeiden mukaan).

Sitten vielä se flat-kuva, joka näyttää menevän enemmän vinoon kuin eilen. Tätä pitänee yrittää oikaista tarkentimen säädöillä koskematta näin hyvään perussäätöön päätyneitä peilejä.
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10092013FlatL.jpg/_small.jpg)
Nyt tuo valotäplä on toisella puolen kuva-alan keskustaa kuin paria päivää aiemmin, pöh...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 15-09-2013, 00:19:06
Pari juttua ja kysymys tulossa... :tongue:
Tuo valojakautuman ongelma taitaa enimmäkseen olla kiinni kameran asennosta tarkentimessa. En tiedä onko muilla samaa ilmiötä, mutta lyhentimellä varustettu CCD-kamera taitaa olla hyvin kranttu omasta asennostaan ja jo pieni kallistuma heittää tuon flat-kuvassa näkyvän hotspotin toiselle laidalle kuva-alaa. Omassa tarkentimessani ei ole mahdollisuutta kameran kierrekiinnitykseen, eikä se ole muutenkaan käytännöllistä siirrettävän/havaintokuntoon kasattavan laitteiston kanssa. On siis tultava toimeen tuon ilmiön kanssa tai teipattava lyhentimen ympärille ohuelti teippiä. Teippikin rispaantuu käytössä, kun lukituspanta/ruuvit kiristyvät sitä vasten, joten hyviä ajatuksia kaivataan kameran asemointiin aina samaan asentoon (=suoraan tarkentimen pituusakselille). Työnnän kameran aina huolellisesti ja niin perille tarkentimeen kuin mahdollista, mutta aina se vain tuntuu tulevan marginaalisesti eri kallistusasentoon kuin edelliskerralla... :huh:

Toinen yleisempi kysymys kollimoinnista. En ymmärrä mistä seuraavan kaltainen ilmiö tulee tai mikä sen selittää... :undecided:
Kollimoin tänään GSO-putkea hienosäätäen sen peilien asentoa eilisillan kuvauksista. Säädin hiukan tarkentimen asentoa, jotta se osoittaisi paremmin keskelle apupeiliä. Säädin aivan hiukan pääpeilin asentoa, kun tiesin ettei se ollut täysin oikeassa asennossa. Ja kompensoin edellisen liikettä apupeilin säädöillä. Lopputuloksena putken piti olla paremmin kollimoinnissa kuin kertaakaan aiemmin, koska kaikki käyttämäni välineet ja silmähavainnot tukivat tätä havaintoa.

Takahashin kollimointiskooppi kertoo hyvin tarkasti tarkentimen ja apupeilin linjauksen. Samoin osaan tarkistaa putken edestä optiselta akselilta peilien asentoa, jotta peilit olisivat putken pituusakselin suuntaiset (ts. asetun katsomaan putkeen ja suuntaan itseni apupeilin varsien ja niiden pääpeilissä näkyvän varjon mukaan). Tänään mm. kuljin noin 10-15m etäisyydelle putkesta ja tarkistin peilinäkymiä niiden optisella akselilla pysyen -> voin sanoa suurella varmuudella että peilit olivat linjassa keskenään. Sitten kun otan testikuvia tähdistä, joudun taas kollimointitöihin kun kuva on kuralla (tulee lievästi soikeita tms. muotopuolia tähtiä).

Vastaavasti kun säädän putken tähtitestillä kuntoon, niin huomaan että päivällä erilaiset kollimointivärkit ja silmämääräinen kollimoinnin tarkastelu kertovat, että putken kollimointi olisi muka pielessä. En siis voisi luottaa oikein mihinkään kollimointilaitteeseeni. Onko hyviä ideoita, mistä tätä ilmiötä voisi vielä alkaa tutkimaan?
Tätä kirjoitettaessa tuli mieleen, että nuo apupeilin tukivarret voisivat tietysti olla yksi tutkittava seikka lisää, koska silmämääräinen peiliheijastuksien tarkastelu perustuu niihin ja niiden varjojen paikkaan pääpeilin pinnalla. Edellisen perusteella voisi heittää putken kollimointivälineet kaivoon ja tyytyä siihen mitä tähtien avulla säädettäessä asennoksi tulee. Mutta olisihan se mukava saada selitys tällekin "paraoptiselle" ilmiölle, jossa GSO:lla on ihan oma tahtonsa näissä kollimointiasioissa (ts. jokin seikka on vielä jäänyt huomioitta tässä touhussa). Lisäksi talvi on tulossa, eikä kuvausiltaa ole mukava aloittaa aina putken kollimointia tutkien :tongue:

Liitteenä tämän iltainen säätötulos "ei niin täydellisestä" kollimoinnista, kun en jaksanut säätää putkea enää ihan timmiin kuntoon tähtien muotoja tutkaillen. Luultavasti korjaan tuonkin vielä aamuyöstä, kun kuvaussarjani on loppunut mutta haluttaisi tietää mistä tässä on oikein kyse kun tähtitesti tuottaa eri lopputuloksen kuin muut kollimointilaitteet... (kaikkea sitä miettiikin yön pimeinä hetkinä).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: einari - 15-09-2013, 09:51:15
Omassa sarjassaan tyhmiä kommentteja/kysymyksiä mutta kuinka kriittinen on tuo hotspotin keskeinen sijainti ?
Tokihan sitä toivoo että kaikki on täydellistä mutta eikös se kuitenkin flätillä korjaannu ?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 15-09-2013, 13:21:07
Omassa sarjassaan tyhmiä kommentteja/kysymyksiä mutta kuinka kriittinen on tuo hotspotin keskeinen sijainti ? Tokihan sitä toivoo että kaikki on täydellistä mutta eikös se kuitenkin flätillä korjaannu ?

Ihan järkevä kysymys minusta, joten tutkitaanpa lisää. Otin eilisillan kuvista nurkkatähdet ja keskustan tähän alle...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_image_15092013.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_image_15092013.jpg/_full.jpg)

Ja sitten flat-ruutu samasta setupista...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_flat_image_15092013.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_flat_image_15092013.jpg/_full.jpg)

Lopuksi vielä epäterävät tähdet, mistä näkee helposti kollimointia. Piirtelin tuohon päälle nuolia, jotka kertovat tähtien "astigmaattisuuden suuntaa" ja yritin määrittää kuvaan parhaan kollimoinnin pistettä... (fokuksessa näiden erot ovat pieniä, kuten tuosta tähtikuvasta voi nähdä).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_image_15092013_unfocus.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_image_15092013_unfocus.jpg/_full.jpg)

Kuvia vertaamalla voi nähdä, ettei hotspotin sijainnilla taida olla vaikutusta putken kollimointiin, koska hotspot ja paras kollimointipiste ovat eri paikoissa kuvaa. Oma päätelmäni on, että hotspotin paikka on riippuvainen tarkentimen ja siinä olevan kameran asennosta. Kamerassa oleva lyhennin ikään kuin "näkee" putken peilit edessään ja jos peilinäkymä on vinossa, niin siilloin myös valaistuksen hotspot on vinossa. Loogista vai kuinka? Putken kollimointi taasen määrittää sen mihin kohtaan CCD-kennoa piirtyy terävin piste (putken piirtoympyrän keskusta). Nämä kaksi asiaa eivät ole ilmeisesti suoraan riippuvaisia toisistaan, vaikka alkuun (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg105447#msg105447) sellaisia näkemyksiä esitinkin. (Kenties asia on näin niissä GSO-putkissa, missä fokkari vielä heiluu pääpeilin kolimointisäätöjen mukana.)

Niin tai näin, tuollainen hotspot tuli kun tarkennin osoittaa laserilla suunnaten keskelle apupeiliä ja kiinnitin erityishuomiota kameran kiristämiseen paikalleen. Kiristin mm. ruuveja tasaisesti kahdelta eri sivulta. Kameran asemointi tarkentimeen parani hiukan jälkikäteen, kun lisäsin CCDT67 lyhentimen eteen pidemmän M48 loittorenkaan (=pitkä M48 putki on vaikeampi saada asennettua vinoon kuin lyhyt M48 lyhennintötterö). Sitten vetäisin taas teippikierroksen tuonne lyhentimen ympärille vaikka se onkin muutaman käyttökerran jälkeen rispaantuneessa kunnossa.

Sitten vielä lyhesti kollimoinnista eli yllättävä havainto CCD-kameran vaikutuksesta :shocked: Kaikki tietävät että kaukoputkelle pitää antaa aikaa temperoitumiselle ennen kuin alkaa havaitsemaan/kuvaamaan, mutta sama näyttää patevän myös metallisiin CCD-kamerarunkoihin kuten QSI 583ws. Tuollaiselle alumiinimötikälle pitää antaa aikaa jäähtymiseen jopa (!) noin 0,5...1 tunnin aika, koska ympäristöään lämpimämpi kamera tuottaa kuvaan (tähtiin) muotohäiriöitä. Esim. eilisiltana putken kollimointi tuntui parantuvan sitä mukaa, kun kamerani jäähtyi huoneenlämmöstä tuonne +10C ulkolämpötilaan ilman että tein sille mitään säätöä (kaukoputki oli ollut koko illan jäähtymässä tolpan nokassa ja yltäpäältä kasteessa, joten nyt ei ollut kyse putken lämpöongelmista).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: JariP - 15-09-2013, 17:49:21
Oli ihan pakko kopsasta tuolta esiin nostetun Saturn-sumun ketjusta herra kollimointimestarin ajatuksia muutaman vuoden takaa, toivottavasti huumorin taju riittää  :grin:


"Itselläni tuo kuvauspuoli on tullut lähinnä turhautumien ja liialliseksi kokemani ajanhukan aiheuttaja, joten olen aidosti hämmästynyt jos jotakin kelvollista syntyy tätä kautta (omalta kohdaltani todeten: on se vaan niin helkkarin hankalaa, että hetkeksi virinnyt motivaatio sammuu melkein samoin tein ... :-[)."

-jari
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ari Haavisto - 15-09-2013, 19:43:45
... Sitten vetäisin taas teippikierroksen tuonne lyhentimen ympärille vaikka se onkin muutaman käyttökerran jälkeen rispaantuneessa kunnossa...

En tiedä onko sovellettavissa tapaukseesi, mutta minulla oli 1,25" laserkollimaattori hivenen väljä 2"->1,25" adapteriin, lonksui ja kiristettäessä asettui miten sattui. Eristysnauha oli hivenen liian paksua siihen väliin, joten maalasin kollimaattorin spraymaalilla. Nyt kollimaattori on juuri sopivan nahea, säde ei "vippaa" vaikka kollimaattoria kiertää fokuserissa lukitukset auki, eikä lukitusten kiristyskään muuta asentoa. 2" Powermatea tosin en ole vielä iljennyt maalata, vaikka sekin on pitimeen väljä, koska tuntuu asettuvan hyvin tuohon kaksiruuviseen pronssirenkaalliseen TS:n jatkokappaleeseen. Jospa maalaisinkin pitimen sisäpuolen (pronssirengas poistettuna ja sen ura suojattuna), niin sieltä on tarvittaessa mukavampi liuotella maalit pois kuin barlowin päältä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 15-09-2013, 21:02:05
Löysin firman joka myy ohuita peltejä, tosin hinnasta ei ole mitään tietoa.
http://www.inbux.fi/nauhat.php
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 16-09-2013, 20:28:41
Oli ihan pakko kopsasta tuolta esiin nostetun Saturn-sumun ketjusta herra kollimointimestarin ajatuksia muutaman vuoden takaa, toivottavasti huumorin taju riittää  :grin:

Toki riittää ts. tuo lausehan on osoittautunut vuosien mittaan entistäkin todemmaksi! "Turhautumia ja ajanhukkaa" on riittänyt tämänkin havaintovälineen kanssa puuhatessa ja välillä homma "on vaan niin helkkarin hankalaa" että tekisi mieli luovuttaa... :grin: Mutta kuten jenkit sanovat, niin ei tulosta ilman tuskaa (="No pain, no gain! (http://en.wikipedia.org/wiki/No_pain,_no_gain)").

En tiedä onko sovellettavissa tapaukseesi, mutta minulla oli 1,25" laserkollimaattori hivenen väljä 2"->1,25" adapteriin, lonksui ja kiristettäessä asettui miten sattui. Eristysnauha oli hivenen liian paksua siihen väliin, joten maalasin kollimaattorin spraymaalilla. Nyt kollimaattori on juuri sopivan nahkea...

Tämä voisi olla hyvä vinkki, kiitos!
Pitänee katsoa vielä ensin tuo "lyhentimen pidentämisen" tie loppuun eli vakaantuuko kameran kiinnitys, jos CCDT67 lyhentimen eteen kierittäisi pidemmän M48 loittorenkaan. Jos jollakin olisi tarjota myyntiin esim. Baaderin Hyperion Extension Ring 28mm (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p141_Baader-Hyperion-Extension-Ring-28mm---2--M48-Filterthread.html) (tai vastaava 2"/M48 loittorengas (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p368_TS-30mm-Extension-Tube-2--Filterthread-AND-Adapter-from-2--auf-M48.html)), niin voisin ostaa tuon pois kuljeksimasta. Ei näet kannata lähteä tilaamaan tuollaista pikkuhärpäkettä Saksasta, eivätkä nykyiset omistamani Baader 2" nosepiece kappaleet oikein sovellu tähän 100%:sti.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 16-09-2013, 22:29:27
Oletko tarkistanut tai kokeillut kollimointia ilman lyhentäjää, eli onko lyhentämättömän ja lyhentimellä varustetun putken kollimaatiokuvat yhteneviä.
Onko kollimointikuvat samanlaisia jos putki on jalustan itä/länsipuolella? Zeniitti/20 astetta, onko yhtenevät? (optisten osien liikkeen eliminointia)

RC:ssä tilanne on haastava, koska optiset pinnat eivät ole palloja, optisten keskilinjojen pitänee olla melko täydellisesti kohdallaan.
Tuosta sinun kollimointiskooppitarinasta tulee yhtenä spekulatiivisenä mahdollisena vaihtoehtona mieleen tilanne että apupeilin hyperboloidin keskikohta ei olekaan ihan mekaanisessa keskikohdassa vaan hiukan toisessa laidassa. Olisiko siitä selittämään eroa apulaitteiden ja testikuvien eroihin?
Kun putki antaa tähtitestillä hyvän kuvan niin silloinhan kollimoinnin täytyy olla kohdallaan, sanoo apulaitteet mitä tahansa.

Kaverini 180mm Maksutovissa on samantyyppinen kollimaatioerikoisuus niin kuin sinulla, silmämääräisesti putki näyttää olevan pois kollimaatiosta mutta tähtitesti osoittaa kollimaation olevan kohdallaan. En tiedä mistä se johtuu, ei ole tutkittu tarkemmin kun kuva on erittäin hyvä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 16-09-2013, 22:36:56
Hyviä ja valistuneen tuntuisia vinkkejä "kollimointiongelmaan", kiitos! Pitää tutkia lisää kun tulee tilaisuus (ja nyt kun on tullut luottamusta siihen että saan putken kollimaatioon, jos se vain on teknisesti mahdollista).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 18-09-2013, 20:07:49
Onko kollimointikuvat samanlaisia jos putki on jalustan itä/länsipuolella? Zeniitti/20 astetta, onko yhtenevät? (optisten osien liikkeen eliminointia)

Tässä testikuvia kiinnostuneille:
Suoraan ylös zeniittiin ennen putken pyöritysrumbaa
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/zenith1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/zenith1.jpg/_full.jpg)

Suoraan ylös zeniittiin putken pyöritysrumban jälkeen (identtinen kollimointitulos edelliseen verraten)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/zenith2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/zenith2.jpg/_full.jpg)

Etelään ekvaattorille...
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/south_eq.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/south_eq.jpg/_full.jpg)   (Kuvassa Kuu paistoi putkeen sisään ja taivaalla paksua sumupilveä, mikä selittää gradientit + vähäisen tähtimäärän.)

Länteen ekvaattorille...
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/west_eq.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/west_eq.jpg/_full.jpg)   (Taivaalla paksua sumupilveä...)

Itään ekvaattorille...
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/east_eq.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/east_eq.jpg/_full.jpg)   (Taivaalla sumupilveä...)

Pohjoiseen 30 asteen korkeudelle...
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/north_eq.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/north_eq.jpg/_full.jpg)    (Hiukan parempaa läpinäkyvyyttä...)

Putki pyörii ympäriinsä, mutta kollimaatio ei juurikaan muutu säädetystä mihinkään (itä/länsi-kuvissa on paksusti ilmaa välissä, kun kuvasin läheltä horisonttia).
Sitten mielenkiintoiseen havaintoon eli vertasin putken tarkentimen asentoa kollimointitulokseen fokuksessa. Tarkensin saman verran sisään ja ulos fokuksesta, jolloin tähtien epäterävät kiekot kasvoivat kokoa suunnilleen saman määrän, MUTTA näyttivät erilaista kollimointitulosta fokuksen sisällä/ulkona :shocked: Tiedän että tarkennin osoittaa nyt keskelle apupeiliä, koska olen sen moneen kertaan laserilla tarkastanut. Tämän mittauksen mukaan se ei kuitenkaan liiku pitkin optista pituusakselia. Periaatteessa tämän voi korjata säätämällä Takahashin kollimointiskoopin kuvan kelvolliseksi koko sen kollimointiputken edes-takaisella säätöalueella, jos tekee nuo Takahashin säädöt vain tarkentimen kallistusta muuttamalla eikä koske apu/pääpeilin säätöihin. Tällöin Takahashin kuva näkymä tulee kelvolliseksi, mutta tarkentimen suuntaus ei enää osoita apupeilin keskusmerkintään eli Ransun hypoteesi "apupeilin hyperboloidin keskikohta ei olekaan ihan mekaanisessa keskikohdassa vaan hiukan toisessa laidassa" tulee todeksi. Mielenkiintoista! :smiley:

Nuo erot tähtien muodossa kannattaa katsoa suuresta kuvasta, mutta tarkentimen siirtotarve ei liene suuren suuri, koska jo pieni säätö riittää muuttamaan kuva-alalla näkyvät tähdet kaikki samaan suuntaan soikeiksi (eikä RCT:n kollimoinnin astigmaattisuus-periaatetta voi enää hyödyntää niin helposti kuin tuossa oikean kollmointipisteen ympärillä pyöriessä).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/focus_comparison.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/focus_comparison.jpg/_full.jpg)

Nämä kuvat olivat kaikki lyhentimen kautta otettuja, koska sovitepalat ilman lyhennintä kuvaamiseen olivat eilen hukassa.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 18-09-2013, 21:25:26
Nuo sinun kollimointikuvat osoittavat että olet jo todella lähellä täydellisyyttä, tähtien muodoissa on enää pienen hiukkasen verran poikkeamaa. Hyvä juttu että kollimointi pysyy vaikka putkea pyörittelee, kun saat vain tuon loppunapsauksen kohdalleen niin sen jälkeen kuvaukset käyntiin. Tuossa apupeilin optisessa keskipisteessä saattaa olla pieni ero mekaaniseen keskipisteeseen nähden ja siksi putki on hylkinyt sitä viimeistä silausta.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 18-09-2013, 21:28:29
Onhan tuo edes siinä mielessä luksusta että jos ja kun kollimointi on käyttäjää tyydyttävällä tasolla, ei tarvitse aina kuvaussuuntaan käännettyä kollimoida uudestaan (se newtonilla kuvaamisen kiusa)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Juhanitee - 18-09-2013, 22:19:54
Tässä testikuvia kiinnostuneille:

Kinnostaa nämäkin toki, mutta joko kohta tositoimiin?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 19-09-2013, 16:11:43
Joku muukin näköjään ihmettelee kollimointiskoopin näyttämää ja tähtitestin tuloksia.
http://stargazerslounge.com/topic/195318-tak-collimating-scope-and-rc-issues/ (http://stargazerslounge.com/topic/195318-tak-collimating-scope-and-rc-issues/)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 19-09-2013, 19:29:37
Kinnostaa nämäkin toki, mutta joko kohta tositoimiin?

Olen kylläkin kuvannut GSO:lla koko ajan tässä kollimointipuuhieni seassa :wink:
Tässä mallia syyskaudelta 2013:
* Nova Delfi link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11948.msg111673#msg111673)
* IC 1276 supernova link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11958.msg112529#msg112529)
* NGC6905 link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3278.msg112617#msg112617)
* NGC6781 link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7429.msg112755;topicseen#msg112755)
* Einsteinin risti link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12070.msg112841#msg112841)

Foorumilla nähtyjen kuvien lisäksi käsittelyjonossa on vielä pari kuvaa eli kolmen yön kuvausprojekti (9-10h) ja yhden illan nopea kuvaussetti (2-3h), mikä odottaa jatkoa säiden salliessa. Kokonaissaldo tältä syksyltä siis seitsemän kuvaa 20.8. - 19.8. väliseltä ajalta. Kenties ei mitään kovin mieleenpainuvaa, mutta kuitenkin ihan tosimielellä kuvattua tilaisuuden niin salliessa (ei kannata ottaa usean illan projekteja, jos kollimointi ei pysy tuona aikana vakiona) :azn:

Joku muukin näköjään ihmettelee kollimointiskoopin näyttämää ja tähtitestin tuloksia.
http://stargazerslounge.com/topic/195318-tak-collimating-scope-and-rc-issues/ (http://stargazerslounge.com/topic/195318-tak-collimating-scope-and-rc-issues/)

Mielenkiintoinen luettava tuokin, kiitos linkistä Ransu!
"* I found, that when looking through the TAK scope, and rotating the focuser around, 360 Deg, the FOV I can see in the primary, moves around as if an axis somewhere is not in the centre? Like watching a wheel turn, but the axle is slightly off centre. Whilst this is happening, the black centre of the TAK scope moves a little in respect to the secondary Spot, but only a fraction of a mm, then returns to it's original, "incorrect" position." <-- kokeiluun
"* the centre hole bored through the primary mirror was not perfectly aligned with the optical and mechanical axis and therefore the optical axis could never be aligned to the focuser axis." <-- voi olla täälläkin.
"* the TAK scope in the focuser will never be aligned perfectly if the focuser axis is not the same as the optical axis." <-- menee hakuun, jos mahdollista tarkentimen ja TS:n kollimointirenkaan säätöjen kanssa.

Kuten tuosta näkee, niin GSO:n "halvan" hinnan yksi selitys on suurilla toleransseilla tehty optiikan mekaaninen keskitys.
* Apupeilin keskimerkintä voi olla sivussa optisesta (hyperboloidin) keskipisteestä
* Pääpeiliin leikattu keskireikä ja tehdasvalmisteisen GSO:n tarkennin voivat olla sivussa optiselta akselilta (pääpeilin reikä ei ole keskellä tämän hyperboloidin keskikohtaa)
* muut mekaniikan ongelmat joista on ollut puhetta riittämiin tässä ketjussa
Pääpeilin pinnan tarkkuus lienee riittävä jahka sen saa täyteen kollimaatioon näitä mekaanisia poikkeamia parhaansa mukaan väistellen :huh: Ei ihme jos ketjun pituus kasvaa kasvamistaan...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 27-09-2013, 22:32:18
Tätä kuvaa olen ajatellut ottaa jo pidemmän aikaa, mutta vasta 26.09.2013 tuli tilaisuus tämän koostamiseen. Tässä on GSO RC 10" hiilikuituputken lämpöliike 3h 20min ajalta luminassikanavassa. Lämpötilan mittauksesta huolehti Ilmatieteen laitos (Hyvinkäänkylän mittauspiste (http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/hyvink%C3%A4%C3%A4?parameter=4&map=weathernow&station=101130)) :smiley:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSORC10_focus_change_3h20min.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSORC10_focus_change_3h20min.jpg/_full.jpg)

Vahinko, että tuolloin sattui mittaukseen varsin lämpöstabiili hetki, jonka aikana tapahtui ehkä vajaan asteen lämpötilan muutos (Nurmijärvellä Hyvinkään vieressä lämpötila tippui 1,5°...2,0°C samaan aikaan). Kuvauspolttoväli oli 1420mm ja tähdet 100% croppeja MaxIm DL:n ruutukaappauksesta. Valotus kummassakin 900s eli 15min. Tuollainen pieni lämpöliike taitaa selittyä putken temperoitumisella ulkoilman lämpöön, kun se tuodaan jalustalle +3°C ulkoilmaa lämpimämmästä pihavarastosta reilua tuntia ennen kuvaussarjan alkua (eikä ennätä vielä täysin jäähtyä). Tarkennus tapahtui FocusMaxilla ja hiukan huonosti V-käyrillä kalibroituna (=tein FocusMaxille uudet V-käyräkalibroinnit aamuyöstä, kun keli suosi sitä).

Yleisesti ottaen olen tyytyväinen putken nykyiseen lämpökäytökseen ts. en ole laiskuuttani vaivautunut tarkentamaan kameraa uudelleen vaikka kuvauksen kestoksi tulisi jopa viitisen tuntia. :azn:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 11-10-2013, 22:32:20
http://www.deepskyinstruments.com/docs/DSI_Collimation_Procedure_Ver_1.0.pdf (http://www.deepskyinstruments.com/docs/DSI_Collimation_Procedure_Ver_1.0.pdf)

Tässä on pari kuvaa RCT:n apupeilin kollimoinnista tuon Petrin linkkaaman ohjeen mukaisella tavalla tehtynä. Käytännössä kannattaa aloittaa lukeminen ohjeen sivulta 11, jossa kerrotaan ensin pääpeilin säätämisestä keskellä kuva-alaa sijaitsevan tähden mukaan. Olen itse pyöritellyt kättä tai taskulamppua putken edessä, jotta saan selville kollimointiruuvien suunnat mihin mikin kolmesta ruuviparista vaikuttaa. Säätäminen tehdään aina suurimman poikkeaman suuntaisesti käyttäen sen suunnan kollimointiruuveja pääpeilissä. Sitten kun tuo keskustähden epäterävä kiekko on saatu riittävän hyväksi vaihdetaan apupeilin säätöruuveihin.

Apupeilin säädöstä kerrotaan ohjeessa sivulta 13 lähtien ja tässä on neljä kuvaa tuollaisesta säädöstä. Tuossa pyöritellään apupeilin ruuveja ja katsotaan kuinka nurkissa olevien epäterävien tähtien soikeus muuttaa sijantia ja muotoa. Säätö on hyvin herkkä ja näissä kuvissa on tehty säätöruuveihin niitä pienimpiä liikkeitä, mitä saa aikaan GSO:n millisillä kierteillä varustetuilla kuusiokoloruuveilla. Huomaa että tuon "nurkkasoikeuden" suunta vaihtuu sen mukaan ollaanko fokuksen sisä- vai ulkopuolella. Lähelle oikein kolimoidussa putkessa se osoittaa joko kuva-alan keskustaan tai 90 astetta poikittain keskustasuuntaan nähden: nyt kolme ensimmäistä kuvaa näyttävät poikittaisen off-axis astigmaattisuuden ja alimman kuvan poikkeama suuntautuu keskustaan. Optimitilanteessa (kun kollimointi on kohdallaan) virhe on tasaisen suuri kaikissa nurkissa ja se osoittaa kuvan keskustaan.  :wink:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimation1.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimation2.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimation3.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimation4.jpg/_full.jpg)

Tällä tavoin tehty kollimointisäätö on todella tarkka ja se huomioi putken mekaaniset poikkeamatkin. Tässä alla on vielä samantyyppinen kollaasikuva tältä illalta, kun putki kuvaa tuolla ulkona sumupilvien läpi avonaista tähtijoukkoa. -> Pitänee jatkaa vielä tuota apupeilin säädön hieromista, kun tuo neloskuva ei näytä olevan vielä ihan 100% kuosissa apupeilin suuntauksen suhteen. Mitään käytännön pakkoa tuohon ei olisi, jos kerran 0,7x lyhentimellä kutistetun putken äärimmäiset nurkkatähdetkin ovat tätä laatua (huomaa kuinka tarkennettujen tähtien pienet muotovirheet vastaavat noita kollimointikuvien suuntausvirheitä). Ja mikä parasta, jos RCT-putken kollimointi on lähellä oikeaa, niin sen parantaminen onnistuu tällä tavoin (VAROVAISESTI!) toimien ilman mitään muita apuvälineitä (normaalin kuvauslaitteiston lisäksi).  :smiley:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimationResult.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 12-10-2013, 11:33:49
Pitänee jatkaa vielä tuota apupeilin säädön hieromista, kun tuo neloskuva ei näytä olevan vielä ihan 100% kuosissa apupeilin suuntauksen suhteen. Mitään käytännön pakkoa tuohon ei olisi...

Set and done... Yksi pienen pieni säätö yhteen apupeilin kollimointiruuviin ja lopputulos napsahti tuolla säädöllä pykälää paremmaksi (mm. FocusMaxin Half Diameter (HFD) tarkennustulos hyppäsi 3,7 tienoilta alle kolmen). Kummatkin mittaukset on tehty saman illan aikana.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimationMeasuredUnfocussed.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimationMeasuredUnfocussed.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimationMeasured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimationMeasured.jpg/_full.jpg)

Näyttää hyvältä myös allekirjoittaneen silmiin, mutta kun Cloudy Nightsin gurut (Jared tässä ketjussa (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/1,2,3,4,5,8/Number/4594643/Main/4588847)) väittävät vielä toista... :tongue:

(Alla tästä 10" RCT putkesta sanottua...)
"I agree with the other owners who have posted their experiences. The scope is an excellent value for a long focal length astrophotography scope. On nights of good seeing I have been able to capture five minute subexposures with < 2" FWHM values across the entire field of an 8300 based camera. With a field flattener in place, I have been able to do even a little better than that across the field.
Good focus stability, tough,dielectric coatings that will stand up to cleanings, wide, coma free field of view, fast cooling, moderately fast photographic speed (compared to competing SCT's), no mirror flop, and plenty of back focus are the highlights. The optics (when properly collimated--you've got to get that just right) are even pretty good--much better than I expected when I bought it. I'd estimate somewhere between 1/4 and 1/6 wave on my sample and quite smooth, which is what I was most worried about for astrophotography.
So what's not to like? The large central obstruction does degrade contrast on planetary viewing and makes double star observing less fun. It is fairly heavy for it's aperture (again compared to SCT's, especially Celestron SCT's), it has diffraction spikes, it requires very precise collimation for best performance, and it requires a field flattener for use with larger chips--I'd say APS or bigger. "


Onnistuneeko tuollaiset alle 2 FWHM lukemat myös Suomesta käsin vai annanko kollimoinnin olla tässä? Ainakin odottelen eilistä parempaa seeingiä ennen mahdollisten lisäsäätöjen tekoa ja voisin tässä välissä yrittää sitä Einsteinin ristin kuvaamistakin...  :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: JariP - 12-10-2013, 14:48:37
Aina voi säätää lisää  :tongue:

No ei, hyvältä tuo jo näyttää.

-jari

Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 12-10-2013, 16:35:24
Minä en enää koskisi kollimointiin, tuo näyttää jo niin hyvältä, että pyytäisi vaimoa piilottamaan säätövälineet :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 12-10-2013, 20:16:27
Kyllä noilla arvoilla sanoisin jo että kollimointivälineet lukkojen taakse ja kuvaamaan :p
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 12-10-2013, 21:24:16
Kiitos kommenteista. Taidan vielä silti hiukan jatkaa, koska nuo nurkat ovat lievästi eri tasossa tarkentimen kallistuksen takia (FWHM: 2,45/2,42/2,50/2,70)...  :wink:

Tästä löytyy juttua samasta CN:n säikeestä, mistä olen katsellut tätä viimeisintä kollimointitapaakin:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5874490/Main/5873617 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5874490/Main/5873617)
"5) This will get the mirrors lined up with respect to each other and ensure that the optical axis goes through the middle of the focuser, but it will NOT ensure that the focuser is orthogonal to the optical axis. So there is still one step to go. Put a 2" laser in the focuser (I wouldn't trust any of the 1.25" lasers just because the 2"/1.25" adapters usually have enough slop to mess this up). The 2" laser should point to the secondary Spot, and the return beam should be straight back to the point of origin. Adjust the tip/tilt of the focuser until the return beam is back to point of origin. Note, the source MAY not perfectly hit the center Spot, since the physical center and optical center of the secondary may not exactly coincide. The trick is to ensure the return beam is centered." ...clip...
"Finally, you can tweak the tip/tilt on the focuser so that out of focus stars are the same size in all four corners. "

Nyt tuon kallistuksen voi tehdä itsenäisesti ilman, että peilien suuntaus muuttuisi mihinkään kertaalleen säädetystä (koska tässä putkessa on tekemäni modaus tarkentimen kiinnitykseen). Tiedän että siellä on jonkin verran kallistusta, kun olen yrittänyt säätää tarkenninta kymmeniä kertoja osumaan GSO:n apupeilin keskelle (sinne keskusmerkkiin). Peilien säätöihin ei tässä vaiheessa kannata enää koskea ja pitää vain toivoa että niiden kollimointi pysyy paikallaan huolimatta putken liikuttelusta (kuten uskon sen pysyvän näissä kiinteäpeilisissä putkimalleissa :smiley:).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 31-10-2013, 21:24:20
Ei pitäisi mennä koskemaan kiinteään CCD-kuvauskalustoon, kun sen on kertaalleen kasannut. Mutta näin pääsi käymään, kun ajattelin kokeilla tuossa viikko-pari jonkin komeetan kuvaamista digijärkkärillä + toisella TSOAG9 OAG-ohjaimellani. Tämä temppu vaati QSI:n vakituisen (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSO10RCT_QSI583ws_focuser.jpg) kuvauskokoonpanon purkamista ja erilaisen loittorengasyhdistelmän kasaamista järkkärin/TSAOAG9:n väliin, mistä päästään tuohon kuvassa näkyvään 5 mm T2-kierreloittoon. Sen sisäkierre oli näet saanut tässä touhussa siipeensä ja oli kiertynyt nyt tuohon TSOAG27:n ja QSI:n väliin yhden kierteen verran (tjsp.) vinoon, kun kasasin uudelleen tuota vakiokuvauskokoonpanoani. :embarrassed:

En huomannut tätä edellä kuvattua tapausta ja lähtiessäni kuvaamaan CCD-kameralla, jouduin ihmettelemään kollimoinnin yllättävää heikkenemistä. Arvelin sen johtuvan putken kiinnityspantojen löystymisestä ta jostain muusta viasta, millaisia saattaisi syntyä liikuteltavan kuvauskalustoni (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4374.msg114996#msg114996) kanssa. Niin tai näin, näppäränä kollimointimiehenä menin säätämään putken kollimointia uudelleen kuntoon. Pöh, ei olisi pitänyt, koska nämä säädöt veivät optiikan (tässä tapauksessa apupeilin) säädöt kauas oikeasta kollimoinnista! (Säätö meni siis tuon kallistuksissa olevan CCD-kamerani mukaan.) Huomasin parin tunnin säätelyn jälkeen, ettei putkea voinut saada enää kollimoitua kunnolla, koska loittorenkaan aiheuttama kallistuma oli jo apupeilin säätörajojen ulkopuolella ja vikaa piti etsiä kameran suunnalta.

Kiinni junttautunut 5mm T2 kierreloitto piti ensin saada irti OAG-ohjaimesta, sitten sen tilalle tuli 10mm T2 kierreloitto, jolloin T2 loittojen pituuden muutos muutti myös CCDT67 lyhentäjän kerrointa. Nykyään tuon kuvausputken loppupolttoväli on tässä: FL 1312.6 mm, 0.85"/Pixel (kerroin 0,66x ja putken valovoimaksi tulee F5.2 aiemman 0,71x/F5.6 tilalle)
Kierteen vinoon kiristyminen selittää myös sen, että sain tässä välissä hiukan outoja polttovälilukemia tuonne PinPoint LE ketjuun (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12294.msg114875#msg114875). Tämä oppi tuli kantapään kautta... :undecided:

Siinä ohessa tuli tarkastettua pääpeilin kollimointi kuva-alan keskellä olevan kirkkaan tähden avulla. Epäteräväksi tarkennettu tähden valokiekko pitää olla tasainen joka puolelta eli siinä ei saa olla kirkastumaa jollakin puolella. Tässä GSO:n testitulos (en koskenut pääpeilin säätöihin lainkaan):

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/StarCollimation_MainMirror_center.jpg/_full.jpg)

Välillä piti ottaa tarkennettuja testikuvia, jotta näki kollimointiruuvien säätämisen vaikutuksen... (huomaa tähtien liike sivuttaissuunnassa ja niiden muotojen pieni muutos nurkissa)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_1_CCDImage173.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_1_CCDImage173.jpg/_full.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_2_CCDImage197.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_2_CCDImage197.jpg/_full.jpg)

Varsinainen kollimointiruuvien säätö kannattaa tehdä epäterävillä tähdillä, jolloin ladataan kuvia jatkuvasti kamerasta näytölle ja nähdään säädön vaikutus nurkkatähtien muotoihin.
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_3_CCDImage198_1st.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_3_CCDImage198_1st.jpg/_full.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_3_CCDImage198_2nd.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_3_CCDImage198_2nd.jpg/_full.jpg)

Tarkoitus olisi saada nuo nurkkatähtien soikeat jenkkijalkapallon muodot osoittamaan tasaisesti kohti kuva-alan keskustaa (tai poikittain 90 astetta tästä suuntauksesta). Kun tämä "tasapainotus" on toteutunut kaikissa nurkissa, on putki myös kollimoitu. Olen käyttänyt tässä noin 600 FocusMaxin tarkennusyksikön suuruista epäterävyyssäätöä sisään tai ulospäin tarkennettuna. Jos testitulos vaihtelee tarkennuksen sisä/ulkopuolella, tällöin tarkennin on vinossa ja sen kallistusta olisi säädettävä.

Neljän tunnin äheltämisen jälkeen pääsin tähän lopputulokseen täydestä epäkollimoinnista: (näiden kollimointisäätöjen tekeminen on hidasta puurtamista ja jatkuvaa tulosten tarkistamista eli siinä menee helposti tunteja kerrallaan)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_4_CCDImage219.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_4_CCDImage219.jpg/_full.jpg)

Tuo on vielä kaukana edellisestä 12.10. "tosi-hyvästä" kollimointituloksesta, mutta osa tästä on myös laajemman kuva-alan syytä (1313mm vs. 1420mm polttovälit). Ei vain jaksanut enää illalla punnertaa vastavirtaan tämän enempää, kun teki mieli heittää koko kalusto Vantaa-jokeen kalojen kutupaikaksi.. grrrrrr! :cry: (Onneksi taittaa olla pilvistä lähiaikoina, niin ei tarvitse palata tämän projektin pariin ihan lähipäivinä.)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 01-11-2013, 20:56:24
Skarppi kuva. Kun tuota katselin, alkoi silmä näkemään tähdistä muodostuneita rihmoja. Kuitenkaan todellisuudessa tähdet "ei osaa" mennä riviin tai jonoon. Eli, onko se vaan ihmisen mieli joka haluaa nähdä niitä jonoja ja rihmoja?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 27-11-2013, 17:50:31
Koposen Jussi kyseli kollimoinnista, joten lienee paikallaan raapustella jotain tännekin.
Tähtitestikuvia sisältävän kansion saat ladattua täältä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Jussi/) Lataa kansio komennolla. Olen pyörittelyt putken kollimointia useana iltana vähän kelien mukaan ja aina paremman kelin tullessa kuvannut sitten ds-kohteita. Tavoitteena on parantaa putken kollimointia eli saada nuo pienet virheet pois kuvista, koska se on mahdollista ja toteutettavissa. Tuo ei kumminkaan ole mitenkään kriittistä tai pakollista tehtävää eli olen löytänyt jonkinlaisen kollimoinnin zen:in tuon suhteen. :wink:
Kuvissa näkyviä eroja kollimointiin syntyy pienen pienillä apupeilin mikrosäädöillä ja ne kuvat missä on soikeita tähtiä nurkissa kertovat myös pääpeilin säädön virheistä. Kuvat, joissa on enää tähtien muodoissa pientä virhettä kertovat pääpeilin ja apupeilin olevan lähes oikein linjassa keskenään, mutta silti jokin kokonaisuudessa on vielä hiukan pielessä. Yleensä olen tuossa tilanteessa löysännyt apupeilin ruuveja ja kertänyt jotain kautta takaisin lähelle samaa kollimointia.

FocusMaxin tarkennuksessa tulevat HFD-lukemat ovat lahjomaton mittari kollimoinnin hyvyydestä. Otan tarkennukseen sellaisen 40% alueen kuvan keskeltä ja tarkennan säätöjen lopuksi aina kuvan FocusMaxilla. Huonosti kollimoitu putki antaa HFD 4...8 lukemia ja keskiverto-kolimointisäädöillä päästään HFD 3..4 tienoille. Sitten kun RCT-putken kollimointi alkaa napsahtamaan kohdalleen, päästään reilusti alle HFD 3:n, jolloin MaxIm DL:n Info-ikkunan FWHM-lukemat tähdistä tippuvat myös 2...3 väliin koko kuva-alalla lähes kauimmatkin nurkat mukaan lukien (niissä ollaan 3:n tienoilla tuolla lyhennyksellä). Edellinen kerrottu tietysti aina riippuen vallitsevasta seeingistä. En tiedä milloin tuosta projektista tulee lopullisesti valmista, kun mm. kameran kiinnitys tarkentimeen näkyy näissä tuloksissa. Putken liikuttelun aikaan saamat kollimointimuutoksetkin ovat myös epäilyksen alla, mutta tässä vaiheessa pitäisi sitten jo vaihtaa kiinalaisen hento hiilikuitu-putki nykyistä jäykempään putkeen.

GSO:n optiikka on käsittääkseni laadullisesti sellaista, että koko kuva-alalla on mahdollista päästä ihan hyvän näköisiin tähtiin, joiden FWHM-lukemat asettuvat pieneen vaihteluväliin, mutta vietävän herkkää tuo on jo pienen pienille kollimoinnin säätömuutoksille. Harrastus se on tämäkin, jos ds-kuvaaminen ei jostain syystä huvittaisi... :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 31-07-2014, 00:13:11
Lisään tähän yhden kuvan GSO:n loputtomalta tuntuvasta tuunauksesta...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_secondary_mirror_steel_plate_fix.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_secondary_mirror_steel_plate_fix.jpg/_full.jpg)

En nyt muista kerroinko tänne, mutta ihmettelin viime talvena kuinka hyvässä kollimoinnissa olevan GSO:n tähtien muodot muuttuivat pyöreistä hiukan kulmikkaiksi sen mukaan kuinka pakkanen kiristyi ja päättelin tuon johtuvan liian kireällä olevista apupeilin kollimointiruuveista. Tällöin tuollainen neljän ruuvin systeemin (yksi kiristää, kolme säätää peilin kallistuskulmaa) perussäätö voi olla ongelmallinen, jos/kun apupeilin alla oleva alumiinirunko vääntyy ja muuttaa/vääntää siinä kiinni olevan apupeilin muotoa. Käytännössä tämä ilmiö tuli esiin nollakelille tarkasti kollimoidussa putkessa kun pakkanen kiristyi tuosta -10...-15C lukemiin, jolloin apupeilin keskimmäinen (lukitus)ruuvi kutistui ja veti samalla apupeilin rungon aiempaa tiivimpään kontaktiin noiden kolmen kollimointiruuvin kanssa. En ryhtynyt tuolloin korjaamaan putkea, mutta löysäsin tuota keskimmäistä kiristysruuvia (ja hukkasin samalla taas hyvän aiemman kollimoinnin).

Kesälomalla oli sitten aikaa lisätä 1 mm paksu rosteri-teräslevy tuonne kolimointiruuvien puskupinnaksi. Tuo antaa ainakin paremman vasteen apupeilin kollimointiruuveihin tarvittavalle pienen pienelle liikkeelle, kun kollimointiruuvit eivät enää pureudu tuonne apupeilin rungon alumiinipinnan sisään kuten ne tekevät vakioputkessa. Teräslevyn talvisesta lämpökäyttäytymisestä en sano tässä vaiheessa mitään, mutta tavoite olisi saada nuo kollimointiruuvit napakan kireälle ja sellaiseen kuosiin, ettei pakkasen kiristyminen muuttaisi kollimointia (tähtien muotoja pyöreistä pallukoista pieniksi kolmioiksi).

Mielenkiinnolla olen lukenut myöskin Cloudy Nights foorumin kollimointiohjeita GSO:n (Astrotechin) RTC-putkille, joissa on kuluneen vuoden sisään nostettu enemmän ja enemmän esiin näiden putkien mekaniikan puutteita ja sitä kuinka ne estävät erillisten kollimointivälineiden (kuten laserit, Takahashi Cheshiret yms.) käyttämisen putken tarkkaan kollimointiin. Konsensus alkaa olemaan sellainen että GSO:n "halpoja" RCT-putkia on melko mahdoton saada sellaiseen kollimointiin, jossa kaikki käytössä olevat kollimointimenetelmät kertoisivat putken olevan täysin kollimoituna.  :huh: Ainoaksi hyväksi ja toimivaksi menetelmäksi on valikoitumassa DSI:n RCT-kollimointiohjeiden käyttö ja putken kollimointi sitä käyttäen tähtitaivaan alla (minkä huomasin itsekin edellisen talven aikana). Pitää siis vain hyljätä tietoisesti Takahashin kollimointiskoopin ja Howie Glatterin laserin käyttäminen GSO:n kollimointiin ja unohtaa monet muutkin tavat tutkia tällaisen kiinalaisputken kollimointia ja luottaa eniten putkesta tulevan loppukuvan mukaisesti tehtäviin kollimointisäätöihin :wink:

Tässä pari esimerkkiä tuoreista keskusteluista:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/6565856/page/10/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/6565856/page/10/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1)
(tuolta erityisesti nimimerkki Jaredin viesti)

http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/6602424/page/7/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/6602424/page/7/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1)
Tuolta Jaredin ohjeita tapaukseen, jossa alkuperäinen "...mechanical collimation <> optical collimation, so forget about cheshire, lasers..." -ongelmakuvaus kuulostaa kovin tutulta:

" Here is what I would recommend... Put the focuser tilt back to a "neutral" position--as though you didn't have a focuser that you could adjust for tilt. Just worry about about getting the primary and secondary in alignment with respect to each other. If you are comfortable with the DSI procedure, that is a really good way to go. Adjust the primary so you have no on-axis coma. Then adjust the secondary till astigmatism has the same orientation in all four corners. Repeat if necessary since the secondary adjustments will throw off the primary. Note that if you have some focuser tilt, you will see different AMOUNTS of star bloat in the four corners--that's OK to begin with. You're trying to eliminate a variable here, and just using the DSI method will get you back to the optics themselves.
Once you have eliminated on axis coma and the direction of astigmatism is symmetrical in all four corners--either radial in all four or tangential in all four depending on whether you are working inside or outside of focus--you can THEN work on the focuser tilt to ensure the total AMOUNT of star bloat is the same in all four corners--stars should be the same size."


Tuttua huttua, sanoisin...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 31-07-2014, 09:43:51
Voisiko kollimaation muutos olla jostakin muusta kiinni kuin noista kollimointiruuvien kutistumisesta? Kaikki neljä ruuvia oletettavasti ovat samaa materiaalia ja niiden laajenemiskerroin on sama.
Kaikki neljähän kutistuvat pakkasella ja ruuvin "vapaa" pituus= paljonko ruuvia on näkyvillä alumiinirungon ja apupeilin kehyksen välillä tekee eron keskimmäisen ja kollimointiruuvien välille.
Jos keskimmäistä on näkyvissä 10mm enemmän niin kymmenen asteen lämpötilamuutos kutistaa sitä vapaalta osuudeltaan 0,0012mm enemmän, eli tuhannesosamillimetrin. Saako normaalilla ruuvilla edes tuhennesosamillin muutosta kollimointitilanteessa luotettavasti aikaiseksi, puolen millin nousulla varustettua ruuvilla pitäisi kiertää n 0.6 astetta?
Tuo rosterilevy on kyllä hyvä parannus siinä suhteessa että vastinpinta on kovuutensa takia parempi kuin pehmeämpi alumiini, joten ei tuo varmaan hukkaan mene.
Kohtuuttoman kova taistelu Timpellä on kyllä tämän GSO:n kollimoinnin kanssa ollut
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jussi Koponen - 31-07-2014, 11:59:41
Onpa kyllä taas vääntöä. Vähän jänskättää mitä tuo oma 12" GSO RC näyttää syksyllä, kunhan observatorioni on rakennettu loppuun.

Minä pääsin melko hyvään tulokseen 60D:n liveviewillä ja keinotähdellä kollimoinnin suhteen. Kameran näyttö toimi putken pääpeiliä säädettäessä nåyttönä ja apupeiliä säädettäessä käytin läppärin näyttöä. SBIG 8300: llä tarkastin vain lopulliseen kollimoinnin tähtikentällä ja pienillä säädöillä. Omasta mielestäni kollimointi on ollut ihan ok.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 31-07-2014, 12:49:44
Voisiko kollimaation muutos olla jostakin muusta kiinni kuin noista kollimointiruuvien kutistumisesta?

Hyvinkin mahdollista ts. apupeilin saa tässä putkessa "pinteeseen" puristamalla sitä (sen pohjalevynä toimivaa alumiinikuuppaa) liikaa alapuolen kollimointiruuveilla. Tuo rosterin palanen kollimointiruuvien alla estänee tällaisen "pinteeseen joutumisen", koska kollimointiruuvien paine alumiinikuuppaa vastaan tasaantuu jatkossa koko tuon levyn alueelle eikä pistemäisesti ruuvin kärkiin ja keskustaan (keskiruuvin kannan takia). Toiveena siis hiukan vakaammat kollimointiruuvien olot, kun sitä viimeistä kymmentä prosenttia haetaan RCT:n kollimoinnissa :laugh:

Kohtuuttoman kova taistelu Timpellä on kyllä tämän GSO:n kollimoinnin kanssa ollut

Älä turhaan pahoittele kollimointitaistoani GSO:n kanssa, koska se on samalla opettanut hyvin paljon näistä RCT-putkista. Olen lisäksi ollut puolisen vuotta tilanteessa, jossa olen saanut tehtyä putken peruskollimoinnin suhteellisen helposti ja tuon jälkeen olen vain jäänyt hieromaan sitä ihan täyteen kollimointiin saakka (esim (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg114189#msg114189).). Avain tähän tilanteeseen pääsyyn on tosiaankin ollut DSI:n kollimointimenettelyyn turvautuminen (linkki (http://www.deepskyinstruments.com/docs/DSI_Collimation_Procedure_Ver_1.0.pdf) tuohon PDF-ohjeeseen). Vaatii vain luonnetta hyljätä Takahashin tarkkuusmittalaitteen tulokset ja Howien Glatterin laserin holograafikuvien antamat suuntaviivat kollimoinnin tilasta, koska niihin ei oikeasti voi luottaa koska putken mekaniikka ei ole riittävän timmisti kohdallaan salliakseen näiden käytön ongelmitta (ts. näillä saan säädettyä kollimoinnin pieleen, jos luotan näiden antamiin tietoihin). Ja tämä seikka selittää hyvin ketjun moninaisia käänteitä suuntaan jos toiseenkin...

Onpa kyllä taas vääntöä. Vähän jänskättää mitä tuo oma 12" GSO RC näyttää syksyllä...

"Älkää tehkö kuten minä teen, vaan tehkää kuinka minä sanon" -sanonta tuli mieleeni. Jos olet itse putkeesi tyytyväinen, niin unohda nämä kollimointijuttuni ihan omaan arvoonsa. Itselläni on tavoitteena päästä tasaiseen kuva-alaan, jossa FWHM-lukemat ovat 2.50:n paremmalla puolen vähän tähän (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimationMeasured.jpg/_full.jpg) tyyliin. Kerran se jo onnistuikin vahingossa, mutta nyt samaan tilanteeseen pitäisi päästä hallitusti toimimalla! :tongue:

Siis näin CN:n foorumilta lainaten:
""I agree with the other owners who have posted their experiences. The scope is an excellent value for a long focal length astrophotography scope. On nights of good seeing I have been able to capture five minute subexposures with < 2" FWHM values across the entire field of an 8300 based camera. With a field flattener in place, I have been able to do even a little better than that across the field. Good focus stability, tough,dielectric coatings that will stand up to cleanings, wide, coma free field of view, fast cooling, moderately fast photographic speed (compared to competing SCT's), no mirror flop, and plenty of back focus are the highlights. The optics (when properly collimated--you've got to get that just right) are even pretty good--much better than I expected when I bought it. I'd estimate somewhere between 1/4 and 1/6 wave on my sample and quite smooth, which is what I was most worried about for astrophotography."

Kaikki RCT-putket ovat kranttuja kollimointinsa kanssa, mutta ne myös palkitsevat kuvaajansa, jos/kun saat kaiken ihan kohdalleen. Omassa GSO:ssa huomaan hyvin kuinka noin 90%:sti kollimoitu (AP CCDT67 lyhentimellä varustettu) putki tuottaa koko kuva-alalle 3...4 FWHM-tähtiä ja kollimoinnin säätäminen 95%:n tienoille tiputtaa saman kuvausillan tähtien FWHM-lukemat 2.5 - 3.0 tienoille (toki riittävän hyvällä seeingillä). Alle FWHM 2.5 tähtiin vaaditaan sitten jo lähes täyttä 100%:n kollimointitulosta, jossa putken kaikki säädöt ovat tip-top kunnossa. Sanoisin kokemuksieni perusteella, että tämä "tähtien tiukkuuden" huomattava heikkeneminen pätee ihan kaikkiin RCT-putkiin merkistä riippumatta, mutta jokainen joutuu sitten opettelemaan oman putkensa hienosäätövinkit tiptop-kollimointiin pääsemiseksi. Tällainen halpa GSO:n kiinalaishärpäke on ollut itselleni täydellinen testikappale tällaiseen kollimoinnin hienosäätöjen hieromiseen ja RCT-kollimointiasioiden yleiseen opetteluun. Ja taitaapa tästä ketjusta löytyä muillekin jotain hyötytietoa RCT-putkien kollimoinnin tarkistamiseen (pst, tieto lisää tuskaa ;), jottei kenenkään muun tarvitse opetella samoja asioita enää kantapään kautta... :azn:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jussi Koponen - 31-07-2014, 14:04:05
Tarkoitin vain sanoa että jänskättää onko kollimointi pysynyt kesän yli samana tuossa omassa putkessani. Joulu-Huhtikuu välillä ei säätöjä tarvinnut tehdä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 05-08-2014, 18:38:25
Kaikki RCT-putket ovat kranttuja kollimointinsa kanssa, mutta ne myös palkitsevat kuvaajansa, jos/kun saat kaiken ihan kohdalleen. Omassa GSO:ssa huomaan hyvin kuinka noin 90%:sti kollimoitu (AP CCDT67 lyhentimellä varustettu) putki tuottaa koko kuva-alalle 3...4 FWHM-tähtiä ja kollimoinnin säätäminen 95%:n tienoille tiputtaa saman kuvausillan tähtien FWHM-lukemat 2.5 - 3.0 tienoille (toki riittävän hyvällä seeingillä). Alle FWHM 2.5 tähtiin vaaditaan sitten jo lähes täyttä 100%:n kollimointitulosta, jossa putken kaikki säädöt ovat tip-top kunnossa. Sanoisin kokemuksieni perusteella, että tämä "tähtien tiukkuuden" huomattava heikkeneminen pätee ihan kaikkiin RCT-putkiin merkistä riippumatta...

Olin viime yönä tekemässä GSO:lle peruskollimointia tuon apupeilin modausirroituksen ja kiinnityksen jälkeen. Olin säätänyt peilit päiväsaikaan niiden heijastuksien mukaan linjaan (edestä putkeen 2..4m etäisyydeltä katsoen) ja tuon päälle säätänyt vielä tarkentimen kallistuksen siten että se palautti laserin säteen takaisin lähtöpisteeseensä. Käytännössä laser näytti tuolloin apupeilin keskusmerkin kehälle, eikä sen keskelle, mutten välittänyt tuosta. Huomasin yöllä, että putki oli valmiiksi jo melko lähellä oikeaa kollimointia ja tämä kertoi minulle sen, että putkesta visuaalisesti saataviin peiliheijastuksiin uskaltaa luottaa. Alla siis ensin klo 1:04 kollimointitilanne (tuo yllä mainitsemani 90% taso ja noin 3...4 FWHM-tähdet) ja sitten klo 2:33 tilanne (nyt 95%) puolentoista tunnin jälkeen. Pikkukuvista aukeaa 100% tähtikenttiä, joita kannattaa verrata keskenään selaimen 100% zoomauksella. Kuvat ovat eri tähtikentistä, mutta näistä näkee silti kuvia tarkkaan katsoen näiden laatueron. Tuosta 95% tasosta on (kai?) samanlainen laatuhyppy siihen kun putki napsahtaa täyteen kollimaatioon... :shocked:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage103.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage103.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage504.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage504.jpg/_full.jpg)

Mittasin tänään vielä tuon jälkimmäisen kentän tähtien FWHM-lukemat, josta kuva tässä alla:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage504_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage504_measured.jpg/_full.jpg)

Putki olisi tuon mukaan taas kuvauskunnossa, mutta mieli tekisi vielä hitusen säätää tuota CCDImage504.jpg kuvan tasoa paremmaksi, koska se on ihan realistinen tavoite. Saa nähdä kuinka tuossa tavoitteessani onnistun, kun tämä on sellaista oikean säätöpisteen ympärillä pyörimistä jossa tarvittavat säädöt ovat jo kovin pieniä (käytän niihin mm. kuusiokoloavainta, jossa on nyt 20cm varsi ja tätä vartta liikutetaan päästä enää aivan hitusen verran + tämä RCT-putki pistää tässä hommassa kampoihin minkä kykenee noilla peilien hyperbolisilla (http://en.wikipedia.org/wiki/Hyperboloid) muodoillaan... :rolleyes:)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 10-08-2014, 13:37:45
Hiukan lisää tutkimistuloksia edelliseltä yöltä.
Tässä on vertailukuva, jossa on saman kuva-alan vasen puolisko kahdesta eri testiruudusta (10s valotukset, pienen pieni säätö apupeilin yhteen ruuviin kuvien välissä). Kuvan vasemman puolen ruudussa on FWHM 2.0-2.2 tähdet ja oikeassa FWHM 2.7-2.9 tähdet, kun tuo pienen pieni säätö hukkasi taas lähes täydellisen kollimoinnin. Huomatkaa erityisesti kuvien erottelukyvyn erot (parempi kollimointi => terävämpi kuva kauttaaltaan ja tarkkuusero erityisesti oikeaan reunaan merkityssä kaksoistähdessä). Omasta mielestäni tässä GSO RCT:n kollimoinnissa kannattaa edelleenkin pyrkiä mahdollisimman tarkkaan kollimointiin, koska kuvalaatu paranee koko ajan kollimoinnin parantuessa. (Nyt tiedän mihin kannattaa pyrkiä ja kuinka se saavutetaan :grin:)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage288_306_comparison.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage288_306_comparison.jpg/_full.jpg)

Muita huomioita:
* Astrophysics CCDT67 lyhennin on nyt hiukan "liian kireällä" ts. 1340/2000mm lyhennys tuottaa reunoilta RCT-putken kuva-alan virheet esiin, kun kollimointi on riittävän hyvä näyttääkseen tämän -> Lyhennyskerrointa kannattaa hiukan tiputtaa 1400/2000mm tienoille jahka katson kollimoinnin "valmiiksi".
* Tarkenninta ja sen kiinnitykseen tehtyä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_focuser_tuneup.jpg) modausta (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_focuser_tuneup_2.jpg) pääsee vähitellen säätämään oikeasti kohdalleen, koska pääpeili/apupeili -optinen pari alkaa olemaan säädöissään tässä putkessa (tuollaiset FWHM 2.0-2.2 tähdet riittävät allekirjoittaneelle, mutta noita nurkkia ei saa tasoitettua ennen kuin putken tarkennin on linjattu tähän optiseen säätöön). Jos kuvataan GSO:n natiivipolttovälillä (2000mm / f8), putken tähtikenttä on tuossa keskellä riittävän tasainen, jotta tarkentimen säätöä ei tarvinne tehdä.
* Tämän putken optiikan kollimointi menee nyt CCD-kamerani FeatherTouch tarkentimen 2" holkissa tapahtuvan kiinnitystoleranssin sisään ts. kameran asento fokkarissa näkyy nyt kollimointituloksessa ja muuttaa kollimointia näkyvästi. Tästä aiheesta vielä mallikuva, jossa kuva-ala on hiukan vinossa kauttaaltaan, mutta kollimointi oli tuossa vaiheessa lähes ok.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage287_focuser_problem.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage287_focuser_problem.jpg/_full.jpg)

Pääpeilin säädöstä tähän pieni välikuva ts. tällainen näkymä saadaan kuva-alan keskustan epäterävästä tähdestä (=pääpeilin säätö DSI:n kollimointimenettelyssä) ja tämä riittää noihin FWHM 2 tähtiin:
(en ole löytänyt pääpeilin säätöön muuta todella hyvää keinoa kuin DSI-ohjeen mukaisen komavirheen poiston yötaivaalla epäterävän tähden muotoa tarkastellen)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage237_primary_mirror_adjust.jpg/_full.jpg)

Lopuksi taas kerran sama vinkki *CT-putkien kollimoinnin tarkasteluun kaukoputken edestä. Kannattaa tehdä suuri n. 40x40cm pahvilevy, johon piirretään suoraan kulmaan (90°) ristikko mustalla tussilla. Ristikon keskustaan tehdään 4mm kokoinen katselureikä ja tämän pahvilevyn kanssa katsotaan putkeen edestä päin (täsmälleen putken optiselta akselilta). Oikean katselupaikan tietää, kun sijoitat asentoasi muuttamalla apupeilin kiinnitysristikon + apupeilin kiinnitysristikon heijastukset + pahvilevyn ristikon heijastukset päällekkäin tuossa putkinäkymässä (katsojan paikka on uskomattoman herkkä oikealle kohdistukselle!). Vaihdetaan etäisyyttä putkesta 1m...15m ja tarkastellaan peiliheijastusten käyttäytymistä putken pääpeilissä. Jos putki on lähes oikein kollimoitu, sieltä saadaan näkyviin tällaiset heijastukset tuosta yllä kerrotusta katselupaikasta jostain optisen polun varrelta. Jo pieni kollimointivirhe riittää pilaamaan heijastukset, eikä tätä näkymää löydy peilistä. Putken heijastukset liikkuvat muutoinkin keskisesti apupeilin keskipisteen ympärillä, kun putken optista akselia pitkin liikutaan edestakaisin. Apuna käytetty pahvilevy ja sen ristikko auttavat löytämään tuon oikean katselupaikan todella helposti, ei niillä muuta virkaa ole... :wink:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_collimation_error_front_05032013.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_collimation_error_front_05032013.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 14-08-2014, 22:25:36
Jatketaanpas juttua siitä, kun mieleeni tuli tehdä tähän kiinalais-RCT putkeen vielä yksi lisätuunaus.
Tuli näet tehtyä tiistaina 12.08 GSO 10" RCT:lle "yhden illan putkisulkeiset" tähän malliin:
(Tulossa siis tämän aiheen sisäistä tajunnanvirtaa; lukekoon ken jaksaa tai katsokaa edes kuvat!  :tongue:)


Tässä siis tekemäni modaus:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification3.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification4.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification4.jpg/_full.jpg)

Realistinen tähtikuva, jota varten on kollimoitu RCT-putki "nollasta sataan" saman illan/yön aikana:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10_RCT_PerseusCluster_1x10min_13082014.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10_RCT_PerseusCluster_1x10min_13082014.jpg/_full.jpg)

Oliko vaivan arvoista? Luultavasti ja mikäpä siinä, kun "flow-tila vie ja mies vikisee..."
Ja onhan tähtiharrastus kivaa, kun huomaa oppineensa RCT-putkien kollimoinnista ja kuvausvälineidensä hallinnasta jotain keskusteluketjun alun (tammikuu 2013) jälkeen! :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: DarkSide - 15-08-2014, 18:18:51
Oliko vaivan arvoista? Luultavasti ja mikäpä siinä, kun "flow-tila vie ja mies vikisee..."

 Olipas TODELLA hyvä ja seikkaperäinen tilitys Timpeltä  :grin: Vaivan arvoista? Varmasti. Tuosta saa hyvän käsityksen
putken kollimointiprosessista yhdeltä illalta sekä täydellisyyden tavoittelusta. Kaikki keinot ovat sallittuja...

Hienoa Timpe, kiitos.

Ps. omaa putkeakin kollimoi aivan uudella tarmolla tuon luettua  :evil:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: itmo - 15-08-2014, 19:15:00
tota. saisko siihe putkeen asennettua vielä linuxin? meinaan vaikutat tykkäävän tosta säätämisestä niin paljon että jos siihen sais jotenkin pistettyä vaikka gentoon.. =)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 16-08-2014, 21:04:23
Ps. omaa putkeakin kollimoi aivan uudella tarmolla tuon luettua...

Kiitos Jyrki!  :smiley:
Milläköhän tavalla se sun ODK saataisiiin takaisin priimakuntoon, kun se on sentään Orion Opticsin laatupeli eikä tällainen ODK:n rinnalla halvalta tuntuva kiinalaisviritys mihin tarvitaan rakenteisiin "paikka paikan päälle", jos halutaan heittäytyä vaativaksi käyttäjäksi?

...meinaan vaikutat tykkäävän tosta säätämisestä niin paljon...

Itse asiassa en edes tykkää siitä, mutta kovin usein tämän putkimallin kanssa yksi asia johtaa toiseen, joka johtaa kolmanteen ja sieltä neljänteen fiksaukseen, niin että päätä alkaa jo pyörryttämään! :grin: Tuo viimeisin tukevoitus tuli tehtyä sen takia, kun ne tarkalla kollimoinnilla saavutettavat FWHM < 2,5:n tähdet muuttuivat putken kuljettelun aikana esim. laadultaan FWHM 3.0 tähdiksi. Todennäköinen selitys tälle liikehdinnälle/taipuiluille on se tekemäni Losmandy-platan uudelleenkiinnitys. (Tai sitten muut GSO RCT kuvaajat eivät edes yritä ottaa putkestaan liki 100% kollimointia, vaan tyytyvät johonkin vähäisempään ja tämä ilmiö jää heiltä piiloon. Eikä heillä taida edes olla tarvetta putken siirtelyyn, kun putket sijaitsevat kiinteissä observatorioissa.)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jussi Koponen - 16-08-2014, 23:20:23
12" versio ei sisällä baffle -renkaita ollenkaan, vaan tuossa hiilikuidun päällä sisäpuolella on paksuhko kerros jonkinlaista massaa. Tämä pitää rungon jäykempänä.

Mitenkäs minä voisin mitata oman putkeni FWHM arvon? Kiinnostaisi tietää mitenkä tämä 12" "tehdasversio" on pysynyt/on säädöissään.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: itmo - 17-08-2014, 01:10:42
mä ymmärsin että kuvaussofta mittaa sen kuvasta  sen jälkeen kuns e on kalibroitu niin että se tietää montaako pikseliä per kaarisekunti?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 18-08-2014, 17:30:09
12" versio ei sisällä baffle -renkaita ollenkaan, vaan tuossa hiilikuidun päällä sisäpuolella on paksuhko kerros jonkinlaista massaa. Tämä pitää rungon jäykempänä.
Mitenkäs minä voisin mitata oman putkeni FWHM arvon? Kiinnostaisi tietää mitenkä tämä 12" "tehdasversio" on pysynyt/on säädöissään.

Mielenkiintoinen rakenne-ero ja olisi toivonut että tuo massa olisi myös tässä pienemmässä mallissa.

Olen itse katsonut noita FWHM-lukemia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Puoliarvoleveys) Maxim DL:n Info-ikkunan kautta. Ks. tästä kuvasta mallia: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage504_measured.jpg/_full.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage504_measured.jpg/_full.jpg)
Tämä lukema vaihtelee astronomisen seeingin (http://en.wikipedia.org/wiki/Astronomical_seeing) mukaan ilta illan mukaan, mutta se antaa samalla myös hyödyllisesti numeerisia arvoja putken kollimoinnin tasosta, koska ainakin RCT-putken kollimoinnin tarkkuus näyttää muuttavan FWHM-lukemia lyhyenkin ajan sisällä (ja mikä tärkeämpää myös kuva-alan sisällä nurkasta nurkkaan. Tuossa esimerkkikuvassani kuvan oikea reuna on selvästi huonommassa kollimoinnissa kuin vasen reuna ja tämä näkyy FWHM-lukemissa + tähtien muodoissa hyvin. Toiveissa olisi päästä (ja pysyä) tämän kuvan (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/SecondaryCollimationMeasured.jpg/_full.jpg) kaltaisissa lukemissa, kun tällä putkella kerran tuohon tasoon pääsee.

Huomaa samalla, että tämä lukema ei ole absoluuttinen vertailuluku muille putkille, koska liian monet asiat vaikuttavat siihen: (lainaukset tuosta Wiki-artikkelista)
"...the real image will never be better than the average seeing disc during the observation. This can easily mean a factor of 100 between the potential and practical resolution..." (kaukoputken koosta ja seeingistä)
"...seeing is always a variable quantity, different from place to place, from night to night, and even variable on a scale of minutes. Astronomers often talk about "good" nights with a low average seeing disc diameter, and "bad" nights where the seeing diameter was so high that all observations were worthless..."
Voit siis verrata noita FWHM-lukemia pahimmillaan vain saman kuvan eri osien kesken ja päätellä näistä kollimoinnin keskipisteen sijaintia. Kaupallinen (http://www.ccdware.com/buy/) CCD Inspector tekee (http://www.ccdware.com/products/ccdinspector/features.cfm) tämän saman paljon helpommalla ja se voisi olla tässä vaiheessa hyvä hankinta kun tiedän mitä teen tämän putken säätöruuvien kanssa. Kyseinen softa on vain päässyt unohtumaan tässä väliajalla muita asioita miettiessä, joten CCDI:n koeversion voisi taas ladata koneelle...  :rolleyes:

mä ymmärsin että kuvaussofta mittaa sen kuvasta  sen jälkeen kuns e on kalibroitu niin että se tietää montaako pikseliä per kaarisekunti?

CCD Calc (http://www.newastro.com/book_new/camera_app.php) auttaa noissa asioissa ilmaiseksi (tökkii tosin allekirjoittaneen nopeassa Win 7 / x64 koneessa, jossa QSI 583 kameran 5,4 um pikselikokoa ei voi tallentaa ohjelman muistiin: "Invalid pixel size, non-numeric. Cannot save."). Täällä tulee 1x1 binnaten nyt noin 0,83"/pikseli lukemat ja 2x2 binnaten 1,66"/pikseliä (mikä natsaa paremmin tyypilliseen 2" suomalais-seeingiin). Toki Maxim DL:kin osaa ne luvut kertoa kalibroinnin jälkeen, mutta kun tuo on enempikin kuvauskokoonpanon antama kiinteä lukuarvo.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 25-08-2014, 20:02:36
Käytin putkea ulkona eilisiltana ennen pilvien tuloa ja tein sille pienen pieniä viimeistelysäätöjä edelliskerran "putkisulkeisten" jälkeen. Tällä kertaa putken säädöt olivat pysyneet kohdallaan putken kuljettelusta huolimatta ts. noiden sivuttaistukien lisääminen putkeen kannatti tehdä :smiley:

Tässä CCD Inspectorin näkymä viimeisimpään kollimointikuvaan eilisillalta:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDI_Image123_measured_24082014.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDI_Image123_measured_24082014.jpg/_full.jpg)

Ja samasta FITS-kuvasta tehty käyrien venytys putken todellisen valojakautuman selvittämiseksi:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage123_24082014.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage123_24082014.jpg/_full.jpg)

Pitänee asentaa CCDI vielä kuvausläppäriin, kun seuraavan kerran luvataan selkeää keliä pidemmäksi aikaa. Tuollainen lievä kennon kallistuma on nyt selkeästi kameran kiinnitystoleranssien sisällä (ei kollimoinnista kiinni), sillä sain eri suuntiin tulleita kaarevuusmittaustuloksia alkuillan kuvista joita otin ennen kuin käänsin CCD-kameraa täydet 180 astetta tarkentimessa. Valojakautumassa näkyvä vasemman alanurkan pimentymä on OAG:n peilin aiheuttama.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Murtsi - 25-08-2014, 21:37:49
Tuohan alkaa näyttämään jo oikeasti hyvältä  :cool:, ei muuta kuin kuvaamaan kohteita.

Mietin tässä että pitäisiköhän itsellänikin laittaa omaan GSO:hon (newton) jonkunlaista tukea, kun selkeästi näyttää että putki taipuu hieman kun tekee meridiaaniflipin, ei paljon mutta CATSEYE http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7701.0 kertoo sen kuitenkin selvästi.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 26-08-2014, 19:57:06
Tukeminen kannattanee, mutta kannattaa testailla onko se Newtonin taipuminen enemmän pääpeilinpitimessä vai tuossa kertomassasi putkirungossa. Kumpikin näkynee samalla tavoin Catseyen silmissä, eikä kummankaan taipuman kasvattamiseen tarvita kuin millin osien mittaista liikettä kun se jo näkyy kollimoinnin tarkkuusvälineillä. Oma putkeni alkaa nyt viimein tuntumaan valmiilta kuvaustyökalulta, kun sen on kolunnut läpikotaisin ja ATM-tuunannut (omasta mielestäni) tehdasputkea parempaan kuntoon. Tulevat loppukuvat kertokoot sitten ajallaan, mihin saakka tällä kiinalaisputkella päästiin laadullisesti. :laugh:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 06-09-2014, 13:14:54
Tutkin taas vaihteeksi GSO RCT:n kollimointia ja aiheesta tuli pari huomiota muillekin jaettavaksi. :wink:

Tässä ensin eilisillan lopputulos kuvana, jossa tähtien FWHM-lukemat ovat mukavasti 1.8 - 2.8 välillä ja tiesin tuohon päästyäni, että nyt oltiin vaihteeksi ihan oikean kollimoinnin lähellä (ts. pääpeili/apupeili olivat täysin linjassa keskenään, kun tarkennus napsahti kohdalleen aivan kuin tähdille olisi tehty lennosta Unsharp Mask -terävöinti):

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage721_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage721_measured.jpg/_full.jpg)

Olin hieronut tuota säätöä noin klo 22-02 välisen ajan ja jätin ruuvien säädöt nyt tuohon kohtaan ja keräsin laitteet pois aamuyön päätteeksi.
Tänään analysoin testikuvat CCD Inspectorilla ja sieltä löytyi taas mutisemista. :huh: Kuva oli nyt terävintä laatua mitä tuosta putkesta on tullut pitkään aikaan, mutta nyt sieltä löytyi vaihteeksi erilainen kollimointipuute, mikä on aikaisemmin jäänyt ilmakehän seeingin tai heikomman kollimointitarkkuuteni takia piiloon. Vajaa kollimointitarkkuus "suttaa" näet tähtien muodot vähän samaan tapaan kuin tähdille tekisi lennosta Gaussian Blur suodatuksen -> putken piirtämää tähtien muotoa ei oikeastaan pääse näkemään tarkasti. (Ja onhan tuo säätökin aavistuksen pielessä, myönnetään.)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage721_Curvature.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage721_Curvature.jpg/_full.jpg)

Jos katsot tarkemmin tuon ensimmäisen kuvan tähtiä erityisesti vasemmasta ylänurkasta ja oikeasta alanurkasta, niin huomaat että ne "kollimoinnin puolesta täysin terävät" tähdet ovat nyt muodoltaan vielä soikeita. Olen jahdannut tätä nurkkasoikeutta pois kuvista jo pidemmän aikaa ja olen ajatellut sen johtuvan APCCDT67 lyhentäjästä. Ilmeisesti näin ei kumminkaan ole, vaan tuokin tulee jostain muusta putken mekaanisen linjauksen tai kollimoinnin pikkupuutteesta :undecided: Niin tai näin, CCD Inspectorin Aspect Ratio analyysi kertoo tämän selvästi:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage721_AspectRatio.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage721_AspectRatio.jpg/_full.jpg)

Selite CCDI:n avusteesta:
"Aspect ratio indicates how far out-of-round the star image is. For example, a star that's elongated due to tracking error, or coma, will exhibit much higher aspect ratio. The ratio is expressed in %. A 9% out of round means that the longer axis of the star is 1.09 times longer than the short axis. Usually a value below 30% or so is nearly invisible, but the elongation becomes more obvious as the ratio increases. "

Näyttäisi siltä, että tuo CCD Inspectorin hankinta tulee pakolliseksi helpottamaan tätä kollimoinnin loppuun saakka viilausta, kun tässä pyöritään muutoin loputtomiin liki täyden kollimoinnin ympärillä... pöh!
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 15-09-2014, 20:20:00
Jos katsot tarkemmin tuon ensimmäisen kuvan tähtiä erityisesti vasemmasta ylänurkasta ja oikeasta alanurkasta, niin huomaat että ne "kollimoinnin puolesta täysin terävät" tähdet ovat nyt muodoltaan vielä soikeita. Olen jahdannut tätä nurkkasoikeutta pois kuvista jo pidemmän aikaa ja olen ajatellut sen johtuvan APCCDT67 lyhentäjästä. Ilmeisesti näin ei kumminkaan ole, vaan tuokin tulee jostain muusta putken mekaanisen linjauksen tai kollimoinnin pikkupuutteesta :undecided: Niin tai näin, CCD Inspectorin Aspect Ratio analyysi kertoo tämän selvästi:

Purin tämän takia putken pääpeilinpitimen taas kokonaan ja kasasin sen takaisin paikalleen kun olin selvitellyt peilin sijainnin suhteessa pitimen runkoon. Lukitsin pidintä kasatessa pääpeilin niin tarkasti keskelle pidinrunkoa kuin mahdollista (onneksi pitimessä on nyt lisätuunauksena ne kolme sivuttaissäätöruuvia, joilla tämän tempun saattoi tehdä). Tuon päälle normaalit kollimointirutiinit ja lopputuloksena oli tällaisia mittaustuloksia:

(Flat-kuvan muutos, kas kummaa... aiemmin ihmettelemäni "flat-rengas" on kadonnut ja tilalle on tullut tavanomainen kaukoputken valojakautuma, mitä tässä putkessa ei ole koskaan ollut)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Flat-muutos.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Flat-muutos.jpg/_full.jpg)

Tähtiä taas kerran ja hitusen soikeita muotoja (8%...24% kuten CCDI kertoo tuossa alla):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage37_14092014.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage37_14092014.jpg/_full.jpg)

CCD Inspectorin mittauksia edellisestä kuvasta (ostin siis sen lisenssin tähän kollimoinnin loppusäätöön):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage37_CCDI_curvature_14092014.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage37_CCDI_curvature_14092014.jpg/_full.jpg)

Ne 8%...24% soikeat tähdet...
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage37_CCDI_aspect_ratio_14092014.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage37_CCDI_aspect_ratio_14092014.jpg/_full.jpg)

Ikään kuin tässä oltaisiin lähestymässä vähitellen sitä ihan oikeaa kollimointia... :shocked:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 15-09-2014, 20:42:25
Max FWHM luokkaa 3" on jo aika kovaa settiä ihan millä vaan putkella suomen oloissa.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 15-09-2014, 20:53:21
Joo, ei se FWHM-lukema kai olekaan niin olennainen asia (ennemminkin hyvän kollimoinnin sivutuote), jos tuon Aspect Ration saisi vielä paremmin hallintaan. Pitänee kokeillä tarkentimen kallistuksia ja sivuttaissäätöjä, jos vaikka nämä auttaisivat tuon AR:n eli tähtien pyöreyden kesyttämisessä :wink:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 16-09-2014, 21:01:00
Tässä vielä muutama kuva viime yöltä kun tein fokkarille pieniä kallistussäätöjä noiden kulmien oikomiseksi.

Paras yksittäiskuva FWHM-lukemiltaan: (nurkat paremmin tasapainossa kuin ennen eli tarkentimen kallistuksen säätö vaikuttaa tähän ;)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage342_15092014.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage342_15092014.jpg/_full.jpg)

Pinosin noita 9x15s kuvia MaxIm DL:ssä ja tallensin FITS-muotoon CCDI analyysiä varten, ensin pinotut tähdet:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Group_9x15s_L_stack.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Group_9x15s_L_stack.jpg/_full.jpg)

Ja sitten CCDI-mittaukset tuolle pinolle:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Group_9x15s_L_curvature_15092014.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Group_9x15s_L_curvature_15092014.jpg/_full.jpg)  -   (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Group_9x15s_L_aspect_ratio_15092014.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Group_9x15s_L_aspect_ratio_15092014.jpg/_full.jpg)

Pitää katsoa mihin loppukuvat asettuvat tällä säädöllä ts. jätän GSO:n kollimointiruuvien kääntelyn hetkeksi sivummalle. CCDI heilutteli mittaustuloksia sinne tänne seeingin mukaan, joten lienee aiheellista lisätä vielä tuo kokoomakuva mittauksista (liitteenä, näissä on otettu vain 15s valotuksia ilman mitään säätöjä putkeen)   :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 16-09-2014, 21:26:52
Nyt näyttää jo niin hyvältä että ÄLÄ koske enää ruuveihin , paitsi jos ihan vähän vaan..:azn: Hieno juttu että pitkän puurtamisen jälkeen optiset osat löytää linjansa.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 04-10-2014, 15:17:47
Tarkentimen säätöjä tutkiessani huomasin että se mokoma vaikuttaa kuvaan ihan liian paljon. Nollakallistuksella tehty tarkentimen sivuttaissiirtymä riittää tekemään koko kuva-alan tähtien muodot soikeiksi ja tämä soikeus on samansuuntaista koko kuva-alalla. Ja kuten RCT:n kollimointiin kuuluu, niin säädöissä takaisin tuleminen on liki mahdotonta, koska kuvalaatu on herkkä kaikille  poikkeamille joko optisella tai mekaanisella linjalla. Kiroilin tuota yhden iltayön ja olin valmis antamaan taas kerran GSO:lle lekaa, kun lähdin nukkumaan aamuyöllä. :cry:

Lekan sijaan tein parin päivän kuluttua putkelle päivätutkimusta ja keskittelin sen tarkenninta Glatterin laserilla käyttäen joko rengas-holograafi-lisäkettä tai kapean yksittäissäteen laseria. Seuraavana selkeänä iltana iltahämärissä kollimoin putkea taas tähtitaivaan alla ja saatuani sen kohtuulliseen kuntoon kuvailin sen illan kohdetta parisen tuntia kunnes se meni puiden taakse piiloon. Tuon jälkeen aamuyöllä oli aikaa tehdä lisäsäätöjä kollimointiin, kunnes piti mennä nukkumaan. Jos tähtikuvat kiinnostavat, niin tässä oli alkutilanne (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage166_02102014.jpg/_full.jpg) ennen illan kuvauksia ja tässä lopputilanne (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage465_02102014.jpg/_full.jpg), mutta noista kumpikaan ei yltänyt tähän (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage342_15092014.jpg/_full.jpg) tasoon syyskuun puolivälistä.

Kuten tähtikuvista huomaa, niin pienen pienet muutokset säädöissä muuttavat tähtien muotoja selvästi (ja yleensä heikompaan suuntaan ;). Oma sormituntuma GSO:n kollimoinnista on edelleenkin sellainen, että putkeen tarvitaan enää mitättömän kokoisia säätöjä niin tuo loppukolimointi napsahtaisi ihan kohdalleen peilien säätöjen puolesta. Näiden säätöjen tekeminen on enempi tai vähempi sattuman kauppaa, jollei kollimointitilanne ole täysin hallinnassa (=kuvaan sarjaa stabiilista tähtikentästä, mittaan kuvat CCDI:llä ja teen säätöjä + katson kuvista tähtien muotoja silmällä ja vertaan kuvien CCDI-mittauksista kuinka säädöt vaikuttivat –> korjaan säätöjä mittauksien mukaan). Tähän saa kulumaan helposti vähintään parin-kolmen tunnin yöajan, mutta tämän vaivan kestää hyvin koska nyt ollaan jännän äärellä :laugh:

Tässä yleistietona tuon illan CCDI-mittaustaulukko:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDI_overview.jpg/_full.jpg)

Tässä Curvature-keskiarvo kolmesta viimeisestä kuvasta (näiden välissä en tehnyt säätöjä):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/IMG_464_466_FieldCurvature_02102014.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/IMG_464_466_FieldCurvature_02102014.jpg/_full.jpg)  +  (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/IMG_464_466_Curvature_02102014.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/IMG_464_466_Curvature_02102014.jpg/_full.jpg)

Tässä Aspect Map (kertomassa tähtien muotopuutteista tuossa tilanteessa):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/IMG_464_466_AspectMap_02102014.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/IMG_464_466_AspectMap_02102014.jpg/_full.jpg)

Tämän illan pääopetus oli kumminkin FocusMaxissa ja siinä kuinka sen V-käyrän avulla voi tutkia tarkentimen kollimointia. Olin näet huomannut että FocusMaxin V-curve ajo menee sitä enemmän sivuun keskilinjaltaan, mitä enemmän tarkennin on sivussa. Tätä tietoa voi sitten käyttää jatkossa apuna tarkentimen linjauksessa optiselle akselille.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/FocusMaxVcurveAnalysis_02102014.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/FocusMaxVcurveAnalysis_02102014.jpg/_full.jpg)

Toinen hyöty FocusMaxista on HFD-lukemien tarkkailussa saman illan tarkennuskertojen välillä. Pienempi HFD/FWHM lukema = parempi kollimointi.
Tähän liittyen sellainen kiusa, että FocusMaxille pitää ajaa aina uudet V-curvet kun RCT-putken kollimointia muutetaan. Ilman tätä V-curven uusimista FocusMax ei osaa tarkentaa optimitarkkuudella eli joudun tyhjentämään FM:n profiilit aina kun olen kollimoinut putkeni uusiksi. Aikaa kuluu tähänkin...

Summa summarum: tähän mentiin kun tarkentimen osuus kollimointiin oli epäselvää ja nyt pitää löytää takaisin edelliseen hyvän kollimoinnin tilanteeseen ts. sen tietää kun kollimointi napsahtaa kohdalleen tässä putkessa :cool:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 04-10-2014, 16:36:28
Jos Timpe omistaisit ison sorvin ym työstökoneita, voisit rakentaa helposti kollimoitavan pro RC:n, varmaan asiantuntemus riittäisi :)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: jame1967 - 05-10-2014, 08:44:54
Onkohan nuo kiinalaiset peilit muotoiltu ihan täydellisesti (olisikos se nyt ollut hyperpoloidi tuossa rc putkessa) oikeaan muotoon .
Jos ei niin saako kollimointia ihan paikalleen millään , ja näkyykö peilin muotoiluvirheet noissa testeissä ?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 05-10-2014, 09:57:30
Kyllä nuo GSO:n peilit ovat yllättävän korkealaatuisia, minulla on sellainen käsitys että pienen pientä virhettä on lähinnä asiassa optinen keskipiste ei ihan fyysisessä keskipisteessä. Kun sanon yllättävän korkealaatuinen niin tarkoitan 1/6 lambda tietämiä. Tämä toki ellei kiinalaiset ole vähän lahjoneet testaajia, itse en toki ole noita testannut.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 05-10-2014, 20:00:57
Mekaniiikan rakentelu on käynyt mielessä myös tälle GSO:n optiikalle, mutta ajan/työvälineiden ja motivaation puutteen takia se on jäänyt tekemättä toistaiseksi. Eipä silti, aussifoorumilla joku on uusinut samanlaisen putken mekaniikan eli ei se mitenkään mahdotonta olisi:  ks. http://stargazerslounge.com/topic/187671-gso-12-rc-dissambly/page-4 (http://stargazerslounge.com/topic/187671-gso-12-rc-dissambly/page-4)  :wink:

Lithos on oikeassa tuosta GSO:n optisesta laadusta ts. se on riittävän hyvää mihin tahansa kuvauskäyttöön (en ole katsonut tämän putken läpi kertaakaan visuaalisesti vaan se on ollut koko ajan pelkässä kuvauskäytössä!). Arviona 1/4...1/6 lambda tarkkuus optiikalle lienee oikeaa tasoa riippuen putkiyksilöstä. Käytännössä tehdastekoinen GSO ei luultavasti pääse koskaan optiikan rajoja kokeilemaan, koska omasta mielestäni putken mekaniikan puutteet rajoittavat putken kokonaiskuvalaatua. Apu- ja pääpeilille ei mm. ole säätöjä sivuttaissuunnassa ja tehdastarkentimen asennus "pääpeilin jatkoksi" romuttaa loput toiveet kokonaisuuden huipputarkkuuksista. Kiinalaistehdas ylittää riman näiltä osin vain sitä hipoen ts. suunnitteluosastolla on tehty liikaa kompromisseja alhaisten tuotantokustannusten suuntaan.

Liitän tähän kokoelmakuvan, josta näkee kuinka erilaisia tähdenmuotoja tällä putkella saa ihan vain sen kollimointiruuveja kääntelemällä. :grin:
Kollaasissa on 25 pikkukuvaa 100% cropatuista tähden muodoista ja nuo ovat suunnilleen aikajärjestyksessä viimeisen 1,5v ajalta. Alin rivi on sellaisia tähtiä, joiden FWHM lukemat ovat alle 3":n ja sitä edellisillä riveillä on kuvia kehnosta melko hyvään kollimaatioon (ja onpa tuolla muutama hyvän kollimoinnin kuvakin seassa). Niin tai näin, putken optiikka ei ole koskaan rajoittanut putkesta saatavaa kuvalaatua, vaan rajoittavana tekijänä on ollut putken osien keskinäinen kollimointi (ja mies niiden kollimointiruuvien kimpussa).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_collimation_star_shapes.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_collimation_star_shapes.jpg/_full.jpg)

Pari erityishuomiota kuvan tähdistä:
* merkinnällä 2,2" (tai 1.7") näkyvät tähden muodot ovat tavoitteeni ja tiedän tämän tason olevan ihan tavoitettavissa, koska olen siellä ohimennen jo ollutkin tämän putkiyksilön kanssa. Tuollaisessa tilanteessa CCD Inspectorin analyysit näyttävät tältä:
    http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_collimation_target_curvature.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_collimation_target_curvature.jpg) (kaarevuus alle 20%, kallistus alle 0,1" ja kollimointi alle 1")
    http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_collimation_target_aspect_map.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_collimation_target_aspect_map.jpg) (kuvasuhde alle 20%)
* merkinnällä 1.7" kuvassa oli harvinaisen hyvä seeing ja voit tarkastaa sen tähtiä tästä kuvasta: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Seeing_rarely_below_2.jpg/_full.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Seeing_rarely_below_2.jpg/_full.jpg) (väittäisin tuon perusteella GSO:n optiikkalaadun riittävän ihan hyvin omaan käyttööni ;)
* 600s merkintä näyttää 10min valotuksesta saatavien tähtien loppukoon, kun putken kollimointi on riittävän hyvässä kuosissa (tarkoittaa alle 2,5" FWHM lukemia tähdissä, jos seeing sallii tämän tarkkuuden).

Arvelisin tehdaskuntoisen GSO:n pääsevän noin 3"...4" FWHM tähtikokoon ja nyt tästä tuunatusta putkesta saa tasaiseen alle 3" FWHM lukemia (paitsi silloin kun sössin itse jotain putken säätöjen kanssa :tongue:) Nyt tavoitteena on saada hyvämuotoiset alle 2.5" FWHM tähdet koko kuva-alalle ja toistaiseksi se on jäänyt toteutumatta, mutta karavaani kulkee hitaasti oikeaan suuntaan koko ajan.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 05-10-2014, 22:48:51
Arvelisin tehdaskuntoisen GSO:n pääsevän noin 3"...4" FWHM tähtikokoon[/quote]

Joo - aika hyvä arvio. Olen hyvällä seeingillä parhaimmillani päässyt FWHM arvoon 2,6", mutta yleensä ollaan hiukan 3":n huonommalla puolella.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 30-10-2014, 22:35:29
Täällä alkaa vähitellen tulla mitta täyteen tätä kiinalaisputkea! :cry:
Olen hakenut GSO:sta parasta mahdollista kollimointia ja olen tässä ajan kuluessa oppinut säätämään sen teknisesti 100% kohdalleen, mutta tästä taidosta ei ole hyötyä jos kiinalaiset insinöörit ovat laistaneet lujuuslaskemien teossa yms. mekaniikan kanssa touhuamisessa. Tästä mokomasta löytyi näet vielä sellainen taipuilutaipumus, joka pakottaisi vaihtamaan putken hennon hiilikuituputken asiallisempaan hiilikuitu tms. putkeen, joka pitäisi RCT-putken tarkkaa kollimointia vaativat optiset osat tiukasti paikallaan. Tällä hetkellä tämä ei toteudu ja kollimointitulokset (tähtien muodot, kentän tasaisuus jne.) seilaavat vapaasti 2"...6" tarkkuusluokassa riippuen putken asennosta jalustan nokassa. Pisarana i:n päällä kanniskelen vielä tätä putkea kylmävarastoon ja takaisin jalustan päälle, mikä sekin näyttää heiluttelevan optiikan kohdistusta (nyt kun sen on oppinut katsomaan ja huomioimaan riittävällä tarkkuudella).
=> Tieto lisää näemmä tuskaa näiden kiinalaishalpisten kanssa... arghhh!! :realmad:

Vaihtoehdot:
* vaihdan putken optiset osat uuteen mekaniikkaan (tilaan esim. Saksasta tällaisen (http://klaushelmi.de/en/flat-sited-tubes-for-direct-mounting.html) vaihtoputken GSO:lle). Lisää rahanmenoa tähän projektiin, pöh! Oma arvio 500...1000 euroa ilman tarjouskyselyä.
* siedän putken taipuilua ja hyväksyn "sinnepäin" olevan kollimoinnin (NOT! tämä ei käy täällä suunnalla)
* käytän selkeän sään aikaa putken käyttökuntoon kollimointiin, jos tähtien muodot menneet riittävän "kuralle" sen siirtelyssä (ei oikein motivoisi, kun säät ovat kortilla)
* tuen rakennetta nykyisen hennon hiilikuituputken ympärille.
* myyn tämän putken pois halpaan hintaan sellaiselle kuvaajalle, joka ei ole yhtä kranttu laitteistonsa kanssa mitä itse olen ja joka on halukas jatkamaan tämän kanssa tuunaamista (esim. putken vaihtoa tms.).
* jotain muuta rakentavaa (kuten lekaa kylkeen...); tuo olisi terapeuttista, muttei kovin järkevää!
Pitää vielä miettiä . . . . . . :embarrassed:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 31-10-2014, 17:06:10
Olisiko mahdollista liimata putken kylkeen hiilikuitulattoja?

http://www.hobbypeople.com/shop/index.php?main_page=product_info&cPath=34_74_87_292&products_id=28512

25mm leveä latta kyljestä kiinni liimattuna voisi antaa lujuutta. Tosin pannat jäisi lattojen "vangiksi". Ja ulkonäkö olisi epätavallinen, tosin sileä latta olisi muuten siisti.

edit
Pantoja ei taidakaan olla.

edit2
Jos latta olisi tarpeeksi ohutta, voisi sen taivuttaa renkaaksi pidikkeiden tartuntakohtaan, metrinen latta riittänee putken ympäri. Näin pidikkeen aiheuttama vääntö ei jaksaisi niin taivuttaa putkea.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 31-10-2014, 19:43:16
Minusta tuossa pitäisi jollain analyyttisellä mittaus tms.konstilla saada selville mikä kohta antaa periksi jotta kollimointi muuttuu.
(laser??)
RC:n peilithän pitää saada keskenään just eikä melkein oikeaan kohtaan.

Virhemahdollisuuksia on monta:
1.Pääpeili liikkuu
-peili liikkuu kehyksen suhteen
-kehys liikkuu muun rungon suhteen
2.Apupeili liikkuu
-apupeili liikkuu kehyksessään
-kehys liikkuu putken suhteen
-putki taipuu ja koko etupää liikkuu pääpeilin suhteen
3.Molemmat peilit liikkuvat

Oletko näissä monissa yrityksissä saanut tuosta putkesta kertaakaan irti virheettömiä tähtiä?
Onko sinulla kollimoinneissa aina ollut reduceri kiinni? Oletko kokeillut ilman reduceria



Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 31-10-2014, 20:36:43
En eilen muistanut lisätä kuvia noista tähtien muuttumista, kun putki taipuilee itsekseen, joten tässä ne ovat samaan kuvaan survottuna. Klikatkaa isommaksi kuvalinkistä: nurkkaruutu on referenssi, johon olin peilien asennot säätänyt. Tein näet omalle putkelleni saman mitä kehoitin tekemään tuolla Hyperstar-ketjussa eli pyörittelin putkea ympäri taivasta ja kuvasin testikuvia lyhyillä valotuksilla. Lopputulos oli taas vaihteeksi sellainen "henkinen tyrmäys", jossa tuli mietittyä syntyjä syviä kun tämän "kiinalaisrutkun" tuunaamisesta ei näytä tulevan loppua sitten millään vaikka mitä tekisi  :realmad: Olin valmistautunut viemään kollimoinnin säädöt loppuun, mutta päädyin sitten aivan muuhun lopputulokseen.

Huom. nuo kuvaan merkityt FWHM-lukemat eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska sää muuttui selkeästä osapilviseksi kesken testisarjan kuvauksen.
Lisäksi CCDI:n mittauksia on 13 kpl ja tähtikuvia 12 kpl (jätin yhden pois välistä, en nyt muista minkä). CCDI:n mittauksissa kannattaa myös katsoa muiden lukemien vaihtelua enemmän kuin FWHM-saraketta.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_measured_collection_30102014_CCDI.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_measured_collection_30102014_CCDI.jpg/_full.jpg)

Oma analyysini liikkeestä on tässä:
* Putken painopiste on ihan sen perällä pääpeilinpitimessä ja nuo Losmandy-kiskot ovat siitä päästä putkea kiinni pääpeilin pitimessä 2-4 ruuvilla, mitkä menevät hennon hiilikuituputken läpi ja kiinnittyvät yhtä hentoon alumiinivaluun nimeltään pääpeilinpitimen ulkorunko. Kuva rakenteesta näkyy täällä: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification4.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification4.jpg)
* Nuo lisätyt sivutuet olivat näemmä väliaikainen ratkaisu (korjasi pahimmat taipumat, muttei vielä tarpeeksi), koska putken kuljettelu (kiskoista kiinni pitäen) varastoon ja takaisin nuljuttaa vähitellen noita Losmandy-kiskojen kiinnitysruuveja. Tällöin myös pääpeilinpitimen kiinnitys hiilikuituputkeen liikkuu hiukan, koska pidin on suoraan nöiden kiskojen kiinnityksen jatkona. Hölmö rakenne joka löytyy tehdastekoisesta putkestakin :angry:
*Edellisen lisäksi samainen kuljetuksen aikainen liike/vääntö heiluttelee kiskojen etupäätä ihan samoin lopputuloksin. Arvioisin silti, että apupeilinpidin pysyy paikallaan putken etuosassa, koska se ei ole enää kiinni Losmandy-kiskoissa vaan se on itsekseen hiikuituputken päässä. Kiskojen nykyiset kiinnityspisteet saattavat toki liikkua vähitellen irti tästä hennosta hiilikuituputkesta ja sen sisäpinnalla olevista kiinnityspannoista. Eräänlaista väljyyttä siis, kun ruuvien lukitus heiluu siinä vapaassa tilassa mitä noissa rei'issä sitten onkin. Kuva tästä rakenteesta tässä: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification2.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification2.jpg)
* Kaiken pahan alku ovat siis nuo kiskot, joiden mahdollinen liike välittyy suoraan pääpeilinpitimeen (ja tehdastekoisessa putkessa myös apupeilinpitimeen). Voihan olla myös niin, että putken tehdasrakenne on suunniteltu pysymään hatarasti koossa niin kauan kun osia ei mennä availemaan.

Oma näkemykseni putken korjauksesta tässä:
* erotetaan Losmandy-kiskot irti noista peilien tuennoista
* vaihdetaan hento tehdashiilikuituputki tukevampaan vaihtoputkeen, johon voi oikeasti luottaa taipumien suhteen.

Olenkin katsellut kiinnostuneena tämän (http://klaushelmi.de/en/flat-sited-tubes-for-direct-mounting.html) sivun oikean alanurkan putkimallia (http://klaushelmi.de/en/images/IMG_5096.png), jossa nykyiset peilinpitimet saisi kiinni oikeasti tukevaan hiilikuituputkeen ja sen pakollisen yksittäisen Losmandy-platan saisi pultattua suoraan tuollaisen tasopintaisen putken kylkeen. Tässä tapauksessa hiilikuituputki lienee niin tukevaa tekoa, että kiskon kiinnityksen voisi tehdä siihen huoletta. Lähetin tarjouspyynnön tuosta putkesta jo Klaus Helmerichsille, mutta en ole saanut vastausta. (Huom. "tuunari", kyselit Klausilta vastaavaa tässä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1791.msg115513#msg115513) ketjussa, tiedätkö kuinka kauan vastauksen saamiseen meni silloin?)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 31-10-2014, 20:50:53
Oletko näissä monissa yrityksissä saanut tuosta putkesta kertaakaan irti virheettömiä tähtiä? Onko sinulla kollimoinneissa aina ollut reduceri kiinni? Oletko kokeillut ilman reduceria

Putkesta saa hyvää kuvalaatua säätämällä, mutta säätö ei pysy kasassa kerrasta toiseen hennon mekaniikkarakenteen takia. Virhe tulee esiin kun ollaan lähellä oikeaa kollimointia.
Reduserissa ovat tällä kertaa linssit kiinni (taisivat olla irti joskus talvella ;). Pitäisi varmaan ottaa sessio ilman tuota lyhennintä, mutta jos luit edellisen vastaukseni, niin virhe tuskin löytyy siitä kun nuo muut virhemahdollisuudet ovat kertaluokkaa suurempia. Ja kuten sanoit, niin RCT:n peilien asennolla on tolkuttoman suuri merkitys putken kuvalaatuun, mutta tämän kiinalaisputken mekaaninen rakenne tekee turhaksi (turhauttavaksi) tuon peilien prikulleen oikean asennon hakemisen! :undecided:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: tuunari - 31-10-2014, 22:24:14
Hei Timpe,
Itse kokeilisin laittaa losmandy-kiskon pannoilla kiinni hiilikuitutorveen, niinkuin GSOn 12" putkessa on.

Itse kyllä tyytyisin vaan kuvaamaan hyvillä keleillä, mutta jos kollimointi kokoajan vaihtelee, alkaa se ..tuttamaan.

-pasi
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 01-11-2014, 21:15:46
Ongelmahan on tässä sen alkuperäisen hiilikuituputken heikkous, jota on paikkailtu tehdassuunnittelussa nitomalla putken päät yhteen noilla ylä/alapuolisilla Losmandy-kiskoilla. Itse hiilkuituputkeen on vaikeaa kiinnittää mitään kantavaa osaa pysyvästi, kun se on rakenteellisesti liian heikkoa tekoa mm. materiaalivahvuuksiltaan (=tukevat pannat puristaisivat tällaista putkea enempi-vähempi solmuun, eivätkä putken päihin jäävät optiset osat pysyisi kumminkaan linjassa riittävällä tarkuudella, kun pannoista tapahtuva liikuttelu vaikuttaisi putken muotoon).

Tässä ketuttaa eniten se, kun täällä olisi riittävästi taitoa saada tällainen RCT hyviin optiikkasäätöihin, mutta putki vastustaa tätä kaikin voimin lähes jokaisessa kiinalaisinsinöörin ideoimassa rakenneratkaisussa. Tyypillistä "kiinapa**aa" siis, joka ei kestä kriittistä tarkastelua. :undecided:   Optiikaltaan näistä on löytynyt 1/4PV... 1/6 PV tarkkuuksia tarkemmissa mittauksissa Saksassa (http://r2.astro-foren.com/index.php/de/berichte/04-zweispiegel-systeme-astrofotografie) ja oman tietoni mukaan tämä putkiyksilö näyttäisi kyllä antavan ihan hyvän kuvan ollessaan täysin säädöissään (silloin harvoin kun sellainen tilanne esiintyy).

Saksalais-Klausilta ei myöskään ole vielä tullut vastausta putkitiedusteluuni, joten kyselin sen takia tämän toimijan aiempia vasteaikoja tuunarilta (=on pieni epäilys siitä, menikö postini edes perille kun mitään ei kuulu). Lähetän ensi viikon puolivälissä uuden viestin, jos on tarvetta...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: tuunari - 01-11-2014, 21:32:05
Saksalais-Klausilta ei myöskään ole vielä tullut vastausta putkitiedusteluuni, joten kyselin sen takia tämän toimijan aiempia vasteaikoja tuunarilta (=on pieni epäilys siitä, menikö postini edes perille kun mitään ei kuulu). Lähetän ensi viikon puolivälissä uuden viestin, jos on tarvetta...

Öö,
Itselleni tuolta tuli vastaus aika nopeasti. Ehkä 2pv.

-pasi
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 01-11-2014, 21:58:07
Kysymys mikä pitää vielä tehdä: onko varmaa ettei pääpeili tai apupeili/ molemmat pääse liikkumaan kehyksissään putkea käännetäessä?
Eli tapahtuuko optisten elementtien liikkuminen kehysten sisältä vai liikkuuko itse kehykset.
Paljonko tuo hiilikuituputki muuten on vahvuudeltaan? Tuossa modifikaatiokuvassa näkee selvästi että seinämä taipuu kiinnitysruuvin alta.

Jos peilit eivät pääse liikkumaan kehyksissään niin mitäs jos kokeilisit palauttaa tuota etupään kiinnitystä lähtötilanteeseen eli pulttaisit losmandykiskot alkuperäiseen paikkaan kiinni.
Silloin tuo koko rakenne toimii alumiinisen rakenteen tavoin ja hiilikuituputki ei periaatteessa enää osallistu elementtien paikallaan pitämiseen. Varsinkin kun sinulla on laitettu nuo ylimääräiset sivutuet.

Hiilikuituputkeahan voisi tietysti tukevoittaa lisäkuidulla sisäpuolelta, mutta nuo baffle renkaat taitaa olla esteenä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timo Kantola - 01-11-2014, 22:32:39
Laittaisin pannoilla kiinni Losmandy kiskoon. silleen että hiilikuitu putki pitäisi putken ala ja yläpään kasassa, ja pannoilla kiinni jalustaan..

http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1717_Multiplex-tube-ring-pair---customized---for-263---330-mm-tube-di.html

Tai tukevampaa tekoa:
http://www.astroshop.eu/tube-clamps/asa-tube-ring-clamps-for-10n-astrographs/p,33438
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 01-11-2014, 22:43:36
Kysymys mikä pitää vielä tehdä: onko varmaa ettei pääpeili tai apupeili/ molemmat pääse liikkumaan kehyksissään putkea käännetäessä?
Eli tapahtuuko optisten elementtien liikkuminen kehysten sisältä vai liikkuuko itse kehykset.

Pääpeilille on nyt kolme kiristysruuvia sivuttaissuunnassa ja peili on paikallaan pitimessä kuudella silikonipisteellä reunoistaan, ks. kuvat:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_lock.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_lock.jpg)
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_1.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_1.jpg)
Lisäksi peili kiristyy paikalleen keskeltä tuolla keskusputkella, tässä kuvassa näkyy alkuperäinen tehdaskiinnitys:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_kiinnitys.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_kiinnitys.jpg)
Ei tuota osaa sata-varmaksi sanoa, mutta luulisin että pääpeili pysyy kyllä nyt paikallaan (varsinkin kun fokkarin/CCD-kameran paino ei enää väännä sitä sivulle), mutta voihan tuon tarkastaa kun purkaa putkea. Apupeilin kiinnitys on sinällään tukevaa tekoa, mutta melko krouvia jälkeä. En jaksaisi uskoa tämänkään liikkumisiin, kun apupeili on tukevasti silikonilla pohjastaan kiinni alumiinikupissa.

Paljonko tuo hiilikuituputki muuten on vahvuudeltaan? Tuossa modifikaatiokuvassa näkee selvästi että seinämä taipuu kiinnitysruuvin alta.

Putken paksuus on noin 2 mm tienoilla ja se taipuu muuten soikeaksi kun kiristää peilinpitimet putkeen kiinni. (Joudun kiristämään sivulla olevat ruuvit tasaisesti eri puolilta, nykyisellään välissä on teippiä tiivisteenä, niin tämä alkuasemointi on helpompaa.) Seinämä painuu myös jos sormella painaa voimalla sivusta. Ruuvit ovat tietysti niin kireällä kuin vastinpintana oleva 3mm paksu pääpeilinpitimen alumiiniprofiili sallii :rolleyes:

Jos peilit eivät pääse liikkumaan kehyksissään niin mitäs jos kokeilisit palauttaa tuota etupään kiinnitystä lähtötilanteeseen eli pulttaisit losmandykiskot alkuperäiseen paikkaan kiinni.
Silloin tuo koko rakenne toimii alumiinisen rakenteen tavoin ja hiilikuituputki ei periaatteessa enää osallistu elementtien paikallaan pitämiseen. Varsinkin kun sinulla on laitettu nuo ylimääräiset sivutuet. Hiilikuituputkeahan voisi tietysti tukevoittaa lisäkuidulla sisäpuolelta, mutta nuo baffle renkaat taitaa olla esteenä.

Voisi kokeilla tätäkin. Putki oli kumminkin pysynyt säädoissään hetken aikaa noiden sivuttaistukien lisäämisen jälkeen, mutta nyt noin viiden-kymmenen kuvauskerran liikuttelut riittivät jo saamaan "paikat löysälle" putkesta. En oikein jaksaisi kiristellä ruuveja joka kerralla varsinkin, kun sillä taitaisi olla pientä vaikutusta putken kollimointiin. Nuo baffle-renkaat ovat purettavissa pois pohjan kautta, koska ne ovat sellaisia muovisia hilppeitä, jotka on vain työnnetty putkeen takakautta. Mutta kaiken kaikkiaan jotenkin on vain sellainen fiilis, että tekisi mieli päästä kokonaan eroon tuosta heikoksi osoittautuneesta originaali-hiilikuituputkesta, joka ei oikein sovi tarkkuutta vaativaan RC-peilien kohdistukseen.

Luin tänään juttua 8000 euron Officina Stellare PRO RC LC/SC 250/2000:n peilien sijainnin säätötarpeista ennen kuin tuollakaan alkoi tulemaan putken hinnan mukaista kuvalaatua:  http://r2.astro-foren.com/index.php/de/12-beitraege/04-zweispiegel-systeme-astrofotografie/411-d085-officina-stellare-pro-rc-lc-sc-250-2000 (http://r2.astro-foren.com/index.php/de/12-beitraege/04-zweispiegel-systeme-astrofotografie/411-d085-officina-stellare-pro-rc-lc-sc-250-2000) (en käännös (https://translate.google.com/translate?sl=auto&tl=en&js=y&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&u=http%3A%2F%2Fr2.astro-foren.com%2Findex.php%2Fde%2F12-beitraege%2F04-zweispiegel-systeme-astrofotografie%2F411-d085-officina-stellare-pro-rc-lc-sc-250-2000&edit-text=&act=url)) -> Officina Stellaren tehdaskuntoiseksi Strehl-arvoksi tuli mittauksissa jotain 0:50 ennen kuin säätivät peilien etäisyyttä toisistaan oikeaan kohtaan.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 01-11-2014, 23:44:57
Aika radikaali ratkaisu olisi laminoida koko putki ulkopuolelta yhdellä kerroksella, se voisi tehdä siitä jopa "ylivahvan". Sehän ei haittaisi mutta ulkonäkö ei enää olisi niin tyylikäs. Ajattelin tätä ratkaisua jos sisäpuolella ei ole tilaa pidikkeille, ja toki ulkopuoli on helpompi laminoida.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 02-11-2014, 09:26:57
Aika radikaali ratkaisu olisi laminoida koko putki ulkopuolelta yhdellä kerroksella, se voisi tehdä siitä jopa "ylivahvan". Sehän ei haittaisi mutta ulkonäkö ei enää olisi niin tyylikäs.
Thanks! Tämä vanhan putken käyttäminen valumuottina kuulostaa itse asiassa hyvältä idealta, mutta haluaisin tähän vielä Suomen "hiilikuitugurun" eli Ransun mielipiteen!  :cheesy:
Putkesta pitäisi tulla niin tukeva, että sen kylkeen voisi kiinnittää suoraan tuollaisen Losmandy-kiskon suoraan (ilman että se olisi missään liitoksessa peilinpitimiin). Pantojakin voisi miettiä tukevamman putken kanssa.
Ransu kertoili hiilikuituputken tekemisestä täällä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1791.msg117793#msg117793 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1791.msg117793#msg117793)
Itseäni arveluttaa lähinnä noiden epoksi- yms.  tököttien turvallisuusasiat eli en haluaisi leikkiä terveydelläni kotioloissa putken valuja opetellessani...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 02-11-2014, 10:15:44
Kyllähän tuohon putken ulkopuolellekin lisää hiilikuitua pystyisi laittamaan. Tosin ulkonäkötakeita ei sen jalkeen voi antaa.
Yksi ongelma tuossa saattaa teoriassa olla, kun ei tiedä millä aineilla tuo alkuperäinen putki on tehty niin epoksin ja lisäkuitukerrosten lisääminen saattaa epäonnistua. (kemiallinen reaktio, tai ei tartu)
Uskoisin tuon olevan kuitenkin tehty epoksilla ja lisäkuidutuksen onnistuvan.
Kemikaalialtistustahan tuosta putken itsetekemisestä helposti saa, tuuletettu tila vähintäänkin on suotavaa. Silmien ja ihon suojaus on yhtä tärkeää ja välttämätöntä.

Helpompi keino ehkä kuitenkin olisi lisätä erillistä jäykistystä putken ulkopuolelle,palauttaa losmandykiskon kiinnityskohta putken etuosaan, varmistaa että kisko on kunnolla kiinni joka kohdasta ja etupään spider osat ei pääse antamaan periksi.

Oletko kokeillut mitä tapahtuu jos laitat laserin putken perään ja kokeilet väännellä kevyesti käsin putken etuosasta apupeilin kehystä? Sinullahan taisi olla niitä erikoisempia lasereita jolla voisi nähdä joustaako apupeilin kiinnitys jostain kohdasta.




Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 02-11-2014, 20:53:32
Putkesta pitäisi tulla niin tukeva, että sen kylkeen voisi kiinnittää suoraan tuollaisen Losmandy-kiskon suoraan (ilman että se olisi missään liitoksessa peilinpitimiin).

Oisko se suurin muodonmuutos siinä kun putken paino on Losmandy kiskossa kahden "kissankäpälän" kokoisen pulttauksen kohdassa. Siinä ylempi pultti vetää ja alemman pultin kohdalla vastaava työntövoima, kuitenkin parin sentin matkalla on mitattava vääntö. Jos muodonmuutoksen pystyisi mittakellolla mittaamaan, olisi se vähintään sadasosia mutta ehkä kymppejäkin.
Jos tämän vahvistaisi hiilikuidulla, riittäisi  luultavasti vaan esm 5cm leveän vyön laminoiminen molempiin päihin. Samalla hinnalla voisi laittaa useammankin kerroksen niin vyöhön tuskin tulisi muodonmuutosta putken asentoa käännettäessä. Näin yli 80% putkesta jäisi nätillä alkuperäisellä pinnalla siistiksi. Eikä painokaan nousisi montaa sataa grammaa.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 02-11-2014, 22:20:39
Helpompi keino ehkä kuitenkin olisi lisätä erillistä jäykistystä putken ulkopuolelle,palauttaa losmandykiskon kiinnityskohta putken etuosaan, varmistaa että kisko on kunnolla kiinni joka kohdasta ja etupään spider osat ei pääse antamaan periksi.
Oletko kokeillut mitä tapahtuu jos laitat laserin putken perään ja kokeilet väännellä kevyesti käsin putken etuosasta apupeilin kehystä? Sinullahan taisi olla niitä erikoisempia lasereita jolla voisi nähdä joustaako apupeilin kiinnitys jostain kohdasta.

Lähdin tälle tielle toistaiseksi ts. käytin sunnuntain putken purkamiseen ja kasaamiseen sen kiinnityksiä vahvistaen ja tarkistaen. Ennen tätä (tai mitään muutakaan) muutosta kokeilin taipumien esille saamista Glatterin rengaslaserilla putkea samalla pyörittäen ja väännellen. En saanut mitään tulosta, koska laserin heijastuskuvio ei muuttunut putken eri asennoissa tai edes kiskoja/putkirunkoa pahoinpidellessä/väännellessä. Tässä kumminkin tiedoksi lisäkuva siitä kuinka tuollainen rengaslaser toimii, mutta tämän tarkkuus ei selvästikään riitä kuin karkeaan suuntaukseen RCT-putkissa (riitti kumminkin näyttämään hyvin 1.25" laserin / 2" adapterin kallistukset tarkentimessa).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Glatter_circular_laser_collimation.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Glatter_circular_laser_collimation.jpg/_full.jpg)

Käytännössä Losmandy-kiskon tuenta putken etupäässä on nyt niin tukeva kuin se voi olla tuolla rakenteella.
Tämän jälkeen purin pääpeilinpitimen pois putkesta (nämä purkamiset vaativat kohtalaista ruuvijumppaa tässä putkessa johtuen kiskojen rakenteesta ja lisätuennoista jne.). Mittasin putken kokonaispainoksi sellaiset 15 kg, josta puolet (7.5 kg) on nyt tuossa pääpeilinpitimessä! Tuon päälle kun lisätään pari kiloa QSI 583ws CCD-kamerasta OAG-ohjauksineen, saadaan kokonaisuus jonka painopiste on noin 5 cm pääpeilinpitimen liitoskohdan etupuolella. Tämä 9,5 kg puntti on kiinni tuossa alimitoitetussa hiilkuituputkessa putken sisään tulevalla kapealla kiinnityskappalella, mikä näkyy seuraavassa kuvassa.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_primary_mirror_cell_7_5_kg.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_primary_mirror_cell_7_5_kg.jpg/_full.jpg)

Olisin paljon tyytyväisempi, jos hiilikuituputken sisälle menevä osuus olisi leveämpi kuin tuo kuvassa näkyvä 10 mm kaistale ja jos sen samaisen pitimen reunavahvuus olisi jotain suurempaa kuin 3 mm. Kuvassa näkyvät kolme reikää ovat sen Losmandy-kiskon kiinnityskohdalta. Kiskon välikappale tulee normaalisti kolmella M5 ruuvilla pitimeen kiinni tuohon paikkaan ja itse kisko pultataan kahdella M6 ruuvilla kiinni välikappaleeseen. (Muutin edessä tätä rakennetta siten että kaikki viisi ruuvia menevät koko rakenteen läpi ja ne kaksi M6 ruuvia kiristävät Losmandy kiskon suoraan apupeilin pitimeen. Tässä kuvassa näkyvät laitimmaiset ruuvin reiät ovat nekin nyt M6 kokoa, kun alkuperäinen M5 korkkasi melkein kättelyssä, ks. tämä kuva (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_Losmandy_dovetail_modification4.jpg) välikappaleen rakenteesta.)

Noh, täällä putken takaosassa totesin että tuo vajaan kymmenen kilon mutikka voisi olla nykyistäkin tukevammin kiinni hiilikuituputkessa ja lisäsin tuonne neljä kiinnitysruuvia kuvassa näkyvän kapean laipan alueelle. Jos taipumia esiintyy vielä tästä eteenpäin, niin on varmaan pakko lisätä samanlaiset lisätuet jalustakiskon viereen kuin mitä nyt on suoraan putken sivuilla. Tällaisessa rakenteessa sen hiilikuituputken osuus pienenisi entisestään, kun peilinpitimet olisivat kiinni toisissaan noilla Losmandy-kiskoilla ja neljällä-kuudella erillisellä lisätuennalla.

Oisko se suurin muodonmuutos siinä kun putken paino on Losmandy kiskossa kahden "kissankäpälän" kokoisen pulttauksen kohdassa. Siinä ylempi pultti vetää ja alemman pultin kohdalla vastaava työntövoima, kuitenkin parin sentin matkalla on mitattava vääntö. Jos muodonmuutoksen pystyisi mittakellolla mittaamaan, olisi se vähintään sadasosia mutta ehkä kymppejäkin.
Jos tämän vahvistaisi hiilikuidulla, riittäisi  luultavasti vaan esm 5cm leveän vyön laminoiminen molempiin päihin.

Olet oikeassa päätelmissäsi ts. suurimmat vääntömomentit esiintyvät juurikin hiilikuituputken pääpeilinpitimen puoleisessa päässä ja tarkemmin sanoen vajaan 10 cm:n matkalla hiilkikuituputken päästä. Myös tuo pitkän jännevälin omaava kiskorakenne on lievästi sanoen omalaatuinen ratkaisu, kun miettii näitä painojakautumia ja vääntökuormia. Ei kukaan järkevä menisi rakentamaan ainakaan mitään siltaa näillä mitoilla ja painosuhteilla jättämällä sillan tuennat vain sen päihin :tongue:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: PetriKe - 03-11-2014, 09:46:22
Oliko sinulla joku tietty syy, ettet käytä tässä putkipantoja, ja pulttaa kiskoja niihin kiinni (ylä- ja alapuolelle)? Eikö esim. kolmekin pantaa tukisi tuota putkirakennetta jollakin tavalla?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 03-11-2014, 17:50:53
Ei minulla ole oikeastaan mitään järkevää syytä pysyä noissa tehdaskiskoissa, joten tuo oli hyvä kysymys Petriltä. :smiley:

Sain tänään Klaus Helmerichsiltä hinta-arvion uudesta 3...3,5mm hiilikuitu-putkesta GSO:lle, mikä olisi 250 euroa (eli yllättävän vähän). Klaus kirjoitteli samassa yhteydessä, ettei putkea kannata vaihtaa, jollei ole jo tuunannut GSO:n tarkenninta ja irroittanut sitä pääpeilinpitimen yhteydestä. Täällä on siis oltu hyvissä ajoin liikkeellä oikeaan suuntaan.

TS:ltä löytyisi hyvännäkoiset pannat juuri 303mm leveälle putkelle: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1195_Aluminium-Tube-Rings-for-telescope-tubes-with-303mm-diameter.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1195_Aluminium-Tube-Rings-for-telescope-tubes-with-303mm-diameter.html)
Nykyinen putki on ulkohalkaisijaltaan karvan alle 300mm (298 mm?) ja sen reunavahvuus on 2,2 mm. Tuo jättäisi sopivasti lisätilaa uuden putken paksummalle runkovahvuudelle.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 03-11-2014, 19:20:14
Jos hommaisi paksumman putken, neljät renkaat ja todella tukevat kiskot todella tukevasti kiinni kummallekin puolelle, niin ihme jos putken mekaniikan puolesta vielä paljon joustaa. Ylimpään kiskoon vielä mukavan kookas kahva niin liikuttelukin helpottuu.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 24-01-2015, 19:13:27
Putkesta pitäisi tulla niin tukeva, että sen kylkeen voisi kiinnittää suoraan tuollaisen Losmandy-kiskon suoraan (ilman että se olisi missään liitoksessa peilinpitimiin).

No niin, tässä olisi uusi putki asennettuna paikalleen tähän 10" RCT malliin (alan vähitellen unohtamaan GSO-merkinnät pois, kun olen tuunannut tästä putkesta GSO:n tekemät tehdas-tunaroinnit yksi kerrallaan pois  :tongue:). Aikaa putken uusintaan kului yllättävän paljon (2½ kk) ja lähinnä kaikki tuo tuli putkentekijän viiveistä johtuen (mm. ensimmäisestä putkesta oli kuulemma tullut hiukan liian lyhyt ja toinen putki meni maalauksen osalta uusiksi, kun ykkös-maalikerroksen ulkonäkö ei tyydyttänyt saksalaista tekijämiestä).

Putki on tyypiltään ns. "hardfoam cored tube" tämän selostuksen (http://klaushelmi.de/en/hardfoam-cored-tubes.html) mukaan ja sen reunavahvuus on nyt 7 mm (GSO:n tehdasputki oli 2...2,5 mm seinistään). Tehdasputki antaa periksi, mutta tämä uusi on nyt jämptiä tekoa, mistä tulee monia etuja tähän kokonaisuuteen:
1.) Tukeva hiilikuituputki ei taipuile ja se mahdollistaa tukevat kiinnityspisteet apupeilin ja pääpeilinpitimille.
2.) Tukeva hiilikuituputki kestää yksittäisen Losmandy-kiskon (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3518_Celestron-3--Losmandy-CGEM-Prismenschiene-fuer-9-25--SC.html) kiinnittämisen suoraan putken sivuun siten, ettei tällainen jalustakisko ole enää missään kontaktissa apu- tai pääpeilin pitimiin.
3.) Edellä kuvatun rakenteen johdosta kokonaispainoa säästyy ja hiilikuidun hyvät lämpötermiset ominaisuudet saadaan oikeasti käyttöön (eikä vain kosmeettisesti kuten tehdasputkessa tapahtuu).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSO10RCT_new_tube1_2015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSO10RCT_new_tube1_2015.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSO10RCT_new_tube2_2015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSO10RCT_new_tube2_2015.jpg/_full.jpg)

Pyysin Klausin tekemään samanlaiset kiinnitysreiät uuteen putkeen kuin tehdasputkessakin ja tästä käytiin neuvottelua. Klaus oli hiukan epävarma kuinka reikien sovitus onnistuu näin paksulla putkella ja olisi halunnut, että lähetän jomman kumman peilinpitimen Saksaan porausmalliksi. En halunnut tähän ryhtyä, mutta Klaus suostui kumminkin tekemään reiät parhaansa mukaan. Lopputuloksena oli alkuperäinen määrä reikiä peilinpitimien kiinnitykseen, mutta ihan kaikki näistä eivät sopineet kohdalleen pitimen valmiisiin reikiin.  :huh:  Ratkaisin ongelman kiertämällä sekä apupeilin pidintä että pääpeilin pidintä putkessa rei'istä sivuun ja poraamalla/kierteistämällä sitten uudet kiinnitysreiät pitimiin (kiertymän suuruus näkyy edellisestä kuvasta). Apupeilinpidintä kiersin reilusti (10...15º) sivuun, mutta pääpeilin pidinkuvasta (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_primary_mirror_cell_7_5_kg.jpg/_full.jpg) näkyy ettei siellä ollut tilaa tähän operaatioon. Tyydyin siis poraamaan uudet reiät aivan edellisten kiinnitysreikien viereen. Edessä on nyt M6 kiinnitysruuvit ja takana M5 kiinnitysruuvit lukitsemassa peilinpitimet paikalleen putkeen.

Olisin suonut kernaasti, että GSO olisi suunnitellut leveämmän kauluksen pääpeilin kiinnitykseen, mutta kyllähän tuo painava pääpeilin pidin tuli nytkin ainakin kohtuullisen tukevasti paikalleen putkeen. Nykyrakenteessa pääpeilin pitimeen ei sitä paitsi kohdistu minkäänlaista vääntöä Losmandy-kiskon suunnalta, koska tämä jalustakiskojen suorakytkentä pääpeilinpitimeen on poissa. Tuo Losmandy-kisko on kiinni putkessa päistään 2+2 ruuveilla ja porasin putken painopisteen lähelle (keskelle kiskoa 1/3 etäisyydelle pääpeilistä) vielä yhden kiinnityspisteen lisää. Näissä M5 tai M6 ruuveissa on nyt vastakappaleina leveät kansiprikat putken sisällä ja kiskon kiinnitys putkeen tuntuu hyvin tukevalta. Putki tuli maalattuna sisältä mattamustaksi ja sen sisämitta oli aavistuksen suurempi (0,5 mm?) kuin GSO-tehdasputkessa. Kiinnitin putken sisälle tehdasputkea pienemmän määrän baffle-renkaita lähinnä putken keskiosaan.

Näistä kuvista näkyy kuinka paljon paksumpi tämä uusi hiilikuituputki nyt on.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSO10RCT_new_tube3_2015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSO10RCT_new_tube3_2015.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSO10RCT_new_tube4_2015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSO10RCT_new_tube4_2015.jpg/_full.jpg)

Nyt tuossa putkessa ei ole mitään kahvaa paikalleen kuljettelua varsten, joten tukeva syliote putkesta tai putken päistä on paras ratkaisu sen kantamiseen.

Tein putkelle perustason kollimoinnin (tarkennin linjattu keskelle apupeiliä, apupeili/pääpeili tsekattu Takahashin kollimointiskoopilla linjaansa), joten putki olisi valmis tähtikollimointiin DSI:n lanseeraaman RCT-kollimointimenetelmän mukaan. Otin testiksi yhden flat-kuvan, jossa kuva-ala pimeni tasaisesti nurkkia kohti ja OAG:n varjo pimensi yhtä vaakasivun kulmaa kuvasta. Alustavasti kaikki on siis ok ja kolme kuukautta jatkunut täyspilvisyys voisi vähitellen väistyä Hyvinkään päältä (=virnuilin jossakin ketjussa, että pilviä riittää kunnes saan uuden hiilikuituputken paikalleen tähän RCT-putkeeni. Tämä ennustus ainakin toteutui... :grin:)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jussi Koponen - 24-01-2015, 22:10:55
Näyttää tukevalta tuo uusi runko. Mielenkiinnolla odotellaan testituloksia.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 25-01-2015, 15:33:00
Hyvä kun sait teetettyä jämäkän hiilikuituputken, nyt varmaan pitää kollimoinnin paremmin. Toivotaan kirkkaampia kelejä :)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: JiiHoo - 25-01-2015, 16:30:57
Kunnioitettavan näköinen tuubi, kumma jos tuon kanssa ei ala kollimoinnit pysymään aisoissa.

Ja hyvä että löytyi lopulta myös syy huonoille keleille, jospa nyt viimein kirkastuisi.  :cheesy:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 25-01-2015, 18:42:09
Unohtui mainita edellisestä viestistä, että putken nykypaino on hiukan alle 13,5 kg tuolla Feather Touch -fokkarilla varustettuna (lähtöpaino 14,6 kg tehdastarkentimella).
Tehdasputken originaali rakenne taitaa olla vähän niin kuin korttitalo: jos kajoat siihen tavalla tai toisella, niin voit valmistautua koko rakenteen kasaamiseen uusiksi. Tehdasputken 2x Losmandy-kiskot ovat kai osa putken kantavaa rakennetta ja kokonaisuus on mitoitettu niiden varaan mekaanisesti kasassa kestäväksi paketiksi. Tämän tiedon valossa tuo hiilikuituputki olisi pitänyt uusia jo heti kättelyssä. Noh, ajanhukasta huolimatta tämä on ollut mielenkiintoinen projekti kaiken kaikkiaan :smiley:

Ai niin, voin tuoda putken Hauholle näytille, samoin tuon sen vanhan tehdasmallisen hiilikuituputken. Joku saattaa saada siitä hyvän huurreputken esim. 8"... 9" putkeensa... (vanhan putken pituus 54 cm, sisähalkaisija noin 29,4 cm ja paino 1,4 kg).

Edit: Lisäsin vanhan putken tiedot.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 30-01-2015, 20:13:58
Vastoinkäymiset jatkuvat, sillä törmäsin vaihteeksi yhteensopivuusongelmiin. Olen luullut että Losmandy-kisko menee ongelmitta kiinni Losmandy-satulaan, mutta asian laita ei olekaan näin.
Nimittäin tällainen Celestronin 3" (Losmandy) dovetail rail (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p3518_Celestron-3--Losmandy-CGEM-Prismenschiene-fuer-9-25--SC.html) ei kiinnity tällaiseen ADM Accessories D-Series (http://admaccessories.com/D_Series_Saddles.htm) Losmandy-satulaan... wtf??? :realmad: Uuteen hiilikuituputkeen pulttaamani kisko on näemmä mallia "nysä-Losmandy", kun se on noin senttiä kapeampaa tekoa kuin oikeat Losmandy D-kiskot joita olen aiemmin käyttänyt ja jollaiset olivat mm. tässä GSO:ssa tehdasvarusteina. En saa siis kiristettyä putkea paikalleen jalustaan, vaan kiskon kiristys jää vajaan sentin vajaaksi täyskokoisessa Losmandy-satulassa. Oman Losmandy-satulan vanha kuva (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Vanhat/Kaukoputkien_duomount_8_2010.jpg) vuodelta 2010 selventänee asiaa (vasemmassa reunassa William Opticsin satula, jonka aikoinaan myin jo pois).

TS:n sivu kertoo yhteensopivuudesta näin:
Fits e.g. to the following mounts:
-- All (Losmandy) mounts with 3" dovetail clamp
-- Celestron CGEM, CGE Pro


Millainen satula tuolle "nysä-Losmandy" -kiskolle nyt pitäisi ostaa? Tämä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p4432_Starway-Losmandy-3--dovetail-rail--254mm-length.html) satulamalli taitaa kärsiä samasta leveysongelmasta, mutta tämä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5796_Altair-Losmandy-Level-3--dovetail-clamb-for-heavy-telescopes.html) saattaisi olla sopivampi (sama William Optics (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p1370_.html) leimalla)? Jos lisäpituutta kaipaisi, niin tämä 30cm "overkill" (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p6091_Geoptik-Dovetail-Clamp-and-saddle-plate-for-Losmandy-and-Vixen-dovetails.html) voisi olla hyvin tukeva. Löytyykö kokemuksia näistä malleista? Vai tyydynkö vain työstämään tuota ADM-satulan satularunkoa vajaan sentin mitan kapeammaksi?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 31-01-2015, 14:30:19
Kannattaisko mailata siitä Cel. Los. dovetailrailista ja kysyä onko todella olemassa kahta eri leveyttä? Saattaa jopa olla myyjälläkin vähän hämärän peitossa koko asia jos eivät nettisivuilla ilmoita leveyttä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timo Kuhmonen - 31-01-2015, 17:55:05
Jos punainen (liian kapea) kisko on TS:ltä tilattu, lähettäisin minäkin vastaavassa tilanteessa TS:lle sähköpostia... Lienee sama tilanne astro vempeleiden kanssa (kiskot / satulat), kuin valokuvauksessakin käytettävissä kameroiden pikakiinnityslevyissä. Vertaisin tätä ongelmaa ns Arca Swiss "yhteensopivuus" tilanteeseen. Tietääkseni siellä ei ole virallisesti speksattuja pikakiinnityslevyn mittoja. Yleisesti on tilanne, että useimmat tuotteet sopinee toisten valmistajien kuulapäihän kiinni.

Itselläni on käytössä ADM Losmandy satula HEQ5 -jalustassa. Siihen olen kiinnittänyt C8 putken. Putkeen tulee myös saman valmistajan kiinnityskisko, jonka kummassakin päässä on ns radius blokki-palat. Kumpikin sekä kisko ja satula on ADM:ltä, omassa kokoonpanossa jää noin 2mm tyhjä kohta satulan leukojen väliin kiinnitysruuvien olessa kiristettyinä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 31-01-2015, 18:54:33
Tuo TS:n kanssa viestittelykin kävi mielessä, mutta kun tuo Losmandy platta tuli pultattua jo kiinni putken pohjaan kiinni parilla lisäreiällä, niin turha sitä on enää tarjota vaihtoon. Vaihtoehtona oli siis joko uuden kiinnityssatulan osto tai sitten olemassa olevan ADM-satulan modaaminen. Tutkin tarkemmin ADM:n rakennetta ja onneksi sen kohdistustapit olivat tuossa vastakappaleessa, jolloin saatoin yksinkertaisesti kaventaa tuota runkoa noin viiden millin leveydeltä. Rungon puolella oli kaksi irroitettavissa olevaa kierretappia ja sitten kaksi reikää noille vastakappaleen kohdistustapeille ja näitä piti varoa (kierretapit irti ennen sahausta ja sitten takaisin entisille kierteilleen modauksessa kaventuneeseen runkoon). Lopputulos näkyy tässä "ennen-jälkeen" liitekuvassa eli yksinkertaisin ratkaisu oli tällä kertaa myös paras (ja nopein) :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 03-02-2015, 22:50:19
Ensimmäistä kertaa pihalla uuden hiilikuituputken kanssa eli piti tehdä pikainen tähtikollimointi Hauhon reissua varten. Tässä tultiin päiväkollimoinnin jäljiltä olevasta kehnosta 6-7 FWHM lukemasta tuonne 3-4 FWHM lukemiin, kun peilejä pääsi viimeinkin kääntelemään DSI:n kollimointiperiaatteiden mukaan. Jätin kollimoinnin nyt tähän jamaan, jotta Hauholla riittääísi aihetta lisäsäätöihin jos vaikka sinne tulisi tähtikeliä ja RCT:n kollimoinnista olisi kiinnostuneita paikalla olijoita. Niin... tuohon tarvitsee sitten myös Losmandy-satulalla varustettua jalustaa, mutta laitan tuosta eri kyselyn Hauho-ketjuun. Alla parissa tunnissa syntynyt testikollimointikuva...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD+Image150_03022015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD+Image150_03022015.jpg/_full.jpg)

Ja alla vielä samalta illalta yleiskuva pihalta, kun FocusMax ajoi RCT:lle V-curvea (joka sekin meni näemmä päin prinkkalaa ;)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/WinterBackyard_03022015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/WinterBackyard_03022015.jpg/_full.jpg)

Lumitöitä oli kertynyt noin 40 cm:n edestä, kun puhdistin havaintoaluetta päästäkseni kaukoputkitolpalle ja varastoon, huh-huh...  :shocked:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mikadosan - 04-02-2015, 11:56:18
Asiallisen oloinen tuubi. Hyvän näköistä työtä tuo Klaus:n valmistama putki. Käyttääköhän Rohacell -vaahtoa vaiko mitä? Itsellä kuituhommat kohta alkamassa, ja tuota Rohacell -vaahtoa olen nyt Suomesta koettanut löytää, pieniä paloja, tms. Huonolla menestyksellä. Aramidikennoa hommasin jo, mutta järkeilin asiaa itse omin voimin samaan suuntaan, mitä tuolla Klaus:n nettisivuillakin aiheesta kerrotaan. Eli, kyllä taidan vaahtoon päätyä...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mikadosan - 04-02-2015, 11:59:53
Hmmm... kuvia tuossa vielä tarkastelin ja tuli mieleeni kysymys. Onko tuo sisäpuolinen heijastussuoja/rivoitus edelleen käytössä tässä uudessa tuubissa myös? Eli, oliko se irroitettavissa alkuperäisestä tuubista?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 04-02-2015, 22:05:55
En osaa sanoa mitään muuta tuosta hiilikuidun rakenteesta, kuin mitä on kerrottu tuolla Klausin www-sivuilla (http://klaushelmi.de/en/hardfoam-cored-tubes.html).

Osa GSO:n baffle-renkaista on nytkin putkessa paikallaan, koska uuden/vanhan putken sisähalkaisijat vastasivat toisiaan millin tarkkuudella. Mietin itse asiassa tuollaisen muovisen baffle-renkaan sisähalkaisijaa, joka on tasan 250mm. Jos peilin koko on samaiset 10", niin olisi ehkä parempi että nuo baffle-renkaat poistaisi putkesta kokonaan, koska muutoin ne saattavat rajoittaa peilin todellista valonkeräyskykyä. (Ainakin Newton-putkissa kehotetaan jättämään tyhjää tilaa peilin ympärille, koska muutoin vinjetointia tapahtuu putken etuosassa liian kapean putken takia. Mutta olisikohan tällainen lyhytputkinen RCT-putki kumminkin eri tavalla käyttäytyvä kapine kuin pitkät Newtonit? :huh:) Itse pelkäsin lähinnä mahdollista hajavaloa tai heijastuksia taivaalta, kun tässä tuo pääpeilin keskellä sijaitseva putkikin on mitoitettu hyvin tarkasti pituudeltaan eli en uskaltanut muuttaa suunnittelua noilta osin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mikadosan - 05-02-2015, 12:07:53
Onko putken sisäpinta yhtä kiiltävä kuin ulkopinta? Siis kuituosan osalta? Jos on, silloinhan jonkinlainen heijastussuoja lienee paikallaan ehdottomasti. Sehän pitäisi varmaankin saada täysmattamustaksi. Tuollainen rivoitus lienee estämässä vain heijastusten kulkua putkessa. Sellaisenhan voisi tehdä omiin mittoihinsa sopivana esim. mustasta huovasta (huopaa pystyy "laminoimaan" muottiin aika helposti). Toinen vaihtoehto voisi olla nämä autourheilussa aikanaan suositut ruiskutettavat huopapinnoitteet, jotka ovat kokolailla mattapintaisia. Niitä saanee edelleen esim. Motonetistä, tms. paikoista.

Kyllähän pääpeilille varmaankin pitäisi saada kaikki mahdolliset fotonit kerättyä... :D

RC-putkissa nuo bafflet (primääri/sekundääripeilien osalta) kuitenkin ovat avainasemassa, joten niiden oikealla mitoittamisella (lienevät toki kohdallaan GSO:ssa) taitaa olla kokonaisuuden kannalta suurin merkitys. Toisaalta, kun olet jo astunut tuunaamisen tielle, niin eikö olisi houkuttelevaa tutkia, millä keinoin ko. peilityksestä on otettavissa kaikki ilo irti? 
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 05-02-2015, 19:36:46
Mattamustaa siellä putken sisässä on eli baffle-renkaita ei tarvittaisi sen takia. Ja toistaiseksi olkoon nyt ennallaan, jollei jotain syytä ilmaannu tuon baffle-asian tarkempaan tutkimiseen.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 12-02-2015, 22:15:32
Vietin toissaillan taivasalla ja hieroin RCT:n kollimointia "mikrotasolla" eli alle 5" tarkkuuksissa. Lopputulos illasta kuvaliitteenä. Sangen veikeä putki tällainen RCT, koska jokainen ruuvin liike tässäkin tarkkuusluokassa näkyi suoraan tähtien muodoissa. Illasta jäi kumminkin sellainen loppufiilis, että homma jäi kesken kun seeing oli sekin vain keskinkertaista tasoa. Tein tuon päälle päiväsaikaan holograafi-laserilla tarkentimen kallistussäädön, koska se näytti vaikuttavan suuresti tähtien muotoihin kuva-alan nurkissa ja yksi nurkka jäi peilien säädöistä huolimatta aina heikommaksi kuin muut. Jatkan seuraavilla selkeillä tuota loppukollimoinnin hieromista ennen kuin julistan työn loppuneeksi... :rolleyes:

Viiimeinen kuva on 60s valotus, muut 10..15s kukin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 18-02-2015, 21:39:44
Ei tullut valmista nytkään... :huh:
CCDI lupaili jo valmista, mutta ei kun takaisin "sorvin ääreen" koska tähtien muodoissa on taas toivomisen varaa.

CCDI:n mittaukset:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDI_good_measurements.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDI_good_measurements.jpg/_full.jpg)

Ja todellisuus tähtien muodoissa eli soikeita tähtiä ympäri kenttää: (katsokaa 100% koossa)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage360.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage360.jpg/_full.jpg)

Edellinen ristiriitaisuus saadaan aikaan kun apupeili ja pääpeili ovat keskenään täysin linjassa, mutta noista toinen ei ole enää täysin putken mekanisella akselilla vaan tekee saapuvalle valolle eräänlaisen hyvin matalan Z-kuvion (valonkulkua putken sivusta tarkastellen). Tai näin ainakin luulen tietäväni... Tuon jälkeen purin putken taas kerran osiksi ja yritin mittailla optisten osien sijaintia paremmin keskelle putkea. Käytännössä tipahdin samalla kauas oikeasta kollimoinnista, joten tuli aihetta kirjoittaa kuinka RCT-putken (ja varmaan SCT/MCT-putkien ja kenties ODK:kin!) kollimointia voi tarkistaa päiväsaikaan peilien välisiä heijastuksia katsomalla. Tämä kollimointimenettely menisi järjestyksessä ikään kuin holograafi-laserin, Takahashin kollimointiskoopin käytön ja muiden samantapaisten kollimointivärkkien käytön jälkeen eli se olisi pykälää tarkempaa jälkeä tekevä menettely huolellisesti toteutettuna. Tämän jälkeen tulisi enää se DSI:n kollimointimenetelmä tähtitaivaalla, mikä petti tuossa yllä jostain syystä.

Olen kertonut tästä aiemminkin mutta lisään nyt kuvia. Tämän periaatteena on "kuljettaa silmää" pitkin kaukoputken optista/mekaanista akselia ja saattaa nämä kaksi akselia yhteen ja samaan linjaan (ainakin teoriassa :tongue:). Asettaudu putken eteen katsomaan sen peilien heijastuksia ja kulje 1,5m...15m etäisyydellä putkesta edestakaisin, kun teet tätä. Käytä apuna pahvilevyä, johon on puhkaistu noin 3mm katselureikä ja asettaudu putken eteen siten että apupeilin varret menevät päällekkäin niiden heijastuksien kanssa. Jos teet pahvilevyysi ristikon leikkaamaan tuota reikää, niin voit keskittää tätä pahvilevyn ristikkoakin noiden varsien ja niiden varjojen kanssa. (Huomaa että pienikin virhe ristikon keskittämisessä katselureikään kertautuu myöhemmässä vaiheessa moninkertaisena, sillä tämä on uskomattoman tarkka menetelmä silmän katselupaikan suhteen.)

Tässä ensimmäinen kuva hiukan kauempaa putkesta nähtynä:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_1.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_1.jpg/_full.jpg)

Vasemman ylänurkan peilinvarsi on näemmä hiukan vinossa suhteessa muihin varsiin. Anyway, nuo varret ja varsien varjot peilin heijastuksissa tulisi keskittää, niin olet putken mekaanisella akselilla katsomassa putken sisään. Sitten seuraava kuva, jossa katsotaan kauempaa putken sisään. Jos menet tarpeeksi kauas, näet tarkenninputken valorenkaan noissa heijastuksissa ja voit periaatteessa linjata tarkenninputken tuon perusteella. Tässä kuvassa ollaan jossain 4-5 m päässä putkesta eli tarkastellaan lähinnä tuota katsojan sijaintia putken edessä...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_2.jpg/_full.jpg)

Tietyllä etäisyydellä putkesta näkymä pimenee, kun heijastuksissa näkyy vain katselijan omaa silmää/sen pupillia (tässä kuvassa kameran linssiä). Heijastuksien pimeneminen on HYVÄ JUTTU, sillä sekin kertoo oikeasta kollimoinnista tai ainakin sen lähellä olemisesta. Jos heijastuksista tuossa apupeilin takana näkyy erilaisia kaaria, valkeaa taustataivasta jne. niin sitten putkesi on kaukana oikeasta kollimoinnista (tai ainakaan optisten osien kollimointi ei ole samassa linjassa putken mekaniikan kanssa) :grin:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_3.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_3.jpg/_full.jpg)

Kun tulet lähemmäksi putkea, niin sen heijastuksista löytyy jollakin etäisyydellä selkeä ympyrä, jonka tulisi näkyä symmetrisesti apupeilin takana sekä näkyä symmetrisesti tuon apupeilin varjon keskellä siellä heijastuksissa. Se mitä tuossa kuvassa ei näy, ovat apupeilin ristikon varjot ja varjojen heijastukset, joiden tulisi tulla keskenään linjaan sinne heijastuksiin, mitä tuolla sitten näkyykin. (Vähän tähän (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_collimation_error_front_05032013.jpg) tapaan, mutta ilman noita tuplavarjon pätkiä. Näitä on hyvä tarkastella kameran avulla, joten pystytän myöhemmin putken jalustalle ja kameran omalle jalustalleen osoittamaan juuri oikeaan kohtaan optisella akselilla. Silmän tarkkuus alkaa näet loppumaan tässä kohtaa ja katselupaikan tarkkuusvaatimus nousee millimetriluokkaan, mikä vaatii pysyvämpää optista testipenkkiä (silmää käyttämällä saa hyvän yleiskuvan asioista).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_4.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_4.jpg/_full.jpg)

Kun olet tyytyväinen putkesi kollimointiin tämän mukaan, niin samaa asiaa voi tarkastella myös tarkenninputken kautta eli sieltä löytyy samanlaiset heijastukset. Katsojan pitää vain olla oikeassa kohdassa optista akselia, jotta niiden tulkinta sujuisi riittävällä tavalla. Itse en ole tykännyt tästä katselukulmasta niin paljon, koska minusta sen tarkkuus ei ole kummoinen verrattuna putken edestä heijastuksiin perehtymiseen. Tässä kumminkin kuva...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg/_full.jpg)

Tuo kaikki pitäisi nyt pistää pakettiin yhdellä kertaa ja katsoa sen jälkeen DSI-menetelmällä kuinka lähellä oikeaa kollimointia ollaan. Tarkentimen linjausta olen miettinyt, mutta siihen on vaikea päästä käsiksi. Jos sitä tarkastellaan Glatterin TuBlug lisäkkeen ja laserin kanssa, luotetaan siihen että apupeiliin merkitty keskimerkki (rengas) on samassa pisteessä kuin apupeilin hyperboloidin kaarevuuskeskipiste. Siis tämä mittaus:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/TuBlug_secondary_alignment_fixed.jpg/_small.jpg)

Ja jos luotetaan laserin osumiseen takaisin lähtöpisteeseensä, pitäisi laser kumminkin kohdistaa johonkin kohtaan apupeilissä ja ollaan taas sen keskimerkin varassa. Parempi olisi mitata putken keskipiste ilman apupeiliä, kohdistaa tarkennin tähän pisteeseen ja säätää apupeili sitten samaan kohtaan sellaiseen asentoon, jossa laserin säde osuu nyt keskusmerkkiin. Mutta onko se kumminkaan samassa kohtaa tuon optisen kaarevuuskeskipisteen kanssa?

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_e.jpg/_small.jpg)

Enpä luottaisi siihenkään eli tämä taitaa jäädä tähtitaivaan alla tutkittavaksi, mutta tämä pitäisi kai tehdä ennen kuin putken säätöön ryhdytään DSI-menetelmällä eli silloin kun putken visuaalikollimointi kertoo sen olevan täydessä kollimoinnissa. Toisaalta visuaalikollimointi tehdessä kaukaa putkeen katsoessa löytyy piste, jossa putkesta näkyy tarkentimen tarkenninputken reunat. Näitä voisi linjata kohdalleen tarkenninta kallistamalla ja sivuttain siirtämällä. Hmmm.... tässä taitaa käydä sillä tavalla, että tällaisen RCT-putken saa kollimoitua kumminkin parhaiten ilman mitään kollimointiapuvälineitä, joiden mekaaninen sovitus putkeen/tarkentimeen saattaa falskata. :grin:

Kuten yltä voi lukea, niin tätä RCT-kollimointiasiaa on tullut pyöriteltyä moneen kertaa ympäri ja ympäri pääsemättä täysin hallitusti koskaan maaliin saakka. Edellinen johtuu siitä seikasta, että RCT-putkien kaksi hyperboloidia on liki pitäen mahdoton saada riittävällä tarkuudella kekenään linjaan. Tai oikeammin tämän optisen asemoinnin toleranssit ovat mitättömät ja kaikki näkyy loppukuvassa viimeiseen olemattomaan ruuvin säätöön saakka (tämä saattaa kismittää niitä harrastajia, jotka ovat investoineet kalliisiin RCT-putkiin ilman tietämystä niiden kollimoinnin haasteellisuudesta). Itselleni tämä kaikki on.... eh... jollei turhauttavaa, niin sitten sangen mielenkiintoista, kun siihen joutuu/pääsee tarkemmin perehtymään  :azn:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 18-02-2015, 23:20:47
Kohta GSO:lta joku pyytää sinua tuotekehittelijäksi 10 000e alkupalkalla  :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lithos - 19-02-2015, 09:21:52
Näillä suomen kurjilla keleillä on varsin hyvä asia että putkessa riittää tekemistä pilvisinä päivinä :p
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 21-02-2015, 23:26:44
Puuhastelin sadepäivän sisällä ja toin putken kollimointipenkkiin takkahuoneeseen. Putken eteen sitten kamera jalustalla ja 100mm pikkutelellä varustettuna osoittamaan tarkasti putken sisään + telen ympärille sopiva pahvinpalanen antamaan peiliheijastuksiin vaaleaa taustaa. Otetaan kuvaa peilien asennosta, säädetään pääpeilin asentoa ja tarkistetaan tehdyn säädön vaikutus seuraavasta kuvasta. Otin tässä yhteydessä apupeilinpitimen kokonaan irti putkesta, linjasin tarkentimen laserilla osoittamaan keskelle putkea ja asemoin apupeilin sitten tuon mukaan paikalleen parhaani mukaan. Tarkentimeen piti tehdä puolen millin siirto sivuttaissuuntaan tässä yhteydessä. Saa nähdä mitä kuvista tulee tähtitaivaan alla, mutta nyt tuon pitäisi olla kasassa mekaanisesti paremmin kuin ennen.

Muutamia säädön aikaisia kuvia kollimoinnista, ensin kuva selityksineen mitä putkesta näkyy:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_6.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_6.jpg/_full.jpg)

Tuossa näkyvää rengasmaista heijastusta keskitetään pääpeilin kallistusta säätämällä ts. pääpeilin kallituksen tulee tarkasti oikea, jotta se palauttaa apupeilin reunan kuvan tuolla tavoin apupeilin ympärille sen takana. Apupeiliin on tässä yhteydessä turha koskea eli vain pääpeilin säädöt vaikuttavat tähän heijastukseen. Hyperboloidi-peili on harvinaisen hankala säädettävä tässä suhteessa. Ja sitten alla sama näkymä hiukan kauempana putkesta ts. kannattaa etsiä hyvä etäisyys, missä peiliheijastukset näkyvät parhaiten. Peiliheijastuksessa näkyy apupeilin reunaa pääpeilin suunnasta katsottuna ja tämän tulisi keskittyä apupeilin taakse kun näkymää katsotaan putken mekaaniselta akselilta (kun asetut sellaiseen katselukohtaan, jossa apupeilin varret ja niiden varjokuvat pääpeilissä ovat päällekkäin).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_7.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_7.jpg/_full.jpg)

Kun tullaan kauemmaksi putkesta nämä apupeilin heijastukset katoavat ja tilalle tulee ensin tarkentimen seiniä...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_8.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_8.jpg/_full.jpg)

...ja sitten tarkentimen katseluaukko, kun peräydytään tarpeeksi kauas putkesta.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_9.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_9.jpg/_full.jpg)

Tuon päälle linjataan sitten apupeilin asentoa tavalla tai toisella. Takashin kollimointiskooppi katsoo linjaa apupeilin keskusmerkin mukaan, laserit kertovat heijastuksista takaisin apupeilin kautta. Tähtitesti DSI:n mukaan seuraa valonkulkua kummassakin peilissä, samoin Glatterin rengasmainen holograafi-laser. Tarkistin noilla apuvälineillä parhaani mukaan apupeilin kulman ja näkymät sieltäkin olivat melko hyvin keskittyneitä. Tuon viimeisen kuvan mukaan voisi linjata myös apupeilin osoittamaan kohti tarkenninta, mutten tiedä onko siitä hyötyä tässä tapauksessa. Jos putken mekaaninen toteutus on kohdallaan tulisi tämän heijastusnäkymän olla keskeisesti myös tuonne tarkentimeen nähden. Tässä tapauksessa en tiedä kuinka nuo tulevat asemoitumaan keskenään kun säädän apupeilin kulmaa tähtitestissä ts. en tiedä minne päin tarkenninta tämän asennuksen optiikka on nyt linjattu, toivoakseni melko keskelle tarkenninta jotta tarkentimen sivuttaissäätövarat riittävät loppusäätöön.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 09-03-2015, 22:29:21
No niin, seuraavan selkeän sään tultua pääsin taas jatkamaan siitä mihin lopetin edellisviestini (päiväkollimointiharjoituksilla). Olin positiivisesti yllättynyt siitä kuinka lähelle oikeaa kollimointia tuolla tavoinkin päästiin. Tässä siis tähdet pelkillä päiväsajan visuaalisäädöillä kollimoituna:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage_pre227.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage_pre227.jpg/_full.jpg)

Yritin saada tuota oikean reunan epäsymmetriaa pois eilisiltana pelkillä apupeilin säädöillä, mutta en onnistunut siinä ja silloin pilvet tulivat keskeyttämään kollimoinnin. Oma kollimointituntuma tuosta oli sellainen, ettei tuossa tainnut olla edes apupelin säädöistä kysymys, vaan ennemminkin tarkentimen linjauksesta optiselle akselille. No, tänään pääsin jatkamaan tätä uudelleen tähtitaivaan alla, mutta säädin tätä ennen päivällä tarkentimen sellaiseen asentoon, missä sen valojakautuma olisi mahdollisimman tasainen flat-kuvissa. Kyllästyin illalla 1,5 tunnin kuluttua pimeän tulosta apupeilin kollimointiruuvien pyörittelyyn, kun sain säädöt siihen malliin että pääsisin kuvaamaan. (Keli oli vielä varsin hyvä tässä vaiheessa ennen pilvien tuloa.)

Nyt putki kuvaa erästä pallomaista tähtijoukkoa näillä säädöillä: (oikeassa reunassa pisaramaisia tähtiä)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage227.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage227.jpg/_full.jpg)

Ei ihan täydellistä vieläkään, mutta menköön kun kerran tuli kuvauskelpoisen selkeä kevät-yö :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jussi Koponen - 10-03-2015, 14:43:03
Kovaa touhua näiden GSO:n putkien kollimointi. Mielenkiinnolla odotetaan että mitä siitä pallomaisesta tähtijoukosta tulee (M13?)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: einari - 10-03-2015, 15:33:58
Oliko siis siinä pallomaisessa vain oikeassa reunassa kun minusta tuossa viimeisessä kuvassa oli pisaratähtiä vähän joka puolella ?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 10-03-2015, 17:13:03
Ei ollut M13, kun tykkään kuvailla pääasiassa niitä harvemmin kuvattuja kohteita (ks. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4198.msg129906#msg129906 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4198.msg129906#msg129906)).
Ja einari on oikeassa pisaratähtien suhteen; niitä on näemmä koko kuva-alalla mutta sangen pienikokoisia sellaisia :grin:

Kollimoinnista sen verran kerrottavaa että tarkentimen sijainti ja kallistus optisella akselilla vaikuttaa sekin hyvin paljon kuva-alan tähtien muotoon. En ole koskenut pääpeilin säätöihin lainkaan, vaan olen yrittänyt säätää apupeiliä ja tarkenninta parhaaseen mahdolliseen asentoon lopputuloksen kannalta. Tuollaiset tähtien pisaramuodot tulevat näkyviin vasta sitten kun kollimointitarkkuus loksahtaa kohdalleen alle 1"...2" tarkkuudella. Tätä heikommalla kollimoinnilla kuvan tähdet suttautuvat ensin pyöreiksi pallukoiksi ja sitten (kollimoinnin ollessa enemmän pielessä) tulee niitä soikeita yms. vinkuraisia (mielestäni ylikokoisia) tähtiä. Tässä alla mittaustulokset tuosta 227-kuvasta, millä tarkkuudella kuvasin sen pallomaisen tähtijoukon... (kollimaatiotarkkuus 0,8" ja silti pisaranmuotoisia tähtiä, wtf).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage227_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage227_measured.jpg/_full.jpg)

Ja tässä linkissä tähtien muodot, kun kuvaa valotetaan 10min ja 3,5 FWHM seeing suttaa samaiset tähdet: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/NGC2419_09032015_-002B_600s_1x1.jpg/_full.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/NGC2419_09032015_-002B_600s_1x1.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 11-03-2015, 21:11:41
Tämän illan lopputulema tässä alla ts. sainpahan CCD Inspectorista kollimointiin 0.0" virheen aikaiseksi ihan vain tarkenninta ja sen kallistusta säätämällä.  :shocked:
Pisaramaiset tähdet hävisivät kun linjasin laserilla tarkentimen sellaiseen paikkaan/kulmaan, missä säde tulee takaisin lähtöpisteeseensä. Tästä ja nolla-toleranssin kollimointituloksesta huolimatta kuva-alan oikea reuna on nyt heikompi kuin vasen ja kuva-alan kaarevuus pomppasi liki 30% tienoille. Olisikohan tässä tilanteessa tarkennin nyt oikeassa tasossa (kulmassa) optisen tason kanssa, mutta nyt tarkennin on vielä sivuttaissuunnassa väärässä kohtaa? Tällöin sen oikean reunan muuta kuva-alaa huonompi kuva parantuisi kun kameraa/tarkenninta siirtäisi sivuttain oikeaan suuntaan, eikä muuttaisi kameran/tarkentimen kallistusta. Tätä teoriaa vastaan sotii tosin tuo CCDI:n kaarevuusmittaus (Curvature), mikä on nyt keskitettynä ihan keskelle. :huh:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image190_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image190_measured.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage190.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage190.jpg/_full.jpg)

Ja nyt kuvataan vaihteeksi UMa:n NGC-pikkugalaksia (ja sen kaverina olevaa "pikkujuttua") näillä säädöillä...  :laugh:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: einari - 11-03-2015, 22:02:09
Minusta näyttää että tähdet näyttää symmetrisesti 'kehnoilta' reunaa kohti.
Eikös tässä flätteneri ollut ? Eli jos jotain niin säätäisin etäisyyttä siihen vaan (en tiedä onko mahdollista parantaa sillä ei nekään täydellisiä ole).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timo Kantola - 11-03-2015, 23:04:53
Mun pitää varmaan mennä optikolle, kun mä en nää tossa mitään parantamisen varaa..
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 12-03-2015, 00:42:03
Tasoitin on Astro-Physicsin CCDT67, mikä tuonee omat virheensä kuvaan. Sen etäisyydellä kennosta säädetään itse asiassa lyhennyskerrointa, eikä sen kennoetäisyys vaikuta suoraan kuvalaatuun. Jos yritetään ottaa käyttöön "suurempi" lyhennyskerroin (esim. 0.55x sen 0.67x:n sijasta), kapenee samalla käyttöön saatava kelvollinen kuva-ala, mutta muutoin tälle lyhentimelle ei ole olemassa optimietäisyyttä kennosta. Nyt lyhennyskerroin on 1320mm/2000mm=0,66x.

Tähtiä ja niiden muotoja on tullut tuijoteltua enemmän kuin soisin itsellenikin, mutta jatkan niin kauan kun voin erotella tekemäni säädön vaikutukset kuvaan ja tähtien muotoihin. Tässä on vähitellen valjennut sellainen seikka että RTC:n kuvalaatu taitaa olla luontaisesti aina "kollimointirajoitteista". Tarkoitan tällä sitä, ettei hyvälaatuisesta (esim 1/8 valoaallon) RCT-putkesta taida saada sen parempaa kuvaa kuin 1/4 valoaallon optiikalla tehdystä kiinalaisputkestakaan, koska 1/4 tarkkuuteen pääsykin on näin suuresti kollimoinnista kiinni. Epäilen näet sitä, etten voi tehdä niin pientä säätöä RCT-putkeeni, etteikö sen vaikutus näkyisi suoraan kuvassa. Kaikki tekemäni pienen pienet mekaaniset säädöt vaikuttavat nekin suoraan loppukuvan laatuun, joten en ihmettele yhtään kuinka hukassa olen ollut alkuvuosina tämän RCT:n kollimoinnin suhteen, kun en ole tätä huomioinut  :rolleyes:

Edellisen lauseen ymmärtää paremmin, kun kerron että tämän hetkiset kokeilut tarkentimen säätämisestä näyttävät vaikuttavan tähtien muotoihin vähintäänkin saman verran kuin apupeiliin tehdyt tarkkuussäädöt. Optiikan säätöihin en ole koskenut enää pariin päivään, koska luulen että niillä tipahdetaan tästä kuvalaadusta reilusti kaummaksi. Mutta tuota eroa kahden edelliispäivän kaarevuusmittauksissa ihmettelen yhä. Minusta noin 30% kaarevuusmittaus on yksin kertaisen "huono" tälle putkelle, koska olen saanut putkesta 20% mittauksiakin. Kaarevuusmittauksessahan mitataan kai FWHM-lukemien erot kulmista ja keskeltä ja 30% lukema kertoo kollimoinnin parantamisen varasta.

Lisään liitekuvan 720s valotuksesta ja sen FWHM-lukemista kuva-alan nurkissa ja keskellä. Oikea ylänurkka (tai reuna) on muita heikompi ja sen huomaa myös tuosta edellisviestin 15s testivalotuksestakin, jos kuvaa vierittää sivuttaissuunnassa laidasta laitaan. Tai ainakin itse huomaan... :wink:

PS. Tiedän että silmissäni on astigmaattisuutta silmälaseista huolimatta ja nyt ollaan jo melko lähellä sitä pistettä etten enää erota tekemieni säätöjen eroa. Ei aivan siellä, mutta hyvä jo näinkin!
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 12-03-2015, 06:35:43
Suosittelen ettet koske enää kollimointiin Timpe, tuo näyttää minusta aivan symmetriseltä. Kokeile sen sijaan mitä lyhentimen ja kameran välinen etäisyys vaikuttaa tähtien muotoihin. Vaikka lyhentäjä periaatteessa ei vaikuta, saattaa näin kuitenkin todellisuudessa olla.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 12-03-2015, 22:27:24
Tänä iltana en tehnyt mitään säätöjä putkeen, mutta siitä huolimatta sain testikuviini kovin erilaisia tähden muotoja. Asettelin pelkästään kameraa tarkentimeen eri asentoihin ja tähtien muodot muuttuivat sen mukaan kuinka kiristin kameraa/lyhennintä tarkenninputkessa kahdella kiristysruuvilla. Tarkentimena putkessa on tällainen (http://starlightinstruments.com/store/index.php?route=product/product&path=37_49&product_id=51) laatufokkari, minkä ei luulisi antavan periksi. Eikä se antanutkaan, sillä tähden muotojen erot tulivat kameran kiristämisestä tarkentimeen.

Tässä ensin malliksi sellainen kuva, millaisia haluaisin kaikkien putkesta saatavien kuvien olevan... (tuota varten asettelin kameraa kolmeen-neljään kertaan eri tavalla tarkentimeen).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage64_ok.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage64_ok.jpg/_full.jpg)

...mutta sitten samalla kameran lukituksella saankin goto-siirron jälkeen toiselta puolen taivasta (reilun 30 asteen päästä) tällaista jälkeä: (tähdet muotopuolia, verratkaa tätä seuraavan viestin testikuvaan)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage116_not_ok.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage116_not_ok.jpg/_full.jpg)

Kyllähän sitä kokeilisi ja tekisi analyyttistä "mikä vaikuttaa mihinkin" -testiä RCT:n kollimoinnista ja kuvaisi tähtitaivasta, mutta kun tässä pakassa on näemmä vieläkin mukana muutama jokerikorttikin :undecided: (=> Jätin putken kuvaamaan näillä säädöillä eli saahan tuostakin pinosta tehtyä jonkinlaisen loppukuvavirityksen, mutta tekisi mieli taas sanoa muutama painokelvoton sananen... argh!!! Pääpeilin pitimen taipumat on kai todennäköisin syyllinen tuohon käytökseen ts. yritänpä seuraavaksi kiristää tasaisesti niitä kolmea pääpeilin sivuttaistuennasta vastaavaa ruuvia kun kuvasarjani pääsee tältä yöltä loppuun.)

Edit: muokkasin viestiä vertailun helpottamiseksi...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 12-03-2015, 23:30:14
Ja tässä tilanne on taas ihan toinen (klo 23:05, kun kohde ylittää meridiaania). Voi kun saisi lukittua säädöt tähän asentoon!!! :grin:
(Kollimointikuvat ovat kaikki 15s valotuksia ja sikäli vertailukelpoisia keskenään, tämän tarkensin erikseen FocusMaxilla etäyhteydellä.)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage146_ok.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage146_ok.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage146_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage146_measured.jpg/_full.jpg)

Ei se paljoa anna periksi, mutta kumminkin joku siellä taipuu kun parin tunnin aikavälillä tulee näin erilaisia tuloksia! Oma veikkaus on massakeskittymässä eli pääpeilin asennossa...
Nämä vertailukuvat näyttävät RCT-putken potentiaalin ja sen haasteet oikeiden säätöjen löytämiseksi (eli en ole koskenut putkeen tai kameraan näiden kuvien välissä :wink:)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jussi Koponen - 14-03-2015, 13:57:02
Tuossa 12" mallissa saattanee olla tuota samaa pääpeilin asennon muuttumista (hyvin pienoista kylläkin). Peili on isompi ja painavampi ja vain kollimointiruuvien varassa.

Liekkö Pixinsight luotettava työkalu FWHM:n mittaukseen? Eilen näytti olevan hyvät seeingit.
Kuvassa 12" RC @ 1773mm lyhennettynä. FWHM näyttäisi 1.737, Binning 1:llä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 14-03-2015, 18:25:18
Vaikea sanoa, mutta luulisi sen osaavan tehtävänsä, jos vain käyttäjä osaa sitä käyttää oikein... :grin:
Tässä alla yhden kuvan mittauksia ensin PixInsightin työkaluilla ja sitten CCDI:llä.

PixInsight ja Subframe Selector (http://pixinsight.com/doc/scripts/SubframeSelector/SubframeSelector.html) skripti:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage621_PI_SF_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage621_PI_SF_measured.jpg/_full.jpg)

Sitten PixInsight ja DynamicPSF (http://pixinsight.com/doc/tools/DynamicPSF/DynamicPSF.html), jossa niksuttelin käsin tähtiä mukaan mittaukseen:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage621_PI_DPSF_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage621_PI_DPSF_measured.jpg/_full.jpg)

Lopuksi CCDI:n kollimointimittauksia, joissa FWHM-lukemat ovat sivuosassa:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage621_ok_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage621_ok_measured.jpg/_full.jpg)

Tällaista tähtikenttää tulee, kun CCDI:n lukemat ovat vaihteeksi 0,0" kollimaatioon ja vain 13,9% (!) kentän kaarevuudelle. Viime yönä täällä ei valitettavasti vain ollut yhtä hyvää seeingiä kuin toissayönä: (Kevättaivaalla on muuten melkoisen vähän tähtiä 15s valotuksella, jotta tuota voisi kutsua tähtikentäksi ;-)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage621_ok.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage621_ok.jpg/_full.jpg)

Vietin näet eilisillan kollimointiruuveja kiristellen, jottei ainakaan niitä tulisi tuota taipumaa. Sitten nappasin illan lopuksi yhden tähtikuvankin M3:sta, tämä oli noin 40 astetta zeniitistä alas itätaivaalla, joten putken kallistelun olisi pitänyt näkyä kuvassa. Noh, kyllä se näkyikin, mutta hiukan pienemmässä mittakaavassa kuin edelliskerralla. (Yksittäiskuvaa on kropattu ja skaalattu pienemmäksi ts. tälläkin kokoonpanolla pääsee vallan hyvin kuvaamaan tarvittaessa :smiley:)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M3_10_RCT_300s_crop_resize.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M3_10_RCT_300s_crop_resize.jpg/_full.jpg)

Tulevana yönä taidan yrittää vain kuvata, jollei ohut yläpilvisyys tai jokin muu hässäkkä RCT-putkeni kanssa tule esteeksi :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 14-03-2015, 21:59:56
Tulevana yönä taidan yrittää vain kuvata, jollei ohut yläpilvisyys tai jokin muu hässäkkä RCT-putkeni kanssa tule esteeksi :grin:

Tuli sitten sekä että... putki kuvaa parasta aikaa ja tuli hässäkkää eli omat yksityiset laitepäivät tämän putken kanssa... :undecided:
Pitänee näet purkaa tämä putki taas kerran ja rakentaa pääpeilinpidintä uusiksi, jotta alla olevan kuvan mukainen taipuilu loppuisi. Mutta sitä ennen pitää tämän illan lopuksi ottaa se ikuisesti lupaamani testikuva ilman CCDT67 lyhennintä, jotta voidaan sulkea pois lyhentimen vaikutus tähän ongelmaan. Alla siis erot zeniitistä kuvatun kuvan ja 30 astetta sieltä alemmas itään kuvatun kuvan välillä (peräkkäiset 15s kuvat, vain putken asentoa muutettu).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImageCollimationDifference.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImageCollimationDifference.jpg/_full.jpg)

Putkella pääsisi tähän kuvalaatuun (ja vielä hiukan parempaankin!), jos sen peilit saisi vain pysymään paikoillaan:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage60best.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage60best.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 15-03-2015, 17:37:04
Pitänee näet purkaa tämä putki taas kerran ja rakentaa pääpeilinpidintä uusiksi, jotta alla olevan kuvan mukainen taipuilu loppuisi. Mutta sitä ennen pitää tämän illan lopuksi ottaa se ikuisesti lupaamani testikuva ilman CCDT67 lyhennintä, jotta voidaan sulkea pois lyhentimen vaikutus tähän ongelmaan.

Lyhennin on kunnossa eikä aiheuta tätä taipuilua.

Aloituskuva zeniitistä:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_2000mm_zenith_reference.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_2000mm_zenith_reference.jpg/_full.jpg)

Kieputus taivaalla itään + etelään ja paluu takaisin zeniittiin:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_2000mm_zenith_result.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_2000mm_zenith_result.jpg/_full.jpg)

Lopputulos yhteenvetona:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_2000mm_test.jpg/_full.jpg)

Joku siellä pääsee taipumaan eli putki pitää nykytilanteessa kollimoida kuvaussuuntaansa...  :undecided:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 15-03-2015, 18:31:31
On se vaativa tuo RC että tekisi sellaisen kuvan kuin sen pitäisi.  :sad:

Omassa Newtonissa on vieläkin voimassa 2 vuotta sitten tehty kollimointi ja visuaalisesti piirtää aika hyvin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 16-03-2015, 22:30:58
Newtonin kollimointi nyt onkin helppoa, kun siinä on optiikassa tasopeili ja parabolinen pääpeili vastakkain, jolloin säätötoleranssit ovat F5...F8 perusputkissa sangen väljiä. RCT:ssä on vastakkain kaksi hyperboloidia, joiden pienetkin kohdistusvirheet näkyvät heti kuvassa radikaalina kuvalaadun heikkenemisenä. Ymmärrän hyvin, ettei RCT:tä suositella vasta-alkajan putkeksi ja välillä on vaikeuksia ymmärtää miksi edes harrastuksessaan edistyneempien tulisi kiusata itseään mokomalla laitetyypillä :grin:

Purin tänään putken taas kertaalleen osiksi pääpeilin osalta ja epäilin näiden pikkutaipumien syyksi pääpeilin tuentaa kuudella silikonitäplällä sivuiltaan. Tästä oli joskus muinoin juttua tässä samassa ketjussa, kun jäykkä originaalisilikoni oli murtunut jostain syystä yhdeltä sivultaan.
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_silkonikiinnitys.jpg/_bigthumb.jpg)

Vaihdoin tuolloin kolmen pisteen tilalle kuusi silikonipistettä, mutta käytin tehdastekoista elastisempaa silikonia.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_peilin_silikonikiinnitys_korjaus.jpg/_bigthumb.jpg)

Lisäsin tänään silikonin kiertämään peiliä ympäri kauttaaltaan tuohon peilin ja pitimen välisen uran yläreunaan. Katsotaan kuinka tuo vaikuttaa kuvaan kun silikoni on kokonaan kuivunut. Nyt puolikuivalla silikonilla taipuilu on vähentynyt melkein kokonaan pois eli etelään suunnaten pääsi kuvaamaan ilman kollimointi-lisäsäätöjä. Jollei toimi, niin sitten pitää kaivella nuo pois ja vaihtaa tilalle jokin muu perus kph-silikonia jämäkämpi tuentamateriaali. Liitekuvasta näkee samalla kuinka erilaiset lukemat saadaan CCDI:llä LRGB-kanaviin, mutta toisaalta kanavien kesken lukemat pysyvät vakaina eli kuva pysyy stabiilina ajan funktiona (esim. G kanavan kollimointitarkkuus nyt 2,5"...2,6"). Kuvan taustalla lisäksi muutamia tähtiä 100% näyttötilassa...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 17-03-2015, 18:57:36
Tässä vielä tarkempi analyysi viime yöltä, sillä olin klo 22:30-01:00 välisen ajan hieromassa/mittaamassa kollimointiasioita kuntoon (alkuillan kuvauskohde meni tuolloin puiden taakse piiloon).

Ensin siis testiä putken taipumista kun tein RCT:lle viime yönä samanlaisen taipumatestin kuin tein pari päivää sitten (2000mm polttovälillä). Nyt paketissa oli mukana normaali kuvauskokoonpano eli Astro Physics CCDT67 lyhennin ja 15 valotuksia ympäri taivasta (zeniitti-etelä-itä-zeniitti järjestyksessä). Idän suuntaan näytti olevan pientä taipumaa, mutta meneekö tuo jo taipumatolerassien sisälle? Huomionarvoista on että tässä testissä zeniitissä palattiin samaan tilanteeseen, mistä lähdettiin liikkeellekin.  :smiley:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_changes_up_south_east.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_changes_up_south_east.jpg/_full.jpg)

Sitten tein testiä zeniitissä kuinka putken kuva muuttuu kun kamera/lyhenninyhdistelmää kiinnitetään Feather Touch:in tarkentimeen. Tuossa on pieni pelivara kuinka kiristät 2" holkin 2" tarkenninputkeen kahdella ruuvilla, joista toinen on kiristyspannan takana. Näyttäisi siltä, että tämä kiinnitystoleranssi aiheuttaa vähintään saman verran heittoa tähtien muotoihin kuin tuo ympäri taivasta tapahtuva putken pyörittely. Keskimäärin muutokset ovat pieniä, jos pyrin kiinnittämään kameran tarkentimeen huolellisesti sitä eri puolilta tasaisesti kiristäen ja samalla tarkenninputkea vasten painaen. Tuo kuvassa näkyvä huonoin tähtien muoto tulee, jos kamera kiristetään paikalleen vain tuolla kiristyspannalla puristamalla, jolloin se puristuu tarkenninputkeen sormituntumallakin vinoon. Yhteenvetona edellisestä kameran kiinnittämisellä tarkentimeen on väliä ja kameran asento on syytä varmistaa testikuvilla ennen varsinaisen kuvaamisen aloittamista!

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_changes_in_the_focuser.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_changes_in_the_focuser.jpg/_full.jpg)

Yritin saada samalla kokonaiskollimointia samalla parhaaseen mahdolliseen tikkiin ja tässä alla on nyt nurkkia myöten kohtuullisen hyvä 99% tulos mitattuna...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage355_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage355_measured.jpg/_full.jpg)

Ja tässä sama tähtikenttä mitattuna kun kuvaa on valotettu viisi minuuttia (300s, lukemattomia himmeitä galakseja UMa tähtien taustalla ;) ja seeing levittää tähtiä suuremmiksi pallukoiksi. Voit verrata tätä 300s valotusta 15s testivalotukseen, sillä mittaustähdet ovat kummassakin samat :wink:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage357_300s_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage357_300s_measured.jpg/_full.jpg)

Ja tässä taas samainen 300s kuva CCD Inspectorin mittauksilla nähtynä ts. se mikä näyttää hyvältä visuaalisesti, ei ole ihan niin hyvä CCDI:n mittaamana. :tongue:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage357_300s_CCDI_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage357_300s_CCDI_measured.jpg/_full.jpg)

Pitää siirtyä seuraavaksi kestotesti-vaiheeseen eli kuvailla tähtiä normaaliin tapaan ja katsoa kuinka putken kollimointi pysyy paikallaan normaalikäytössäni, jossa kuljettelen sitä varastoon ja takaisin jalustalle kuvausöiksi. Mittausarvoissa kuva 355 on 15s valotus ja 357 vastaavasti 300s valotus, ei muutoksia putken säädöissä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 21-03-2015, 21:07:12
Lyhyesti väliaikatietoja eli tämä projekti näyttäisi nyt melko valmiilta :cool:
Otan putken varastosta, vien jalustalle, kiinnitän kameran ja otan viisi testikuvaa zeniitistä ja kaikki näyttää olevan ok.
Tässä yksittäinen tähtikuva 15s valotuksella...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage18_21032015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage18_21032015.jpg/_full.jpg)

Ja tässä viiden kuvan keskiarvomittaukset...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10RCT_CCDT67_measured_21032015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10RCT_CCDT67_measured_21032015.jpg/_full.jpg)

Curvature: 17,6% - 25,8%
Collimation: 0,0" - 3,0"
FWHM: 1,87" - 2,14"

Tuossa taidetaan pyöriä CCD Inspectorin mittaustoleranssien sisällä, sillä en tehnyt putkelle mitään noiden viiden testikuvan välillä ja siitä huolimatta CCDI antaa tuollaisen vaihteluvälin mittauksiin. Tai sitten paikallisseeingin vaihtelut vaikuttavat tuon verran mittaustuloksiin. CCDI antaa kumminkin  pilkulleen samat lukemat sekä kuvausläppäristä että tästä pöytäkoneelta mitaten ts. se on mielestään varma tuloksista. Niin tai näin, tuon perusteella ei kannata lisäsäätöjä enää toistaiseksi tehdä. Kun kevät tästä valostuu, yritän saada pääpeilin pitimen ympärillä olevat kiristysruuvit vielä tiukemmin puristamaan peilinpidintä sivuttaisssuunnassa. Mutta se on nykyistä lämpimämmän kelin hommia, eikä hyvää kuvausaikaa kannata hukata tämän enempää :wink:

Mainitsin joskus, että käänsin tästä putkesta ne kolme pääpeilin pohjaan puhaltavaa puhallinta toisin päin eli siis imemään ilmaa pois putkesta. Olen nyt käyttänyt näitä puhaltimia myös kuvausten aikana, koska olen sitä mieltä että tämä vaikuttaa kuviin saataviin FWHM-lukemiin. Tässä RCT:ssä käy nyt tasainen ilmavirtaus putken suusta alas pääpeilille ja ilmavirtaus imetään peilin takaa puhaltimilla putkesta ulos. Olen näet vahvasti sitä mieltä, että kun ilmavirralla on selkeä suunta valon kulkutiellä, niin se parantaa putkiseeingiä ja sitä kautta loppukuvalaatuakin. Edes tuuletinvärinöistä ei näyttäisi olevan haittaa, vaikka ajan niitä +12V jännitteellä ja puhaltimet "huutavat" täysilllä :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 30-03-2015, 20:43:36
Unohtui kirjata tänne ylös että tuli edelliskerralla tehtyä uuden hiilikuituputken lämpötila-muutosmittaus. Otin ensimmäiset testikuvat klo 19:48-19:55 välisenä aikana ja yön lopuksi otin toiset testikuvat klo 02:46-02:49 välisenä aikana. Tuosta tuli siis noin 6h 45min pituinen mittausjakso, jonka aikana RCT:n hiilikuituputki olisi voinut muuttaa pituuttaan mennen tullen ja silminhavaittavasti näiden kahden testikuvan välissä. Noh, saatte tulkita muutoksen tästä alla olevasta vertailukuvasta :wink: (Putkea ei siis ole tarkennettu tuossa välissä.)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_temp_change_in_6h54mins.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_temp_change_in_6h54mins.jpg/_full.jpg)

Putken tarkennuksessa tapahtunut muutos taitaa nyt jäädä seeingin vaihtelun suuruiseksi eli sen voi jättää lähes huomiotta, jos tuon oikein tulkitsin. Tuollainen hiilikuituputken pitääkin olla eikä alumiinikiskoilla/pannoilla päistään kiinni pultattu ja lämpötermisesti alumiiniputkea lähestyvä, kuten GSO asian hoitaa tämän RCT:n tehdasversiossaan...  :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: kurppa - 07-04-2015, 19:53:09
itekki ku pitemmän aikaa seurannu tätä timpen kollimointi projektia. Niin aloin miettiin et jos kerta perus RC putken kollimointi on noin haastavaa puuhaa niin mitenhä mahtaisi ärräpäät lennellä ku kohteeksi otetaan Pro tason laite? :)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Murtsi - 07-04-2015, 22:31:58
Tässä on nyt tainnut käydä sillä lailla että nyt Timpellä alkaa olla pian se pro tason laite  :grin:

Paremman tason laitteita ei tarvitse viritellä tähän tyyliin koska kaikki on otettu huomioon jo tehtaalla, niihin riittää sitten pelkkä peruskollimoiti.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: pepa - 07-04-2015, 23:14:41
Mutta täähän on harrastusta. Kiva värkkäillä, rakennella ja saada kokemusta miten laitteet toimii. Nyt on Rovaniemellä pitkästä aikaa tosi puhdas taivas. Taidan newtonia ulkoiluttaa.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 08-04-2015, 23:37:44
Murtsi ja pepa tuossa jo kommentoivatkin olennaisimmat. RCT:n kollimointihaaste tuli otettua vastaan ja myöhemmin selätettyäkin, kun opin RCT-putken säätötoleranssien pienuuden kaikissa mahdollisissa paikoissa. Kollimointi muuttuu vielä nytkin hitusen kun putkea kääntelee ympäriinsä, mutta varastokuljettelun se kestää ihan hyvin. Tämä viittaa pääpeilin silikonien suuntaan, mutta kuvaillaan nyt tällä säädöllä kun nuo toleranssiheitot jäävät loppupinossa miltei näkymättömiin. Ja kuten Murtsi sanoi, niin ongelmana on lähinnä putken mekaniikan heikkoudet, jotka eivät oikein tule juttuun RCT-putken tarkkaakin tarkemman kollimointivaatimuksen kanssa. Kokemusta tämän kanssa on saanutkin ihan riittämiin ja ainakin sen olen oppinut, ettei GSO:n Truss Tube Astrograafissa (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p6512_TS-12-inch-f-8-Ritchey-Chretien-Astrograph---carbon-truss-tube.html) ole mitään muuta sisältöä kuin samat tehtaan suunnitteluvirheet entistä koreammassa paketissa. Saisivat GSO:lla keskittyä parantelemaan oikeasti putken mekaniikkaa, eikä sen ulkoasua! :grin:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 22-07-2015, 22:11:05
GSO on viimeinkin "myöntänyt" suunnittelumokansa tarkentimen kiinnityksessä pääpeilin pitimeen tai ainakin tehnyt sen epäsuorasti uusissa Truss-runkoisissa 14" ja 16" RCT-putkissaan, kun on muuttanut näiden rakennetta tuosta kohdasta :grin: Esim. TS:n sivuilta löytyvässä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p6685_TS-16-inch-f-8-Ritchey-Chr-tien-Astrograph---carbon-truss-tube.html) 16" mallissa kuvataan tarkentimen kiinnitystä tällä tavoin:
"Redesigned back plate, decoupling of the focuser from the telescope with seperate collimation." (TS:n kuva tässä (http://www.teleskop-express.de/shop/Bilder/shop/ts-ritchey-chretien/rc-16-inch-focuser-1000.jpg))

Jenkeissä näitä RCT-putkia myydään Astro-Tech tuotemerkillä, joten Astronomicsin myymässä 14" kokoisessa (https://www.astronomics.com/astro-tech-14-f8-carbon-fiber-truss-ritcheychrtien_p20181.aspx) AT RCT-mallissa on myös sama rakennemuutos:
"The newly designed focuser attachment collar is bolted rigidly to the back plate of the AT14RCT, completely independent of the primary mirror and baffle tube. This allows it to be collimated separately from the primary and secondary mirrors if needed, using an optional #FCR1012 focuser collimating ring."

Parempi myöhään (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg109272#msg109272) kuin ei milloinkaan, sanoisin... eli jospa sama suunnittelumokan korjaus tulisi jatkossa myös pienempiin 6"...12" RCT-malleihinkin. :tongue:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 20-08-2015, 12:52:09
Olen kuvaillut ds-kohteita GSO:lla viime yöt läpeensä ja tehnyt siinä sivussa hämäräaikana (aamu/iltayöllä) erilaista lisätutkimusta putken ja sen osien käyttäytymisestä.
Tässä ketjussa kyseltiin joskus AstroPhysics CCDT67:n osuutta mahdollisiin kollimointiongelmiin, mutta nyt voin vahvistaa ettei sen vaikutus tähtien muotoihin ole kuin suhteellisen mitätön. (CCDT67:n linssistö saattaa olla hitusen verran vinossa, mutta sen vaikutus hukkuu mm. kameran kiinnitystoleranssien sekaan eli siihen kuinka kiristän kameran 2" Starlight Instruments Feather Touch tarkentimeen.) Tässä alla testikuvia niille jotka haluavat nähdä 360 asteen pyörityksen tähtitaivaasta ja tutkia tähtien muotoja ympäri kuva-alaa. :wink:

Kamera alkuasennossa:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage19_camera_focuser_ok_rotated_0.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage19_camera_focuser_ok_rotated_0.jpg/_full.jpg)

Kameraa käännetty tarkentimessa 90 astetta:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage21_camera_focuser_rotated_90.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage21_camera_focuser_rotated_90.jpg/_full.jpg)

Kameraa pyöritetty 180 astetta:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage22_camera_focuser_rotated_180.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage22_camera_focuser_rotated_180.jpg/_full.jpg)

Ja 270 astetta:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage23_camera_focuser_rotated_270.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage23_camera_focuser_rotated_270.jpg/_full.jpg)

Edellisten lisäksi sopii hyvin kuva, jossa olen kiinnittänyt kameran hiukan eri tavalla tarkentimeen. Tarkentimessa (http://starlightinstruments.com/store/index.php?route=product/product&path=37_49&product_id=51) on kaksi ruuvia 90 asteen kulmassa ja toinen on kiristyspannan takana ja toinen puristaa suoraan okulaariholkissa olevaa CCDT67 korjainta (teflon-padillä). Nämä sallivat pienen kallistuseron kameran asentoon ruuveja eri tavalla kiristettäessä ja tämä näkyy tällä tavoin loppukuvassa (vertaa tätä lähtökuvaan 0-kallistuksella). Loppupäätelmä tähtien muotoja tarkasteltaessa: RCT-putkessa kameran asento tarkentimessa on merkittävä asia kokonaiskuvalaadulle olemattomien kollimointitoleranssien takia!

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage20_camera_focuser_rotated_0_tilted.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage20_camera_focuser_rotated_0_tilted.jpg/_full.jpg)

Tuon jälkeen tein kallistustestit putkea ympäri taivasta pyöritellen ja samalla testikuvia ottaen. Tästä nakyy hyvin taipuuko jokin kuvausjunassani, joten taas lisää testikuvia... :tongue:

Lähtökuva zeniittiin kuvaten:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_72_zenit.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_72_zenit.jpg/_full.jpg)

Putki osoittamaan 0-deklinaatioon etelään: (kuvan tarkennus muuttuu hiukan, muutoin ok)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_73_south.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_73_south.jpg/_full.jpg)

Putki lounaaseen (en pääse kuvaamaan länteen, tarkennus palautui kohdalleen):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_74_southwest.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_74_southwest.jpg/_full.jpg)

Putki itään (tähtien muotoihin lievää soikeutta):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_75_east.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_75_east.jpg/_full.jpg)

Ja putki pohjoiseen (vaativin pyöritys normaaliin kuvaussuuntaan nähden, tähdet vähitellen enempi "kuralla" muodoiltaan):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_78_north.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_78_north.jpg/_full.jpg)

<Huokaus> Vieläkin tuo taipuu hitusen verran ja nyt syyllisen etsintä jatkuu pääpeilinpitimestä (kuten arvelin tuolla aiemmin ja kuten Jussi päätteli tuolla GSO RCT 12" ketjussaan).

Lisäsin tänään silikonin kiertämään peiliä ympäri kauttaaltaan tuohon peilin ja pitimen välisen uran yläreunaan. Katsotaan kuinka tuo vaikuttaa kuvaan kun silikoni on kokonaan kuivunut. Nyt puolikuivalla silikonilla taipuilu on vähentynyt melkein kokonaan pois eli etelään suunnaten pääsi kuvaamaan ilman kollimointi-lisäsäätöjä. Jollei toimi, niin sitten pitää kaivella nuo pois ja vaihtaa tilalle jokin muu perus kph-silikonia jämäkämpi tuentamateriaali.

Vahdoin siis pääpeilin kiinnitykseen paremman kiinnitysmateriaalin, joten nyt testataan kuinka Casco SuperFix (http://www.casco.fi/index.php?contentID=124&productID=783) pitää peilin paikallaan pitimessä. Tämä tökötti on kuivuessaan selvästi jämäkämpää kuin tavallinen silikoni. Ja jos syyllinen ei olisi tuossa peilin tuennassa pidinkuppinsa, niin sitten tein pidinkupille kolmen pisteen sivuttaislisälukitukset M8 pulteilla. Tässä pari kuvaa selventämään asiaa:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_primary_mirror_cell_supports.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_primary_mirror_cell_supports.jpg/_full.jpg)

Pääpeilinpidintä kiskotaan nyt kolmeen eri suuntaan noilla M8 pulteilla, jotka pääsevät liikkumaan teflon-pädillään ylös-alas kollimointiruuvien liikkeen mukaan (tuolla on siis pulttia varten kierre pääpeilin kupissa):
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_primary_mirror_cell_support.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_primary_mirror_cell_support.jpg/_full.jpg)

Näillä kolmella pultilla saan myös asemoitua pääpeilin  paikalleen keskelle hiilikuituputkea ja tämä korvaa ne kolme puskuruuvia joilla olin aiemmin yrittänyt tukea peilinpidintä sivuttaissuunnassa (en lähtenyt talvella laiskuuttani purkamaan putkea telakalle pariksi päiväksi, mutta nyt sekin fiksaus tuli tehtyä). Tässä on näet jonkin aikaa ollut tilanne, että RCT:n kollimointi sujuu rutiinilla "putki osissa" tilanteesta "putki kuvauskunnossa" tilanteeseen eli se ei tuota ongelmaa, kun vain GSO:n mekaniikka saadaan iteroitua/vatuloitua/modattua  RCT-optiikan vaatimalle tarkkuustasolle :grin: Tämä kiinalais-RCT-putki on siis täyttänyt oppimistarkoituksensa varsin hyvin  :grin:

Hymyilyttää, kun jenkit tekevät perästä kaikenlaista samanlaista tuunausta ja kyselevät kollimointiapua AT RCT-putkiinsa samoin kuin allekirjoittanut on tehnyt tässä vuosien mittaan :rotfl:
http://www.cloudynights.com/topic/509460-daytime-collimation-of-a-cassegrain-scoperc/ (http://www.cloudynights.com/topic/509460-daytime-collimation-of-a-cassegrain-scoperc/)
http://www.cloudynights.com/topic/508959-at12rc-issues/ (http://www.cloudynights.com/topic/508959-at12rc-issues/)
http://www.cloudynights.com/topic/506196-collimating-an-astro-tech-at6rc/ (http://www.cloudynights.com/topic/506196-collimating-an-astro-tech-at6rc/)
http://www.cloudynights.com/topic/506396-best-laser-collimator-for-a-t-rc-optical-design/ (http://www.cloudynights.com/topic/506396-best-laser-collimator-for-a-t-rc-optical-design/)
http://www.cloudynights.com/topic/467070-gso-ritchey-chr%C3%A9tien-collimation/ (http://www.cloudynights.com/topic/467070-gso-ritchey-chr%C3%A9tien-collimation/)
http://www.cloudynights.com/topic/506774-rc08-collimation-help/ (http://www.cloudynights.com/topic/506774-rc08-collimation-help/)
(tuossa vain viimeisimmän kuukauden saldo CN-foorumilta)

Ai niin, taas kerran näkyi kolmiomaisia tähtiä näiden säätötouhujen lomassa:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_188_triangle_stars.jpg/_full.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image_188_triangle_stars.jpg/_full.jpg)
Tuo on ilmeisesti sopiva yhdistelmä koma-virhettä ja astigmaattisuutta sotkettuna toisiinsa, mene ja tiedä tuota, mutta tuo on sangen veikeän näköistä tähtikenttää...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jussi Koponen - 20-08-2015, 21:56:26
Pyörititkö muuten koko tarkenninta vai kameraa tarkentimessa näihin uusiin testikuviisi?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 20-08-2015, 22:04:34
Ihan käsipelillä pyörittelin kameraa tarkentimessa ja lukitsin sen joka kuvaa varten uudelleen noilla ruuveilla. Käytännössä noiden CCDT67 testikuvien erot johtunevat osaltaan myös kameran kiristyseroista tarkentimessa. (Mulla oli se kiinteä jalustatolppa, muttei muuta observatoriota sen ympärillä kuvausputkelle ts. allekirjoittaneen ei kannata viritellä liian kiinteitä kuvaussysteemeitä, koska ne joutuu aina purkamaan aamuyöstä pois.)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 21-08-2015, 11:56:55
Vaihdoin siis pääpeilin kiinnitykseen paremman kiinnitysmateriaalin, joten nyt testataan kuinka Casco SuperFix (http://www.casco.fi/index.php?contentID=124&productID=783) pitää peilin paikallaan pitimessä. Tämä tökötti on kuivuessaan selvästi jämäkämpää kuin tavallinen silikoni....clip...
...kun vain GSO:n mekaniikka saadaan iteroitua/vatuloitua/modattua  RCT-optiikan vaatimalle tarkkuustasolle...

Lisätään vielä listaan yksi verbi lisää eli "tupeloida" :tongue:
Pääpeilin kiinnityksessä pidinkuppiinsa SuperFixillä sen reuna jäi aavistuksen painamaan yhtä pidinkupin metallireunan koroketta vasten ja putkesta saatu kuva oli sitä myöten täysin kuralla. -> Irroitin pitimestä massat pois, siirsin peiliä vajaan millin ja massasin sen takaisin paikalleen, mutta nyt jättäen pitimen reunoille joka puolelle noin millin välykset. Vähensin samalla massapisteiden määrän kolmeen, koska tuo SuperFix kuivui melko jäykäksi, mutta vielä elastiseksi liimaksi. Tuosta tupeloinnista tuli projektiin turha kahden illan hukka-aika  :sad:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 25-08-2015, 20:53:37
Uudelleen tehdyn pääpeilin kiinnityksen jälkeen taipumistestin tulokset alkoivat näyttää niin hyviltä, ettei sieltä suunnalta pitäisi olla odotettavissa suuria yllätyksiä. Tapahtuu vain pieniä muutoksia tähtien muotoihin kun putken asento muuttuu 70 astetta taivaalla suuntaan tai toiseen zeniitistä. Tässä malliksi testikuvakollaasi zeniittitähdistä ja sitten etelästä meridiaanilta kuvatuista...

(zeniittikuva)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Test_image_zenit.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Test_image_zenit.jpg/_full.jpg)

(eteläkuva)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Test_image_south.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Test_image_south.jpg/_full.jpg)

Sitten viimeinen jäljelle jäävä asia eli kollimointitarkkuus. Nyt olen jossain 2"...5" "Collimation" ja "Curvature" 20%...30% lukemissa kollimoinnissa (FWHM 2"...3" = kalibroimaton lukema, joka on vertailukelpoinen ainoastaan omien mittausteni kanssa). Yleensä testikuvissa jokin yksittäinen kuva-alan nurkka on jäänyt muita hiukan pehmeämmäksi tähtien muodoilta eli siellä tulee enemmän soikeita tähtiä. Lopetin säädöt su-ma yönä joskus 03:02 tienoilla, kun satuin saamaan nurkat tasapainoon keskenään. Toisin sanoen kaikissa nurkissa oli saman suuruinen virhe ja muualla kuva-alalla tähtien muodot olivat pyöreitä (eivät pieniä kolmioita, viivoja, neliöitä tai jotain muuta eksoottista).

Tässä mittaustuloksia tuolta illalta: ("kadonnut aikaväli" tuossa keskellä kului normaaliin ds-kuvaukseen :wink:)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_CCDI_measurement_range_8_2015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_CCDI_measurement_range_8_2015.jpg/_full.jpg)

Olen kertonut joskus siitä ilmiöstä kun peilien kollimointi napsahtaa 100% kohdalleen ja tällöin kuva terävöityy ikään kuin silmissä (verrattuna edelliseen testikuvaan). Sain tuona iltana muutamaan kertaan tämän ilmiön näkyviin, mutta joka kerralla kuva-alan nurkkiin jäi vielä hitusen parannettavaa. No, nyt kuva-alan keskitys on kohdallaan ja virheet nurkissa liki samassa suuruusluokassa. Luultavasti katson tämän jälkeen muuttuuko tilanne seuraavana kuvauskertana ja onnistunko naksauttamaan kollimoinnin kohdalleen siten, että kuvan tähdet terävöityvät alla näkyvällä tavalla. Jos tämä onnistuu vaikka kameran asentoa tarkentimessa muuttamalla, niin hyvä sitten. Muutoin tehdään taas hämärä-kelissä niitä "mikrosäätöhipaisuja" eri kollimointiruuveihin, kunnes koittaa täysin pimeät kuvauskelit... :cheesy:

Tässä siis ero 95% ja 99% kollimoidun RCT-putken välillä: (Tai mistä sitä tietää, jos seeing rauhoittuu täysin lyhyinä hetkinä ja näkyy tuolla tavoin... Toisaalta teen kumminkin pieniä kollimaatiomuutoksia testikuvien välissä ja luotan siihen että nämä näkyvät kuvissa tällä tavoin.)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_collimation_target.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_collimation_target.jpg/_full.jpg)

Hupinsa kullakin eli hauskaa puuhaa tällainen RCT:n tarkkuuskollimointi, jossa haetaan putkesta sitä absoluuttisen parasta suorituskykyä... :rotfl:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 02-09-2015, 19:46:12
Tuli taas hierottua RCT:n kollimointia pikkuisen paremmaksi eli hassua kun nuo tähdet tuntuvat pienenevän kooltaan kuin se kuuluisa "pyy maailmanlopun edellä" :grin:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/01092015_CCDImage404.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/01092015_CCDImage404.jpg/_full.jpg)


Pienimmät tähdet tuossa 15s testikuvassa alkavat jo lähestymään kennon kuumia pikseleitä, joten en lähtenyt siivoamaan kuvaa millään tavalla kuumista pikseleistä ts. tuossa on MaxIm DL:n automaattivenytys FITS-kuvasta ja tallennettuna JPG-muotoon. Tuon kuvan mediaani-FWHM on PixInsightilla mitaten tässä (ja jos kamerasysteemin pikseliresoluutio taivaalta on jotain 0,83"/pix, niin alle kahden kaarisekunninhan tuossa jo mennään, jos tämän oikein ymmärrän):

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/01092015_CCDImage404_PixInsight_measured.jpg/_full.jpg)

Nykysäädöillä myös FocusMaxin V-curve -ajon V:n kärki alkaa osumaan lähelle mitta-asteikon keskipistettä, kun se on aikaisemmin ollut selvästi sen vasemmalla puolen. Olisikohan tuossa nyt viimein sellainen tilanne, että putken mekaaninen akseli osuu onnekkaasti keskelle tarkenninta ja tämä akseli on nyt lähes saman suuntainen optisen "pääpeili-apupeili" -akselin kanssa?

Eikä tuo mokoma ole vieläkään kunnolla säädöissä, jos CCD Inspectorin säälimätöntä laaduntarkkailua uskotaan!

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/01092015_CCDImage404_CCDI_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/01092015_CCDImage404_CCDI_measured.jpg/_full.jpg)

Vasen 3D-kaarevuuskuva näkyy tuossa kuva-alan sivulta päin ja siitä näkee hyvin miksi kuva-alan kaarevuus on vielä turhan suuret 28,9% ja minnepäin kokonaiskollimointi on pielessä. Hyvä puoli putken nykykokoonpanossa on, että kollimointi pysyy siinä mihin sen edellisiltana säädän. Voin siis jatkaa säätöjä suunnilleen siitä mihin jäin edellisiltana, vaikka kuljetan putkea aina käytön jälkeen takaisin kylmävarastoon eli lisätyö putken mekaniikan kanssa kantaa hedelmää :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 03-09-2015, 20:26:58
Vasen 3D-kaarevuuskuva näkyy tuossa kuva-alan sivulta päin ja siitä näkee hyvin miksi kuva-alan kaarevuus on vielä turhan suuret 28,9%...

Otin vielä tuosta 404 kuvasta keskeltä 0,67x croppauksen (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/01092015_CCDImage404_0_67x_crop.jpg/_full.jpg), jotta näkisin kuinka kuva-alan kaarevuus tippuu ilman tuota 0,67x lyhennintä. Tästä näkee hyvin kuinka tuollainen 0,67x lyhennyskerroin hyödyntää kiinalais-RCT:n ei-niin-tasaisen kuva-alan vähintäänkin 110%:sti eli kaarevuuslukemat ovat lähtökohtaisesti suuria tuon takia ja kollimointivaatimus kertaluokkaa lyhentämätöntä RCT:tä suurempi.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/01092015_CCDImage404_0_67x_crop_CCDI_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/01092015_CCDImage404_0_67x_crop_CCDI_measured.jpg/_full.jpg)

Pääsisi näet paljon helpommalla, jos tyytyisi kuvaamaan esim. 0,8x lyhennyksellä (1600mm / f6.3)  :huh:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 13-10-2015, 15:45:56
Olen tässä syksyn mittaan kuvaillut tähtitaivasta puskuriin huonoja sadekelejä varten, mutta siinä sivussa on tullut tutkittua myös RCT:n kollimointiakin.
(Ei varmaan yllätys kenellekään... :grin:)

En muista olenko näyttänyt tätä linkkiä aiemmin tässä ketjussa, mutta se on huomion arvoinen (joku on mittaillut samanlaista RCT-putkea interferometrilla ja muutenkin tutkinut GSO RCT:n saloja perusteellisesti):
http://interferometer-tests.blogspot.nl/2013/06/2542000-10-ritchey-chretien-gso.html (http://interferometer-tests.blogspot.nl/2013/06/2542000-10-ritchey-chretien-gso.html)
Lainaan tuolta kohdan, jossa on tutkittu myös apupeilin ja pääpeilin välistä etäisyyttä:
"Like all Cassegrain Systems, in the Ritchey-Chrétien ist the spherical aberration is dependent on the distance primary to secondary, there is only one optimal distance. "
No, tuota piti tutkia omassa putkessakin, kun web-sivun tekijä kirjoitti avuliaasti tällaisen taulukon:
"Here are the resulting Strehl values, distances given are from secondary holder to spider (means I changed the secondary only, inverse to mirror distances):
6mm - 99%
8mm - 99%
9,5mm - 98%
12mm - 93%
14mm - 79%
With decreasing distance secondary to primary, the undercorrection increases. Interesting, there is no linear behaviour, first it goes slightly off, then rapid."


Eli mitä lähemmäksi pääpeiliä apupeili työnnetään kollimointiruuveilla, sitä heikompi kuvalaatu putkesta saadaan. Tuon taulukon mukaan etäisyydet apupeilin ristikosta apupeilin pidinkupin taustaan olisi syytä pitää melko lyhyinä eli alle 9 mm lukemissa. No, omassa putkessa tuossa oli tuurillaan 8,5mm etäisyys, joten kokeilin mitä kuvasta tulisi jos tuo etäisyys lyhenisi vaikka 7...8mm tienoille. Millin muutos tuossa etäisyydessä näkyy backfokus-etäisyydessä kymmenkertaisena eli backfokus tuli samalla muutoksella 10mm sisään päin. Ei ongelmaa siitäkään, joten tein muutoksen tuohon etäisyyteen ja hukkasin samalla melko hyvän kollimoinnin ajatellen pääseväni takaisin samaan tilanteeseen illassa tai parissa.

Ja kun putki menisi osiksi, piti samalla tehdä puhallinremonttia eli vaihtaa pääpeilin takaa kolme puhallinta uusiin. Uudet puhaltimet olivat aiempaa tuplasti korkeampia, joten ne eivät enää mahtuneet pääpeilin pitimen ja pidinrungon väliin. Asensin siis uudet puhaltimet putken ulkopuolelle vetämään ilmaa putkesta ulos. Tästä puhaltimien suunnan muutoksesta on ollut juttua aiemminkin ja myös tuolla linkittämälläni verkkosivulla on sama kehoitus suunnanvaihtoon:
"In original condition, the three fans will blow the outside air into the tube, passing the primary. That means, the moment you turn them on the image will be immediately destroyed by turbulences. Fortunately the fans can be turned the other way easily."

Lisään tähän kuvan puhallinmuutoksesta myöhemmin, kun ennätän sen ottaa.
Edit: kuva lisätty. Ajan tuulettimia 12V jännitteellä putken jäähdytysvaiheessa ja tiputan jännitteen 9V tienoille kuvaustilanteessa eli pidän tuulettimet päällä pitämässä ilmavirran putkessa vakaana ylhäältä alas.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_mirror_cell_cooler_mod_2015.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_mirror_cell_cooler_mod_2015.jpg/_full.jpg)

Kuten arvata saattaa, asiassa ei käynyt kuten Strömsössä ja tuon muutoksen jälkeen oikeaan kollimointiin pääsyssä menikin ilta poikineen :sad:
Putki osoittautui hyvin hankalaksi kollimoitavaksi ja ajattelin sen johtuvan esim. pääpeilin tai apupeilin väärästä paikasta putkessa. Purin ja säädin näiden paikkoja moneen kertaan, enkä saanut kollimointia kunnolla tikkiin niin millään ja epäilin omia kollimointikykyjänikin, jotka olivat kadonneet noiden muutosten jälkeen... wtf!!! :veryangry:

Kun olin säätänyt kaiken kolmanteen kertaan kohdalleen (erityisesti apupeilin sijainti putkessa on kriittinen puhumattakaan tällaisen modatun putken tarkentimen sijainnista pääpeilin takana) piti pysähtyä miettimään. Silloin tuli mieleen tuo apupeilin etäisyys pääpeilistä, joka oli nyt 7,5mm tienoilla. Entä jos tällä etäisyydellä olisikin merkitystä myös kuva-alan kaareutumiseen?
Olin lukenut tuosta taulukosta, että kuvalaatu paranee kun apupeilin etäisyys pääpeilistä kasvaa (=apupeilin etäisyys sen tukiristikosta pienenee). Mieleeni tuli samalla, että putken piirtoympyrä apupeilin kohdalla kapenee samassa suhteessa ja näin kuva-alan kaarevuus kasvaa! Tilanne tuossa on vähän samanlainen kuin Newtonin apupeilin koon määrityksessä. Jos siirrät Newtonissa apupeiliä lähemmäs pääpeiliä, silloin apupeili leikkaa valokartion aiempaa leveämmästä kohdasta. Jos tämä sama valokartio-ajatus siirretään RCT-putkeen, nin huomataan että tällöin apupeilille tuli aiempaa kapeampi valokartio, jos se on kaempana pääpeilistä. Tällaisessa kapeammassa valokartiossa on mukana myös enemmän kuva-alan kaareutumista, mitä olin yrittänyt saada pois putkestani turhaan viimeiset kaksi kuvausyötä kollimointiruuveja pyöritellen. Korjaus on yksinkertainen eli apupeili tuodaan lähemmäksi pääpeiliä, jolloin se palauttaa takaisin tarkentimeen aiempaa leveämmän ja tasaisemman valokartion!

Tuon apupeilin etäisyystaulukon tekijä unohti mainita tästä pikkuseikasta (muutoksesta kuva-alan kaarevuuteen), mikä on kuvaajan kannalta melko olennainen tieto. Tässä vaiheessa olisi hyvä tietää mikä mahtaa olla 10" GSO RCT:n apupeilin taustan etäisyys omasta tukiristikostaan? Jos arvata pitäisi, niin se on lähellä tuota 8...9mm etäisyyttä modaamattomassa putkessa, koska se on kompromissi optisten virheiden välttämisen ja kuva-alan tasaisuuden suhteen.

Niin tai näin, sain putken taas "normaalihyvään" kollimaatioon ja viime yönä seeing oli myös Meteobluen karttojen mukaan vihreällä (1,5") Hyvinkäällä. Tuossa on malliksi putkella klo 03:36 kuvattu 15s testiruutu, josta löytyy vielä pienen pieni kollimointivirhe (sanokaapas mikä?-) ja samaan aikaan sangen hyvä 1,83" erottelukyky. (=PixInsightin FWHMEccentricity työkalu antoi kuvasta mediaani FWHM lukemaksi 2,207 px. Tuon kun kertoo 0,83”/px erottelulla saadaan mainittu erottelukyky. Ei ihan MeteoBluen lukemassa vielä mutta lähellä kumminkin :smiley:)
Putken polttoväli on nykysäädöillä 1349.8 mm eli tämä on 10"/ f5.3 RCT lyhentimellä.

(Linkissä 3326px × 2504px 1,609 MB kuva...)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage482_seeing_1_83_arc_sec.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage482_seeing_1_83_arc_sec.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 13-10-2015, 22:54:08
Olin lukenut tuosta taulukosta, että kuvalaatu paranee kun apupeilin etäisyys pääpeilistä kasvaa (=apupeilin etäisyys sen tukiristikosta pienenee). Mieleeni tuli samalla, että putken piirtoympyrä apupeilin kohdalla kapenee samassa suhteessa ja näin kuva-alan kaarevuus kasvaa!

Rupesin miettimään kuinka peilien etäisyys vaikuttaa kaarevuuteen, enkä saa juttua loksahtamaan. Jos kaarevuudella tarkoitetaan sitä että reunalla kuva ei ole polttotasolla, niin eikö se korjata RC:n korrektorilla? Eli kyse olisi RC:n perusominaisuudesta joka hoidetaan aina korrektorilla?

edit
Yritin Wikipediasta löytää RC:n tietoja eikä oikein löytynyt. Jospa RC:ssä ei tarvitakaan korrektoria siksi että se piirtää luontaisesti niin hyvät reunapiirrot. Mutta siis sellainen kutina on että muutaman millin siirto peilien välillä ei oleellisesti vaikuta kentän kaareutumiseen. Paljon suurempi vaikutus olisi optisiin virheisiin.

Mitä katselin yllä olevaa kuvaa niin kyllä oli pienetkin tähdet neulan teräviä.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 14-10-2015, 10:36:16
Laitan tähän alkuun esimerkkikuvan RCT:n kuva-alan liiallisesta kaareutumisesta, niin nähdään mitä se tarkoittaa CCD Inspectorin mittaamana.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage191_measured.jpg/_small.jpg)

Kuten tuosta näkyy, kuva-alan reunat eivät ole samassa fokuksessa kuin sen keskusta. On yleinen väärinkäsitys, että RCT:ssä ei olisi kaareutumista, mutta on siellä sitä. Se mitä RCT:ssä ei ole, on koma-virhe (https://en.wikipedia.org/wiki/Astigmatism#/media/File:Lens_coma.svg), koska se on vaihdettu astigmaattisuuteen (https://en.wikipedia.org/wiki/Astigmatism#/media/File:Astigmatism.svg). Tarkemmin tästä aiheesta on Starizonan opasartikkelissa muutaman hyvän mallikuvan kanssa: http://starizona.com/acb/basics/equip_telescopes_ritchey.aspx (http://starizona.com/acb/basics/equip_telescopes_ritchey.aspx)

Lisäksi tuolla on juttua kuva-alan kaareutuvuudesta tähän tapaan:
"Ritchey-Chrétiens also suffer from field curvature.  Field curvature distorts the star images across the field of view.  This is because field curvature produces a curved focal plane.  The outer parts of the focal plane are focused closer to the telescope than the inner parts (in an RC or other Cassegrain).  But the detector used for imaging (whether a CCD or film) is flat, meaning the entire field cannot be in focus at once.  RCs and classical Cassegrains have very comparable amounts of field curvature.  But the curvature is almost 7 times greater than in a comparable Newtonian and about twice that of a comparable SCT.  To use a very large imaging detector such as a 35mm format CCD, a field flattener lens is required.  This lens provides a flatter field and can also minimize astigmatism to produce excellent star images across the entire field of view.  These are common accessories for RCs."

Tässä RCT:ssä käyttämäni Astro Physics CCDT67 (http://www.astro-physics.com/index.htm?products/accessories/photo_acc/photo_acc) lyhennin on suunniteltu antamaan hyvälaatuinen kuva-ala maksimissaan APS-C kokoiselle kennolle, eikä se korjaa kuva-alan kaareutumista juurikaan. Onneksi GSO RCT:n kuva-alan keskusta on kumminkin kohtuullisen tasainen keskialueelta, joten KAF-8300 kennolle siitä saa kelvollisen kuvan lyhennettynäkin. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sellaista 20% kaareutumista, jos putken kollimointi ja säädöt ovat kohdallaan. Tuosta ylläolevasta mittauksesta näkee hyvin kuinka kaareutumislukemat ovat vaihdelleet keskimäärin 30...40% välissä, kun apu/pääpeilin välinen etäisyys oli väärä (liian pitkä).

Oma sanallinen diagnoosini oli tuossa yllä edellisessä viestissä miksi näin tapahtuisi ja sen perustana ovat omat empiiriset kokeiluni putkeni kanssa. :grin: Nyt kun siirsin apupeilin millin-puolitoista lähemmäksi pääpeiliä, nuo mittaustulokset paranivat kertaluokkaa paremmiksi eli 20...25% välille. Samoin kuvista näkee kuinka nurkat eivät enää mene ihan niin kippuraan kuin aiemmin. Tuo yllä oleva skarppi tähtikenttä (482) oli mukana tuossa keskiarvomittauksessa.

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage419_525_average_measurements.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage419_525_average_measurements.jpg/_full.jpg)

Tässä on vielä malliksi tähtikenttä, jossa kaareutuvuus on 31,9% CCD Inspectorilla mitattuna... (kollimointi on tässä 1,9" päässä oikeasta). Pikaisella silmäyksellä kuva näyttää hyvältä, mutta putken FWHM-lukemat jäävät päälle 3":n (nyt 3,1") ja tähtien muotoja mittaava Aspect (%) on sekin keskiverto 23% (tuon kuuluisi olla 10% tienoilla, jotta muotovirheitä ei enää näkyisi)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage75_curvature_problem.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage75_curvature_problem.jpg/_full.jpg)

Ja jos kiinnostaa nähdä kuinka tähtikenttä muuttuu, kun kollimointilukemaa parennetaan 1.9" tarkkuudesta 0,8" tarkkuuteen, niin tässä olisi sellainenkin kuva:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage191.jpg/_full.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage191.jpg/_full.jpg)
Tuon kaarevuus on vielä 30,1% ja FWHM 3,25", mutta muutoin tähtikenttä on paremman näköinen kauttaaltaan vaikka nurkat ovatkin sangen pehmeitä.

Käytännön tasolla riittää tieto siitä, että RCT-putkessa kaikki osatekijät vaikuttavat kuvalaatuun selvästi. Optimikuvalaatuun RCT-putkessa pitää täyttyä ainakin nämä ehdot:
1.) Apupeili ja pääpeili ovat putken mekaniikkaan ja toisiinsa nähden oikeissa paikoissa (keskitettynä, etäisyydet kohdallaan). Tämä on edellytys seuraavalle ehdolle...
2.) Apupeili ja pääpeili ovat keskenään linjassa eli kollimoituna. Tämän voi tarkastaa ja säätää DSI-menetelmällä tähtitaivaalta.
3.) Tarkennin sijaitsee samalla linjalla apupeilin ja pääpeilin muodostaman optisen akselin kanssa ja se on kohtisuorassa tätä akselia vasten. Tarkentimen pieni kallistus/sijaintivirhe voi mitätöidä edelliset kaksi kohtaa. DSI-menetelmällä tehty kollimointi säätää putken optiikan aina tarkentimen akselin kanssa yhteneväksi, mutta saavutettu lopputulos ei ole aina optimi, jos kohdan 1. ehto ei täyty.
4.) Kamera on tarkentimessa suorassa. Kameran asento aiheuttaa samanlaisia virheitä kuin tarkentimen kallistus.

Aiheeseen liittyen kannattaa lukea myös tämä CN:n ketju: http://www.cloudynights.com/topic/514199-rcs-a-scope-for-masochists/ (http://www.cloudynights.com/topic/514199-rcs-a-scope-for-masochists/)
"I think these RCs are ideal scopes for tinkerers and DIY sort of people. You could probably luck out and not have to do anything to your scope and get consistent sub 1.8" FWHM stars edge-edge. But in general you have to ENJOY tinkering with and tweaking your RC to get the best performance."  :tongue:

PS. Lisään kuvan tuuletin-muutoksesta edelliseen viestiini...

PS2. Jos apupeilin etäisyyden muutos vaikuttaa 1:10 suhteessa backfokukseen, niin miksei se vaikuttaisi samassa suhteessa myös kuva-alan kaareutuvuuteen?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 14-10-2015, 23:11:08
Yllättävän paljon joku milli vaikuttaa kaarevuuteen. Jos ajatellaan että peilien väli on monta sataa milliä ja muutama milli on siitä alle 1% niin kuinka se voi teettää 10% muutoksen kaarevuuteen. No uskottava se on. RC on vaikea laji, kaikki pitää olla just eikä melkein.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Lauri Kangas - 15-10-2015, 08:41:28
Rupesin miettimään kuinka peilien etäisyys vaikuttaa kaarevuuteen, enkä saa juttua loksahtamaan. Jos kaarevuudella tarkoitetaan sitä että reunalla kuva ei ole polttotasolla, niin eikö se korjata RC:n korrektorilla? Eli kyse olisi RC:n perusominaisuudesta joka hoidetaan aina korrektorilla?

Muista nyt että korrektori eli kentän tasoittaja ei ole mikään ihmelaite joka aikaansaa itsestään matemaattisen tasaisen kentän, vaan siinä on eri linssejä juuri sopivasti yhdistelemällä saatu paketti, jolla kentän tasaisuus saadaan hienonhienoin vippaskonstein pakotettua jonkun tietyn välin sisään. Nämä vippaskonstit vaativat jokaisen linssielementin saumatonta yhteispeliä ja ovat lisäksi merkittävän riippuvaisia siitä, millä tavalla suoristettava valopaketti tulee korrektoriin sisään ja mille etäisyydelle se hyvä tasainen kenttä on tarkoitus projisoida. Siksi millikin merkkaa niin paljon.

Kentän saa sitä tasaisemmaksi mitä painavamman, kalliimman ja hankalammin suunniteltavan paketin on valmis tekemään (tai ostamaan). Mitä monimutkaisempi (=parempi) korjaus, sitä pienemmät virheet kennon etäisyydessä vaikuttavat.

Yritin Wikipediasta löytää RC:n tietoja eikä oikein löytynyt. Jospa RC:ssä ei tarvitakaan korrektoria siksi että se piirtää luontaisesti niin hyvät reunapiirrot. Mutta siis sellainen kutina on että muutaman millin siirto peilien välillä ei oleellisesti vaikuta kentän kaareutumiseen. Paljon suurempi vaikutus olisi optisiin virheisiin.

RC:ssä nimenomaan tarvitaan tasoittavaa korrektoria, koska sen luonnollinen ominaisuus on erittäin kaareva kenttä. Komavirhettä ja palloaberraatiota ei kuitenkaan ole ollenkaan.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 15-10-2015, 15:41:08
Laurilta hyviä kommentteja asian teoreettisempaan puoleen. Kun puhutaan näistä korjaimista en malta olla nostamatta esille ASA 0,73x (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p4685_ASA-2-inch-Newton-Coma-Corrector-and-0-73x-Reducer-for-Astrophotography.html) korjainta Newton-putkille. Näistä on vastaavia kokemuksia ainakin Murtsilla, Tuunarilla ja kenties myös Naaviksella, joten Lauri tietänee tarkasti Komakallion kollimointimanailujen myötä myös käytännön tasolla mistä tuossa puhuttiin:
"...eri linssejä juuri sopivasti yhdistelemällä saatu paketti, jolla kentän tasaisuus saadaan hienonhienoin vippaskonstein pakotettua jonkun tietyn välin sisään. Nämä vippaskonstit vaativat jokaisen linssielementin saumatonta yhteispeliä ja ovat lisäksi merkittävän riippuvaisia siitä, millä tavalla suoristettava valopaketti tulee korrektoriin sisään ja mille etäisyydelle se hyvä tasainen kenttä on tarkoitus projisoida."
Olen itse vaihtanut Murtsin kanssa kokemuksia tuollaisen ASA-lyhentimellä varustetun valovoimaisen Newtonin kollimoinnista ja sen kanssa tarvitaan liki samanlaisia fakiirin temppuja kuin tavallisen RCT:n kanssa ilman korjainta. Millin kymmenyksien muutokset/kallistukset kuvausjunassa, tarkentimessa, apupeilin offsetissa yms. vaikuttavat merkittävästi loppukuvalaatuun, vaikka Newtonin optinen perusrakenne onkin hyvin yksinkertainen. Valovoimainen kuvauskalusto ei siis tule ilmaiseksi ilman työtä silläkään suunnalla :wink:

Olisin itse kaivannut aikoinaan tätä ketjua aloittaessani tietoa siitä, kuinka kaikki pienen pienet muutokset RCT-putkissa vaikuttavat merkittävästi loppukuvan laatuun. Mieluusti jo ennen sitä ensimmäistä roheeta kolimointiruuvin pyöräytystä tyyliin "parannetaanpas GSO:n tehdaskollimointia eli ei se niin vaikeaa voi olla"... No, nythän RCT:n kollimoinnin vaikeudet ja mekaniikan tarkkuusvaatimukset ovat tulleet julkisuuteen kantapään kautta opetellen!  :rotfl:

Koposen Jussilta kaipaisin ajallaan uutta kommenttia tuonne 12" RCT ketjuun kuinka homma etenee kun RCT:n pääpeilille on tehty uusi pidin ja pitimen mekaanista kokoonpanoa on muutoinkin parannettu merkittävästi. Arvelisin että sillä suunnalla on samanlainen kollimoinnin opettelu edessä kuin itsellänikin on ollut oman putkeni kanssa. Toinen seikka mihin haluaisin lisätietoa on RCT:n kuvan laatutaso jossain hyvässä kalliissa ja hyvin kollimoidussa putkessa. Mihin laatutasoon kannattaa pyrkiä ja kuinka tällainen halpa kiinalais-RCT pärjää kalliimmilleen kuvalaatuvertailussa? Yritin kaivella jotain testikuvaa esille esim. Kehusmaan entisestä DSI 10" RCT:stä (tuo (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1044.msg32342#msg32342) löytyi ja jatkoa täältä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1044.msg42452#msg42452)  :wink:). Petri oli päässyt DSI:llä jonnekin 17...19% curvature lukemiin, mutta DSI on muutenkin paremmin suunniteltu RCT kuin tämä kiinalaishärpäke enkä löytänyt kokonaista tähtikenttää tuoltakaan vertailuksi. Oman putkeni odotukset ovat, että kaarevuusluvuissa päästäisiin jonnekin 18% tienoille kun kollimointi napsahtaa kaikin puolin kohdalleen.

Nyt siellä on vielä jokin mekaniikan kohdistusongelma, koska 0,0" kollimointivirheellä tulee tällaiset vähemmän hyvät mittaustulokset...

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDimage139_measured_zero_error.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDimage139_measured_zero_error.jpg/_full.jpg)

..ja tällainen tähtikenttä. Yritin säätää eilen hitusen putken kollimointia mm. yhtä kulmaa pääpeilin ja tarkentimen kallistuksesta muuttamalla, muttei tuo vielä loksahtanut kohdalleen ja piti päästä kuvaamaan pikkuisen vajaalla kollimoinnilla kun pilvet olivat tulossa päälle puolenyön tienoilla).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage139.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage139.jpg/_full.jpg)

Kalliin osto-RCT:n saa kohdalleen ihan kollimointiruuveja kääntelemällä, mutta tämmöinen projektiputki sisältää nyt muitakin ongelmamahdollisuuksia kuten esim. tarkentimen linjaus ja kallistussäädöt + peilien kohdistukset putken suhteen. Tai saattavatpa nuo olla mekaanisesti melkein kohdallaankin, mutta nyt vain pääpeili on väärässä kollimointiasennossa, tiedä tuosta... DSI-menetelmässä loppuu näet kollimointitarkkuus kesken, kun mennään alle 2" kollimointitarkkuuteen ja säädöt on tehtävä tähtikenttää kuvaamalla ja kuva-alalta tähtien muotoja tarkastellen. Huonona puolena tuossa on, että melkein jokaisen kollimointiruuvin muutoksen jälkeen putki on myös tarkennettava uudelleen Focusmaxilla eli tuossa palaa aikaa tuntitolkulla.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 15-10-2015, 23:16:08
Lyhyt päivitys, sillä pääsin eroon kahta kuva-alan kulmaa vaivaavasta tähtien vinoudesta "kollimointiresetin" avulla. Katselin edellisillan kollimointitulosta päivänvalossa putken takaa ja säädin pääpeilin kallistuksen tarkenninnäkymän mukaan parempaan kollimointiin. Apupeilille en tehnyt juurikaan mitään säätöjä, mutta vapautin pääpeilin pitimen sivuttaislukitusruuvit ja kiristin ne uudelleen hiukan aiempaa varovaisemmin. Tuollaisen nollauksen jälkeen kuvittelin joutuvani tekemään perusteellisen DSI-kollimoinnin, mutta putki olikin vielä melko lähellä oikeaa kollimointia (heitto oikeasta noin 5"). Tuon päälle tein normaalin DSI-kollimoinnin, jonka tuloksena kuva-alan kulmat olivat paremmin kurissa.
Siinä sivussa tein tällaisen kaarevuusvertailun illan säädöistä:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Curvature_comparison.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Curvature_comparison.jpg/_full.jpg)

Luulisi että noissa on kolimointivirheessä suurikin heitto, mutta kollimointivirheellä ja kaarevuuslukemilla ei tunnu olevan muuta vastaavuutta kuin että väljästi katsoen kaarevuus pienenee oikeaa kollimointipistettä lähestyttäessä (noiden kolmen mittauksen välissä on kollimointivirhettä 0" -> 1,2" -> 1,9" kaarisekuntia). Kannattaa samalla katsoa FWHM-lukemia, jotka paranevat kuva-alan tasoittumisen myötä eli kaarevuus haittaa myös putken piirtoa. Tuossa alla on illan kollimointipäätöskuva (eikä tuo edes ole 0,0" virheen kuva, vaan keskimmäinen 285 kuva 1,2" virheellä, koska 0" kollimointivirheellisessä tähtien muodot olivat yhdessä kulmassa vielä heikkoja). Tämäkin on tyypillistä RCT:lle eli kaikki oikean kollimoinnin osatekijät eivät parane samaan aikaan optimiarvoihinsa:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage285.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage285.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jussi Koponen - 15-10-2015, 23:22:36
Mielenkiintoista luettavaa.

Timpe: Oma 12" RC saapuu reissustaan kotiin vasta huomenna klo 09. Tarkoitus oli tehdä analyysia, onko putki parantunut päivityksien myötä. Toivotaan että se nyt tulee ehjänä perille.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 15-10-2015, 23:57:00
Rupesin miettimään kuinka pääpeilin saisi kollimoitua ja tuli mieleen laakeroitu pöytä. Pöydän laakerointi olisi periaatteeltaan kuin pyörivä tuolikin mutta pöydässä olisi keskellä reilun kokoinen aukko johon fokuseri mahtuisi. Kun kaukoputki asetetaan pystyyn pöydälle, olisi tietysti oltava sovite jolla se lepää tukevasti ja sovitteessa (vaikka teräspalat) olisi säätö jolla putki saataisiin samaan linjaan laakeroinnin kanssa. Kun pöytää pyörittäisi, putken rungon pitäisi pysyä samalla etäisyydellä esim kamerajalustaan kiinnitetystä vaakatangosta.

Sitten pitäisi putken yläpuolelle laittaa (jonnekin kattoon?) ledi jonka säde peilautuisi pääpeilistä. Nyt kun pöytää pyörittää, heijastaa se valon johonkin kohtaan ja jos peili on oikeassa paikassa, pysyisi heijastus kohdallaan koko kierroksen ajan. Jos ei, tekisi heijastus pientä "kehää" pyöritettäessä.

Tämä siis periaate, en tiedä onko mahdollinen vaikkapa RC:lle. (Apupeilin joutuisi varmaan irrottamaan operaation ajaksi.)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 17-10-2015, 17:55:48
Pari ajatusta RCT:n kollimoinnin hienosäätöön. Ensiksi variaatio DSI-menetelmän pääpeilin säädöstä...
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta mieleeni tuli ajatus että pääpeilin asennon hienosäädön jälkeen myös apupeilin asentoa voi tarkastaa/säätää melkein samassa paikassa samoilla asetuksilla kuin DSI-menetelmässä säädetään pääpeiliä. Tässä on erona vain se että pyritään saamaan kuva-alan keskustassa sijaitsevan tähden kuvaan mahdollisimman pieni Airy disk näkyviin suurella suurennuksella tarkasteltavaksi ja tehdään sitten tästä tähden kuvasta kollimointi perinteiseen tapaan Airy diskin muotoa tarkastellen. Käytännössä tarkennan kuvan hiukan DSI:n pääpeilin säätökohtaa tarkemmaksi ja säädän samalla kuvan näyttövenytystä siten että tähden kiekkoon ja keskustähteen saadaan paras mahdollinen erottelukyky. Lisäksi nostan valotusajan muutamaan sekuntiin, jotta seiingin vaihtelut eivät häiritse liikaa. Putki olisi syytä olla valmiiksi jo lähellä oikeaa kollimointia (alle 3" oikeasta), koska tässä on pieni alue kuva-alan keskeltä tarkastelun kohteena ja kaikki suuremmat kollimointisäädöt vievät tähden välittömästi tämän pienen keskusalueen ulkopuolelle (mistä sitä on hankalaa ja hidasta hakea takaisin keskelle kuvaa).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_guide/RCT_airydisk_fine_collimation.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_guide/RCT_airydisk_fine_collimation.jpg/_full.jpg)

Toinen ajatus koskee tarkentimen kallituksen hienosäätöä kollimoinnin lopuksi. Tähän saakka lukemani ohjeet neuvovat, että tarkentimen kallistuksen saa selville nurkkatähtiä ja niiden epäterävyyttä visuaalisesti tarkastelemalla. Huomasin eilen ajaessani FocusMaxilla V-curve ajoa, että tähteen tuli kummassakin äärilaidassa tarkennusaluetta samanlainen koma-virhepoikkeama kuin DSI-menetelmässä pääpeilin virhesäädöilläkin esiintyy. Tarkentimen tullessa takaisin fokukseen tähden komavirhe katosi kokonaan kasvaakseen taas näkyväksi toiseen äärilaitaan mentäessä. (Kyse on siis samanlaisesta Airy disk kiekosta kuin tuossa yläpuolen kuvassakin.)

Tuosta tuli mieleeni hienosäätää tarkentimen kallistusta kollimoinnin lopuksi tuollaisella epätarkennetulla tähdellä. Jos kollimointi on kohdallaan mutta tarkennin on vielä vinossa, niin tällöin komavirhe katoaa fokuksessa, mutta tulee näkyviin riittävän paljon epätarkaksi tarkennetulla tähdellä. Tarkentimen kallistuksen ollessa kohdallaan, tule tähden Airy diskin kasvaa symmetrisesti siirryttäessä kumpaan suuntaan tahansa fokuksen ulkopuolelle. (Saman saa tietysti tarkastettua myös päiväsaikaan yksisäteisellä laserilla, jonka heijastuspiste apupeilin pinnalla ei saa vaeltaa sivusuunnassa tarkennusta muutettaessa, mutta laserin "asentotoleranssi" tarkentimessa melkeinpä mitätöi tuloksen/tarkkuuden.)

Raapustelin noita vinkkejä talteen foorumille myös muita RCT:n omistajia ajatellen. Täällä ollaan näet pyöritty oikean kollimoinnin ympärillä aika moneen kertaan eli luulisi tuolta joskus kaikkien kollimoinnin osa-alueiden vielä napsahtavan kohdalleen.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 30-10-2015, 23:29:26
.... Putki olisi syytä olla valmiiksi jo lähellä oikeaa kollimointia...

Laitetaanpas vaihteeksi (ja realismin vuoksi) toisenlaista kuvaa esille. Jos joku luulee, että RCT pysyy hallinnassa kun osaa DSI-menetelmän, niin sen voi unohtaa silloin kun osien mekaaninen sovitus poikkeaa oikealta linjalta millin-pari. Tässä esim. malliksi erilaisia kaarevuusmittauksia, joista ei tiedä itkeäkö vai nauraa  :veryangry: :rotfl:

Ei kannata ottaa vakavasti ja liian tarkasti tällaista, mutta yleislinjaus näyttää nyt vievän oikealle...
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Curvature_collection.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Curvature_collection.jpg/_full.jpg)

Ja sitten muutamia tähtikuvia noista mittauksista.
Ensin 336 (oik.alanurkka)..... sitten 340 (oik.keskusta)......   ja lopuksi 345 (oik.ylänurkka, muutaman muunkin muutoksen kanssa):

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage336.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage336.jpg/_full.jpg)   (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage340.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage340.jpg/_full.jpg)   (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage345.jpg/_bigthumb.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage345.jpg/_full.jpg)

Kuvalinkeistä aukeaa täyskokoiset kuvat, joista löytyy vaihtelevia tähtien muotoja sen mukaan miten kuva-alan kaarevuus kulloinkin vääntyilee.
Ja tuohon ei tarvita muuta kuin pieni poikkeama apupeilin asentoon/sijaintiin putken keskiviivalta :undecided:
Tämän johdannon jälkeen voi kertoa että hiilikuituputken päät eivät ole ilmeisesti 100% kohtisuoraan leikattuja, koska jos laserin mitoittaa osumaan keskelle putkea sen etupäässä, niin apupeilin sijaintia ei enää saa apupeilinpitimen vakiosäädöillä tähän samaan linjaukseen. Käytännön korjauksena väljensin apupeilin ristikon ulommaisia kiinnityspisteitä tuon apupeilin pidinrungon hahloissa, jotta apupeiliä saa kallistettua ristikon avulla ennen sen lukitusta. Ei paljon mutta nyt apupeili siirtyy tarvittaesssa kumminkin mihin tahansa suuntaan noin millin. Putki on siis taas telakalla kuutamoajan. Jotenkin tuo RCT on kuin mikäkin tuurijuoppo, joka repsahtaa aina silloin tällöin viikkojen ryyppyputkeen, jolloin kaikki säädöt ovat ihan "kuutamolla" (=tuo lienee sentään terapeuttista luettavaa muille RCT-putkensa kollimoinnin kanssa painiskeleville eli se aina suju täälläkään). Tästä tilanteesta pois pääseminen vaatii siis putken purkamisen (katkaisuhoitoa) ja osien mekaanisen asettelun uusiksi tarkasti keskitetysti putkeen (eli tahdonvoimaa), jotta DSI-menetelmällä säätäen saadaan kelvollinen (yhteiskuntakelpoinen) lopputulos. :tongue:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 06-11-2015, 20:49:40
RC:ssä nimenomaan tarvitaan tasoittavaa korrektoria, koska sen luonnollinen ominaisuus on erittäin kaareva kenttä. Komavirhettä ja palloaberraatiota ei kuitenkaan ole ollenkaan.

Ja hiukan jatkoa tähän saagaan, kun näyttäisi siltä että kuva-alan kaareutumiseen on löytymässä kikkakakkonen. Alla siis vahvaa spekulointia apupeilin ja pääpeilin välisestä etäisyydestä. Sille on periaatteessa vain yksi oikea etäisyys ja oman nykytietoni perusteella sen pystyisi etsimään CCDI:n avulla sen 3D kaarevuusmittauksia tutkimalla!

Jos pääpeilin ja apupeilin välinen etäisyys on liian suuri (apupeili liian lähellä sen omaa tuki-ristikkoa), tällöin kuva-alan kaarevuus näyttää lisääntyvän ja kaarevuuskuvasta tulee ikään kuin kuppi, jossa voisi vaikka kantaa vettä. Jos taasen pääpeilin ja apupeilin välinen etäisyys on liian pieni (apupeili liian kaukana sen omasta tuki-ristikosta), tällöin kuva-alan kaarevuus menee toiseen suuntaan "ylitse" ts. kaarevuuskuvasta tulee ikään kuin pallopinta, joka hylkii vettä. Näiden kahden etäisyysvaihtoehdon välistä pitäisi löytää se "oikea etäisyys" (TM), jolloin kaarevuus olisi minimisään (=vaihtumassa pallon ja kupin välissä).

Mutta kun tätä etäisyyttä yrittää muuttaa, apupeilin etäisyyssäätöä varten oleva lukitusrengas...
(=kuvassa näkyvä sahalaitainen lukitusrengas)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_secondary_mirror_steel_plate_fix.jpg/_small.jpg)

...sallii apupeilille noin 0.5 mm sivuttaissiirtymän. Sallittu toleranssi apupeilin sivuttaissiirtymässä on varmaan alle 0.1 mm, joten tuolla GSO:n etäisyyssäädöllä on melko mahdoton säätää kuvan kaarevuutta tarkasti kohdalleen. Omana ajatuksenani on nyt katsoa kuinka pääpeilin kollimointiruuveja tasaisesti kiristämällä/löysäämällä/paikalleen lukitsemalla saisi muutettua RCT:n peilien välistä etäisyyttä sopivaksi. Etäisyysmuutoksen ei tarvitse olla suuren suuri, koska peilien välisessä etäisyydessä on se 1:10 kerroin, joka muuttaa kuvatason fokusta putken takana. Olettaisin että sama vaikutus on myös kuva-alan kaarevuuteen, sillä sen verran ärhäkästi se lähtee menemään pieleen pienelläkin kollimointiruuvin pyöräytyksellä.

Huomasin tuossa samalla apupeilin mekaniikkarakennetta purkaessani, että sen saa pelkällä etäisyyssäädöllään menemään niin merkittävästi pieleen kohdistukseltaan, että hetkeä ennen kollimaatiossa ollut kuva onkin taas ihan kuralla! Samaan lopputulokseen pääsee myös jättämällä apupeilin mekaanisesti hiukan väärään kohtaan pääpeilin päällä. Tässä apupeilin sijoittamisessa ei yksinkertaisesti voi käyttää apunaan mitään teknisiä kohdistusapuvälineitä (kuten laseria), koska niiden asetustoleranssit pilaavat lopputuloksen ja apupeili asettuu satavarmasti hiukan väärään paikkaan pääpeilin päällä (sen kulloiseenkin kallistusasentoon nähden). Tuota apupeilin etäisyyttä paikalleen lukitessa piti näet kokeilla monen monituista kertaa erilaisia lukitusasentoja ennen kuin tähtien muoto sattui tulemaan kuva-alalla mahdollisimman pyöreäksi (=muutoin ne olivat soikeita ellipsejä koko kuva-alalla, vaikka kollimointi olisikin DSI-menetelmän mukaan oikea). Hidasta touhua, sillä jokaisen etäisyyden pikkumuutoksenkin jälkeen tuleva apupeilin sijaintimuutos & kollimointivirhe olikin pielessä jo 5"...10" verran, kun tuo edellä mainittu vähäinen 0.5 mm sivuttaistoleranssi peilin lukituksessa (ja apupeilin todellisessa sijainnissa pääpeilin päällä) puuttui peliin. :undecided:

Pitkän johdannon jälkeen nyt ollaan taas tässä tilanteessa:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDimage251_mitattu.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDimage251_mitattu.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage251_kuva.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage251_kuva.jpg/_full.jpg)

Onneksi... sillä usko omaan onnistumiseeni alkoi jo rapautumaan ja yön pimeydessä tuli kaikenlaisia mielihaluja putken heittämisestä Vantaa-jokeen kalojen kutupaikaksi tai valamisesta betoniin tulevan tähtitornivirityksen perustuksiin (juu, aiesopimus aiheesta on kypsynyt toteutushaaveeksi, mutta tuosta jossain muussa ketjussa myöhemmin). Olen siis ollut RCT:n kollimoinnin kanssa 2-3 viikkoa niin totaalisen hukassa, etten itsekään sitä oikein todeksi uskoisi!  :shocked: Tuosta siis varoituksen sana kaikille RCT:n apupeiliin tarttuville: älkää avatko/purkako tuota Pandoran (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pandora) lipasta, sillä sen kautta RCT-putken saa totaalisen sekaisin! (Selvittelin tieni takaisin "liki oikean kollimaation" pariin lähinnä luottamalla tähtitaivaan alla tapahtuvaan tähtien muotojen tutkiskeluun ja putken apupeilin sijainnin mekaaniseen säätämiseen sen asentoa pyörittelemällä ja edellisviestini tietoiset kallitus(yms.)säädöt tietoisesti unohtamalla... huh-huh!) Nyt pitäisi vielä jostain kaivaa rohkeus tuosta tilanteesta etenemiseen ja putken kuva-alan kaarevuuden säätämiseen peilien välistä etäisyyttä muuttamalla, sillä näköjään asioiden on välillä mentävä reilusti huonompaan suuntaan ennen paranemistaan...   :huh:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: jperala - 06-11-2015, 20:53:36
Onko nämä nyt edes havaintovälineitä :) kokeile joskus jotain vanhaa romua, voi miten helppoja ne on säätää ja käyttää...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: einari - 06-11-2015, 22:19:50
Varmaan niissä vanhoissa romuissakin säädettävää riittäisi jos kuvata alkaisi ja haluaisi mahdollisimman virheettömän kentän...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 06-11-2015, 23:09:19
Tällainen linkki löytyi mikä luultavasti on Timpelle peruskauraa:

http://www.hnsky.org/RC_collimation.htm

Apupeilin väljyys (ilman lukitusta) saattaa olla tarkoituksellista, jos sillä saadaan keskitettyä se sadasosa millien tarkkuudella. Ehkä tehtaalla on sellaiset laitteet joilla keskitys onnistuu ja ilman niitä ollaan pulassa? Toki pääpeiliä keskittämällä voidaan ajaa sama asia, eli saada peilit toisiinsa nähden kohdalleen. (jos pääpeilissä on keskityssäätö).

edit
Ei apupeilin keskitys taidakaan olla ideana koska kierteet keskittää itse itsensä, eli jos apupeiliä pyörittää kierteillä, saattaa kyllä sellainen juttu olla mahdollinen että apupeilin optinen akseli ei ole linjassa kierteiden "akselin" kanssa. Ja jos apupeiliä pyörittää, hukkaa se samalla kollimoinnin?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: jperala - 06-11-2015, 23:20:41
Varmaan niissä vanhoissa romuissakin säädettävää riittäisi jos kuvata alkaisi ja haluaisi mahdollisimman virheettömän kentän...

Varmaan, mutta ovat kovin paljon yksinkertaisempia. En tiedä onko monella linssi tai peilikoneessa (newton) vastaavan kaltaisia ongelmia.
Onhan se osa harrastusta se säätäminen, mutta alkaa aika ahdistavalta kuulostamaan tämä ketju :)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: VeskuP - 07-11-2015, 00:41:46
Onhan se osa harrastusta se säätäminen, mutta alkaa aika ahdistavalta kuulostamaan tämä ketju :)

Itsekin olen tätä ketjua seurannut vääjämättömästi, vaikka en siitä mitään ymmärräkään :shocked:
Mielestäni on todella hienoa, että joku jaksaa pulata näitten vehkeiden kanssa ja paneutua asioihin hyvinkin tarkasti. Tässäkin toki oma lehmä ojassa, sillä omistamani Santel on myös käsittääkseni käynyt Timpen osaavien käsien kautta kollimointi ym. säätötoimenpiteet läpi samaisella tarkkuudella...
Tiedänpähän ainakin keneen olla yhteydessä jos jotain ongelmaa ilmenee :wink:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: jperala - 07-11-2015, 09:06:39
Itsekin olen tätä ketjua seurannut vääjämättömästi, vaikka en siitä mitään ymmärräkään :shocked:
Mielestäni on todella hienoa, että joku jaksaa pulata näitten vehkeiden kanssa ja paneutua asioihin hyvinkin tarkasti. Tässäkin toki oma lehmä ojassa, sillä omistamani Santel on myös käsittääkseni käynyt Timpen osaavien käsien kautta kollimointi ym. säätötoimenpiteet läpi samaisella tarkkuudella...
Tiedänpähän ainakin keneen olla yhteydessä jos jotain ongelmaa ilmenee :wink:

Samaa mieltä, meinasin vaan että onko kalusto nyt oikeaa kun siitä ei meinaa hyvää tulla tekemälläkään. Jos putkea ollaan valamassa jo sementtiin niin olisiko joku toinen aparaatti hoitanut homman kotiin ?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: vehnae - 07-11-2015, 10:10:54
Samaa mieltä, meinasin vaan että onko kalusto nyt oikeaa kun siitä ei meinaa hyvää tulla tekemälläkään. Jos putkea ollaan valamassa jo sementtiin niin olisiko joku toinen aparaatti hoitanut homman kotiin ?

Tämän ketjun ongelmat johtuvat pääasiassa Ritchey-Chrétien -tyyppisestä optiikasta, jolla saadaan aikaan todella hyvä kuvakenttä järkevillä valmistuskustannuksilla. Sen kääntöpuolena toleranssit parhaan mahdollisen suorituskyvyn saavuttamiseksi ovat todella pienet. Sekä pää- että apupeili ovat muodoltaan hyperbolisia, mistä seuraa että niiden täytyy olla täsmälleen samassa linjassa, asennossa ja oikealla etäisyydellä tai kuvanlaatu lahoaa käsiin. Tilannetta voisi vähän kärjistäen verrata kahden kananmunan tasapainotteluun päällekkäin. Monet muut optiset rakenteet ovat yksinkertaisempia, esimerkiksi harrastajakäytössä yleisissä Schmidt-Cassegrain -putkissa pää- ja apupeili ovat pallopintoja, joiden keskinäisellä etäisyydellä ja asennolla ei ole läheskään niin paljoa väliä. Mutta vastaavasti ne vaativat kuvauskäyttöön erillisen korjauslinssistön, eivätkä putketkaan ole järin edullisia (esim. Celestronin apertuuriltaan vastaavat EdgeHD-putket karkeasti tuplahintaisia) ja niissä(kin) on omat ongelmansa.

Mutta haastava optiikka ei tosiaan ole tässä se suurin ongelma – RC-putkia käytetään erittäin laajalti – vaan haasteet moninkertaistuvat kun putken mekaniikka ei paketista avattuna täysin mahdollista näiden tiukkojen toleranssien säilyttämistä. Tämä on se hinta mikä maksetaan Kiinassa massavalmistetun tuotteen kanssa. Lyömällä taaloja tiskiin kaupasta saa toki myös laatuputkia, mutta hinta on hyvin äkkiä 3-5 -kertainen. Tilanne on vastaava kuin seurantajalustojen kanssa. Kiinalaisilla massatuotantojalustoilla pääsee hyviin lopputuloksiin edullisesti, mutta korrelaatio käyttäjän intoon tuunata ja parannella on vahva.

Pitää muistaa myös, että Timpellehän ei kelpaa muu kuin paras mahdollinen putkesta saatava kuvanlaatu, vaatimustasot ovat vähän erilaisia kuin meillä tavallisilla kuolevaisilla. :tongue:.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Jouko_Kettunen - 07-11-2015, 12:32:25
Asia on juuri niin kuin Jari edellä toteaa. Hiukan vähemmällä vaatimustasolla GSO 10 RC on ihan hyvä putki tähtikuvausta harrastavalle, tai ainakin minulle. Tarkistan apupeilin kollimoinnin pari kertaa kaudessa Takahashin kollimointiputkella. Tavallisesti säädettävää on vain vähän. Kiinteästä havaintopaikasta on tässä tietysti hyötyä, kun kaukoputkea ei tarvitse siirrellä eikä muutenkaan käsitellä. Yleensä seeing ja suoraan polttotasolta kuvattaessa jalustan pienet seurantapoikkeamat ovat olleet suurempi ongelma. Aikaisempi putkeni oli C 9.25 ja siihen verrattuna GSO 10 RC on selvä parannus. Ymmärrän toki Timpeäkin. Hifistely on hauskaa ja mielenkiintoista ja harrastan sitä välillä itsekin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: hm - 07-11-2015, 13:31:57
Tässä jatkokertomuksessa esitetylle R-C-putkelle on tyypillistä kaareva kuvakenttä, joka on kovera taivaan suunnasta katsottuna. Tämä on ihan valon suuntaa muuttaviin pintoihin kytkeytyvä matemaattisesti yksinkertainen ominaisuus, joka tunnetaan valo-opissa käsitteenä Petzvalin kaarevuus tai Petzvalin summa. Tähän ominaisuuteen ja pinnan kaarevuuden määrään ei peilien keskinäisellä etäisyydellä ole vaikutusta. Kuvia mittaamalla saadut vaihtelevat kaarevuuden arvot johtuvat muista linssivirheistä – lähinnä astigmaattisuudesta – jolloin vähiten huonon kuvakentän kaarevuus hieman vaihtelee. Tuo pinnan kaarevuus on helposti laskettavissa tunnettaessa pääpeilin polttoväli, peilien etäisyys ja kuvatason etäisyys. Kyseisen teleskoopin arvoja en tunne, mutta kentän kaarevuussäde lienee luokkaa 20–30 cm. Tarkemmin asiaan voi perehtyä käyttämällä hakusanoja "Petzval sum" tai "Petzval field curvature". Kepler-teleskoopissa kaarevan kentän ongelma on ratkaistu kaarevalla kennosysteemillä. https://en.wikipedia.org/wiki/Petzval_field_curvature

Tämän kokoluokan R-C-putken kenttä voidaan tasoittaa kinokennon kokoon riittäväksi kaksilinssisellä korjaimella, jonka pitää olla noin millin tarkkuudella oikealla etäisyydellä kuvatasosta. Vielä pykälää paremman kuvauksen saa, jos peilit ja korjain suunnitellaan yhdessä optiseksi kokonaisuudeksi.

Hannu Määttänen
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 07-11-2015, 21:10:56
Joo, Jari tuossa säästi itseltyäni kirjoittelun vaivan eli kiitos sinne! Listalta jäi vielä halua opetella Ritchey-Chretienin nupit ja nappulat siten, että tietää kuinka putki käyttäytyy ja mistä mikin optinen virhe tulee. Tästä on käytännön hyötyä siinä vaiheessa kun saan tämän 10" pikku-putken riittävästi hallintaan ja voin näyttää närhen munat niiden 3...5 kertaa kalliimpien laatuputkien omistajille (jollen ole sitä jo tehnytkin ;)    Ei vaan... enemminkin tuosta opettelusta on hyötyä, jos hankin joskus tämän tilalle jokin oikean RCT-valoämpärin 14"...16" kokoluokassa (sellainen tulee olemaan sitä samaa "sinnepäin" kiinalaistuotantoa hintansa takia, mutta silloin tiedän jo tarkemmin mitä tehdä RCT:n kanssa ja kuinka sellainen kookas laite tuunataan käyttökuntoon).

Sekä pää- että apupeili ovat muodoltaan hyperbolisia, mistä seuraa että niiden täytyy olla täsmälleen samassa linjassa, asennossa ja oikealla etäisyydellä tai kuvanlaatu lahoaa käsiin. Tilannetta voisi vähän kärjistäen verrata kahden kananmunan tasapainotteluun päällekkäin. Monet muut optiset rakenteet ovat yksinkertaisempia, esimerkiksi harrastajakäytössä yleisissä Schmidt-Cassegrain -putkissa pää- ja apupeili ovat pallopintoja, joiden keskinäisellä etäisyydellä ja asennolla ei ole läheskään niin paljoa väliä. Mutta vastaavasti ne vaativat kuvauskäyttöön erillisen korjauslinssistön, eivätkä putketkaan ole järin edullisia (esim. Celestronin apertuuriltaan vastaavat EdgeHD-putket karkeasti tuplahintaisia) ja niissä(kin) on omat ongelmansa...

Joo, ei pidä luulla että RCT olisi mitenkään huono putkiratkaisu. Pikemminkin se on vähän kuin vikuroiva villihevonen noiden kollimointitoleranssiensa kanssa, joka täytyy vain kesyttää ennen kuin sen kyydistä saa kaiken irti (tai yleensäkään pysyy sen kyydissä!). Hyvää tässä on kiinteät peilit (ei mirror-floppia tai tarkennusongelmia), huurteen sietokyky (kerran olen joutunut kuivattelemaan apupeiliä pitkän kollimointisession aikana, kun nokalla ei ollut huurreputkea ja putki osoitti koko ajan zeniittiin, muutoin putki pysyy sisältä kuivana) ja kelvollinen optiikka (miksi maksaa 3x hintaa laadukkaammasta kun se ei näy loppukuvassa). Lämmittimiä en käytä ja puhaltimet putken takana imevät ilmaa putkesta alas koko kuvaussession ajan. Tuloksena sangen stabiili kuvausputki, joka ei tuota lisämurheita esim. 4-5 h kuvausaikana koska kaikki vain toimii. Mutta se kollimointi... kollimointi... ja vielä kerran kollimointi riittävän hyvän kuvalaadun saamiseksi on vain yhtä tuskaa (ja tuskaa on tieto siitäkin että se paras kollimointitulos on ollut pitkään ihan nurkan takana, mutta se väistää pois kuin kaksi samannapaista magneettia).

...alkaa aika ahdistavalta kuulostamaan tämä ketju :)

Joo, ei se välillä ole ollut putken kanssakaan kovin kivaa sitä illan suussa tai myöhään aamuyöllä säätäessä :undecided:
Kehittää kärsivällisyyttä ja luonnetta tämä tällainen "RCT-putken zen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Zen)" välillä vähän liikaakin...

...matemaattisesti yksinkertainen ominaisuus, joka tunnetaan valo-opissa käsitteenä Petzvalin kaarevuus tai Petzvalin summa. Tähän ominaisuuteen ja pinnan kaarevuuden määrään ei peilien keskinäisellä etäisyydellä ole vaikutusta. Kuvia mittaamalla saadut vaihtelevat kaarevuuden arvot johtuvat muista linssivirheistä – lähinnä astigmaattisuudesta – jolloin vähiten huonon kuvakentän kaarevuus hieman vaihtelee.

Mielenkiintoista, kiitos Hannu! Piti tsekata CCD Inspectorin avusteesta tällainen selitys:
"Just like the Curvature Map, the 3-D Curvature Plot provides a map of the image surface. The plot is shown in 3-Dimensions, with different colors assigned to various levels of focus: the darkest colors are best focus, the brightest colors -- the worst focus.
CCDInspector extracts thousands of stars from each image and computes their FWHM. Then, a polynomial function is fitted to the distribution of FWHM values. This is then plotted on a 3-D surface, with varying colors..."


En tiedä millä polynomi-funktiolla CCDI laskee oman tuloksensa, mutta tuo esitystapa on havainnollinen kertomaan FWHM-eroista. Se kertoo hyvin mistä suurin virhepoikkeama kulloinkin löytyy (katsokaa vaikka tämän (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage251_kuva.jpg/_full.jpg) kentän nurkat ja verratkaa niitä tämän mittauksen (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDimage251_mitattu.jpg/_full.jpg) 2,20"...3,51" FWHM-lukemiin (ja kun se lopputulos voisi olla tällainenkin (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage419_525_average_measurements.jpg)). Kaiken muun lisäksi tuo FWHM-mittaustulos vaihtelee (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage227_measured.jpg) hiukan liikaa ja herkästi (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDI_good_measurements.jpg) eri säätökertojen välillä. Putkesta ei siis löydy yksiselitteisesti parasta (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_collimation_target_curvature.jpg) mahdollista kuvalaatua (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDI_good_measurements.jpg), vaan nippu suunnilleen samanlaisia lopputuloksia. Pitänee tyytyä johonkin, kun saan putken riittävän hyvän kuntoon.

=> Ei siis pidä puhua kaareutumisesta CCDI:n mittauksien suhteen, kun kerran sitä ei kuvasta oikeasti mitata vaan mittasuure onkin FWHM-lukemat ja niiden keskinäinen vaihtelu. Ja tähän tuolla peilien välisellä etäisyydellä on vaikutus eli oikeassa etäisyyskohdassa FWHM-lukemien vaihtelu tasoittuu :wink:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: W1lleM - 29-03-2016, 10:49:47
Mitenkä hyvin muuten RC teleskooppi pitää kollimointinsa? Mietin tuossa että 8" versio GSO:n tööteistä ei todellakaan ole kallis säästötavoite mutta tätä ketjua lukiessa on vähän sellainen pelko persiissä että miten tuon saa ikinä kollimoitua. :cheesy:

-V
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 29-03-2016, 21:58:05
Mitenkä hyvin muuten RC teleskooppi pitää kollimointinsa? Mietin tuossa että 8" versio GSO:n tööteistä ei todellakaan ole kallis säästötavoite mutta tätä ketjua lukiessa on vähän sellainen pelko persiissä että miten tuon saa ikinä kollimoitua. :cheesy:

Tuollaisen tehdasmallisen GSO RCT-putken yksi suuria suuria heikkouksia on sen tarkentimen intregrointi pääpeilin pitimeen. Tällöin kaikki tarkentimeen tuleva kuorma jää kantamaan pääpeilin kollimointiruuvien varaan. Lisäksi tämä suunnitteluvirhe tekee mahdottomaksi putken tarkan kollimoinnin, jos tarkennin ja pääpeili eivät olekaan ihan linjassaan keskenään (pääpeili on metallikupissaan (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_mirror_cell_1.jpg) silikonilla ja tuolla on 0,5mm pelivara sivuttaisasennuksessa). Verkosta löytyy lukuisia kokemuksia juuri tästä eli vaikka putken yrittää saada DSI-menetelmällä kollimoitua, niin se ei vain mene kollimaatioon tuon edellisen tehdasvirheen takia. Jos haluat tutkia GSO RCT:n rakennekuvia, niin täällä niitä on lisää sekä tehdaskuntoisena että raskaasti modattuna:  http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/ (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/)

Mutta tässä täytyy painottaa, että keskimäärin saat ostopaketista sellaisen RCT-putken tehdaskollimoituna, jossa kaikki on kumminkin melko lähellä oikeaa säätöä. Tämä pätee ainakin silloin kun käytät RCT-putkea lyhentämättömänä eli f/8 valovoimaisena. Jos aiot hankkia tuohon lyhentimen, niin Astro-Physics CCDT67 (http://www.astro-physics.com/index.htm?products/accessories/photo_acc/photo_acc) toimii tuon kanssa periaatteessa ongelmitta ja lyhentää sen f/5.3 tienoille. Mutta lyhennintä käyttämällä ulosmittaat samalla tehdaskollimoinnin tarkkuuden ja voisin melkein varmasti sanoa, että pääset tutustumaan lyhennetyn RCT-putken tarkuuskollimoinnin saloihin, mistä tässä ketjussa on pääasiassa ollutkin kyse. En tiedä onko Jouko Kettunen (toinen 10" RCT-putken omistaja) kokeillut lyhennintä putkessaan ja millaiset tulokset hänellä on sen käytöstä. Huh-huu Jouko, kuittaatko kun luet tämän?

Ja hiukan jatkoa tähän saagaan, kun näyttäisi siltä että kuva-alan kaareutumiseen on löytymässä kikkakakkonen. Alla siis vahvaa spekulointia apupeilin ja pääpeilin välisestä etäisyydestä. Sille on periaatteessa vain yksi oikea etäisyys ja oman nykytietoni perusteella sen pystyisi etsimään CCDI:n avulla sen 3D kaarevuusmittauksia tutkimalla!
Jos pääpeilin ja apupeilin välinen etäisyys on liian suuri (apupeili liian lähellä sen omaa tuki-ristikkoa), tällöin kuva-alan kaarevuus näyttää lisääntyvän ja kaarevuuskuvasta tulee ikään kuin kuppi, jossa voisi vaikka kantaa vettä. Jos taasen pääpeilin ja apupeilin välinen etäisyys on liian pieni (apupeili liian kaukana sen omasta tuki-ristikosta), tällöin kuva-alan kaarevuus menee toiseen suuntaan "ylitse" ts. kaarevuuskuvasta tulee ikään kuin pallopinta, joka hylkii vettä. Näiden kahden etäisyysvaihtoehdon välistä pitäisi löytää se "oikea etäisyys" (TM), jolloin kaarevuus olisi minimisään (=vaihtumassa pallon ja kupin välissä)...

Olen nyt keväällä tutkinut tätä lisää ja voin vahvistaa havaintoni tuosta "kaarevuudesta" (eli FWHM-lukemien vaihtelusta kuva-alan keskustan ja reunojen välillä). Olen käytännössä pitänyt apupeilin perussäädöt vakiona ja säätänyt peilien välistä etäisyyttä pääpeilin kollimointiruuveilla. Tässä taas pari kuvaa siitä millaisissa säädöissä oltiin ensin 21.3.2016, jolloin kasvatin pääpeilin etäisyyttä apupeilistä. Ja sitten 27.3.2016, kun työnsin pääpeiliä kollimointiruuveilla vajaan yhden ruuvikierroksen verran lähemmäksi apupeiliä ja kollimoin putken tuolla etäisyysssädöllä.

21.3.2016

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage297_21032016.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage297_21032016.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage297_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage297_measured.jpg/_full.jpg)

27.3.2016

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage422_27032016.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage422_27032016.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage422_measured_27032016.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage422_measured_27032016.jpg/_full.jpg)

Sormituntuma säädöistä on, että oikea etäisyys apupeilin ja pääpeilin välillä on nyt kollimointiruuvien neljänneskierroksen päässä ts. tuon verran lähemmäksi apupeiliä pitää siirtää pääpeiliä (tai siis toisin päin). Käytännössä tällainen pieni siirto muuttaa putkesta seuraavia asioita: polttoväli pitenee, fokuspiste siirtyy "ulommaksi", kollimointi hukkuu koska 1.) pääpeili liikkuu hiukan sivuttaisuunnassa 2.) pääpeilin kallistus muuttuu havaittavasti 3.) apupeilin/pääpeilin/tarkentimen keskinäinen linjaus täytyy löytää uudelleen. Noista ylemmässä (21.3.2016 kuvassa) näkyvät tähtien muodot, kun pääpeili ja apupeili ovat linjassa keskenään 99%:sti. Sen sijaan 27.3.2016 kuvassa linjaus on puutteellinen, kun tuolla on soikeita/pisaran muotoisia yms. tähtiä enemmän. Pitänee tehdä tarkentimelle päiväsäätö nykyisen apupeilin asennon kanssa ja siirtää tuon jälkeen pääpelin etäisyyttä tuon neljänneskierroksen verran lähemmäksi apupeiliä ja tehdä kollimointi loppuun tuolla perussäädöllä. (Jos katsot mittauskuvien kellonaikoja, niin aikaa kuluu useampi tunti / kollimointikerta ennen kuin ollaan taas tässä nyt näytillä olevassa kuvalaadussa.)

Ja pitkän johdannon jälkeen voisin sanoa kollimointi-kysymykseesi, että saa sen kollimoitua ja kollimointi pysyy jatkossa hyvin lähellä sitä säätöä mihin olet sen säätänyt (=putkessa ei ole optiikan suhteen liikkuvia osia pl. kollimointiruuvit ja tarkennin) :smiley: Tämä olettaen että et mene purkamaan putkea kovin radikaalisti, mikä lisää kollimoinnin kokonaisvaikeustasoa potenssiin neljä ihan johtuen RCT-tyyppisen optiikan pienistä säätötoleransseista. Näillä viimeisillä keskustelusivuilla on oltu jo niin lähellä oikeaa kollimointia, että useimmat olisivat sen hyväksyneet sellaisenaan ja jättäneet säädöt sikseen. Omalla kohdallani on tämä asioiden loppuun nysvääminen on ollut lähinnä "oppimiskokemusta" RCT-optiikan saloihin ja sen viimeisen 5% säätöjen loppuun hakemista! :tongue:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: W1lleM - 30-03-2016, 22:17:52
Olipas kattava vastaus, kiitos! :azn:

-V
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 04-04-2016, 12:56:02
Sormituntuma säädöistä on, että oikea etäisyys apupeilin ja pääpeilin välillä on nyt kollimointiruuvien neljänneskierroksen päässä ts. tuon verran lähemmäksi apupeiliä pitää siirtää pääpeiliä (tai siis toisin päin). Käytännössä tällainen pieni siirto muuttaa putkesta seuraavia asioita: polttoväli pitenee, fokuspiste siirtyy "ulommaksi", kollimointi hukkuu koska 1.) pääpeili liikkuu hiukan sivuttaisuunnassa 2.) pääpeilin kallistus muuttuu havaittavasti 3.) apupeilin/pääpeilin/tarkentimen keskinäinen linjaus täytyy löytää uudelleen.

Sormituntuma taisi olla oikeassa, sillä nyt (säädön jälkeen) kuva-alan nurkat alkavat kipristymään toiseen suuntaan (sivulta katsoen CCD Inspectorin 3D Curvature mittaus on hiukan kahteen suuntaan kaareva tässä kollimoinnissa (heitto 3,7", "kaarevuuslukema" 20,7).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage47_04042016_measured.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage47_04042016_measured.jpg/_full.jpg)

Sama tähtikenttänä:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage47_04042016.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage47_04042016.jpg/_full.jpg)

Periaatteessa tuo alkaisi olemaan lähes valmis, mutta pitää vielä säätää tuo ylänurkan pikkuvirhe pois. Käytännön väliä tuollakaan ei ole, koska pitkään valotettaessa ilmakehän seeingin vaihtelut suttaavat tuollaiset pikkuvirheet näkymättömiin. Tässä 10min M82 yksittäiskuvasta PixInsightissa venytellen (se toinen M82-kuva ASCOM-ajuriongelmaketjussa on MaxIm DL:n venytys rinnakkaisruudusta).

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M82_04042016_600sec_1x1_-21,0C_frame2.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M82_04042016_600sec_1x1_-21,0C_frame2.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 21-09-2016, 22:27:21
Rasti seinään, sillä tänä syksynä en ole koskenut RCT:n kollimointiruuveihin lainkaan, kun putki tuntuu pysyneen kuosissaan ihan hyvin.
Mainitsin tästä tuolla Santel ketjussa, joten lienee paikallaan lisätä tästä myös todistekuvat  :tongue:

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/20160919_RCT_collimation.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/20160919_RCT_collimation.jpg/_full.jpg)

(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/20160919_CCD_Image90.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/20160919_CCD_Image90.jpg/_full.jpg)

Pienen heiton nurkkiin saa tehtyä pelkästään kameran irroittamalla ja kiinnittämällä uudelleen tarkentimeen, sen verran herkkä laite tällainen RCT on kollimoinniltaan. :shocked:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: VeskuP - 26-01-2017, 22:04:44
Mitenkä hyvin muuten RC teleskooppi pitää kollimointinsa? Mietin tuossa että 8" versio GSO:n tööteistä ei todellakaan ole kallis säästötavoite mutta tätä ketjua lukiessa on vähän sellainen pelko persiissä että miten tuon saa ikinä kollimoitua. :cheesy:

-V

Minullakin kävi tällainen mielessä, että jos vaihtaisin Newtonin pois ja tilalle tällainen 10". Meneeköhän miten metsään? Siis voisiko tällä korvata 10" Newtonin visuaalikäytössä. Ja jos vähänkään ymmärsin niin tämä kollimointi ei olekaan ihan helppoa, ja voiko tällainen tavallinen kuolevainen sitä ikinä oppia??(nimimerkillä: juuri Newtonin kollimoinnin opetellut)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Tane - 27-01-2017, 19:00:03
 RC:t vaikkapa keskiesteeltään(iso apupeili) enemmän optimoitu kuvaukseen kuin visuaalikäyttöön. Toki lyhyempi ja siksi helpommin käsiteltävä mutta onko muuta etua newtoniin verrattuna visuaalitarkkailijalle? Noin olen vain käsittänyt(en ole RC putkea käyttänyt), jos kertoisivat jotka on koettanut niin visaali kuin kuvaus mielessäkin.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 27-01-2017, 23:09:47
Minullakin kävi tällainen mielessä, että jos vaihtaisin Newtonin pois ja tilalle tällainen 10". Meneeköhän miten metsään? Siis voisiko tällä korvata 10" Newtonin visuaalikäytössä. Ja jos vähänkään ymmärsin niin tämä kollimointi ei olekaan ihan helppoa, ja voiko tällainen tavallinen kuolevainen sitä ikinä oppia??(nimimerkillä: juuri Newtonin kollimoinnin opetellut)

Lyhyempi ja helpommin käsiteltävä kyllä, mutta painavampi kuin vastaava SCT. Kiiinalais-GSO:n oudosta tarkenninrakenteesta pääpeilinpitimen jatkona ei ole haittaa visuaalikatselussa ja putken tehdaskollimointikin on riittävällä tasolla. Ylisuuri apupeili sen sijaan vähentää kontrastia ja möllöttää pienellä suurennuksella silmän keskellä (silloin kun okulaarissa näkyvä lähtöpupilli on suurimmillaan). Avoin putkirakenne jäähtyy nopeasti ja kiinteät peilit pysyvät paikallaan mihin ne on säädetty ts. ei siinä taida olla kollimointitarvetta, jollei halua kuvata lyhentimen kanssa putken kuva-alaa maksimoiden. Joskus tämäkin 10" RCT yksilö menee myyntiin (jos arvata pitäisi), muttei vielä tällä kaudella...  :wink: (Kuten sanottua kuva-alasta, niin "Pienen heiton nurkkiin saa tehtyä pelkästään kameran irroittamalla ja kiinnittämällä uudelleen tarkentimeen, sen verran herkkä laite tällainen RCT on kollimoinniltaan." ...ja tuo on hitusen ärsyttävä ominaisuus tähtikuvaajalle, joka haluaa sommitella kuvansa tarkkaan.)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Tane - 28-01-2017, 05:53:34
 Nykyisin Teleskope Service(ja moni muukin myyjä) jättää ilmoittamatta RC-putkiensa apupeilin halkaisijan, tärkeän tiedon sille joka valitsee putkea käyttötarkoituksen mukaan. Mutta kuten edellä Timpe sanoo isohan se on. Tuli ulkomuistista mieleen kuuden tuuman RC-putki jossa aikatasan taisi olla puolet pääpeilin halkaisijasta. Hieman pienempiä sentään suhteessa ovat isommilla putkilla. Newtonin apupeili vain 20-25% halkaisijaltaan verrattuna pääpeiliin. Esim. visuaalitarkoitukseen tehdyistä peilien mittasuhteista kertoo hyvin SW 10" dobsonin newtonpeilien mitat, 250mm vastaan 57mm.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 28-01-2017, 12:09:29
Ks. apupeilin koosta: https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg104271#msg104271 (https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg104271#msg104271)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: VeskuP - 29-01-2017, 12:25:07
Kiitoksia vastauksista! Vähän myös selailin mitä muut ovat maailmalla olleet mieltä. Samantapaista juttua juuri oli, eli huonompi kontrasti ja apupeilin varjo. Suosittelivat lähinnä siirtymistä SC-putkien käyttöön. Taidan pysytellä uskollisesti Newtonin käyttäjänä, kun ei tuota kuvausta tule harrastettua...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: lapimmies - 22-02-2017, 18:41:11
En menisi suosittelemaan RC-putkea ensimmäiseksi putkeksi kenellekään, koska...
* se on täsmätyökalu tähtikuvaamiseen (putken ominaisuudet on ajateltu juuri tähtikuvauksen kannalta ja kaikki muu käyttö kärsii tämän takia)
* se on oikeasti työläs putki kollimoitavaksi, jotta tästä putkityypistä saadaan kaikki mahdollinen suorituskyky irti (jo pieni heitto kollimoinnissa tiputtaa RC:n kuvalaadun 10:stä jonnekin arvosanan 8 tienoille, ks. alta lisää tästä aiheesta *)
* on olemassa paljon muita putkia samassa kokoluokassa, jotka ovat halvempia hankkia/helpompia käyttää/yleiskäyttöisempiä/jne. (muissa putkissa on parempi hinta/laatusuhde yleiskäyttöön)"
[/i][/size]

Toisspäivänä ilmestyi myyntiin mokoma GSO:n 8" putki.  Sovin jo myyjän kanssa treffit tulevalle keskiviikolle.
Siitä intoutuneea laavaamaan tätä foorumia, ja  lainattuna Timpen vastaus aiemmalle kysyjälle.

Timpen taistelun putkesta luettuani, tulen tulokseen että GSON RC on välttävä aihio josta saa kovalla työllä tyydyttävän putken kuvaamista varten.

Minua eniten kiinostaa sen lämpölaajenemisen aiheuttamien muutosten eliminointi. EI, en aio tilata uutta hiilikuituputkea tilalle. Tämän ongelman saa ilmeisesti minimoitua, laittamalla liukkaat prikat jompaan kumpaan päähän losmandy kiskoja ja jättämällä ruuvit "löysälle". Samalla mietin että pitäisikö sen kiskon reikiä avartaa, niin että se kisko saa tosiaankin elää taivuttamatta koko putkea.

Jos olen oikein lukenut Timpen yksinpuhelua, four thirds kennoinen kamera ei pitäisi olla ongelma, koska kenno ei riitä reunoihin asti.

Lienee lisää senkkaa nenästä kaivan, kun laitan peliin mukaan 0.63 reducerin...

Tuommosen paketin pyyntihinta on 800€
- GSO Ritchey Chrétien 8" Astrograph im Carbontubus mit Sucherschuh und Prismenschiene
- GSRCV50 Verlängerungshülse
- GSRCV25 Verlängerungshülse
- GSRCJ90 Justiereinrichtung <- tämä on se "prikka" mikä keskittää fokuserin?
https://www.dropbox.com/sh/51g3roc3uzxzops/AADbqijZ1dEMS7SCc-DuyjS3a?dl=0

Paremman fokuserin toki joutuu ostamaan erikseen.

En tiedä, onko putkikuume nyt niin kova, että sitä meinaa väkisin lyödä kätensä sontaan. Mutta Putki pitäisi saada ennen lapin reissua (9.3).
Onhan tässä Timpe laduntekijänä, jotta pääsee vähemmällä... Tai vähemmällä pääsisi ostamalla sen Newtonin.

PS:Newtonia en millään haluaisi sen hankalan koon vuoksi...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: W1lleM - 22-02-2017, 21:34:47
Ensimmäiseksi putkeksi en kyllä ottaisi ehken RC:tä, perustan tämän Hauholla Timpeltä kuultuun että RC ja nopeat Newtonit on about yhtä vaikeita kollimoitavia. Itse jälkimmäisen omistan ja jos kelataan takaisin pari vuotta niin en missään tapauksessa ottaisi moista päänvaivakseni (tuottaa se sitä nytkin aika ajoin). Ehdottomasti ottaisin hiilikuituisen, se on jämäkkä ja kevyt eikä tosiaan lämpölaajenemista ole paljoakaan verrattuna alumiiniin.
Ei sillä, jos kollimointiin perehtyy ja on huolellinen saa RC:stä erittäin hyvälaatuista kuvaa kuten Timpe todistaa. Alkuun (ainakin minulla) oli vain monta muutakin pulmaa ratkottavana kuten seuranta, guidaus, jne jne.

Oletko lapimmies harkinnut vaikkapa pientä apokromaattia? Newtonkaan ei ole kovin iso, jos malttaa pitää valovoiman suhteellisen nopeana (f4-f6) ja pääpeilin koon pienenä. Esim. 15cm f/5 on jo melko näpsäkän kokoinen. Myöskin kannattaa huomioida erilaisten putkien polttoväli, jos polttoväli on pitkä se vaatii seurannalta enemmän tarkkuutta kuin lyhyen polttovälin putki.

-V
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 22-02-2017, 21:59:07
Jaahas, ensimmäinen rohkea ilmoittautuu, joka on oikeasti lukenut tämän nälkävuoden pituisen ketjun läpi ajatuksella...  :grin:
Osan ajatuksistani allekirjoitan edelleenkin, osasta saatan olla pikkuisen eri mieltäkin, kuin mitä olen aikojen saatossa tänne kirjoittanut. Tätä sanotaan "kokemuksen syväksi rintaääneksi" ts. saatanpa olla Suomen parhaiten RCT-putkiin kantapään kautta perehtynyt tähtiharrastaja näillä kirjoitteluillani.  :rolleyes:
Aloitan lyhyesti siitä tosiasiasta, että jos olisin tiennyt vuonna 2013 sen mitä nyt tiedän GSO:n RCT:n kanssa puuhastelusta, niin olisin jättänyt muutaman asian kokonaan tekemättä. Mutta puolustuksena kerron samaan hengenvetoon oppineeni samalla paljon näiden RCT-putkien ominaisuuksista ja säätelystä optimikuntoon. Tämä oppi olisi jäänyt kertymättä, jos en olisi tähän touhuun aikoinaan suurta itseluottamusta tuntien ryhtynyt.

Tällainen putki siis hankinnassa?
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1877_TS-Optics-8-inch-f-8-Ritchey-Chr-tien-Astrograph---Carbon-tube.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1877_TS-Optics-8-inch-f-8-Ritchey-Chr-tien-Astrograph---Carbon-tube.html)

Minua eniten kiinostaa sen lämpölaajenemisen aiheuttamien muutosten eliminointi. EI, en aio tilata uutta hiilikuituputkea tilalle. Tämän ongelman saa ilmeisesti minimoitua, laittamalla liukkaat prikat jompaan kumpaan päähän losmandy kiskoja ja jättämällä ruuvit "löysälle". Samalla mietin että pitäisikö sen kiskon reikiä avartaa, niin että se kisko saa tosiaankin elää taivuttamatta koko putkea.

Tätä en näkisi nykyisellään ongelmaksi. Älä pura putkea, niin ei tarvitse sitä myöskään modata putken vaihdolla yms. lisätyöskentelyllä. Lämpötilanvaihtelun aiheuttama fokusmuutos on kiinalaisessa "hiilikuitu"-putkessakin ihan riittävän pieni, ettet saa siitä ongelmaa itsellesi (vaikka putken päät ovatkin kiinni toisissaan noilla alumiinipannoilla). Jos tarkennus muuttuu tunnissa jotain, niin sitten tarkennat putken uudelleen ja jatkat kuvaamista. Visuaalikäytössä et eroa huomaa. Ohje #1: älä koske niihin Losmandy-kiskon ruuveihin, älä pura putken mekaanista rakennetta ja kysy tuoreet testikuvat putkesta ennen sen ostoa. (Vrt. oma ensivaloni (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_FirstLight_img.jpg/_full.jpg)). Jos käytetty putki on hyvässä kollimoinnissa, sille ei ole ongelmaa tuottaa tuollaisia tähtiä koko kuva-alalle (KAF-8300 kenno tuossa).

...four thirds kennoinen kamera ei pitäisi olla ongelma, koska kenno ei riitä reunoihin asti.
Lienee lisää senkkaa nenästä kaivan, kun laitan peliin mukaan 0.63 reducerin...

Joo, oikeassa olet kummassakin tapauksessa. Ilman lyhennintä tasainen kenttä irtoaa ongelmitta ja lyhentimellä (0.67x, kaksi kappaletta löytyy tuon linkin takaa yhteensopivista tarvikkeista) kaivetaan mukaan kaikki mahdolliset epätarkuudet putken kollimoinnista. Saattaapi olla, ettet ole kuvalaatuun lyhentimellä enää kovin tyytyväinen... Kumpikin käyttötapa tuottaa kuvaa maksimissaan juuri APS-C kokoiselle kennolle ja lyhennin tekee putkesta noin F5.3 valovoimaisen. Enempään ei oikein tästä putkesta ole.

Paremman fokuserin toki joutuu ostamaan erikseen.

Originaalifokkarilla (kuva (http://www.teleskop-express.de/shop/Bilder/shop/ts-ritchey-chretien/rc-8-inch-carbon-auszug-1000.jpg)) pääsee alkuun, mutta jos olet käyttänyt parempia tarkentimia, niin sen puutteet tulevat ilmi hetkessä. Itselläni kävi näin ja korvasin sen Starlight Instrumentsin adapterilla ja moottoritarkentimella (en ole katunut kalliiksi tullutta vaihtoa, koska tarkennin on yksi tärkeimpiä osia tällaisessa kuvausputkessa). Mutta ilmankin jotkut toiset pärjäävät...

En tiedä, onko putkikuume nyt niin kova, että sitä meinaa väkisin lyödä kätensä sontaan. Mutta Putki pitäisi saada ennen lapin reissua (9.3).
Onhan tässä Timpe laduntekijänä, jotta pääsee vähemmällä...

Jos käytetty putki tuottaa hyvää tuoretta testikuvaa, niin sen uskaltaa ostaa. Ja sitten piilottaa kaikki säätötyökalut jonnekin lukkojen taakse...  :tongue:
Ei tällainen RCT ole mikään kauhea putki omistettavaksi ja siinä on paljon hyvääkin mukana keskivertokuvaajalle. Mutta täydellisyyteen pyrkivälle kuvaajalle on helpompiakin tapoja tuottaa hyvää loppukuvaa samaan hintaan. Tässä esimerkki 8" Edge HD SCT:stä: http://www.astrobuysell.com/uk/propview.php?view=120477 (http://www.astrobuysell.com/uk/propview.php?view=120477) (hintaluokassa n. 1100-1200 euroa, uusi vastaava tässä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3257_OFFER--Celestron-Edge-HD-800-OTA---203-2000mm-Flatfield-SCT.html)). Liikkuuhan noita vaihtoehtoja käytettynäkin, jos asialla ei ole liian kiire...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: lapimmies - 23-02-2017, 08:10:25

Tällainen putki siis hankinnassa?
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1877_TS-Optics-8-inch-f-8-Ritchey-Chr-tien-Astrograph---Carbon-tube.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1877_TS-Optics-8-inch-f-8-Ritchey-Chr-tien-Astrograph---Carbon-tube.html)

Kyllä, juurikin samainen putki.
http://www.astrotreff.de/forum.asp?FORUM_ID=11

Pitääki tiedustella myyjältä viimeisimpiä kuvia taivaasta, ja toimittaa Timpen arvosteltavaksi tänne :)

WilleM: Kyllä mie niitä Newtoneitakin laavasin, kuten tuolla toisessa ketjussa maintsin. Mutta kun se koko. Olen jääräpäisesti asettanut itselleni minimiksi 8", ettei ensimmäisenä ala harmittamaan apertuuri. Jostain luin että kannattaa ostaa niin iso putki kuin jalusta ja perse kestää. :)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: jpaana - 23-02-2017, 10:40:49
Itselläni on tuo samainen 8" hiilikuituinen TS/GSO RC, luonnollisesti ensimmäinen isompi putkeni, vaikka tämän ketjun luinkin ennen ostoa, koska pitäähän sitä haastetta olla :) Tähän mennessä tosin haasteet ovat olleet ihan muualla kuin itse putkessa, joka omaan puusilmään näyttää ainakin vielä ihan hyvältä vaikka onkin tehdasasetuksissa. Sen verran annoin pikkusormea kollimoinnille, että ostin tuon GSRCJ90 levyn ja laserin, että fokuserista eteenpäin asiat ovat suunnilleen suorassa, peileihin en ole uskaltanut koskea. Itse kuvaan lähinnä 0.67x reducerin ja Atik 383L+ (M4/3 kokoinen kenno) kanssa ja vinjetöinti on maltillista. Ilman reduceria flattenerin kanssa olen käyttänyt myös täyden kennon 5D Mark III:sta eikä sekään ihan katastrofi ole. Ihan kelpo peli siis ja täyttää ne vaatimukset joita mulla alunperin oli.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: JuhaPka - 23-02-2017, 13:07:35

Jos käytetty putki tuottaa hyvää tuoretta testikuvaa, niin sen uskaltaa ostaa. Ja sitten piilottaa kaikki säätötyökalut jonnekin lukkojen taakse...  :tongue:
Ei tällainen RCT ole mikään kauhea putki omistettavaksi ja siinä on paljon hyvääkin mukana keskivertokuvaajalle. Mutta täydellisyyteen pyrkivälle kuvaajalle on helpompiakin tapoja tuottaa hyvää loppukuvaa samaan hintaan. Tässä esimerkki 8" Edge HD SCT:stä: http://www.astrobuysell.com
 (http://www.astrobuysell.com/uk/propview.php?view=120477)

Täältä löytyy myös Edge HD 8" Reducerilla jos kiinnostaa....
http://ensoptical.co.uk/telescopes/celestron-hd-edge-800-with-.7-reducer (http://ensoptical.co.uk/telescopes/celestron-hd-edge-800-with-.7-reducer)

ja modattu Meaden 10" RCTkin löytyy...

http://ensoptical.co.uk/telescopes/meade-rcx- (http://ensoptical.co.uk/telescopes/meade-rcx-)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 08-11-2017, 21:03:00
Palataanpa vaihteeksi 10" RCT:n kollimointiin, kun päätin eilisillan jalustataiston jälkeen siirtää mielenkiintoni RCT:n kollimointiin (tavoitteena kuva-alan tasoittaminen, mikä onnistui puolittain).
Siinä sivussa syntyi kumminkin ihan mielenkiintoinen vertailu seeingin vaikutuksesta loppukuvaan. Kuvasta selviää loput eli verratkaapa 2,14" vs. 3,36" FWHM-eroja loppukuvassa (30s testivalotus).

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10RCT_seeing_comparison.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10RCT_seeing_comparison.jpg/_full.jpg)

Tarkensin tuota alempaa kuvaa moneen kertaan ja varmistin, että tarkennus oli paras mahdollinen. Tuossa ensimmäisessä kuvassa olin lyhentänyt pää/apupeilin välimatkaa kollimointiruuveja löysäämällä ja hakemalla sitten tuosta kohtaa kollimoinnin kohdalleen. Tuolloin yksi nurkka oli muita selvästi heikompi, joten tuo näyte on kuva-ala kuvan keskeltä. Sitten käytin puolitoista tuntia paremman kollimoinnin hakemiseen eli nurkkien tasoittamiseen, mutta seeing päätti heikentyä selvästi huonommaksi kuin aloitushetkellä ja homma jäi kesken.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: J Piira - 09-11-2017, 21:15:24
Tuo seeing näyttää vaikuttavan aika paljon. Aika hankalaa tämä optiikan säätö kun noin neljän viikon välein pääsee joskus pidempään joskus vain tunnin testaamaan, mutta luultavasti tähdet ovat vielä paikallaan jos ja kun tulee vähän pilvettömämpiäkin öitä. Olisi mukava kuulla miten teet tarkennuksen (tarkennatko Bahtikovin maskilla kuvan keskeltä mittaat FWHM- arvon kuvasta  vai?

Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 10-11-2017, 20:32:11
Tuo seeing näyttää vaikuttavan aika paljon. Aika hankalaa tämä optiikan säätö kun noin neljän viikon välein pääsee joskus pidempään joskus vain tunnin testaamaan, mutta luultavasti tähdet ovat vielä paikallaan jos ja kun tulee vähän pilvettömämpiäkin öitä. Olisi mukava kuulla miten teet tarkennuksen (tarkennatko Bahtikovin maskilla kuvan keskeltä mittaat FWHM- arvon kuvasta  vai?

Käytän moottoroitua fokuseria ja sen kaverina FocusMax ohjelman ilmaista kolmosversiota (tuon saa vielä täältä (http://www.astronomylog.co.uk/focusmax-downloads/)). FocusMaxin nelosversio on näet maksullinen siirryttyään CCDWaren pariin. Tuon heikomman seeing-kuvan kanssa tein vielä varmuuden vuoksi tarkennuksen plus-miinus viiden askelmoottorin askelen verran kumpaankin suuntaan,  mutta käytin sitten ohjelman laskemaa parasta tarkennuspistettä. Tuo seeingin heikentyminen oli näet niin selvästi näkyvää, että epäilin aluksi FocusMaxin tarkentaneen pieleen kun olin muuttanut putken kollimointisäätöjä. Ei ollut!

Tuo FWHM-arvo on sitten CCD Inspectorin tuotosta, kun olen ilmoittanut ohjelmalle 0.834 arcsec/px lukeman ja CCD kennon pikselimäärät ja pikselikoon. Ohje kertoo näin:
"FWHM can be measured in pixels, or in arcseconds. Pixels is the default in CCDInspector if the focal length and the pixel size of the camera cannot be determined.  If these are known and specified in CCDSoft, CCDInspector can be used to automatically convert pixels to arcseconds. The value in pixels is dependent on both, focal length and pixel size, and so cannot be used to directly compare two images from different cameras, or from different telescopes. On the other hand, measurement in arcseconds is independent from telescope focal length or the camera pixel size, and can be used for direct comparison between different instruments."

Ja näin:
"Seeing conditions:  atmosphere is one of the major limiting factors even for professional astronomers. 
On a good day, an average amateur with excellent optics and collimation can hope for FWHM of 2"-2.5".
On rare occasions or at really great locations, the seeing can dip to as low as 1.6" but not much below.
More often than not, you're likely to see FWHM in the 3" to 4" range.
Anything much above 4" is usually a signal to go inside and watch some TV -- the seeing is really poor."
  :wink:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 05-02-2018, 21:20:54
Hauholla oli juttua ja naureskelua kollimoinnista ja siitä milloin se kannattaa lopettaa. Itselläni oli mielipide, että kannattaa lopettaa sitten kun ei enää pysty saamaan kollimointitilannetta näkyvästi paremmaksi. Tällainen tilanne tulee esim. silloin kun kollimointitarkkuus on kameran tarkentimeen kiinnitystoleranssien sisällä ts. silloin kun kameran asento tarkentimessa vaikuttaa enemmän kuin aiemmat pienen pienet kollimointisäädöt  :wink:

RCT on nyt  siinä tilanteessa, että kirjoittelin 27. marraskuuta 2017 klo 20.32 Murtsille näin: "...löysin muuten fokuserin kiinnityslaipasta puolikkaan millin sivuttaissiirtymän, jonka puolesta säädin mielestäni tarkentimen sivuttaisasetuksen paremmin kohdalleen kuin aiemmin. (Kelit ovat olleet niin kehnot ettei ole ollut estettä näprätä tuonkin kanssa.) Kun tulee seuraavat joten kuten tähtiselkeät kelit (https://www.foreca.fi/Finland/Hyvinkaa => ei toivetta ainakaan viikkoon), niin joudun tekemään putkelle taas peruskollimointisäädön. Ajauduin tuohon fokkarin mekaaniseen tarkistukseen, kun vieläkin RCT-kollimoinnissa jäi pienestä kiinni se liki 100% suoritus tähtitaivaan alla. Saa nähdä mistä seuraavaksi jää kiinni, nyt kumminkin kaikki kollimointivälineet Takahashia myöten näyttävät samaa liki ok lopputulosta ja jättivät odottamaan tuota tähtikeliä homman loppuun hoitamiseksi..."

Tuota tähtikeliä on sitten odoteltu tänne helmikuun alkuun ja tuona aikana on ollut pari puoliselkeää iltaa, jotta sain putken taas uusilla mekaanisilla fokkarin siirtosäädöillä ja uusilla peruskollimoinneilla ns. "kuvauskuntoon". Tämä oli tilanne jossain vuodenvaiheessa ja muutaman "kvasi-selkeän" iltayön aikana hieroin kollimointia vielä tuosta eteenpäin. Nyt tuonne on jäänyt pienehkö 1.2" kallistus, mikä näyttää pysyvän melko vakaana riippumatta kameran asennosta (pidän kameran toistaiseksi tässä asennossa, kun yritän kuvatakin säiden vain salliessa).
Edistyksenä aiempaan tässä kohdassa ollaan nyt kuva-alan nurkkien suhteen liki täydellisessä tasapainotilanteessa (toisin kuin aiemmin, jolloin 100% kollimointikin tuotti yhden nurkan soikeat tähdet, nyt kollimointi on tuon 1,2" pielessä).

Tässä alla on malliksi yksittäinen tähtikenttä tältä illalta hämärässä kuvaten ennen varsinaisen tähtikuvauksen aloittamista...
Oikeassa reunassa hiukan soikeat tähdet, mikä on korjattavissa kun saan tuon 1.2" virheen pois.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage25_05022018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage25_05022018.jpg/_full.jpg)

Keskeltä mitaten päästään tuollaisessa kollimoinnissa hyvän näköisiin 2,4" FWHM tähtiin, mistä CCDI:n ohje tuossa yllä kertoo näin:
"...an average amateur with excellent optics and collimation can hope for FWHM of 2"-2.5"."  :smiley:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_measurement_05022018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_measurement_05022018.jpg/_full.jpg)

Tässä on vielä samainen tähtikenttä CCDI:n läpi analysoituna eli tuosta näkee sen pienen 1,2" kallistuksen, mistä puhuin yllä... (006-kuva oli eilisillan tarkennuksella, 025 tämän illan tarkennuksella).

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage25_measured.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage25_measured.jpg/_full.jpg)

Kuvaamisesta puheenollen täällä ei ole vieläkään ollut kelvollista kuvauskeliä eli melko lailla heti pimeän tultua taivaalle tulee joko ohutta pakkassumupilveä (tiputtaa rajamagnitudin 4 tienoille) tai sitten pilvilauttoja, joista malliksi kuva tältä illalta. Kuvaa tuossa nyt mitään minuuttien pituisia aikavalotuksia... pöh  :cry:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Sky_05022018_1930.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Sky_05022018_1930.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 04-09-2018, 22:17:42
Jollei tuo mene tulevana yönä parempaan kuosiin (täällä on ollut 3-4 kollimointiyötä elokuun puolivälistä, jolloin seeing on ollut hyvä, mutta pilviä purjehtii taivaalla), niin alan olla valmis heittämään tuon kiinalaisp****n optiset osat lasinkeräykseen ja alumiinit metallinkeräykseen.

Tuli raapusteltua tuollainen uhkaus kiinalaiselle RCT:lle päivä-pari sitten... "Kova kovaa vasten" -uhkaus taisi taas saada mokoman "kiinalaisp****n" taas joten kuten kuriin, kun illalla tapahtuneen päiväkollimoinnin jälkeen putken antama kuva-ala ei ollutkaan enää noin 15...30 astetta vinossa johonkin suuntaan, kun tähtikollimointi oli kohdallaan  :shocked:

Tuossa lähtötilanne:
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_collimation_startpoint.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_collimation_startpoint.jpg/_full.jpg)

Sen tähtikenttä: (WTF, kolmiomaisia tähtiä tällä kertaa...  :tongue:)
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_collimation_startpoint_starfield.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_collimation_startpoint_starfield.jpg/_full.jpg)

2,5h kuluttua... pienen pienien säätöjen jälkeen näin:
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_collimation_endpoint.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_collimation_endpoint.jpg/_full.jpg)

Tähtikenttä hiukan parempi tähtien muotojen osalta:
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_collimation_endpoint_starfield.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_collimation_endpoint_starfield.jpg/_full.jpg)

Jos joku ihmetteli, miksen lopettanut säätämistä, kun CCDI näyttää 0,0" virhettä kollimoinnissa, niin syy löytyy täältä.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_collimation_zero_error.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_collimation_zero_error.jpg/_full.jpg)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_collimation_zero_error_starfield.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_collimation_zero_error_starfield.jpg/_full.jpg)

Ihmeen epäterävät tähdet tuolla, ikään kuin tarkennus olisi muutaman askelen pielessä (vaikkei olekaan). Tämä näkyy, kun vertaat edelliseen tähtikentään tuossa yläpuolella.

Mutta summa summarum; putkessa on apupeilissä joku millin kymmenyksen mekaaninen sivuttaisheitto, mikä aiheuttaa tuota kuva-alan kaltevuutta. Nyt pääsin tuosta eroon pyörittämällä apupeiliä pitimessään ja tekemällä putkelle siinä sivussa taas täyden tähtikollimoinnin. Apupeilin asennon 360 asteen kehällä on näet melkoisen monta eri asentoa, joissa tuo apupeilin mekaaninen poikkeama aiheuttaa näitä eksoottisia tähden muotoja. Nyt ollaan kumminkin jo lähellä oikeaa eli pyörät tähdet löytyvät tuosta vierestä, kun apupeiliä kiepauttaa taas aavistuksen eri asentoon ennen kuin tekee putkelle tähtikollimoinnin.

Ei sovellu RCT-kammoisille harrastajille tällainen kollimointityöskentely :tongue:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 04-09-2018, 22:34:15
Unohtui vielä sanoa; ettei vain tuon kiinalaisen RCT:n putken peilien pinnanmuoto sitten ole näin "kuraa", mikä tulee esille normaalikäytössä vain kun kollimointi on hyvin lähellä oikeaa ja seeing hyvä? Tässä yksi tähtikenttä eilisillasta, jossa tähdet ovat sangen muotopuolia tasaisesti kautta koko kuva-alan:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage19_03092018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage19_03092018.jpg/_full.jpg)
 
Katsokaa tuosta vaikka kirkkaampien tähtien muotoja ja samaan aikaan kuva-alan erottelukykyä. Ei tuosta paljoa tarvitsisi säätää, mutta jos optinen laatu vain on tuossa mitä GSO kykenee tarjoamaan? (Normaalikäyttäjällä nuo RCT:n peilit ovat vain sopivasti keturallaan kollimoinnin suhteen, jolloin tuollainen raaka totuus optisen laadun heikkoudesta jää piiloon?  :grin:)
Ei niin vakavasti otettava teoria, mutta tuotakin olen miettinyt yön pimeydessä...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Ransu - 05-09-2018, 06:43:17
Oletko Timpe ottanut testikuvan lyhentäjällä vai ilman? Oletko kokeillut ilman lyhentäjää piirtääkö samalla tavalla?
Kolmiomainen muoto viittaisi siihen että joku osa optiikasta on puristuksissa, eli ns pinched optics.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 05-09-2018, 11:35:20
Joo, hyvä muistutus, kiitos!
Pitänee tsekata tuokin, sillä saatoin kiristää CCDT67:n linssit elokuussa hiukan liian kireälle, kun huomasin silloin niiden olevan niin löysällä että lyhetimen linssipaketti kolahteli sitä liikuteltaessa holkissaan. Mutta toisaalta RCT-optiikan kanssa mikään ei ole yhtä varmaa kuin epävarmuus :tongue:

Tässä eilisillan mikrokollimointi-säätöjen tulos (tein hipaisut pääpeiliin, apupeiliin ja tarkentimen kallistukseen):

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_04092018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_04092018.jpg/_full.jpg)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage257_04092018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage257_04092018.jpg/_full.jpg)

Nyt tuossa viimeisimmässä kuvassa tähtien muoto on kohtuullisen pyöreä, vaikka en ole koskenutkaan tuohon lyhentimeen.  :wink:
Nuo pienen pienet muotovirheet (pisaran muoto vas. ylänurkka ja kolmiomaisuutta oik. alanurkka) ovat vain kollimoinnin virheitä ja nuo katoavat, kun optiset osat loksahtavat paikalleen.
Tuolla säädöllä pystyy vallan hyvin kuvaamaan pitkiä valotuksia, jos selkeitä kelejä tulisi.  :smiley:
Eilen tein sameassa kelissä jalustalle uuden PEC-ajon PEM Prolla (2,2"/2.1" huipusta huippuun), mutta tuolla RCT:llä joku aavistuksen verran (2"-3") taipuu, jolloin PEC-mittausta ei saa tehtyä periaatteellisesti ihan oikein loppuun saakka, kun käysritä jouduu suodattamaan pahimmat valumat pois. Veikkaan syyksi Losmandy-kiskon kiinnitystä hiilikuituputkeen.

Reality-checkin vuoksi lisään tähän vertailuksi Koposen Jussin 12" ex GSO-RCT-putken täys-resoluutioisen testikuvan (olikohan samalla CCDT67 lyhentimelläkin?), missä pitkä valotus samentaa tähtien muodot. Tässä OIII-suotimella kuvattu Kissansilmä:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Jussi/300rc_n6905_oiii.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Jussi/300rc_n6905_oiii.jpg/_full.jpg)

(Samanlaista pientä soikeutta sielläkin on nurkkiin mentäessä, mutta aavistuksen paremmin kontrollissa kuin omani (ts. nämä RCT:t nyt vain ovat tällaisia vempuloita tuon kollimointinsa suhteen).)

Ai niin, jos otan lyhentimen pois välistä, niin sitten tarvitsen tarkentimen perään 50mm lisäloiton, jotta saan putken fokukseen. Olen joskus muinoin myynyt pois tuollaisen tarkentimen loittorenkaan (https://www.teleskop-express.de/shop/Bilder/shop/ts-ritchey-chretien/gsrc8c-8inch-rc-m90-extension-1000.jpg), joten nyt sen joutuisi tekemään tuollaisella (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4213_TS-Optics-1-25--extension-tube--35mm-length-w--brass-compression-ring.html) holkilla. Ja tuo hukkaa kaikki linjaukset kiristettäessä paikalleen.  :sad:

Yksi vaihtoehto olisi luovuttaa lyhennyskertoimen suhteen ja muuttaa lyhennykseksi 0,70x tai 0,75x (=tuo onnistuu CCDT67:lla simppelisti loittoetäisyyttä muuttamalla), jolloin putkesta ei revittäisi noin hyvin nurkkien muotovirheitä esille, kuin mitä nyt teen 0,67x kertoimella. Tuon takia myyn mielelläni putken tuolla CCDT67-lyhentimellä (hmm... pitänee taas tiputtaa tuon myyntihintaa, jos vaikka joku ei-niin-RCT-kollimointi-kammoinen harrastaja ostaisi tuon pois kuljeksimasta).
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 05-09-2018, 23:47:19
Onko RC:n kollimoinnissa 99% työstä saada peilit optiselle akselille ja 1% oikealle etäisyydelle toisistaan? Tämä oli tarkoituksella liioiteltu mutta mitä olen välillä seurannut sen kollimointia niin se käsitys on tullut.

Tuli vielä mieleen "kiskot". Tarkoitan jos putki saisi painaa mitä vaan, voisi molemmat peilit kiinnittää tarkkoihin kiskoihin jotta pysyisivät tarkasti samalla akselilla ja jollain tarkalla etäisyysmittarilla tarkastaa että peilit on tasan 90 asteen kulmassa akseliin nähden. Tämä tapahtuisi säätöpenkissä. Kun säätö olisi tehty, pitäisi tulla hieno kuva. Toki sellainen kiskoputki olisi ylipainava tai vaatisi raskaansarjan jalustan...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 06-09-2018, 12:12:15
Onko RC:n kollimoinnissa 99% työstä saada peilit optiselle akselille ja 1% oikealle etäisyydelle toisistaan? Tämä oli tarkoituksella liioiteltu mutta mitä olen välillä seurannut sen kollimointia niin se käsitys on tullut.
Tuli vielä mieleen "kiskot". Tarkoitan jos putki saisi painaa mitä vaan, voisi molemmat peilit kiinnittää tarkkoihin kiskoihin...

Olet jossain määrin jäljillä tuossa ajattelussasi. Nostan taas esille ajatuksen kahdesta kananmunasta ja niiden pinoamisesta päällekkäin. Jos niiden keskitys pystysuunnassa ei ole tasan niiden pituusakselin painopisteen kohdalla, niin silloin on mahdotonta saavuttaa hyvää tasapainoa näiden kahden kananmunan välille. Sama asia koskettaa myös RCT:n hyperbolista pääpeiliä ja apupeiliä ts. niiden tulee olla kohtuullisen hyvin keskenään linjassa "omien painopisteidensä" suhteen (=optisten akselien suhteen).

Käytännön esimerkki tästä:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_field_curvature_due_to_mechanical_misalignment.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_field_curvature_due_to_mechanical_misalignment.jpg/_full.jpg)

Kuvassa näkyy apupeilin optiselta akselilta sivussa oleminen ts. apupeilin pieni epäkeskitys pitimessään (putkessa) kertautuu sillä tavalla, että pääpeilin optinen akseli ja tarkentimen pituusakseli eivät enää kohtaa. Monimutkaisesti sanottu, mutta tuosta putkesta löytyy apupeilin asennolle sellaisia paikkoja, missä nämä kohdistukset ovat joko paremmin tai huonommin linjassaan. Nyt tuon apupeilin asento on vaihteeksi sellainen, että hyvä ("tasainen") kollimointitulos ilman kallistusta on saavutettavissa. Kyseinen apupeilin pyörityssäätö keskityksen korjaamiseksi on tehtävä yritys-erehdys menetelmällä yöllä DSI-tähtikollimoinnilla (http://www.deepskyinstruments.com/truerc/docs/DSI_Collimation_Procedure_Ver_1.0.pdf) ja sitä CCDI:llä analysoiden. CCD Inspectorin 3D-mittaustulokset ovat tuolloin näet vinksallaan seuraavassa kuvassa näkyvällä tavalla. Voit säätää peilit DSI-kollimoinnilla täysin kohdalleen, mutta CCDI kertoo kuva-alalla olevan edelleen kallistusta nurkkien suhteen johonkin suuntaan. 

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_collimation_curvature_due_to_mechanical_misalignment.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Star_collimation_curvature_due_to_mechanical_misalignment.jpg/_full.jpg)

No, nyt tuo perussäätö apupeilille on suunnilleen kohdallaan. Toisin sanoen tuon jälkeen pystyn...
1.) keskittämään tarkentimen katsomaan keskelle apupeiliä (keskirengas tuolla targettina).
2.) kallistamaan apupeilin siten, että laser-säde palaa takaisin lähtöpisteeseensä.
3.) muuttamaan pääpeilin kallistusta siten, että sielläkin ollaan oikealla alueella peilien keskinäisen heijastuksen suhteen. *)

*) Tuon kolminaisuuden jälkeen ollaan tilanteessa, jossa putkesta tulevat heijastukset ovat suunnilleen oikeita eli katsotaan putkeen tuon seuraavan kuvan mukaisesti.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_reflection_front2.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/RCT_reflection_front2.jpg/_full.jpg)

Toisin sanoen, kun kävelen eri etäisyyksille putken edessä näkyvää optista akselia, heijastukset peileistä näkyvät keskitettyinä.
Lähellä putkea (1,5...2,5m etäisyydellä) tuolla näkyy apupeilissä näkyviä renkaita, nekin keskitettyinä tämän kuvan (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_4.jpg) mukaisesti. Sitten kun tullaan kauemmaksi ja kauemmaksi putkesta (kulkien edelleenkin silmä optisella akselilla), lopulta tulee vastaan ensin tarkentimen putken ulkoreunan rako (runkoon nähden), sitten tarkentimen sisäputken sisäreuna. Edelleenkin näiden tulee näkyä keskitettynä ja aivan viimeeksi (10...20 m päästä) sieltä heijastuksista tulee näkyviin tarkentimen reiästä näkyvä taustamaisema. Kaikkien noiden heijastusten tulee näkyä keskitettyinä optisella akselilla putken edessä ja silloin ne kertovat putken olevan hyvässä kollimoinnissa. Tässä auttaisi kovin sellainen 15...20 m pitkä kisko, joka olisi hyvin suora + sijaitsee putken optisella akselilla + jossa olisi katseluaukko levyssä, mitä voidaan liikutella optista akselia pitkin. Tuo heijastusmenetelmä on näet hyvin herkkä työkalu RCT:n kollimoinnin katsomiseen ja sillä päästään hyvin lähelle oikeaa kokonaiskollimointia.

MUTTA, jos tässä tilanteessa tuo apupeili on sen millin kymmenyksen verran sivussa optiselta akselilta (tai sen optinen ja mekaaninen keskipiste eriävät toisistaan), niin silloin tuo mekaaninen virhe kertautuu loppukuvaan yllä kerrotulla tavalla. Tuolloin DSI-kollimointi ja CCDI kertovat, että peilit ovat linjassa keskenään, mutta kuvan tähtien muodot vääristyvät tavallisimmin jostain kuva-alan nurkasta. Tuossa tilanteessa kamera on siis mekaanisesti väärässä paikassa putken takana ja sitä pitäisi siirtää sivuttaissuunnassa tuon optisen linjan keskelle (kallistamatta kameraa). Tämä tarvittava sivuttaissiirtymä on valitettavasti sekin hyvin herkkä asia ts. pienikin virhe optisten osien suuntauksessa siirtää kuva-alaa sivuttaissuunnassa esim. jo tarkentimen holkin reunalle.

Kun ostat kalliin RCT-kaukoputken, niin maksat juuri tästä mekaanisesta tarkkuudesta. Siitä, että kaikki sen osat ovat riittävällä tarkkuudella omilla paikoillaan. Tästä RCT-putkesta saatu oppi on käytännössä siinä, että tuollainen hyperbolinen peilipari vaatii ympärilleen hyvin tarkan mekaanisen kohdistuksen. Sitten kun edellytykset tälle optisten osien mekaaniselle (tarkalle) sijainnille täyttyvät, huomataan että optisten osien keskinäinen linjaus on sekin melkoista tarkkuutta vaativaa työtä näiden hyperbolisten peilin kanssa. Pienikin hipaisu säätöruuveissa muuttaa putkesta saatavaa tähtien FWHM lukemaa esim. 2,2" -> 2,6" suuruusluokassa ja tuollainen paras kuvalaatu mahtuu helposti kameran kiinnitystoleranssien sisään tarkentimen pantakiristyksessä. (Ts. RCT-putkissa tulisi käyttää kierrekiinnitystä kameralle, jos niistä halutaan paras kuvalaatu ulos.) Harrastajatyönä tuollaisesta kiinalais-RCT:stä voidaan saavuttaa parempaa kuvalaatua kuin monesta muusta putkityypistä, mutta sen saavutuksen takana on melkoinen kokoelma erilaisia vaatimuksia monen eri seikan suhteen. :huh:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 06-09-2018, 20:12:53
Olet jossain määrin jäljillä tuossa ajattelussasi. Nostan taas esille ajatuksen kahdesta kananmunasta ja niiden pinoamisesta päällekkäin. Jos niiden keskitys pystysuunnassa ei ole tasan niiden pituusakselin painopisteen kohdalla, niin silloin on mahdotonta saavuttaa hyvää tasapainoa näiden kahden kananmunan välille. Sama asia koskettaa myös RCT:n hyperbolista pääpeiliä ja apupeiliä ts. niiden tulee olla kohtuullisen hyvin keskenään linjassa "omien painopisteidensä" suhteen (=optisten akselien suhteen).

Tämähän se tekeekin RC:n vaikeaksi. Eli pituus, leveys ja syvyys pitää kaikki saada kohdalleen. Ja jos optinen akseli ei mene peilin reunan mukaan niin joutuu sen vielä etsimään, huh huh.

Mitä olen miettinyt niin olisi helpotus jos peilit löytää paikkansa, sitten fokuseri pitäisi vaan säätämällä asettaa oikealle paikalle, onko se mahdollista? Siis ensin peilit ja sitten fokuseri.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 06-09-2018, 21:58:41
Mitä olen miettinyt niin olisi helpotus jos peilit löytää paikkansa, sitten fokuseri pitäisi vaan säätämällä asettaa oikealle paikalle, onko se mahdollista? Siis ensin peilit ja sitten fokuseri.

Olenkin suosiolla tehnyt oman RCT:ni tarkentimen kiinnityksen säädettäväksi (sekä sivusuunnassa että kallistuksen suhteen)  :wink:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_mirror_cell_cooler_mod_2015.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_mirror_cell_cooler_mod_2015.jpg/_full.jpg)

Yleensä pidän tuon vaakaan asennettuna ilman kallistusta, mutta tuossa levyssä näkyvien leveiden aluslevyjen alla on väljät 6-7mm U-urat, joiden keskellä on tuo M4 lukitusruuvi. Kallistukseen löytyy vakioruuvien lisäksi kolme eri työntöruuvia, joilla pääsen vielä viimeistelemään tarkentimen kallistuksen. Yleensä katson jossain vaiheessa iltaa olisiko tarkentimen kallistuksella suotuista vaikutusta kuva-alan tähtiin. Yleensä sellainen kallistuksen mikrosäätö napsauttaa tarkennuksen koko kuva-alalle kohdalleen (jos se on esim. ollut parempi toisessa reunassa kuin toisessa).

Tein tänään vielä päiväkollimoinnin uudelleen tuolle uudelle (muutama yö sitten löytämälleni) apupeilin pyöritys-asennolle ja nyt peilien välinen optinen akseli näyttäisi tulevan melko hyvin linjaan  tarkentimen pituusakselin kanssa. Siirsin tarkenninta vaakasuunnassa 1-2mm sivulle sen mukaan mihin optinen-akseli nyt näyttää osoittavan tarkentimen läpi takaa katsottuna. Tuostakin löytyy vanha kuva täältä:
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg)

Odotan uteliaana mihin lähtötulokseen tuolla päiväkollimointisäädöllä nyt päästiin ts. saatan vielä joutua tekemään putkelle pientä mikrosäätöä tähtien mukaan, mutta tuskin muuta sen suurempaa. Tässä vaiheessa on se hyvä puoli, että kun on kerran päässyt pois sieltä syvältä "kollimointi-suosta" taas kuivalle maalle, niin jatkossa tarvittavat säädöt ovat noita hyvin pieniä mikrosäätöjä, joissa kollimointiruuveja ei oikeastaan käännetä enää mihinkään vaan nytkytetään kuusiokoloavainta kevyesti parin sormen varassa oikeaan suuntaan muutamaan kertaan. Suurempi kokonaisuus (hyvä loppukollimointi) on aina näiden pienten osatekijöiden summa tällaisessa RCT-säätelyssä  :rolleyes:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 06-09-2018, 23:55:00
Lyhyesti kuvauskoneelta:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage85_06092018_CCDI_measured.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage85_06092018_CCDI_measured.jpg/_full.jpg)

Ja muutaman mikrosäädön jälkeen saatu tulos tuossa yllä ja sama tähtikenttänä alla...

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage85_06092018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage85_06092018.jpg/_full.jpg)

(Parani edellisestä selvästi, mutta pitää keksiä mistä tuo alareunan vinous tähdissä johtuu  :undecided:)
...sitten tulivat pilvet taivaalle...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 07-09-2018, 20:05:53
Kun sanoin penkistä, sellainenhan saattaisi maksaa enemmän kuin itse putki. Ja toiseksi peileissä pitäisi silloin olla mittapisteet jotka olisi koneistettu optisen akselin suhteen jotta mittaus ja säätö voidaan tehdä mekaanisesti, eli ei toimi kuluttajan kohdalla, tehtaalla voisi toimia.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 14-09-2018, 16:23:12
Oli hitusen selkeää eilisiltana, joten taas pikkupäivitys RCT:n kollimointiin, jokohan tuo alkaisi olemaan tässä?-)

Pohjatyönä suuntasin ensin tarkentimen tuonne apupeilin keskusmerkkiin (säde keskirinkulan sisään katsottuna polarisaatiosuotimen läpi, jolloin saadaan hyvin heikko laserpiste keskipisteen määrittämiseksi). Sitten pikainen säätö apupeilille, jotta laserin säde palaa takaisin tuloaukkoonsa (himmenee siis heijastuksiltaan).

Laser oli kiinni Howie Glatterin Parallizer sovittimella (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p5770_Howie-Glatter-Parallizer-Adapter-von-1-25--auf-2-.html) tarkentimessa ts. lähtökohtaisesti käyttämäni Howie Glatterin hyvälaatuinen laserkollimaattori oli siis hyvin suorassa ja sen näyttötarkkuuteen voi luottaa.  :smiley:

Tein sitten pääpeilille tarkan säädön fokkarin takaa näkyvillä heijastuksilla tähän tapaan käyttäen lisäapuna Takahashin kollimointityökalun heijastuksia:
(vanha kuva)
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg/_full.jpg)

Illalla otin kohteeksi Polariksen ja kytkin pääpeilin takaa ilmapuhaltimet imemään putkesta ilmaa pois, jotta sain hyvän Airy disk -näkymän Polarikseen. Säädin tuon avulla lisää pääpeilin asentoa. Tuo vastaa DSI-kollimointiohjeen pääpeilin säätöä, kuten tässä ohjekuvassani.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_guide/RCT_airydisk_fine_collimation.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_guide/RCT_airydisk_fine_collimation.jpg/_full.jpg)

Lopputulos tässä:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_AiryDisk_image_13_09_2018a.jpg/_small.jpg)

Tuon jälkeen piti katsoa, miltä kokonainen tähtikenttä näyttäisi tarkennettuna eli näin:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_starfield_Polaris_15s_13_09_2018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_starfield_Polaris_15s_13_09_2018.jpg/_full.jpg)

Pohjantähtihän on kaksoistähti, joten samasta kuvasta löytyi tuokin, kun venytteli kuvaa hiukan vähemmän.
ks. https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_Polaris_only_13_09_2018a.jpg (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_Polaris_only_13_09_2018a.jpg)

Lopuksi piti suunnata putki jonnekin Joutsenen suuntaan Linnunradan tähtiä kuvaamaan, mistä otin 60s valotuksen (hiukan mukavampi katsellä tähtikentän tasaisuutta). Muutaman apupeiliin tehdyn säätöiteraation ja tarkentimen kallistuksen säädön (mikrosäätöjä kummatkin) jälkeen lopputulos oli tässä.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_starfield_Cygnus_60s_13_09_2018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_starfield_Cygnus_60s_13_09_2018.jpg/_full.jpg)

Alanurkkiin jäi vielä alas hitusen verran enemmän soikeutta tähtiin kuin ylänurkkiin, mutta sitten teki mieli ottaa muutamia 5 minuutin valotuksia NGC 7000 sumusta, kunnes pilvet tulivat taas taivaalle. Käytännön tasolla tarkenninta voisi hiukan kallistaa, jotta tuo oikea alanurkka tulisi paremmin fokukseen.

Tänään mittasin CCD Inspectorilla eilisillan testikuvia uudelleen (minulla on CCDI myös kuvauskoneessa, minkä lisenssi sallii).
Tuossa on ensin se 15 s valotus Polariksesta CCDI:n analyysissä:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image24_CCDI_results_15s.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image24_CCDI_results_15s.jpg/_full.jpg)

Ja tässä tuo 60 s tähtikenttä Joutsenesta:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image26_CCDI_results_60s.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCD_Image26_CCDI_results_60s.jpg/_full.jpg)

Eli ollaanpa nyt jo hyvin lähellä sitä oikeaa kollimointia tässä kokoonpanossa.  :smiley:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 14-09-2018, 18:12:29
Ja tässä vielä testikuvat NGC 7000:n keskiosista.

LRGB pseudoluminanssi (10:10:10:10min), pienennetty 1500 pikseliin eli normaaliin verkkoresoluutiooni:
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/NGC_7000_10RCT_13092018_40min_medium.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/NGC_7000_10RCT_13092018_40min_medium.jpg/_full.jpg)

Tässä täysi resoluutio KAF-8300 kennolle, 2.58 MB kooltaan: (pikkaisen softaa tuolta alareunasta eli se tarkentimen kallistus pitäisi vielä tehdä ja tsekata tuo apupeilin tarkka kollimointi DSI-ohjeen mukaisesti ;-)
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/NGC_7000_10RCT_13092018_40min_full.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/NGC_7000_10RCT_13092018_40min_full.jpg/_full.jpg)

Käsittely hätäisesti ja melko luomuna PixInsightissa.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: wm-x - 14-09-2018, 18:39:18
Nyt kun saat sen täydelliseksi niin miten hyvin tuo pitää kollimoinnin?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 14-09-2018, 19:20:21
Pohjatyönä suuntasin ensin tarkentimen tuonne apupeilin keskusmerkkiin (säde keskirinkulan sisään katsottuna polarisaatiosuotimen läpi, jolloin saadaan hyvin heikko laserpiste keskipisteen määrittämiseksi). Sitten pikainen säätö apupeilille, jotta laserin säde palaa takaisin tuloaukkoonsa (himmenee siis heijastuksiltaan).

Onko putkessa sivuttaissäätöjä pää- ja apupeilille? Ajattelin vaan jos ei ole, niin ne pitäisi ensin saada samalle akselille ja fokkarin sivuttaissäädöllä pelata sivuttaissiirtymät. Mutta en tiedä onko edes mahdollista kollimoida peilit samalle akselille RC:ssä optiikan keinoin. Jos ei niin joutuuko sitten vaan hienosäätämään eli odottamaan "lottovoittoa"?
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 14-09-2018, 21:16:17
Nyt kun saat sen täydelliseksi niin miten hyvin tuo pitää kollimoinnin?

Pitää siinä mihin säädän!  :grin:
Kollimointiruuvit ovat kireällä ja lukittuina eikä liikettä kiinteisiin peileihin tule muualta kuin mahdollisen mekaniikan puutteista (ei pitäisi enää).

Onko putkessa sivuttaissäätöjä pää- ja apupeilille? Ajattelin vaan jos ei ole, niin ne pitäisi ensin saada samalle akselille ja fokkarin sivuttaissäädöllä pelata sivuttaissiirtymät.

Löytyy tästä RCT-putkesta pääpeilille, muttei tehdastekoisesta...  :tongue: Apupeilin sivuttaissäätömahdollisuuskin olisi mahdollista rakentaa, mutten ole halunnut. Ehkä parempi pitää se kiinteänä ja liikuttaa muita sen suhteen  :huh:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_primary_mirror_cell_support.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_RC10_primary_mirror_cell_support.jpg/_full.jpg)

Ajattelin käydä juurikin nuo sivuttaistuennat läpi ennen tarkentimen siirtelyä (=sen kallistukset, sivuttaissiirrot) tai apupeilin mikro-säätöjä. Mielestäni optiikassa ollaan nyt hyvin linjassa, mutta pääpeili voi olla hitusen vieressä oikeasta asennostaan; sen voi "hipaista" kuntoon noilla sivuttaisruuveilla (ei oikeasti ole siirtomahdollisuutta, mutta jo pieni sivuttaiskiristys pääpeilinpitimeen näkyy loppukuvassa hyvin selvästi). Voisi myös selittää tuon kuva-alan kaltevuuden alareunaa kohti.

Ulkona olisi nyt hetken aikaa selkeää, joten säätöjä pääsee kokeilemaan...
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 15-09-2018, 13:55:23
Ajattelin käydä juurikin nuo sivuttaistuennat läpi ennen tarkentimen siirtelyä (=sen kallistukset, sivuttaissiirrot) tai apupeilin mikro-säätöjä. Mielestäni optiikassa ollaan nyt hyvin linjassa, mutta pääpeili voi olla hitusen vieressä oikeasta asennostaan; sen voi "hipaista" kuntoon noilla sivuttaisruuveilla (ei oikeasti ole siirtomahdollisuutta, mutta jo pieni sivuttaiskiristys pääpeilinpitimeen näkyy loppukuvassa hyvin selvästi). Voisi myös selittää tuon kuva-alan kaltevuuden alareunaa kohti.

Pääpeilin pitimen kiristin viime yönä suunnilleen paikalleen noilla kolmella sivuttaistuennalla ts. sen asento on nyt vakaampi kuin aiemmin. Mutta samalla huomasin, ettei tuolla pääpeilin asennolla ollut vaikutusta "kallistukseen", minkä CCDI näyttää hyvin. Sen syy löytyi täältä:

...suuntasin ensin tarkentimen tuonne apupeilin keskusmerkkiin (säde keskirinkulan sisään katsottuna polarisaatiosuotimen läpi, jolloin saadaan hyvin heikko laserpiste keskipisteen määrittämiseksi).

Toisin sanoen tuota säätöä ei pidä tehdä tässä putkessa, vaan tarkennin tulee pitää suunnilleen "vaakatasossa" (ilman kallistusta). Syynä lienee tämän modauksen mittatarkkuus eli tuo metallilevy on jonkin millin kymmenyksen sivussa keskipaikaltaan, jolloin apupeilin keskelle tarkenninta tähdätessä tarkennin itse asiassa menee CCDI:ssä kuva-alassa näkyvällä tavalla "vinoon/kallelleen". Tuosta on se haitta, ettei Takahashin kollimointiskoopista ole hyötyä tämän putken kanssa, koska se haluaa alleen mekaanisesti täydellisen kaukoputken.

Edit: Itse asiassa sattaisi olla kannattavaa pyöräyttää tuota apupeiliä vielä hiukan lisää ympäri pituusakselinsa varassa, jos apupeilin pienen pieni epäkeskitys aiheuttaisi putkeen säännöllisesti nuo kuva-alan oikean alanurkan ongelmat.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO_10_RC_focuser_tuneup.jpg/_small.jpg)

Kun palautin tarkentimen takaisin ns. nolla-korkeuteen (=ei kallistusta), hävisi kuva-alan CCDI:llä mitattu kallistuskin suurelta osin pois.
Tein tuon päälle taas normaalin DSI-menetelmän mukaisen kollimoinnin eli palautin putken takaisin "lähes kollimoitu" tilanteeseen. Siinä sivussa syntyi kuvia, joissa kollimointi oli lipeämässä sivulle oikeasta pisteestään. Tässä on hyvä käytännön esimerkki tilanteesta, jossa pitää miettiä mihin suuntaan peilejä ollaan säätämässä ts. pitää löytää oikean putkireunan kollimointiruuvit ja tehdä yritys/erehdys tarkistus juuri tuolle kollimointiruuville testikuvia ottaen.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage25_collimation_slips_away_from_correct_area.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage25_collimation_slips_away_from_correct_area.jpg/_full.jpg)

Tuollainen kollimoinnin vähittäinen katoaminen näkyy hyvin kuvassa ts. ei tällaista RCT:tä saa hukattua totaalisesti kollimoinnistaan, jollei mene vääntelemään esim. apupeilin ruuveja liian suurin liikkein. Tuo tarkan kollimoinnin alue taitaa olla CCDT67:lla melko lailla KAF-8300 kennon kokoinen.
Kun sain DSI-kollimoinnilla putken taas lähelle oikeaa kollimointia otin kameran irti ja asettelin sitä oikeaan asentoon tarkentimeen. Tuolla tuli kertaluokkaa oleva parannus kollimointitarkkuuteen ts. kameran asettelu RCT-putkeen tekee saman suuruusluokan virheet kuin mitä hieron kohdalleen noilla mikrosäädöilläni. Paras olisi pysyvä kierrekiinnitys kameralle ja sille erillinen rotaattori, mutta holkkikiinnitykselläkin pärjää kun tiedostaa sen puutteet RCT-käytössä.

Tässä olisi muutamia kuvia mittauksineen:
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage15_15s_14092018.jpg (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage15_15s_14092018.jpg) Lähtötilanne, jossa alareunan heikkoutta.

Kameran uusi asemointi tarkentimeen tuotti tällaisen kuvan:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage84_15s_14092018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage84_15s_14092018.jpg/_full.jpg)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage84_15s_14092018_CCDI_measurement.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage84_15s_14092018_CCDI_measurement.jpg/_full.jpg)

Sattui sinne joukkoon yksi CCDI:n mukaan virheetön kollimointituloskin. En täysin luota tuon CCDI:n mittauksiin, sillä perättäiset mittaukset antavat tuollaisia 0"...2" lukemia ilman mitään säätöjä putken kollimointiin (nollalukema on siis onnenkantamoinen).

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage83_30s_14092018_no_error.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage83_30s_14092018_no_error.jpg/_full.jpg)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage83_30s_14092018_CCDI_measurement_no_error.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage83_30s_14092018_CCDI_measurement_no_error.jpg/_full.jpg)

Muistelen, että olen ennenkin ollut samassa tilanteessa, jossa kuva-alan oikea alanurkka jää hiukan muita nurkkia huonommaksi. Näkyisiköhän tuossa kohtaa sen tarkentimen kiinnityslaipan pienen pieni sivuttaisheitto? (Tuon laipan sivuttaisvirheen saa korjattua siirtämällä tarkenninta ruuveissaan sivuttain/kallistamatta eli tätä voisi kokeilla.)
Niin tai näin, tein tällaisen kuvan mietittäväksi 300 sekunnin valotuksesta, jossa hitusen pienemmällä kameran kennokoolla tämäkin putki tekeekin jo tasaista ja liki virheetöntä kuvaa:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage86_300s_example.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage86_300s_example.jpg/_full.jpg)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 16-09-2018, 13:08:48
Pari muutosta lisää tulevalle havaintokelille, kun tuo edellinen setup ei tuottanut oikein kollimoitunakaan virheetöntä kuva-alaa.
1.) Pyöritin apupeiliä noin 20 astetta sivuttain. Tuosta on pari mahdollista etua:
+ jos apupeilin epäkeskeisyys on vaikuttanut tuohon oikeaan alanurkkaan kuva-alalla, niin nyt sen pitäisi siirtyä pois tuolta oikeasta alanurkasta (suuntaa en tiedä).
+ nyt päiväkollimointi tuotti mielestäni taas hitusen paremmat optiikan heijastusrenkaat putken eteen (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_7.jpg), sama pätee myös tuonne tarkentimen takana näkyvään (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg) heijastukseen.

2.) Otin CCDT67:n loittoetäisyyttä pienemmäksi poistamalla optisesta ketjusta 10 mm M48 loittorenkaan. Putkesta tulee nyt f/5.6 (254/1410mm) RCT (edellinen f/5.3 (254/1340mm).

Eli saa nähdä mihin tuolla uudella mekaanisella säädöllä päästään tähtikollimoinnissa (Takahashikin on nyt mielestään lähes oikeassa kollimoinnissa). :smiley:
Tässä on muuten se hankaluus, ettei käytössä ole enää moottorifokusta, vaan tarkennan käsipelillä (usein!), mikä hidastaa toimintaa.
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: mistral - 16-09-2018, 21:01:36
Onkohan peilit hiottu tehtaalla niin että akseli menee tarkalleen keskellä? Sitäkin olen ihmetellyt kuinka apupeilin akseli voidaan tietää jos se on kupera. Kuperallahan ei ole polttopistettä, joutuu ilmeisesti kokeilemalla etsimään oikean suunnan?

Lisäys: No tietysti voisi laittaa apupeilin pyörimään tarkasti laakeroidulle laikalle ja vaikkapa vähän sivusta kohdistaa siihen laserin jonka heijastusta seuraisi tasopinnalla. Jos heijastus pysyisi paikallaan, olisi peili oikeassa asennossa. Tai vielä pitäisi tarkistaa että on myös sivusuunnassa akselilla. Ehkä olisi mahdollista sellainen laikkapyöritin tehdä amatöörillekin, tiedä sitten miten käytännössä toimisi.
Mutta kun RC:n kollimointi on ektremehommaa, ehkä joku värkkää sellaisen :)

Lisäys2: Ja laikkaan pitäisi kiinnittää koko putki jotta peilien oikean asennon jälkeen ne saadaa lukittua. Eli putki pitäisi jämäkästi kiinnittää koska sen omapaino jo vääntää jonkinverran pyöriessä. Kun peilit on kerran lukittu, niitä ei toivottovasti koskaan tarvitse uudelleen kollimoida. (Itsellä on vain Newton ja visuaalikäyttö, on pitänyt kollimoinnin hyvin..)
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 17-09-2018, 20:27:11
Onkohan peilit hiottu tehtaalla niin että akseli menee tarkalleen keskellä?

Tuotakin olen miettinyt, mutta oman tietoni mukaan ne ovat kohtuullisen tarkasti keskellä tuota keskimerkkiä. Käytännössä hyvän tähtikenttäkollimoinnin avulla säädetty optiikka antaa aina laserilla keskityksen tuonne keskimerkin sisään, muttei koskaan aivan keskelle (missä on reikä apupeilin pinnoitteessa ja kapea lasersäde "katoaa"). Mutta pientä heittoa siellä on, koska tuota apupeiliä pyörittämällä saadaan hiukan erilaisia kollimointituloksia tähtitaivaalta.

Tässä eilisillan tulokset (15 s), mihin olen itsekin melko tyytyväinen (saisi vielä tuon pienen pisaran muodon pois tähdistä, mutta menee näinkin).

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage44_16092018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage44_16092018.jpg/_full.jpg)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage47_16092018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage47_16092018.jpg/_full.jpg)

Ja 60 sekuntia M27:sta:
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage51_16092018_M27_60s.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage51_16092018_M27_60s.jpg/_full.jpg)

En laita tällä kertaa CCDI:n mittauksia. Kaikki nuo olivat odotetusti tasaisuudeltaan parempia (kun lyhennyskerroin pieneni ja kentän kooksi tuli 1400mm polttovälillä aiempaa pienempi alue taivaalta eli noin 44'x33'). Kollimointi pyöri muutaman kaarisekunnin päässä oikeasta (virhe suoraan alas kuvassa) ja kentän tasaisuus 22-26%. En tehnyt peilien asentoon tietyn tarkkuustason jälkeen enää mitään muutoksia, vaan yritin tarkentimen asentoa säätämällä saada parhaan mahdollisen kuvan ja tähtien muodot. Tuon jälkeen otin vielä 5 x 5 min luminanssit M27:sta flat kuvien kera (tulevat tähän, kun ehdin käsittelemään nuo PixInsightissa). Tässä kumminkin ennakkona keskiarvomittaus viidestä M27 kuvasta CCDI:n näkemänä:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDI_M27_average.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDI_M27_average.jpg/_full.jpg)
  :azn:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 22-09-2018, 23:13:20
Tässä vielä lupaamani M27 sumun väriversio esille täydessä resoluutiossa (toki copyright-leimoilla lisättynä).

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M27_10_RCT_LRGB_35min_30min_30min_30min_total_2h5min_copyrighted.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M27_10_RCT_LRGB_35min_30min_30min_30min_total_2h5min_copyrighted.jpg/_full.jpg)

Tässä vihreän kanavan mittauskeskiarvo eli pienellä kollimointivirheellä tulee tuollainen yo. loppukuva:
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M27_G_images_CCDI_measured.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M27_G_images_CCDI_measured.jpg/_full.jpg)

Tein sitten parin illan jälkeen pääpeiliin pienen kallistuskorjauksen, niin tuo aiempi kaltevuus hävisi lähes pois: (tässä 15s valotus pilviä väistellen)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage34_21092018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage34_21092018.jpg/_full.jpg)

Viiden kuvan mittauskeskiarvo tässä:
(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10RCT_collimation_21092018.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/10RCT_collimation_21092018.jpg/_full.jpg)

Jääköön nyt tuohon asentoon, sillä jalustalla kuvausputki taitaa vaihtua toiseen ja tämä RCT menee havaintosuojan nurkkaan odottamaan ostajaa (tai kevään galaksi-taivasta).  :lipsrsealed:
Otsikko: Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
Kirjoitti: Timpe - 01-10-2018, 22:58:07
Bongasin tuolta (https://www.cloudynights.com/topic/634617-best-approach-to-collimating-a-gso-10-truss-rc/) hyvän linkin tähän 10" RCT aiheeseen:
http://interferometer-tests.blogspot.com/2013/06/2542000-10-ritchey-chretien-gso.html (http://interferometer-tests.blogspot.com/2013/06/2542000-10-ritchey-chretien-gso.html)

Mielenkiintoinen arvio tuolta:
"...big fat secondary causes 45% obstruction, that means the EER(1,22) sums to 65% only, if instrument is perfect optically. An obstruction-free instrument with this EER would be not be diffraction limited, it would be considered a lemon.  (EER = encircled energy ratio, a measure like the Strehl ratio, but includes also obstruction effects). Told otherways: As only about 50% of the light is concentrated in the Airy Disk, and the rest in the diffraction rings, the resolution effectively is just half the value the aperture size suggests. A 10" RC has the effective resolution of a 5" instrument without obstruction.
- that makes for a somewhat soft picture quality at high magnification, and more prone to seeing effects"


Ei mikään visuaaliputki siis.