Takahashin kollimointiskooppi tuntuu kuitenkin olevan se puuttuva palanen tämän putken kollimointiin. Takahashi osaa näet kertoa tarkasti tarkentimen ja apupeilin asennot + linjata nämä kaksi hyvään kolllimaatioon. Tuo tarkennusputken edes-takainen liike kertoo näet todella hyvin milloin ollaan optisella akselilla ja milloin sen sivussa. Jos katsoo vain noita täpliä (=Takahashin ja apupeilin kollimointimerkkejä) ja tarkentaa näkymää edes-takaisin, niin näkee eräänlaisen Airy-disk muunnelman. Toisin sanoen Takahashin keskustäplä toimii "negatiivi-tähtenä" ja tuon keskusvarjon ympärille keskittyneet valorenkaat liikkuvat kuten Airy-disk liikkuu normaalin tähden kuvaa tarkennettaessa.
Nyt kolmeen kertaan putken liki täyteen kollimaatioon saaneena voisi kertoilla kuinka GSO:n RC-putken saa nolla-kollimoinnista lähes täyteen kollimointiin (loppusäädön joutuu tekemään tähtitestillä ulkona). Tässä siis tiivistelmä aiheeseen, kun aiemmin on tullut kokeiltua aika monenlaista tapaa säätää tällaista putkea.
Toimenpiteet tyhjästä täyteen kollimaatioon: (ei kannata purkaa omaa putkea tätä kollimointitestiä varten, mutta menettelytapa tiedoksi muillekin
)
0.) Säädetään
tarkentimen säätökulma nollaan (tämä siinä tapauksessa, jos omistat TS:n kollimointirenkaan GSO:n tarkentimeen).
1a.) Säädetään
pääpeilin kallistuskulma nollaan eli osoittamaan putken keskelle. GSO:ssa tämä on helpompi sanoa kuin tehdä, koska pääpeilin säätö keikuttaa samalla myös tarkentimen kulmaa. Itse tein tämän kohdan ottamalla ensin apupeilin/apupeilinpitimen pois putken etuosasta. Peitin putken suun paperilla, missä on keskusmerkkinä harpilla tehdyn ympyrän reikä. Tämän jälkeen säädetään tarkentimessa oleva yksisäteinen laser osoittamaan tuohon reikään --->
Nyt tarkennin osoittaa putken keskelle, mutta pääpeilin asennosta ei ole vielä tarkkaa tietoa (koska se on liimattu silikonilla pitimeensä kolmesta sivusta ja tarkka peilin kallistuskulma on "sinnepäin" suhteessa peilinpitimessä kiinni olevaan tarkentimeen/pitimen runkoon.
1b.) Lisää laserilla kikkailua eli tein putkelle holograafilaser-testin tämän mukaan:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1756.msg94875#msg94875. Tuossa heijastetaan holograafilaserin ristikko putkeen ja putken perällä olevaan pääpeiliin. Säteen lähettävä laserkollimaattori on oltava tarkentimen akselilla eli se osoittaa ristikon pääpeilin pintaan ja pääpeili heijastaa sen takaisin jossakin kulmassa (yleensä eri kulmaan kuin tarkentimen akselilla on). Säädetään pääpeilin säädöillä pääpeilin kallistus kohdalleen (kohdistetaan peilistä heijastunut ristikko takaisin laserin ympärille). Nyt
pääpeili osoittaa putken keskelle, mutta tarkentimen asento on sivussa (koska pääpeilin kallistuksen säätö muuttaa samalla tarkentimen kallistusta). Palataan siis kohtaan 1a ja iteroidaan tarkentimen kallistussäätö taas keskelle putkea käyttäen tarkentimen kallistussäätöjä. Nyt pääpeili ja tarkennin ovat periaatteessa samalla pituusakselilla, mutta käytännössä palasin kohtaan 1b. tekemään taas pääpeilille hienosäätöä ja sitten takaisin tarkentimeen tekemään sen kallistussäätöä, kunnes nämä olivat samaa mieltä kollimoinnistaan. Todetaan, että
nyt pääpeili ja tarkennin osoittavat kummatkin keskelle putkea.
2.) Kiinnitetään apupeilinpidin putkeen ja katsotaan taas yksisäteisellä laserilla kuinka tarkkaan säde osuu keskelle apupeilin kohdistusmerkkiä. Omassa putkessani säde osui halkaisjaltaan noin 5mm kokoisen kohdistusrenkaan ympyräkehälle eli tässä vaiheessa pääpeilin/tarkentimen säädössä on parin millin heitto keskuslinjalta. Apupeilin kiinnittämisen jälkeen voidaan tarkistaa alustavasti myös sen kallistuskulmaa. Tähän voi käyttää Takahashin kollimointiskooppia, Glatterin TuBlug-kollimointiapuvälinettä, yksisäteistä laseria tai peilien heijastuksia niitä putken edestä katsoen. Yleensä näiden välineiden keskinäinen tarkkuus on vielä ristiriitaista eli jokainen mittaväline antaa omaa lopputulostaan, mutta nuo kertovat keskimäärin samaa säätötarvetta apupeilille. Tehdään apupeilille kallistussäätö, jonka jälkeen
apupeili osoittaa alustavasti keskelle tarkenninta (ja siis samalla myös pääpeilin/tarkentimen yhteiselle optiselle akselille).
3.) Tarkistetaan lopputulosta kaikilta osa-alueilta käyttäen apuna silmämääräistä peilien heijastuksien tarkastelua. Putken takaa tarkentimen läpi tulee näkyä tämän mukaisia heijastuksia:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg106483#msg106483Samoin putken edestä tulee näkyä tämän mukaisia heijastuksia:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg106525#msg106525Yleensä näin ei ole eli jokin heijastus on selvästi pielessä kun asiaa tarkastellaan esim. A4-paperissa olevan muutaman millin kokoisen katseluaukon kautta (pitää tietää kuinka asetutaan katsomaan peiliheijastuksia juuri putken optisen akselin kohdalle). Tehdään pieniä korjauksia pääpeilin kallistukseen ja vielä pienempiä säätöjä apupeilin kallistukseen, kunnes peiliheijastukset ovat linjassa edestä ja takaa katsoen. Tilannetta voidaan tarkastaa ja hienosäätää Takahashin kollimointiskoopilla, mikä on erinomainen väline juuri
apupeilin kallistuskulman säätöön. Ja kertoo se myös pääpeilin kallistuskulmasta, joskin sen apu on tässä suhteessa suuripiirteisempää. Tämän vaiheen jälkeen peiliheijastukset ovat kunnossa edestä ja takaa eli putken optiikka on lähellä oikeaa säätöään ja tämä yhteinen optinen akseli osoittaa keskelle putkea ja sen perässä olevaa tarkenninta (joka osoittaa tälle optiselle akselille).
4.) Siirrytään testaamaan kollimointitulosta tähdillä. Murtsilla on kehitettynä tähän oma iteroiva menetelmänsä, mutta nämä putken perussäädöt ovat sellaisia pilvisen päivän touhuja ja näitä voi/pitää sitten jatkaa tarkemman tähtitestin avulla. Itselläni on ollut kiusaa juuri siitä, ettei tuota GSO:n pääpeilin/tarkentimen linjausta ole pystynyt tekemään muilla menetelmillä kovinkaan tarkasti. Lopputuloksena on yleensä ollut putki, jossa optinen akseli kulkee putkessa vinossa (eikä osu tarkentimen keskelle) TAI sitten tarkentimen linjaus apupeiliin on tehty ilman pääpeilin tarkempaa linjausta putken keskelle. (Jos pääpeiliä yrittää säätää kohdalleen, niin se keikuttaa samalla tarkentimen vinoon, kiitos GSO:n neronleimauksen integroida nämä samaan pakettiin
)
Hiukan konstikas putki kollimoinnin kannalta siis...
