Kirjoittaja Aihe: GSO RC-putket (10" ja 12")  (Luettu 141322 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #330 : 04-09-2018, 22:34:15 »
Unohtui vielä sanoa; ettei vain tuon kiinalaisen RCT:n putken peilien pinnanmuoto sitten ole näin "kuraa", mikä tulee esille normaalikäytössä vain kun kollimointi on hyvin lähellä oikeaa ja seeing hyvä? Tässä yksi tähtikenttä eilisillasta, jossa tähdet ovat sangen muotopuolia tasaisesti kautta koko kuva-alan:

{alt}
 
Katsokaa tuosta vaikka kirkkaampien tähtien muotoja ja samaan aikaan kuva-alan erottelukykyä. Ei tuosta paljoa tarvitsisi säätää, mutta jos optinen laatu vain on tuossa mitä GSO kykenee tarjoamaan? (Normaalikäyttäjällä nuo RCT:n peilit ovat vain sopivasti keturallaan kollimoinnin suhteen, jolloin tuollainen raaka totuus optisen laadun heikkoudesta jää piiloon?  :grin:)
Ei niin vakavasti otettava teoria, mutta tuotakin olen miettinyt yön pimeydessä...
- Timo Inkinen

Poissa Ransu

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1511
    • Observatorio
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #331 : 05-09-2018, 06:43:17 »
Oletko Timpe ottanut testikuvan lyhentäjällä vai ilman? Oletko kokeillut ilman lyhentäjää piirtääkö samalla tavalla?
Kolmiomainen muoto viittaisi siihen että joku osa optiikasta on puristuksissa, eli ns pinched optics.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, C8, Tal100RS, Lacerta 72ED, DIY akromaatti 145/2250, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #332 : 05-09-2018, 11:35:20 »
Joo, hyvä muistutus, kiitos!
Pitänee tsekata tuokin, sillä saatoin kiristää CCDT67:n linssit elokuussa hiukan liian kireälle, kun huomasin silloin niiden olevan niin löysällä että lyhetimen linssipaketti kolahteli sitä liikuteltaessa holkissaan. Mutta toisaalta RCT-optiikan kanssa mikään ei ole yhtä varmaa kuin epävarmuus :tongue:

Tässä eilisillan mikrokollimointi-säätöjen tulos (tein hipaisut pääpeiliin, apupeiliin ja tarkentimen kallistukseen):

{alt}

{alt}

Nyt tuossa viimeisimmässä kuvassa tähtien muoto on kohtuullisen pyöreä, vaikka en ole koskenutkaan tuohon lyhentimeen.  :wink:
Nuo pienen pienet muotovirheet (pisaran muoto vas. ylänurkka ja kolmiomaisuutta oik. alanurkka) ovat vain kollimoinnin virheitä ja nuo katoavat, kun optiset osat loksahtavat paikalleen.
Tuolla säädöllä pystyy vallan hyvin kuvaamaan pitkiä valotuksia, jos selkeitä kelejä tulisi.  :smiley:
Eilen tein sameassa kelissä jalustalle uuden PEC-ajon PEM Prolla (2,2"/2.1" huipusta huippuun), mutta tuolla RCT:llä joku aavistuksen verran (2"-3") taipuu, jolloin PEC-mittausta ei saa tehtyä periaatteellisesti ihan oikein loppuun saakka, kun käysritä jouduu suodattamaan pahimmat valumat pois. Veikkaan syyksi Losmandy-kiskon kiinnitystä hiilikuituputkeen.

Reality-checkin vuoksi lisään tähän vertailuksi Koposen Jussin 12" ex GSO-RCT-putken täys-resoluutioisen testikuvan (olikohan samalla CCDT67 lyhentimelläkin?), missä pitkä valotus samentaa tähtien muodot. Tässä OIII-suotimella kuvattu Kissansilmä:

{alt}

(Samanlaista pientä soikeutta sielläkin on nurkkiin mentäessä, mutta aavistuksen paremmin kontrollissa kuin omani (ts. nämä RCT:t nyt vain ovat tällaisia vempuloita tuon kollimointinsa suhteen).)

Ai niin, jos otan lyhentimen pois välistä, niin sitten tarvitsen tarkentimen perään 50mm lisäloiton, jotta saan putken fokukseen. Olen joskus muinoin myynyt pois tuollaisen tarkentimen loittorenkaan, joten nyt sen joutuisi tekemään tuollaisella holkilla. Ja tuo hukkaa kaikki linjaukset kiristettäessä paikalleen.  :sad:

Yksi vaihtoehto olisi luovuttaa lyhennyskertoimen suhteen ja muuttaa lyhennykseksi 0,70x tai 0,75x (=tuo onnistuu CCDT67:lla simppelisti loittoetäisyyttä muuttamalla), jolloin putkesta ei revittäisi noin hyvin nurkkien muotovirheitä esille, kuin mitä nyt teen 0,67x kertoimella. Tuon takia myyn mielelläni putken tuolla CCDT67-lyhentimellä (hmm... pitänee taas tiputtaa tuon myyntihintaa, jos vaikka joku ei-niin-RCT-kollimointi-kammoinen harrastaja ostaisi tuon pois kuljeksimasta).
- Timo Inkinen

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1848
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #333 : 05-09-2018, 23:47:19 »
Onko RC:n kollimoinnissa 99% työstä saada peilit optiselle akselille ja 1% oikealle etäisyydelle toisistaan? Tämä oli tarkoituksella liioiteltu mutta mitä olen välillä seurannut sen kollimointia niin se käsitys on tullut.

Tuli vielä mieleen "kiskot". Tarkoitan jos putki saisi painaa mitä vaan, voisi molemmat peilit kiinnittää tarkkoihin kiskoihin jotta pysyisivät tarkasti samalla akselilla ja jollain tarkalla etäisyysmittarilla tarkastaa että peilit on tasan 90 asteen kulmassa akseliin nähden. Tämä tapahtuisi säätöpenkissä. Kun säätö olisi tehty, pitäisi tulla hieno kuva. Toki sellainen kiskoputki olisi ylipainava tai vaatisi raskaansarjan jalustan...

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #334 : 06-09-2018, 12:12:15 »
Onko RC:n kollimoinnissa 99% työstä saada peilit optiselle akselille ja 1% oikealle etäisyydelle toisistaan? Tämä oli tarkoituksella liioiteltu mutta mitä olen välillä seurannut sen kollimointia niin se käsitys on tullut.
Tuli vielä mieleen "kiskot". Tarkoitan jos putki saisi painaa mitä vaan, voisi molemmat peilit kiinnittää tarkkoihin kiskoihin...

Olet jossain määrin jäljillä tuossa ajattelussasi. Nostan taas esille ajatuksen kahdesta kananmunasta ja niiden pinoamisesta päällekkäin. Jos niiden keskitys pystysuunnassa ei ole tasan niiden pituusakselin painopisteen kohdalla, niin silloin on mahdotonta saavuttaa hyvää tasapainoa näiden kahden kananmunan välille. Sama asia koskettaa myös RCT:n hyperbolista pääpeiliä ja apupeiliä ts. niiden tulee olla kohtuullisen hyvin keskenään linjassa "omien painopisteidensä" suhteen (=optisten akselien suhteen).

Käytännön esimerkki tästä:

{alt}

Kuvassa näkyy apupeilin optiselta akselilta sivussa oleminen ts. apupeilin pieni epäkeskitys pitimessään (putkessa) kertautuu sillä tavalla, että pääpeilin optinen akseli ja tarkentimen pituusakseli eivät enää kohtaa. Monimutkaisesti sanottu, mutta tuosta putkesta löytyy apupeilin asennolle sellaisia paikkoja, missä nämä kohdistukset ovat joko paremmin tai huonommin linjassaan. Nyt tuon apupeilin asento on vaihteeksi sellainen, että hyvä ("tasainen") kollimointitulos ilman kallistusta on saavutettavissa. Kyseinen apupeilin pyörityssäätö keskityksen korjaamiseksi on tehtävä yritys-erehdys menetelmällä yöllä DSI-tähtikollimoinnilla ja sitä CCDI:llä analysoiden. CCD Inspectorin 3D-mittaustulokset ovat tuolloin näet vinksallaan seuraavassa kuvassa näkyvällä tavalla. Voit säätää peilit DSI-kollimoinnilla täysin kohdalleen, mutta CCDI kertoo kuva-alalla olevan edelleen kallistusta nurkkien suhteen johonkin suuntaan. 

{alt}

No, nyt tuo perussäätö apupeilille on suunnilleen kohdallaan. Toisin sanoen tuon jälkeen pystyn...
1.) keskittämään tarkentimen katsomaan keskelle apupeiliä (keskirengas tuolla targettina).
2.) kallistamaan apupeilin siten, että laser-säde palaa takaisin lähtöpisteeseensä.
3.) muuttamaan pääpeilin kallistusta siten, että sielläkin ollaan oikealla alueella peilien keskinäisen heijastuksen suhteen. *)

*) Tuon kolminaisuuden jälkeen ollaan tilanteessa, jossa putkesta tulevat heijastukset ovat suunnilleen oikeita eli katsotaan putkeen tuon seuraavan kuvan mukaisesti.

{alt}

Toisin sanoen, kun kävelen eri etäisyyksille putken edessä näkyvää optista akselia, heijastukset peileistä näkyvät keskitettyinä.
Lähellä putkea (1,5...2,5m etäisyydellä) tuolla näkyy apupeilissä näkyviä renkaita, nekin keskitettyinä tämän kuvan mukaisesti. Sitten kun tullaan kauemmaksi ja kauemmaksi putkesta (kulkien edelleenkin silmä optisella akselilla), lopulta tulee vastaan ensin tarkentimen putken ulkoreunan rako (runkoon nähden), sitten tarkentimen sisäputken sisäreuna. Edelleenkin näiden tulee näkyä keskitettynä ja aivan viimeeksi (10...20 m päästä) sieltä heijastuksista tulee näkyviin tarkentimen reiästä näkyvä taustamaisema. Kaikkien noiden heijastusten tulee näkyä keskitettyinä optisella akselilla putken edessä ja silloin ne kertovat putken olevan hyvässä kollimoinnissa. Tässä auttaisi kovin sellainen 15...20 m pitkä kisko, joka olisi hyvin suora + sijaitsee putken optisella akselilla + jossa olisi katseluaukko levyssä, mitä voidaan liikutella optista akselia pitkin. Tuo heijastusmenetelmä on näet hyvin herkkä työkalu RCT:n kollimoinnin katsomiseen ja sillä päästään hyvin lähelle oikeaa kokonaiskollimointia.

MUTTA, jos tässä tilanteessa tuo apupeili on sen millin kymmenyksen verran sivussa optiselta akselilta (tai sen optinen ja mekaaninen keskipiste eriävät toisistaan), niin silloin tuo mekaaninen virhe kertautuu loppukuvaan yllä kerrotulla tavalla. Tuolloin DSI-kollimointi ja CCDI kertovat, että peilit ovat linjassa keskenään, mutta kuvan tähtien muodot vääristyvät tavallisimmin jostain kuva-alan nurkasta. Tuossa tilanteessa kamera on siis mekaanisesti väärässä paikassa putken takana ja sitä pitäisi siirtää sivuttaissuunnassa tuon optisen linjan keskelle (kallistamatta kameraa). Tämä tarvittava sivuttaissiirtymä on valitettavasti sekin hyvin herkkä asia ts. pienikin virhe optisten osien suuntauksessa siirtää kuva-alaa sivuttaissuunnassa esim. jo tarkentimen holkin reunalle.

Kun ostat kalliin RCT-kaukoputken, niin maksat juuri tästä mekaanisesta tarkkuudesta. Siitä, että kaikki sen osat ovat riittävällä tarkkuudella omilla paikoillaan. Tästä RCT-putkesta saatu oppi on käytännössä siinä, että tuollainen hyperbolinen peilipari vaatii ympärilleen hyvin tarkan mekaanisen kohdistuksen. Sitten kun edellytykset tälle optisten osien mekaaniselle (tarkalle) sijainnille täyttyvät, huomataan että optisten osien keskinäinen linjaus on sekin melkoista tarkkuutta vaativaa työtä näiden hyperbolisten peilin kanssa. Pienikin hipaisu säätöruuveissa muuttaa putkesta saatavaa tähtien FWHM lukemaa esim. 2,2" -> 2,6" suuruusluokassa ja tuollainen paras kuvalaatu mahtuu helposti kameran kiinnitystoleranssien sisään tarkentimen pantakiristyksessä. (Ts. RCT-putkissa tulisi käyttää kierrekiinnitystä kameralle, jos niistä halutaan paras kuvalaatu ulos.) Harrastajatyönä tuollaisesta kiinalais-RCT:stä voidaan saavuttaa parempaa kuvalaatua kuin monesta muusta putkityypistä, mutta sen saavutuksen takana on melkoinen kokoelma erilaisia vaatimuksia monen eri seikan suhteen. :huh:
- Timo Inkinen

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1848
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #335 : 06-09-2018, 20:12:53 »
Olet jossain määrin jäljillä tuossa ajattelussasi. Nostan taas esille ajatuksen kahdesta kananmunasta ja niiden pinoamisesta päällekkäin. Jos niiden keskitys pystysuunnassa ei ole tasan niiden pituusakselin painopisteen kohdalla, niin silloin on mahdotonta saavuttaa hyvää tasapainoa näiden kahden kananmunan välille. Sama asia koskettaa myös RCT:n hyperbolista pääpeiliä ja apupeiliä ts. niiden tulee olla kohtuullisen hyvin keskenään linjassa "omien painopisteidensä" suhteen (=optisten akselien suhteen).

Tämähän se tekeekin RC:n vaikeaksi. Eli pituus, leveys ja syvyys pitää kaikki saada kohdalleen. Ja jos optinen akseli ei mene peilin reunan mukaan niin joutuu sen vielä etsimään, huh huh.

Mitä olen miettinyt niin olisi helpotus jos peilit löytää paikkansa, sitten fokuseri pitäisi vaan säätämällä asettaa oikealle paikalle, onko se mahdollista? Siis ensin peilit ja sitten fokuseri.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #336 : 06-09-2018, 21:58:41 »
Mitä olen miettinyt niin olisi helpotus jos peilit löytää paikkansa, sitten fokuseri pitäisi vaan säätämällä asettaa oikealle paikalle, onko se mahdollista? Siis ensin peilit ja sitten fokuseri.

Olenkin suosiolla tehnyt oman RCT:ni tarkentimen kiinnityksen säädettäväksi (sekä sivusuunnassa että kallistuksen suhteen)  :wink:

{alt}

Yleensä pidän tuon vaakaan asennettuna ilman kallistusta, mutta tuossa levyssä näkyvien leveiden aluslevyjen alla on väljät 6-7mm U-urat, joiden keskellä on tuo M4 lukitusruuvi. Kallistukseen löytyy vakioruuvien lisäksi kolme eri työntöruuvia, joilla pääsen vielä viimeistelemään tarkentimen kallistuksen. Yleensä katson jossain vaiheessa iltaa olisiko tarkentimen kallistuksella suotuista vaikutusta kuva-alan tähtiin. Yleensä sellainen kallistuksen mikrosäätö napsauttaa tarkennuksen koko kuva-alalle kohdalleen (jos se on esim. ollut parempi toisessa reunassa kuin toisessa).

Tein tänään vielä päiväkollimoinnin uudelleen tuolle uudelle (muutama yö sitten löytämälleni) apupeilin pyöritys-asennolle ja nyt peilien välinen optinen akseli näyttäisi tulevan melko hyvin linjaan  tarkentimen pituusakselin kanssa. Siirsin tarkenninta vaakasuunnassa 1-2mm sivulle sen mukaan mihin optinen-akseli nyt näyttää osoittavan tarkentimen läpi takaa katsottuna. Tuostakin löytyy vanha kuva täältä:
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpg

Odotan uteliaana mihin lähtötulokseen tuolla päiväkollimointisäädöllä nyt päästiin ts. saatan vielä joutua tekemään putkelle pientä mikrosäätöä tähtien mukaan, mutta tuskin muuta sen suurempaa. Tässä vaiheessa on se hyvä puoli, että kun on kerran päässyt pois sieltä syvältä "kollimointi-suosta" taas kuivalle maalle, niin jatkossa tarvittavat säädöt ovat noita hyvin pieniä mikrosäätöjä, joissa kollimointiruuveja ei oikeastaan käännetä enää mihinkään vaan nytkytetään kuusiokoloavainta kevyesti parin sormen varassa oikeaan suuntaan muutamaan kertaan. Suurempi kokonaisuus (hyvä loppukollimointi) on aina näiden pienten osatekijöiden summa tällaisessa RCT-säätelyssä  :rolleyes:
- Timo Inkinen

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #337 : 06-09-2018, 23:55:00 »
Lyhyesti kuvauskoneelta:

{alt}

Ja muutaman mikrosäädön jälkeen saatu tulos tuossa yllä ja sama tähtikenttänä alla...

{alt}

(Parani edellisestä selvästi, mutta pitää keksiä mistä tuo alareunan vinous tähdissä johtuu  :undecided:)
...sitten tulivat pilvet taivaalle...
- Timo Inkinen

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1848
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #338 : 07-09-2018, 20:05:53 »
Kun sanoin penkistä, sellainenhan saattaisi maksaa enemmän kuin itse putki. Ja toiseksi peileissä pitäisi silloin olla mittapisteet jotka olisi koneistettu optisen akselin suhteen jotta mittaus ja säätö voidaan tehdä mekaanisesti, eli ei toimi kuluttajan kohdalla, tehtaalla voisi toimia.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #339 : 14-09-2018, 16:23:12 »
Oli hitusen selkeää eilisiltana, joten taas pikkupäivitys RCT:n kollimointiin, jokohan tuo alkaisi olemaan tässä?-)

Pohjatyönä suuntasin ensin tarkentimen tuonne apupeilin keskusmerkkiin (säde keskirinkulan sisään katsottuna polarisaatiosuotimen läpi, jolloin saadaan hyvin heikko laserpiste keskipisteen määrittämiseksi). Sitten pikainen säätö apupeilille, jotta laserin säde palaa takaisin tuloaukkoonsa (himmenee siis heijastuksiltaan).

Laser oli kiinni Howie Glatterin Parallizer sovittimella tarkentimessa ts. lähtökohtaisesti käyttämäni Howie Glatterin hyvälaatuinen laserkollimaattori oli siis hyvin suorassa ja sen näyttötarkkuuteen voi luottaa.  :smiley:

Tein sitten pääpeilille tarkan säädön fokkarin takaa näkyvillä heijastuksilla tähän tapaan käyttäen lisäapuna Takahashin kollimointityökalun heijastuksia:
(vanha kuva)
{alt}

Illalla otin kohteeksi Polariksen ja kytkin pääpeilin takaa ilmapuhaltimet imemään putkesta ilmaa pois, jotta sain hyvän Airy disk -näkymän Polarikseen. Säädin tuon avulla lisää pääpeilin asentoa. Tuo vastaa DSI-kollimointiohjeen pääpeilin säätöä, kuten tässä ohjekuvassani.

{alt}

Lopputulos tässä:

{alt}

Tuon jälkeen piti katsoa, miltä kokonainen tähtikenttä näyttäisi tarkennettuna eli näin:

{alt}

Pohjantähtihän on kaksoistähti, joten samasta kuvasta löytyi tuokin, kun venytteli kuvaa hiukan vähemmän.
ks. https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Collimation_Polaris_only_13_09_2018a.jpg

Lopuksi piti suunnata putki jonnekin Joutsenen suuntaan Linnunradan tähtiä kuvaamaan, mistä otin 60s valotuksen (hiukan mukavampi katsellä tähtikentän tasaisuutta). Muutaman apupeiliin tehdyn säätöiteraation ja tarkentimen kallistuksen säädön (mikrosäätöjä kummatkin) jälkeen lopputulos oli tässä.

{alt}

Alanurkkiin jäi vielä alas hitusen verran enemmän soikeutta tähtiin kuin ylänurkkiin, mutta sitten teki mieli ottaa muutamia 5 minuutin valotuksia NGC 7000 sumusta, kunnes pilvet tulivat taas taivaalle. Käytännön tasolla tarkenninta voisi hiukan kallistaa, jotta tuo oikea alanurkka tulisi paremmin fokukseen.

Tänään mittasin CCD Inspectorilla eilisillan testikuvia uudelleen (minulla on CCDI myös kuvauskoneessa, minkä lisenssi sallii).
Tuossa on ensin se 15 s valotus Polariksesta CCDI:n analyysissä:

{alt}

Ja tässä tuo 60 s tähtikenttä Joutsenesta:

{alt}

Eli ollaanpa nyt jo hyvin lähellä sitä oikeaa kollimointia tässä kokoonpanossa.  :smiley:
- Timo Inkinen

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #340 : 14-09-2018, 18:12:29 »
Ja tässä vielä testikuvat NGC 7000:n keskiosista.

LRGB pseudoluminanssi (10:10:10:10min), pienennetty 1500 pikseliin eli normaaliin verkkoresoluutiooni:
{alt}

Tässä täysi resoluutio KAF-8300 kennolle, 2.58 MB kooltaan: (pikkaisen softaa tuolta alareunasta eli se tarkentimen kallistus pitäisi vielä tehdä ja tsekata tuo apupeilin tarkka kollimointi DSI-ohjeen mukaisesti ;-)
{alt}

Käsittely hätäisesti ja melko luomuna PixInsightissa.
- Timo Inkinen

Poissa wm-x

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1710
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #341 : 14-09-2018, 18:39:18 »
Nyt kun saat sen täydelliseksi niin miten hyvin tuo pitää kollimoinnin?
Savonia rooftop Observatory.
eq-6
Skywatcher esprit 80
Nikon d5100 jäähdytetty fullspectrum
Altair gpcam mono

-Jukka Paavilainen-

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1848
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #342 : 14-09-2018, 19:20:21 »
Pohjatyönä suuntasin ensin tarkentimen tuonne apupeilin keskusmerkkiin (säde keskirinkulan sisään katsottuna polarisaatiosuotimen läpi, jolloin saadaan hyvin heikko laserpiste keskipisteen määrittämiseksi). Sitten pikainen säätö apupeilille, jotta laserin säde palaa takaisin tuloaukkoonsa (himmenee siis heijastuksiltaan).

Onko putkessa sivuttaissäätöjä pää- ja apupeilille? Ajattelin vaan jos ei ole, niin ne pitäisi ensin saada samalle akselille ja fokkarin sivuttaissäädöllä pelata sivuttaissiirtymät. Mutta en tiedä onko edes mahdollista kollimoida peilit samalle akselille RC:ssä optiikan keinoin. Jos ei niin joutuuko sitten vaan hienosäätämään eli odottamaan "lottovoittoa"?

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #343 : 14-09-2018, 21:16:17 »
Nyt kun saat sen täydelliseksi niin miten hyvin tuo pitää kollimoinnin?

Pitää siinä mihin säädän!  :grin:
Kollimointiruuvit ovat kireällä ja lukittuina eikä liikettä kiinteisiin peileihin tule muualta kuin mahdollisen mekaniikan puutteista (ei pitäisi enää).

Onko putkessa sivuttaissäätöjä pää- ja apupeilille? Ajattelin vaan jos ei ole, niin ne pitäisi ensin saada samalle akselille ja fokkarin sivuttaissäädöllä pelata sivuttaissiirtymät.

Löytyy tästä RCT-putkesta pääpeilille, muttei tehdastekoisesta...  :tongue: Apupeilin sivuttaissäätömahdollisuuskin olisi mahdollista rakentaa, mutten ole halunnut. Ehkä parempi pitää se kiinteänä ja liikuttaa muita sen suhteen  :huh:

{alt}

Ajattelin käydä juurikin nuo sivuttaistuennat läpi ennen tarkentimen siirtelyä (=sen kallistukset, sivuttaissiirrot) tai apupeilin mikro-säätöjä. Mielestäni optiikassa ollaan nyt hyvin linjassa, mutta pääpeili voi olla hitusen vieressä oikeasta asennostaan; sen voi "hipaista" kuntoon noilla sivuttaisruuveilla (ei oikeasti ole siirtomahdollisuutta, mutta jo pieni sivuttaiskiristys pääpeilinpitimeen näkyy loppukuvassa hyvin selvästi). Voisi myös selittää tuon kuva-alan kaltevuuden alareunaa kohti.

Ulkona olisi nyt hetken aikaa selkeää, joten säätöjä pääsee kokeilemaan...
- Timo Inkinen

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6396
    • Valoa ja varjoja
Vs: GSO RC-putket (10" ja 12")
« Vastaus #344 : 15-09-2018, 13:55:23 »
Ajattelin käydä juurikin nuo sivuttaistuennat läpi ennen tarkentimen siirtelyä (=sen kallistukset, sivuttaissiirrot) tai apupeilin mikro-säätöjä. Mielestäni optiikassa ollaan nyt hyvin linjassa, mutta pääpeili voi olla hitusen vieressä oikeasta asennostaan; sen voi "hipaista" kuntoon noilla sivuttaisruuveilla (ei oikeasti ole siirtomahdollisuutta, mutta jo pieni sivuttaiskiristys pääpeilinpitimeen näkyy loppukuvassa hyvin selvästi). Voisi myös selittää tuon kuva-alan kaltevuuden alareunaa kohti.

Pääpeilin pitimen kiristin viime yönä suunnilleen paikalleen noilla kolmella sivuttaistuennalla ts. sen asento on nyt vakaampi kuin aiemmin. Mutta samalla huomasin, ettei tuolla pääpeilin asennolla ollut vaikutusta "kallistukseen", minkä CCDI näyttää hyvin. Sen syy löytyi täältä:

...suuntasin ensin tarkentimen tuonne apupeilin keskusmerkkiin (säde keskirinkulan sisään katsottuna polarisaatiosuotimen läpi, jolloin saadaan hyvin heikko laserpiste keskipisteen määrittämiseksi).

Toisin sanoen tuota säätöä ei pidä tehdä tässä putkessa, vaan tarkennin tulee pitää suunnilleen "vaakatasossa" (ilman kallistusta). Syynä lienee tämän modauksen mittatarkkuus eli tuo metallilevy on jonkin millin kymmenyksen sivussa keskipaikaltaan, jolloin apupeilin keskelle tarkenninta tähdätessä tarkennin itse asiassa menee CCDI:ssä kuva-alassa näkyvällä tavalla "vinoon/kallelleen". Tuosta on se haitta, ettei Takahashin kollimointiskoopista ole hyötyä tämän putken kanssa, koska se haluaa alleen mekaanisesti täydellisen kaukoputken.

Edit: Itse asiassa sattaisi olla kannattavaa pyöräyttää tuota apupeiliä vielä hiukan lisää ympäri pituusakselinsa varassa, jos apupeilin pienen pieni epäkeskitys aiheuttaisi putkeen säännöllisesti nuo kuva-alan oikean alanurkan ongelmat.

{alt}

Kun palautin tarkentimen takaisin ns. nolla-korkeuteen (=ei kallistusta), hävisi kuva-alan CCDI:llä mitattu kallistuskin suurelta osin pois.
Tein tuon päälle taas normaalin DSI-menetelmän mukaisen kollimoinnin eli palautin putken takaisin "lähes kollimoitu" tilanteeseen. Siinä sivussa syntyi kuvia, joissa kollimointi oli lipeämässä sivulle oikeasta pisteestään. Tässä on hyvä käytännön esimerkki tilanteesta, jossa pitää miettiä mihin suuntaan peilejä ollaan säätämässä ts. pitää löytää oikean putkireunan kollimointiruuvit ja tehdä yritys/erehdys tarkistus juuri tuolle kollimointiruuville testikuvia ottaen.

{alt}

Tuollainen kollimoinnin vähittäinen katoaminen näkyy hyvin kuvassa ts. ei tällaista RCT:tä saa hukattua totaalisesti kollimoinnistaan, jollei mene vääntelemään esim. apupeilin ruuveja liian suurin liikkein. Tuo tarkan kollimoinnin alue taitaa olla CCDT67:lla melko lailla KAF-8300 kennon kokoinen.
Kun sain DSI-kollimoinnilla putken taas lähelle oikeaa kollimointia otin kameran irti ja asettelin sitä oikeaan asentoon tarkentimeen. Tuolla tuli kertaluokkaa oleva parannus kollimointitarkkuuteen ts. kameran asettelu RCT-putkeen tekee saman suuruusluokan virheet kuin mitä hieron kohdalleen noilla mikrosäädöilläni. Paras olisi pysyvä kierrekiinnitys kameralle ja sille erillinen rotaattori, mutta holkkikiinnitykselläkin pärjää kun tiedostaa sen puutteet RCT-käytössä.

Tässä olisi muutamia kuvia mittauksineen:
https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage15_15s_14092018.jpg Lähtötilanne, jossa alareunan heikkoutta.

Kameran uusi asemointi tarkentimeen tuotti tällaisen kuvan:

{alt}

{alt}

Sattui sinne joukkoon yksi CCDI:n mukaan virheetön kollimointituloskin. En täysin luota tuon CCDI:n mittauksiin, sillä perättäiset mittaukset antavat tuollaisia 0"...2" lukemia ilman mitään säätöjä putken kollimointiin (nollalukema on siis onnenkantamoinen).

{alt}

{alt}

Muistelen, että olen ennenkin ollut samassa tilanteessa, jossa kuva-alan oikea alanurkka jää hiukan muita nurkkia huonommaksi. Näkyisiköhän tuossa kohtaa sen tarkentimen kiinnityslaipan pienen pieni sivuttaisheitto? (Tuon laipan sivuttaisvirheen saa korjattua siirtämällä tarkenninta ruuveissaan sivuttain/kallistamatta eli tätä voisi kokeilla.)
Niin tai näin, tein tällaisen kuvan mietittäväksi 300 sekunnin valotuksesta, jossa hitusen pienemmällä kameran kennokoolla tämäkin putki tekeekin jo tasaista ja liki virheetöntä kuvaa:

{alt}
« Viimeksi muokattu: 15-09-2018, 15:20:59 kirjoittanut Timpe »
- Timo Inkinen