GSO RC-putket (10" ja 12")

[Timpe]

Minullakin kävi tällainen mielessä, että jos vaihtaisin Newtonin pois ja tilalle tällainen 10". Meneeköhän miten metsään? Siis voisiko tällä korvata 10" Newtonin visuaalikäytössä. Ja jos vähänkään ymmärsin niin tämä kollimointi ei olekaan ihan helppoa, ja voiko tällainen tavallinen kuolevainen sitä ikinä oppia??(nimimerkillä: juuri Newtonin kollimoinnin opetellut)

Lyhyempi ja helpommin käsiteltävä kyllä, mutta painavampi kuin vastaava SCT. Kiiinalais-GSO:n oudosta tarkenninrakenteesta pääpeilinpitimen jatkona ei ole haittaa visuaalikatselussa ja putken tehdaskollimointikin on riittävällä tasolla. Ylisuuri apupeili sen sijaan vähentää kontrastia ja möllöttää pienellä suurennuksella silmän keskellä (silloin kun okulaarissa näkyvä lähtöpupilli on suurimmillaan). Avoin putkirakenne jäähtyy nopeasti ja kiinteät peilit pysyvät paikallaan mihin ne on säädetty ts. ei siinä taida olla kollimointitarvetta, jollei halua kuvata lyhentimen kanssa putken kuva-alaa maksimoiden. Joskus tämäkin 10" RCT yksilö menee myyntiin (jos arvata pitäisi), muttei vielä tällä kaudella...  (Kuten sanottua kuva-alasta, niin "Pienen heiton nurkkiin saa tehtyä pelkästään kameran irroittamalla ja kiinnittämällä uudelleen tarkentimeen, sen verran herkkä laite tällainen RCT on kollimoinniltaan." ...ja tuo on hitusen ärsyttävä ominaisuus tähtikuvaajalle, joka haluaa sommitella kuvansa tarkkaan.)

[Tane]

 Nykyisin Teleskope Service(ja moni muukin myyjä) jättää ilmoittamatta RC-putkiensa apupeilin halkaisijan, tärkeän tiedon sille joka valitsee putkea käyttötarkoituksen mukaan. Mutta kuten edellä Timpe sanoo isohan se on. Tuli ulkomuistista mieleen kuuden tuuman RC-putki jossa aikatasan taisi olla puolet pääpeilin halkaisijasta. Hieman pienempiä sentään suhteessa ovat isommilla putkilla. Newtonin apupeili vain 20-25% halkaisijaltaan verrattuna pääpeiliin. Esim. visuaalitarkoitukseen tehdyistä peilien mittasuhteista kertoo hyvin SW 10" dobsonin newtonpeilien mitat, 250mm vastaan 57mm.

[Timpe]

Ks. apupeilin koosta: https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11148.msg104271#msg104271

[VeskuP]

Kiitoksia vastauksista! Vähän myös selailin mitä muut ovat maailmalla olleet mieltä. Samantapaista juttua juuri oli, eli huonompi kontrasti ja apupeilin varjo. Suosittelivat lähinnä siirtymistä SC-putkien käyttöön. Taidan pysytellä uskollisesti Newtonin käyttäjänä, kun ei tuota kuvausta tule harrastettua...

[lapimmies]

En menisi suosittelemaan RC-putkea ensimmäiseksi putkeksi kenellekään, koska...
* se on täsmätyökalu tähtikuvaamiseen (putken ominaisuudet on ajateltu juuri tähtikuvauksen kannalta ja kaikki muu käyttö kärsii tämän takia)
* se on oikeasti työläs putki kollimoitavaksi, jotta tästä putkityypistä saadaan kaikki mahdollinen suorituskyky irti (jo pieni heitto kollimoinnissa tiputtaa RC:n kuvalaadun 10:stä jonnekin arvosanan 8 tienoille, ks. alta lisää tästä aiheesta *)
* on olemassa paljon muita putkia samassa kokoluokassa, jotka ovat halvempia hankkia/helpompia käyttää/yleiskäyttöisempiä/jne. (muissa putkissa on parempi hinta/laatusuhde yleiskäyttöön)"
[/i][/size]

Toisspäivänä ilmestyi myyntiin mokoma GSO:n 8" putki.  Sovin jo myyjän kanssa treffit tulevalle keskiviikolle.
Siitä intoutuneea laavaamaan tätä foorumia, ja  lainattuna Timpen vastaus aiemmalle kysyjälle.

Timpen taistelun putkesta luettuani, tulen tulokseen että GSON RC on välttävä aihio josta saa kovalla työllä tyydyttävän putken kuvaamista varten.

Minua eniten kiinostaa sen lämpölaajenemisen aiheuttamien muutosten eliminointi. EI, en aio tilata uutta hiilikuituputkea tilalle. Tämän ongelman saa ilmeisesti minimoitua, laittamalla liukkaat prikat jompaan kumpaan päähän losmandy kiskoja ja jättämällä ruuvit "löysälle". Samalla mietin että pitäisikö sen kiskon reikiä avartaa, niin että se kisko saa tosiaankin elää taivuttamatta koko putkea.

Jos olen oikein lukenut Timpen yksinpuhelua, four thirds kennoinen kamera ei pitäisi olla ongelma, koska kenno ei riitä reunoihin asti.

Lienee lisää senkkaa nenästä kaivan, kun laitan peliin mukaan 0.63 reducerin...

Tuommosen paketin pyyntihinta on 800€
- GSO Ritchey Chrétien 8" Astrograph im Carbontubus mit Sucherschuh und Prismenschiene
- GSRCV50 Verlängerungshülse
- GSRCV25 Verlängerungshülse
- GSRCJ90 Justiereinrichtung <- tämä on se "prikka" mikä keskittää fokuserin?
https://www.dropbox.com/sh/51g3roc3uzxzops/AADbqijZ1dEMS7SCc-DuyjS3a?dl=0

Paremman fokuserin toki joutuu ostamaan erikseen.

En tiedä, onko putkikuume nyt niin kova, että sitä meinaa väkisin lyödä kätensä sontaan. Mutta Putki pitäisi saada ennen lapin reissua (9.3).
Onhan tässä Timpe laduntekijänä, jotta pääsee vähemmällä... Tai vähemmällä pääsisi ostamalla sen Newtonin.

PS:Newtonia en millään haluaisi sen hankalan koon vuoksi...

[W1lleM]

Ensimmäiseksi putkeksi en kyllä ottaisi ehken RC:tä, perustan tämän Hauholla Timpeltä kuultuun että RC ja nopeat Newtonit on about yhtä vaikeita kollimoitavia. Itse jälkimmäisen omistan ja jos kelataan takaisin pari vuotta niin en missään tapauksessa ottaisi moista päänvaivakseni (tuottaa se sitä nytkin aika ajoin). Ehdottomasti ottaisin hiilikuituisen, se on jämäkkä ja kevyt eikä tosiaan lämpölaajenemista ole paljoakaan verrattuna alumiiniin.
Ei sillä, jos kollimointiin perehtyy ja on huolellinen saa RC:stä erittäin hyvälaatuista kuvaa kuten Timpe todistaa. Alkuun (ainakin minulla) oli vain monta muutakin pulmaa ratkottavana kuten seuranta, guidaus, jne jne.

Oletko lapimmies harkinnut vaikkapa pientä apokromaattia? Newtonkaan ei ole kovin iso, jos malttaa pitää valovoiman suhteellisen nopeana (f4-f6) ja pääpeilin koon pienenä. Esim. 15cm f/5 on jo melko näpsäkän kokoinen. Myöskin kannattaa huomioida erilaisten putkien polttoväli, jos polttoväli on pitkä se vaatii seurannalta enemmän tarkkuutta kuin lyhyen polttovälin putki.

-V

[Timpe]

Jaahas, ensimmäinen rohkea ilmoittautuu, joka on oikeasti lukenut tämän nälkävuoden pituisen ketjun läpi ajatuksella... 
Osan ajatuksistani allekirjoitan edelleenkin, osasta saatan olla pikkuisen eri mieltäkin, kuin mitä olen aikojen saatossa tänne kirjoittanut. Tätä sanotaan "kokemuksen syväksi rintaääneksi" ts. saatanpa olla Suomen parhaiten RCT-putkiin kantapään kautta perehtynyt tähtiharrastaja näillä kirjoitteluillani. 
Aloitan lyhyesti siitä tosiasiasta, että jos olisin tiennyt vuonna 2013 sen mitä nyt tiedän GSO:n RCT:n kanssa puuhastelusta, niin olisin jättänyt muutaman asian kokonaan tekemättä. Mutta puolustuksena kerron samaan hengenvetoon oppineeni samalla paljon näiden RCT-putkien ominaisuuksista ja säätelystä optimikuntoon. Tämä oppi olisi jäänyt kertymättä, jos en olisi tähän touhuun aikoinaan suurta itseluottamusta tuntien ryhtynyt.

Tällainen putki siis hankinnassa?
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1877_TS-Optics-8-inch-f-8-Ritchey-Chr-tien-Astrograph---Carbon-tube.html

Minua eniten kiinostaa sen lämpölaajenemisen aiheuttamien muutosten eliminointi. EI, en aio tilata uutta hiilikuituputkea tilalle. Tämän ongelman saa ilmeisesti minimoitua, laittamalla liukkaat prikat jompaan kumpaan päähän losmandy kiskoja ja jättämällä ruuvit "löysälle". Samalla mietin että pitäisikö sen kiskon reikiä avartaa, niin että se kisko saa tosiaankin elää taivuttamatta koko putkea.

Tätä en näkisi nykyisellään ongelmaksi. Älä pura putkea, niin ei tarvitse sitä myöskään modata putken vaihdolla yms. lisätyöskentelyllä. Lämpötilanvaihtelun aiheuttama fokusmuutos on kiinalaisessa "hiilikuitu"-putkessakin ihan riittävän pieni, ettet saa siitä ongelmaa itsellesi (vaikka putken päät ovatkin kiinni toisissaan noilla alumiinipannoilla). Jos tarkennus muuttuu tunnissa jotain, niin sitten tarkennat putken uudelleen ja jatkat kuvaamista. Visuaalikäytössä et eroa huomaa. Ohje #1: älä koske niihin Losmandy-kiskon ruuveihin, älä pura putken mekaanista rakennetta ja kysy tuoreet testikuvat putkesta ennen sen ostoa. (Vrt. oma ensivaloni). Jos käytetty putki on hyvässä kollimoinnissa, sille ei ole ongelmaa tuottaa tuollaisia tähtiä koko kuva-alalle (KAF-8300 kenno tuossa).

...four thirds kennoinen kamera ei pitäisi olla ongelma, koska kenno ei riitä reunoihin asti.
Lienee lisää senkkaa nenästä kaivan, kun laitan peliin mukaan 0.63 reducerin...

Joo, oikeassa olet kummassakin tapauksessa. Ilman lyhennintä tasainen kenttä irtoaa ongelmitta ja lyhentimellä (0.67x, kaksi kappaletta löytyy tuon linkin takaa yhteensopivista tarvikkeista) kaivetaan mukaan kaikki mahdolliset epätarkuudet putken kollimoinnista. Saattaapi olla, ettet ole kuvalaatuun lyhentimellä enää kovin tyytyväinen... Kumpikin käyttötapa tuottaa kuvaa maksimissaan juuri APS-C kokoiselle kennolle ja lyhennin tekee putkesta noin F5.3 valovoimaisen. Enempään ei oikein tästä putkesta ole.

Paremman fokuserin toki joutuu ostamaan erikseen.

Originaalifokkarilla (kuva) pääsee alkuun, mutta jos olet käyttänyt parempia tarkentimia, niin sen puutteet tulevat ilmi hetkessä. Itselläni kävi näin ja korvasin sen Starlight Instrumentsin adapterilla ja moottoritarkentimella (en ole katunut kalliiksi tullutta vaihtoa, koska tarkennin on yksi tärkeimpiä osia tällaisessa kuvausputkessa). Mutta ilmankin jotkut toiset pärjäävät...

En tiedä, onko putkikuume nyt niin kova, että sitä meinaa väkisin lyödä kätensä sontaan. Mutta Putki pitäisi saada ennen lapin reissua (9.3).
Onhan tässä Timpe laduntekijänä, jotta pääsee vähemmällä...

Jos käytetty putki tuottaa hyvää tuoretta testikuvaa, niin sen uskaltaa ostaa. Ja sitten piilottaa kaikki säätötyökalut jonnekin lukkojen taakse... 
Ei tällainen RCT ole mikään kauhea putki omistettavaksi ja siinä on paljon hyvääkin mukana keskivertokuvaajalle. Mutta täydellisyyteen pyrkivälle kuvaajalle on helpompiakin tapoja tuottaa hyvää loppukuvaa samaan hintaan. Tässä esimerkki 8" Edge HD SCT:stä: http://www.astrobuysell.com/uk/propview.php?view=120477 (hintaluokassa n. 1100-1200 euroa, uusi vastaava tässä). Liikkuuhan noita vaihtoehtoja käytettynäkin, jos asialla ei ole liian kiire...

[lapimmies]

Tällainen putki siis hankinnassa?
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1877_TS-Optics-8-inch-f-8-Ritchey-Chr-tien-Astrograph---Carbon-tube.html

Kyllä, juurikin samainen putki.
http://www.astrotreff.de/forum.asp?FORUM_ID=11

Pitääki tiedustella myyjältä viimeisimpiä kuvia taivaasta, ja toimittaa Timpen arvosteltavaksi tänne :)

WilleM: Kyllä mie niitä Newtoneitakin laavasin, kuten tuolla toisessa ketjussa maintsin. Mutta kun se koko. Olen jääräpäisesti asettanut itselleni minimiksi 8", ettei ensimmäisenä ala harmittamaan apertuuri. Jostain luin että kannattaa ostaa niin iso putki kuin jalusta ja perse kestää. :)

[jpaana]

Itselläni on tuo samainen 8" hiilikuituinen TS/GSO RC, luonnollisesti ensimmäinen isompi putkeni, vaikka tämän ketjun luinkin ennen ostoa, koska pitäähän sitä haastetta olla :) Tähän mennessä tosin haasteet ovat olleet ihan muualla kuin itse putkessa, joka omaan puusilmään näyttää ainakin vielä ihan hyvältä vaikka onkin tehdasasetuksissa. Sen verran annoin pikkusormea kollimoinnille, että ostin tuon GSRCJ90 levyn ja laserin, että fokuserista eteenpäin asiat ovat suunnilleen suorassa, peileihin en ole uskaltanut koskea. Itse kuvaan lähinnä 0.67x reducerin ja Atik 383L+ (M4/3 kokoinen kenno) kanssa ja vinjetöinti on maltillista. Ilman reduceria flattenerin kanssa olen käyttänyt myös täyden kennon 5D Mark III:sta eikä sekään ihan katastrofi ole. Ihan kelpo peli siis ja täyttää ne vaatimukset joita mulla alunperin oli.

[JuhaPka]

Jos käytetty putki tuottaa hyvää tuoretta testikuvaa, niin sen uskaltaa ostaa. Ja sitten piilottaa kaikki säätötyökalut jonnekin lukkojen taakse... 
Ei tällainen RCT ole mikään kauhea putki omistettavaksi ja siinä on paljon hyvääkin mukana keskivertokuvaajalle. Mutta täydellisyyteen pyrkivälle kuvaajalle on helpompiakin tapoja tuottaa hyvää loppukuvaa samaan hintaan. Tässä esimerkki 8" Edge HD SCT:stä: http://www.astrobuysell.com

Täältä löytyy myös Edge HD 8" Reducerilla jos kiinnostaa....
http://ensoptical.co.uk/telescopes/celestron-hd-edge-800-with-.7-reducer

ja modattu Meaden 10" RCTkin löytyy...

http://ensoptical.co.uk/telescopes/meade-rcx-

[Timpe]

Palataanpa vaihteeksi 10" RCT:n kollimointiin, kun päätin eilisillan jalustataiston jälkeen siirtää mielenkiintoni RCT:n kollimointiin (tavoitteena kuva-alan tasoittaminen, mikä onnistui puolittain).
Siinä sivussa syntyi kumminkin ihan mielenkiintoinen vertailu seeingin vaikutuksesta loppukuvaan. Kuvasta selviää loput eli verratkaapa 2,14" vs. 3,36" FWHM-eroja loppukuvassa (30s testivalotus).



Tarkensin tuota alempaa kuvaa moneen kertaan ja varmistin, että tarkennus oli paras mahdollinen. Tuossa ensimmäisessä kuvassa olin lyhentänyt pää/apupeilin välimatkaa kollimointiruuveja löysäämällä ja hakemalla sitten tuosta kohtaa kollimoinnin kohdalleen. Tuolloin yksi nurkka oli muita selvästi heikompi, joten tuo näyte on kuva-ala kuvan keskeltä. Sitten käytin puolitoista tuntia paremman kollimoinnin hakemiseen eli nurkkien tasoittamiseen, mutta seeing päätti heikentyä selvästi huonommaksi kuin aloitushetkellä ja homma jäi kesken.

[J Piira]

Tuo seeing näyttää vaikuttavan aika paljon. Aika hankalaa tämä optiikan säätö kun noin neljän viikon välein pääsee joskus pidempään joskus vain tunnin testaamaan, mutta luultavasti tähdet ovat vielä paikallaan jos ja kun tulee vähän pilvettömämpiäkin öitä. Olisi mukava kuulla miten teet tarkennuksen (tarkennatko Bahtikovin maskilla kuvan keskeltä mittaat FWHM- arvon kuvasta  vai?

[Timpe]

Tuo seeing näyttää vaikuttavan aika paljon. Aika hankalaa tämä optiikan säätö kun noin neljän viikon välein pääsee joskus pidempään joskus vain tunnin testaamaan, mutta luultavasti tähdet ovat vielä paikallaan jos ja kun tulee vähän pilvettömämpiäkin öitä. Olisi mukava kuulla miten teet tarkennuksen (tarkennatko Bahtikovin maskilla kuvan keskeltä mittaat FWHM- arvon kuvasta  vai?

Käytän moottoroitua fokuseria ja sen kaverina FocusMax ohjelman ilmaista kolmosversiota (tuon saa vielä täältä). FocusMaxin nelosversio on näet maksullinen siirryttyään CCDWaren pariin. Tuon heikomman seeing-kuvan kanssa tein vielä varmuuden vuoksi tarkennuksen plus-miinus viiden askelmoottorin askelen verran kumpaankin suuntaan,  mutta käytin sitten ohjelman laskemaa parasta tarkennuspistettä. Tuo seeingin heikentyminen oli näet niin selvästi näkyvää, että epäilin aluksi FocusMaxin tarkentaneen pieleen kun olin muuttanut putken kollimointisäätöjä. Ei ollut!

Tuo FWHM-arvo on sitten CCD Inspectorin tuotosta, kun olen ilmoittanut ohjelmalle 0.834 arcsec/px lukeman ja CCD kennon pikselimäärät ja pikselikoon. Ohje kertoo näin:
"FWHM can be measured in pixels, or in arcseconds. Pixels is the default in CCDInspector if the focal length and the pixel size of the camera cannot be determined.  If these are known and specified in CCDSoft, CCDInspector can be used to automatically convert pixels to arcseconds. The value in pixels is dependent on both, focal length and pixel size, and so cannot be used to directly compare two images from different cameras, or from different telescopes. On the other hand, measurement in arcseconds is independent from telescope focal length or the camera pixel size, and can be used for direct comparison between different instruments."

Ja näin:
"Seeing conditions:  atmosphere is one of the major limiting factors even for professional astronomers. 
On a good day, an average amateur with excellent optics and collimation can hope for FWHM of 2"-2.5".
On rare occasions or at really great locations, the seeing can dip to as low as 1.6" but not much below.
More often than not, you're likely to see FWHM in the 3" to 4" range.
Anything much above 4" is usually a signal to go inside and watch some TV -- the seeing is really poor." 

[Timpe]

Hauholla oli juttua ja naureskelua kollimoinnista ja siitä milloin se kannattaa lopettaa. Itselläni oli mielipide, että kannattaa lopettaa sitten kun ei enää pysty saamaan kollimointitilannetta näkyvästi paremmaksi. Tällainen tilanne tulee esim. silloin kun kollimointitarkkuus on kameran tarkentimeen kiinnitystoleranssien sisällä ts. silloin kun kameran asento tarkentimessa vaikuttaa enemmän kuin aiemmat pienen pienet kollimointisäädöt 

RCT on nyt  siinä tilanteessa, että kirjoittelin 27. marraskuuta 2017 klo 20.32 Murtsille näin: "...löysin muuten fokuserin kiinnityslaipasta puolikkaan millin sivuttaissiirtymän, jonka puolesta säädin mielestäni tarkentimen sivuttaisasetuksen paremmin kohdalleen kuin aiemmin. (Kelit ovat olleet niin kehnot ettei ole ollut estettä näprätä tuonkin kanssa.) Kun tulee seuraavat joten kuten tähtiselkeät kelit (https://www.foreca.fi/Finland/Hyvinkaa => ei toivetta ainakaan viikkoon), niin joudun tekemään putkelle taas peruskollimointisäädön. Ajauduin tuohon fokkarin mekaaniseen tarkistukseen, kun vieläkin RCT-kollimoinnissa jäi pienestä kiinni se liki 100% suoritus tähtitaivaan alla. Saa nähdä mistä seuraavaksi jää kiinni, nyt kumminkin kaikki kollimointivälineet Takahashia myöten näyttävät samaa liki ok lopputulosta ja jättivät odottamaan tuota tähtikeliä homman loppuun hoitamiseksi..."

Tuota tähtikeliä on sitten odoteltu tänne helmikuun alkuun ja tuona aikana on ollut pari puoliselkeää iltaa, jotta sain putken taas uusilla mekaanisilla fokkarin siirtosäädöillä ja uusilla peruskollimoinneilla ns. "kuvauskuntoon". Tämä oli tilanne jossain vuodenvaiheessa ja muutaman "kvasi-selkeän" iltayön aikana hieroin kollimointia vielä tuosta eteenpäin. Nyt tuonne on jäänyt pienehkö 1.2" kallistus, mikä näyttää pysyvän melko vakaana riippumatta kameran asennosta (pidän kameran toistaiseksi tässä asennossa, kun yritän kuvatakin säiden vain salliessa).
Edistyksenä aiempaan tässä kohdassa ollaan nyt kuva-alan nurkkien suhteen liki täydellisessä tasapainotilanteessa (toisin kuin aiemmin, jolloin 100% kollimointikin tuotti yhden nurkan soikeat tähdet, nyt kollimointi on tuon 1,2" pielessä).

Tässä alla on malliksi yksittäinen tähtikenttä tältä illalta hämärässä kuvaten ennen varsinaisen tähtikuvauksen aloittamista...
Oikeassa reunassa hiukan soikeat tähdet, mikä on korjattavissa kun saan tuon 1.2" virheen pois.



Keskeltä mitaten päästään tuollaisessa kollimoinnissa hyvän näköisiin 2,4" FWHM tähtiin, mistä CCDI:n ohje tuossa yllä kertoo näin:
"...an average amateur with excellent optics and collimation can hope for FWHM of 2"-2.5"." 



Tässä on vielä samainen tähtikenttä CCDI:n läpi analysoituna eli tuosta näkee sen pienen 1,2" kallistuksen, mistä puhuin yllä... (006-kuva oli eilisillan tarkennuksella, 025 tämän illan tarkennuksella).



Kuvaamisesta puheenollen täällä ei ole vieläkään ollut kelvollista kuvauskeliä eli melko lailla heti pimeän tultua taivaalle tulee joko ohutta pakkassumupilveä (tiputtaa rajamagnitudin 4 tienoille) tai sitten pilvilauttoja, joista malliksi kuva tältä illalta. Kuvaa tuossa nyt mitään minuuttien pituisia aikavalotuksia... pöh 

[Timpe]

Jollei tuo mene tulevana yönä parempaan kuosiin (täällä on ollut 3-4 kollimointiyötä elokuun puolivälistä, jolloin seeing on ollut hyvä, mutta pilviä purjehtii taivaalla), niin alan olla valmis heittämään tuon kiinalaisp****n optiset osat lasinkeräykseen ja alumiinit metallinkeräykseen.

Tuli raapusteltua tuollainen uhkaus kiinalaiselle RCT:lle päivä-pari sitten... "Kova kovaa vasten" -uhkaus taisi taas saada mokoman "kiinalaisp****n" taas joten kuten kuriin, kun illalla tapahtuneen päiväkollimoinnin jälkeen putken antama kuva-ala ei ollutkaan enää noin 15...30 astetta vinossa johonkin suuntaan, kun tähtikollimointi oli kohdallaan 

Tuossa lähtötilanne:


Sen tähtikenttä: (WTF, kolmiomaisia tähtiä tällä kertaa...  )


2,5h kuluttua... pienen pienien säätöjen jälkeen näin:


Tähtikenttä hiukan parempi tähtien muotojen osalta:


Jos joku ihmetteli, miksen lopettanut säätämistä, kun CCDI näyttää 0,0" virhettä kollimoinnissa, niin syy löytyy täältä.





Ihmeen epäterävät tähdet tuolla, ikään kuin tarkennus olisi muutaman askelen pielessä (vaikkei olekaan). Tämä näkyy, kun vertaat edelliseen tähtikentään tuossa yläpuolella.

Mutta summa summarum; putkessa on apupeilissä joku millin kymmenyksen mekaaninen sivuttaisheitto, mikä aiheuttaa tuota kuva-alan kaltevuutta. Nyt pääsin tuosta eroon pyörittämällä apupeiliä pitimessään ja tekemällä putkelle siinä sivussa taas täyden tähtikollimoinnin. Apupeilin asennon 360 asteen kehällä on näet melkoisen monta eri asentoa, joissa tuo apupeilin mekaaninen poikkeama aiheuttaa näitä eksoottisia tähden muotoja. Nyt ollaan kumminkin jo lähellä oikeaa eli pyörät tähdet löytyvät tuosta vierestä, kun apupeiliä kiepauttaa taas aavistuksen eri asentoon ennen kuin tekee putkelle tähtikollimoinnin.

Ei sovellu RCT-kammoisille harrastajille tällainen kollimointityöskentely