Mitenkä hyvin muuten RC teleskooppi pitää kollimointinsa? Mietin tuossa että 8" versio GSO:n tööteistä ei todellakaan ole kallis säästötavoite mutta tätä ketjua lukiessa on vähän sellainen pelko persiissä että miten tuon saa ikinä kollimoitua. 
Tuollaisen tehdasmallisen GSO RCT-putken yksi suuria suuria heikkouksia on sen tarkentimen intregrointi pääpeilin pitimeen. Tällöin kaikki tarkentimeen tuleva kuorma jää kantamaan pääpeilin kollimointiruuvien varaan. Lisäksi tämä suunnitteluvirhe tekee mahdottomaksi putken
tarkan kollimoinnin, jos tarkennin ja pääpeili eivät olekaan ihan linjassaan keskenään (pääpeili on
metallikupissaan silikonilla ja tuolla on 0,5mm pelivara sivuttaisasennuksessa). Verkosta löytyy lukuisia kokemuksia juuri tästä eli vaikka putken yrittää saada DSI-menetelmällä kollimoitua, niin se ei vain mene kollimaatioon tuon edellisen tehdasvirheen takia. Jos haluat tutkia GSO RCT:n rakennekuvia, niin täällä niitä on lisää sekä tehdaskuntoisena että raskaasti modattuna:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Mutta tässä täytyy painottaa, että keskimäärin saat ostopaketista sellaisen RCT-putken tehdaskollimoituna, jossa kaikki on kumminkin melko lähellä oikeaa säätöä. Tämä pätee ainakin silloin kun käytät RCT-putkea lyhentämättömänä eli f/8 valovoimaisena. Jos aiot hankkia tuohon lyhentimen, niin
Astro-Physics CCDT67 toimii tuon kanssa
periaatteessa ongelmitta ja lyhentää sen f/5.3 tienoille. Mutta lyhennintä käyttämällä ulosmittaat samalla tehdaskollimoinnin tarkkuuden ja voisin melkein varmasti sanoa, että pääset tutustumaan lyhennetyn RCT-putken tarkuuskollimoinnin saloihin, mistä tässä ketjussa on pääasiassa ollutkin kyse. En tiedä onko Jouko Kettunen (toinen 10" RCT-putken omistaja) kokeillut lyhennintä putkessaan ja millaiset tulokset hänellä on sen käytöstä. Huh-huu Jouko, kuittaatko kun luet tämän?
Ja hiukan jatkoa tähän saagaan, kun näyttäisi siltä että kuva-alan kaareutumiseen on löytymässä kikkakakkonen. Alla siis vahvaa spekulointia apupeilin ja pääpeilin välisestä etäisyydestä. Sille on periaatteessa vain yksi oikea etäisyys ja oman nykytietoni perusteella sen pystyisi etsimään CCDI:n avulla sen 3D kaarevuusmittauksia tutkimalla!
Jos pääpeilin ja apupeilin välinen etäisyys on liian suuri (apupeili liian lähellä sen omaa tuki-ristikkoa), tällöin kuva-alan kaarevuus näyttää lisääntyvän ja kaarevuuskuvasta tulee ikään kuin kuppi, jossa voisi vaikka kantaa vettä. Jos taasen pääpeilin ja apupeilin välinen etäisyys on liian pieni (apupeili liian kaukana sen omasta tuki-ristikosta), tällöin kuva-alan kaarevuus menee toiseen suuntaan "ylitse" ts. kaarevuuskuvasta tulee ikään kuin pallopinta, joka hylkii vettä. Näiden kahden etäisyysvaihtoehdon välistä pitäisi löytää se "oikea etäisyys" (TM), jolloin kaarevuus olisi minimisään (=vaihtumassa pallon ja kupin välissä)...
Olen nyt keväällä tutkinut tätä lisää ja voin vahvistaa havaintoni tuosta "kaarevuudesta" (eli FWHM-lukemien vaihtelusta kuva-alan keskustan ja reunojen välillä). Olen käytännössä pitänyt apupeilin perussäädöt vakiona ja säätänyt peilien välistä etäisyyttä pääpeilin kollimointiruuveilla. Tässä taas pari kuvaa siitä millaisissa säädöissä oltiin ensin 21.3.2016, jolloin kasvatin pääpeilin etäisyyttä apupeilistä. Ja sitten 27.3.2016, kun työnsin pääpeiliä kollimointiruuveilla vajaan yhden ruuvikierroksen verran lähemmäksi apupeiliä ja kollimoin putken tuolla etäisyysssädöllä.
21.3.2016
27.3.2016

Sormituntuma säädöistä on, että oikea etäisyys apupeilin ja pääpeilin välillä on nyt kollimointiruuvien neljänneskierroksen päässä ts. tuon verran lähemmäksi apupeiliä pitää siirtää pääpeiliä (tai siis toisin päin). Käytännössä tällainen pieni siirto muuttaa putkesta seuraavia asioita: polttoväli pitenee, fokuspiste siirtyy "ulommaksi", kollimointi hukkuu koska 1.) pääpeili liikkuu hiukan sivuttaisuunnassa 2.) pääpeilin kallistus muuttuu havaittavasti 3.) apupeilin/pääpeilin/tarkentimen keskinäinen linjaus täytyy löytää uudelleen. Noista ylemmässä (21.3.2016 kuvassa) näkyvät tähtien muodot, kun pääpeili ja apupeili ovat linjassa keskenään 99%:sti. Sen sijaan 27.3.2016 kuvassa linjaus on puutteellinen, kun tuolla on soikeita/pisaran muotoisia yms. tähtiä enemmän. Pitänee tehdä tarkentimelle päiväsäätö nykyisen apupeilin asennon kanssa ja siirtää tuon jälkeen pääpelin etäisyyttä tuon neljänneskierroksen verran lähemmäksi apupeiliä ja tehdä kollimointi loppuun tuolla perussäädöllä. (Jos katsot mittauskuvien kellonaikoja, niin aikaa kuluu useampi tunti / kollimointikerta ennen kuin ollaan taas tässä nyt näytillä olevassa kuvalaadussa.)
Ja pitkän johdannon jälkeen voisin sanoa kollimointi-kysymykseesi, että
saa sen kollimoitua ja kollimointi
pysyy jatkossa hyvin lähellä sitä säätöä mihin olet sen säätänyt (=putkessa ei ole optiikan suhteen liikkuvia osia pl. kollimointiruuvit ja tarkennin)

Tämä olettaen että et mene purkamaan putkea kovin radikaalisti, mikä lisää kollimoinnin kokonaisvaikeustasoa potenssiin neljä ihan johtuen RCT-tyyppisen optiikan pienistä säätötoleransseista. Näillä viimeisillä keskustelusivuilla on oltu jo niin lähellä oikeaa kollimointia, että useimmat olisivat sen hyväksyneet sellaisenaan ja jättäneet säädöt sikseen. Omalla kohdallani on tämä asioiden loppuun nysvääminen on ollut lähinnä
"oppimiskokemusta" RCT-optiikan saloihin ja sen viimeisen 5% säätöjen loppuun hakemista!