Uraauurtavaa oli sekin, että lähes kaikki SpaceX:n Falcon 9 -laukaisut tehtiin jo ennestään käytetyillä alimmilla rakettivaiheilla. Myös jokainen rakettivaiheiden laskeutumisyritys onnistui.

SpaceX-yhtiöiden laukaisujen ansiosta Yhdysvallat otti välivuoden jälkeen johtopaikan vuonna 2022 kiertoradalle pääsyjen määrässä. Yhdysvallat laukaisi onnistuneesti 84 kertaa. Kiina jäi kakkoseksi 62 laukaisulla. Venäjä teki 22 laukaisua ja Eurooppa onnistui vain 4 kertaa.

Starlink-nettiä ylläpitävä satelliittiparvi Maan kiertoradalla kasvoi noin 3 300 satelliittiin, joista noin puolet on uusia tulokkaita kuluneen vuoden ajalta.

Falcon 9:n kyydissä kerralla matkaa avaruuteen yleensä 54 satelliittia. Tällä hetkellä Starlink tähtää yhteensä 30 000 satelliittiin.

Satelliittinetin antamat mahdollisuudet nousivat julkisuuteen myös Venäjän hyökättyä Ukrainaan, kun Elon Musk tarjosi järjestelmän Ukrainan armeijan käyttöön. Tämä turvasi puolustajien tiedonvälityksen. Suomessa Starlink aloitti toimintansa 22. marraskuuta.

Ensimmäiset Starlinkin uuden sukupolven Gen2-satelliitit pääsivät kiertoradalle 28. joulukuuta. Ne ovat aiempia satelliitteja suurempia, kehittyneempiä datansiirrossa ja kykenevät muuttamaan rataansa joustavammin tarvittaessa.

Crew Dragon -alus lensi miehitettynä kolmesti, kahdesti Nasan miehistöllä ja kerran Axiom Space -yhtiön lennolla Kansainväliselle avaruusasemalle.

SpaceX-yhtiön Starship-raketin ensilento kiertoradalle on toistaiseksi lykkääntynyt, mutta sitä odotellaan vuodelle 2023.

Nasa luottaa Starshipiin niin paljon, että tilasi kyydityksen aluksella Kuun pinnalle tulevaisuuden Artemis III -lennon lisäksi myös Artemis IV -lennolle.

Starshipin kapasiteetti kattaa 400 Starlink-satelliitin laukaisun kerrallaan kiertoradalle. Satelliittijärjestelmän nopea laajentaminen on laskettu sen varaan.