Toista kaukoputkea hankkimassa

[jarvimar]

On luovuttava ajatuksesta, etttä löytäisin 70/700 Bresseriini (joo, just se Lidlin putki) ehjää ja sopivaa jalkaa sopuhintaan. Vanhasta kun napsati jalka poikki.

Olisi siis aika hankkia toinen putki, mieluusti vähän parempi. Tuossa kohdalla parempi tarkoittaa sitä että
* edelleen haluan liikutella putkea mm. läheiselle aukealle, jossa valosaastetta on huomattavasti vähemmän kuin kotipihassani. (eli lyhyitä matkoja kannettavissa).
* Aurinkokunnan suosikki, Saturnus on näkynyt vain nuppineulan nupin kokoisena, nyt ehkä vähän tarkempana ja isompana (toim huom. katsojaa vaivaa ikänäkö)
* Lisäksi Venus, Jupiter ja Mars, siistä myös olisi kiva nähdä edes vähän yksityiskohtia. (Bresserillä piti arvailla tekeekö mieli tepposen vai näkyykö tuossa jotain....)
* Kuun kraaterit, valon ja varjon rajaa voisi tiirailla tarkemmin, eli taas tarkkuutta (vaikka on siis yhä tuo ikänäkö-ongelma...)
* Jos sattuisi löytämään Uranusta tai jotain mielenkiintoista edes vähän syvemmälle (nojoo hyvä on sitten kolmannella putkella mennään DS:lle)

Nyt en sitten tiedä, mitä hankkisin noilla kriteereilläni.
Ja kun harrastukseen kulutettavaa rahaa on ihan pakko rajoittaa. Auttakaapa ja opastakaa asiallisesti, lyhyesti mitä ja mistä.

Kuvittelisin, että hintaluokka (170-300) on jossain näiden suunnalla, olisko näistä joku yli muiden:
Sky-Watcher Skyhawk 114   169€
Celestron 130EQ                 195€
Sky-Watcher Skymax  102    215€
Sky-Watcher Explorer 130    260€ (aika ylärajoilla mennään)

Auttakaa miestä mäessä, tiedän, että nämä ovat ärsyttäviä kyselyitä, mutta koittakaa jaksaa

[Villem]

Moi,

Itselläni on Skymax 102, ja se on ihan hyvä putki Kuun ja planeettojen katselemiseen. Jalusta on vähän hutera, mutta lisäämällä 10kg painot okulaaripöydälle auttaa jo paljon. Se on sen verran kevyt että sitä voi helposti kanniskella vähän pidempiäkin matkoja. Muista putkista en tiedä.


PS. Myynnissä tähtibasaarissa 

[Meade-mad]

Jos Lidl/Bresser on ekvatoriaalinen malli, niin sen ASTRO2 akselisto on helppo kiinnittaa vaikkapa paikallisesta rautamarketista löytyvään LASER mittalaitteen jalustaan. Jalusta on käyttökelpoinen muihinkin viritelmiin, esimerkiksi kiikarin jalustaksi. Noita jalustoja on montaa kokoa sekä veivihissillä että ilman.

Tuo ekvaattoripää on jalustassa kiinni yhdellä pultilla. Se kykenee kantamaan kiikarin ainakin 20x80 kokoon asti. Kiikarin ja akseliston väliin laitetaan L-kannake.

jk

[Lithos]

Jos Lidl/Bresser on ekvatoriaalinen malli, niin sen ASTRO2 akselisto on helppo kiinnittaa vaikkapa paikallisesta rautamarketista löytyvään LASER mittalaitteen jalustaan. Jalusta on käyttökelpoinen muihinkin viritelmiin, esimerkiksi kiikarin jalustaksi.

Onko Astro2 sama kuin EQ2? Mikäli on ehkäpä tuo sama laser mittalaitteen jalustaviritys auttaisi myös minun tripodiongelmaani.

[jarvimar]

Jos Lidl/Bresser on ekvatoriaalinen malli, niin sen ASTRO2 akselisto on helppo kiinnittaa vaikkapa paikallisesta rautamarketista löytyvään LASER mittalaitteen jalustaan. Jalusta on käyttökelpoinen muihinkin viritelmiin, esimerkiksi kiikarin jalustaksi. Noita jalustoja on montaa kokoa sekä veivihissillä että ilman.

Tuo ekvaattoripää on jalustassa kiinni yhdellä pultilla. Se kykenee kantamaan kiikarin ainakin 20x80 kokoon asti. Kiikarin ja akseliston väliin laitetaan L-kannake.

jk

Loistava vinkki, kiitos, tänään mennään rautakauppaan (jos vaikka sade loppuisi viikonloppuna)

[Timpe]

* edelleen haluan liikutella putkea mm. läheiselle aukealle, jossa valosaastetta on huomattavasti vähemmän kuin kotipihassani. (eli lyhyitä matkoja kannettavissa).
* Aurinkokunnan suosikki, Saturnus on näkynyt vain nuppineulan nupin kokoisena, nyt ehkä vähän tarkempana ja isompana (toim huom. katsojaa vaivaa ikänäkö)
* Lisäksi Venus, Jupiter ja Mars, siistä myös olisi kiva nähdä edes vähän yksityiskohtia. (Bresserillä piti arvailla tekeekö mieli tepposen vai näkyykö tuossa jotain....)

Ei taida olla MCT-putken eli Maksutovin voittanutta, kun halutaan samassa paketissa liikuteltavuutta ja hyviä ominaisuuksia planeettojen katseluun. Tuon lisäksi MCT-putki on lähes huoltovapaa (ei tarvitse kollimointia normaalikäytössä), eikä vaadi mitenkään mahdottomia jalustan tukevuudelta. Putki menee siis hiukan kevyemmälle jalustalle kuin vastaavan aukon omaavat linssi- ja peilikaukoputket, mutta toisaalta pitää muistaa että planeettahavaintojen suuret suurennukset vaativat kelvollisen tukevan jalustan alleen.

SW MCT:n huonona puolena on kapea kuva-ala taivaalta (yleensä leveimmilläänkin reilusti alle asteen kenttä taivaalta) ja epämääräinen pääpeiliä putkessa liikuttava tarkenninlaite ilman peilinlukitusta. Pääpeiliä liikutetaan näet putken sisällä edestakaisin tarkennettaessa ja tuo kierremekanismi on useimmissa kiinalaisputkissa hiukan heikkolaatuinen ("nulju"). Tämä tarkennusongelma korostuu talvella, kun pääpeilin liikkeet tulevat hankalammiksi hallita (=tarkka fokus vaikea löytää 100% kohdalleen, kun peili jatkaa liikettään vaikka tarkennuksen lopettaisi nupista). Näiden lisäksi umpinainen MCT-putki on hidas jäähtymään ja vie noin 1,5...2h jäähtyäkseen huoneenlämmöstä -5 C pakkaseen.
Puutteistaan huolimatta tuollainen MCT on silti hyvin käyttökelpoinen laite, kun sitä käytetään siihen mihin se on suunniteltu eli suurten suurennusten havaintoihin Kuusta ja planeetoista (Suurempi aukko on tietysti parempi näissäkin, joten esim. 127mm MCT voisi olla parempi hankinta kuin tuo ihan pikkuinen SW102.)

[Tane]

 Tuohon Timpen rohkaisevien sanojen jatkeeksi Maksutoveista voisin asettaa myös pohdintani ja kysymykseni ns.toisesta kaukoputkesta.Minäkin Maksutovin(180 f/10) omistaneena sanoisin että aika lähellä on 5 tuuman APO:a näkymien terävyydessä.En tosin tiedä TMB:stä ja Takahashista mitään mutta vaikkapa Sky-Watcherin ED 100:n verrattaessa ero on selvä Maksutovin eduksi.Olen lukenut tuosta Orion Opticsi OMC 8"f/20 Maksutovista.Ei taideta enää tehdä mutta käytettyjä näyttää harvakseen maailmalla liikkuvan.Siinä on tuon pitkän polttovälin ansiosta pieni apupeili(este 22%) mutta vastaavasti kapea näkökenttä ja soveltuu paremmin planeettojen tarkkailuun.Joku vertasi 8"f/6 Maksutov-Newtoniin.Pituutta on 80 senttiä ja painoa alle 9 kilon,eli liikkuu vielä jotenkin.F/20 on sen verran pitkä että se tuskin jotain Jupiteria tai Saturnusta katsoessa häikäisee kuten tekee tuo minun10"f/4,5 Newton.Mutta kuinka on;onko 400 sentin polttovälillä tässä tapauksessa etua 120 senttimetrin vastaavaan?

[Tane]

 Selvennän vielä sen verran että sana "terävyys"on väärä termi.Tarkoitus oli sanoa että Maksutov 180 f/10 on yksityiskohtien näkymissään verrattavissa viiden tuuman ED- tai APO putkeen.Terävyydessä ei mainio Maksutov sentään ohita noita esteettömiä systeemejä.Mutta on lähempänä kuin SCT-putket.Ja sen tekee pienempi apupeilin koko ynnä testattu optiikka vastaan massatuotanto.

[jarvimar]

Mitä mieltä olette tästä:
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3496&show=all

Tuon kohdalla tilamnne on se, että saan rautakaupan jalustan hinnalla uuden kaukoputken jalustoineen.
Tiedän kyllä, että rautakaupan 170,- jalka on aika tukeva, mutta silti jotenkin polttelee.

Onko tuo Celestron Astromaster 114EQ verrattavissa Lidlin Bresser 70/700:n eli paraneeko vaiko huononeeko, eli kumpi on "tarkempi", "parempi"

[Meade-mad]

Täällä foorumilla varoitetaan kavereita joka syksy noista väkisin pidennetyistä Newton putkista. Tämä Astromaster 114mm/1000mm on juuri sellainen. Laitteessa on kiinteä polttoväliä pidentävä linssi. Systeemillä on molempien, sekä halpojen linssiputkien että halpojen peiliputkien huonot ominaisuudet. Jalusta on Lidlin putken kanssa suunnilleen samaa luokkaa. )Noita Lidlejä on ollut kaupan erilaisia).

Sanoisin että ei kannata ostaa. Hommaa vaikka 15cm dobson. Se on tukeva ja puhdas peiliputki ilman kuvaa huonontavia linssejä.

jk

PS. hyvä ja halpa?   

[jarvimar]

Ei taida olla MCT-putken eli Maksutovin voittanutta, kun halutaan samassa paketissa liikuteltavuutta ja hyviä ominaisuuksia planeettojen katseluun. Tuon lisäksi MCT-putki on lähes huoltovapaa (ei tarvitse kollimointia normaalikäytössä), eikä vaadi mitenkään mahdottomia jalustan tukevuudelta. Putki menee siis hiukan kevyemmälle jalustalle kuin vastaavan aukon omaavat linssi- ja peilikaukoputket, mutta toisaalta pitää muistaa että planeettahavaintojen suuret suurennukset vaativat kelvollisen tukevan jalustan alleen.

Kuulostaa siltä, että S-W 102 tai 127 on seuraava kaukoputkeni.

lisäksi umpinainen MCT-putki on hidas jäähtymään ja vie noin 1,5...2h jäähtyäkseen huoneenlämmöstä -5 C pakkaseen.

Jäähtyminen ei ole ongelma, putkeni säilytyspaikassa on sama lämpötila kuin ulkona.

Täällä foorumilla varoitetaan kavereita joka syksy noista väkisin pidennetyistä Newton putkista. Tämä Astromaster 114mm/1000mm on juuri sellainen.
Sanoisin että ei kannata ostaa.

Ok, jätän kauppiaalle :-)

[Tappi1000]

Täällä foorumilla varoitetaan kavereita joka syksy noista väkisin pidennetyistä Newton putkista. Tämä Astromaster 114mm/1000mm on juuri sellainen. Laitteessa on kiinteä polttoväliä pidentävä linssi.

Missä kohtaa tuossa Astromasterissa on se linssi? Eikös tuo ole ihan tavallinen Newton peiliputki? Tapio

Edit: Ahaa fokuserissa onkin linssi!

[Timpe]

Juu, asia selviää kun vertaat Celestronin sivuilta näitä putken mittoja keskenään:
Focal Length  :  1000 mm (39.37 in)
Optical Tube Length  : 20 in (508 mm)
Kuinka muutoin polttoväliltään 1000mm pitkä putki mahtuisi fyysiseltä pituudeltaan 508mm pitkän putken sisään, jollei siellä olisi pidentävää Barlow-linssiä välissä?

Kuulostaa siltä, että S-W 102 tai 127 on seuraava kaukoputkeni.

Maksutov-kehujen kääntöpuolena on sitten rajoitettu kuva-alan leveys taivaalta. MCT-putket (erityisesti ne F12...F15 SkyWatcherit) on suunniteltu nimen omaan käyttöön, jossa ei tavoitella laajaa kuva-alaa taivaalta. Aikoinaan omistamastani F15 SW MCT:stä sai maksimissaan 0,86° kuva-alan taivaalta. Tästä huolimatta putkella tuli kyllä katseltua myös Deep sky kohteita visuaalisesti ja onnistuneesti. (Ai niin, MCT:n huono puoli on myös pienen pieni valonhukka putken optiikassa ts. MCT on hiukan saman apertuurin peilikaukoputkea himmeämpi kuvaltaan, mutta tämä ero on marginaalinen eikä haittaa mm. planeetta/Kuu-havainnoissa.)

[jarvimar]

Tuosta kapeasta kuva-alasta ymmärrän hyvin vähän, lukemani verran, joka on tämä:

Aste on 1/360 ympyrästä tai täydestä kulmasta. Suora kulma on 90 astetta. Yksi aste taivaalla on noin kaksi Kuun läpimittaa.
Jos ojennat käden suoraksi eteesi, nyrkin leveys on noin 8 astetta. Asteet jaetaan 60 kaariminuuttiin ja ne puolestaan 60 kaarisekuntiin.
Merkinnät ovat ° (aste), ' (minuutti) ja " (sekunti).

Eli näkisin S-W 102:lla juuri ja juuri täysikuun?

Pysyykö esim Saturnus näkyvissä oleenkaan vai pitääkö koko ajan rullata että pysyy näkyvissä?
Kuinka paljon suurempi kuva-ala on samalla suurennoksella linssiputkissa, esim. vanhassa Bresserin Skylux 70/700:ssa?

[Meade-mad]

Näkökentästä ym. asioista kivaa juttua tämän foorumin perustajan sivuilta:

http://www.astronetti.com/putkifaq/okulaari.htm

jk