On luovuttava ajatuksesta, etttä löytäisin 70/700 Bresseriini (joo, just se Lidlin putki) ehjää ja sopivaa jalkaa sopuhintaan. Vanhasta kun napsati jalka poikki.
Olisi siis aika hankkia toinen putki, mieluusti vähän parempi. Tuossa kohdalla parempi tarkoittaa sitä että
* edelleen haluan liikutella putkea mm. läheiselle aukealle, jossa valosaastetta on huomattavasti vähemmän kuin kotipihassani. (eli lyhyitä matkoja kannettavissa).
* Aurinkokunnan suosikki, Saturnus on näkynyt vain nuppineulan nupin kokoisena, nyt ehkä vähän tarkempana ja isompana (toim huom. katsojaa vaivaa ikänäkö)
* Lisäksi Venus, Jupiter ja Mars, siistä myös olisi kiva nähdä edes vähän yksityiskohtia. (Bresserillä piti arvailla tekeekö mieli tepposen vai näkyykö tuossa jotain....)
* Kuun kraaterit, valon ja varjon rajaa voisi tiirailla tarkemmin, eli taas tarkkuutta (vaikka on siis yhä tuo ikänäkö-ongelma...)
* Jos sattuisi löytämään Uranusta tai jotain mielenkiintoista edes vähän syvemmälle (nojoo hyvä on sitten kolmannella putkella mennään DS:lle)
Nyt en sitten tiedä, mitä hankkisin noilla kriteereilläni.
Ja kun harrastukseen kulutettavaa rahaa on ihan pakko rajoittaa. Auttakaapa ja opastakaa asiallisesti, lyhyesti mitä ja mistä.
Kuvittelisin, että hintaluokka (170-300) on jossain näiden suunnalla, olisko näistä joku yli muiden:
Sky-Watcher Skyhawk 114 169€
Celestron 130EQ 195€
Sky-Watcher Skymax 102 215€
Sky-Watcher Explorer 130 260€ (aika ylärajoilla mennään)
Auttakaa miestä mäessä, tiedän, että nämä ovat ärsyttäviä kyselyitä, mutta koittakaa jaksaa
Moi,
Itselläni on Skymax 102, ja se on ihan hyvä putki Kuun ja planeettojen katselemiseen. Jalusta on vähän hutera, mutta lisäämällä 10kg painot okulaaripöydälle auttaa jo paljon. Se on sen verran kevyt että sitä voi helposti kanniskella vähän pidempiäkin matkoja. Muista putkista en tiedä.
PS. Myynnissä tähtibasaarissa :grin:
Jos Lidl/Bresser on ekvatoriaalinen malli, niin sen ASTRO2 akselisto on helppo kiinnittaa vaikkapa paikallisesta rautamarketista löytyvään LASER mittalaitteen jalustaan. Jalusta on käyttökelpoinen muihinkin viritelmiin, esimerkiksi kiikarin jalustaksi. Noita jalustoja on montaa kokoa sekä veivihissillä että ilman.
Tuo ekvaattoripää on jalustassa kiinni yhdellä pultilla. Se kykenee kantamaan kiikarin ainakin 20x80 kokoon asti. Kiikarin ja akseliston väliin laitetaan L-kannake.
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 18.08.2011, 10:56:53
Jos Lidl/Bresser on ekvatoriaalinen malli, niin sen ASTRO2 akselisto on helppo kiinnittaa vaikkapa paikallisesta rautamarketista löytyvään LASER mittalaitteen jalustaan. Jalusta on käyttökelpoinen muihinkin viritelmiin, esimerkiksi kiikarin jalustaksi.
Onko Astro2 sama kuin EQ2? Mikäli on ehkäpä tuo sama laser mittalaitteen jalustaviritys auttaisi myös minun tripodiongelmaani.
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 18.08.2011, 10:56:53
Jos Lidl/Bresser on ekvatoriaalinen malli, niin sen ASTRO2 akselisto on helppo kiinnittaa vaikkapa paikallisesta rautamarketista löytyvään LASER mittalaitteen jalustaan. Jalusta on käyttökelpoinen muihinkin viritelmiin, esimerkiksi kiikarin jalustaksi. Noita jalustoja on montaa kokoa sekä veivihissillä että ilman.
Tuo ekvaattoripää on jalustassa kiinni yhdellä pultilla. Se kykenee kantamaan kiikarin ainakin 20x80 kokoon asti. Kiikarin ja akseliston väliin laitetaan L-kannake.
jk
Loistava vinkki, kiitos, tänään mennään rautakauppaan (jos vaikka sade loppuisi viikonloppuna)
Lainaus käyttäjältä: jarvimar - 17.08.2011, 12:52:01
* edelleen haluan liikutella putkea mm. läheiselle aukealle, jossa valosaastetta on huomattavasti vähemmän kuin kotipihassani. (eli lyhyitä matkoja kannettavissa).
* Aurinkokunnan suosikki, Saturnus on näkynyt vain nuppineulan nupin kokoisena, nyt ehkä vähän tarkempana ja isompana (toim huom. katsojaa vaivaa ikänäkö)
* Lisäksi Venus, Jupiter ja Mars, siistä myös olisi kiva nähdä edes vähän yksityiskohtia. (Bresserillä piti arvailla tekeekö mieli tepposen vai näkyykö tuossa jotain....)
Ei taida olla MCT-putken eli Maksutovin voittanutta, kun halutaan samassa paketissa liikuteltavuutta ja hyviä ominaisuuksia planeettojen katseluun. Tuon lisäksi MCT-putki on lähes huoltovapaa (ei tarvitse kollimointia normaalikäytössä), eikä vaadi mitenkään mahdottomia jalustan tukevuudelta. Putki menee siis hiukan kevyemmälle jalustalle kuin vastaavan aukon omaavat linssi- ja peilikaukoputket, mutta toisaalta pitää muistaa että planeettahavaintojen suuret suurennukset vaativat kelvollisen tukevan jalustan alleen.
SW MCT:n huonona puolena on kapea kuva-ala taivaalta (yleensä leveimmilläänkin reilusti alle asteen kenttä taivaalta) ja epämääräinen pääpeiliä putkessa liikuttava tarkenninlaite ilman peilinlukitusta. Pääpeiliä liikutetaan näet putken sisällä edestakaisin tarkennettaessa ja tuo kierremekanismi on useimmissa kiinalaisputkissa hiukan heikkolaatuinen ("nulju"). Tämä tarkennusongelma korostuu talvella, kun pääpeilin liikkeet tulevat hankalammiksi hallita (=tarkka fokus vaikea löytää 100% kohdalleen, kun peili jatkaa liikettään vaikka tarkennuksen lopettaisi nupista). Näiden lisäksi umpinainen MCT-putki on hidas (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2174.0) jäähtymään ja vie noin 1,5...2h jäähtyäkseen huoneenlämmöstä -5 C pakkaseen.
Puutteistaan huolimatta tuollainen MCT on silti hyvin käyttökelpoinen laite, kun sitä käytetään siihen mihin se on suunniteltu eli suurten suurennusten havaintoihin Kuusta ja planeetoista :wink: (Suurempi aukko on tietysti parempi näissäkin, joten esim. 127mm MCT voisi olla parempi hankinta kuin tuo ihan pikkuinen SW102.)
Tuohon Timpen rohkaisevien sanojen jatkeeksi Maksutoveista voisin asettaa myös pohdintani ja kysymykseni ns.toisesta kaukoputkesta.Minäkin Maksutovin(180 f/10) omistaneena sanoisin että aika lähellä on 5 tuuman APO:a näkymien terävyydessä.En tosin tiedä TMB:stä ja Takahashista mitään mutta vaikkapa Sky-Watcherin ED 100:n verrattaessa ero on selvä Maksutovin eduksi.Olen lukenut tuosta Orion Opticsi OMC 8"f/20 Maksutovista.Ei taideta enää tehdä mutta käytettyjä näyttää harvakseen maailmalla liikkuvan.Siinä on tuon pitkän polttovälin ansiosta pieni apupeili(este 22%) mutta vastaavasti kapea näkökenttä ja soveltuu paremmin planeettojen tarkkailuun.Joku vertasi 8"f/6 Maksutov-Newtoniin.Pituutta on 80 senttiä ja painoa alle 9 kilon,eli liikkuu vielä jotenkin.F/20 on sen verran pitkä että se tuskin jotain Jupiteria tai Saturnusta katsoessa häikäisee kuten tekee tuo minun10"f/4,5 Newton.Mutta kuinka on;onko 400 sentin polttovälillä tässä tapauksessa etua 120 senttimetrin vastaavaan?
Selvennän vielä sen verran että sana "terävyys"on väärä termi.Tarkoitus oli sanoa että Maksutov 180 f/10 on yksityiskohtien näkymissään verrattavissa viiden tuuman ED- tai APO putkeen.Terävyydessä ei mainio Maksutov sentään ohita noita esteettömiä systeemejä.Mutta on lähempänä kuin SCT-putket.Ja sen tekee pienempi apupeilin koko ynnä testattu optiikka vastaan massatuotanto.
Mitä mieltä olette tästä:
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3496&show=all
Tuon kohdalla tilamnne on se, että saan rautakaupan jalustan hinnalla uuden kaukoputken jalustoineen.
Tiedän kyllä, että rautakaupan 170,- jalka on aika tukeva, mutta silti jotenkin polttelee.
Onko tuo Celestron Astromaster 114EQ verrattavissa Lidlin Bresser 70/700:n eli paraneeko vaiko huononeeko, eli kumpi on "tarkempi", "parempi"
Täällä foorumilla varoitetaan kavereita joka syksy noista väkisin pidennetyistä Newton putkista. Tämä Astromaster 114mm/1000mm on juuri sellainen. Laitteessa on kiinteä polttoväliä pidentävä linssi. Systeemillä on molempien, sekä halpojen linssiputkien että halpojen peiliputkien huonot ominaisuudet. Jalusta on Lidlin putken kanssa suunnilleen samaa luokkaa. )Noita Lidlejä on ollut kaupan erilaisia).
Sanoisin että ei kannata ostaa. Hommaa vaikka 15cm dobson. Se on tukeva ja puhdas peiliputki ilman kuvaa huonontavia linssejä.
jk
PS. hyvä ja halpa? :evil:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.08.2011, 20:47:33
Ei taida olla MCT-putken eli Maksutovin voittanutta, kun halutaan samassa paketissa liikuteltavuutta ja hyviä ominaisuuksia planeettojen katseluun. Tuon lisäksi MCT-putki on lähes huoltovapaa (ei tarvitse kollimointia normaalikäytössä), eikä vaadi mitenkään mahdottomia jalustan tukevuudelta. Putki menee siis hiukan kevyemmälle jalustalle kuin vastaavan aukon omaavat linssi- ja peilikaukoputket, mutta toisaalta pitää muistaa että planeettahavaintojen suuret suurennukset vaativat kelvollisen tukevan jalustan alleen.
Kuulostaa siltä, että S-W 102 tai 127 on seuraava kaukoputkeni.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.08.2011, 20:47:33
lisäksi umpinainen MCT-putki on hidas (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2174.0) jäähtymään ja vie noin 1,5...2h jäähtyäkseen huoneenlämmöstä -5 C pakkaseen.
Jäähtyminen ei ole ongelma, putkeni säilytyspaikassa on sama lämpötila kuin ulkona.
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 02.09.2011, 12:43:25
Täällä foorumilla varoitetaan kavereita joka syksy noista väkisin pidennetyistä Newton putkista. Tämä Astromaster 114mm/1000mm on juuri sellainen.
Sanoisin että ei kannata ostaa.
Ok, jätän kauppiaalle :-)
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 02.09.2011, 12:43:25
Täällä foorumilla varoitetaan kavereita joka syksy noista väkisin pidennetyistä Newton putkista. Tämä Astromaster 114mm/1000mm on juuri sellainen. Laitteessa on kiinteä polttoväliä pidentävä linssi.
Missä kohtaa tuossa Astromasterissa on se linssi? Eikös tuo ole ihan tavallinen Newton peiliputki? Tapio
Edit: Ahaa fokuserissa onkin linssi!
Juu, asia selviää kun vertaat Celestronin sivuilta (http://www.celestron.com/c3/product.php?ProdID=427) näitä putken mittoja keskenään:
Focal Length : 1000 mm (39.37 in)
Optical Tube Length : 20 in (508 mm)Kuinka muutoin polttoväliltään 1000mm pitkä putki mahtuisi fyysiseltä pituudeltaan 508mm pitkän putken sisään, jollei siellä olisi pidentävää Barlow-linssiä välissä?
Lainaus käyttäjältä: jarvimar - 02.09.2011, 13:08:27
Kuulostaa siltä, että S-W 102 tai 127 on seuraava kaukoputkeni.
Maksutov-kehujen kääntöpuolena on sitten rajoitettu kuva-alan leveys taivaalta. MCT-putket (erityisesti ne F12...F15 SkyWatcherit) on suunniteltu nimen omaan käyttöön, jossa ei tavoitella laajaa kuva-alaa taivaalta. Aikoinaan omistamastani F15 SW MCT:stä sai maksimissaan 0,86° kuva-alan taivaalta. Tästä huolimatta putkella tuli kyllä katseltua myös Deep sky kohteita visuaalisesti ja onnistuneesti. (Ai niin, MCT:n huono puoli on myös pienen pieni valonhukka putken optiikassa ts. MCT on hiukan saman apertuurin peilikaukoputkea himmeämpi kuvaltaan, mutta tämä ero on marginaalinen eikä haittaa mm. planeetta/Kuu-havainnoissa.)
Tuosta kapeasta kuva-alasta ymmärrän hyvin vähän, lukemani verran, joka on tämä:
Aste on 1/360 ympyrästä tai täydestä kulmasta. Suora kulma on 90 astetta. Yksi aste taivaalla on noin kaksi Kuun läpimittaa.
Jos ojennat käden suoraksi eteesi, nyrkin leveys on noin 8 astetta. Asteet jaetaan 60 kaariminuuttiin ja ne puolestaan 60 kaarisekuntiin.
Merkinnät ovat ° (aste), ' (minuutti) ja " (sekunti).
Eli näkisin S-W 102:lla juuri ja juuri täysikuun?
Pysyykö esim Saturnus näkyvissä oleenkaan vai pitääkö koko ajan rullata että pysyy näkyvissä?
Kuinka paljon suurempi kuva-ala on samalla suurennoksella linssiputkissa, esim. vanhassa Bresserin Skylux 70/700:ssa?
Näkökentästä ym. asioista kivaa juttua tämän foorumin perustajan sivuilta:
http://www.astronetti.com/putkifaq/okulaari.htm (http://www.astronetti.com/putkifaq/okulaari.htm)
jk
Suosittelen myös tätä:
http://www.12dstring.me.uk/fov.htm
Valitset kyseisen putken (tai jos ei ole listalla syötätä aukon ja polttovälin), sitten switch to visual view jos valokuvaus ei kiinnosta ja valitset okulaarin tai jos ei ole listalla, polttovälin ja näkökentän. Sitten viimeiseksi valitset kohteen. Toimii kuin rasvattu ja on ainakin auttanut minua kovasti joidenkin asioiden selvittelyssä. Aika mukava apu kuvauspuolella myös.
Tuossa Lithoksen laskurilinkissä on se puute, ettei se ota huomioon putken fyysisiä rajoituksia. Kokeilin syöttää tuonne SkyWatcher Skymax-150 Pro MCT:n ja valitsin okulaariksi 2" 35mm Televue Panoptic okulaarin. Laskuri väittää putkesta saatavan kuvakulman suuruudeksi 79.33' eli 1° 19'. Tiedän kokemuksesta, että tuossa putkessa laajakulmaisen okulaarin todellinen näkymä taivaalle jää kuitenkin noin 0.9° tienoille (koska loppu okulaarin näkymästä näyttää okulaariholkin seinämiä eli on täysin mustaa).
Sama puute on myös Televuen okulaarilaskimessa (http://www.televue.com/engine/TV3_page.asp?NoBack=True&id=89&plain=TRUE&focal_length=1800&fl_unit=mm&aperture=180&a_unit=mm&fratio=&_2in=yes&Nagler=TRUE&Panoptic=TRUE&Delos=TRUE&Radian=TRUE&Pl%F6ssl=TRUE&sortby=SortTrueField&title=&SUBMIT1=CALCULATE#results) (arvot laskurilinkissäni suoraan tuolle SW 150 Pro putkelle), joten tämä seikka kannattaa huomioida näitä laskureita käytettäessä. Tietääkseni noissa SkyWatcherin MCT-putkissa on kaikissa sama optinen suunnittelu, mikä tuottaa putken taakse kooltaan noin 1" (eli 25,4mm) valokimpun, jota ei saa tuota laajemmaksi putkea vaihtamatta. (Vertailun vuoksi nyt omistamassani Santel 180/1800 MCT putkessa ei ole tätä 1" rajoitusta, mutta samanlainen putken suunnittelupöydällä tehty fyysinen raja valokimpun koolle löytyy tästäkin putkesta jostakin kohtaa.)
Lisää juttua tästä kuvakulman suuruudesta löytyy myös täältä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2004.0) foorumilta (t. nimim. Päätään tuohonkin "Karjalan mäntyyn" hakannut... :tongue:).
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 05.09.2011, 17:17:05
Suosittelen myös tätä:
http://www.12dstring.me.uk/fov.htm
Valitset kyseisen putken (tai jos ei ole listalla syötätä aukon ja polttovälin), sitten switch to visual view jos valokuvaus ei kiinnosta ja valitset okulaarin tai jos ei ole listalla, polttovälin ja näkökentän. Sitten viimeiseksi valitset kohteen. Toimii kuin rasvattu ja on ainakin auttanut minua kovasti joidenkin asioiden selvittelyssä. Aika mukava apu kuvauspuolella myös.
Kiitos, tuohan on loistava!
Tuollahan voi tosi kätevästi vertailla, miltä jokin näyttää toisella putkella (kun muistelee miltä näyttää omalla ja vaihtaa putken)
Muuten toki voi vertailla mutta Timpe on aivan oikeassa siinä että putken fyysisiä näkökenttärajoja (niitä rakenteellisista osista, ei objektiivista ja polttovälistä riippuvia) tuo ei mallinna. Ja kohteesta se toki vain kertoo sen minkä kokoisina ne suunnilleen näkyvät, ei miltä ne sitten okulaariin katsoessa muuten näyttävät.
Testailin silleen että säätelin Bresserin Skylux 70/700 asetuksia niin, että saturnus näytti siltä kuin se putkesta katsottuna näyttää.
Kun sitten vaihdoin putkeksi S-W 102:n kasvoi koko ja tarkkuskin ehkä jonkin verran.
Mutta siis sitä alle asteen rajaa tuo ei osaa simuloida?
Sitä pitäisi päästä kokeilemaan käytännössä.
Lainaus käyttäjältä: jarvimar - 06.09.2011, 14:50:02
Mutta siis sitä alle asteen rajaa tuo ei osaa simuloida? Sitä pitäisi päästä kokeilemaan käytännössä.
Luitko tämän viestini:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 04.02.2008, 22:20:47
SkyWatcherin valoaukon koko tuolla putken perässä on siis noin 25mm, joten kaikki okulaarit joiden "field stop" lukema on tätä suurempi tulevat vinjetoimaan tuossa putkessa (sitä selvemmin, mitä enemmän okulaarin field stop on suurempi kuin tuo valoaukko). Tähän tyyliin:
While they "work" (that is they fit into the diagonal), each will have quite a bit of field illumination dropoff at the edge of the field, loosing up to 50% of the brigtness at the edge. Now this doesn't mean it won't WORK, it simply means that stars at the edge of the field will be dimmer than if you put them at the center of the field.
Entäs sitten ne okulaarien "field stop" arvot, mistä ne saa esille? Televuen tapauksessa taulukko löytyy täältä: (Tele Vue Eyepiece Specifications)
http://www.televue.com/engine/page.asp?ID=144 (http://www.televue.com/engine/page.asp?ID=144)
Hmmm.... Televuen 2" 55mm Plössl sisältää siis 46mm field stop arvon, joten se vinjetoi reunoilta selvästi (25mm/46mm=0,54). Toisaalta 24mm Panopticilla on 27mm field stop arvo, joten se vinjetoi enää ihan aavistuksen reunoilta (25mm/27mm=0,93). Vastaavasti Panoptic 27mm tai 35mm okulaarit tulisivat vinjetoimaan selvästi tämän takia tuossa putkessa 30,5/38,7mm field stop lukemillaan. Naglereista kannattaa käyttää vain alle 20mm polttovälillisiä tyyppejä tuossa putkessa, jos haluaa hyödyntää okulaarin tarjoaman koko näkökentän.
Mielenkiintoiseksi asia tulee siinä vaiheessa, jos/kun halutaan hakea tuolta SW150 kaukoputkelta maksimilevyinen todellinen kuvakulma :o
Vaihtoehdot ovat tässä (esimerkit Televuen okulaarilaskimesta):
40mm Plössl = 45x suurennus, 0.86o kuvakulma
32mm Plössl = 56x suurennus, 0.86o kuvakulma
24mm Panoptic = 75x ja edelleen 0.86o kuvakulma
20mm Nagler 5 = 90x ja 0.87o kuvakulma
Siinäpä nuo olivat, koska kaikki muut pitkäpolttovälisemmät/laajakulmaisemmat okulaarit vinjetoivat reunoilta kuva-alaa siten, että ilmeisesti lopputulokseksi tulee tuo noin 0.86o kuvakulma.
Yhteenvetona: voit muuttaa saatua suurennusta ja lähtöpupillin kokoa, muttet pääse millään keinolla laajentamaan SkyWatcherin todellista kuvakulmaa yli tuon 0.86o:een johtuen putken suunnittelun rajoituksista.
Käytännössä kaikki okulaarit joiden kaukoputken puoleisessa päässä olevan linssipinnan halkaisija on suurempi kuin tuollaiset 25 milliä tulevat vinjetoimaan noissa putkissa. Juuri tämä "field stop" eli se rengas okulaarin sisällä (joka tekee okulaarikuvaan sen terävän reunan), määrää tarvittavan valokimpun minimikoon. Jos putkesta tuleva valokimppu on kapeampi kuin tämä okulaarissa olevan rajoitinrenkaan halkaisija, tällöin siinä okulaarikuvassa alkaa jo näkymään tarkennuslaitteen reunoja yms.)
Käytännössä tästä EI OLE mitään ongelmaa, jos et osta kovin laajakulmaisia okulaareja tuollaiseen MCT-putkeen. Tarkemmin määriteltynä tuo koskee polttoväliltään noin 24 mm ja sitä pidempiä (laajakulmaisia yli 60 asteen näkökentän) okulaareja, joissa tämä raja tulee vastaan noilla putkilla. Joku 13mm Nagler-okulaari menisi varmaan ongelmitta tuollaiseen putkeen, mutta esim. 31mm Nagler ei enää vinjetoimatta... (Naglereissa on 82 asteen näennäinen kuvakulma).
olisin siis ostamassa toista putkea itselleni. nyt on ollut vuoden käytössä tälläinen http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3704&show=all . seuraavaksi putkeksi olen ajatellut joko tämmöistä http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3563&show=all tai tälläistä http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2602&show=all. Celestron AstroM. 130 Motor putkessa näyttäisi olevan mukana(?) sky level-software ohjelma. SKY-WATCHER 130 Motor putkessa sellaista ei näytä olevan, mutta se on saanut paljon kehuja. molemmissa on seuranta moottori mukana. onko jollakin kokemuksia jommasta kummasta putkesta tai muuta tietoa? olen siis 13 vuotias poika turusta ja taivaalle katson miltein aina kun on mahdollista. kiitos kaikille vastanneille :).
Jos jotain saa suositella niin harkitse http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1039&show=all TAI SITTEN http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=914&show=all
Dobson on niin paljon tukevampi käyttää kuin nuo halvat eq-jalustat. Kaikenlisäksi saat vähän tehokkaaman valosaavin.
Harkitse myös vakavasti jonkun muun kaupan käyttämistä. :rolleyes: Villenkellolla alkaa olla varsin huono maine harrastajien keskuudessa. Monenmoisia kokemuksia löytyy mm. tästä ketjusta (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1400.150).
kiitos molemmille. olen sen verran kokematon että mitä muita tähti kaukoputken tilaus sivuja on? ja tuosta Sky-Watcher skyliner-150 putkesta, onko sitä kovin vaikea viedä noin 500 metrin päähän omalta pihalta? asun nimittäin turussa katariinan laaksossa jossa on melko pimeää. ja kiitos molemmille :) ja viellä sellainen kysymys Sky-Watcher skyliner-150 putkesta, kuinka monta millinen on pääpeilin halkaisija?
Lainaus käyttäjältä: lauri - 25.01.2012, 18:51:23
kiitos molemmille. olen sen verran kokematon että mitä muita tähti kaukoputken tilaus sivuja on? ja tuosta Sky-Watcher skyliner-150 putkesta, onko sitä kovin vaikea viedä noin 500 metrin päähän omalta pihalta? asun nimittäin turussa katariinan laaksossa jossa on melko pimeää. ja kiitos molemmille :) ja viellä sellainen kysymys Sky-Watcher skyliner-150 putkesta, kuinka monta millinen on pääpeilin halkaisija?
Newtoneissa mainitaan yleensä jo nimessä suoraan peilin halkaisija, eli tässä tapauksessa 150mm.
Toinen tapa mihin tulet törmäämään on laittaa peräkkäin peilin koko ja polttoväli, esim 200/1200. Silloin on helppo laskea se kolmas asia josta puhutaan, eli valovoima.
Polttoväli jaettuna peilin halkaisijalla = valovoima, 1200mm/200mm=
f6.
EDIT. PAHOITTELEN EDELLISEN LASKUTOIMITUKSEN VIRHETTÄ!!!! Ei siis todellakaan f5!
Kari
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 25.01.2012, 19:35:02
Polttoväli jaettuna peilin halkaisijalla = valovoima, 1200mm/200mm=f5.
Siis varmaankin tarkoitit f6 :wink:
kiitoksia teillekkin :)
Eli Newton, joka on polttoväliään lyhyempi, on feikki, jota jotkut valmistajat harrastavat.
jk
Kaikesta varoittelusta huolimatta tilasin tänään skylinerin VK:sta. Mielenkiinnolla jään odottelemaan mitä tapahtuu.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.01.2012, 20:43:26
Siis varmaankin tarkoitit f6 :wink:
Tämä päivä on täynnä "ARGH"-tunnelmaa, tavarat putoilee käsistä, sammakoita suusta, ja näppis kirjoittelee ihan omiaan.
Ei voisi huonommin mennä, pelottaa mitä tapahtuu kun pääsee sänkyyn ja yrittää nukahtaa...
Kiitos Timpe oikaisusta, korjataan myös tuonne oikeaan paikkaan!
:wink:
Kari
Lainaus käyttäjältä: tupajumi - 25.01.2012, 22:01:35
Kaikesta varoittelusta huolimatta tilasin tänään skylinerin VK:sta. Mielenkiinnolla jään odottelemaan mitä tapahtuu.
Minä tilasin syksyllä oman putkeni VK:sta ja sain sen pienen odottelun jälkeen. Ei mennyt hermot, ja tiedusteluihini vastattiin nopeasti ja asiallisesti. Katson saaneeni hyvää palvelua. Ehkä olin se poikkeus, joka vahvistaa säännön. Toivottavasti en ja sinunkin tilauksesi tulee kohtuullisessa ajassa perille.
-Juha
Taitaapa tuo skyliner kuulua villen ydinosaamisliiketoimintaan. Toisin sanoen jos niitä on jatkuvasti kauhea kasa varastossa ja asiakas tilaa vain sen, niin ei sen postittamisessa varmaan kovin usein voi mikään mennä pieleen (toisaalta onhan niitäkin tapauksia nähty).
Hei Lauri,
Toisilla suomalaisille kaukoputkikauppiailla, Ylva-astronomialla (http://www.ylva-astronomia.fi/) ja Ursalla ei näytä olevan etsimääsi Skywatcherin 150 millistä newtonia. Lähin luotettava ostospaikka näyttäisi siis olevan saksalainen Teleskop-Service (http://www.teleskop-express.de). Voi olla, että tarvitset vanhempiesi apua sieltä ostamiseen. Kokemuksia Teleskop-Servicestä ostamisesta löytyy tämän foorumin Kauppapolitiikka-osastolta. Itse olen ostanut sieltä putken sekä okulaareja, jotka tulivat n. viikossa kotiovelle alle 15 euron kuluilla. Onnea ostoksille.
kiitokset teillekin viellä :) tuosta Sky-Watcher skyliner-150 putkesta kysyisin viellä sen painoa. onko kovin vaikea liikutella?
Noin 18kg koottuna, eli putki+jalusta. Voi olla hivenen kevyempikin, riippuu miltä nettisivuilta katsoo. Putken saa helposti irti jalustasta jolloin pelkkä putki painaa 5,9kg. Joku pieni kärry voisi olla hyvä kuljettamiseen, kunhan vain huolehtii siitä että putkeen ei kohdistu pahasti tärinää tai kolahduksia.
kiitos tuostakin tiedosta :) ja vielläkin yksi kysymys: onko Sky-Watcher skyliner-150 putkeen mahdollista ostaa CANON EOS 600D järjestelmä-kameralle sopivaa adapteria/sovitetta (en ole aivan varma miksi sitä kutsutaan :D) eli laitetta jolla voi ottaa kuvia putken läpi?
kiitos tuostakin :) viellä yksi kysymys:onko Sky-Watcher skyliner-150 putkeen mahdollista ostaa CANON EOS 600D järjestelmä-kamera adapteria/sovitetta( en oikein tiedä miksi sitä kutsutaan :D) elikkä laitetta jolla otetaan kuvia putken läpi?
Tarvitset T2-renkaan. http://www.ylva-astronomia.fi/valokuvaus.htm Ja tuolta Canon T2- rengas EOS- kameroille
Dobson ei vain ole niitä helpoimpia laitteita kuvata seurannan puutteen takia, mutta kyllä sillä lähiplaneettoja voi yrittää saalistaa kuviksi asti.
Tuossa ketjussa on lisää tietoa. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9466.0
Kiitos tuostakin :). Pitääpä hankkia tuommoinen jos vaikka saisi otettua edes jonkin sortin kuvia taivaalta :).
Muutaman vuoden katsellut taivasta tämmöisellä putkella (Skywatcher Skyliner-150P / Classic 6" f/8). Jonkin aikaa ollut ajatuksessa että jotenkin tässä pitäisi kehittää harrastusta, koska on tunne että jotain jää näkemättä, joko näkymän syvyydessä tai laajuudessa (tämä tietysti pitää paikkansakin). Päässä pyörii ajatuksia uusien okulaarien ostamisesta nykyisten 10, 25 ja 42/2" lisäksi, mutta toisaalta parempi liikuteltavuuskin kiinnostaisi. Olisko tähtikiikarit+jalusta tai linssiputki+jalusta hintaluokassa 300-600 € hukkaan heitettyä verrattuna nykyiseen? Taustatietona: kuvaaminen ei kiinnosta. Seuran tornille on kotoa matkaa pari kilometriä (syvempi taivas olisi siellä saavutettavissa)
Jos kiinnostuksen kohteenasi ovat kaksoistähdet, planeetat ja Kuu, niin 100 mm:n tai 120 mm:n akromaattinen linssiputki on niiden katselussa parhaimmillaan. Refarktorilla on kiva katsella myös maanpäällisiä kohteita. (Kulmapeilin avulla kuva ei ole ylösalaisin - tosin vasen ja oikea ovat väärinpäin.) Saattaa kuulostaa oudolta, mutta mielestäni nimenomaan Jupiterin, Marsin ja Saturnuksen havaitsemisen taitoa pitää harjoitella ja havaintopäiväkirjan pitäminen - ehkä vielä piirroskuvin höystettynä - tuo ikään kuin ryhtiä harrastukseen. Päiväkirjasta on myös yllättävän paljon iloa jälkeen päin. Tosin onhan sinun 150 mm:n f/8 reflektorisi mielestäni kelvollinen yleisputki eikä ole varmaa, näkyvätkö kyseiset kohteet mainitun kokoisilla linssiputkilla paljonkaan paremmin. Marsin ja Saturnuksen kunnolliseen havainnointiin tarvitset mielestäni vähintään 130-kertaisen suurennuksen antavan okulaarin, kun taas Jupiteriin riittää jo hieman alle 100-kertainen suurennus. (Jupiterin pinnan kontrasti on aika vähäinen ja liian iso suurennus pilaa senkin vähän.) Refraktoreissa ei ole oikeastaan lainkaan kollimaatio-ongelmia, joten ne ovat siinä mielessä huolettomia. Jos päädyt hankkimaan linssiputken, niin ekvatoriaalinen jalusta ei ole välttämätön, koska et aio kuvata. Pitää myös muistaa, että 10 cm:n kaukoputkea on huomattavasti helpompi siirrellä kuin 12 cm:n kaukoputkea. Tässä mielessä tähtikiikarit ovat tietysti yliveto.
http://www.teleskooppi.fi/fi/kaukoputki-sky-watcher-explorer-130-900-eq-2
SkyWatcher Explorer 130 maksaa 170€ tuolla ^